Ajankohtaista | 15.11.2016

Vuoden viimeiset vieraat saapuivat Saaren kartanoon hennon lumisateen saattelemana.
Kuvassa vasemmalta oikealle: Mirko Nikolić, Marika Troili, Ana Mejia Macmaster, Serena Chalker, Marjukka Erälinna, Hilja Roivainen, Alexis Diamond, Matthew Cowan, Mikel R. Nieto ja Sami Hilvo. Kuva: Pirre Naukkarinen

VIERAAT TILAT, ILMASTONMUUTOS, KAAOS JA HARMONIA TARKASTELTAVANA SAAREN KARTANOSSA

Saaren kartanossa työskentelevät marras­–lokakuussa tanssitaiteilija Serena Chalker (Australia), näytelmäkirjailija ja kääntäjä Alexis Diamond (Kanada), sirkustaiteilija Marjukka Erälinna, kirjailija Sami Hilvo, kuvataiteilija Ana Mejia Macmaster (Kolumbia), äänitaiteilija Mikel R. Nieto (Baskimaa), tutkija, kuvataiteilija Hilja Roiviainen sekä kuvataiteilijatyöpari Marika Troili (Ruotsi) ja Mirko Nikolić (Serbia). Taiteilija Matthew Cowan jatkaa Saaren kartanon kutsutaiteilijana.

Australialainen tanssitaiteilija Serena Chalker kartoittaa Saaren kartanossa uuden sooloteoksensa From the Outside, In kirjallisten, paikkasidonnaisten ja tanssin tekijöiden kohtaamispaikkaa lakeijasiiven asunnossaan. Hän tutkii sitä, miten paikasta toiseen liikkuva keho navigoi asuttaessaan ”vieraita” tiloja. Chalker on kiinnostunut siitä, miten sekä teksti että ruumis voivat toimia kommunikoinnin keinoina sijoittaessamme itsemme maailmaan. Kahden kuukauden aikana hän keskittyy prosessiin, jonka aikana paikka muuttuu vieraasta tutuksi.

Kanadalainen näytelmäkirjailija, oopperalibretisti, sanoittaja ja kääntäjä Alexis Diamond työstää kartanolla ensimmäistä versiota näytelmästä The White Hotel, joka on palkitun, vuoden 1942 Montrealiin sijoittuvan historiallisen Strange Land ‑näytelmän jatko-osa. Lisäksi hän suunnittelee uusia musikaaliprojekteja tunnettujen kanadalaissäveltäjien Abigail Richardsonin ja Stephanie Mooren kanssa.

Sirkustaiteilija Marjukka Erälinna työskentelee AYFL? (Are You Feeling Lucky?) -teoksensa parissa. AYFL?:n ydin on elämän sattumanvaraisuudessa, siinä miten asiat joskus etenevät juuri oikeaan aikaan juuri oikeaan suuntaan ja toisinaan taas kaikki tuntuu tahmealta törmäillessämme sietokykymme rajoja hipoviin vastuksiin. Erälinnan työväline on rengastrapetsi, jolla hän tutkii kaaosta ja harmoniaa kokeellisen sirkustaiteen hengessä.

Kirjailija Sami Hilvon taiteellisen työskentelyn tavoitteena on, että kirjan lukeminen muuttaa lukijan maailman. Hänen kolme edellistä romaaniaan ovat käsitelleet menneisyyden tapahtumia uusista näkökulmista, mutta uudessa romaanissaan, työnimeltään on Noita palaa! – Spektaakkeli, hän siirtyy tulevaisuuteen. Saaren kartanolla hän keskittyy uuden romaaninsa tausta- ja kirjoitustyön. Noita palaa! sijoittuu Helsinki-nimiseen lähitulevaisuuden kaupunkiin, ja se kertoo intersukupuolisen taiteilijan Maleshén elämän viimeisistä vaiheista. Se on kertomus myös siitä, kuinka matala nykysuomalainen toleranssi on kaikista suvaitsevaisuuspuheista huolimatta.

Kolumbialainen kuvataiteilija ja yliopistoprofessori Ana Mejia Macmaster jatkaa työskentelyjaksollaan Present Past -projektiaan, jossa hän kyseenalaistaa nykyhetken tavoittamattomuuden ja sen taltioinnin mahdottomuuteen liittyvän paradoksin. Kartanolla hän tarkastelee ja taltioi varjoja, ympäröivää valoa ja valaistusolosuhteiden muutoksia.

Baskimaalainen äänitaiteilija Mikel R. Nieto toivoo runsaasti lunta Mynälahden seudulle, sillä hänen hankkeensa Mara-Mara / Sataa lunta (or a soft hiss of this world) tarkastelee, miten nykykielestämme häviää osia luonnonolosuhteiden muuttuessa. Suomen kielessä on yli 40 sanaa, jotka kuvaavat veden, lumen ja jään ilmiöitä. Nämä sanat ovat lähtökohtana hänen teokselleen, jossa hän taltioi kyseisiä luonnonilmiöitä äänen kautta. Hän haluaa kiinnittää ihmisten huomion siihen, että nämä ilmiöt puuttuvat tai että niiden taltiointi on mahdotonta, koska niitä ei ole enää olemassa.

Tutkija, kuvataiteilija Hilja Roivainen työstää taidehistorian väitöskirjan käsikirjoitusta. Hänen väitöskirjansa aihe on Utooppinen maisema pohjoismaisessa 2000-luvun maalaustaiteessa. Tutkimus tuottaa sekä taideteoreettisen tulkinnan utooppisen maiseman käsitteestä että visuaalisen analyysin pohjoismaisen nykytaiteen utooppisista maisemamaalauksista. Hänen tutkimusmetodinsa on ikonografis-aatehistoriallinen. Roivainen pitää myös yleisöluennon marraskuun lopussa Saaren kartanossa aiheesta Maisemataiteen iankaikkiset ideaalityypit?

Kartanolla työskentelevät lisäksi ruotsalainen kuvataiteilija Marika Troili ja serbialainen kuvataiteilija Mirko Nikolić, jotka käsittelevät yhteisessä hankkeessaan elämänhallintakirjallisuuden nykyihmisille luomia vaatimuksia ja pohtivat niitä vastustavia keinoja. Heidän projektinsa ei ole kuitenkaan luonteeltaan ironinen, vaan sen tarkoituksena on ennemminkin testata myönteisen, kannustavan käänteisyyden toimivuutta metodina. Käänteisen idean kehittämisen taustalla on heidän ajatuksensa siitä, että ihmiskunnan tulisi jo päästä yli siitä ajatuksesta, että elämän perimmäinen tavoite on selviytyminen.

Lue lisää vieraistamme