Säätiön vaiheita
Koneen Säätiön perustivat vuorineuvos Heikki H. Herlin ja ekonomi Pekka Herlin vuonna 1956. Perustajat toimivat samanaikaisesti sekä säätiön että Kone Osakeyhtiön johdossa, joten kahden organisaation yhteys oli läheinen.
Nykyisin Koneen Säätiö on itsenäinen ja riippumaton yleishyödyllinen organisaatio, joka edistää suomalaista tieteellistä tutkimustyötä, kulttuuria ja taidetta.
Säätiön toiminta oli aluksi melko vaatimatonta. 1980-luvulta alkaen säätiö on myöntänyt apurahoja pääasiassa tieteelliseen tutkimukseen. Säätiön tukemiksi tieteenaloiksi ovat vakiintuneet humanistinen, yhteiskuntatieteellinen ja ympäristöntutkimus.
2000-luvulla säätiö ryhtyi aktiivisesti etsimään uusia tieteen, taiteen ja kulttuurin tukemisen muotoja. Tästä esimerkkinä on 2006 perustettu Saaren kartanon taiteilija- ja tutkijaresidenssi.
Jaetut apurahat
Koneen Säätiön vuosittain jakamien apurahojen summa on kehittynyt vuodesta 1980 seuraavasti:
1980 74 340 €
1985 172 964 €
1990 367 420 €
1995 530 742 €
2000 801 039 €
2005 2 407 500 €
2006 4 559 950 €
2007 5 090 839 €
2008 7 261 004 €
2009 7 111 940 €
Säätiön hallitus
Säätiön hallitukseen kuuluvat:
- Toiminnanjohtaja Hanna Nurminen, puheenjohtaja 2002–, hallituksessa 1987–
- Dosentti Ilona Herlin, varapuheenjohtaja 2002–, hallituksessa 1995–
- Professori Erkki Haukioja 1994–
- Professori Risto Alapuro 1995–
Säätiön aikaisemmat hallituksen jäsenet:
- Vuorineuvos Heikki H. Herlin 1956–1989
- Ekonomi Pekka Herlin 1956–2002
- Akateemikko Kustaa Vilkuna 1956–1980
- Pankinjohtaja Kaarlo Kalliala 1956–1979
- Maaherra Kauko Sipponen 1980–1997
- Professori, akateemikko Erik Allardt 1981–1995
- Tohtori Gerhard Wendt 1989–1994
- Toimitusjohtaja Matti Matinpalo 1987–1989
Koneen Säätiön vuosikertomukset
Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunnan jäsen
Koneen Säätiö on Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunnan jäsen. Neuvottelukunta on apurahoja jakavien säätiöiden ja rahastojen yhteistyöelin. Neuvottelukunnan jäsenet noudattavat hyvää säätiötapaa.