Kalenteri | 12.06.2015

Järjestämme perjantaina 12.6. Saaren kartanossa kieliohjelmaan kuuluvan verkostoitumistilaisuuden, jonka aiheena on kielen kuvaus erityisesti uralilaisessa kieliryhmässä. Seminaari pohjustaa syksyn 2015 teemahakua samasta aiheesta.
Lisää omaan kalenteriin 2015-06-12 10:00 2015-06-12 18:00 Europe/Helsinki Uusia näkökulmia uralilaisten kielten kuvaukseen Uusia näkökulmia uralilaisten kielten kuvaukseen Saaren rantatie 21, 23140 Hietamäki

2015

12.6.

Pääpuhujia ovat Peter Austin (SOAS, Lontoon yliopisto), Matti Miestamo (Helsingin yliopisto) ja Lea Siilin (Itä-Suomen yliopisto). Alustuksissa ja keskusteluissa käsitellään yhdessä sitä, miten enemmän tai vähemmän uhanalaiset uralilaisen kieliryhmän kielet saataisiin kuvattua sekä tutkimuksen että kieliyhteisöjen kannalta mielekkäällä tavalla. Muiden kieliryhmien tarkastelu tuo inspiraatiota kielenkuvaushankkeiden suunnitteluun.

Järjestämme ilmaisen bussikuljetuksen tilaisuuteen Helsingistä ja Turusta.

Puhujat, esiintyjät ja järjestäjät

Peter K. Austin

Peter K. Austin on kenttälinguistiikan professori ja Uhanalaisten kielten koulutusohjelman johtaja SOASissa (School of Oriental and African Studies) Lontoon yliopistossa sekä vieraileva professor Hong Kongin yliopistossa. Hänen tutkimuksensa sisältää kuvailevaa, teoreettista ja sovellettua kielitiedettä, ja hän on erityisen kiinnostunut kielten dokumentaation teoriasta ja käytännöstä. Hän on tehnyt laajoja kenttätutkimuksia Australian aboriginaalikielistä ja Itä-Indonesian austronesialaisista kielistä sekä kielen elvytystyötä Etelä-Australiassa. Hän on saanut Humboldt-palkinnon ja äskettäin, tammikuussa 2015, Upsalan yliopiston kunniatohtorin arvon rajat ylittävästä työstään uhanalaisten kielten parissa.

Peter Austin

Matti Miestamo

Matti Miestamo on kielten laajaan vertailuun erikoistunut yleisen kielitieteen professori Helsingin yliopistossa. Hänen tutkimusaiheitaan ovat negaation ja kysymysten ilmaisu maailman kielissä sekä kielten kompleksisuuden problematiikka. Häntä kiehtoo myös vähemmän tutkittujen kielten, kuten koltansaamen, dokumentointi.

MattiMiestamo

Lea Siilin

Lea Siilin on venäjän kielen ja kulttuurin professori Itä-Suomen yliopistossa. Hänen tutkimusalueitaan ovat venäjän kieli muinaisvenäläisestä kirjallisuudesta nykykieleen, median kieli, hagiografiat ja paleografia.

lea_siilin


Jaa tämä : Twitter | Facebook | Sähköposti

Ohjelma

Klo 10:00 Kahvi

Klo 10:15 Koneen Säätiön hallituksen puheenjohtaja Hanna Nurminen: Tervetuloa

Klo 10:30 Peter Austin: Language documentation for language revitalisation and support

Keskustelua

Klo 12:00 Lounas

Klo 13:00 Matti Miestamo: Language typology and language description: general and Uralic perspectives

Keskustelua: onko tutkijoilla ja maallikoilla kielitypologista tietoa, miten sitä saadaan, miten helpoiten sovelletaan

Klo 14:00 Lea Siilin: Karjalan kielioppihanke (Karelian grammar project)

Keskustelua aiheesta kieliyhteisö

Klo 15:00 Projekti-ideointia pienryhmissä (tarjolla kahvia). Lopuksi koonti

Klo 16:30 Verkostoitumista ja syötävää

Klo 18:00 Tilaisuus päättyy. Paluubussit Helsinkiin ja Turkuun lähtevät.

Päivän puheenjohtajana toimii Koneen Säätiön tiedeasiamies Kalle Korhonen.

 

Tilaisuudessa otetaan valokuvia, joita saatetaan käyttää säätiön viestintätarkoituksiin. Ilmoitathan tilaisuudessa, jos et halua että sinua valokuvataan.


Jaa tämä : Twitter | Facebook | Sähköposti

Aika ja paikka

Perjantai 12.6.2015 klo 10-18

Saaren kartano, Saaren rantatie 21, 23140 Hietamäki

Bussikuljetukset lähtevät Helsingistä klo 7:30 Mikonkadun tilausajolaiturilta Rautatientorin laidalta ja Turusta 9:30 rautatieaseman edestä.


Jaa tämä : Twitter | Facebook | Sähköposti

Tapahtuman satoa

Kielen kuvausta uralisteille ja taiteilijoille

Uusia näkökulmia uralilaisten kielten kuvaukseen

Koneen Säätiö järjesti Saaren kartanossa 12.6. seminaarin Uusia näkökulmia uralilaisten kielten kuvaukseen. Oikeastaan olisi voinut otsikoida tilaisuuden kielen dokumentaatioksi, koska siihen voidaan sisällyttää sekä kieliaineiston kerääminen että yleistyksien tekeminen kielioppia laatimalla. Molemmista puhuttiin.

Seminaarin aloitti virkistävästi Peter Austin (SOAS, Lontoo), jonka tausta on erityisesti Kaakkois-Aasian, Australian ja Polynesian kielten kokonaisvaltaisessa tutkimuksessa. Aiheena oli kielen dokumentaatio kielten elvytyksen ja tukemisen välineenä. Austin siteerasi Nikolaus Himmelmannin määritelmää dokumentaatiosta: ”millä metodeilla, välineillä ja teoriapohjalla jokin luonnollinen kieli tai sen variantti tallennetaan edustavasti, kestävästi ja monikäyttöisesti”.

Kahden viime vuosikymmenen aikana kielten dokumentaatioon on kiinnitetty paljon huomiota, kun sen merkitys uhanalaisten kielten tukemisessa on ymmärretty. Kuten Koneen Säätiön kieliohjelmassakin tehdään, nykyisin painotetaan kielen dokumentaation merkitystä kieliyhteisöille itselleen, ei pelkästään kielentutkijoille. Austin käytti hyvän dokumentaation metaforana kestävään kehitykseen perustuvaa maankäyttöä: kielentutkijat eivät käy korjaamassa ”kielisatoa” pois kieliyhteisöjen ulottuvilta, vaan huolehtivat siitä, että dokumentaatio tukee kielen säilymistä. Peter Austinin alustus (pdf)

Matti Miestamon ja Lea Siilinin esitykset toivat aihepiiriä lähemmäksi uralilaisten kielten todellisuutta. Miestamo esitteli kielitypologisten näkökulmien hyötyjä erityisesti tämän kieliryhmän kuvauksen kannalta. Uralilaisten kielten tutkimukselle tarjoaa hyvän pohjan suuri määrä kenttätyötä, jota on tehty 1800-luvun alkupuolelta alkaen. ”Harmaata kirjallisuutta” on paljon, eli paikallisilla kielillä kirjoitettuja tutkimuksia jostakin kielen osasta. Nykyisen kielentutkimuksen metodeihin pohjautuvia kielioppeja on kuitenkin tehty vain vähän, mistä johtuen yleislingvistit tietävät koko kieliryhmästä yllättävän niukasti. Tätä tilannetta täytyisi nyt muuttaa. Matti Miestamon alustus (pdf) Lea Siilinin esittelemä hanke Vertaileva karjalan kielen kielioppi, joka alkoi v. 2015 alussa (ja josta kerroimme jo uutiskirjeessä keväällä), tähtää juuri tämän ongelman poistamiseen karjalan kielen useamman variantin osalta, jotka ovat varsinaiskarjala, livvi ja mahdollisesti lyydi. Siilinin hankkeessa tutkimiseen yhdistetään kansalaistoimintaa, eli kieli- ja asenneilmaston muokkausta ja kielenkäytön aktivointia. Lea Siilinin alustus (pdf)

Taiteilijoiden ja tutkijoiden yhteistyö kielen dokumentointihankkeissa

Koneen Säätiön kieliohjelmassa kannustamme myös tieteen ja taiteen näkökulmien yhdistämiseen. Syyskuussa alkava Kielen kuvaus -teemahaku antaa tähän lukuisia mahdollisuuksia. Peter Austin sanoi kesäkuun esitelmässään, että kielten dokumentoinnissa ja kuvauksessa tarvitaan monialainen, ei vain lingvisteistä koostuva tiimi. Tässä yhteydessä mainittiin myös taiteilijoiden työ. Esitelmässä ei tähän enempää pureuduttu, joten kysyimme Peteriltä seminaarin jälkeen esimerkkejä erilaisista hankkeista, joissa kielentutkijat ja taiteilijat ovat työskennelleet yhdessä.

Austin on itsekin työskennellyt taiteilijoiden kanssa. Äänitaiteilija John Wynnen kanssa SOASilla on ollut parikin hanketta, kuten installaatio ja ja cd-rom, josta syntyi myöhemmin omalle koneelle ladattava sovellus [linkki]. Wynne, joka on myös itse tutkija, on kirjoittanut aiheesta tieteellisen artikkelin, ja samaan aihepiiriin liittyy palkittu radio-ohjelma. Austin on ollut mukana myös tekemässä Lontoon kielellistä monimuotoisuutta juhlistaneen näyttelyn Living language, jossa oli kyse taiteilijoiden ja tutkijoiden yhteistyöstä, ja hän on kirjoittanut blogitekstin koskien uhanalaisista kielistä tehtyihin näytelmiin. Tutustu myös Austinin tekstissä mainittuun David Crystalin artikkeliin.

On olemassa myös useita elokuvia ja tv-dokumentteja, joissa elokuvantekijät ovat työskennelleet tutkijoiden ja paikallisyhteisöjen kanssa kanssa. Yksi tällainen on runoilija Bob Hiolmanin ja elokuvaohjaaja David Grubinin Language matters. Listaa tällaisista on koottu verkkoon. Taidetta ja tiedettä on pyritty yhdistämään myös Italian Latinalainen Amerikka –instituutin paviljongissa Voces indígenas kuluvan vuoden Venetsian nykytaidebiennaalissa. Se sisältää kaiuttimia, joista kuuluu näytteitä seitsemästätoista elävästä ja kuolleesta Keski- ja Etelä-Amerikan kielestä.

Esimerkkejä on myös Koneen Säätiön tukemissa hankkeissa, kuten Anne-Mari Kivimäen Suistamo-perinnelaboratoriossa ja Tristan Hamelin Down River Vashkahankkeessa, joihin kuuluu kielellistäkin dokumentointia.

Teksti: Kalle Korhonen


Jaa tämä : Twitter | Facebook | Sähköposti

Kuvagalleria

Flickr-galleria