Kalenteri | 27.08.2015

Mitä uusin tutkimus kertoo siitä, miten lapsille ja nuorille taataan monipuolinen kielitaito? Miten äidinkielen tai ensikielen opetuksen ja vieraan kielen opetuksen metodit voisivat hyödyttää toisiaan? Mikä on luku- ja kirjoitustaidon yhteys kielenoppimiseen? Mennäänkö kielenoppimisessa vuorovaikutus, teknologia vai kielioppi edellä?
Lisää omaan kalenteriin 2015-08-27 13:00 2015-08-27 19:00 Europe/Helsinki Kielen oppimisen tulevaisuus Kielen oppimisen tulevaisuus Töölönkatu 5, Helsinki

2015

27.8.

Muun muassa tällaisiin kysymyksiin Koneen Säätiön ja Suomen Akatemian tutkijat vastasivat ajantasaisen tutkimustiedon pohjalta tapahtumassa Kielen oppimisen tulevaisuus 27.8.2015.

Puhujat, esiintyjät ja järjestäjät

Steven L. Thorne

Steve Thorne toimii toisen kielen oppimisen professorina Portland State Universityn Maailman kielten ja kirjallisuuksien laitoksella. Hän on tutkimuksessaan käsitellyt kielenoppimista uusissa medioissa ja verkkopelimaailmassa sekä vuorovaikutteisuutta. Hän toimii myös uhanalaisten kielten elvytyksen käytännön ja teorian parissa Alaskassa.

Maria Kela

Dosentti Maria Kela on suomi toisena kielenä -didaktiikan yliopistonlehtori Helsingin yliopiston Opettajankoulutuslaitoksesta. Hän johtaa Koneen Säätiön rahoittamaa Long Second -oppijankielikorpushanketta, joka tarjoaa tutkijayhteisön käyttöön monikielisen videoidun ja litteroidun pitkittäisaineiston alakoulun valmistavan luokan lukuvuoden mittaisesta luokkahuonevuorovaikutuksesta.

Anneli Pajunen

Anneli Pajunen on suomen kielen professori Tampereen yliopiston kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikössä. Hän johtaa Koneen Säätiön tukemaa hanketta Suomen kielen myöhempi hallinta: kouluikäiset ja nuoret aikuiset.

Lea Nieminen

FT Lea Nieminen on tutkijana Agora Centerissä, Jyväskylän yliopistossa. Hänen tutkimuksellisiin kiinnostuksiinsa kuuluvat ensikielen oppiminen, morfosyntaktinen kompleksisuus, vuorovaikutuksen ja kielenoppimisen välinen suhde sekä suomen ja suomalaisen viittomakielen kaksikielinen oppiminen. Tällä hetkellä hän on mukana Suomen Akatemian rahoittamassa ReadAll hankkeessa (Teknologia-avusteinen ympäristö kaikkien lukemaan oppijoiden tukena). Hän on myös toimittajana Puhe ja kieli -lehdessä.

Sari Ylinen

Sari Ylinen työskentelee tutkijatohtorina Helsingin yliopiston käyttäytymistieteiden laitoksella Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikössä. Hänellä on monitieteinen tausta kielitieteen ja kielipedagogiikan (FM-tutkinto) sekä psykologian (FT-tutkinto) aloilta, erikoisalana kognitiivinen neurotiede. Hänen erityisiä kiinnostuksen kohteitaan ovat kielen oppiminen ja puheen käsittely aivoissa. Hänen tutkimuksensa tähtää tehokkaiden kielenoppimismenetelmien kehittämiseen aivotutkimuksen pohjalta. Tällä hetkellä hän on mukana Suomen Akatemian rahoittamassa hankkeesssa Say it again, kid! – peli ja puheteknologia lasten vieraan kielen oppimisessa.


Jaa tämä : Twitter | Facebook | Sähköposti

Ohjelma

Klo 13:00 Steven L. Thorne: Adaptive language education under conditions of superdiversity (Miten kielenopetus mukautuu superdiversiteettiin)

We live in a complex and changing world in which academic, professional, and everyday life activities increasingly illustrate the need for sophisticated communicative and analytic abilities in intercultural and plurilingual contexts. These late modern ‘superdiverse’ conditions articulate closely with a primary goal of world languages education – to gain the capacity to contribute to dynamic processes of meaning making with an understanding of the divergent cultural practices, values, and ideologies that are involved. This presentation will describe pedagogical innovations that are adaptive to emergent communicative conditions, open to a diversity of genres and potentially mixed language communicative dynamics, and that offer experientially and linguistically rich opportunities for engagement. In conclusion, it is suggested that the future of instructed language education would benefit from adaptive alignment to rapidly changing global conditions and prolific linguistic change.

Keskustelua

Klo 14:00 Maria Kela: Uusi kieli luokkahuoneessa mullistaa kokonaisen kielellisen ekosysteemin

Luokkahuoneen kielellistä vuorovaikutusta voi tarkastella ekosysteeminä, jonka kaikki osat – osallistujat, ympäristö, työskentelymateriaalit, teemat – sidotaan toiminnan kautta yhdeksi kokonaisuudeksi. Ekosysteemi muodostuu sisäkkäisistä systeemeistä, koska jokaisen osallistujan kielimaailma on uniikki systeemi, ja osallistujat muodostavat erilaisia pareja ja pienryhmiä. Luokkahuoneessa kaikkien kommunikoijien kielet vaikuttavat kaikkien muiden kieliin, tavalla joka on jatkuvassa muutoksessa. Esimerkiksi valmistavaan luokkaan tullaan virallisesti oppimaan suomea, mutta oppimisen kohteeksi voi ryhmässä muodostua myös venäjä tai englanti. Ekologisen ajattelun mukaisesti prosessit etenevät siten, että jokaisella kasvun tasolla ilmenee uusia, aiemmasta kehkeytyneitä muotoja, joita ei voi ymmärtää ilman aiemman kehityksen näkemistä ja käsitystä kokonaisuudesta. Kompleksisten systeemien viitekehyksessä kielentutkija tarkastelee heterogeenisiä oppimiseen vaikuttavia tekijöitä rinnakkain, konteksteissaan, pitkittäissuunnassa ja ajalliset muutokset huomioiden. Esimerkiksi istumajärjestys voi vaikuttaa puheen genreen siten, että ryhmätyöpöydän ääressä käytetään ja opitaan enemmän direktiivejä kuin perinteisessä pulpettirivijärjestyksessä. Näin ollen ekoteoreettisen tutkimuksen kohteena on usein muutos kahden asymmetrisen, näennäisesti toisiinsa rinnastumattoman muuttujan, kuten vaikka luokan sosiaalimuodon ja puheen genren välisessä suhteessa. Esitelmässäni poimin Long Second -aineistosta vuorovaikutusesimerkkejä, joita kommentoin systeemisen teorian viitekehyksessä.

Ryhmäkeskustelua

Klo 14:45 Anneli Pajunen: Suomen kielen myöhempi hallinta: kouluikäiset ja nuoret aikuiset

Julkisuudessa on pitkään ollut tietoja koululaisten – etenkin poikien – kirjoitustaitojen heikkenemisestä. Tarkastelen esitelmässäni muutamaa kirjoitustaidon kehityksellistä muutosta (ja mahdollista mittaria) ja pyrin arvioimaan, selittääkö suomen kielen hallinnan (vaihteleva) taso kirjoitustaidon oletettuja ongelmia. Hallintaa on mitattu erityisesti sana- ja sanastotiedon laadusta ja määrästä erilaisin testein. Taustaoletuksena on, että hyvä luku- ja kirjoitustaito perustuu hyvään sanaston hallintaan. Testeihin on osallistunut satoja koululaisia ja nuoria aikuisia eri puolelta Suomea, kirjoitusaineistoa on kerätty parilta tuhannelta koehenkilöltä. Tutkimusryhmässä on sekä lingvistejä että psykolingvistejä.

Ryhmäkeskustelua

Klo 15:30 Kahvitauko

Klo 16:00 Sari Ylinen: Puhutun vieraan kielen oppimisen tulevaisuus -­ neurotieteellinen näkökulma

Puhe on ihmisen tärkein kommunikaatiomuoto, ja kyky puhua sujuvasti vieraita kieliä tulee entistä tärkeämmäksi kansainvälisten kontaktien ja monikulttuurisuuden lisääntyessä. Kognitiivinen neurotiede pyrkii osaltaan valaisemaan puhutun kielen käsittelyä ja kielen oppimista aivoissa, mistä toivotaan olevan apua kielenoppimisen menetelmien kehittämisessä. Tulevaisuudessa puhutun kielen oppimista voidaan enenevässä määrin tukea myös hyödyntämällä puheteknologiaa.

Ryhmäkeskustelua

Klo 16:45 Lea Nieminen: Kielen rooli luku- ja kirjoitustaidon oppimisessa (The role of language in literacy learning)

Lukeminen on taito, joka on länsimaiselle ihmiselle välttämätön jokapäiväisestä elämästä selviytymisessä. Monikielisessä maailmassa kaivataan myös multiliteraalisuutta, useamman kuin yhden kielen kirjallisia taitoja. Ennen formaalin lukuopetuksen aloittamista suomalaisella koulutulokkaalla on hallussaan jo mittava äidinkielen taito. Sen sijaan vieraan kielen opetuksessa on tyypillistä, että lukemaan oppiminen alkaa samanaikaisesti kielenoppimisen kanssa ja sanat ovat yhtä outoja niin kielen kuin lukemisenkin yksikköinä. Näiden kahden ääripään välimaaston sijoittuvat vielä toisen kielen oppijat. Minkälainen tieto kielestä on tarpeen lukemaan oppimisen kannalta ja ovatko lukemaan oppimisen hankaluuden lukemisen vain kielen vaikeuksia?

Ryhmäkeskustelua

Klo 17:30 Yhteenveto

Klo 18:00 Verkostoitumista ruuan ja viinin parissa

Klo 19:00 Tilaisuus loppuu

 

Tilaisuudessa otetaan valokuvia, joita saatetaan käyttää Koneen Säätiön ja Suomen Akatemian viestintätarkoituksiin. Ilmoitathan tilaisuudessa, jos et halua että sinua valokuvataan.


Jaa tämä : Twitter | Facebook | Sähköposti

Aika ja paikka

Aika: Torstai 27.8.2015 klo 13-20

Paikka: Kulttuuritehdas Korjaamo, kulmasali (Töölönkatu 51 a-b, Helsinki)


Jaa tämä : Twitter | Facebook | Sähköposti

Tapahtuman satoa

Tilaisuuden puhujat käsittelivät kielenoppimista eri näkökulmista. Kielenoppimisen tulevaisuuteen liittyvät kaikkialla monikielisyys ja useampia eri kieliä hallitsevien oppilaiden läsnäolo samoissa ryhmissä. Tästä aiheesta puhuivat erityisesti Steve Thorne, Maria Kela ja Lea Nieminen. Thorne käsitteli lisäksi erilaisten mobiilisovellusten käyttöä ja pelillistämistä, josta kertoi myös Sari Ylinen. Anneli Pajusen esitelmän painotus oli siinä, miten lapset ja nuoret oppivat käsitteiden käyttöä.

kielenoppimisentulevaisuus

IMG_7681

Puhujien alustukset:

Steven L. Thorne

Maria Kela

Anneli Pajunen

Sari Ylinen

Lea Nieminen

Lue Suomen Akatemian tiedottaja Leena Vähäkylän kirjoittama juttu tilaisuudesta: Kielen oppiminen muuttuu


Jaa tämä : Twitter | Facebook | Sähköposti