Myönnetyt apurahat ja residenssipaikat

Vuosittainen apurahahaku: Tieteen arvioijat (S–Ö) (8.12.2016)

Selaa arkistoa

Hallintotieteen kandidaatti/tietokirjailija Heikki Saari 28.320 €Sisältötehtaan varjossa. Suomalaisen median ja journalistisen työn muutos 1970-luvulta 2010-luvulle

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

Väitöskirjassa selvitetään suomalaisen median ja journalistisen työn rakenteellista ja historiallista muutosta.Tutkimus etenee kolmella tasolla tai teemalla: teknologia, markkinat (omistusrakenteiden muutos, kaupallistuminen) ja median sisäinen organisaatio (organisaatiot, hallinta, työprosessit, yleisösuhteen muutos). Ydinkysymys on journalistisen työn muutos, jota voidaan kuvata myös toimittajan ammatin ja eetoksen rakenteistumisena ja mahdollisena rapautumisena jälkimodernistisen muutoksen oloissa. Tutkimuksessa analysoidaan mediakentän kehityksen eri vaiheita viime vuosikymmeninä. Tutkimus liikkuu useiden tieteiden alueella: historiantutkimus, viestinnän tutkimus, sosiologia ja moderni työelämän tutkimus. Näkökulma on monitieteinen ja kokonaisvaltainen, joten se avaa uusia näkökulmia suomalaisen median historiaan. Tutkimus tuo uutta historiallista tietoa ja antaa eväitä ymmärtää 1990-luvun lopulla käynnistynytta median digitalisoitumisen prosessia myös muulta kuin puhtaasti teknologiselta kannalta. Tutkimuksen keskiössä on journalistisen ammatin tai "profession" kehitys ja sen mahdolliseen muutokseen vaikuttaneet rakenteelliset, taloudelliset ja sosiaaliset syyt. Tutkimuksessa sovelletaan mm. viestinnän poliittisen taloustieteen, Bourdieun kenttäteorian, modernisaatioteorioiden ja informaatioyhteiskunnan näkökulmia (Manuel Castells). Se "palauttaa" historiallisen näkökulman suomalaiseen mediatutkimukseen ja täydentää siinä suhteessa myös historiantutkimuksen aukkoa.

Tutkimuksessa tarkastellaan median historiaa uudesta, kokonaisvaltaisesta ja monitieteisestä näkökulmasta. Tutkimus analysoi toimittajan ammatin ja journalistisen työn muutosta, eikä sellaista ole Suomessa juuri tehty. Tutkimus yhdistää historiantutkimuksen, sosiologian ja mediatutkimuksen tutkimustraditioita. Tarkoituksena on antaa uusia eväitä arvioida median digitaalista muutosta laaja-alaisesti ja keskustella modernista journalistisen työn ja toimittajan profession muutoksesta.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Dosentti Suvi Saarikallio ja työryhmä (Affect from Art)126.000 €Tunnetta taiteesta – Subjektiivinen mielihyvä arkielämän musiikki- ja kuvakokemuksissa (Affect from Art – Subjective constituents of everyday pleasure of music and pictures)

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

Selvitämme taiteen luomien tunnekokemusten syntymekanismeja yhdistämällä emootiotutkimuksen menetelmiä musiikin ja kuvan tutkimukseen. Musiikin ja kuvien käyttö arkielämän digitaalisissa ympäristöissä kasvaa, ja niiden merkitys mielialan säätelyn ja hyvinvoinnin lähteenä on tunnistettu. Emootiopsykologia tarjoaa menetelmällisesti vahvan lähtökohdan mielihyvävaikutusten ja tunnesäätelyn mekanismien ymmärtämiselle, mutta sen selitysvoima esteettisten kokemuselementtien osalta on puutteellinen. Musiikin, visuaalisen kulttuurin, emootio- ja neuropsykologian tutkijoiden hankkeen ensimmäisen vaiheen aineisto kerätään hyödyntäen verkkokyselyjä, mobiiliteknologiaa ja neuraalisia mittauksia ja analysoidaan monimenetelmäisesti. Tulokset tarjoavat tietoa musiikin ja kuvien synnyttämien mielihyväkokemusten luonteesta ja suhteesta yleisen tunnetutkimuksen teoriataustaan. Tutkimuksen toinen vaihe kohdistuu mielihyväkokemusten mekanismeihin hyödyntäen aivokuvantamista ja fysiologisia mittauksia. Projekti nostaa musiikkiin ja kuviin liittyvät tunne-elämykset välineeksi tutkia ja ymmärtää arjen hyvinvointia tukevia mielihyväkokemuksia. Samalla se selventää esteettisten kokemusten erityislaatua suhteessa yleisiin tunnekokemuksiin ja mielialan säätelyyn. Tuloksilla on laajempaa yhteiskunnallista merkitystä esimerkiksi verkkoympäristöihin liittyvän auditiivisen ja visuaalisen lukutaidon, arkielämän hyvinvoinnin ja elinympäristöjen audiovisuaalisen viihtyvyyden näkökulmista.

Mikä tekee musiikista tai kuvasta terveellisen? Monitieteinen tutkimushanke uudistaa auditiivisten ja visuaalisten ilmiöiden tutkimusta, analysoimalla arkielämän subjektiivisten mielihyväkokemusten taustalla vaikuttavia tekijöitä. Hanke yhdistää kokeellisen- ja taiteentutkimuksen paradigmoja ja käsityksiä musiikin ja kuvien roolista arkielämässä. Tuloksia voidaan soveltaa kehitettäessä emotionaalista terveyttä tukevia audiovisuaalisia ympäristöjä.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Johanna Maksimainen, Suvi Saarikallio, William Randall

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FT Janne Saarikivi ja työryhmä90.000 €Periytyminen ja lainautuminen uralilaisten kielten historiassa

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Hankkeen teemat liittyvät Kieliohjelmaan

Hankkeen tavoitteena on uudistaa uralilaisten kielten etymologista ja äännehistoriallista tutkimusta arvioimalla kriittisesti kielellisen periytymisen ja lainautumisen välistä suhdetta kielikunnan yhteisessä sanastossa ja morfologiassa.

Keskeinen hypoteesi on, että kielikunnan haarasta toiseen tapahtunut lainaaminen selittää suuren osan arvoituksellisina ja epäsäännöllisinä pidetyistä äänteellisistä ja muoto-opillisista vanhoista kehityksistä uralilaisissa kielissä ja auttaa samalla etymologioimaan aikaisemmin epäsäännöllisenä pidettyä vanhaa sanastoa.

Hankkeen tuloksilla suuri merkitys suomen kielen historian sekä suomalais-ugrilaisten kansojen esihistorian tuntemiselle.

Hanke liittyy historiallis-vertailevan kielitieteen tutkimustraditioon, jota se kuitenkin tulkitsee uudesta näkökulmasta. Sen järjestämät työpajat tuottavat kaksi yhteisjulkaisua, jotka nostavat hankkeessa valmistuvien väitöstutkimusten problematiikan yleiselle tasolle ja antavat niille kontekstin. Hankkeen tuloksena on myös uudelleenarvioitu uralilainen historiallinen sanastokorpus, joka julkaistaan Internetissa, jota voi täydentää open access-periaatteella ja jonka voi jakaa myös FinClarinin kautta.

Uusi näkökulma etymologiaan.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Janne Saarikivi, Juha Kuokkala, Niklas Metsäranta

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Apurahatutkija, jatko-opiskelija, FM, VTM Matti Saarni 28.320 €Objektiivinen referenssi Kantin dialogisessa subjektin ja objektin ontologiassa

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

Tutkimus selvittää Immanuel Kantin (1724–1804) filosofian suhdetta objektiivisen referenssin ongelmaan nykyfilosofialle tärkeistä kysymyksenasetteluista käsin ja vastaa spekulatiivisen realismin (Meillassoux 2008) ja objektiorientoituneen ontologian (Harman 2010) Kantia vastaan esittämään kritiikkiin. Tämä tapahtuu etenkin valaisemalla Kantin transsendentaaliseen idealismiin sisältyvää subjektin ja objektin dialogista ontologiaa. Tutkimus on tarpeellinen vastine niille lukuisille Kant-tulkinnoille, jotka korostavat Kantin subjektivismia kiinnittämättä huomiota tämän hienosyiseen teoriaan objektiivisuudesta.

Keskeinen aineisto on Kantin pääteos Puhtaan järjen kritiikki (1781/1787). Tutkimuksen metodologiassa käsiteanalyysi yhdistyy ymmärtävään tekstintulkintaan, jossa ammennetaan paitsi analyyttisestä myös mannermaisesta tutkimustraditiosta. Hypoteesi on, että aiemman tutkimuksen laajalti sivuuttama ”objektin yleensä” käsite on luultua keskeisemmässä asemassa perustettaessa ontologisesti objektien objektiivisuutta. Lisäksi aiempi tutkimus jättää pitkälti vastaamatta kysymykseen siitä, minkälaisia ennakkoehtoja asetetaan objekteille, joihin viittaamisen subjektin ja objektin dialoginen a priori -rakenne mahdollistaa.

Kantin filosofiaa ei ole aiemmin lähes ollenkaan tutkittu dialogisuuden näkökulmasta, puhumattakaan dialogisuudesta siinä mielessä kuin sitä tässä tutkimuksessa käytetään. Tutkimus osallistuu merkittävästi kansainväliseen Kant-tutkimukseen, ja edustaa suomalaisen filosofian kansainvälistä osaamista. Lisäksi tutkimus pyrkii dialogiin tämän päivän mannereurooppalaisen filosofian kanssa, mikä Suomen akateemisen filosofian piirissä ei ole tavanomaista.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Maisteri Aaro Sahari 30.320 €Valtio ja suurteollisuuden synty: suomalaisen laivanrakennusteollisuuden kasvu ja keskittyminen yhteiskunnallisten teknopoliittisten järjestelmien osana 1920–1960

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

Väitöskirjatutkimus käsittelee suomalaisen laivanrakennusteollisuuden kehitykseen vaikuttaneen julkistaloudellisen verkoston toimintamallien ja vuorovaikutussuhteiden kehitystä vuosina 1920-1960. Tutkimuksessa verrataan teollisuuden toimintaa ja siihen vaikuttanutta valtion ohjauspolitiikkaa ennen toista maailmansotaa, sotakorvauskaudella ja tämän jälkeen kylmän sodan alussa. Alan kasvukautta on käsitelty historian yleisteoksissa ja yrityshistorioissa mutta valtion ja teollisuuden suhteiden kehitystä ja niissä tapahtuneita muutoksia ei ole tarkasteltu kokonaisvaltaisesti.

Tutkimuksen avulla pyritään vastaamaan seuraaviin kysymyksiin:
1. Mikä merkitys teollisuudella oli Suomelle yhteiskunnallisen kehityksen välineenä?
2. Mitä tukea ala valtiolta haki ja sai pysyäkseen kilpailukykyisenä kansainvälisillä markkinoilla?
3. Minkälainen toimijaverkosto näitä päätöksiä teki ja keillä siihen oli mahdollisuus osallistua?

Ilmiöitä tarkastellaan suurten teknologisten järjestelmien ja teknopolitiikan menetelmin. Keskeiset lähdeaineistot ovat valtionhallinnon organisaatioiden arkistokokonaisuudet arkistolaitoksessa, eduskunnassa ja ulkoministeriössä, sekä yritysten arkistot elinkeinoelämän keskusarkistossa. Näiden tukena käytetään erityisarkistoja, haastatteluita, sekä opintovaihdossa kerättyjä kansainvälisiä vertailevia aineistoja ja laajaa aihetta kansainvälisesti ja transnationaalisesti käsittelevää kirjallisuutta.

Sotakorvauksista ja metalliteollisuuden suuresta murroksesta ei ole tehty kattavaa julkistaloudellista ja poliittista tulkintaa. Laivanrakennuksen kehityksen tutkimus tarjoaa näkökulman lähihistoriaa ja teollisuuden yhteiskunnallista asemaa käsitteleviin, kipeisiinkin myytteihin. Valtion ja teollisuuden suhteen tarkastelu valaisee viranomaisten ja yritysten tekemien valintojen taustavaikuttimia ja antaa uusia käsitteellisiä välineitä ymmärtää teollistuvan Suomen arvojen kehitystä.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

MSc Mir Md Abdus Salam 62.000 €Effects of petroleum hydrocarbons and heavy metals, fertilizers and chelants on cleaning capacity and on rhizobacteria community of birch, aspen, hybrid aspen and willow clones

Academic research or work based on it | 2-year project

We will examine the effects of hydrocarbons and heavy metals on phytoremediation (reducing toxicity level in the water and soil through plant organs) capacity and on rhizobacterial communities of birch, aspen, hybrid aspen and willow clones in the polluted soil cost-efficiently and effectively for environmental protection based on green house and field trial. We will use different fertilizers and chelators to increase biomass production and phytoremediation efficiency. The rhizosphere bacterial community would assess to investigate the resistance capacity to heavy metals, petroleum hydrocarbons and chelants. The combined use of resistant bacteria, fertilizer and chelants could improve the phytoremediation capacity of proposed species and clones. The developed different standard methods and ICP-OES tools including previous experiences of team members would use for the soil and chemical analysis. Further, we would suggest the best clones and species, fertilizer, chelants and resistance bacteria for large-scale phytoremediation experiment at national and international level. Different clones and species already planted in the field and some phytoremediation results already published and rest of would publish in the journal. The outcome of the study will help to utilize former agricultural land, marginal land and contaminated sites for biomass production and to enhance environmental quality. The biomass can be used for bio-fuel and energy purpose, hence economic development.

The outcomes of the study will ensure to enhance environmental protection and development of biomass production. The biomass can be used for energy purposes and bio-fuel production for economic development. Tree plantations can be established in the former agricultural land and polluted sites for maximum utilization of land and to improve the water and soil quality by uptaking heavy metals and reduction of petroleum hydrocarbon hence environmental quality cost-efficiently and effectively
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Filosofian tohtori Anna-Kaisa Salmi ja työryhmä12.000 €Advances in Sámi Archaeology -konferenssin järjestäminen

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

Saamelaisten kulttuuriperintö on ollut esillä liittyen ristiriitatilanteisiin saamelaisuuden esittämisestä muun muassa mainonnassa, matkailussa ja taiteessa. Myös Suomen päätös olla ratifioimatta alkuperäiskansojen oikeuksia käsittelevää ILO 169 –sopimusta on herättänyt keskustelua.
Järjestämme kansainvälisen saamelaisarkeologian konferenssin, jossa saamelaiset ja ei-saamelaiset kulttuuriperinnön asiantuntijat kokoontuvat keskustelemaan saamen kulttuuriin liittyvistä kysymyksistä arkeologian näkökulmasta. Konferenssi on kaivattu areena saamelaisarkeologian tutkijoille. Konferenssi tuo yhteen saamelaisalueita tutkivia arkeologeja eri maista ja luo mahdollisuuksia vuoropuhelulle ja uusien kansainvälisten hankkeiden suunnittelulle.
Konferenssi on rohkea avaus tarttuessaan kriittistä keskustelua herättäneeseen aiheeseen. Konferenssin järjestelyissä on myös vahvasti esillä dekolonisaationäkökulma, joka näkyy muun muassa kielivalinnoissa sekä konferenssipaikan valinnassa.
Konferenssi järjestetään Inarissa saamelaismuseo Siidan tiloissa toukokuussa 2018. Konferenssin järjestäjänä toimii Oulun yliopiston arkeologian oppiaine yhteistyössä Giellagas-instituutin, Siidan, ja Tukholman yliopiston kanssa.
Hankkeen vastuullisena johtajana toimii FT Anna-Kaisa Salmi (OY). Järjestelytoimikuntaan kuuluvat FT Tiina Äikäs (OY), FM Markus Fjellström ja FM Marte Spangen (SU), FM Eija Ojanlatva (Siida) sekä Veli-Pekka Lehtola (Giellagas).

Konferenssi on rohkea avaus tarttuessaan kriittistä keskustelua herättäneeseen aiheeseen – saamelaisten kulttuuriperintö. Konferenssin järjestelyissä on myös vahvasti esillä dekolonisaationäkökulma. Konferenssi järjestetään saamelaisalueella Inarissa.Tieteen tuomista paikallisten yhteisöjen ja alkuperäiskansojen ulottuville pidetään nykyään erittäin tärkeänä dekolonisaation välineenä. Tämän vuoksi konferenssissa järjestetään myös simultaanitulkkaus pohjoissaameksi.

Työryhmän jäsenet
Muut työryhmän jäsenet: Eija Ojanlatva, Markus Fjellström, Marte Spangen, Tiina Äikäs, Veli-Pekka Lehtola

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Kauppatieteiden tohtori Joni Salminen ja työryhmä97.000 €Algoritmien valta. Neutraalius ja puolueellisuus koneellisessa päätöksenteossa

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 2-vuotinen hanke

Tällä hetkellä koneellinen päätöksenteko koskee esimerkiksi informaation leviämistä sosiaalisessa mediassa, hakukoneiden tulosten järjestelyä sekä mainosten kohdentamista verkossa. Algoritmien päätöksillä on tärkeä rooli kansalaisten ja kuluttajien arjessa, sillä ne määrittävät mitä sisältöä ihmisille näytetään milläkin hetkellä. Koneiden päätökset vaikuttavat mm. kansalaisten maailmankuvaan ja yleiseen mielipiteeseen.

Jos algoritmi on neutraali, sen suuressa valta-asemassa ei välttämättä ole ongelmaa, sillä parhaimmillaan koneelliset päätökset ovat vapaita ihmisten asenteellisuudesta ja rajoitteista. Jos algoritmi kuitenkin on puolueellinen, esimerkiksi maksimoimalla mainostuloja käyttäjien hyödyn sijaan, piilottamalla poliittisesti arkoja aiheita taikka syrjimällä tiettyjä ryhmiä, voidaan algoritmien valta nähdä ongelmallisena. Koska merkittävimpien algoritmien kehitystä johtavat suuret pörssiyritykset, joiden toiminnot ovat liikesalaisuuksia, on koneellisen päätöksenteon kriittinen tarkastelu perusteltua.

Informaation lisäksi algoritmit voivat tulevaisuudessa vastata mm. poliittisesta päätöksenteosta, lainsäädännön soveltamisesta, vakuutus- ja lainapäätöksistä, ja hyödykkeiden hinnoittelusta. Mikäli näitä päätöksiä ei arvioida muusta kuin tehokkuuden näkökulmasta, voi tuloksena olla yhteiskunnallisesti epätoivottuja päätöksiä, jopa syrjintää. On kuitenkin keinoja ehkäistä algoritmien vääristymistä, ja näiden keinojen tutkiminen on yksi päätavoitteistamme.

Työ on rohkea avaus, koska se kyseenalaistaa yhteiskunnassa vallitsevaa edistysuskoa. Koneoppimisesta ja tekoälystä on olemassa paljon erilaisia myyttejä ja harhakäsityksiä, joiden faktapohjainen tarkastelu on tärkeää. On ymmärrettävä teknologian todelliset mahdollisuudet ja riskit.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Joni Salminen, Juhani Luotolahti
Muut työryhmän jäsenet: Filip Ginter

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

VTM Anna Salmivaara 67.640 €Kansainvälisen yritysvastuun merkitys kehitysmaiden työntekijöiden näkökulmasta

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 2-vuotinen hanke

Globalisaatio on merkinnyt teollisuustuotannon ja työpaikkojen siirtymistä matalan palkkatason maihin, joissa työlainsäädäntö ja ammattiyhdistysliike ovat heikkoja. Huoli työolosuhteista ja työntekijöiden oikeuksista on kasvattanut yksityiseen sääntelyyn ja yritysvastuuseen kohdistuvia odotuksia. Tieto yritysvastuun relevanssista työntekijöiden kannalta on kuitenkin melko vähäistä.

Väitöskirjatutkimukseni analysoi näitä muutoksia ja yritysvastuun merkitystä kehitysmaiden työntekijöiden näkökulmasta. Kambodzhan tekstiiliteollisuutta käsittelevän tapaustutkimuksen kautta se kysyy, miten globalisaatio muuttaa työntekijöiden asemaa ja heidän mahdollisuuksiaan puolustaa oikeuksiaan. Työntekijöitä tarkastellaan aktiivisina toimijoina, mutta huomio kiinnittyy myös siihen, miten globaalit ja paikalliset valtasuhteet määrittävät heidän strategioitaan. Yritysvastuun positiivinen vaikutus työntekijöiden oikeuksiin – mutta myös yhteiskunnalliseen kehitykseen laajemmin – riippuu siitä, miten se vaikuttaa näihin valtasuhteisiin.

Kehitysmaatutkimuksen alaan kuuluva tutkimukseni kiinnittyy poliittiseen taloustieteeseen, oikeussosiologiaan ja työväentutkimukseen. Se toteutetaan empiirisenä tapaustutkimuksena hyödyntäen etnografian ja historiatieteen metodeja. Etnografinen aineisto kerätään kambodzhalaisten työntekijöiden ja heidän järjestöjensä parissa, minkä lisäksi historiallinen tarkastelu pohjaa virallisiin dokumentteihin ja lehdistöarkistoihin.

Kansainvälisen kehityspolitiikan piirissä uskotaan yhä yksimielisemmin vastuullisen yksityisen sektorin roolin sosiaalisen kehityksen edistäjänä. Tutkimukseni kyseenalaistaa yritysvastuun vaikuttavuuden. Tarkastelemalla etelän työntekijöitä aktiivisina toimijoina se kääntää päälaelleen aiemman yritysvastuukriittisen tutkimuksen näkökulman: Yritysvastuuta ei analysoida sen perusteella, suojaako se globalisaation uhreja, vaan tukeeko se työntekijöiden strategioita ja demokraattista toimijuutta.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FM Marja Salo 71.000 €Jalanjälkilaskurit kulutuksen hiilijalanjäljen pienentämisen ohjauskeinona – käytäntöjen teorian näkökulma

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 3-vuotinen hanke

Suomessa noin 70 % kasvihuonekaasupäästöistä syntyy kotitalouksien kulutuksesta (asuminen, ruoka, liikkuminen, tavarat ja palvelut). Yksi kulutuksen ohjauskeinoista on informaatio-ohjaus, ja tähän tarkoitukseen on kehitetty hiilijalanjälkilaskureita. Laskureiden tarkoituksena on lisätä tietoisuutta omasta hiilijalanjäljestä ja keinoista vaikuttaa siihen. Laskureiden käyttö voisi olla nykyistä tavoitteellisempaa ja vaikuttavampaa.

Tutkimuskirjallisuus antaa viitteitä siihen, että laskureilla on haastavaa tavoittaa kansalaisia ja sitouttaa heitä toimiin oman hiilijalanjäljen pienentämiseksi ja kehityksen seuraamiseksi. Väitöskirjatyössäni tutkin, kuinka olemassa olevien laskureita on käytetty kulutuksen muutosta tavoittelevissa interventioissa, paljonko ihmisiä on tavoitettu ja millainen niiden vaikuttavuus on ollut.

Aineistoni koostuu niiden internetissä käytettävien hiilijalanjälkilaskureiden systemaattisesta arvioinnista, laskureiden käyttäjätietokannoista ja laskureiden kehittäjien asiantuntija haastatteluista.

Hyödynnän tutkimuksessa käytäntöjen teorian viitekehystä ja pohdin laskureiden mahdollisuuksia ja rajoitteita vaikuttaa kulutuskäytäntöihin ja kulutuksen hiilijalanjälkeen. Tuloksia voidaan hyödyntää kulutuksen ohjauskeinojen suunnittelussa kansallisissa kestävän kulutuksen ohjelmissa, järjestöissä ja kulutuksen seurantaan liittyvien teknisten sovellusten suunnittelussa.

Jalanjälkilaskureilla pyritään lisäämään kansalaisten tietoisuutta omasta hiilijalanjäljestä. Tutkimustiedon valossa laskureiden kävijämäärät ovat vaatimattomia ja seurantatieto vaikutuksesta niukkaa. Jotta laskureita käytettäisiin tavoitteellisemmin ja vaikuttavammin, tarvitsemme tietoa ja kriittistä keskustelua siitä mihin laskureilla voidaan ja ei voida vaikuttaa; missä ja miksi kansalaiset kokevat laskurit tarpeellisiksi; ja mitä havainnot tarkoittavat kulutuksen ohjauskeinojen näkökulmasta.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Filosofian tohtori Matti Salo 33.200 €Hyödyllinen metsä – kekseliäs ihminen: tutkimus ekosysteemipalvelujen synnystä Varsinais-Suomessa

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

Hankkeessani tutkin ruohonjuuritason ratkaisuja, joilla metsäluonnon suojelua ja talouskäyttöä sovitetaan yhteen. Tehtävä ei ole täysin uusi, mutta lähestymistapani on. Ekosysteemien ihmiselle tuottamat hyödyt eli ekosysteemipalvelut tarjoavat tämän ongelman purkamiseen perinteisen ja paljon tutkitun lähtökohdan. Ekosysteemipalveluiden käsite kehittyykin jatkuvasti ja kuvaa ekosysteemien ihmisille tuottamia hyötyvirtoja yhä hienopiirteisemmin. Ihmisen rooli on tunnistaa palvelut ja antaa niille merkitys – yleensä taloudellinen arvo. Runsaasta tutkimuksesta huolimatta näissä virtausmalleissa ihmisen luova toiminta on edelleen musta laatikko. Hankkeessani tartun juuri tähän ongelmaan ja tutkin osallistuvan havainnoinnin ja haastattelujen keinoin varsinaissuomalaisia yrittäjiä, jotka ovat synnyttäneet uudenlaista elinkeinotoimintaa metsäekosysteemistä. Kehitän teoreettisesti perustellun ja käytännössä täysin uudenlaisen sosioekologisen mallin kuvaamaan näiden yrittäjien roolia ekosysteemipalveluiden synnyssä, jalostamisessa ja markkinoinnissa. Hankkeeni kytkeytyy Suomen metsäkeskuksen toteuttamaan metsäekosysteemipalveluiden kehittämistyöhön ja tarjoaa myös biotalouteen ja luonnonsuojeluun kantaa ottaville maankäyttö-viranomaisille mahdollisuuden kehittää käytännön politiikkaratkaisuja edistämään metsäluonnon suojelua. Ihmisen luovalle toiminnalle suotuisille politiikkaratkaisuille on saatava lisää tilaa erityisesti talouskäytössä olevien ekosysteemien suojelun tehostamiseksi.

Luontoarvojen kaupallistaminen suojelukeinona on edelleen kiivaan vastakkainasettelun aihe. Yhteisymmärrys tuntuu vallitsevan vain siitä, että markkinaehtoinen suojelu vaatii onnistuakseen sääntelyä, tarkkaan määriteltyjä prioriteetteja, laajaa rahoituspohjaa ja hallintojohtoisia politiikkamekanismeja. Hankkeeni lähtee siitä kerettiläisestä ajatuksesta, että talousmetsien suojelu hyötyisi paljon omaehtoisemmista kokeiluista – ja että tämä on tieteen keinoin osoitettavissa.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Suomentaja Eila Salomaa 13.500 €Thomas W. Laquerin teoksen Solitary Sex – A Cultural History of Masturbation suomentaminen

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

Esipuheen teokseen kirjoittavat Väestöliiton tutkimusprofessori Osmo Kontula, joka on maamme tunnetuimpia seksuaalisen käyttäytymisen tutkijoita, ja sosiaalilääketieteen dosentti Ilkka Taipale.

Seksuaalisuuden eri muodoista on Suomessa ilmestynyt runsaasti teoksia. Itsetyydytys/masturbaatio on kuitenkin yleisin seksuaalisuuden muoto nuoruusiässä ja aikuisuudessakin yleistä. Sukupolvien ajan ilmiötä on pidetty häpeänä ja syyllistetty nuoria varsin karkeallakin tavalla, erityisesti 1700-luvulta lähtien. Laquerin teos on sosiaalihistoriallinen perusteos aiheesta ja ensimmäinen aiheesta suomeksi.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FT, dosentti Tuija Saresma 94.000 €Kulkemisen ja kuulumisen kertomukset. Liikkeelläolon ja kiinnittymisen kokemusten ja kuvausten elämäkerrallisia, etnografisia ja intersektionaalisia analyyseja

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 2-vuotinen hanke

Tutkimuksessa tarkastellaan maahan- ja maastamuuttajien elämäkerrallisia kertomuksia ja heidän arkisia käytäntöjään sekä muuttajien esittämistä mediassa. Muuttajien lisäksi myös jäävien kertomukset ja kokemukset tuodaan valokeilaan eettisistä syistä. Pääkysymys on, miten ja miksi liikkumisen ja kuulumisen kertomukset ja mediarepresentaatiot eroavat ajallisesti ja paikallisesti. Lähtökohtana on muuttoliikkeen intersektionaalisuus: lähtijöiden ja jäävien kokemukset eroavat esimerkiksi sukupuolen, iän, etnisen taustan ja sosiaaliluokan vaikutuksesta. Arkistojen evakko-, sotalapsi- ja siirtolaiskertomuksia ja -kuvia sekä internetin blogeja ja sivustoja tarkastellaan narratiivisen ja visuaalisen analyysin keinoin. Monipaikkaista etnografista kenttätyötä tehdään Suomessa, minkä lisäksi kehitellään oikoetnografiaa, jossa tutkija perheineen havainnoi väliaikaisia maahanmuuttokokemuksiaan Virossa ja Alankomaissa. Riikka Ala-Hakulan kanssa järjestettävässä osallistavassa työpajassa työstetään äskettäin Suomeen tulleiden kanssa heidän liikkuvuuskertomuksiaan taiteellisin menetelmin, luovan kirjoittamisen ja valokuvauksen, muistelutyön ja reittikarttojen avulla. Tutkimus lisää ymmärrystä maahanmuutosta ja antaa välineitä analyyttiseen keskusteluun. Hankkeen interaktiiviselle verkkosivustolle kootaan muuttajien elämäntarinoita ja blogeja, valokuvia ja karttareittejä sekä kehitetään uutissovellus, joka taustoittaa muuttamisen syitä.

Keskustelu maahanmuutosta on vuodessa entisestään kärjistynyt. On elintärkeää tuottaa uutta tietoa ja lisätä ymmärrystä ilmiön moninaisuudesta. Rohkeassa avauksessa yhdistyvät kertomusten tulkinta, osallistava kenttätyö, kriittinen media-analyysi ja digitaalisen sovelluksen kehittäminen. Näkökulma käännetään muuttajien lisäksi myös jäävien kokemuksiin. Tieteen, tiedonvälityksen ja teknologian, tutkimuksen ja aktivismin rajojen ylittäminen on rohkeaa ja välttämätöntä aiheen kompleksisuuden takia.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

VTM, väitöskirjatutkija Laura Saura 89.960 €Ultima ratiosta ensimmäiseksi keinoksi: Kauko-ohjattavat lennokit ja kohdennetun tappamisen institutionalisoiminen

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 3-vuotinen hanke

Kohdennetun tappamisen (targeted killing) metodi on muodostunut yhdeksi sodan etiikan ajankohtaisimmista ja tärkeimmistä kysymyksistä. Se on 2010-luvun kansainvälisen politiikan kaleidoskooppi, jonka avulla voidaan tarkastella useita modernin ja asymmetrisen sodankäynnin ydinalueita. Metodi haastaa ennennäkemättömällä tavalla konventiot siitä, kuinka sotaa käydään ja kenen toimesta.
Artikkeliväitöskirjana toteutettavan tutkimuksen tavoitteena on syventää aiheesta käytävää debattia nostamalla esiin teoreettisen metodin ja sen pohjalta harjoitettavan tosiasiallisen politiikan välistä ristiriitaa.
Kauko-ohjattavien lennokkien avulla toteutetut ohjusiskut ovat lisääntyneet Barack Obaman presidenttiyden aikana merkittävästi, ja kohdennetun tappamisen metodi on alkanut muuttua ad hoc -elementistä Yhdysvaltain harjoittaman turvallisuuspolitiikan ydinstrategiaksi. Yhdysvaltain nykyinen hallinto luottaa harjoittamaansa kohdennetun tappamisen politiikkaan niin vahvasti, että on alkanut institutionalisoida sitä. Tutkimuksessa tarkastellaan, mitä ad hoc -metodin oikeuttamisperusteille tapahtuu, kun sitä aletaan soveltaa tapajärjestelmällisesti.
Lähtökohtaisena olettamuksena on, että sekä kohdennettuun tappamiseen että kauko-ohjattaviin lennokkeihin liittyy olennaisesti poikkeuksellisia piirteitä. Lennokkien tulevaisuus on kuitenkin toistaiseksi avoin: on yhtä mahdollista, että niitä voitaisiin käyttää niin hyvien tarkoitusperien ohjaamana kuin turmiollisesti.

Kohdennettu tappaminen (targeted killing) on äärimmäisen ristiriitainen sodankäynnin metodi, joka haastaa tutkijansa kyseenalaistamaan sodan oikeussäännöt ja jopa olemassa olevan tappamisen normin regulatiivisen rajan.
Vaikka kohdennetun tappamisen politiikan institutionalisoiminen Yhdysvalloissa on edelleen prosessina keskeneräinen ja verifioitua tietoa metodiin turvautumisesta on saatavilla vain marginaalisesti, ilmiö on kuitenkin todellinen, äärimmäisen ajankohtainen ja tarkastelun arvoinen.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Puheterapeutti Irina Savolainen 87.000 €Keskustelijoiden käytänteet kommunikoinnin apuvälineellä käydyssä keskustelussa

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 3-vuotinen hanke

Tutkin väitöskirjassani kouluikäisten puhevammaisten lasten ja puhuvien kumppanien keskustelukäytänteitä kommunikoinnin apuvälineellä käydyssä keskustelussa. Tutkimukseen osallistuvat puhevammaiset lapset eivät puhu vaan korvaavat puheen osoittamalla merkkejä paperisesta kommunikointikansiosta tai digitaalisesta kommunikointisovelluksesta. Tutkimusaineisto on videoituja arkikeskusteluja puhevammaisten lasten ja heidän kaverien, äitien ja ammattilaisten kanssa ja se on poikkeuksellisen laaja. Menetelmä on osallistuja- ja aineistolähtöinen keskustelunanalyysi, joka lisää mikroanalyysin keinoin syvää ja todellista ymmärrystä ei-tyypillisestä vuorovaikutuksesta. Tutkimuskohteena on 1. puhevammaisten lasten tuottamat aloitteet, 2. keskustelijoiden käytänteet rakentaa yhteinen tulkinta merkeillä tuotetulle ilmaukselle, 3. puhuvan kumppanin puhe, joka ei liity keskusteluaiheeseen. Nykyiset avusteisen keskustelun käytänteet ja kommunikointijärjestelmät on kehitetty ammattilaisten kokemuksen pohjalta ja tutkimus on painottunut tutkijalähtöisesti erilaisiin haasteisiin, joita puhevammaisen ihmisen vuorovaikutukseen liittyy. Tutkimukseni vastaa viimeaikaiseen kansainväliseen keskusteluun, jossa on tuotu esiin tarve muuttaa näkökulmaa haasteista onnistumisiin ja syvempään osallistujalähtöiseen analyysiin. Tutkimuksen tulokset muovaavat keskustelijoiden käytänteitä ja kommunikointijärjestelmiä suuntaan, joka edesauttaa keskustelujen onnistumista puhuvien ja puhevammaisten ihmisten välillä.

..hhäy…yyh…nnn... Mitä sanoisit, jos et voisi puhua? Haluaisitko onnistunutta vuorovaikutusta, osaavia keskustelukumppaneita ja toimivia kommunikoinnin apuvälineitä? Niin minäkin! Siksi tutkin puhuvan ja puhevammaisen ihmisen välistä vuorovaikutusta poikkitieteellisesti ja uudesta suunnasta havainnoimalla onnistuneita arkielämän keskusteluja osallistujien omasta näkökulmasta. Aiheen hiljalleen syvenevä ymmärrys vahvistaa puhevammaisen ihmisen identiteettiä, luo inhimillistä elämää ja tasa-arvoa.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Composer Researcher Dominik Schlienger 45.000 €Acoustic Localisation Techniques for Interactive Audio Applications: Developing an ubiquitous positioning system for interactive arts

Academic research and artistic work, or work based on them | 4-year project

Research at the core of, from within and for the artistic community

For spatial interactivity, the technology available to musicians, developers, dancers, video game-designers,choreographers and scenographers is often cumbersome and uninspiring. Cameras, helmets, headphones with antennas, backpacks, even full bodysuits are considered acceptable for many applications to track participants' movements. My earlier research into positioning technology showed that acoustic localisation technique provides competitive alternatives for tracking technology in interactive arts, with very reduced technological effort. But despite the well documented feasibility of acoustic localisation technology, it has rarely been implemented for artistic purposes. Particularly in the case of musical and audio visual applications, where loudspeakers and microphones are already part of the system, the proposed technology is pervasive and ubiquitous. Motivated by my own compositional work, which integrates spatially dynamic elements as key parameters in compositional timelines, I'm developing a suitable and effective system in collaboration with researchers and musicians, dancers and theatre performers from the University of the Arts Helsinki. Thus, user requirements are derived directly from artistic practice. The outcome will be a working and tested prototype of a positioning system for interactive arts as well as a contribution to the body of work on development for ubiquitous creative technology.

Engaging disciplines oft isolated in traditional practice in an transdisciplinary exchange through participation - from musicians to painters to computer scientists and landscape architects, allows a prototypical, new, practice to emerge. This experimental community is a growing bed for integrative interaction design. Existing power structures recede to allow the emergence of a shared stake. Our method, interdisciplinary free improvisation boldly remoulds difference to common ground.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

YTT Nora Schuurman 35.300 €Eläimen kuolema: käsitykset, kokemukset ja käytännöt

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

Tavat ymmärtää eläinten kuolemaa heijastavat ihmisen ja eläinten välisissä suhteissa tapahtuneita muutoksia. Eläimiin suhtaudutaan aiempaa emotionaalisemmin, mikä näkyy sekä lemmikkien pidon yleistymisenä että kriittisenä suhtautumisena eläintuotantoon. Ihmisen parissa elävien eläinten kuolemat ovat ”kulttuuristuneet”, eli ne ovat ihmisen kontrolloimia ja usein aiheuttamia. Erilaiset tavat suhtautua eläinten kuolemaan tuottavat erilaisia käytäntöjä ja normeja koskien eläinten lopettamista. Tässä tutkimuksessa tarkastelen eläinten kuolemaan liittyviä käsityksiä, käytäntöjä ja kokemuksia Suomessa. Tarkastelu keskittyy erityisesti lemmikkien ja hevosten kuolemaan. Kysyn, miten läheisen eläimen kuolemaan suhtaudutaan eri tilanteissa. Tarkennan tätä kysymällä: Millaiset eläimen kuolemaan liittyvät käytännön ratkaisut koetaan itsestään selvinä, hyväksyttävinä tai väärinä, ja miksi? Miten eläimen oma kokemus ymmärretään ja otetaan huomioon lopetustilanteessa? Millaisia ongelmia tai eettisiä ristiriitoja eläinten kuolemaan liittyy? Suhtautuminen eläinten kuolemaan liittyy myös laajempiin ihmisten ja eläinten välistä suhdetta koskeviin kysymyksiin. Tutkimus on menetelmiltään laadullinen, ja sen aineisto koostuu valtakunnallisesta kirjoituskeruumateriaalista, asiantuntijoiden haastatteluista sekä lemmikkien hautausmailta kerätystä valokuva-aineistosta. Analyysimenetelminä käytän narratiivianalyysia, teoriasidonnaista sisällönanalyysia sekä visuaalisen aineiston analyysimenetelmiä.

Eläimen kuolema, kuten kuolema yleensäkin, on länsimaisessa kulttuurissa pitkälti vaiettu aihe. Eläimen kohdalla kyse on luopumisen lisäksi myös eettisestä dilemmasta, joka koskee päätöstä eläimen elämän lopettamisesta. Koska selkeitä sääntöjä eläimen lopettamisen perusteista ei voida antaa, jokainen tapaus on omanlaisensa ja jättää eläimestä vastuussa olevan ihmisen tunteineen yksin. Aiheen tutkimus ja nostaminen yleiseen tietoisuuteen on keskustelun herättämiseksi äärimmäisen tärkeää.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Professor James Scott and workgroup222.000 €Northern Dimensions of European Union Actorness – The Case of Finland and Russia

Academic research or work based on it | 2-year project | The project’s themes are related to The changing neighbourness of Finland programme

This research will confront questions regarding EU actorness and its policies of regional partnership. We will specifically address EU influence on policies of regional cooperation in Finland and Russia, particularly in the context of so-called Norther Dimension policies. At the centre of our investigations are the EU’s attempts to frame the Neighbourhood as something more than a policy, that is: as a context of encounter and interaction that sets conditions but also opens potentials for action and political innovation in terms of deeper regional cooperation. The European Neighbourhood Policy (ENP) has been widely acclaimed as a prime example of EU ‘actorness’ in international relations and a major step in building and putting into practice Common Foreign and Security Policy (CFSP). In current crises situation, there is a clear need to examine to what degree the EU has actually been able to affect the policies of its member states and neighbours. The main focus of the study is on the political language of Finnish and Russian policy documents, and the degree to which conceptions of regional cooperation typical to EU neighbourhood policies have found resonance in them. Questions that we will pursue in this context include: 1) To what degree have key conceptualisations of ENP become part of Finnish foreign policy, 2) to what degree have cooperation visions of ENP influenced Russian policy approaches prior to the current confrontational shift in EU-relations?

This research deals with the complex and controversial question of the EU's role as a global actor by focusing on a highly sensitive area: relations with Russia. Despite the apparent frustration of EU neighbourhood policy ambitions due to Russian interventions, particularly in regard to Ukraine, lessons need to be learned from this experience. There will be little alternative to interest-based but mutually constructed regional cooperation and the EU still offers the most attractive alternative.

Workgroup members
Monthly grant recipients:Alexander Sebentsov, Alina Kuusisto, Joni Virkkunen, Vladimir Kolossov
Other members: Hanna Smith, Ilkka Liikanen

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Tohtorikoulutettava Minna Seikkula 31.000 €Intersektionaalinen näkökulma rasisminvastaisuuteen Suomessa

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Hankkeen teemat liittyvät Suomen muuttuvat naapuruudet -ohjelmaan

Väitöskirjaprojektissa käsittelen rasisminvastaisuutta suomalaisessa kansalaisyhteiskunnassa. Työssäni olen kiinnostunut siitä, minkälaista on rasismia vastustava ja rasisminvastaisuutta edistävä toiminta. Vastaan työssäni kysymyksiin siitä, minkälaisia keskusteluja rasisminvastaisen toiminnan eri muotoihin liittyy ja miten mahdollisesti erilaiset käsitykset rasismista jäsentävät toimintaa. Lisäksi käsittelen mahdollista eri toimijoiden välistä yhteistoimintaa tai sen puutetta.

Tutkimuksen kohteena ovat siis rasisminvastaisen toiminnan muodot ja niihin kytkeytyvät käsitykset rasismista. Väitöskirja jakautuu neljään eri toiminnanmuotoja tarkastelevaan artikkeliin, joissa käsittelen rasisminvastaisuutta kansalaisjärjestöjen kampanjoista pienempien ja epämuodollisempien ryhmien ja yksilöiden toimintaan. Tarkastelen rasisminvastaisuuden valtavirtaistamista, rasismia kokevien tekemää vastarintaa, rasistiset tahot nimeävää ja ne kyseenalaistavaa toimintaa sekä yrityksiä luoda yhteistyöverkostoja erilaisista positioista käsin toimivien ihmisten välille.

Tutkin kansalaistoimintaa ja aktivismia mediatekstien, haastatteluaineiston ja havainnoinnin avulla. Luen aineistoani suhteessa rasismia ja rasisminvastaisuutta käsittelevään kriittiseen tutkimuskeskusteluun sekä suhteessa feministisen tutkimuksen keskusteluun intersektionaalisuudesta.

Hanke lähtee siitä, että rasisminvastainen toiminta ei ole automaattisesti irrallaan rasistisista rakenteista ja rodullistamisen värittämistä valtasuhteista. Se pohtii kriittisesti, miten erilaiset rasisminvastaisen toiminnan muodot pyrkivät ja pystyvät purkamaan rodullistavia hierarkioita. Rasismia käsittelevien kriittisten teorioiden avulla hankkeessa esitetään uudenlaisia näkökulmia rasismista ja rasisminvastaisuudesta Suomessa käytyyn ajankohtaiseen keskusteluun.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

OTM Janne Seppälä 70.800 €Yksityisen toiveet kunnan maankäytön suunnittelussa ja niiden hinta

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 3-vuotinen hanke

Kuusiartikkelinen väitöskirja alkaa taustoittavalla, yhteiskuntahistoriallisella katsausartikkelilla maapolitiikan historiaan ja maapolitiikan legitimaatioargumentaatioon alan keskeisenä foorumina toimineessa Maankäyttö-lehdessä. Seuraavat kolme artikkelia koskettelevat tilanteita, joissa kaavoituksesta sovitaan tai yritetään sopia erilaisia maksuja vastaan. Näistä ensimmäinen selvittää tosielämän aineiston avulla sitä, miten maankäyttö- ja rakennuslain tuntemaa kehittämiskorvausta on kaavoituksessa hyödynnetty tai oltu hyödyntämättä. Toinen maksullisia toiveita käsittelevä artikkeli selvittää tosielämän aineiston avulla sitä, miten laissa mainitsemattomia suunnitteluvarauksia ja kumppanuuskaavoitusta käytännössä tehdään - missä, kenen kanssa ja mihin hintaan. Kolmannessa pohdistaan suunnitteluvarausta oikeustieteen kannalta erityisenä sopimustyyppinä. Lopuksi paneudutaan kahdessa artikkelissa maksuttomiin toiveisiin ja niiden menestymiseen kaavoituksen arkitodellisuudessa. Ensimmäisessä artikkelissa tutkitaan yleisökyselyn perusteella, miten maallikot kokevat, että heidän lausumillaan on ollut merkitystä kaavoituksessa ja miten voimaannuttavana kaavoituksesta lausumista on pidetty. Jälkimmäisessä tutkitaan, mistä asioista kaavassa yksityiset ovat valittaneet hallinto-oikeuteen ja onko näihin asioihin saatu valittamalla muutosta. Lopulta saadaan tietää, kenen kannanotoilla ja toiveilla on merkitystä ja missä määrin kuntakaavoittajan ratkaisuja voi rahalla ostaa.

Vaikka yksityisiä kuullaan kaavoituksessa ja heillä on usein valitusoikeus, heidän toiveillaan ei kuitenkaan usein ole tosiasiallisia vaikutuksia. Toisaalta taas mm. suuryritykset sopivat etukäteen "ei-sitovasti" maksua vastaan siitä, millainen kaava heille tehdään. Kunnille kaavoitus on merkittävä tulonlähde ja kriitikoiden mukaan kunnissa luodaan patologisia harhoja kaavoituksen tarkoitusperistä. Yksityisten todellisten vaikutusmahdollisuuksien ja niiden hinnan selvittäminen on rohkea avaus.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Marjaana Seppänen ja työryhmä76.000 €Kuoleman relationaalisuus – Ikääntyvä ja omainen kuoleman äärellä

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

Ikääntyvät ihmiset valmistautuvat vanhenemiseen ja kuolemaan monin tavoin. Kuoleman läheisyydessä ihmiset käsittelevät sosiaalisia suhteitaan niiden päättymisen näkökulmasta. Tutkimuksemme peruslähtökohtana on relationaalisuuden ajatus, jonka mukaan yksilön minuus rakentuu sosiaalisissa suhteissa toisiin ihmisiin. Merkitykselliset ihmissuhteet muokkaavat yksilön kokemusta omasta itsestä ja identiteetistä. Relationaalisuuden näkökulmaan liittyy erityisesti kuoleman lähestyessä kysymys perhesuhteista. Ymmärrämme perheet muuttuvina rakennelmina, joita yksilöt konstruoivat eri tilanteissa eri tavoin ja joissa toimintakäytäntöjä neuvotellaan yhä uudelleen, erityisesti erilaisten kriisien kohdatessa. Tämä tutkimushanke tutkii ikääntyvän ja hänen omaisensa valmistautumista elämän viimeisiin vaiheisiin ja kuolemaan erityisesti relationaalisuuden näkökulmasta. Selvitämme, miten perhesuhteet ja sosiaaliset verkostot muokkautuvat ikääntymisen prosessissa ja kuoleman lähestyessä.
Aineistomme koostuu 1) kotona kuolevien ikääntyvien ja kuolevaa hoitavien omaistensa haastatteluista ja 2) omaissaattajien kokemuksista kotikuoleman ja hautajaisten jälkeen.
Tutkimusaineisto analysoidaan narratiivis-temaattisesti. Analyysi tuottaa tarinallisia kuvauksia ikääntyvien ja omaisten kokemuksista kuoleman äärellä. Tutkimus nostaa keskusteluun sivuun jääneen ilmiön ja auttaa kehittämään sosiaalisen tuen muotoja.

Kuolemasta puhutaan hyvin vähän ja siihen liittyvä tutkimus on keskittynyt paljolti hoidon ja lääketieteen näkökulmaan. Kuolema on kuitenkin sosiaalinen tapahtuma, ja kuolemaan valmistautuminen sekä kuoleman kohtaaminen muokkaa sosiaalisia verkostoja, erityisesti läheissuhteiden näkökulmasta. Tutkimuksessa mennään haastatteluaineiston avulla syvälle kuoleman problematiikkaan, myös kuolevan ihmisen näkökulmasta. Tutkimus tuottaa ainutlaatuista tietoa myös tukimuotojen kehittämistä varten.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

MSc and MPA Young Kyu Shin 44.300 €Finnish Trade Unions: On the Decline or Towards a New Path?

Academic research or work based on it | 2-year project

The large-scale demonstration of Finnish trade unions held in 2015 paradoxically shows that their political power is weaker than it used to be. In this situation, very few studies analysed how trade unions have responded to environmental changes which are not favourable to them. Therefore, this research aims to empirically analyse the status quo of Finnish trade unions in terms of neo-institutionalism, focusing on emerging threats to Finnish unions.
Research questions are as follows.
Q1. Are employees facing new social risks less active in joining a trade union than other employees? And what are the effects of industrial relations regimes on the association between new social risk groups and union membership from a comparative perspective?
Q2. How did the independent unemployment insurance fund affect individuals’ trade union membership between 2000 and 2012?
Q3. How did the roles and strategies of Finnish trade unions in the income policy agreements conducted at the industry level between 2007 and 2010 differ from those in the previous national income policy agreements?
Q4. How have the transformations of social and labour market policies changed the organisational structures, processes, strategy and culture of Finnish trade unions?
To answer the questions, this research firstly analyses the European Social Survey and the Finnish Income Distribution Survey data. Next, it interviews participants of labour unions. Lastly, it surveys Finnish unions and analyses the results.

This research is bold for the reasons outlined below.
First, it analyses very contemporary topics about Finnish trade unions from a foreigner’s point of view.
Second, it applies mixed methods (combining qualitative and quantitative analyses) and neo-institutionalism which are not as popular in the Finnish academic field as in the US and the UK ones.
Last, it aims to conduct a survey focusing on all trade unions in Finland to produce knowledge about the overall labour movement in the country.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Tutkija Juha Siitonen ja työryhmä57.000 €Alueellisen ZONATION-metsäanalyysin tulosten verifiointi: ovatko korkean prioriteetin alueet kartalla parhaita myös lajistoltaan?

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 2-vuotinen hanke

Tavoitteena on verifioida Zonation-metsäanalyysin tuloksia vertaamalla niitä maastossa tehtyihin kartoituksiin uhanalaisten metsälajien esiintymisestä. Peruskysymys on se, ovatko korkean prioriteetin kohteet kartalla parhaita myös lajistoltaan. Lisäksi selvitetään, mikä spatiaalinen mittakaava ja mitkä muuttujat Zonation-analyysissä selittävät parhaiten uhanalaisten lajien esiintymistä.

Tutkimus perustuu Uudenmaan alueelta tehtyyn Zonation-analyysiin Analyysissä kullekin noin hehtaarin (96 m x 96 m) kokoiselle pikselille on kasvupaikkaluokan, puuston rakenteen ja kytkeytyneisyyden perusteella määritetty prioriteettiluokka välillä 0-1. Pikseleitä voidaan edelleen yhdistellä ja laskea näin saaduille suuremmille ruuduille niiden keskimääräinen prioriteettiluokka. Uudeltamaalta on kerätty laaja lajistoaineisto käävistä ja lahopuukovakuoriaisista yhteensä noin 70 kohteelta ja lähes 200 metsikköä. Kohteet kattava varsin hyvin eri prioriteettiluokat, mutta aineistoa täydennetään 20 metsikön otoksella heikon prioriteetin alueelta. Zonation-analyysin tuottaman prioriteettiluokan sekä uhanalaisen lajiston esiintymisen yhteensopivuutta tarkastellaan eri mittakaavoissa (1 ha, 10 ha, 1 km2, 10 km2).

Hankkeen tuotoksena pystytään arvioimaan alueellisen Zonation-analyysin tarkkuutta, kun tavoitteena on löytää uhanalaisen metsälajiston esiintymisen kannalta tärkeitä kohteita. Tuloksia pystytään hyödyntämään Zonation-analyysin kehittämistyössä ja METSO-ohjelman kohdevalinnassa.

METSO-ohjelmaan sopivien kohteiden valinnassa on käytetty luonnontieteellisiä valintaperusteita sekä spatiaaliseen suojelun priorisointiin kehitettyä Zonation-ohjelmistoa. Vaikka METSOn tavoite on turvata taantunutta metsälajistoa, sekä valintaperusteet että Zonation-analyysi perustuvat pääosin korvikemuuttujiin, puuston rakennepiirteisiin ja kohteen sijaintiin. Selvitämme Zonation-analyysin tarkkuutta, kun tavoitteena on löytää uhanalaisen metsälajiston esiintymisen kannalta tärkeitä kohteita.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Juha Siitonen, Reijo Penttilä
Muut työryhmän jäsenet: Niko Leikola, Ninni Mikkonen

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FT/FD Elina Siltanen 68.200 €Vaikeita suhteita: Tunteiden lukeminen kokeellisessa amerikkalaisessa nykyrunoudessa

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 2-vuotinen hanke

Tutkin tunteiden lukemista kokeellisessa nykyrunoudessa. Pohdin sitä, miten haastavan runouden lukeminen ja opettaminen kiinnittäen huomiota tunteisiin, kuten onnellisuuden tai surullisuuden ilmauksiin, tai toisaalta haastavan kirjallisuuden herättämiin epävarmuuden tunteisiin, voisi voimaannuttaa toimimaan kriittisenä lukijana.

Tarkastelen valikoimaa uudehkoja kokeellisia amerikkalaisia runoteoksia, jotka pyrkivät välittämään vahvojen tunteiden sävyttämiä ajatuksia. Näitä esim. New Sincerity -runouteen, käsitteelliseen runouteen tai Language-runouteen liittyviä teoksia ei ole vielä paljoa tutkittu, mutta ne voisivat kertoa paljon nykyarkielämään liittyvistä tunteista, jos uskallamme tarkastella niitä totutuista poikkeavilla runouden lukemisen tavoilla.

Runous yhdistetään perinteisesti tunteisiin, mutta kokeellisessa runoudessa kokevan subjektin asema ei ole yksiselitteinen. Kun runous esimerkiksi hyödyntää muualta otettua tekstimateriaalia tai on fragmentaarista, lukijan suhde tekstiin nousee keskeiseksi. Projekti yhdistää esimerkiksi kognitiivisten tieteiden käsityksiä siitä miten tunnekokemus syntyy kirjallisuudentutkimuksen tapoihin lukea ja tarkastelee myös pedagogista ulottuvuutta.

Tuloksilla on merkitystä esimerkiksi englannin kielen ja kirjallisuuden yliopisto-opetuksen kannalta. Väitän, että kokeellisen runouden lukemisen kautta voimme kehittää nykymaailmassa tarpeellisia kriittisen, asioiden vivahteita useilta puolilta tarkastelevan lukemisen taitoja.

Projekti pyrkii tarkastelemaan kriittisesti tavanomaisia runouden tutkimuksen ja opetuksen lähestymistapoja. Pelkkä älyllinen, tulkintaan pyrkivä lukutapa ei edistä lukijoiden kiinnostusta runoutta kohtaan, mutta jos annamme tilaa tunteille, voimme päästä käsiksi siihen mitä nykyrunoudella voisi olla sanottavaa esimerkiksi toiseen ihmiseen suhtautumisesta ja empatiasta. Projekti tutkii marginaalista taidetta, joka pureutuu kuitenkin olennaisiin kysymyksiin nykymaailmassa.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Maatalous-metsätieteiden maisteri Jenni Simkin 84.960 €Millaiset luontoympäristöt elvyttävät?

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 3-vuotinen hanke

Tutkimuksissa on havaittu stressitason laskevan luonnossa mutta kaupungissa asumisen vaikuttavan jopa negatiivisesti mielenterveyteen. Stressi voi johtaa depressioon joka on selkeästi yleistynyt työkyvyttömyyden aiheuttajana ja noussut Suomessa yleisimmäksi yksittäiseksi työikäisen väestön eläkkeelle siirtymisen lääketieteelliseksi syyksi. Kuudessa vuodessa (2007–2013) depressiosta johtuvat työkyvyttömyyseläkemenot nousivat 100 miljoonaa euroa ollen yli 600 miljoonaa euroa vuodessa.

Koska yli puolet maailman väestöstä asuu nykyään kaupungeissa, on tärkeää tietää mitkä seikat voivat edesauttaa kansan hyvinvointia ja ehkäistä terveyttä uhkaavia asioita, kuten esimerkiksi stressiä.

Oikeanlaisten luontoympäristöjen riittävä määrä kaupungissa voi olla osa ratkaisua. Tästä johtuen luontoympäristöjen säilyttämistä kaupungissa voi perustella myös kansanterveyden kautta. Väestön muuttaessa kiihtyvällä vauhdilla kaupunkeihin, rakentaminen luo painetta virkistysalueiden säilymiselle. Esimerkiksi Helsingissä rakentaminen uhkaa mm. Kivinokan, Vartiosaaren ja keskuspuiston luontoympäristöjä.

Tietämykseni mukaan tämä väitöstutkimus on ensimmäinen tutkimus, jossa erilaisten luontoympäristöjen laadullisia vaikutuksia itsessään on tarkoitus tutkia paikan päällä erilaisissa luontoympäristöissä, ilman liikuntasuoritusta, kontrolloiduissa tutkimusasetelmissa, erilaisten osallistujaryhmien (depressiosta kärsivät, terveet, miehet ja naiset) kesken.

Tutkimus on poikkitieteellinen yhdistäessään metsä- ja maantiedettä, terveystiedettä sekä ympäristöpsykologiaa tuottaen tietoa näistä jokaisesta sekä luodessa työkaluja erilaisille alueidenkäytön toimijoille. Tulokset voivat lisäksi toimia paitsi työterveyden edistäjänä myös myyntivalttina Suomen turismillle. Jo nyt, Suomessa on syntynyt yrityksiä jotka toteuttavat ns. terapialuontokävelyjä. Luonnonsuojelua ei juurikaan ole tieteellisesti perusteltu ihmisen terveyden kautta Suomessa aiemmin.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Kirjailija John Simon 14.160 €Strangers in a Stranger Land -käsikirjoituksen suomentaminen sekä kuvamateriaalin kerääminen

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Hankkeen teemat liittyvät Suomen muuttuvat naapuruudet -ohjelmaan

Samaan aikaan kun Suomen kansa rakensi omaa identiteettiänsä 1800-luvulla yhteiskuntaan saapuivat ensimmäiset juutalaiset. He olivat kantonisteja, nuoria miehiä, joka oli ryöstetty lapsina kodeistaan Venäjän keisarikunnasta. 100 vuotta myöhemmin saksalaiset sotilaat saapuivat Suomeen. Muualla Euroopassa he tappoivat juutalaiset, mutta Suomessa saksalaiset ja juutalaiset taistelivat rinta rinnan. Miksi? Ja mitä tämä tarina kertoo Suomesta ja suomalaisista? Kirja punoaa neljä säiettä: 1) Suomen historia 1809-1945, 2) Suomen juutalaisten historia 1808-1945, 3) kolmen sukupolven tarina, joka kertoo suomenjuutalaisten aidoista kokemuksista fiktiivisen perheen kautta, ja 4) yhden fiktiivisen 95-vuotiaan suomenjuutalaisen veteraannin muistot.

Hanke tuo Suomen juhlavuoden pohdiskeluun juutalaisten kokemuksia, tunteita ja perspektiivin. Maahanmuuttajien määrän nopean kasvun takia tämä teema on ajankohtainen ja tärkeä.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

YTM Mika Simonen 103.200 €Ihmisen ja koiran välinen vuorovaikutussuhde

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 3-vuotinen hanke

Tutkimus ihmisen ja koiran välisestä vuorovaikutussuhteesta on esimerkki lajien välisestä kanssakäymisestä. Tutkimuksen menetelmänä on keskustelunanalyysi, joka viedään täysin uudenlaiselle alueelle. Analyysissä tarkastellaan molempien osapuolen toimintoja, niin puhetta kuin muitakin toimintoja, kuten kosketusta ja katsetta. Viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet koiran olevan sosiaalisilta taidoiltaan sangen kykenevä ja pystyvän tunnistamaan ihmisen tunnetiloja. Käsillä olevan tutkimuksen tavoitteena on perehtyä tarkemmin ihmisen ja koiran väliseen suhteeseen, selvittää lajien välisen ymmärryksen perusteita ja tutkia, millaisia sosiaalisia toimintoja ihmiset ja koirat käyttävät vuorovaikutussuhteensa ylläpitoon. Tarkemmat tutkimuskysymykset ovat: 1) Miten koira reagoi vuorovaikutuksessa vetäytyvään hoitajaan? ja 2) Voidaanko haukottelua pitää koiran sosiaalisena toimintona? Tutkimuskysymykset valottavat ihmisen ja koiran välisen vuorovaikutussuhteen eri puolia. Tutkimusaineistona käytetään Helsingin yliopiston ja Folkhälsanin tutkimuskeskuksen arkuustutkimuksen videotallenteita ja lisäksi tullaan keräämään täydentävää arkivuorovaikutusaineistoa. Kokonaisuutena tutkimusaineistoa tulee olemaan noin 70 videota. Kolmivuotinen post doc -tutkimus toteutetaan Helsingin yliopistossa.

Tieteen kentillä tämä avaus sijoittuu kahden tieteen väliseen rajamaastoon ja on siten vaarassa jäädä huomiotta. Tutkimalla ihmisen ja koiran suhdetta voidaan paremmin ymmärtää ihmisen sosiaalisen vuorovaikutuksen perustavaa olemusta kohtaamisissa, joissa puheenvuorot eivät ole etusijalla. Osa ihmisistä myös pelkää koiria, silloin tietoa tästä avauksesta voitaisiin tarvita.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Vanhempi tutkija Elina Sinkkonen 144.400 €Muuttuva autoritarismi Kiinassa: Kiinaa Venäjään ja Pohjois-Koreaan vertaava tutkimus

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 4-vuotinen hanke

Tutkimus käsittelee sisä- ja ulkopolitiikan vuorovaikutusta sosialistisissa tai jälkikommunistisissa autoritaarisissa yhteiskunnissa 1990-luvulta alkaen. Autoritarismin tutkimuksen tulisi löytää keskitie kvantitatiivisen ja tapaustutkimuksellisen tutkimusotteen väliltä. Siksi tutkimus esittelee uudenlaisen käsitteenmäärittelyn ja operationalisoi sisäpoliittisen repression käsitteen kartoittamalla, millä keinoin autoritaariset hallinnot pysyvät vallassa. Tämän keinovalikoiman osalta tutkitaan myös keinojen suhteellista painoarvoa ja keskinäistä dynamiikkaa. Tutkimuksen pääkysymyksinä on a) millainen yhdistelmä taustatekijöitä selittää parhaiten poliittisen repression vaihtelua ja b) kuinka (jos mitenkään) sisäpoliittisen repression taso liittyy aggressiiviseen ulkopolitiikkaan?

Empiirisesti tutkimus keskittyy Kiinaan kaksijakoisesta vertailevasta näkökulmasta. Xi Jinpingin hallinnon Kiinaa (2012-) verrataan sitä edeltävien Hu Jintaon (2003–2012) ja Jiang Zeminin (1993–2002) kausiin. Toiseksi kiinalaista autoritarismia verrattaan Venäjän ja Pohjois-Korean hallintoihin. Tutkimus sisältää kenttätöitä Kiinassa, Venäjällä ja Etelä-Koreassa. Tutkimusmenetelminä käytetään vertailevaa tutkimusta, puolistrukturoituja haastatteluja, teorialähtöistä prosessijäljittämistä ja triangulaatiota. Tutkimus tuottaa empiirisiin materiaaleihin keskittyvän toimitetun laitoksen, teoreettisemman monografian ja tieteellisiä artikkeleja, joista osa kirjoitetaan yhteistyökumppanien kanssa.

Aihevalinta on rohkea, koska tutkimus tarttuu tärkeään ajankohtaiseen aiheeseen vertailevasta näkökulmasta. Tutkimusasetelmakin on rohkea: Pohjois-Korean ottaminen mukaan Kiinan ja Venäjän vertailuun saattaa tuntua aluksi odottamattomalta, mutta ääriesimerkki autoritarismista saa Kiinassa ja Venäjällä havaittavat kehityskulut näyttäytymään uudessa valossa. Myös tutkimuksen toteutustapa on rohkea, sillä toteutuksessa uskalletaan luottaa suomalaiseen ja kansainväliseen yhteistyöhön.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FT, dosentti Anna Solin ja työryhmä78.000 €Kielen säätely yliopistomaailmassa – englannin käytön vaihtelevat normit

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

Hankkeessa tutkitaan kielen säätelyä yliopistomaailmassa erityisesti englannin kielen näkökulmasta. Kielen säätely ilmenee monissa eri muodossa: säätelyä on niin toisen puheen tai tekstin korjaaminen kuin kielenkäyttöoppaiden tai kielipoliittisten linjausten julkaiseminen. Hanke tutkii säätelyä erilaisten englannin käyttäjien ja englannin käytön normittajien näkökulmasta. Tutkittavana ovat muun muassa englanniksi kirjoittavat tutkijat ja tiedottajat sekä englanniksi luennoivat opettajat. Hankkeessa tarkastellaan myös yliopistohallinnon käytäntöjä, kuten yliopistojen virallisia kieliperiaatteita ja keskitettyjen kielipalvelujen toimintaa. Keskeisiä tutkimuskysymyksiä ovat, missä tilanteissa ja tekstilajeissa englannin käyttöä säädellään, ketkä toimivat kielellisinä auktoriteetteina ja millaisia kielinäkemyksiä erilaiset akateemiset toimijat ilmaisevat englannin kielen roolista ja käytöstä.

Valtaosa yliopistojen kielipolitiikkaa koskevista tutkimuksista ja julkisesta keskustelusta liikkuu makrotasolla: puhutaan eri kielten asemasta korkeakouluissa, englannin ’imperialismista’, kielenkäytön rapistumisesta. Hankkeemme tavoitteena on tuoda esiin ruohonjuuritason toimijoiden ääni. Mitä ja miten geologi kirjoittaa englanniksi? Korjataanko nettisivujen kieliasu samoin kuin tutkimusartikkelin? Saako englanniksi luennoiva suomalainen kuulostaa suomalaiselta? Kuka tästä kaikesta päättää?

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Hanna-Mari Pienimäki, Niina Hynninen

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FM, Tohtorikoulutettava Kirsi Sonck-Rautio 40.660 €The past, the present and the future of the Archipelago of Southwestern Finland – Community level adaptation to global changes in 1880–2050

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 2-vuotinen hanke

Väitöskirjatutkimukseni on poikkitieteellinen tutkimus jossa yhdistyvät ympäristöetnologinen tutkimusperinne, ympäristötieteet, globaalimuutokseen sopeutumisentutkimus sekä tulevaisuudentutkimus. Tutkin Varsinais-Suomen saariston asukkaiden, elinkeinojen - erityisesti kalastuksen - ja elämäntapojen sopeutumista ympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Ympäristönmuutoksiksi tässä tutkimuksissa lasken fyysisen ympäristön muutokset sekä muutoksen yhteiskunnassa ja kulttuurissa. Tutkimukseni avulla vastaan seuraaviin kysymyksiin: Kuinka saariston asukkaat ovat sopeutuneet jo tapahtuneisiin muutoksiin? Kuinka paikalliset asukkaat havaitsevat ympärillään olevia muutoksia ja kuinka he tuottavat tietoa ympäristöstään? Millaisia päätöksentekoprosesseja saariston ympäristöön ja sopeutumiseen liittyy? Kuinka paikallisten toimijoiden osallistamista päätöksentekoprosesseihin voisi edistää? Ja lopulta, millaisia uhkia ja mahdollisuuksia saariston asukkaat kohtaavat tulevaisuudessa ja millaisia sopeutumismahdollisuuksia heillä on? Tutkimusaineistoni koostuu eri alojen julkaisuista, arkistolähteistä, tilastoista, ilmastomalleista sekä etnografisesta aineistosta. Etnografinen aineisto (haastattelut, osallistuva havainnointi ja kenttäpäiväkirja) on pääosin koottu. Teoreettinen ja metodologinen viitekehykseni painottuu perinteisen kulttuuriekologian sovelluksiin, poliittiseen ekologiaan sekä systeemiteorian sovelluksiin.

Tutkimukseni on rohkea avaus, sillä se yhdistää rohkeasti asioita, joiden yhdistäminen ei ole perinteistä, turvallista taikka helppoa. Se avaa uusia näkemyksiä sekä ympäristötieteissä että kulttuurintutkimuksen piirissä, ja uskaltaa haastaa perinteisen tieteellisen tavan tutkia ja tulkita tietoa. Tutkimukseni vastaa moniin ajankohtaisiin kysymyksiin, kuten kulttuuriperinnön säilyttämiseen tai ilmastonmuutokseen sopeutumiseen paikallisten ihmisten äänellä, arkielämän lähtökohdista
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Diplomi-insinööri, tohtorikoulutettava Jaakko Sorri 28.320 €Sääntely rakennetussa ympäristössä ja sen vaikutukset sekä seuraukset erityisesti energia-asioissa

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

Tutkimuksen tavoitteena on muodostaa kokonaiskuva rakennusalaan Suomessa kohdistettavista sääntelyluonteisista yhteiskunnallisista ohjauskeinoista. Sääntely vaikuttaa esimerkiksi siihen, mihin Suomessa saa rakentaa ja mihin ei, millaisia rakennusten tulee olla eräiltä energiankäyttöön liittyviltä ominaisuuksiltaan, miten rakentaminen tulee tehdä ja millaisia hiilidioksidipäästöjä rakennetusta ympäristöstä voi aiheutua. Rakennettuun ympäristöön kohdistuva sääntely vaikuttaa moneen muuhunkin asiaan kuin vain rakentamiseen.

Erityistarkastelussa ovat rakennetun ympäristön energia-asioihin liittyvä sääntely ja siihen liittyvät kysymykset. Tutkimuksessa tarkastellaan muun muassa sitä, miten sääntely vaikuttaa rakennetun ympäristön kehittämiseen ja kehittymiseen, sekä miten erilaiset rakentamisen kannalta keskeiset tahot sääntelytapoihin reagoivat. Tutkimus tuottaa tietoa myös nykyisestä sääntelystä Suomessa ja siitä, millaista Suomessa toteutuva sääntely on verrattuna eräiden muiden maiden sääntelyyn.

Toistaiseksi rakennettuun ympäristöön liittyvää sääntelyä ja sen vaikuttavuutta on tutkittu varsin vähän. Energia-asioihin liittyvää sääntelyäkin on tuotettu paljon sekä Suomessa kansallisesti että Euroopan unionissa, mutta näitä koskevaa sääntelyä on tutkittu vielä suhteellisen vähän. Tutkimusaiheella on sekä kansallista että kansainvälistä merkitystä. Aihepiiristä tehdyillä tutkimuksilla voisi olla käyttöä sääntelyä eteenpäin kehitettäessä.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Associate professor / docent, Jur. dr., Head of Research, Director (on leave) at the Åland Islands Peace Institute Sia Spiliopoulou Åkermark and workgroup (Demilitarisation in a Militarising World)133.300 €Demilitarisation in an increasingly militarised world. International perspectives in a multilevel framework – the case of the Åland Islands

Academic research or work based on it | The project''s themes are related to The changing neighbourness of Finland programme

Demilitarisation in an increasingly militarised world. International perspectives in a multilevel framework ? the case of the Åland Islands

How is the demilitarisation and neutralisation regime of the Åland Islands affected by the proliferating and varying modes of military-civilian cooperation in the Baltic Sea? To answer this core research question the four project researchers take into account a series of impacting factors, including:
- The effects of modern technology;
- The fusion of civil and military aspects in international relations and activities;
- Proliferating forms of military-civilian cooperation, often non-formalised and non-treaty based;
- The Åland demilitarisation in comparison: in particular as regards the Svalbard treaty.

Through the case study of the Åland Islands, the project offers also insights about the position of international law and multilateralism in the Finnish legal and political tradition. To what extent can one speak of international law and multilateralism as part of the identity of the Republic of Finland, a state which shall soon be celebrating its 100th anniversary? Finland today is part of European integration in the fields of foreign, security and defence policy. How does this fact effect the Åland demilitarisation?

We examine demilitarisation at a time when the Baltic Sea and the globe are increasingly militarised and use of force gets more accepted. We look at tools of peace rather than only management of conflict (the dominant research strand). The project brings together two "peripheries" of Finland (Swedish and Finnish speaking) with highly specialised expertise. We look at issues which official and scientific circles have marginalised.

Workgroup members
Monthly grant recipients:Pirjo Kleemola-Juntunen, Saila Heinikoski, Sia Spiliopoulou Åkermark
Other members: Pirjo Kleemola-Juntunen, Saila Sisko Sofia Heinikoski , Sia Spiliopoulou Åkermark, Timo Koivurova

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FT, kokenut tutkija Sari Stark 92.000 €Historian jäljet pohjoisessa tunturiluonnossa

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 2-vuotinen hanke

Ekologisissa tutkimuksissa luonnon prosesseja tarkastellaan nykyhetkessä. Vasta viime vuosikymmeninä on herätty tiedostamaan, miten suuresti kasvillisuuteen ja maaperään vaikuttaa, mitä samalla paikalla on tapahtunut sen menneisyydessä. Pohjoisessa luonnossa menneisyyden merkitys on erityisen vahva, koska maaperään sitoutuneen hiilen ja ravinteiden kierto vie vuosisatoja. Maankäytön historia on läsnä ekosysteemissä erityisesti maaperän ravinteisuudessa, joka määrittää kasvillisuuden kasvuedellytykset. Pohjoisessa Lapissa porotalous on ollut merkittävä maankäyttömuoto jo useita vuosisatoja. Tutkimuksessani vastaan kysymykseen: Mikä on Lapin porotalouden historian menneisyydestä ulottuva vaikutus nykyiseen Lapin luontoon? Käytän tutkimuksessani poikkitieteellistä lähestymistapaa, joka rakentaa siltaa luonnontieteiden ja historiallisen tutkimustiedon välille. Käytännön toteutuksessa yhdistetään ekosysteemiekologiset tutkimusmenetelmät arkeologisten tietokantojen ja historiallisten lähteiden tarjoaman tiedon kanssa. Tieteiden välisiä rajoja murtamalla voidaan laidunnuksen ekosysteemivaikutuksia tutkia vuosikymmenien ja vuosisatojen aikajänteellä. Tulosten avulla voidaan tunnistaa kulttuurin jäljet Lapin luonnossa. Samalla luodaan työkaluja sekä tämänhetkisten ekologisten ongelmien ratkaisemiseen että muuttuvan ilmaston vaikutusten ennustamiseen ja niihin sopeutumiseen.

Tutkimuksen lähestymistapa edustaa tuoretta tutkimussuuntausta, historiallista ekologiaa, joka yhdistää rohkeasti ekologisen ja humanistisen tutkimuksen menetelmiä ymmärtääkseen syvällisemmin luonnon prosesseja ja ihmisen toiminnan vaikutuksia. Tutkimuksen tavoitteet ovat erityisen rohkeita, koska kohteena on pohjoinen Lappi, joka useammin nähdään luonnontilaisena mieluummin kuin kulttuurin muokkaamana ympäristönä ja jota koskevia historiallisia lähteitä on harvassa.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FT Eila Stepanova ja työryhmä273.000 €Omistajuus, kieli ja kulttuuriperintö – Kansanrunousideologiat Suomen, Karjalan tasavallan ja Viron alueilla

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 3-vuotinen hanke | Hankkeen teemat liittyvät Suomen muuttuvat naapuruudet -ohjelmaan

Monitieteisessä hankkeessa tarkastellaan kalevalamittaista kansanrunoutta ja Kalevalaa ajankohtaisesta näkökulmasta, joka purkaa kansanrunouteen liittyviä kansallisuuden ja omistajuuden asetelmia. Hankkeessa tuodaan näkyviksi ristiriitaiset valta-asetelmat, jotka ovat sävyttäneet kalevalamittaisen runon vastaanottoa ja käyttöä Suomessa, Karjalan tasavallassa ja Virossa. Omistajuudella tarkoitetaan tässä arvokkaaksi ymmärretyn perinteen ja kulttuuriperinnön nimeämistä tietyn etnisen ryhmän omaisuudeksi. Omaksi tekemisen prosesseissa on kyse valtasuhteista: kenellä on oikeus rakentaa omistajuutta ja kenen ääni jää varjoon? Kuka määrittää omistuksen arvon ja millä ideologisilla traditioilla tällaiset arvot perustellaan?
Tutkimus valottaa kalevalamittaiseen runouteen liittyvien ideologioiden ylirajaista luonnetta: niitä käytetään sekä Suomessa että lähinaapurimaissa kansallisen ja etnisen identiteetin luomiseen yllättävän samalla tavalla. Hankkeen viidessä empiiriseen aineistoon pohjautuvassa osahankkeessa nostetaan esiin ne historialliset ja nykyisyydessä jatkuvat prosessit, joissa kansanrunoutta käytetään poliittisesti tarkoituksenmukaisen appropriaation välineenä. Nämä historialliset kehityskulut ja diskurssimuodot vaikuttavat yhä kansallisen kulttuurin käsitteellistämisen ja kansallisuuteen liittyvän tunneilmaston taustalla.

Hanke nostaa esiin kansallisia kertomuksia kiistäviä näkökulmia ja vahvistaa ääniä, joita kansakuntien rakentamisessa on vaimennettu. Pureudumme historiallisiin jatkumoihin, joissa kansanrunoutta käytetään poliittisesti tarkoituksenmukaisen appropriaation välineenä. Kulttuuriperinnön kriittinen luenta vaatii rohkeutta: se, mitä argumentoidaan ja koetaan syvimmin omaksi, on tämän hankkeen näkökulmasta yhteistä, jaettua ja iäti kiisteltyä kulttuuria.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Andreas Kalkun, Eila Stepanova, Heidi Haapoja
Muut työryhmän jäsenet: Derek Fewster, Lotte Tarkka

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Valtiotieteiden tohtori Timo Stewart 70.500 €Kadonneen arkin metsästys 1909–1911: tutkimus arjen fundamentalismin aatehistoriasta

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 2-vuotinen hanke

Tutkimus keskittyy tapahtumahistoriallisella tasolla Jerusalemissa vuosina 1909–1911 työskennelleeseen kansainväliseen retkikuntaan. Raamatullisia aarteita ja liitonarkkia metsästänyt ryhmä oli saanut innoituksensa suomalaisen runoilijan, Valter Juveliuksen, teorioista. Sinänsä mielenkiintoisen tapahtumahistorian selvittämisen lisäksi merkittävämpi tavoite on aatehistoriallinen. Pakomatkaan päättynyt aarteenmetsästys sai hyvin runsaasti kansainvälistä huomiota, mikä avaa kiinnostavan ikkunan aikansa käsityksiin.

Tutkimus selvittää aatehistorian metodein lehdistö ja arkistolähteitä tutkimalla, millaisia käsityksiä aikalaisilla oli hankkeesta ja sitä ympäröivistä teemoista. Koettiinko tavoite periaatteessa mielekkääksi ja mistä sitä kritisoitiin? Pidettiinkö Jerusalemin kadonneita aarteita merkittävinä Raamatun uskottavuuden tai uskon kannalta? Mitä suhtautuminen tapaukseen kertoo käsityksistä pyhien paikkojen omistuksestä Entä miten Palestiinan raamatullinen menneisyys näyttäytyi suhteessa sen turkkilaiseen politiikkaan tai esimerkiksi sionismiin, eli miten pyhät tekstit, valta ja politiikka liittyivät tai eivät liittyneet toisiinsa?

Tutkimus pyrkii toisin sanoen luotaamaan 1900-luvun alun eurooppalaisten näkemyksiä uskosta, vallasta ja menneisyydestä.

Yhä tänä päivänäkin ajankohtaisen kristillisen fundamentalismin juuret ulottuvat sadan vuoden taakse. Niitä etsitään usein teologisista kiistoista ja opillisista kirjoituksista. Tässä tutkimuksessa aihetta lähestytään epätavallisemmin ja samalla rohkeammin. Se kaivaa esiin arjen fundamentalismia, niitä näkemyksiä Raamatusta, vallasta ja menneisyydestä, jotka nousivat tavallisessa lehdistössä esiin. Laajaa huomiota saanut uutisointi avaa tilaisuuden vaikuttavaan aatehistorialliseen analyysiin.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Ph.D. (Engineering) Yasuhito Sugano 35.000 €Electro-catalytic oxidation of polysaccharides at nanostructured electrodes

Academic research or work based on it

The primary aim of this research project is to find new reaction pathways from polysaccharides (i.e. cellulose and hemicelluloses) using electro-catalysts to produce new functional materials from the polysaccharides. In general, it has so far believed that the polysaccharides are electrochemically inactive materials. However, I have recently found that cellulose can be oxidized by an electro-catalytic process at Au electrode in NaOH.
Dissolution of these materials in NaOH and special Ionic Liquids enables the electro-catalytic studies at different electrode materials (e.g. Au, Cu, Ag). The electrochemical approach opens a completely new and novel research field: “Electrochemistry of polysaccharides”. Adsorption/desorption of OH- anion at the electrode surface is crucial for the electrochemical process and using Ionic Liquids with OH- as the anion open new pathways for electro-oxidation of polysaccharides. It can also be expected that the electro-catalytic process of nanostructured electrode surface (e.g. Au nanoparticles) is enhanced and more selective. There has not yet been any systematic research combining electrochemistry, ionic liquids, nanomaterials and polysaccharides. Therefore, this research project has a promising potential to open a new interdisciplinary research field to study how polysaccharides derived from biomass, in a controllable way, can electrochemically be functionalized and converted to useful materials and chemicals which alternative to petrochemicals.

The strategic point of this research project is to open an interdisciplinary research field that is indispensable for the development of the human society in the future by finding new reaction pathway(s) from the environmental-friendly and alternative renewable resources (i.e. cellulose and hemicelluloses) with the help of a cross-sectoral concept.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Dosentti, Yliopistonlehtori Johanna Sumiala ja työryhmä (DiMet )230.000 €Diginuoruus mediakaupungissa – Urbaanietnografisia avauksia Helsingin ja Pietarin kaduilla ja asemilla

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 2-vuotinen hanke | Hankkeen teemat liittyvät Suomen muuttuvat naapuruudet -ohjelmaan

Diginuoruus mediakaupungissa -tutkimushanke tuottaa uutta, kansainvälistä ja poikkitieteellistä tietoa (mediatutkimus, sosiologia, nuorisotutkimus, kaupunkitutkimus) urbaaniin digitaaliseen elämään liittyvistä kuulumisista, kamppailuista ja kontrollista nuorten kaupunkielämän arjessa. Tutkimus toteutetaan Helsingissä ja Pietarissa.

Hankkeessa tutkitaan, miten digitaaliset teknologiat ovat monin tavoin läsnä nuoren sukupolven urbaanissa elämässä, ja millaisia mahdollisuuksia (kuulumisen muotoja) ja rajoituksia (esim. kontrolli) ne tuovat nuorten elämään mediakaupungissa.
Hanke on metodologisesti kokeileva. Siinä sovelletaan vertailevaa urbaanietnografista otetta, joka ylittää paitsi erilaisia fyysisen kenttätyön maantieteellisiä (HKI, Pietari) ja paikallisia (metro), myös fyysisen ja virtuaalisen (internet) kenttätyön rajoja.
Hanke on osallistava ja sen pyrkimyksenä on vahvistaa avoimuutta ja läpinäkyvyyttä mediakaupungissa sekä sukupolvien välistä vuoropuhelua yhteiskunnassa ja ylittää digitaaliseen julkiseen elämään liittyviä kuiluja.
Hanke toteutetaan yhteistyössä Helsingin yliopiston sosiaalitieteiden laitoksen, Tampereen yliopiston YKY:n, Nuorisotutkimuseuran ja Pietarin National Research University High School of Economics, the Centre for Youth Studies kanssa.

Hanke yhdistää erilaisia tapoja tehdä tutkimusta nuorten parissa Helsingin ja Pietarin metroissa, asemilla ja verkossa. Hankkeen lähtökohta on tieteellinen, mutta siinä yhdistetään myös taiteellisia lähestymistapoja (työpajat ja valokuvanäyttelyt). Hanke on rohkeasti verkottunut (pääkaupunkiseudun nuorisotyö, Heureka, Metro-lehti, oikeusministeriö). Hankkeen tuloksia kommunikoidaan monipuolisesti eri yleisöille, niin tutkijoille kuin eri ikäisille kaupunkilaisillekin.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Arseniy Svynarenko, Heta Mulari, Patrik Rastenberger, Yana Krupets
Muut työryhmän jäsenet: Annaliina Niitamo, Elena Omelchenko, Guzel Sabirova, Leena Suurpää, Päivi Honkatukia

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Doctor of Philosophy Tuomo Summanen ja työryhmä78.000 €Venäjän energiamarkkinoiden liberalisoinnin haasteet ja mahdollisuudet

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

Venäjä on julistanut itsensä “energian suurvallaksi”. Venäjä on maailman suurin maakaasun tuottaja, suurimpia öljyn tuottajia. Sen sähköenergiamarkkina on maailman neljänneksi suurin. Neljännes Venäjän bruttokansantuotteesta tulee energiasta, puolet valtion budjettituloista ja kaksi kolmasosaa maan vientituloista. Energia ruokkii Venäjää. Energian tulovirtojen keskittäminen valtion hallintaan on ollut myös poliittisesti vallanpitäjille tärkeää. Se, joka hallitsee energian tulovirtoja Venäjällä, hallitsee myös Venäjää. Tutkimushankkeessa katsomme energiamarkkinan toimivuutta sähköenergiamarkkinan näkökulmasta.
Venäjän sähköenergiamarkkina on mielenkiintoinen tutkimuskohde useasta syystä. Se on lähellä kuluttajaa, se liberalisoitiin, siellä on merkittäviä ulkomaisia investoijia. Samalla se on pitkälti riippuvainen valtion kaasumonopolista sekä valtion sääntelystä. Venäjän sähkömarkkinareformi on ehkä kunnianhimoisin maailmassa, johtuen valtavasta markkinoiden koosta. Tavoitteena tutkimushankkeessa on arvioida Venäjän sähköenergiamarkkinareformin onnistumista.
Tutkimus antaa arvokasta uutta tietoa tutkimusyhteisölle, sääntelyviranomaisille, energiapolitiikan toteuttajille ja kansalaisyhteiskunnalle energiamarkkinoiden uudistamisesta kehittyvillä markkinoilla. Tutkimuksen data kerätään pääosin Venäjän tilastoviraston lähteistä, Systeemi operaattorin vuosikertomuksista ja talouskehitysministeriön raporteista sekä haastattelukyselyin.

Venäjän tuleva kehitys – taloudellinen, yhteiskunnallinen ja poliittinen – on vahvasti riippuvainen energiasta. On yllättävää, että Venäjän energiamarkkinoita on tutkittu niinkin vähän. Tämä on, tietääksemme, ensimmäinen tutkimushanke, jossa suomalainen tutkimusryhmä yhteistyössä venäläisten ja Cambridgen yliopiston tutkijoiden kanssa tutkii Venäjän energiamarkkinan keskeisiä kysymyksiä. Tutkimus kyseenalaistaa vallitsevia mielipiteitä Venäjän sähköenergiamarkkinasta ja sen reformista.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Evgenia Vanadzina, Tuomo Summanen
Muut työryhmän jäsenet: Satu Viljainen

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Suomen Antropologinen Seura 17.600 €Peter Metcalfin teoksen Anthropology: The basics kääntäminen suomeksi

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

Suomen Antropologisen Seuran keskeisenä pyrkimyksenä on ylläpitää suomenkielistä antropologista keskustelua, tehdä tieteenalaa tunnetuksi Suomessa sekä tuoda suomenkielistä käsitteistöä opiskelijoiden ja laajemman lukijakunnan ulottuville. Tieteenalan perusoppikirja on näissä tavoitteissa keskeisessä asemassa. Laajasti käytössä oleva, viimeksi suomeksi julkaistu oppikirja (Eriksen: Toista maatä) on sisällöllisesti vanhentunut eikä parhaalla mahdollisella tavalla perusoppikirjaksi soveltuva, joten sen korvaaminen uudella teoksella on tullut ajankohtaiseksi. Parhaaksi käännettäväksi kirjaksi valikoitui Metcalfin kirja kattavuuteensa, sujuvuutensa, tiiviytensä ja monipuolisten näkökulmiensa vuoksi. Teos kuuluu Routledgen The basics -sarjaan, jonka kirjat on suunniteltu toimimaan referenssiteoksina, joista voidaan hakea tietoa ja lähteitä vuosia johdantokurssin jälkeen. Kirjan kääntävät yhteistyössä vuoden 2017 kuluessa VTT Matti Eräsaari ja VTT Timo Kallinen.

Kirjan kääntäminen ei ole merkityksellistä ainoastaan antropologian perusopiskelijoille. Tämänhetkisessä yhteiskunnallisessa tilanteessa, aikana jolloin kulttuuristen erojen ymmärtäminen ja suvaitseminen ovat jopa ajatuksen tasolla jatkuvien hyökkäysten kohteina, katsomme että antropologisen näkökulman – erilaisuuden ja moninaisuuden vertailevan tutkimuksen – tuominen suomenkieliseen keskusteluun on erityisen ajankohtaista ja tärkeää.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Matti Eräsaari, Timo Kallinen

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Suomen Luonnonsuojeluliitto ry 165.000 €#muutos -verkkolehti ja tutkijoiden mediakoulu

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 3-vuotinen hanke

Vuonna 2016 Suomen Luonto -lehti perusti Koneen Säätiön rahoituksella #muutos-verkkolehden (www.muutoslehti.fi), jossa julkaistiin kymmenen luonnontieteilijän blogeja ja kunkin pitkä juttu luonnon muutoksesta. Konsepti oli menestys – se opetti valtavasti kaikille tekijöilleen ja jätti jälkeensä hyvin kehitetyn julkaisualustan sekä joukon luonnontieteiden kansantajuistamisesta innostuneita kirjoittajia.
#muutos2 rakentaa tuolle pohjalle. Se hakee mukaan nyt erityisesti postdoc-vaiheen tutkijoita ja laajentaa sivuston kolmen vuoden kuluessa kaikille avoimeksi, päivänpolttavia aiheita kommentoivaksi luonnontieteen tutkijamediaksi.

Luonnontieteiden tutkijoilta puuttuu toistaiseksi oma, suomenkielinen hub, jossa ajankohtaisia asioita käsiteltäisiin syvällisesti. #muutos on tuollainen nopeasti reagoiva, syvällisesti perehtynyt biotieteilijöiden ääni. Sen blogeissa, jutuissa ja minuuttivideoissa syvennetään ajankohtaisia uutisaiheita ja tarjotaan niihin näkökulmia tutkimuspohjalta. #muutos syntyy Suomen Luonnon, tutkijoiden ja Kaskas Median yhteistyönä.

#muutos-verkkolehti on rohkea roolien sekoittamisessa. Se heittää tutkijat toimittajan paikalle, kertomaan tieteestä niin, että kaikki ymmärtävät. Tutkijan on luovuttava sisäänlämpiävästä akateemisesta puhe- ja kirjoitustavastaan ja uskallettava astua valoon - väittää, kommentoida ja keskustella. #muutos2 nostaa nyt riman entistä korkeammalle ja tahtoo vakiinnuttaa verkkolehden tutkijoiden omaehtoisena tiedemediana. Suomen Luonto haastaa itseään entistä paremman tiedejournalismin luomiseksi.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Suomen Pietarin instituutti (Pietari-Säätiö) 37.000 €Rajapinnoilla – sarja Elävä suomi -työpajoja 2016–2017

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ | Hankkeen teemat liittyvät Suomen muuttuvat naapuruudet -ohjelmaan

Rajapinnoilla -hankkeen tavoitteena on kehittää suomea ammatissaan käyttävien ja siihen valmistuvien elävää kielitaitoa ja samalla systemaattisesti verkostoida heitä suomalaisten luovien alojen ammattilaisten ja opiskelijoiden kanssa. Suomalais-venäläisen vaihdon tavoitteena on kokeneiden ammattilaisten avulla vahvistaa nuorempien osallistujien taitoja, avata molemmille osapuolille kehittymismahdollisuuksia ja työtilaisuuksia. Seminaarien osallistujamäärä on vaihdellut 30-50. Sisältöä kehitetään palautteiden pohjalta ja palaute on jatkuvasti ollut erittäin positiivinen.Tapahtumat järjestetään Pietarissa, mutta pyrimme kutsumaan kiinnostuneita myös muualta Venäjän Federaatiosta (Karjala, Moskova, Izhevsk, Syktyvkar).

Suomen ja Venäjän kulttuuri- ja tiedesuhteiden tulevaisuuden tekijöistä on pula erityisesti Venäjällä. Tämä avaus turvaa suomen kielen taitoisten ammattilaisten uuden sukupolven. Ammattitaitoisen ja motivoituneen verkoston pätevöitymisen tukeminen edellyttää suomalaista panosta.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Suomen UNICEF 276.000 €Miten kehitysparadigman muutos voidaan kääntää mahdollisuudeksi järjestöjen toiminnassa ja luoda uudenlaisia arvopohjaisia järjestö-yritysyhteistyömalleja, joilla aikaansaadaan pysyviä vaikutuksia

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 2-vuotinen hanke

Kehitysyhteistyön toimintatavat ja rahoitusmallit ovat muuttuneet merkittävästi. Voidaan puhua paradigman muutoksesta, jossa yrityksistä on tullut keskeinen uusi kehitysyhteistyön toimija haastaen perinteisiä järjestötoimijoita. Kehitysongelmien ratkaiseminen vaatii uusien toimijoiden mukaantuloa, innovatiivisia ratkaisuja ja uudenlaisia monitoimijakumppanuusmalleja mahdollistaen parhaimmillaan mm. terveyteen, koulutukseen, veteen ja sanitaatioon liittyvien haasteiden ratkaisemisen kehitysmaissa sekä uusien kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisen vuoteen 2030 mennessä. Järjestöt ja yritykset eivät kuitenkaan pysty toimimaan yksin näissä kysymyksissä.
Suomi on osa tätä globaalia muutosprosessia. Tämä tutkimus pyrkii löytämään vastauksia sellaisiin ajankohtaisiin kysymyksiin kuin: Millaisia rooleja ja vastuita yrityksillä voi olla kehitysyhteistyössä? Millaiset järjestö-yritysyhteistyön mallit aikaansaavat positiivisia ja kestäviä kehitysvaikutuksia ja mitkä tekijät vaikuttavat siihen? Miten järjestöt selviävät kehitysparadigman muutoksesta ja voivat kääntää sen edukseen muutospaineessa?
Kyseessä on monitieteellinen ja -menetelmällinen tutkimus, joka toteutetaan Suomessa ja Ugandassa yhteistyössä yliopistokumppaneiden (Makerere, Uganda ja Loughborough, Englanti) kanssa. Tutkimus ammentaa kokemuksellista tietoa niin UNICEFin omista kuin muiden järjestöjen ja yritysten yhteistyökokemuksista muuttuneessa kehitysyhteistyön toimikentässä.

Tutkimus tarttuu ajankohtaiseen aiheeseen-kehitysparadigman muutokseen ja sen vaikutuksiin eri toimijoissa: virkamiehissä, järjestöissä ja yrityksissä, ja katsoo rohkeasti tulevaisuuteen. Se haastaa epätotunnaisuudella koostuen järjestötoimijasta ja yliopistokumppaneista. Tutkimus mahdollistaa kehitysyhteistyön kriittisen, rakentavan ja uudistuvan tarkastelun sekä toimeenpanon. Tutkimus ylittää perinteisiä rajoja soveltavalla monitieteellisellä tutkimusotteella ja julkaisukeinoilla.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Annika Launiala, Oona Timonen, Riina Subra, Suomen Unicef Tutkija 2

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Fil.maist., tohtorikoulutettava Väinö Syrjälä 28.320 €Käsitykset kaksikielisen Suomen kielitilanteesta kielimaiseman heijastamana

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Hankkeen teemat liittyvät Kieliohjelmaan

Väitöskirjatutkimukseni keskeisenä teemana on kielimaiseman (engl. linguistic landscape) suhde kielenkäyttäjien käsityksiin kaksikielisen Suomen kielitilanteesta. Sosiolingvistiikkaa, nk. kansanlingvistiikkaa sekä nimistöntutkimusta yhdistävän työni ensisijainen tavoite on selvittää, miten näkyvä kielenkäyttö vaikuttaa tavallisten kielenkäyttäjien paikkakokemuksiin ja millainen rooli nimistöllä on suhteessa muuhun kielelliseen aineistoon. Toisena tavoitteena on selvittää, millaisia metodeja voidaan käyttää, jotta kielenkäyttäjien subjektiivinen näkökulma parhaiten huomioitaisiin kielimaiseman tutkimuksessa.

Väitöskirjani on artikkelimuotoinen. Kolmessa jo valmistuneessa artikkelissa tarkastelen kielenkäyttäjien mielikuvia kielimaisemasta, nimistön roolia kielimaisemassa yleisesti sekä erityisesti kaupallisen nimistön suhdetta kaksikielisyyteen. Kahdessa jäljellä olevassa artikkelissa tulen tarkastelemaan paikannimien käytön ja paikan identiteetin suhdetta kaksikielisillä paikkakunnilla, sekä nuorten näkemyksiä kielimaisemasta.

Tutkimuksen aineistoa on kerätty usealla menetelmällä: kartoittamalla kielimaisemaa valokuvaamalla, kyselytutkimuksella sekä kokeellisesti yhdistäen ryhmähaastatteluja ja toiminnallista kielimaiseman havainnointia. Tarkastelun kohteena ovat olleet kaksikieliset paikkakunnat Karjaa ja Kauniainen sekä pääkaupunkiseutu.

Väitöskirjatutkimukseni on rohkea avaus usealla tavalla. Käytän tutkimuksessani suomalaiselle kielentutkimukselle tuoreita, osin poikkitieteellisiä näkökulmia. Tutkimuksessani ei tyydytä perinteisiin aineistoihin, vaan etsitään oikeiden kielenkäyttäjien näkökulmaa ja uusia tapoja saattaa se osaksi tutkimusta. Valmistuttuaan tutkimus tarjoaa tietoa ajankohtaiseen, mutta usein asennoituneeseen yhteiskunnalliseen keskusteluun eri kielten asemasta Suomessa.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Dosentti Minna Säävälä ja työryhmä29.350 €Raskaudenehkäisy ja mobiilipalvelut Intiassa

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

Olemme keränneet alkukartoituksena kyselyaineiston vallitsevasta seksuaali- ja lisääntymisterveyden tilasta kahdella läntisen Intian alueella. Toisella alueella toteutetaan kännyköiden käyttöön perustuva puhelinpalvelu, josta paikalliset saavat ilmaiseksi tietoa ehkäisystä, seksitaudeista, ja muista intiimeihin suhteisiin liittyvistä seikoista. Seurantakyselyssä tarkastellaan, onko puhelinpalveluhanke parantanut paikallisten tietoja lisääntymisterveydestä ja muuttanut käytäntöjä verrokkialueeseen verrattuna.

Kyselyaineiston keräävät hankkeen intialaiset yhteistyötahot ja analysointi ja julkaiseminen toteutetaan tutkimusryhmän yhteistyönä.

Tutkimuskysymykset ovat: miten ehkäisyn kaltainen innovaatio leviää köyhissä oloissa? Mitkä tekijät selittävät ehkäisystä luopumista? Mitkä ovat lisääntymisterveyspalveluiden suurimmat puutteet Intian maaseudulla? Mitkä ovat anonyymin puhelinpalvelun tehokkaan toiminnan ehdot? Tutkimus vastaa laajemmin kysymykseen, millä tavoin innovaatiot rantautetaan sosiaalisissa ympäristöissä ja millä ehdoin tekninen innovaatio voi vähentää eriarvoisuutta.

Kehitysmaissa tarvitaan uusia innovaatioita, joilla pystytään resurssiköyhissä olosuhteissa edistämään terveyttä, esimerkiksi perhesuunnittelua ja lisääntymisoikeuksien toteutumista. Mobiiliteknologian käyttö
terveyden edistämisessä kehitysmaissa on uusi kenttä, josta tiedetään vielä vähän. Selvitämme mobiilipalvelun vaikuttavuutta Intiassa vertailuasetelmalla. Näin saadaan todistusaineistoa siitä, millaisia mobiilipalveluja kannattaa kehittää ja mihin resurssit suunnata vaikeissa oloissa.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Bijoy Joseph
Muut työryhmän jäsenet: Arundhati Char, Sangita Kulathinal

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Dosentti, Yliopiston lehtori Teemu Tahvanainen ja työryhmä (BIOPEDA2020)12.000 €Biologian maasto-opetus 2020-luvulla: yliopistojen välisen yhteistyön kehittäminen ja verkkopohjainen harjoitustyöpankki

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

Kenttäkurssit ovat keskeinen osa yliopistotason biologian opetusta, joka kehittää erityisesti ekologian tieteenalan perusteiden osaamista. Vaikka maasto-opetuksen tarpeellisuudesta vallitsee laaja yksimielisyys, yliopistojen rahoituksen väheneminen ja tutkimusasemaverkoston karsiminen on asettanut paineita myös kenttäkurssien määrän vähentämiseen. Ekologian tieteenalan opiskelun kannalta tämä kehityssuunta on haitallinen, koska luonnossa ja pienryhmissä tapahtuva opetus edesauttaa asioiden syvällistä omaksumista ja opiskelijoiden välistä verkostoitumista.
Ehdotamme hanketta, jossa kehitetään biologian maasto-opetusta muodostamalla verkosto kaikkien suomalaisten yliopistojen kenttäkurssiopetukseen osallistuvista opettajista. Tämä tehostaa kokemusten ja tiedon jakamista opettajien ja oppilaitosten välillä. Tavoitteena on tuoda ekologian tieteenalan sisältöjä ja osaamista entistä paremmin tavoitettaviksi eri oppiasteiden koulutukseen. Nämä tavoitteet saavutetaan (1) järjestämällä kaksi valtakunnallista maasto-opetukseen keskittyvää symposiota yliopistojen ja koulujen opettajille sekä (2) kokoamalla avoin verkkopohjainen harjoitustyöpankki, josta yliopistojen ja koulujen opettajat voivat saada ajantasaista tiedepohjaista ohjeistusta ja virikkeitä opetukseensa.
Järjestämme yliopistojen ja koulujen kenttäkurssiopettajille kaksi valtakunnallista kolmipäiväistä symposioita, joiden aikana käymme keskustelujen ja esitelmien avulla läpi esimerkkejä tehokkaiksi todetui

Ohitamme yliopistobyrokratian ja etenemme suoraan itse asiaan. Virallisten yhteistyökuvioiden käynnistyminen on valitettavasti hyvin hidasta eikä käytännön kehitystyö aina ehdi alkaa hankkeiden loppuessa. Tämä hanke käynnistyy suoraan yliopisto-opettajien edustamalta ruohonjuuritasolta ja kerää vuodessa yhteen mittavan määrän osaamista, joka on muutoin vaarassa hävitä.

Työryhmän jäsenet
Muut työryhmän jäsenet: Annamari Markkola, Atte Komonen, Heikki Hirvonen, Ilari Sääksjärvi, Mikael von Numers, Tommi Nyman

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Taidehistorian Seura 4.300 €Tahiti -verkkojulkaisun Taide/poikki -teemanumero

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

Tahiti -verkkojulkaisun "Taide/poikki" -teemanumero esittelee kuvataiteen ja kuvataiteilijoiden rajanylityksiä, erityisesti esittävien taiteiden suuntaan (elokuva, näyttämötaiteet, musiikki...). Numerolle on tilausta, koska raja-alueiden tutkimus on ollut vakavasti aliedustettuna kotimaisella tutkimuskentällä. Tahiti on taidehistorian alan open access -verkkojulkaisu, joka julkaisee pääasiassa tieteellisiä artikkeleita, mutta numeroon otetaan mukaan myös taiteilijakentän äänenpainoja.

Kotimainen taidehistorian tutkimus näyttää välttäneen kuvataiteen raja-alueita, eikä niitä käsitteleviä artikkeleita ole juurikaan kirjoitettu. Teemanumero pyrkii avaamaan kotimaista taidehistorian tutkimusta tiukasti käsitettyjen kuvataiteen rajojen ulkopuolelle.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Professori Liisa Tainio ja työryhmä (Koskettava koulu)182.000 €Koskettava koulu

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 4-vuotinen hanke

Koskettava koulu -hankkeessa tutkitaan sitä, miten nykypäivän koulussa kosketetaan ja millaisia merkityksiä kosketus saa oppitunneilla eli tilanteissa, joissa sekä opettaja että oppilaat ovat läsnä. Videoidun luokkahuoneaineiston avulla, hyödyntämällä keskustelunanalyysin metodia, tutkitaan oppitunnin koskettamisen tapoja ja normistoa, kosketuksen tehtäviä opettajan ja oppilaan välisessä kielellisessä ja ei-kielellisessä vuorovaikutuksessa sekä oppilaiden keskinäisessä vuorovaikutuksessa alakoulusta yläkouluun. Tarkastelemalla erityyppisiä kosketuksia rakennetaan kosketuksen kielioppi, joka hahmottelee kokonaiskuvan erilaisista kosketuksen tyypeistä ja niiden tehtävistä (esim. ohjaileva kosketus, kiintymyskosketus, rauhoitteleva kosketus, kiusoitteleva kosketus, aggressiivinen kosketus) sekä avaa niiden asemaa oppitunnin vuorovaikutuskäytänteissä. Opettajien ja oppilaiden näkökulma oppitunnin ja koulun kosketusnormiston analyysiin ja tulkintaan varmistetaan keräämällä myös haastatteluaineisto, jossa opettajilta ja eri-ikäisiltä oppilailta kysytään heidän näkemyksistään ja kokemuksistaan. Tutkijoiden näkökulmaa laajennetaan käyttämällä tutkimusprosessissa lisäksi taiteellisen tutkimuksen menetelmiä kuva- ja teatteritaidetta hyödyntävissä työpajoissa, joiden avulla syvennetään tutkijoiden kokemuksellista tietoa kosketuksen eri ulottuvuuksista ja tulkinnoista ja tutkitaan tieteellisen ja taiteellisen tutkimuksen nivoutumista toisiinsa.

Kosketuksen tehtäviä, merkityksiä ja normistoa ei ole kokonaisvaltaisesti aiemmin tutkittu missään vuorovaikutuskontekstissa. Kosketuksen tutkiminen koulukontekstissa vaatii monitieteisyyttä: kielentutkimusta, sosiologiaa, sosiaalipsykologiaa, kasvatustiedettä. Kosketusta tutkitaan sekä tieteellisen että taiteellisen tutkimuksen keinoin. Pidämme rohkeana avauksena paitsi tutkimuskohteen valintaa myös sitä, että taiteellisen tutkimuksen menetelmiä valjastetaan osaksi hankkeen tutkimusmetodiikkaa.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Maria Ahlholm , Pilvi Heinonen, Sara Routarinne, Ulla Karvonen
Muut työryhmän jäsenet: Jaana Erkkilä

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Taiteen tohtori Matti Tainio 69.800 €Esteettisen ja luovuuden merkitykset nykypäivän liikuntakulttuurissa

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ | 2-vuotinen hanke

Nykyisessä urheilu- ja liikuntakulttuurista kerrottaessa korostetaan liikunnan elämyksellisyyttä: kuvaillaan urheilun ja liikunnan mahdollistamia kokemuksia, onnistumisen ja oppimisen tunteita, iloa, yhteisöllisyyttä – fiiliksiä, jotka tekevät liikunnasta nautinnollista. Virallisissa yhteyksissä elämykset unohtuvat: urheilusta ja liikunnasta tulee hyödyllistä toimintaa, jonka saavutettavaa hyötyä ja mitattavia tuloksia korostetaan. Vaikka liikuntakulttuuri on muuttunut – vapautunut - sitten urheilun valtakauden, elämykset ja nautinto nähdään lähinnä fyysisen aktiivisuuden sivutuotteina.

Entä jos liikunnasta saatavat elämykset ja nautinto olisivat liikunnan päämäärä ja liikunnan mitattava hyöty ja tulokset toivottu sivutuote? Ajateltaisiin liikunta ja ruumiinkulttuuri uudessa kehyksessä? Millaiseen kuva liikuntakulttuurista syntyy, kun sitä tarkastellaan estetiikan, erityisesti esteettisen kokemuksen ja luovuuden, näkökulmista. Elämykset nähdään jo jonkinlaisena osana liikuntaa, mutta niiden yhteyttä esteettiseen ei tunnisteta, eikä niiden sisältöjä ja merkityksiä eritellä. Ne jäävät maininnan ja kuvauksen tasolle, jolloin monet analysoinnin ja tulkinnan mahdollisuudet jäävät hyödyntämättä.

Tutkimukseni tarkastelee liikunnan kokemuksia painottaen estetiikan, luovuuden ja taiteen ulottuvuuksia jaa analysoi liikuntaelämyksiä, niiden merkityksiä ja elämyshakuisen liikunnan sisältämää luovuuden elementtiä korostaen esteettisen kokemuksen näkökulmaa.

Tutkimukseni irrottaa fyysisen aktiivisuuden urheilun ja liikunnan kehyksestä ja tarkastelee sitä ilman modernin urheiluliikkeen ja terveyskeskeisen liikunnan painolastia. Fyysiseen aktiivisuuteen liittyvä esteettinen kokemus ja luovuus kaipaa tutkimusta, joka katsoo sitä avoimemmin nykykulttuurin keskeisenä osana, joka saa merkityksensä tulosten sijaan kokemuksista. Estetiikan näkökulma auttaa tarkastelemaan nousevia, tulevaisuuteen kantavia tapoja nauttia ruumiillisuuden ja maailman yhteydestä.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Filosofian maisteri Noora Taipale 28.320 €Variability in stone tool hafting and use in the Upper Palaeolithic of Central and Western Europe

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

Haen apurahaa Liègen yliopistossa valmistelemani väitöskirjan loppuunsaattamiseen. Työni kuuluu arkeologian käyttöjälkitutkimuksen alaan ja käsittelee paleoliittisten kiviesineiden varttamista. Väitöskirja jatkaa perehtymistäni kiviesineiden käyttöjälkitutkimukseen, josta kiinnostuin opiskellessani Helsingin yliopistossa. Suomessa ei ole menetelmän osaajia, joten vietin maisteriopiskelijana vuoden Uppsalan yliopistossa professori Kjel Knutssonin ohjauksessa. Valmistuttuani Helsingin yliopistosta minut valittiin kahden muun tohtorikoulutettavan ohella Belgiassa toteutettavaan kansainväliseen tutkimusprojektiin. Tavoitteenani on riittävän menetelmäosaamisen saavutettuani palata tutkimaan pohjoisia kiviaineistoja erityisesti ihmisen ja ympäristön vuorovaikutuksen sekä teknologioiden kehittymisen näkökulmasta.

Väitöskirjatyöni on osa tutkimushanketta "Evolution of stone tool hafting in the Palaeolithic", jota johtaa PhD Veerle Rots. Työryhmän tutkimuksen kohteena on pitkä esihistorian ajanjakso, joka kattaa vaiheen jonka aikana neandertalilaiset katosivat Euroopasta ja nykyihmiset levittäytyivät yhä laajemmille alueille. Vartetut esineet ilmaantuvat arkeologisiin aineistoihin varhain, viimeistään n. 200 000 BP, mutta esineiden varttamisen historia on pitkälti tuntematon. Oma tutkimukseni keskittyy Euroopan nuorempaan myöhäispaleoliittisen kivikauteen (n. 30 000–15 000 BP). Pyrin mikroskooppianalyysin avulla ymmärtämään varhaisten teknologioiden luonnetta ja kehitystä.

Olen ensimmäinen kiviesineiden käyttöjälkitutkimukseen perehtynyt suomalainen arkeologi. Projektini hyödyntää menetelmän koko potentiaalin ja kokeilee sen rajoja soveltamalla sitä esihistoriallisen teknologian suurten linjojen ja pitkän aikavälin muutosten ymmärtämiseen. Otan erityiseen tarkasteluun usein epäkiinnostaviksi koetut esineet, ns. kotitaloustyökalut, ja osoitan, että ne auttavat meitä ymmärtämään paremmin paleoliittisten ihmisten teknologista osaamista ja sopeutumista ympäristöönsä.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Väitöskirjatutkija Katri Talaskivi 17.000 €Uudet kielivähemmistöt ja kirjailijuus 2010-luvun Suomessa: Kyselytutkimuksen toteuttaminen

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

Suomessa asuu tällä hetkellä lähes sata uusiin vähemmistöihin kuuluvaa kirjailijaa, joista valtaosa kirjoittaa jollakin muulla kielellä kuin suomeksi, ruotsiksi tai saamen kielillä. Tärkeimmät kirjailijoiden ammattiliitot, Suomen Kirjailijaliitto ja Finlands Svenska Författareförening, eivät kuitenkaan edelleenkään yleensä hyväksy jäsenikseen kirjailijoita, jotka eivät ole julkaisseet kaunokirjallisuutta suomeksi tai ruotsiksi.
Väitöskirjassani pohdin 1) kirjailijan ammatillisen identiteetin ja äidinkielen välistä suhdetta, sekä 2) sitä, miten Suomessa asuvan kirjailijan kirjoituskieli vaikuttaa hänen ammatilliseen asemaansa. Pyrin antamaan puheenvuoron kirjailijoille, jotka eivät ole vielä vakiinnuttaneet asemaansa suomalaisina kirjailijoina, vaikka he ovat saattaneet asua Suomessa suurimman osan elämästään ja julkaisseet useita kaupallisen kustantamon julkaisemia kaunokirjallisia teoksia jollakin kielellä. Väitöskirjassani kerään kyselytutkimuksen ja haastattelujen avulla heidän omia kokemuksiaan.
Kyselytutkimuksella, jonka kustannuksiin haen tällä hakemuksella tukea, pyrin luomaan kokonaiskuvaa ilmiöstä, josta ei ole vielä olemassa kattavaa tutkimusta.

Etenkin uusiin vähemmistöihin kuuluvien kirjailijoiden asemaa suomalaisella kirjallisuuden kentällä ja tuon kentän monikielisyyttä on tutkittu vasta vähän, vaikka monikielisyyttä kirjallisissa teksteissä sekä uusiin vähemmistöihin kuuluvien kirjailijoiden teosten vastaanottoa on tutkittu esimerkiksi Kirjallisuuden monikielisyys nyky-Suomessa -hankkeessa. Kirjailijoiden näkemykset omasta asemastaan ja kirjoitus- ja äidinkielensä vaikutuksesta siihen ovat kuitenkin vielä kartoittamatta.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Tutkija Miikka Tallavaara 76.000 €Nykyihmisen globaali levintäkuva 130 000 ja 21 000 vuotta sitten

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 2-vuotinen hanke

Tieto nykyihmispopulaatioiden koon ja levinneisyyden muutoksista ja muutoksia aiheuttavista tekijöistä läpi lajimme historian auttaa ymmärtämään niin biologista kuin kulttuurista evoluutiotamme ja siten myös nykyistä monimuotoisuuttamme. Tässä tutkimuksessa kehitän ja sovellan uutta, makroekologian ja eliömaantieteen ekolokeromalleihin perustuvaa menetelmää esihistoriallisen ihmispopulaation alueellis-ajallisen jakauman mallintamiseksi. Tarkoituksenani on mallintaa nykyihmisen globaali levintäkuva kahdella lajimme kehityksen kannalta merkittävällä aikatasolla: 1) viime jääkautta edeltävällä lämpimällä Eem-interglasiaalilla n. 130 000 vuotta sitten Afrikassa ja 2) viime jääkauden kylmimmän vaiheen aikana n. 21 000 vuotta sitten Afrikassa, Euraasiassa ja Australiassa. Malliperusteisia levintäkuvia on tarkoitus verrata arkeologiseen tietoon muinaisen ihmispopulaation jakaumasta. Esihistoriallinen väestömallinnus perustuu tietoon siitä, miten ympäristötekijät vaikuttavat tunnettuihin luontaistaloudessa eläviin ihmispopulaatioihin. Sen vuoksi 3) pyrin myös tuottamaan aiempaa tarkempaa tietoa abioottisten ja bioottisten ympäristötekijöiden vaikutuksesta etnografisesti dokumentoituihin metsästäjä-keräilijöihin ja näin samalla osallistumaan ajankohtaiseen keskusteluun ympäristöllisen vaihtelun vaikutuksesta ihmisiin. Tutkimus perustuu laadukkaisiin etnografisiin, arkeologisiin ja muinaisilmastoaineistoihin.

Tutkimus on rohkea avaus yhdistäessään innovatiivisella tavalla makroekologian, antropologian ja arkeologian lähestymistavat nykyihmisen varhaisen levintäkuvan rekonstruoimiseksi. Nykyihmisen esihistoriallista alueellis-ajallista jakaumaa ei ole vastaavalla alueellisella ja ajallisella laajuudella ja tarkkuudella aiemmin yritetty mallintaa. Myöskään ekolokeromalleja ei ole aiemmin hyödynnetty vastaavalla tavalla nykyisten ja
esihistoriallisten ihmisyhteisöjen tutkimuksessa.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Tuottaja Jari Tamminen ja työryhmä (Kulttuurihäiriköt -työryhmä)60.000 €Hankkeessa välitetään tutkittua tietoa satiirisen kulttuurihäirinnän keinoin. Esillepanossa hyödynnetään vastamainoksia, some-provokaatioita, julkaisuja, taidenäyttelyitä ja tieteellisiä keskusteluja

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ

Kaksivuotisen hankkeen toinen vuosi jatkaa siitä mihin ensimmäinen vuosi jäi. Koko hanke nojaa Koneen säätiön tukeman Kulttuurihäiriköt – kulttuurihäirinnän aakkoset –tietoteoksen synnyttämään some-ilmiöön. Hankkeen ensimmäisen vuoden aikana toiminta laajeni tieteellisen seurantaan kytkettynä erilliselle nettisivustolle, tapahtumiin ja julkaisuihin. Toimintaa jäsennetään edelleen seuraavasti:
1) Hankeen ohjausryhmä seuloo mediavirrasta kiinnostavia aiheita.
2) Hankkeen tiedetuottaja etsii aiheiden käsittelyä haastavia tieteellisiä näkökulmia.
3) Kulttuurihäirinnän tuottaja teetättää taiteilijoiden ja aktivistien piiristä tulevilla avustajilla jännitettä kommentoivan vastamainoksen, some-meemin ja/tai muuta viestintää.
4) Tieteellinen näkökulma tuodaan esiin Häiriköivät dosentit - tapahtumissa ja oppilaitosvierailuilla.
5) Häiriköt-päämaja –nettisivustolla ja Voima-lehdessä julkaistaan tieteentekijöiden vierailija-artikkeleita.
6) Häiriköt-päämaja -nettisivuston ja some-alustojen aktiivisella vuorovaikutuksella maksimoidaan hankkeen yleisömäärä.
7) Hankkeesta tehdään kulttuurihäirintää käsittelevä kirja.

Hanke on mediakriittinen provokaatio, jossa tieteen tulosten julkistaminen, mediakasvatuksellisen näkökulma ja yhteiskunnallinen keskustelu yhdistyvät. Hankkeessa tieteentekijät, taiteilijat, toimittajat ja aktivistit ottavat kantaa ja kannustavat yleisöä itselliseen järjenkäyttöön ja mielipiteenmuodostukseen. Siinä kohtaavat myös tietoon, taiteeseen, valistukseen ja osallistumiseen liittyvät ihanteet sekä erilaisten tiedonlajit, julkaisualustat ja viestintätavat puhuttelevalla tavalla.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Iida Simes, Jari Tamminen
Muut työryhmän jäsenet: Annika Pitkänen , Antti Kukkonen , Eeva Kemppainen , Jani Leinonen, Liisa Juntunen, Pete Nieminen, Sampsa Katutaiteilja, Scott Caris, Tuija Lattunen, Tuomas Rantanen, Velda Parkkinen

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Maantieteilijä / aineenopettaja Laura Tamminen 8.000 €Älyn jäljillä: Lapsille suunnattu, tarinallinen ja opetuksellinen kirja nykyteknologian turvallisista ja järkevistä käyttötavoista

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

32-vuotiaan aineenopettajan innoittajana tähän hankkeeseen on toiminut huoli lasten oppimisen ja terveyden puolesta kiihtyvän digitalisaation yhteiskunnassa. Tutkimustietoa säteilyn biologisista vaikutuksista on jo laajalti, joten on järkevää kannustaa uusia sukupolvia toimimaan myös ilman ruudun jatkuvaa läsnäoloa, todellisessa vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa. Kirjan tarkoitus on päätyä perheiden yhteisiin lukuhetkiin ja parhaimmillaan tuoda uusia ajatuksia koulujen digikäytäntöihin.

Kirjassa seikkailee lapsiryhmä, jonka arjessa esitellään järkeviä toimintatapoja älylaitteisiin liittyen. 4-9 -vuotiaat voivat helposti samaistua hahmoihin, ja kohderyhmänä onkin teknologian käyttöä aloittelevat lapset. Värikäs kuvitus houkuttelee lukemaan kirjaa useammankin kerran sekä selkiyttää ohjeita. Lasta pyritään osallistamaan lukuelämykseen kysymysten avulla, jolloin syntyy vuoropuhelua lapsen ja aikuisen välillä.

Kirjan tavoitteena on opastaa lapsia toimimaan arjessaan niin, että he oppisivat hyödyntämään teknologiaa tarvittaessa, mutta siten, että turhaa laitteiden käyttöä minimoitaisiin. Säteilyn terveysvaikutukset ovat kirjan kantava teema, mutta lisäksi muistutetaan liikunnan, unen ja kasvotusten toteutettavan ihmisten kohtaamisen merkityksestä. Kysymys on lopulta lasten kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista ja siihen vaikuttavista arjen tekijöistä – yhteisiä lukuhetkiä unohtamatta.

Vastaavaa kirjaa ei ole Suomessa julkaistu, ja aihe on muuallakin maailmassa harvinainen ja uusi, joskin erittäin tarpeellinen. Teknologian käytön järkeistäminen ja turvallisuus on aihekokonaisuus, jota ei ole käsitelty opetuksellisessa ja lapsille ymmärrettävässä muodossa lainkaan. Huomioiden nykyinen älylaitekulttuuri ja opetuksen digitalisaatio sen muassa, tällaisen kirjan tuominen markkinoille on rohkea ja tärkeä avaus.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Tampereen yliopisto 500.000 €Kahden Senior Fellow'n palkkaaminen Tampereen yliopiston tutkijakollegiumiin

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 3-vuotinen hanke

Hankkeessa palkataan Tampereen yliopiston tutkijakollegiumiin (Institute for Advanced Social Research, IASR) Kone Foundation Senior Fellow vuosiksi 2017–2019 Itämeren alueen yhteiskuntien tutkimukseen vertailevasta tai transnationaalisesta perspektiivistä. Lisäksi palkataan Scholars at Risk -verkoston kautta rekrytoitava omassa maassaan sorron kohteeksi joutunut tutkija vuosiksi 2017-2019. Tällä hetkellä instituutissa työskentelee kaksi turkkilaista SAR-tutkijaa, mutta ohjelma itsessään on laajempi ja kattaa myös muissa maissa sorron kohteeksi joutuneiden tutkijoiden tukemisen.

Kolme syytä: (1) Advance study centerien tukeminen on institutionaalinen tapa edistää monitieteisyyttä, jota akateeminen yhteisö muuten juhlapuheista huolimatta hylkii. (2) Scholars at Risk -ohjelma turvaa sorrettujen tutkijoiden työedellytyksiä (tällä hetkellä turkkilaisten). (3) Itämeren alueen yhteiskuntien tutkimus saattaa ilman korvamerkintää jäädä muiden alojen jalkoihin.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FM Julius Telivuo 28.320 €Intensity as the nature of material processes

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

Väitöskirjatutkimukseni selvittää intensiivisyyden käsitettä ja kuuluu filosofisen metafysiikan alaan. Intensiivisyyden käsite jäsentää prosessien perustavaa luonnetta, ja sillä on tärkeä osa nykyluonnontieteiden edellyttämässä metafysiikassa.

Filosofian piirissä Gilles Deleuze on antanut intensiivisyyden käsitteelle vakuuttavimman muotoilun, joka auttaa jäsentämään nykytieteiden maailmankuvaa. Tämä jäsentäminen edellyttää erityisesti materiaalisten prosessien ja tekniikan luonteen analyysia. Tekniikan rooli tiedon ja tieteen muodostumisessa on saanut liian vähän huomiota metafysiikan ja tieteenfilosofian piirissä siihen nähden, kuinka välittömästi luonnontieteen edistys on kytkeytynyt teknologian ja teknisen tiedon kehitykseen.

Intensiivisyyteen perustuva metafysiikka auttaa jäsentämään luonnontieteen kohteena olevien ilmiöiden prosessiluonnetta. Se täydentää vallalla olevia staattisia tai toisaalta mekanistisia malleja uudenlaisella dynaamisella käsitteistöllä ja avaa näkökulman luonnonilmiöiden sisäiseen, materiaaliseen logiikkaan.

Tavoitteenani on ensinnäkin muotoilla intensiivisyyden käsitteeseen perustuva metafyysinen teoria, joka hahmottaa nykytieteiden edellyttämää maailmankuvaa. Toinen päätehtäväni on arvioida Deleuzen teoriaa kriittisesti ja suhteuttaa se metafysiikan tutkimusalaan. Olennaisimpia viitepisteitä ovat tältä osin 1800–1900-lukujen intensiivisyyden käsitettä koskevat keskustelut sekä nykyinen filosofinen metafysiikka ja sen eri suuntaukset.

Tutkimukseni kartoittaa vallitsevan tieteellisen maailmankuvan perustaa aineellisten prosessien sisäisestä logiikasta käsin, toisin kuin filosofian ja populaaritieteen valtavirta, joka keskittyy luontoa kuvaaviin abstrakteihin malleihin ja niiden ehtoihin. Esittelen Deleuzen filosofiassa vähälle huomiolle jäänyttä luonnontieteiden ja tekniikan analyysia. Tieteen ja tekniikan kehitys on muovannut perustavasti nykymaailmankuvaa, jonka ydintä aineellisten prosessien intensiivinen analyysi valottaa.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Maatalous-metsätieteiden maisteri (MMM) Stella Thompson 44.500 €Majavan luoman tulvan vaikutukset lahopuuhun ja sillä elävään kovakuoriaisyhteisöön

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 2-vuotinen hanke

Tutkimus selvittää majavan aiheuttaman tulvan vaikutuksia veden alle jääneeseen puustoon, ja kuinka vuorostaan tämä kuoleva puusto vaikuttaa lahopuulla elävien kovakuoriaisten lajistoon. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää 1) kuinka paljon lahopuuta majava tuottaa ympäristöönsä; 2) hyötyykö tästä lahopuusta luonnon monimuotoisuudelle tärkeitä tai metsätaloudelle haitallisia kovakuoriaislajeja; 3) majavan yhteiskunnan hyväksi tuottamia ekosysteemipalveluita; ja 4) majavan mahdollista käyttöä kosteikkoympäristössä ennallistajana ja monimuotoisuuden ylläpitäjänä esimerkiksi siirtoistutusten kautta.

Tutkimus koostuu neljästä osatyöstä:
1. Majava-altaiden lahopuusto
2. Majavan ekosysteemipalvelut (Review-artikkeli, joka kokoaa yhteen olemassa olevan tiedon majavan tuottamista ekosysteemipalveluista)

3. Majava-altaiden kovakuoriaislajisto eli yhteisökuvaus
4. Majava-altaiden merkitys maisematason monimuotoisuuden tuottajana kovakuoriaisten näkökulmasta

Tutkimukseni tuottaa poikkitieteellistä lisätietoa ja uusia toimenpide-ehdotuksia boreaalisen metsä- ja kosteikkoluonnon monimuotoisuuden suojelulle. Tieteidenvälisyyttä tutkimus edistää selvittämällä majavan suojelun ja kannan lisäämisen taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia yhteiskunnalle.

Majava sopisi nykyisin käytössä olevien kosteikon- ja metsänhoitomenetelmien rinnalle käytettäväksi ennallistamisen välineenä. Lajia voitaisiin istuttaa tarkoin harkituille alueille, jolloin näiden kosteikoiden ja metsien kehitys alkaisi alusta lisäten alueiden monimuotoisuutta ja toiminnallista vakautta. Tästä hyötyisi myös yhteiskunta esimerkiksi puhtaamman veden tai lisääntyneiden virkistyskäyttömahdollisuuksien kautta. Lajin vaikutuksia metsäekosysteemeissä on kuitenkin ensin tutkittava.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Dosentti, FT Marja Tiilikainen ja työryhmä212.000 €Young Muslims and Resilience: A Participatory Study

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ | 2-vuotinen hanke

Kolmivuotinen hanke tutkii maahanmuuttajataustaisten musliminuorten resilienssiä - voimavaroja ja kimmoisuutta, jotka auttavat pärjäämään. Tutkimus kohdistuu noin 16-30-vuotiaisiin miehiin ja naisiin, jotka kuuluvat lähinnä ns. toiseen sukupolveen. Tarkoituksena on selvittää: 1) Millä tavoin nuoret miehet ja naiset´rakentavat identiteettiään muslimeina paikallisessa ja transnationaalisessa kontekstissa? 2) Miten kuulumisen tunne rakentuu suhteessa kysymykseen kansalaisuudesta ja sosiaalisista siteistä? 3) Millaiset tekijät tukevat nuorten selviytymistä ja menestymistä? Mikä on perheiden, yhteisöjen ja palvelujärjestelmän rooli siinä, kuinka nuoret käsittelevät syrjäytymisen kokemuksia? Millaiset tekijät ehkäisevät väkivaltaista radikalisoitumista? 4) Millaisia uusia mahdollisuuksia osallistavat menetelmät tuovat tiedon tuottamiseen ja tutkimuksesta raportointiin? Kuinka tutkimus voi olla voimauttava prosessi? Aineisto kerätään osallistavilla (visuaalisilla ja performatiivisilla) menetelmillä sekä etnografisella kenttätyöllä ja haastatteluilla. Tutkimus kuuluu sosiologian, taiteen tutkimuksen ja uskontotieteen aloihin.

Nuorten muslimien identiteetti ja kansalaisuus usein kyseenalaistetaan. Tästä huolimatta useimmat heistä eivät syrjäydy tai radikalisoidu, vaan selviytyvät arjessaan, osa erittäin hyvin. Onkin tärkeää tarkastella, mitkä tekijät nuorten elämässä tuottavat resilienssiä. Näkökulman muutos tutkimuksessa voi muuttaa myös yleistä diskurssia nuorista muslimeista.

Hanke on rohkea kolmella tavalla: 1) Tutkimuksen lähtökohta, musliminuorten vahvuudet ja resurssit, avaa uuden tulokulman nuoriin, joita usein tarkastellaan ongelmakeskeisesti. 2) Tutkimus kehittää osallistavia menetelmiä, joiden käyttö suomalaisessa maahanmuuttotutkimuksessa on ollut vähäistä. 3) Nuorilla on aktiivinen rooli tutkimustiedon tuottajina sekä toteuttajina hankkeen taiteellisissa ja performatiivisissa tuotannoissa. Nuorten ääni, toimijuus ja voimautuminen ovat hankkeen keskiössä.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Abdisatar Gelle, Helena Oikarinen-Jabai
Muut työryhmän jäsenet: Wisam Elfadl

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Toimittaja, opettaja, YTM Sari T. Tiiro ja työryhmä (Kielibaari)45.000 €Kielibaari.fi -sisältöpalvelun sisällön kehittäminen, käyttäjäkokemuksen parantaminen ja palvelun saattaminen yleisön tietoon ja ulottuville

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

Suomessa tuotetaan ja julkaistaan runsaasti kielitietoa. Tieto on kuitenkin hajallaan, ja sen pariin hakeutuminen vaatii ammattilaiseltakin vaivannäköä. Lisäksi foorumit palvelevat parhaiten niitä, jotka ovat jo entuudestaan vihkiytyneet kielen saloihin. Työryhmämme lähtökohta on uusi: rakennamme digitaalisen, vuorovaikutteisen Kielibaarin (www.kielibaari.fi) tavallisille suomen käyttäjille. Baari kokoaa kielitietoa ja -keskustelua eri lähteistä ja tuo ne yhdelle tiskille, jonka ääressä voi rennosti kummastella päivittäisiä kieli-ilmiöitä, vaikka ei termejä tuntisikaan.

Omat eväät – kielihavainnot, kysymykset, mielipiteet, vinkit – ovat baarissa erityisen sallittuja, ja niiden nauttimiseen ja jakamiseen rohkaistaan. Särpimeksi baarin kantahenkilöstö toimittaa ajankohtaisia koosteita ja tutkimustietoa yleistajuistavia artikkeleita. Tiskin takana yhdistyvät journalistin, kielentutkijan ja pedagogin taidot

Kielibaariin kertyvästä aineistosta piirtyy ajantasaista dokumentaatiota tavallisten kielenkäyttäjien kielikäsityksistä. Ovi on kutsuvasti auki myös suomea toisena kielenä puhuville, suomen puhujille ulkomailla ja muille kielitiedon tuottajille.

Kielibaarin tiskillä kaikki pääsevät osallistumaan suomen muuttumisesta käytävään keskusteluun ja tukemaan siten kieliyhteisön elinvoimaisuutta.

Otamme juhlasanat suomen kielen tärkeydestä todesta ja muutamme ne teoiksi: kehitämme Kielibaarista maan mainioimman kohtauspaikan suomen janoisille. Ta-va-taan siellä!

Kielibaari on ensimmäinen tavallisille suomen käyttäjille suunnattu sisältöpalvelu. Se kokoaa käytännönläheistä kielitietoa ja -pohdiskelua yhdelle tiskille, kannustaa vuorovaikutukseen ja palvelee sellaisiakin, jotka eivät termejä tunne. Baari osallistuu keskusteluun kielen muutoksesta, yleistajuistaa akateemista tutkimusta ja dokumentoi kielikäsityksiä. Näin koko baariyhteisö tukee suomen elinvoimaisuutta. Tiskin takana yhdistyvät journalistin, kielentutkijan ja pedagogin taidot.

Työryhmän jäsenet
Muut työryhmän jäsenet: Jenny Tarvainen, Anu Haapala, Päivi Talonpoika-Ukkonen

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Taiteen lisensiaatti, mediataiteilija MFA Heidi Tikka 28.320 €Kokemusten kietoutumia, materialisoitumia – ruumiillisuus, teknologisuus ja toimijuus vuorovaikutteisessa installaatiossa: tuotantoverkostonäkökulmia mediataiteeseen

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ

Miten ymmärtää vuorovaikutteista kuvaa, jossa ruumiillisuus ja visuaalisuus näyttävät kietoutuvan yhteen, sekä tällaisen kuvallisen kokemuksen ehtoja? Taiteellisen tutkimuksen alaan kuuluvassa väitöstyössä olen lähestynyt kysymystä installaatioteoksissa, jotka asettavat katsojan ruumiilliseen suhteeseen kuvan kanssa ja kirjoitustyössä, jossa esitän vuorovaikutteisuuden uusmaterialistisen tulkinnan. Omissa teoksissani olen tutkinut erityisesti visuaalisen havainnon ja ruumiillisen aistimisen: kosketuksen, eleiden ja liikkeen konvergoitumista vuorovaikutteisessa kokemuksessa.

Tulkitsen vuorovaikutteisuuden performatiivisena tapahtumana, johon osalliset toimijat muotoutuvat keskinäisissä sosiomateriaalisteknisissä suhteissa. Lähestyn tätä tapahtumista materialisoitumisen käsitteen avulla. Tarkastelen mediataideteosta prosessina, joka muotoutuu mediataiteen tuotantoverkostoissa ja jossa teos materialisoituu aina suhteessa ympäristöönsä. Tuotantoverkostonäkökulma nostaa esiin teoksen toimijuuden osana tutkimusta. Kolmessa tapaustutkimuksessa (yksittäinen installaatio, näyttely, sarja julkisen tilan teoksia) tarkastelen teosteni materialisoitumia suhteesssa aikaan, ympäristöön ja infrastruktuureihin sekä niiden tuottamia mediateknologioiden ja ruumiillisen kokemuksen kietoutumia.

Tutkimus nostaa esiin uudenlaisia toimijoita ja näiden suhteita. Se tulkitsee luovuutta ja innovaatioita tuotantoverkostoissa tapahtuvana työnä. Se korostaa teosten toimijuuden merkitystä taiteellisessa tutkimuksessa. Se avaa mediataiteen käytäntöjä ja epäonnistumisten merkitystä. Se asettaa kysymyksen siitä, missä määrin kuulumme itsellemme, myös ruumiillisina toimijoina sekä laajemman kysymyksen siitä, millaiseen ihmiskäsitykseen teknologiakehitys perustuu.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Valtiotieteiden maisteri Minttu Tikka 42.480 €Katastrofikommunikaatio mediayhteiskunnassa: Kansalaisten muuttuvat roolit ja käytänteet

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 2-vuotinen hanke

Teknologisen kehityksen myötä digitaalinen media eri muodoissaan vaikuttaa yhä monimutkaisemmilla tavoilla kriisien kehitykseen, niissä syntyviin sosiaalisiin suhteisiin sekä valta-asetelmiin. Voimmekin todeta, että kriisit ovat medialisoituneet. Digitaalisen viestintäteknologian avulla myös tavalliset ihmiset voivat osallistua kriisien ja katastrofien muovaamiseen yhdessä muiden mediayhteiskunnan toimijoiden kanssa. Tämä tutkimus pyrkii mediaetnografista otetta hyödyntämällä tuottamaan ymmärrystä uuden mediaympäristön muovaamista käytännöistä sekä analysoimaan eri toimijoiden välisten suhteiden uudelleenjäsentymistä kriiseissä. Tutkimuksen kohteena on tavallisten ihmisten tuottama katastrofikommunikaatio, jota tarkastellaan kriisien todistamisen, uhrien puolesta vetoamisen sekä avun mobilisoimisen näkökulmista 2010-luvulla tapahtuneiden kriisien kontekstissa (Israelin armeijan isku avustuslaivueeseen 2010, Japanin maanjäristys ja tsunami 2011, Itä-Afrikan kuivuus ja nälänhätä 2011 sekä Pariisin terrori-iskut marraskuussa 2015). Tutkimuksen aineisto koostuu YouTubesta ja Twitteristä kerätystä materiaalista. Katastrofikommunikaation käytänteet rakentavat käsitystä etäisyydestä ja läheisyydestä sosiaalisessa todellisuudessamme. Lopulta kyse onkin siitä, kenen kärsimykseen me kriiseissä samaistumme. Tutkimus tuottaa uutta tietoa kansalaisten rooleista, yhteyksistä sekä toiminnasta mediayhteiskunnan kriiseissä, niin viranomaisten kuin muidenkin kentän toimijoiden hyödynnettäväksi.

Tutkimus nostaa esille tavallisten ihmisten kyvyn toimia mediayhteiskunnan kriiseissä ja murtaa perinteisiä käsityksiä kansalaisten passiivisuudesta sekä kriisin hetkellisestä luonteesta. Tutkimus vahvistaa dialogia akateemisen kriisitutkimuksen sekä kentän toimijoiden, kuten viranomaisten, toimittajien ja kansalaisjärjestöjen kanssa ja pyrkii siten vahvistamaan yhteiskunnan resilienssiä kriisiolosuhteissa.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

VTT, HLL Ulla Tikkanen ja työryhmä15.500 €Tanssielokuva ja tieteellinen esitys omaishoidon arjesta, kiinnittymisestä ja luopumisesta

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ | Ponnistusraha

Hankkeessa yhdistyy tanssi ja jo tehty tieteellinen tutkimus, väitöskirja omaishoidon arjesta N. Eliasin figurationaalisen sosiologian näkökulmasta. Sen mukaan inhimillinen riippuvuus on väistämätön osa elämää ja suhteet saavat merkityksen osana kokonaisuutta. Tutkimuksessa teoriaa sovelletaan hoivan kontekstiin kuvaten hoivan inhimillisten ja materiaalisten sidosten dynamiikkaa.
Eliasin seuratanssimetafora inspiroi suhteiden monimuotoisuuden ymmärtämiseen. Kun tanssimetafora todennetaan tanssin keinoin,syntyy itsenäinen taiteellinen tulkinta,jossa tanssi ja elokuva ovat taidemuotoina. Teoksen kokonaishahmo syntyy, kun tanssielokuva ja sen rytmittämä elävä tieteellinen puhe synnyttävät tieteen ja taiteen välistä dialogia.
Hanke toteutetaan seniori- ja ammattitanssijoiden yhteistyönä, jolloin sillä on laajempaa omaishoitajia voimaannuttavaa merkitystä.
Omaishoitajista on tullut resurssi, joka tekee hyvinvointivaltion raskaimman hoivatyön. Rohkeus on rajojen ylittämistä ja ajankohtaisen ilmiön ytimen avaamista taiteen keinoin. Se on uteliaisuutta: hankkeessa tutkitaan, mitä kuulijaa ja katsojaa koskettavaa syntyy tieteen ja taiteen risteyskohdassa. Lähtökohtana on ajatus, että kun suhteiden erityisyys hoivan eri vaiheissa tulee koettavaksi tanssin avulla, saadaan katsojan tajunnassa liikkeelle prosessi, joka syventää ymmärrystä ja muuttaa asenteita. Myös teoksen syntyprosessi kuvataan ja kysytään, voiko taiteen avulla lisätä tutkimuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta.

Omaishoitajien rohkeus on rinnalla kulkemista. Rohkea avaus on astumista tieteen lokeroista kohti voimakkaampaa ilmaisua ja kertoa omaishoitajien tarina tavalla, joka herättää pohtimaan vanhuspoliittisten valintojen oikeutusta. Rohkeutta on esittää tutkimustietoa ja todentaa teoriaa taiteen keinoin rajoja ylittäen. Pohdittaessa sidoksellisuutta vanhuuteen liittyvissä elämän hauraissa vaiheissa, antaa taide verevämmän tarttumapinnan, ravistelee, vetoaa emootioihin, rohkaisee uuteen ajatteluun.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Tiina Lindfors, Ulla Tikkanen

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Tohtorikoulutettava Sanna Tirkkonen 28.320 €Ethics and the Experience of Exclusion in Michel Foucault's Philosophy

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

Väitöstutkimukseni analysoi Michel Foucault’n etiikkaa kokemuksen ja taidon käsitteiden näkökulmasta. Tutkimus yhdistää etiikkaa, yhteiskuntafilosofiaa sekä psykiatrian filosofiaa/historiaa. Sen ajankohtaisuus ja käytettävyys liittyvät inhimillisen kokemuksen ymmärtämiseen esimerkiksi mielenterveysongelmien jäsentämisessä tai yhteiskunnallisen eriytymisen ilmiöissä. Tutkimus ei pyri määrittelemään kokemusta juuri tietynlaisena: käsiteltäessä sellaisia kokemuksen muotoja, jotka subjektille itselleen näyttäytyvät ongelmallisina, kokemusta on analysoitava erityisesti muutoksen mahdollisuuksien näkökulmasta. Kysyn, kuinka subjektin käsitykset itsestä muodostuvat esim. sairaana, terveenä tai eettisenä subjektina, ja minkälaisia aktiivisia toimia ja taitoja subjekti tällöin kohdistaa itseensä. Tämä on olennaista sen hahmottamisessa, kuinka kokemus itsestä yhteiskunnallisena, aktiivisena, passiivisena tai ulkopuolisena subjektina oletetaan muodostuvan ja muuttuvan. Eettisten taitojen problematiikka liittyy puolestaan kohtaamisen tilannesidonnaisuuteen: lähtökohtana on, että vuorovaikutus perustuu enemmän sisäistettyihin toimintamalleihin kuin moraalikoodeihin. Tärkeimmät lähteeni ovat Foucault’n vastajulkaistut luentosarjat.

Haastan sääntöjärjestelmiin perustuvat etiikanteoriat ja käsityksen, jonka mukaan yksilön kokemus olisi lähtökohtaisesti ristiriidassa tieteellisen tiedon kanssa. Koska olen kiinnostunut etenkin haavoittuvaisista kokemuksista ja etiikasta tilannesidonnaisena kohtaamisena, tutkimuskysymyksiini vastaaminen ja niistä kertominen edellyttävät herkkyyttä. Tutkimukseni liikkuu alueilla, joihin voi liittyä huomattavaa kipua - ja on välttämätöntä tutkia ja luoda kokijalähtöisiä lähestymistapoja.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Filologi Riku Toivola 18.880 €Surulliset laulut: Aleksandr Vertinskin performanssi ja poetiikka

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

Väitöskirjassani tutkin venäläisenä Pierrot'na tunnetun runoilijan, laulajan ja näyttelijän Aleksandr Vertinskin (1889-1957) tuotantoa. Hänen "surulliset laulunsa" edustavat runosta, pantomiimista ja musiikista koostuvaa synteettistä estraditaiteen lajia.

Tutkimuksessani kartoitan Vertinskin repertuaaria, performanssin rakennetta ja kehitystä suhteessa 1900-luvun alun kirjallisuuteen, kabareeseen ja elokuvaan. Analysoin Vertinskin laulutekstien poetiikkaa suhteessa niiden realisaatioon – performanssiin (laulettu sana, ele). Analysoin, kuinka Vertinski teksteissään (lyyrinen minä), näyttämöllä (performanssi) ja elämässään (itsen esitys, mediatähteys) sommittelee taiteellista hahmoaan tietoisesti ja säännönmukaisesti soveltaen keskenään ristiriitaisiakin traditioita (symbolismi, sosialistinen realismi). Kuvaan Vertinskin tuotannon vastaanottoa ja merkitystä Venäjän kulttuurihistoriassa.

Aineistoni, josta suuri osa on kerätty arkistoista, koostuu Vertinskin kirjallisesta tuotannosta – lauluteksteistä, lyhytproosasta, muistelmista, elokuvakäsikirjoituksista ja niiden varhaisista versioista. Tekstien rinnalla analysoin laulujen äänitteitä, nuotteja, valokuvia ja elokuvia sekä muita haalimiani alkuperäislähteitä – teattereiden käsiohjelmia, lehtiä, aikalaiskirjallisuutta, päiväkirjamerkintöjä, muistelmia ja haastatteluja.

Analyysissa yhdistän kirjallisuustieteen, teatteritieteen ja musiikkitieteen lähestymistapoja sekä hyödynnän digitaalista tekstikorpusta.

Tutkimuksessani hyödynnän aiemmin tuntemattomia arkistomateriaaleja. Ulkomaisena tutkijana esitän uuden tulkintani Venäjällä erittäin tunnetusta ilmiöstä. Yhteistyössä venäläisten tutkijoiden kanssa käytän digitaalista tekstikorpusta, johon tutkimukseni tuottaa lisää aineistoa. Tutkimusmetodini muodostuu toisiaan täydentävien taiteentutkimuksen lähestymistapojen yhdistelmästä: käyn dialogia läntisten (esitystutkimus) ja venäläisten (historiallinen poetiikka) tutkimussuuntausten välillä.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FM, päätoimittaja, kriitikko Anna Tomi 84.960 €Esine, objekti, toinen – kokeellinen runous ja uusi materialismi

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 3-vuotinen hanke

Väitöskirjassani tutkin, miten esineet rakentavat suomalaisessa kokeellisessa runoudessa materialistista, ei-ihmiskeskeistä poetiikkaa, joka kytkeytyy posthumanistiseen käänteeseen. Tarkastelemalla runoudessa ilmeneviä esineitä ja kirjaesineitä voimme saada uuden näkökulman sekä subjektiuteen että kokeelliseen runouteen. Tutkimuksessani esitän, että esineiden määrittelemätön toiseus on oire kulttuurimme perustavanlaatuisesta toiseuttavasta mekanismista. Tätä käsitystä kokeellinen runous lähtee eri tavoin haastamaan. Väitöskirjassani hahmottelen esineteoreettista näkökulmaa suomalaiseen runouteen aineistonani nykyrunous, jossa esineet kyseenalaistavat käsitteellisen rajan inhimillisen ja ei-inhimillisen välillä. Tutkin mm. Silja Järventaustan, Eino Santasen ja Ralf Andtbackan runouden ilmentämää kriittistä otetta subjekti-objekti-jaotteluun sekä konseptualistisen runouden kiinnostusta kirjaesineen institutionaalisesti määrittyviin rajoihin.

Väitöskirjani fokus on ennen kaikkea uuden käsitteistön luomisessa nykyrunouden ja muuttuneen subjekti-objektikäsityksen kehyksessä. Pyrin muotoilemaan runouden teoriaa, joka ei perustu ei-inhimillisen välineellistämiselle. Tutkimukseni rakentaa uudenlaista metodologiaa ja terminologiaa, joka yhdistelee runouden teoriaa, kulttuurintutkimusta ja yhteiskuntateoriaa. Väitöskirjani liikkuu posthumanismin lisäksi myös mannermaisen filosofian, kriittisen teorian, objektiorientoituneen ontologian ja uuden materialismin traditiossa.

Tutkimukseni hahmottelee uudenlaista metodologiaa, joka yhdistelee perinteistä kirjallisuudentutkimusta kulttuurintutkimukseen, yhteiskuntatieteeseen ja mannermaiseen filosofiaan, erityisesti posthumanismin ja uusmaterialismin hengessä. Väitöskirjani tarkastelee esineiden asemaa runoudessa oireena kulttuurimme perustavanlaatuisesta toiseuttavasta mekanismista ja esittää näin ollen rohkeita uusia ajatuksesta niin kokeellisesta runoudesta kuin ihmiskeskeisestä kulttuurista ja filosofiasta.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

VtM Sami Torssonen 14.360 €Klassisen poliittisen taloustieteen tasomalli. Keskustellen arkisesta yleiseen

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

Hankkeessa rakennetaan klassista poliittista taloustiedettä yleistajuistava avoin internet-sivusto sekä julkaistaan sillä tieteellisiä ja taiteellisia sisältöjä. Tämä ”klassisen poliittisen taloustieteen tasomalli” ratkaisee tieteen yleistajuistamisen ongelmia liikkumalla arkisen, yleistajuisen ja tieteellisen tason välillä.

Mallin perusrunko on viitteistetty wiki, joka toimii yleistajuisen tasolla. Se käsittelee yleiskielisesti poliittisen taloustieteen teoreettisia käsitteitä ja niitä koskevia kritiikkejä sekä empiirisiä havaintoja. Mallin tieteellinen taso koostuu vertaisarvioidusta tutkimuksesta, avoimista aineistoista sekä ammattitaloustieteilijöiden videoluennoista. Wikin artikkelit linkittävät tutkimusmateriaaleihin, ja ne ovat mahdollisuuksien mukaan saatavilla suoraan sivustolta. Mallin arkinen taso koostuu blogista, videoiduista puheenvuoroista sekä taiteellisista töistä. Se käsittää nopeasti reagoivia, poleemisiakin sisältöjä, jotka tulkitsevat ajankohtaisia tapahtumia poliittisen taloustieteen teorian välinein.

Lopullisena tavoitteenani on, että klassisen poliittisen taloustieteen tutkijat ja harrastajat täydentävät ja korjaavat mallia yhteisönä. Mallin ensimmäisen vuoden aikana kirjoitan kymmenen keskeisintä wikiartikkelia. Vuoden loppupuolella tuotan ajankohtaista aihetta käsittelevän videopuheenvuoron sekä teorialaulun.

Hankkeen muoto on epätavallinen: Toista teoreettista kehystä yleistajuistavaa, keskustelevaa tieteellis/taiteellista internet-sivustoa ei ole olemassa. Tavoitteena on tehdä esimerkkimuoto, jota voidaan toistaa myös muilla tieteenaloilla. Hanke siis päivittää tieteen yleistajuistamisen keinovalikoiman nykyteknologian aikakaudelle.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

PhD, Postdoctoral researcher Han Thuc Tran 36.000 €Inequality of Ecological Footprint in Finland – In search of sustainable limits of consumption and sustainable wellbeing

Academic research or work based on it

The research considers the issue of living sustainably within available finite resources in Finland. Ecological footprint (EF) suggested that we have to reduce consumption in order to live within the finite resources. EF measures land area needed to sustain our lives. It is important to find out specifically which group of people has the highest consumption and highest EF. The study results at the current stage reveal that the group of people living alone in Finland actually consumed more resources, even more than the highest income group in some consumption categories. This has been measured through EF of energy, housing, food, transport, goods and services of different groups, by income and household size. The hypothesis of the research is that, delivering equity through the approach based on income equity alone is not enough to improve social equity neither reduce environmental impact. Rather, delivering equitable lifestyle and resources consumption is the path to follow. The findings of single person households’ high footprint are an example to prove it. The issue is 42% of households in Finland are solo living and will continue to grow. The study will show how living alone would eliminate the potential for sharing resources and reducing EF, but not necessarily make people happier. This research has explored how individuals can earn an income, and how people spend their time that allows them to fulfill their fundamental human needs while living within available resource.

The results of this multidisciplinary research will raise new and important issues for policy makers considering ways to reduce Finland’s footprint, and will contribute to alternative ways to deliver greater equity in terms of resource uses and social wellbeing. The research will find out the decent level of consumption in Finland that meets both social and environmental wellbeing. To do so, it is important to analyse decent lifestyles related to cultural values and how future living would be.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

MA Sonja Trifuljesko 31.200 €Finnish university transformation through the lenses of 'internationalization'

Academic research or work based on it

My project ethnographically investigates the manner in which the expansion of market-oriented ideas transforms contemporary Finnish universities. It does that by tracking different forms the economically-informed concept of ’internationalization’ takes throughout the University of Helsinki. I aim to understand and explain how does ‘economization’ of the modern university affect its core missions. Furthermore, I seek to interpret the implications this process has on broader present-day socio-political changes.

To do that, I conducted a multi-sited ethnographic fieldwork at four campuses of the University of Helsinki, including direct observation of various events organized at the University and
participant observation, interviews, and formal and informal discussions among different members of the University community. I also collected varied textual and visual material.

My research provides insight into what is actually happening at a particular university, while it does not lose sight of broader geo-political and economic processes reshaping universities globally. In doing so, it allows me to fill in the contemporary knowledge gap between the macro and micro and top-down and bottom-up understandings of the present-day university reform.

Uncompromising in its usage of a small-scale, everyday approach to a study of macro phenomena, my research counteracts current supremacy of quantitative methods and advocates for an epistemological rehabilitation and restoration of qualitative accounts. Furthermore, through a constant outsider-insider interplay, my project investigates limits to the researcher’s participation, engaging with various issues this participation might entail.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

TTY-säätiö 169.000 €Digitalisaatio, automatisaatio ja sähköistyminen arkiliikenteen muutosvoimina

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 2-vuotinen hanke

Liikenne on johdettua kysyntää, joka palvelee ihmisten ja elinkeinoelämän sosiaalista ja taloudellista hyvinvointia. Samalla liikenne kuitenkin aiheuttaa negatiivisia ulkoisvaikutuksia liikenneonnettomuuksien, päästöjen ja tilankäytön muodossa. Suomessa on 2000-luvulla kuollut yli 5000 ihmistä tieliikenteessä. Liikenteen pakokaasupäästöt aiheuttavat suunnilleen yhtä paljon ennenaikaisia kuolemia kuin liikenneonnettomuudet. Liikenne myös muodostaa lähes neljäsosan Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. Liikenteen ongelmien ytimessä on tehoton yksityisautoiluun perustuva liikennejärjestelmä. Liikenteen uudistumisen tarve on ilmeinen. Uudistumiseen tarvitaan paradigman muutos, joka siirtää liikennejärjestelmän suunnittelun keskiöön liikkujan tarpeet ja liikennepalvelujen kehittämisen. Digitalisaatio, automatisaatio ja sähköistyminen tarjoavat tähän muutokseen erinomaisia työkaluja, mutta eivät sinällään takaa liikenteen ongelmien ratkaisua. Paradigman muutoksen ymmärtäminen edellyttää kokonaisvaltaista näkemystä liikenne- ja kuljetusjärjestelmistä, sekä teknistä, taloudellista että sosiaalista tutkimusta, liikennepoliittisten toimenpiteiden tutkimusta ja toimenpidesuosituksia. Tämä tukimus tuottaa kokonaisvaltaista näkemystä. Tutkimuksen ytimessä on tutkimuskysymys: Kuinka teknologiset innovaatiot muokkaavat liikenne- ja kuljetusjärjestelmiä käyttäjien näkökulmasta?

Liikenteen muutostekijät voivat lunastaa lupaukset turvallisesta, päästöttömästä ja kuluttajalle edullisesta liikenteestä, mutta ne voivat myös johtaa liikennejärjestelmään, joka entisestään kasvattaa liikenteen energiantarvetta ja tilankäyttöä. Tämän tutkimuksen avulla tunnistetaan mahdollisia tulevaisuuksia ja löydetään keinoja ohjata kehitystä toivottavaan tulevaisuuteen, jossa liikennejärjestelmä tukee ihmisten sosiaalista ja taloudellista sekä ympäristön hyvinvointia.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Hanne Tiikkaja, Riku Viri, Roni Utriainen

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FM ja VTM Katri Johanna Tukiainen 62.640 €Onko Saharan eteläpuolisen Afrikan lapsisotilastilanne vuodesta 1989 kehittynyt parempaan vai huonompaan suuntaan 2010-luvulle tultaessa, painopisteenä erityisesti Keski-Afrikka ja Suurten järvet?

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 2-vuotinen hanke

Väitöskirjan tutkimusmenetelmät perustuvat tutkijan omakohtaiseen lapsisotilaita koskevaan tapaustutkimukseen ja kenttätyöhön Keski-Afrikassa ja muualla Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, mutta myös hallitustenvälisten organisaatioiden kuten YK:n ja sen alajärjestöjen kuten UNICEF:in sekä paikallisten ja kansainvälisten kansalaisjärjestöjen kuten Pelastakaa Lapset-järjestön lapsisotilaita koskeviin tapaustutkimuksiin ja kenttätyöhön Keski-Afrikassa ja muualla Saharan eteläpuolisessa Afrikassa.

Väitöskirja perustuu erityisesti kenttähaastatteluihin tutkimuksen kohteena olevien lasten, heidän omaistensa ja heidän hyväkseen työskentelevien paikallisten ja kansainvälisten toimijoiden kanssa. Erityistä huomiota tulee kiinnittää lapsisotilasaiheen arkuuteen. Monet entiset lapsisotilaat ovat erittäin traumatisoituneita kokemuksistaan. Tutkija ei halua missään tapauksessa tuottaa lisätuskaa näille lapsille. Tutkijan tarkoitus on myös haastatella lapsisotilaita käyttäneitä tai käyttäviä tahoja, mikäli vain mahdollista ja turvallisuustilanne sen kentällä sallii.

Lapsisotilasaihe on arka ja sitä on tutkittu Suomessa ja maailmalla erittäin vähän. Aihe ansaitsee tulla myös tiedeyhteisön lisäksi suurelle yleisölle tunnetuksi.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Tohtoriopiskelija Liisa Tuomi 28.320 €Naispoplaulajan konstruoituminen mediateksteissä

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

Motiivina tutkimukselle on tuottaa tutkimustietoutta perehtymällä populaarikulttuurin aineistoon, joka ei laajemmin ole kiinnostanut akateemisia tutkijoita. Naispoplaulajat ovat jatkuvan mediakiinnostuksen kohde. Heitä kuvataan otsikoilla: ''Jenni Vartiainen otti vallan'' tai ''Chisu + 24 muuta sankaria'' tai ''Anna Abreu ja menestyksen hinta: turvakamerat suojaavat kotona''.

Näissä lausumissa konkretisoituu tutkimukseni aihe: kolmea naispoplaulajaa käsittelevien mediatekstien ja tiettyjen itsestäänselvyyksinä pidettyjen määreiden kriittinen tarkastelu. Työni kumpuaa feministisestä kulttuurintutkimuksesta, tuottaen tietoutta suomalaisista nykypoplaulajista. Pyrin tutkimuksellani tuomaan esille naisten populaarihistorian tekemisen tapaa.

Aineistoni koostuu 348 artikkelista, Chisun, Jenni Vartiaisen ja Anna Abreun lehtihaastatteluista ja heitä koskevasta lehtikirjoittelusta.
Mediatekstien kautta konstruoituvan ''naispoplaulajan'' kautta tarkastelen sitä sosiaalista todellisuutta, mikä mahdollistaa ja rajoittaa naispoplaulajien toimijuutta nyky-Suomessa.

Tarkastelen naislaulajista kirjoitettuja rahaa, musiikkia ja ruumiillisuutta käsitteleviä tekstejä. Naispoplaulajiin kulminoituu niin naisena oleminen, luovuus kuin kansalliset arvotkin. Nämä popmusiikin naismenestyjät ovat median ylevöittämiä puolijumalia, joiden vertaisia ei Suomessa olla nähty. Lopussa esitän yhteenvedon naispoplaulajan kuvan muotoutumisesta mediarepresentaatioiden perusteella.

Tämäntyyppistä tutkimusta ei ole Suomessa tehty, vaikka naispoplaulajat ovat jatkuvan mediakiinnostuksen kohde. Tutkimuksellani pyrin tarkastelemaan niitä tekijöitä, jotka selittävät naislaulajien vahvaa asemaa suomalaisella musiikkikentällä. Merkitykset joita popin naislaulajiin liitetään kertovat suomalaisen yhteiskunnan arvoista ainutlaatuisella ja ennennäkemättömällä tavalla.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Dosentti Aaro Tupasela 152.000 €Genes with meaning – Re-imagining nationhood through the construction of national reference genomes

Academic research or work based on it | 3-year project

The question of boundaries within human populations has been a central element within sociological studies of communities and the formation of nations and nationalism. The purpose of this research project is to ask how researchers in Denmark, Finland and Estonia construct a national reference genome, which is representative of the ‘normal citizen’? A reference genome is a composite average genome of the people living in the same geographic area. This research aims to understand how the construction of national reference genomes generates novel ways of imagining nationhood and identity through genomics and what sociological theory can contribute to our understanding of this type of identity formation. National reference genomes, not only involve the construction of biomedical platforms (1) for diagnostics and treatment, but also entail historical and cultural interpretations of who is considered to be genetically Danish, Finnish and Estonian.

Hankkeessa tarkastellaan kansallisuuden ja identiteetin käsitettä lääketieteellisen paradigman näkökulmasta. Tavoitteena on osoittaa miten lääketiede (etenkin kansalliset genomiohjelmat) ovat tulleet taiteen ja kirjallisuuden rinnalle muodostamaan uudenlaisia kansallisromanttisia käsityksiä identiteetistä.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Turun Suurtorin keskiaika ry 15.000 €Laboratorio 1400: historian, fiktion ja teatteritaiteen murros

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ | Ponnistusraha

Toteutamme Turun Keskiaikaisille markkinoille vuosittain teatteriproduktion, jossa yhdistämme teatteriammattilaisten osaamista noin 80 harrastajanäyttelijän volyymiin. Perinteisesti näytelmä on perustunut kiinteästi irrallisiin faktoihin ja muutamiin historiallisiin henkilöihin. Hanke Laboratorio 1400 uudistaa Keskiaikaisten markkinoiden historiallisen näytelmän kerronta- ja esittämistavan.

Keskiaikaisen maailmankuvan tutkimisen sijasta rakennamme jännitteitä tuttuuden ja vierauden välille ja esitämme sosiaalisia ja kulttuurisia ilmiöitä, jotka olisivat olleet mahdollisia keskiajan Turussa, mutta joista välttämättä ei ole säilynyt merkintöjä. Uudistus toteutetaan kehittämällä näytelmän käsikirjoitusta ja ohjausta sekä kouluttamalla näyttelijöitä historiantuntemuksen ja näyttelijätyön yhdistämiseen työpajojen kautta. Lisäksi luomme uusia yleisölle saatavilla olevia foorumeita, joilla kommentoidaan ja kerrotaan keskiajasta ja sen esittämisestä.

Hanke on yhteiskunnallisesti ajankohtainen, koska keskiaikaa on alettu käyttää jälleen konservatiivisen ja nationalistisen politiikan välineenä. Hanke purkaa pseudotieteellisiä narratiiveja ja tarjoaa yleisölle yhteenkuuluvuutta historiaan hävittämättä keskiajan transnationaalista luonnetta. Keskiaikaisilla markkinoilla on jatkuva yhteistyö Turku Centre for Medieval and Early Modern Studiesin kanssa, ja hankkeen yhteistyö rakentuu tämän pohjalle.

Hanke on kunniahimoinen yritys uudistaa kaavoihin kangistunut historiaa elävöittävä teatteri sekä tieteellisesti että taiteellisesti. Hanke haastaa nousussa olevia pseudotieteellisiä kertomuksia Suomen menneisyydestä ja vahvistaa akateemiseen tutkimukseen perustuvaa historiakuvaa keskiajan harrastajien keskuudessa.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FT, dosentti Pasi Tuunainen ja työryhmä77.640 €Transnationaalinen liikkuvuus Euroopan pohjoisessa kriisiaikoina 1939–1945

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 2-vuotinen hanke

Vaikka ylirajaisuuden (transnationaalisuuden) problematiikkaa on käsitelty viime aikoina laajasti eri tieteenalojen piirissä, historiantutkimuksessa se on vasta nouseva tutkimussuuntaus. Pohjoiskalotin valtiot ja niiden kansalaiset saivat toisessa maailmansodassa osansa tällaisesta liikkeestä, jossa olivat tuolloin osallisina pääasiassa suomalaiset, norjalaiset, saksalaiset ja neuvostoliittolaiset.

Projektin kaksi osatutkimusta "Saksalaisten rajanylittävä mobilisaatio ja sen aiheuttama keskustelu Pohjois-Suomessa ja Pohjois-Norjassa 1941–1945" sekä "Arktinen sodankäynti Suomen ja Neuvostoliiton rajalla 1939–1944" tarkastelevat kansallisvaltioiden fyysisten, mentaalisten ja kulttuuristen rajojen ylityksiä pohjoismaisessa sekä suomalais-saksalaisen yhteistyön viitekehyksissä. Hankkeessa sovelletaan rohkeasti ja oivaltavasti kansainvälistä pohjoista alue- ja rajatutkimusta kriisiaikojen tutkimukseen ja hyödynnetään monipuolista lähdeaineistoa. Projekti edesauttaa uuden rajatutkimuksen ja nousevan subarktisen tutkimuksen kehittymistä sekä osallistuu parhaillaan käytävään 'new war' -keskusteluun. Osatutkimusten teemat ovat myös ajankohtaisia, koska raja-alueet ovat kriisiytyneet monin paikoin, Euroopassakin. Tutkimus antaa aineksia ymmärtää nykyisyyttä, esimerkiksi Ukrainan ja Lähi-idän raja-alueiden kriisejä. Hankkeessa yhdistyvät historiatieteen, rajatutkimuksen, sotatieteiden, maantieteen, lehdistötutkimuksen sekä kulttuurintutkimuksen kvalitatiiviset lähestymistavat.

Projektissa arvioidaan uudella tavalla pohjoisessa läpikäytyjä kriisivuosia sotilaiden ja siviilien näkökulmasta. Transnationaalista liikkuvuutta tutkitaan kansallisvaltioiden fyysisten, mentaalisten ja kulttuuristen rajojen ylityksinä pohjoismaisen ja suomalais-saksalaisen yhteistyön viitekehyksissä Pohjoiskalotin alueella toisessa maailmansodassa. Projektissa analysoidaan arktisten rajaseutujen sodankäynnille asettamia reunaehtoja ja yksilöiden sopeutumista pohjoiseen, ylirajaiseen toimintaan.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Anne Pitkänen

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Filosofian maisteri Emilia Tuuri 92.000 €Kieltenvälinen ja kielensisäinen variaatio liikkeen ilmaisussa – Sijakielen näkökulma leksikalisoinnin typologiaan

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 4-vuotinen hanke | Hankkeen teemat liittyvät Kieliohjelmaan

Väitöskirjassani kartoitan ihmiselle äärimmäisen keskeisen ilmiön, liikkeen, taipumista kielelliseksi ilmaisuksi. Vertaan suomea muihin, sekä typologisesti läheisiin että kaukaisiin kieliin ja tutkin kielenpuhujayksilöiden välistä vaihtelua liikeilmauksissa. Tutkimus kattaa myös ei-aktuaalisen liikkeen ilmiön, jossa liikkeen käsitteistysmalleja lainataan staattisten asiaintilojen kuvaukseen (”Tie menee tunneliin”).

Artikkeliväitöskirjana toteutuva tutkimukseni kuuluu Lundin yliopistosta koordinoitavaan kansainväliseen yhteistyöprojektiin, jossa muotoillaan uutta liikkeen kielentämisen typologiaa kuvilla ja videoilla elisitoidun vertailuaineiston pohjalta.

Suomen osuus kuuluu yksilövariaatiota tutkivaan monitieteiseen projektiin. Suomen liikkeen ilmaisu näyttäytyy aineistossa monimuotoisena, mikä ohjaa osaltaan kyseenalaistamaan aiempien merkitysperustaisten typologioiden tapaa luokitella kokonaisia kieliä yhtenäisinä kokonaisuuksina. Myös suomesta kootun aineiston tyypillistä suuremmalla koehenkilömäärällä on annettavanaan kielitypologisesti uutta näkökulmaa.

Suomalais-ugrilaiset ja muut synteettiset sijakielet ovat jääneet vähälle huomiolle liikkeen leksikalisoinnin aiemmassa typologisessa tutkimuksessa. Suomen liikkeen ilmaisua ei ole myöskään tutkittu kokonaisuutena vaan yksittäisten muotokeinojen kautta. Semanttisessa typologiassa keskitytään merkityskategorioiden jäsentymiseen ja painottumiseen eri kielissä sekä lähestytään ymmärrystä kielen ja kognition suhteesta.

Tutkimuksen rohkea avaus on pyrkimys purkaa monitieteisesti ja monimetodisesti typologiaan vakiintuneita käsityksiä, joissa kielellisten konventioiden eroavaisuuksien oletetaan jokseenkin suoraviivaisesti (ilman varsinaista näyttöä) aktuaalistuvan myös havainnoinnissa. Rajoja rikotaan myös yhdistämällä yksilövariaation tarkastelua typologiaan, jonka tavoitteena tyypillisesti on tehdä yleistyksiä kokonaisista kielistä ja siten pikemminkin häivyttää yksittäiskielten sisäistä variaatiota.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Kuvataiteilija Susa Tyrniluoto ja työryhmä (Tyrniluoto / Mappes)39.000 €Tieteen ja taiteen yhdistävä artikkelisarja, kirja sekä kuvataiteen teoksia, jotka käsittelevät sukupuolen määritelmää biologian näkökulmasta

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ

Käsittelemme tieteen ja taiteen yhdistävässä projektissa sukupuolen käsitettä ja korjaamme virheellisiä käsityksiä yksiselitteisestä kahdesta biologisesta sukupuolesta. Lähes kaikissa maailman valtioissa lainsäädännön lähtökohta on sukupuolen bimodaalisuus, vaikka biologian tai lääketieteen näkökulmista ei ole yksiselitteistä tai varmaa tapaa määrittää tai määritellä sukupuolta.
Kirjoitamme essee-tyylillä artikkelisarjaa, josta kokoamme kirjan. Essee tarkoittaa tässä tutkielmaa, jossa yhdistyy omakohtaiset kokemukset ja tieteellinen tieto. Essee nimitystä on toisinaan käytetty myös kuvataiteen teoksista, jotka ovat luonnosmaisia tutkielmia ja näissä julkaisuissa käytetään Susa Tyrniluodon kuvataiteen tuotantoa.
On selvää, että aihetta, erityisesti sukupuolen ristiriitaa ja sukupuolen moninaisuutta ei ole yhteiskunnassamme käsitelty riittävän kattavasti. Vaikka tasa-arvotutkimusta, lesbo- ja homotutkimusta sukupuolentutkimuksessa tehdäänkin, ei esim. trans- ja intersukupuolisuutta ole käsitelty käytännössä lainkaan. Lisäksi suuri puute mielestämme on tutkimuksen täydellinen eriytyminen biologiasta.

Tällä tieteen ja taiteen yhdistävän projektin avulla osallistumme yhteiskunnalliseen keskusteluun sukupuolikäsitteen ja siihen liittyvän lainsäädännön uudistamiseksi. Sukupuolijatkumoa ihmisillä ei ole tutkittu biologisessa tutkimuksessa juuri lainkaan ja käsittelemme aihetta monelta kannalta. Aiheen käsittely julkisuudessa edellyttää rohkeutta, koska aiemmat aiheen käsittelyt, erityisesti biologian näkökulmasta ovat aiheuttaneet valtavan määrän vihapostia aihetta käsitelleille tutkijoille.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Johanna Mappes, Susa Tyrniluoto

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Työväen Arkiston Säätiö 27.080 €Firabelit – Tehdastyön harmaa alue

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

Työväen muistitietotoimikunta järjestää muistitietokeruun tehdasteollisuudessa sotien jälkeen työaikana tehdyistä oheistöistä.

Keruun kohdepaikkakunniksi on valittu Kuusankoski ja metalliteollisuuden keskeisiä tuotantokeskuksia kuten Valkeakoski, Tampere ja Vaasa. Paikkakunnat on valittu suuren teollisen muutoksen kokeneista tehdaspaikkakunnista, jotka teollisen perinteen tallentamisen kannalta ovat otollisessa vaiheessa.

Keruun toteuttavat aiheesta väitöskirjatyötä valmisteleva tutkija FM Pete Pesonen yhdessä Työväen muistitietotoimikunnan sihteeri Risto Reunan kanssa. Apurahan hakija on Työväen Arkiston Säätiö ja toteuttaja arkiston yhteydessä toimiva Työväen muistitietotoimikunta, joka on perustettu 1960 ja fuusioitu säätiöön vuonna 1976. Paikallisina yhteistyökumppaneina toimivat Kuusankoski-Seura sekä metalliteollisuuden työntekijöiden ja työnjohtajien eläkeläisyhdistykset eri puolilla Suomea.

Keruun tarkoituksena on koota Työväen Arkistoon keskitetty muistitietotiedosto firabelityöstä. Aihe on tutkimuksellisesti neitseellinen ja siitä olemassa niukasti hajatietoja. Firabelitöitä on sotien jälkeen tehty työnantajien tieten sekä luvatta muun muassa kotitaloustarvikkeita, huonekaluja ja pontikkapannuja.

Työväen Arkiston Säätiö on mukana firabelitöistä alkavassa Eurooppalaisessa tutkimuksessa, jossa Pete Pesosen työ on kansainväinen avaus.

Firabelityöt ovat osa vähän tutkittua Suomalaista ja Itä-Eurooppalaista työväestön sosiaalihistoriaa. Tutkimus rikkoo perinteisen työväentutkimuksen normeja tutkimalla rohkeasti työväestön omaehtoista kulttuuria sekä teollisuuteen liittyvää perintöä. Tutkimuksen keskiössä on työntekijät itsenäisinä toimijoina. Firabelityöt ovat osa työelämän tutkimatonta historiaa, josta sekä työnantajien että ammattiyhdistysliikkeen edustajat ovat mieluummin vaienneet.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Pete Pesonen

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

University of Helsinki, Department of Political and Economic Studies 38.000 €Politiikkatointen muotoutumisen digitaalinen ihmistiede

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 2-vuotinen hanke

Tutkimuskohteena on julkisten politiikkatointen muotoutuminen. Hanke erittelee ketjuja kansalaismielipiteistä puolue- ja hallitusohjelmien kautta politiikkatointen arviointiin. Keskeisimmiltä menetelmiltään hanke edustaa laskennallista tutkimusta.

Tutkimuskysymykset ovat:
1: Kuinka laadukasta on politiikkatointen muotoutumiseen liittyvä deliberointi?
2: Miten politiikkatoimet muotoutuvat puolue- ja hallituspoliittisesti?
3: Miten laadukasta on yliopistojen strategioiden kielenkäyttö, miten strategiat jäsentyvät topiikoittain, millaisia mielialoja ne ilmaisevat sekä jakautuvatko yliopistot niiden perusteella ryhmiin?
4: Millaisten polarisoituvien ulottuvuuksien mukaan jäsentyy politiikkatoimia koskeva arviointi, miten arviointi jäsentyy ‘topoksiksi’ kutsuttujen elementtien mukaan ja missä sävyssä sitä harjoitetaan?
5: Miten kansalaisten ja poliittisten päätöksentekijöiden verkko-osallistuminen jakautuu normalisaatiohypoteesina tunnetun hypoteesin ja digital divide –oletusten kannalta?
6. Miten valtionhallinnon keskuksen uudistamista koskevat politiikkatoimet jäsentyvät topiikoittain, millaista polariteettia niiden keskuudessa esiintyy, jakautuvatko ne topiikoiden ja polariteetin suhteen ryhmiin ja miten politiikkatointen kokonaisuutta voidaan täten arvioidä
7: Synteesikysymys: Miten politiikkatoimet muotoutuvat kokonaisuutena?

Digitalisoituminen on alati lisännyt merkitystään hankkeen koko tämänhetkisen kestoajan vuoden 2015 alusta lähtien. Digitalisoitumisesta on muun muassa tullut yksi istuvan hallituksen ohjelmakohtia, yliopisto-opetuksen kehittämisen painopisteitä sekä – yksityiskohtiin mentäessä – yksi Helsingin yliopiston ja sen valtiotieteellisen tiedekunnan uudelleenprofiloinnin kohdealueita.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Master of Arts (Choreography) Jana Unmüßig 28.320 €Critical Composition

Academic research and artistic work, or work based on them

My innovative inquiry into choreography investigates choreography-based composition as critical practice of the everyday: bodily, contemplative seeing and time in the context of exhausting choreography. The historical backdrop of my pioneering research is the Judson Church Theatre of the 1960s and their take on John Cage´s notion of composition as process. I juxtapose this historical backdrop with the recent phenomena of “choreography as expanded practice” (2000-), initiated by Swedish choreographer Mårten Spångberg. My research displays the link between extended choreography and Judson Church Theatre. Also, my inquiry gives voice to composition practices of contemporary extended choreographers concentrating on everyday doings, seeing and the experience of time. These aspects of everyday life are a shared interest not only of Judson Church Theatre and extended choreographers, but are also central in the three successfully completed artistic parts of my doctorate. “Critical Composition” innovates contemporary discourse on composition focusing on seeing and time experience as composition material. My research brings composition to a political level without denying the poetic dimension of composing: composing the everyday carries a potentially critical attitude towards the world. “Critical Composition” in the field of choreography is a novelty and will enhance a rethinking of the ontology of composition.

My artistic research, although certainly not the first of its kind in Finland, is a bold initiative from a Central European perspective. Artistic research is still a subject of intense debate in countries such as Germany and France. Coming from the Berlin dance community, my work opens new and highly necessary space for discussion on the relationship of art and research, which could eventually change academic structures also outside of the established artistic research countries, such as Finland.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Filosofian maisteri Harri Uusitalo 63.720 €Codex Aitolahti

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 3-vuotinen hanke | Hankkeen teemat liittyvät Kieliohjelmaan

Väitöstutkimukseni aiheena on Aitolahden koodeksi, joka on vanhoista tunnetuista suomennetuista lakikirjakäsikirjoituksista ainoa, jota ei ole tutkittu käytännössä lainkaan. Koodeksi on löytynyt jo vuonna 1963, mutta yksikään tutkija ei ole vuosikymmenten saatossa ryhtynyt toimeen, vaikka kyseessä on kansallisesti merkittävä tutkimuskohde. Vanhan kirjasuomen tutkijat ovat aiemmin julkaisseet tutkimuksiaan enimmäkseen varhaisesta painetusta uskonnollisesta kirjallisuudesta, kuten Mikael Agricolan teoksista, mutta käsikirjoitukset ja lakikieli ovat jääneet valitettavan vähälle huomiolle. Tutkimukseni on perusteellinen tutkimus Aitolahden koodeksin sisällöstä ja sen kieliasusta. Tarkoituksena on selvittää mahdollisimman tarkkaan kaikki koodeksin alkuperää valaiseva tieto, kuten mahdolliset viitteet tekstin kääntäjästä tai kopioijasta. Monografiamuotoisen väitöskirjan tärkeimpänä tutkimusmetodina on eri tekstien synoptinen eli rinnakkainen samanaikainen vertailu. Lisäksi hyödynnän forensisen lingvistiikan menetelmiä.

Tutkimukseni on rohkea avaus paitsi aineistonsa puolesta myös metodologisesti. Vaikka koodeksi löytyi jo 1960-luvulla, olen ensimmäinen tutkija, joka alkaa tehdä tieteellistä tukimusta ko. hyvin haastavasta aineistosta. Lisäksi aion ensimmäisenä tutkijana yhdistää vanhan kirjakielen tutkimusalan forensiseen lingvistiikkaan. Forensista lingvistiikkaa käytetään apuna rikostutkimuksessa, kun halutaan selvittää jonkin tekstin kirjoittaja. Tällainen tutkimus on Suomessa hyvin harvinaista.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FM Elina Vaara 7.080 €Monimuotoisuuden suojelu muuttuvassa ilmastossa – dynaamiset suojelukeinojen rajat ja mahdollisuudet

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

Assisting species’ migration (AM) to areas where the species would be dispersing, but do not have the dispersal ability to do so within the framework of fast climate change, might be an option when traditional conservation measures are insufficient saving species from extinction.

Because AM is a novel conservation measure, such as other dynamic conservation measures, no direct regulations exist. This means leaves numerous legal questions are left unanswered. For example, how can we legally protect species when they are moving to new areas because of climate change? Are species that migration has been assisted regarded as alien, native of something else under current law in force?

My doctoral thesis tackles AM in the legal field, but the viewpoints from the natural sciences will be taken into account, in order to provide not only legally, but biologically feasible results at the same time for the scientific community and decision makers to apply.

I will utilize different approaches to the law from legal dogmatics and comparative law. Also the methods that I will use will be diverse, but together they will form a consistent view of AM and the legal challenges related to it.

Väitöskirjani on rohkea avaus, koska se yhdistää luonnontieteellisen ja oikeustieteellisen ajattelun ja haastaa nykyisen suojelun periaatteet ja menetelmät niin kansallisella kuin kansainvälisellä tasolla.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Taiteen tohtori Leena Valkeapää 32.400 €Taiteellinen kulttuurintutkimus Käsivarren Lapissa

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ

Tutkimuksessani tarkastelen ja dokumentoin arktisen elämänpiirin todellisuutta porosaamelaisen kulttuurisen arjen, taiteen ja luonnontieteen näkökulmista. Erilaiset lähestymistavat paljastavat pohjoisessa luonnossa tapahtuvia muutoksia ihmisen ja luonnon kohtaamisissa sekä sopeutumista olosuhteiden vaihteluihin. Syklisen ja lineaarisen ajan rinnakkaisuutta sävyttää kokemuksellisen ajan määräävyys, jolloin odottamisellakin on tärkeä ajallinen ulottuvuus. Syntyy tyhjän ja täyden välinen vaihtelu.

Tutkimuksessa taustoitan Nils-Aslak Valkeapään (1943-2001) taidetta ja tuotantoa. Olen mukana toimittamassa monitieteistä artikkelikokoelma, jossa tarkastellaan Nils-Aslak Valkeapään elämäntyön merkityksiä. Keskityn Valkeapään ja hänen äitinsä Susanna Valkeapään ilmaisun rinnakkaisuuden taustoittamiseen.

Kuvaan puolukan ja variksenmarjan kasvua taiteellis-luonnontieteellisellä koealalla ”Raidallinen räsymatto”, jonka olen perustanut yhdessä FT Maija Salemaan (Luke) kanssa vuonna 2013. Koealalla on seurattu sekä eteläistä että paikallista alkuperää olevien varpujen sopeutumista karussa kasvupaikassaan. Pohdin työskentelynäni vuoropuhelussa tanssija tutkija Kirsi Heimosen kanssa. Työstämme kirjeenvaihdossa taiteellisen ajattelemisen ideaa.

Tuon esille porosaamelaisessa elinpiirin arjessa ilmeneviä teemoja. Välitän kokemustietoa ja rakennan keskusteluyhteyksiä eri toimijoiden kesken. Tuon monialaiseen ja tieteidenväliseen keskusteluyhteyteen taiteellisen ajattelemisen asenteen.

Olemalla itse alttiina pohjoisen luonnolle porosaamelaisessa elämänpiirissä työskentelyyni suodattuu vaikutuksia arktisen luonnon ehdoilla elämisen perinteestä sekä päivittyy nykyiset selviytymisen strategiat. Alttiiksi asettuminen on hankkeeni rohkein ulottuvuus. Taiteelliseen ajattelemiseen sisältyvä autoetnografinen asenne on taiteellisen tutkimuksen kentällä lähestymistapana rohkea. Kulttuuri, luonnontiede ja taide limittyvät, niin että hankkeeni merkitykset ylittävät tieteenalojen rajat.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Filosofian tohtori, taidehistorian dosentti Leena Elina Valkeapää 44.000 €Luovaa voimaa etsimässä. Taidehistorialliset tutkimusretket uuden suomalaisen arkkitehtuurin, taiteen ja taideteollisuuden edistäjinä 1871–1902

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

Suomessa järjestettiin vuosina 1871-1902 kahdeksan kotimaahan suunnattua taidehistoriallista tutkimusretkeä, joilla kerättiin tietoja ja dokumentoitiin rakennuksia, maalauksia ja esineistöä ja samalla määriteltiin sitä mikä on arvokasta kotimaista kulttuuriperintöä. Materiaali oli tarkoitettu tutkijoiden käyttöön, mutta saman aineiston ja siihen talletetun menneisyyden taiteen luovan voiman toivottiin auttavan myös taiteilijoita, arkkitehtejä ja taideteollisuusihmisiä tulevaisuuden arkkitehtuurin, taiteen ja taideteollisuuden luomisessa.
Taidehistoriallisia tutkimusretkiä pidetään itsestään selvänä alan esihistoriana, mutta todellisuudessa kaikki retket kattava perustutkimus puuttuu täysin. Myöskään tutkimusretkien tulosten ja kotimaisen uuden tuotannon ajatukselliseen ja konkreettiseen yhteyteen ei ole kiinnitetty huomiota. Ilmiön kansainväliset yhteydetkin ovat tutkimatta. Tieteen, taiteen ja teollisuuden toimijoita ja tavoitteita yhdistävä kiinnostava tapahtumasarja on siten jäänyt tuntemattomaksi.
Tutkimuskysymykset: 1) Ketkä retkille osallistuivat, minne ja mihin kohteisiin retket suunnattiin? 2) Mille tietämykselle retket perustuivat ja miten retkillä koottua tietoa jaettiin eteenpäin? 3) Mille argumenteille perustui kotimaiseen aineistoon pohjaavasta uudesta tuotannosta käyty keskustelu? 4) Toteutuiko retkien ohjelmassa esitetty ajatus tulosten hyödyntämisestä kotimaisessa tuotannossa? 5) Millaisia olivat retkien kansainväliset yhteydet?

Tuon esille vähän tunnettua materiaalia, tarkastelen ilmiötä uudesta näkökulmasta ja sovellan uutta teoreettistä kehystä. Yhdistän tähän asti erillään käsiteltyjä alueita, jolloin syntyvä kokonaiskuva paljastaa tutkimusretkien taustasta ja tuloksista yllättäviä yhteyksiä eri alojen ja tapahtumien välillä. Tutkin kiinnostavia ajatuksia kuten oman maan menneisyyden vieraus ja sieltä löytyvä luova voima. Tuloksena on uutta tietoa suomalaisen yhteiskunnan kannalta tärkeästä ajanjaksosta.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

YTT, Saamentutkimuksen apulaisprofessori Sanna Valkonen ja työryhmä40.000 €Saamelaisen luontosuhteen uudet mittasuhteet – Kokeellinen taide- ja tutkimusprojekti

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ

Hanke on kokeellinen tiede/taide-projekti, jossa yhteiskuntatieteellisen saamentutkimuksen menetelmin tehdään saamelaistaidetta ja saamelaistaiteen menetelmin yhteiskuntatieteellistä saamentutkimusta. Hankkeessa pyrimme taiteen ja tutkimuksen keinoin, saamelaiskulttuurin omasta perinteestä ammentaen hahmottamaan riittävän laajan ajattelun tila, jolle niin yhteiskunta kuin luonto yhtaikaa mahtuvat, ja josta käsin voidaan tunnistaa ja tunnustaa luonnon samanaikainen moninaisuus ja välitön läsnäolo kaikessa inhimillisessä toiminnassa. Kyse on uudenlaisen saamelaiskulttuurisen luontotietoisuuden ja -sensitiivisyyden mahdollisuuksien etsimisestä ja perspektiivin löytämisestä, joka avaisi samankaltaisen näkökulman yhteisöjen aineellisiin suhteisiin, elämäntapojen materiaalisiin kytkentöihin ja ympäristöllisiin vaikutuksiin niin kuin perinteinen saamelainen luonto-kulttuurinen suhde on avannut yhteisöjä ympäröiviin välittömiin luontoihin. Etsimällä näkökulmaa, jossa ihmistoimintaa tarkastellaan läpeensä fyysisen maailman materian läpäisemänä, sen kannattelemana ja siitä riippuvaisena, voidaan tarkastella, millaisia vuorovaikutuksellisia aineellisia suhteita elämäntapamme kannattelee, mille se perustuu, millaista luonto-kulttuurista elämää me elämme ja ennen muuta, millaisia vaihtoehtoja on olemassa. Hanke jakaantuu neljään toisiinsa limittyvään osahankkeeseen, joiden tulokset konkretisoituvat luonnossa olevana tilallisena teoksena, näyttelynä, musiikkilevynä sekä kirjana.

Hanke nostaa esiin problemaattisen aiheen: nykysaamelaisten elämäntavan ja kulttuurin suhteen kaukaisten luontojen käyttöön ja tähän suhteeseen liittyvät eettiset ja moraaliset kysymykset. Ympäristöhuolen aikakaudella luontosuhteen uusien mittasuhteiden etsiminen on monien muiden ympäristöhaasteiden lailla asia, johon on löydettävä pikaisia ratkaisuja. Hanke on yritys kuvitella luontosuhde uusiksi ja tuottaa uudenlaista ymmärrystä kaukaisten paikallisuuksien keskinäisriippuvuuksista.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Ailu (Aslak-Nils) Valle, Stina Roos
Muut työryhmän jäsenet: Jarno Valkonen, Marja Helander

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Valtiotieteellinen yhdistys, Politiikasta.fi 27.000 €Politiikasta.fi: Luovaa ja kiinnostavaa tiedeviestintää politiikan tutkimuksesta

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 2-vuotinen hanke

Politiikasta.fi on Valtiotieteellisen yhdistyksen verkkolehti, jonka tehtävänä on yhteiskuntatieteiden, erityisesti politiikan tutkimuksen, yleistajuistaminen. Politiikasta.fi tekee tutkimuksesta ymmärrettävää, kiinnostavaa ja hyödyllistä. Tavoitteenamme on saada aikaan parempaa julkista keskustelua. Haluamme tarjota tutkijoiden analyyseja mahdollisimman monipuolisesti ja laadukkaasti: kirjoitettuna, kuvattuna ja luettuna. Monipuolisuus tarkoittaa myös monikielisyyttä: julkaisemme sisältöä suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Haluamme tuoda Politiikasta.fi-verkkolehteen yhä enemmän visuaalista, hybridimuotoista ja taiteellista sisältöä, koska niiden avulla tavoitamme uusia yleisöjä ja jaamme rohkeita tutkimusnäkökulmia julkiseen keskusteluun. Verkkolehden ei pidä tarjota vain lukukokemuksia vaan myös visuaalisia kokemuksia ja areenan vuoropuhelulle. Viimeisen kahden vuoden aikana olemme pyrkineet systemaattisesti entistä luovemman ja kiinnostavamman tiedeviestinnän suuntaan. Haluamme tuoda politiikan tutkimusta yliopiston käytäviltä kaduille, verkkoon ja ihmisten ulottuville.

Politiikasta.fi on rohkea avaus, koska politiikan tutkimuksen piirissä jo pelkästään tieteen yleistajuistaminen jakaa mielipiteitä. Avauksestamme tekee erityisen rohkean, että haluamme viedä yleistajuistamista normaalia pidemmälle. Meille yleistajuistaminen on muutakin kuin kapulakielisen tiedetekstin toimittamista ymmärrettävään muotoon. Se on luova prosessi, jossa keskitytään uudenlaisiin sisältöihin ja kiinnostaviin muotoihin, kuten tulevassa Politiikan tutkimusta taiteillen -sarjassamme.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

PhD Freek Van der Vet 75.000 €First Legal Aid: Seeking Justice after Russia's Wars

Academic research or work based on it | 2-year project

Russia has been involved in violent conflicts in Chechnya, Georgia, and more recently, Eastern Ukraine. Thousands of people – usually, young men – disappeared after they were detained during the two anti-terrorism operations in Chechnya. Tens of thousands of people fled their homes during the 2008 August war between Russia and Georgia in South Ossetia.

I examine how a network of lawyers represents victims of grave abuses from Russia's wars before the International Criminal Court and the European Court of Human Rights. They won close to 300 court cases against the Russian state. The International Criminal Court in the Hague recently opened an investigation into alleged war crimes in the Russian-Georgian war.

International courts are responsible for thousands of domestic policy changes and are a popular forum for people who seek justice when justice fails at home. Scholars disagree however on how international courts can have an impact. While some political scientists argue that external pressure can force a state to comply with human rights conventions, anthropologists find that even if a state complies, human rights still need to be translated to local perceptions of rights.

Based on interviews and fieldwork (2009-2017) I argue that these lawyers have to move their services from conflict to conflict in order to keep their work attractive to funders and to set new precedents.

While Russia’s human rights record is grim, this book shows how Russian human rights lawyers have been successful in winning court cases on behalf of victims of Russia's conflicts in the Caucasus and Ukraine. The prosecutor of the International Criminal Court recently opened an investigation into the 2008 conflict between Russia and Georgia. This is the ICC’s first investigation outside of Africa. Media attention will increase over the next few years. My book will follow this development.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FT, dos. Jukka Varelius 42.000 €Lääkärin avustaman kuoleman moraalinen hyväksyttävyys epäautonomisten psykiatristen potilaiden kohdalla

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

Tutkimuksessa selvitetään lääkärin avustaman kuoleman – avustetun itsemurhan ja eutanasian – moraalista hyväksyttävyyttä kuolemaa haluavien epäautonomisten psykiatristen potilaiden kohdalla. Vaikka lääkärin avustaman kuoleman puolesta esitetyt pääargumentit koskevat autonomisia fyysisestä vammasta tai fyysisestä sairaudesta kärsiviä potilaita, ne näyttäisivät tukevan lääkärin avustamaa kuolemaa myös epäautonomisten psykiatristen potilaiden tapauksessa. Ajatukseen lääkärin avustaman kuoleman oikeutettavuudesta epäautonomisten psykiatristen potilaiden kohdalla liittyy kuitenkin monia moraalisia ongelmia. Näitä ovat esimerkiksi seuraavat: Minkälainen moraalinen painoarvo tulisi antaa epäautonomisen psykiatrisen potilaan halulle kuollä Voiko psyykkinen kärsimys olla tässä yhteydessä moraalisesti yhtä merkittävää kuin fyysinen kärsimys? Eikö avustetun kuoleman hyväksyminen epäautonomisten psykiatristen potilaiden tapauksissa olisi epähumaania ja ihmisarvon vastaistä Olisiko hyväksymisellä myös katastrofaalisia seurauksiä Tutkimusprojektissa lääkärin avustaman kuoleman moraalista hyväksyttävyyttä kuolemaa haluavien psykiatristen potilaiden kohdalla arvioidaan selvittämällä sen yhteensopivuutta relevanttien tosiasioiden, logiikan vaatimusten ja kompetenttien moraalisten toimijoiden jakamien moraalisten intuitioiden kanssa.

Lääkärin avustaman kuoleman moraaliseen hyväksyttävyyteen liittyvä tutkimus on keskittynyt autonomisiin potilaisiin, joiden kärsimys seuraa fyysisestä vammasta tai fyysisestä sairaudesta. Vielä hyvin harvinaisissa psykiatrista eutanasiaa koskevissa töissä potilaan kuolemaan kohdistuvan halun autonomisuutta on pidetty ensiarvoisen tärkeänä. Tämä hanke on rohkea avaus, koska se keskittyy lääkärin avustaman kuoleman moraaliseen hyväksyttävyyteen epäautonomisten psykiatristen potilaiden kohdalla.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Venäjän ja Itä-Euroopan tutkimuksen seura 4.000 €Idäntutkimus-lehden kehittäminen

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Hankkeen teemat liittyvät Suomen muuttuvat naapuruudet -ohjelmaan

Idäntutkimus-lehti, ainoa suomenkielinen tieteellisiä ja yleistajuisia Venäjää ja itäistä Eurooppaa käsitteleviä sisältävä julkaisu, on aiheillaan ajankohtaisten kysymysten äärellä. Se on tarkastellut muun muassa Venäjän ulko- ja sisäpolitiikkaa ja yhteiskunnan muutosilmiöitä Venäjällä ja Itä-Euroopassa. Lehti sai 2016 TSV:n vertaisarviointitunnuksen. Vuonna 2017 kehitämme edelleen internet-läsnäoloa ja tiedeyhteistyöllä luomme suuntaviivoja maantieteellisen naapuruuden uusille muodoille – yksi tulevista teemoistamme on Itämeri.

Idäntutkimus on ainoa suomenkielinen tieteellinen Venäjää ja itäistä Eurooppaa käsittelevä julkaisu ja hyvin ajankohtaisten asioiden äärellä. Se on tarkastellut muun muassa Venäjän ulko- ja sisäpolitiikkaa ja yhteiskunnan muutosilmiöitä Venäjällä ja Itä-Euroopassa. Lehti sai 2016 TSV:n vertaisarviointitunnuksen. Vuonna 2017 kehitämme edelleen internet-läsnäoloa ja tiedeyhteistyöllä luomme suuntaviivoja maantieteellisen naapuruuden uusille muodoille – yksi tulevista teemoistamme on Itämeri.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Filosofian maisteri Heidi Vepsäläinen 35.400 €Väitöskirjatutkimus no-alkuisista vastauksista keskustelussa ja suomen kielen vastaussysteemistä

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 2-vuotinen hanke | Hankkeen teemat liittyvät Kieliohjelmaan

Keskustelunanalyyttinen tutkimukseni käsittelee no-partikkelilla alkavia vastauksia kysymyksiin suomenkielisessä arkikeskustelussa. Suomen vastaussysteemiä on kartoitettu vasta osin, ja oma tutkimukseni täydentää osaltaan laajempaa meneillään olevaa kartoitusta luomalla kattavan kuvan erityyppisistä no-partikkelilla alkavista vastauksista ja niiden funktioista. Varsin suuri osa suomenkielisistä vastauksista alkaa no-partikkelilla, mikä tuo oman mielenkiintoisen lisänsä sen tarkasteluun, millä resursseilla välitämme tietoa toisillemme ja mitä muuta teemme samanaikaisesti. Kysymysten ja vastausten tutkimuksessa on keskitytty esimerkiksi kysymyksen modaaliseen lausetyyppiin, episteemisyyteen ja vastauksen muotoon, mutta sekä vähemmälle huomiolle ovat jääneet hienovaraisemmat keinot kuten vuoron- ja lausumanalkuiset partikkelit, joilla vuoron merkitystä ja tehtävää muotoillaan. Vastauksen no-alkuisuus kuuluu sellaisiin kielen piirteisiin, joiden merkitystä on vaikea hahmottaa tarkasti intuition avulla. Kuulija voi mahdollisesti hahmottaa sävyeron, mutta ilman vuorovaikutustilanteen yksityiskohtaista tutkimusta ei ole pääsyä siihen, mitä vastaaja tekee, kun hän aloittaa vastauksensa partikkelilla. Aloitan työni käsittelemässä no-partikkelia eri esiintymisympäristöissään (luku 2), ja tarkempi analyysini kohdistuu no-alkuisiin kysymysten vastauksiin sen mahdollisissa kontekstityypeissä (luvut 3–5).

Tutkimukseni on rohkea uudelleenavaus. Keskustelunanalyyttinen partikkelintutkimus eli Suomessa jonkinlaista nousukautta viime vuosituhannen lopulla ja 2000-luvun taitteessa, jolloin monia partikkeleita tutkittiin, mutta alueen kokonaiskuva on vasta osittainen. Tieto keskustelun rakenteista ja toiminnoista on lisääntynyt huimasti, ja tätä tietoa hyödyntämällä myös partikkeleista nousee esiin paljon enemmän, jos vain tutkijoilla riittää uskallusta palata jo aiemmin koluttuihin aihepiireihin.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Tutkijatohtori Juho Vesa 108.000 €Lobbauksen ja poliittisen vaikutusvallan läpinäkyvyys uutismediassa

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 4-vuotinen hanke

Lobbauksen läpinäkyvyys voi vähentää korruptiota ja vahvistaa päättäjien tilivelvollisuutta. Suomessa ei kuitenkaan ole läpinäkyvyyttä parantavaa lobbausrekisteriä. Mutta tekeekö uutismedia lobbauksen näkyväksi? Miten tarkkaa tietoa media antaa lobbareiden toiminnasta ja tavoitteista? Tutkin tätä vertaamalla eturyhmien ja niiden tavoitteiden näkyvyyttä mediassa niiden ”todelliseen” rooliin, vaikutusvaltaan ja tavoitteisiin (i) lainvalmistelussa, (ii) ilmastopolitiikan politiikkaverkostossa ja (iii) kolmessa poliittisessa järjestelmässä.

Ensiksi, tutkin lainvalmistelijoille suunnatun kyselyn ja media-analyysin avulla missä määrin 70 lainvalmisteluprosessissa aktiivisimmat lobbaajat ovat esillä prosessien uutisoinnissa. Testaan myös hypoteesia, jonka mukaan elinkeinoelämän eturyhmät hallitsevat julkisuutta vahvemmin kysymyksissä, joita kansalaiset eivät pidä tärkeinä. Toiseksi, yhdistän 2014 tehdyn verkostokyselyn media-aineistoon, ja tutkin missä määrin ja miksi ilmastopolitiikan politiikkaverkoston toimijat ja niiden tavoitteet ovat esillä uutismediassa. Kolmanneksi, tutkin Suomessa, Tanskassa ja Iso-Britanniassa kerättyjen media-aineistojen ja kyselyjen avulla miten tarkasti media heijastaa etujärjestöjen vaikutusvallan jakautumista näissä poliittisissa järjestelmissä. Tutkin myös, missä määrin eri järjestöt pystyvät hallitsemaan julkisuutta. Lopuksi tutkin toimittajien haastattelujen avulla laadullisesti, miten media onnistuu tekemään lobbausta läpinäkyväksi.

Lobbauksen läpinäkyvyys mediassa on uusi, uraauurtava tutkimusaihe. Tutkin sitä innovatiivisilla tutkimusmenetelmillä, joissa yhdistän luovasti kyselyjä, media-analyysia ja haastatteluja. Tutkimus on yhteiskunnallisesti merkittävä, koska paljastan poliittista vallankäyttöä, ja osoitan, missä määrin se näkyy mediassa. Saavatko kansalaiset mediasta tietoa siitä, ketkä lobbaavat kovimmin ja saavat tahtonsa läpi politiikassa? Vai jääkö todellinen vallankäyttö piiloon kulissien taakse?
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FT Outi Vesakoski ja työryhmä (AikaSyyni)510.000 €AikaSyyni: Kielihistorian ajat, paikat ja kohtaamiset uralilaisen menneisyyden avaimina

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 4-vuotinen hanke | Hankkeen teemat liittyvät Kieliohjelmaan | Hankkeen teemat liittyvät Suomen muuttuvat naapuruudet -ohjelmaan

BEDLAN-työryhmämme (Biological Evolution and the Diversification of Languages) on tutkinut uralilaisia kieliä ja suomen murteita biologisessa viitekehyksessä. Uudessa hankkeessamme käytämme koottua osaamista, aineistoja ja verkostoja ja jatkamme kielievoluution parissa vieden sitä monitieteisempään suuntaan. Teemme uralilaisten kielten erkaantumiselle tarkkoja ajoituksia ja tutkimme kielten erkaantumisjärjestystä. Kontaktilingvistiikasta kerätään tiedot lainasanakerrostumista, ja näille etsitään ajoitetun sukupuun avulla vertailukelpoiset ajoitukset. Lainasanakerrostumat kertovat kielikontakteista, joita taas pitää myös arviona väestöllisistä kontakteista. Käytämmekin kielikontakteja apuna laskiessamme uusin menetelmin paikannuksia uralilaisten ja indo-eurooppalaisten kielten kohtaamisille. Tällä täysin uudella tavalla saamme paikannettua kielihistoriallisia tapahtumia. Tutkimme myös itämerensuomalaiskielten leviämishistoriaa yhdistäen IMS-kielten erilaistumisen niiden puhujapopulaatioiden geneettiseen erilaistumiseen. Suomen murteita käsittelemme yhdessä alueen muun paikkatiedon kanssa, jolloin saamme kokeiltua paikkaan sidottuun aineistoon kehitettyjen menetelmien soveltuvuutta monitieteisen aineiston analysointiin. Kehitettyjä menetelmää käytetään lopuksi myös uralilaisesta alueesta kerättävän monitieteisen aineiston analysointiin. Hankkeen tuloksista rakentuu aikaan, paikkaan ja kohtaamisiin liittyviä kielellisiä merkkipaaluja holistisen väestöhistorian tutkimukselle.

Tutkimme uralilaista kielikunnan menneisyyttä uusin lähestymistavoin väittäen, että holistisen väestöhistorian tutkimuksen täytyy lähteä kielihistoriasta: Kulttuurista uralilaisuutta ei vielä ole arkeologiassa tunnistettu, ja geneettinen uralilaisuuskin määritetään kielenpuhujapopulaatioiden kautta. Kielellinen sukulaisuus sen sijaan on varmaa. Hankkeessa muotoilemme lingvistisestä perustutkimuksesta soveltavaa, laskennallista kielihistoriaa tarjoten sitä avaimeksi monitieteiselle tutkimukselle.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Luke Maurits, N N, Outi Vesakoski, Terhi Honkola, Timo Rantanen
Muut työryhmän jäsenet: Hannah Haynie, Harri Tolvanen, Mervi de Heer, Michael Dunn, Rogier Blokland, Sirkka Saarinen

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Yhteiskuntatieteiden tohtori, dosentti Tuija Virkki ja työryhmä (Yhteiskunnallisten eriarvoisuuksien väkivaltaistavat tulkinnat)274.000 €Yhteiskunnallisten eriarvoisuuksien väkivaltaistavat tulkinnat: Läpileikkaus suomalaisen yhteiskunnan nykykeskusteluista ja hyvinvointivaltion ammattilaisten käsityksistä

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 3-vuotinen hanke

Väkivalta on yksi suomalaisen nykykeskustelun kiistakysymyksistä, jonka kautta työstetään yhteiskunnallisten eriarvoisuuksien kaltaisia teemoja sekä niiden herättämiä tunteita. Tutkimushankkeemme tarkastelee erilaisten väkivaltaistavien tulkintojen muodostumista yhteiskunnan eri osa-alueilla. Väkivaltaistavilla tulkinnoilla tarkoitamme eriarvoisuuksiin pohjautuvia ja niitä uusintavia käsityksiä, jotka leimaavat maahanmuuttajien kaltaisia eriarvoisessa asemassa olevia ihmisryhmiä potentiaalisiksi väkivallan tekijöiksi sekä siten asettavat heidät erilaisten pelkojen, vihan ja torjunnan kohteiksi.

Tarkastelemme väkivaltaisten tulkintojen kiertokulkua ja leviämistä yhteiskunnan eri osa-alueiden kosketuspinnoilla, joilla aktivoituvat monenlaiset tulkinnat, tunteet ja niihin kytkeytyvät valtasuhteet. Kysymme, 1) miten eri foorumeilla käytävässä julkisessa keskustelussa kierrätetään tai kiistetään väkivaltaistavia tulkintoja, ja 2) millaista kaikupohjaa väkivaltaistavat tulkinnat saavat väkivallan tekijöiden tai tekijöiksi epäiltyjen parissa työskentelevien ammattilaisten (esimerkiksi kriisityöntekijöiden, poliisien ja sosiaalityöntekijöiden) keskuudessa. Tutkimushankkeen aineisto koostuu 1) lehtien digiversioissa, blogikirjoituksissa sekä niiden lukijakommenteissa käydyistä keskusteluista ja 2) ammattilaisten tulkintoja koskevista fokusryhmäkeskusteluista ja nettikeskusteluista. Aineistojen tulkinnassa hyödynnämme diskurssianalyysia ja affektiivis-diskursiivista lähestymistapaa.

Tutkimuksessa lanseerataan väkivaltaistavien tulkintojen käsite, jonka kautta avataan uudenlaista kriittistä näkökulmaa päivänpolttaviin ja kärjistyneitä mielipiteitä herättäviin aiheisiin ja niitä koskeviin nykykeskusteluihin. Tarkastelemme väkivaltaistavien tulkintojen muodostumista, leviämistä ja kiertokulkua yhteiskunnan eri osa-alueilla yhtenä keskeisenä yhteiskunnallisia ennakkoluuloja, polarisoitumista sekä suoranaista vihapuhetta mahdollistavana ja tuottavana mekanismina.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Maija Jäppinen, Satu Venäläinen, Tuija Virkki

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Filosofian tohtori Tomi Visakko 65.300 €Muuntautumisen kulttuuriset teknologiat (Cultural Technologies of Self-Transformation)

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 2-vuotinen hanke

Projektissa tarkastellaan joukkoa sellaisia teknologioita, joiden avulla ihmiset pyrkivät luomaan ja omaksumaan uusia rooleja ja persoonia. Tutkimuksen tulevissa vaiheissa perehdytään erityisesti näyttelemisen tekniikoihin nuorten teatteriprojektissa sekä selfhelp-oppaisiin nyky-Suomessa. Tavoitteena on ymmärtää ihmisten refleksiivistä kykyä laajentaa omia toimintamahdollisuuksiaan sosiaalisissa ja kulttuurisissa maailmoissa.

Projektin teoriakehyksenä toimii semioottinen antropologia (esim. Agha 2007a; Kockelman 2013a, 2016; Urban 2001). Analyysin kohteena ovat sellaiset semioottiset prosessit, joissa ihmiset 1) empiirisesti analysoivat, 2) teoreettisesti mallintavat ja 3) praktisesti manipuloivat itseään uusiin suuntiin spesifien tekniikoiden ja niiden käyttöä ohjaavien epistemologioiden avulla. Muuntautumisen teknologiat kytkeytyvät näin ollen erottamattomasti etnoteoreettisiin käsityksiin yhteiskunnan, kielen, minuuden ja ihmisruumiin luonteesta.

Erityisfokuksessa ovat ”liminoidiset” persoonat. Liminoidisuudella on tarkoitettu tietynlaisten instituutioiden, kuten tieteen ja taiteen, reflektoivaa, leikittelevää tai jopa kumouksellisesta suhdetta arkielämän sosiokulttuuriseen järjestykseen (ks. Turner 1986; myös Mead 1934; Dewey 1934). Liminoidiset ympäristöt, kuten teatteriprojektit ja niissä käytetyt perinteiset taidot ja opit, voivat näin mahdollistaa yksilön semioottisen repertoaarin (mm. ruumiintekniikoiden ja roolien) laajentamisen arkitottumusten rajojen ylitse.

Projekti on monialainen ja monimenetelmäinen. Se tarjoaa uudenlaisia ihmistieteellisiä näkökulmia ammentamalla yhdysvaltalaisesta semioottisen antropologian perinteestä, jossa kieltä, kulttuurista käyttäytymistä ja kokemusmaailmaa lähestytään holistisena kokonaisuutena. Projekti valottaa konkreettisesti ja kriittisesti, millaisilla instituutioilla, ideaaleilla ja instrumenteilla ihmisten vuorovaikutustottumuksia ja identiteettejä pyritään muuntamaan niin taiteessa kuin arkielämässä.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

VTT, tutkijatohtori Liisa Voutilainen 32.400 €Sosiaalinen vuorovaikutus ja fysiologiset tunneprosessit psykoterapiassa

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

Psykoterapian toimintaperiaate on erityisellä tavalla sosiaalinen, sillä se perustuu yksinomaan keskusteluun. Tämä tekee psykoterapiasta kiinnostavan tutkimuskohteen, kun halutaan ymmärtää, miten sosiaaliset, mentaaliset ja bio-fysiologiset prosessit ovat yhteydessä toisiinsa. Tutkimuksessani lähestyn tätä kysymystä uudella tavalla, yhdistämällä sosiologisen vuorovaikutustutkimuksen fysiologisten tunneprosessien tutkimukseen. Tutkimuskysymykseni on: miten emootion vuorovaikutuksellinen säätely on yhteydessä terapeutin ja potilaan fysiologiseen emootioprosessiin, joka ilmenee autonomisen hermoston aktivaation vaihtelussa. Analysoimalla terapiaistuntojen videonauhoituksia ja istuntojen aikana tehtyjä fysiologisen aktivaation mittauksia kuvaan, miten terapeutin ja potilaan erilaiset keskustelutoiminnot (esimerkiksi terapeutin uudelleenmuotoilut potilaan puheesta, empatian osoitukset, vuorottelu) yhdistyvät muutoksiin fysiologisessa aktivaatiossa (esimerkiksi sydämen sykkeessä). Aineiston analyysissä teoreettisena taustana on keskustelunanalyyttinen ymmärrys vuorovaikutuksesta rakenteellisesti jäsentyneenä, reflektiivisenä prosessina. Tutkimuksen empiirinen toteutus on kvantitatiivinen.

Keskustelunanalyttiseen tutkimusperinteeseen on liittynyt agnostinen suhtautuminen keskusteluun osallistujien mielensisäisiin prosesseihin; ne on otettu huomioon vain niiden sosiaalisen ilmiasun suhteen. Tutkimuksessani ylitän tämän, metodologisesti perustellun mutta todellisuudessa keinotekoisen, rajan tavoitteenani kuvata uudella tavalla tunteiden säätelyn ja psykoterapiaprosessin sosiaalista luonnetta sekä rakentaa siltaa ymmärtävän sosiologian ja bio-fysiologisen tutkimuksen välille.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FM Katri Vuola 58.600 €Maalatut puuveistokset Turun keskiaikaisessa hiippakunnassa 1250–1400: veistosten valmistus, hankinta ja käyttö

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 2-vuotinen hanke

Ajanjaksolta 1250–1400 on Suomessa on säilynyt noin 130 Turun keskiaikaisen hiippakunnan kirkoissa käytössä ollutta puuveistosta. Veistokset kuuluvat vanhimpaan aineelliseen kulttuuriperintöömme arkeologisen aineiston ohella. Taidehistorian alaan liittyvän väitöstutkimuksen tavoitteena on selvittää monitieteisesti, miten ja missä veistokset on valmistettu, millainen oli veistosten hankintaprosessi sekä miten veistokset ilmentävät muutoksia kirkon kultissa. Lisäksi selvitetään oliko taidekäsityöläisyydelle edellytyksiä Suomen kaupungistuvissa asutuskeskuksissa. Veistosten muodon analyysia painottanut aikaisempi tutkimus on tulkinnut alkuperäkysymyksiä kansallisen historiatutkimuksen viitekehyksestä käsin. Kysymys veistosten alkuperästä on kuitenkin aiemmin oletettua monimuotoisempi. Tutkimuksen ensisijainen aineisto koostuu Kristusta, Mariaa sekä pyhimyksiä kuvaavista veistoksista. Menetelmät ovat materiaalinen esinehavainnointi, ikonografinen analyysi, tyylivertailu sekä materiaali- ja rakennetutkimukseen liittyvät luonnontieteelliset menetelmät. Tutkimus toteutetaan artikkeliväitöskirjana. Liedon mestaria käsittelevä artikkeli on julkaistu 2016 alussa. Veistosten puulajeja alkuperän indikaattoreina käsittelevä artikkeli sekä kuningaspyhimysikonografiaa tutkiva artikkeli julkaistaan 2017. Neljäs artikkeli tutkii krusifiksien kuvallista merkitystä sekä krusifiksien hankinnan historiallista kontekstia.

Väitöstutkimuksessa ravistelen vakiintuneita käsityksiä suomalaisen kuvanveiston alkuvaiheista. Tutkimus on edellyttänyt matkustusvalmiutta, kielitaitoa, laajaa verkostoitumista, pitkäjänteisyyttä, avoimuuutta uusille tilaisuuksille ja tilanteille sekä käytännöllisten esteiden ylittämistä. Tutkimusaineisto on luonteelta kansallisvaltiorajat ylittävää. Niin tutkijoita kuin aineistojakin yhdistää Itämeri, taiteen ja kulttuuristen vaikutteiden keskeinen leviämisväylä jo keskiajalla.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Professori Juha Vuori ja työryhmä (Colourboratory)170.000 €Turvallisuuden värit

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ | 4-vuotinen hanke

Yhteiskuntatieteellinen tutkimus on pitkälti ollut värisokeaa, tai oikeastaan ei edes värisokeaa vaan täysin väritöntä. Värien käyttö on luettu merkityksenmuodostuksissa näkymättömyyden tai melun piiriin, värit on korkeintaan nähty esteettisinä tai muotoiluun liittyvinä piirteinä. Hankkeemme kuitenkin lähtee siitä, että värien käyttö ei ole ”viatonta”. Värit ovat elimellinen osa inhimillistä toimintaa, merkitysten muodostumista ja rakennettuja visuaalisuuksia; värit ovat osa ihmisten, teknologioiden ja sosiaalisten merkitysten sykeröitä sekä verkostoja. Tämä pätee yleisesti, mutta aivan erityisesti tutkimuskohteenamme olevissa turvallisuuskäytännöissä, kuten sotilas- ja poliisiunivormuissa, valtioiden lipuissa, rodullistamisessa ja niin edelleen. Värien avulla luokitellaan sosiaalisesti, tehdään normeja näkyviksi ja tehdään esimerkiksi abstraktista kansainvälisestä järjestelmästä käsin kosketeltava tai maahan tallattava. Värit ovat osa käytäntöjä, joilla säädellään vapauksia ja asetetaan oletuksia kansalaisten sekä valtion viranomaisten kohtaamisten luonteesta. Yhdistämällä tieteen ja taiteen menetelmät on mahdollista tehdä tutkimustulokset kokemuksellisiksi sekä koetella niiden rajoja.

Värien tutkiminen turvallisuuden kontekstissa on jo itsessään rohkeaa turvallisuudentutkimuksen kentässä. Hanke jatkaa silti pidemmälle alan mukavuusalueen ulkopuolelle nivomalla taiteen osaksi tutkimuksen tekoa ottamalla täysipäiväisen ammattitaiteilijan osaksi tutkimusryhmää. Hanke ei vain tutki visuaalisia turvallisuuskäytäntöjä, se toteuttaa tutkimusta visuaalisilla menetelmillä yhteistyössä ammattitaiteilijan kanssa, mikä mahdollistaa kokeellisen ja kokemuksellisen tutkimusotteen.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Margarita Rosselló Ramón
Muut työryhmän jäsenet: Juha Vuori, Rune Andersen, Xavier Guillaume

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Filosofian maisteri Anne Kristiina Väänänen 13.800 €Kaivosteollisuuden vaikutukset suomalaisiin järviin: ekologinen riskinarviointi sekä pilaantuneiden sedimenttien kunnostus

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

Työn tavoitteena on selvittää kaivostoiminnan vaikutuksia suomalaisiin vesistöihin. Metallikuormituksen lisäksi
tutkimuksessa selvitetään, miten suomalaiset erityisolot, kuten vuodenaikojen vaihtelu, vesien pehmyys ja orgaanisen aineksen korkeat pitoisuudet vaikuttavat riskinarviointiin. Työssä tutkitaan erilaisten riskinarviointimenetelmien käytettävyyttä sekä menetelmiä, jolla metallien biosaatavuuttaa ja toksisuutta voitaisiin kustannustehokkaasti arvioida.

Toisena pääteemana on pilaantuneiden järvisedimenttien kunnostus. Pyrimme löytämään sedimenttiin lisättäviä kunnostusmateriaaleja, sorbentteja, joiden avulla metallien biosaatavuutta voitaisiin pienentää alueilla, joissa metalleilla nähdään haittavaikutuksia.

Menetelminä käytetään kemiallisia analyysejä, toksisuuskokeita, mallinnusta sekä passiivinäytteenottimia. Tutkimuksesta on tässä vaiheessa julkaistu yksi tieteellinen artikkeli ja kaksi muuta artikkelia on tekeillä. Tutkimuksessa on yhteistyökumppaneina GTK (Kuopio) sekä SYKE (Jyväskylä).

Hankkeen tuloksista saadaan arvokasta tietoa metallipäästöjen riskinarviointiin ja suomalaisissa oloissa tehtäviin ympäristöhallinnon hankkeisiin ja viranomaistyöhön. Suomessa ei vielä ole sedimenttien
haitallisuuteen pohjautuvia metallien raja-arvoja ja toivomme, että tutkimuksemme tuloksia voidaan käyttää apuna päästörajoitusten ohjeistuksien luomiseksi.

Tutkimuksen tulokset voivat tuoda suoraan kehityksiä ympäristöhallinnon toimintaan metallien riskinarvioinnissa. Tutkimus myös kehittää kemiallisten menetelmien käyttökelpoisuutta eläinkokeiden asemesta. Tutkimusmenetelmiämme ei ole Suomessa juuri käytetty, joten menetelmien optimointi on haastavaa, mutta edistää suomalaista tieteen tekemistä.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

MuT, FM Laura Wahlfors 75.000 €Klassisen musiikin muuttuva kenttä 2000-luvulla: Muusikkouden queer-päivitys

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ | 2-vuotinen hanke

Tutkimuksessani tarkastelen klassisen muusikkouden muuttuvaa kenttää 2000-luvulla. Sukupuolen ja seksuaalisuuden kysymykset ovat nousseet klassisessa musiikissa uudella tavalla neuvoteltaviksi, kun avoimesti seksuaalista vähemmistöä edustavia tai sukupuolirooleilla leikitteleviä muusikoita on noussut esiintymislavoille. Mitä on 2000-luvun queer-muusikkous klassisessa musiikissa?

Vastaan kysymykseen tutkimalla tunnettuja avoimesti homoseksuaalisia muusikoita tai queer-ikoneja (Cameron Carpenter, Jeremy Denk, Stephen Hough, Sharon Isbin, Jean-Yves Thibaudet, Nathalie Stutzmann, Emmanuel Vass). Yhtenä tutkimuskohteena on myös oma työskentelyni pianistina. Monialainen hanke yhdistää kulttuurista musiikintutkimusta ja muusikkoustutkimusta, sukupuolentutkimusta, esitystutkimusta, etnografista tutkimusta, taiteellista tutkimusta sekä filosofiaa.

Hankkeen tavoitteet ovat: 1) tuottaa uutta tietoa klassisen musiikin queer-käytännöistä sekä 2) klassisesta musiikista kulttuurikriittisenä näyttämönä; 3) kehittää klassisen musiikin esittämisen tutkimusta; 4) valottaa klassisen musiikin heterogeenisyyttä; 5) purkaa klassisen musiikin käytäntöjen vanhanaikaisia ideologioita ja 6) tuoda esiin seksuaalisen toiseuden merkitys yhteiskunnassa.

Toteutan tutkimuksen Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa. Tulokset julkaistaan viitenä vertaisarvioituna artikkelina kansainvälisissä julkaisuissa ja yleistajuisena suomenkielisenä monografiana. Hanke tuottaa myös queer-konsertin.

Klassisessa musiikissa seksuaalinen ja sukupuolinen toiseus on edelleen tabu, johon tarttuminen varmasti herättää reaktioita. Pureudun provokatiivisesti klassisen musiikin ja yhteiskunnan suhteeseen purkamalla ideologioita sekä korostamalla muusikoita yhteiskunnallisina toimijoina ja klassista musiikkia kulttuurikriittisenä kenttänä. Rajoja ylittävä teorioiden ja metodien yhdistelyni voi tuottaa ennalta arvaamattomia tuloksia. Asetan myös itseni alttiiksi vähemmistön edustajana.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FT, arkeologi Anna Wessman 75.600 €Menneisyyttä etsimässä – kolmannen sektorin merkitys kulttuuriperinnön tutkimuksessa

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 2-vuotinen hanke

Metallinetsinharrastus on 2000-luvulla kasvattanut huomattavasti suosiotaan Suomessa ja siitä on tullut ilmiö, joka vaikuttaa vahvasti kulttuuriperintöorganisaatioiden toimintaan. Vaikka yhteistyötilanne on ollut pääkaupunkiseudulla tähän asti suhteellisen hyvä, herättää se arkeologikunnassa myös voimakkaita tunteita puolesta ja vastaan.
Merkittävien muinaisesineiden löytyminen ei enää ole arkeologien yksinoikeus, niitä etsivät ja löytävät myös tavalliset ihmiset ja kolmas sektori. Suhtautuminen yhteiseen kulttuuriperintöömme on siten nopeasti muuttumassa. Harrastuksen motiiveja ja taustoja on tärkeää tutkia, jotta tämän ajankohtaisen ilmiön ymmärtäminen olisi helpompaa. Tutkimuksen yhtenä tavoitteena on myös saattaa uusia vaihtoehtoisia toimintamalleja yhteistyölle.

Tutkimus koostuu kahdesta osa-alueesta. Ensimmäinen tavoite on kartoittaa Kanta-Hämeen menneisyyden etsijät – nimisen metallinetsinharrastajayhdistyksen motiiveja, toimintamalleja ja ajatuksia kulttuuriperinnöstä ja julkisuudesta, haastattelututkimuksen avulla. Tutkimuksen toinen tavoite on tuottaa uutta tutkimustietoa metallinetsimellä tehdyistä irtolöydöistä. Tämä tapahtuu mm. tutkimalla Kanta-Hämeen metallinetsijöiden tekemiä esinelöytöjä tilastollisella menetelmällä sekä tutkimalla rajattua löytömateriaalia, ns. Savo-karjalaistyyppisistä koruja tällä alueella.

Suhtautuminen yhteiseen kulttuuriperintöömme on juuri nyt muuttumassa. Myös tavalliset ihmiset ja ns. kolmas sektori tutkivat menneisyyttä, eikä se ole enää arkeologien yksinoikeus. Tutkimuskohteeni - metallinetsijät - on ilmiönä ajankohtainen, mutta aiheena vaikea ja herkkä. Tutkimukseni on lisäksi monelta osin rajoja rikkova, sillä kartoitan yhteistyön mahdollisuuksia kolmannen sektorin kanssa ja tutkin samalla tämän uuden osallisuuden tuomia mahdollisia riskitekijöitä.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FT Elina Westinen ja työryhmä (Hiphop Suomessa: suuntaukset ja sukupolvet -tutkimusverkosto)12.000 €Hiphop Suomessa -seminaarisarja ja -tietokirja

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 3-vuotinen hanke

Hiphop-kulttuuria Suomessa käsittelevä hankekokonaisuus koostuu kahdesta toisiaan tukevasta osasta: 1) hiphop-tutkimuksen seminaarisarjasta, ja 2) seminaarisarjan esityksiin ja keskusteluun pohjautuvasta, suomenkielisestä ja yleistajuisesta tietokirjamaisesta artikkelikokoelmasta. Hanke tarjoaa ensimmäisen yhteisen keskustelufoorumin eri tutkimusalojen hiphop-kulttuuria koskeville tutkimushankkeille, sekä edistää rohkeasti tieteen popularisointia, yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja vuoropuhelua.

Hankkeen yhteydessä järjestetään yhteensä neljä seminaaria, joissa käsitellään ja kartoitetaan ajankohtaista hiphop-tutkimusta Suomessa eri näkökulmista.

Seminaarisarjan esitelmien pohjalta kootaan laajalle yleisölle suunnattu vuoropuhelumainen artikkelikokoelma "Suomihiphop ennen ja nyt: Puheenvuoroja tutkijoilta ja tekijöiltä". Artikkelikokoelma on ensimmäinen kirjallinen teos, jossa hiphopin tutkijat ja tekijät asettuvat vuoropuheluun. Kirjoittajina toimivat verkoston tutkijat, muut tutkijat, pro gradu -vaiheen opiskelijat, sekä tunnetut hiphop-kulttuurin tekijät.

Seminaarisarja ja tietokirja ovat tuoreita, kattavuudeltaan uraauurtavia ja ainutlaatuisella tavalla tiedettä popularisoivia avauksia Suomessa. Eri tutkimusaloja edustava tutkijajoukko toimii projektissa vahvasti yhteistyössä hiphop-kulttuurin tekijöiden kanssa, jotka ovat monilla eri toimialoilla rohkeita yhteiskunnallisia kannanottajia ja osallistujia. Ajankohtaiseen hiphop-kulttuuriin keskittyvä hanke rakentaa myös ennakkoluulottomasti uutta poikkitieteellistä hiphop-tutkimuksen alaa Suomessa

Työryhmän jäsenet
Muut työryhmän jäsenet: Antti Kivijärvi, Antti-Ville Kärjä, Dragana Cvetanović, Inka Rantakallio, Venla Sykäri

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Professori Matti Wiberg ja työryhmä22.000 €Faktat politiikassa

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

Faktantarkastuksen avulla arvioidaan, ovatko poliittisten toimijoiden tosiasiaväittämät totuusarvoltaan tosia vai jotakin muuta, erityisesti kunnallisvaaleihin 2017 liittyen. Faktantarkistus on toistaiseksi ollut projekti, jota vain media toteuttaa pohjimmiltaan omia tarkoitusperiään varten. Vaikka kyseinen käytäntö on vakiintunut median piirissä, tutkijat ovat pääasiassa jättäneet aiheen huomiotta. Tämä on outoa, kun ottaa huomioon tutkimuksen lähtökohtaisesti skeptisen luonteen, jossa vanhat oletukset, rakenteet ja auktoriteetit pyritään aina kyseenalaistamaan. Tässä projektissa asetetaan kunnianhimoiseksi tavoitteeksi täyttää tämä tyhjä tila analysoimalla kattavasti ja systemaattisesti sekä kuntavaalikampanjoinnin että valtakunnan tason politiikanteon yhteydessä esitettyjen poliittisten viestien paikkansapitävyyttä. Analyysin kohteena ovat poliitikkojen ja kuntavaaliehdokkaiden vaalipuheet, vaalikeskustelut ja poliitikkojen henkilökohtaisten verkkosivujen sekä sosiaalisen median viestit.

1 Akateeminen tieto aiheesta puuttuu lähes täysin.
2 Saatavat tutkimustulokset eivät välttämättä ole ongelmattomia politiikan toimijoiden kannalta: voi osoittautua, että tosiasioilla ei ole niille kuuluvaa asemaa poliittisissa prosesseissa.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: NN NN

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Yhteiskunnallisen ja kulttuurisen eläintutkimuksen seura ry 12.000 €(Un)common worlds: Kansainvälinen eläintutkimuskonferenssi

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

(Un)common worlds -konferenssin tarkoituksena on luoda puitteet ihmisen eläinsuhteita koskevalle tieteelliselle keskustelulle, avata uusia yhteistyömahdollisuuksia yli tieteenala- ja kansallisuusrajojen sekä yleisemmin edistää eläintutkimusta Suomessa ja kansainvälisesti. Lisäksi konferenssi tuo näkyvyyttä ja tunnettuutta suomalaiselle tiedemaailmalle ja tutkimukselle. Tieteellisen keskustelun lisäksi konferenssi edistää tieteen ja taiteen välistä vuoropuhelua. Konferenssi toteutetaan Turussa 7.-9.8.2018. Suomessa ei ole aiemmin järjestetty kansainvälisiä eläintutkimuksen konferensseja vastaavassa mittakaavassa. Konferenssin pääasiallisena tapahtumapaikkana toimii Turun yliopisto, jossa yhteiskunnallisella ja kulttuurisella eläintutkimuksella on maassamme huomattavan vahva asema. Yhteistyökumppanina toimii myös Turun kaupunki. Odotamme konferenssiin 100-150 osallistujaa eri puolilta maailmaa. “(Un)common worlds” haastaa ja vie eteenpäin alan ajankohtaisimpia keskusteluita kysymällä, millaisia maailmoja ihmiset ja eläimet voivat jakaa, ja mikä jää jakamatta? Mitä eroja tulee purkaa, mitä kunnioittaen säilyttää?

Yhteiskuntatieteellinen ja kulttuurinen eläintutkimus on kasvanut nopeasti eri puolilla maailmaa. Teemalla “(Un)common worlds” toteutettava tapahtuma haastaa ja vie eteenpäin alan ajankohtaisimpia keskusteluita sekä on ensimmäinen kansainvälisessä mittakaavassa merkittävä Suomessa järjestetty eläintutkimuksen konferenssi. Konferenssi edesauttaa alan vakiintumista Suomessa, kansainvälisten verkostojen luomista ja suomalaisen tutkimuksen tekemistä tunnetummaksi ympäri maailman.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

TkT, tutkijatohtori Jenni Ylä-Mella 84.900 €Kestävän energian ja cleantech-sovellusten kierrätyksen haasteet: Loppuvatko kriittiset materiaalit?

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 2-vuotinen hanke

Tutkimus keskittyy moneen tämän päivän avainhaasteeseen: kestävään uusiutuvaan energiaan, resurssitehokkuuteen ja materiaalien kriittisyyteen. Lähtökohta on, että tulevaisuuden energiaratkaisujen ja cleantech-sovellusten käyttöönottosuunnitelmat perustuvat pääosin taloudellisiin tavoitteisiin ja vähähiilisyyteen, eivätkä ne huomioi kriittisten materiaalien aiheuttamia rajoitteita.
Tutkimus kartoittaa tulevaisuuden energiateknologioiden ja cleantech-sovellusten kierrätysmenetelmiä kriittisten materiaalien talteenoton maksimoimiseksi sekä tarkastelee materiaalivirta-analyysin (MFA) ja elinkaariarvioinnin (LCA) avulla kriittisten materiaalien häviöitä elinkaaren eri vaiheissa. Tutkimus tuottaa uutta tietoa materiaalihäviöiden mekanismeista ja kriittisten materiaalien käytön tehokkuudesta elektroniikan suunnittelun, tuotannon, käytön ja loppuhallinnan välillä olevien kuilujen pienentämiseksi. Tutkimuksessa ehdotetaan myös uusia strategisia kierrätystavoitteita ja suosituksia hiilivapaiden energiateknologioiden ja cleantech-sovellusten kierrätykseen arvokkaimpien materiaalien häviöiden minimoimiseksi.
Aluksi tutkimus keskittyy valittujen case-sovellusten ja tiettyjen kriittisten materiaalien häviötarkasteluihin, jälkipuoliskolla kartoitetaan kriittisille materiaaleille sopivat kierrätysteknologiat sekä sovelletaan aikaisemmin tuotettua tietoa materiaalihäviöiden mekanismeista strategisten kierrätystavoitteiden ja -suositusten luomiseen.

Kestävän uusiutuvan energian ja cleantech-sovellusten käyttöönottosuunnitelmat eivät huomioi kriittisten materiaalien aiheuttavia rajoitteita. Hiilivapaiden uusiutuvien energiateknologioiden jätteidenhallinta on vielä pitkälti kartoittamaton aihealue, käytännössä alalla ei ole tehty tutkimusta vielä lainkaan. Tutkimustulosten odotetaan olevan merkityksellisiä ja hyödyllisiä uusien strategisten tavoitteiden asettamiseksi uusiutuvien energiateknologioiden loppukäsittelyinfrastruktuurille.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FM Henni Ylänne 4.720 €Laidunnuksen ja ilmastonmuutoksen yhteisvaikutukset subarktisten ekosysteemien hiilivarastoihin

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

Haen kahden kuukauden jatkorahoitusta saattaakseni loppuun väitöskirjani porojen laidunnuspaineen ja ilmaston lämpenemisen vaikutuksista pohjoisten ekosysteemien hiilenkiertoon. Väitöskirjassani kysyn, muuttuuko tundra-alueiden hiilivarastojen vaste lämpenemiselle paikallisen porojen laidunnuspaineen mukaan, mitkä paikalliset tekijät säätelevät vastetta ja mitkä prosessit vaikuttavat tundramaiden hiilen kiertoon nyt ja vastaisuudessa.

Vastatakseni näihin yhdistelen kahden pitkäaikaisen lämmityskokeen tuloksia todellisuudessa tapahtuneisiin ajallisiin muutoksiin. Sekä kokeissa että seurantatutkimuksissa mittaan hiilen määrää kasvillisuudessa, karikkeessa ja maaperässä (=hiilivarastot) sekä arvioin hiilen kiertoon vaikuttavia prosesseja, kuten yhteyttämistä, ekosysteemihengitystä, mikrobihengitystä ja mikrobien ulkopuolisten entsyymien aktiivisuutta.

Tulosten avulla pyrin luomaan konkreettisen arvion siitä, miten ilmaston lämpeneminen ja laidunnus muuttavat subarktisten ekosysteemien kykyä sitoa ja vapauttaa ilmakehän hiilidioksidia. Aihe on ajankohtainen ja globaalisti merkittävä, sillä arktisen alueen maaperässä on suuret määrät hiiltä, joka saattaa vapautua ilmakehään jos mikrobien aktiivisuus kasvaa enemmän kuin kasvien yhteyttäminen.

Tässä vaiheessa olen julkaissut ensimmäisen artikkelin sekä lähettänyt toisen arviointiin. Viimeisen osajulkaisun päädyimme jakamaan kahteen osaan.

Tutkimukseeni sisältyy useita uusia avauksia kansainvälisesti kiinnostavasta aiheesta. Laiduntajia esiintyy maailmanlaajuisesti, kuitenkaan näiden merkitystä osana alueen hiilenkiertoa ei vielä ymmärretä. Tuottamalla uutta ymmärrystä, pyrimme luomaan edellytyksiä ilmastonmuutoksen paikallisten vasteiden tarkempaan
mallinnukseen. Tulevaisuudessa parempaa tietoa voisi käyttää myös apuna hiilineutraalissa maankäyttösuunnittelussa. Tematiikkaa voidaan soveltaa myös arktisten alueiden ulkopuolelle.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Academic researcher Barry Zellen 32.400 €Tribal Buffer Zones and Regional Stability from the Polar to Oceanic Region: Understanding the Interface between Indigenous Homelands and Modern States, and the Foundations for Stable Borderlands

Academic research or work based on it | The project''s themes are related to The changing neighbourness of Finland programme

The objective of this project is to understand the complex dynamics of several trans-state tribal homelands that straddle international borders which have shown an enduring capacity to sustain peace between and within states, and to overcome the sorts of interethnic, intrastate, and interstate conflicts that have become endemic in other parts of the world. I start with the crossborder homeland of the Inuit, to come to understand their unique approach to world politics, one that has infused the Arctic Council with an underlying spirit of collaboration among its state and non-state members and observers; and proceed to examine other tribal homelands that cross international frontiers, and which like Inuit Nunangat appear to foster a moderation in international conflict and encourage a spirit of international collaboration. Additional case studies include the Athabaskan homeland of Denedeh in subarctic North America; the Dayak homeland on Borneo; the Sami homeland in northern Europe; and the ethnically-complex Hill Tribes region of highland Southeast Asia (including the Shan and Hmong homelands); the Iroquois “Five Nations” confederacy between New France and New England during colonial times; and both Ezo, the Ainu homeland on Hokkaido, Sakhalin and the Kuril Islands, and the Ryukyu Kingdom situated midway between China and Japan. These indigenous homelands once stood as self-governing polities between major powers but in modern times have been engulfed and divided by states.

This project boldly seeks to reimagine our world through the lens of indigeneity, and in so doing to help liberate indigenous peoples from their perceived marginalization in world politics, revealing through my international comparative study of crossborder indigenous homelands from Sápmi to Borneo their enduring and historic role in world politics – as tribal buffer zones between states, facilitators of regional and international peace, and the long-overlooked fourth image in world politics.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FT, Dos. Elena Zvereva and workgroup (Biases in environmental research)135.000 €Biases in environmental research: Identification and minimisation

Academic research or work based on it | 2-year project

The goal of the proposed project is to improve the research methodology and the quality of the decision support recommendations in the field of environmental protection. Our fundamental objective is to evaluate the extent to which different biases associated with scientific research affect environmental knowledge and to identify research fields and groups of stakeholders most affected by these biases. Our applied objective is to combat the adverse impacts of biases on environmental knowledge by drawing the attention of scientists and decisionmakers to this problem and by educating undergraduate and graduate students about biases in scientific research. We will work with the focus groups in order to learn the perceptions, opinions, beliefs and attitudes of different groups of stakeholders towards the problem of biases in environmental knowledge. Based on the obtained information, we will adjust the topics of the research synthesis and questions to be answered by dedicated experiments. We will develop a course addressing the problem of biases in biomedical sciences for students of Finnish universities. For other groups of stakeholders, we will prepare a lecture that will address primarily the questions of how to understand whether a particular result may be biased and how to combat different forms of biases when planning and conducting environmental research. We will organise a workshop on the problem of biases in environmental science during the second year of the project.

Our pilot studies demonstrated that environmental science suffers from various forms of bias and therefore some knowledge might be false. The proposed project has the potential to yield cutting-edge results and greatly improve the quality of decision support recommendations in the field of environmental protection.. The implementation of measures aimed at combatting the impacts of research biases on scientific knowledge will strenghten the research and innovation capacity of Finnish science.

Workgroup members
Monthly grant recipients:Elena Zvereva, Mikhail Kozlov
Other members: Elena Zvereva, Mikhail Kozlov

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

HTM, LuK Saara Maria Österberg 115.500 €Ympäristöinnovaatioita edistävä sääntely – Tapaustutkimuksia kaivosvesien hallinnan innovaatiotoiminnasta

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 4-vuotinen hanke

Väitöstutkimus on ympäristöoikeudellinen arviointitutkimus, jossa tarkastellaan ympäristösääntelyä innovaationäkökulmasta. Tutkimuksen kohteena on ympäristösääntelyn dynaaminen tehokkuus ja pääkysymyksenä: "Miten ympäristösääntely edistää tai estää sellaisten uusien teknisten innovaatioiden kehittämistä ja käyttöönottoa, jotka suojelisivat ympäristöä kaivosvesien haittavaikutuksilta paremmin, kuin vanhat jo käytössä olevat menetelmät?" Tutkimuksessa tunnistetaan sääntelyn rakenteista lakiteknisiä esteitä ja kannustimia sekä arvioidaan empiiristen tapaustutkimusten kautta säännösten soveltamistoiminnan innovaatiomyönteisyyttä. Tunnistettujen epäkohtien korjaamiseksi esitetään lainsäätäjää palvelevia säännösvaihtoehtoja ja nostetaan esiin innovaatiotoimintaa tukevia parhaita viranomaiskäytäntöjä. Lisäksi tehdään ympäristöviranomaisia ja tuomioistuimia hyödyttävää laintulkintaa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittämiseen vaikuttavasta sääntelystä. Tutkimus jäsentyy artikkeleittain kattamaan koko kaivoselinkaaren malminetsinnästä kaivoksen sulkemista seuraavaan jälkihoitovaiheeseen.

Kestävä kaivostoiminta pohjoisissa olosuhteissa edellyttää korkeatasoista kaivosvesienhallintaa. Ympäristösääntely on väline, jolla yhteiskunta voi vaikuttaa vesienhallinnan tasoon. Sääntely on dynaamisesti tehokasta, jos se kannustaa teollisuutta kehittämään jatkuvasti entistä parempia vesienhallinnan tekniikoita ja menetelmiä. Tutkimuksessa arvioidaan monimenetelmällisesti sääntelyn dynaamista tehokkuutta yhdistäen innovaatiotoimijoiden kokemuksia lainopilliseen analyysiin ja sääntelyteoriaan.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Docent Ann-Catrin Östman ja työryhmä (Dealing with Difference)383.000 €Dealing with Difference: Peddlers, Consumers and Trading Encounters in Finland, 1840–1940 (Handel med främlingar: gårdfarihandlare, kunder och handelsmöten i Finland, 1840–1940)

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 4-vuotinen hanke | Hankkeen teemat liittyvät Suomen muuttuvat naapuruudet -ohjelmaan

I fokus står den växelverkan mellan olika språkliga och etniska grupper som utökad transnationell handel medförde. Bland gårdfarihandlarna i Finland fanns förutom svensk- och finskspråkiga även personer med romsk, rysk, karelsk eller judisk bakgrund. Dessa förmedlade nya konsumtionsvaror till olika sociala grupper, främst på landsbygden. Vi utgår ifrån att rörlig handel också omformade samhälleliga relationer: konsumtion kunde både öka och minska avståndet mellan olika sociala grupper.

Med källpluralistiska och tvärvetenskapliga angreppssätt synliggörs handelspraktikers och varuutbytes sociala och kulturella betydelser. I projektet utnyttjas bl.a. etnologiska och folkloristiska samlingar, tidningar, domstols- och myndighetsmaterial samt fotografier.
Utifrån Georg Simmels främlingsbegrepp studeras interaktion som korsade gränserna mellan olika etniska, språkliga och religiösa grupper. Influerade av teorier kring materiell kultur intresserar vi för den betydelse varor och ting hade i mötet mellan olika grupper. Ett intersektionellt perspektiv genomsyrar projektet och med fokus på genus, etnicitet och religion analyseras den specifika samverkan mellan olika föränderliga maktordningar som präglade handelsinteraktion. Vi bidrar till internationell forskning om globaliseringens betydelse för minoritetsgrupper genom en analys finländska kontexter, präglade dels av en snabbt förändrad konsumtionskultur, dels av den rörlighet som tillhörigheten till det ryska imperiet medförde.

I projektet studeras hur och i vilken omfattning utifrån kommande personer har setts som ”främlingar”. Projektet är modigt i sin tvärvetenskapliga ansats och sitt sätt att ställa frågor som berör migration, transnationalism och minoriteter. Det visar på historiska kontinuiteter gällande rasism, mobila gruppers försörjning och utanförskap idag. När väckte mobila grupper rädslor och var dessa kopplade till kön, etnicitet och religion? Projektet belyser även samverkan och inkluderande processer.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Eija Stark, Hanna Lindberg, Johanna Wassholm, Jutta Ahlbeck, Niklas Hulden
Muut työryhmän jäsenet: Anna Sundelin

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti