Myönnetyt apurahat ja residenssipaikat

Tutkimushankkeet, tieteelliset seminaarit ja muu tieteen rahoitus (8.12.2015)

Selaa arkistoa

Professori, VTT, KTM Pertti Ahonen ja työryhmä70.770 €Politiikkatointen muotoutumisen digitaalinen ihmistiede

Yhteiskuntatieteellinen
jatkoapuraha

Hanke tutkii ketjuja kansalaismielipiteiden muotoutumisesta puolue- ja hallitusohjelma-dokumenttien kautta politiikkatointen hallinnolliseen ja poliittiseen arviointiin ja niiden arviointiin yleisessä julkisuudessa. Tutkimusmetodologiat edustavat pääasiassa iso data- ja koneoppimistutkimusta.

Tutkimuskysymykset ovat:
1: Kuinka laadukasta on politiikkatointen muotoutumiseen liittyvä puntarointi eli deliberointi?
2: Miten politiikkatoimet muotoutuvat puolue- ja hallituspoliittisesti sekä samanaikaisesti kummallakin tavalla?
3: Miten laadukasta on yliopistostrategioiden kielenkäyttö, miten strategiat jäsentyvät topiikoittain, millaisia mielialoja strategiat ilmaisevat , jakautuvatko yliopistot strategioidensa perusteella ryhmiin ja millaisia yliopistoja kuhunkin ryhmään kuuluu?
4: Millaisten polarisoituvien ulottuvuuksien mukaan jäsentyy politiikkatoimia koskeva poliittinen ja hallinnollinen arviointi, miten arviointi jäsentyy kielenkäytön topoksittain ja missä sävyssä arviointia harjoitetaan?
5: Miten kansalaisten ja poliittisten päätöksentekijöiden verkko-osallistuminen jakautuu normalisaatiohypoteesin ja digital divide -oletusten kannalta?
6: Synteesikysymys: Miten politiikkatoimet muotoutuvat kokonaisuutena alustavasta puntaroinnista puolue- ja hallituspoliittiseen ohjelmointiin, poliittiseen ja hallinnolliseen arviointiin ja uusiin puntaroinnin kierroksiin yleisessä julkisuudessa?

Hanke edustaa edelleen globaalisti varsin harvinaista tutkimuslajia. Yhtäältä se perustuu iso data- ja koneoppimistutkimukselle, toisaalta valtavirtaistaa mainitun tutkimusalan sovellutuksia politiikkaa ja julkisen sektorin toimintaa koskevan tutkimuksen piiriin. Hankeen ajankohtaisuus on sen toiminta-aikana selvästi korostunut Suomessa tiedepolitiikassa (mm. Suomen Akatemia), maan hallituspolitiikassa ja yliopistojen kehittämislinjoissa.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

YTT Laura Ahva ja työryhmä105.000 €Sovittelujournalismi: Toimintatutkimus konfliktiherkkien aiheiden julkisesta keskusteluttamisesta

Yhteiskuntatieteellinen

Suomalainen viestintäympäristö on kärjistynyt. Tämä uuvuttaa ja ahdistaa monia mediakäyttäjiä, myös toimittajia. Etenkin verkossa epäluulot ja aggressio vievät tilaa yhteistyötä rakentavalta julkiselta keskustelulta. Mitä tilanteelle olisi tehtävissä?

Tämä tutkimushanke on syntynyt toimittajien ja tutkijoiden yhteisestä motivaatiosta muuttaa ja liennyttää keskusteluilmapiiriä tieteellisen tutkimuksen ja journalismin keinoin ja siten omalta osaltaan tukea demokratiaa ja yhteiskuntarauhaa. Hanke kysyy, miten journalismi voisi parhaiten saavuttaa luottamuksen välittäjänä, joka malttaa kuunnella ja "kuunteluttaa" eri leirejä myös kuohuttavissa aiheissa.

Toimintatutkimuksen hengessä hanke etsii, tutkii ja kehittää parempia julkisen keskustelun muotoja. Toimittajia, tutkijoita ja verkkomoderaattoreita yhteen tuovan työpajamuotoisen työskentelyn kautta hankkeessa jalostetaan ja kokeillaan käytännössä sovittelujournalismia, ajatusta sovittelevuudesta journalismin toimintaa ohjaavana tavoitteena. Eri puolilla Suomea toteutettavien kokeilujen ja niitä koskevien julkisten keskustelujen seurauksena hanke tuottaa konkreettiset ohjeet, joita journalistiset toimijat voivat tulevaisuudessa hyödyntää tarttuessaan ristiriitaisiin aiheisiin.

Hanke tuo yhteen kolme tutkimusaluetta: (1) sovittelevan vuorovaikutuksen, (2) kansalaisjournalismin sekä (3) verkkomedian keskustelukulttuureja käsittelevän tutkimuksen.

Hyvä keskustelu ei synny vain nasevista puheenvuoroista, tarvitaan myös kuuntelemista ja kannattelua. Sovittelevan vuorovaikutuksen, kansalaisjournalismin ja verkkokulttuurien tutkimusta uudella tavalla yhdistävä hanke kehittää sovittelujournalismin käsitettä ja käytäntöjä. Eri puolilla Suomea toteutettavat kokeilut luovat toimittajille ja moderaattoreille turvallisen tilan tutkia rooliensa rajoja arkista toimitustyötä rohkeammin. Tuloksena on ohjeet ristiriitaisten aiheiden keskusteluttamiseen.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Professori Pertti Alasuutari ja työryhmä70.000 €Kansallisten politiikan mallien synkronisointi

Yhteiskuntatieteellinen
jatkoapuraha

Vaikka on olemassa esimerkkejä siitä, että valtiot ovat riippuvaisia toistensa ratkaisuista ja omaksuvat samansuuntaisia, globaaleiksi trendeiksi muodostuvia poliittisia linjauksia, tiedämme vähän siitä miten kansalliset politiikat synkronisoituvat keskenään. Miten kansallisen politiikan vaikuttajat hyödyntävät kansainvälisiä vertailuja ja muiden maiden päätöksiä? Mikä johtaa globaalien trendien ja muotien muodostumiseen seuraamuksena keskinäisriippuvaisesta päätöksenteosta? Hypoteesina on, että kansainväliseen vertailuun kytkeytyvä poliittinen kamppailu toimii samanaikaisesti kahdella tavalla. Yhtäältä näiden prosessien kautta kansallisvaltion kehityspolku synkronisoituu muiden valtioiden ja niissä käydyn keskustelun kanssa. Toisaalta tämä paikallisten prosessien synkronisointi ja kehityspolkujen samansuuntaistuminen tapahtuu tavalla, joka kotoistaa ulkoiset vaikutteet, niin että niiden globaali luonne unohtuu tai hämärtyy. Hanke tutkii näitä kysymyksiä erittelemällä kansallista politiikan tekoa käytännössä. Pääaineistona on otos parlamenttikeskusteluja uusista laeista 11 maasta, joukossa sekä pitkälle kehittyneitä että kehitysmaita.

Tässä luodaan uutta teoriaa siitä, mistä globaalissa hallinnassa on kysymys tai millä keinoilla kansalliset politiikan mallit synkronisoituvat.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

PhD, Adjunct Professor Yagut Allahverdiyeva-Rinne and workgroup79.890 €Exploitation of the Finnish cyanobacterial culture collection for solar biofuel production

Ympäristöntutkimus
jatkoapuraha

Third generation biofuels derived from cyanobacteria and green algae, commonly referred to as microalgae, are considered to be truly sustainable and have a great capacity for significantly reducing the reliance of the human population on fossil fuels. Intensive research on microalgal biofuels has thus been undertaken all over the world, using various approaches. The deep expertise of our team in photosynthetic solar energy conversion is a driving force of the proposed project on microalgal biofuel production. The two important directions covered in the project hold significant potential for scientific community of both basic and applied photosynthesis and biotechnology: (i) Photo-production of H2 by alginate-entrapped N2-fixing cyanobacteria and green algae. A detailed study of the cross talk between H2 metabolism and the main bioenergetic pathways is undertaken by applying a systems biology approach to both model and newly revealed H2 producing strains; (ii) Screening and identifying microalgae present in the local environment for strains capable of high lipid accumulation for biodiesel production and efficient wastewater treatment. The key advantage of the project is the employment of native strains, which are already adapted to the unique environmental conditions of Finland. With the knowledge gained from the study of model and native systems, we ultimately aim to engineer cell factories with even greater performance potential.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

YTT, akatemiatutkija Timo Anttila ja työryhmä108.240 €Yksin yhteiskunnassa

Yhteiskuntatieteellinen
jatkoapuraha

Tässä tutkimuksessa tarkastelemme laajojen suomalaisten väestötutkimusten avulla sosiaalisen kanssakäymisen muutosta noin kolmen vuosikymmenen aikana. Tutkimme erityisesti subjektiivisesti kokettua yksinäisyyttä sekä objektiivisin mittarein havainnoitavaa yksinoloa ja sosiaalista eristyneisyyttä.
Tutkimus koostuu kuvailevasta ja selittävästä osuudesta. Kuvailevassa osassa havainnoimme elinolo- ja ajankäyttöaineistojen aikasarjojen avulla sosiaalisen kanssakäymisen muutosta. Pyrimme sitomaan ilmiön yhteiskunnallisiin prosesseihin. Ajankäyttöaineistojen sarja kertoo esimerkiksi, että suomalaisten yksin, ilman toisen ihmisten kasvokkaista seuraa, viettämä aika on lisääntynyt merkittävästi. Oletamme, että muutos on yhteydessä mm. teknologiseen muutokseen, kaupungistumiseen, työn ja vapaa-ajan muutokseen sekä perhe- ja ikärakenteen muutoksiin.
Tutkimuksen toinen, selittävä, osuus kysyy, mitä taloudellisia ja terveyteen liittyviä hyvinvointiseurauksia yksinäisyyteen, yksinoloon ja sosiaaliseen eristyneisyyteen liittyy. Käytämme ajankäyttö- ja elinoloaineistoihin linkitettyä rekisteridataa ja tilastollisen pitkittäistutkimuksen menetelmiä selvittääksemme muutoksia vastaajien hyvinvoinnissa. Taloudellista hyvinvointia määrittelemme vuosittaisten veronalaisten tulojen sekä koulutus- ja työuratietojen avulla. Terveyteen liittyviä hyvinvointi-indikaattoreita ovat sairauspoissaolot, eläköityminen (ajankohta, eläkemuoto) ja kuolleisuus (ajankohta, syy).

Yksin oleminen, yksinäisyys ja sosiaalinen eristyneisyys ovat hyvinvointivajeita tuottaessaan sosiaalipoliittisesti tärkeitä ilmiöitä. Laajoihin väestötutkimuksiin perustuvaa tutkimusta aiheesta on tehty vähän. Rekisteriseurantaan perustuvat analyysit yksinäisyyden, yksinolon ja sosiaalisen eristyneisyyden hyvinvointivaikutuksista ovat uutta tärkeää perustietoa.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FT Laura Arppe ja työryhmä78.230 €Elämänhistoriat hampaissa - Suomen isotooppiarkeologian uudet resurssit ja niiden soveltaminen esihistoriallisen ajan tutkimukseen

Humanistinen
jatkoapuraha

Hanke kumpuaa tarpeesta kehittää uusia menetelmiä ja tietoarkistoja suomalaisen isotooppiarkeologisen tutkimuksen käyttöön. Suomen happaman maaperän vuoksi arkeologisesta luustomateriaalista säilyy lähinnä pienikokoisia ja haurastuneita hampaita. Muinaisen ravintoekologian tutkimus edellyttää myös taustatietoa alueellisten ravintokasvien ja –eläinten isotooppiarvoista, joka puuttuu Suomesta lähes täysin. Hankkeessa analysoidaan kattava otos suomalaisia muinaisravintolähteitä museokokoelmista pohjatiedon luomiseksi, ja kootaan ja harmonisoidaan tietokannaksi kaikki Itämeren ympäristön isotooppipohjatieto. Projektissa kehitetään mikronäytteenotto- ja analyysimenetelmiä, joilla arkeologisen hammasmateriaalin isotooppikoostumuksiin tallentunut tieto saadaan päivänvaloon. Uusin menetelmin tutkitaan yhden maamme merkittävimmän rautakautisen kulttuurikontekstin, Euran Luistarin kalmiston, hammasjäänteitä. Isotooppimenetelmien, yhdessä µCT-kuvantamisen , kuolinikämallinnusten ja paleopatologisten tutkimusten kanssa, odotetaan paljastavan uutta tietoa rautakauden ihmisten ravinnosta, resurssien jakautumisesta yhteiskunnassa, liikkuvuudesta, ja ajan ilmasto-oloista.

Se minkä on ajateltu olevan este, voi kääntää vahvuudeksi. Suomen arkeologisten luulöytöjen isotooppitutkimusta on pidetty lähes mahdottomana vaikeiden säilymisolosuhteiden vuoksi. Projektissa haasteellisen materiaalin asettamat vaatimukset jalostuvat erikoisosaamiseksi, joka mahdollistaa täysin uusiin tutkimuskysymyksiin vastaamisen. Projekti luo käytännön edellytykset uuden tutkimusalan – isotooppiarkeologian – syntyyn Suomessa.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FT Lotta Aunio ja työryhmä59.560 €Kielellinen variaatio historiallisten suhteiden ja kielikontaktien mittarina: neljän Maran läänin bantukielen kuvaus (Tansania)

Humanistinen

Maran läänissä Tansaniassa puhutaan noin 20 bantukieltä, joista vain pari on dokumentoitu. Alue on yksi itäisen Afrikan ensimmäisiä alueita, joihin bantukielten puhujat noin 2000 vuotta sitten levisivät Kamerunin seuduilta ja siten keskeinen bantukielten historian ja kielikontaktien tutkimuksen kannalta. Hankkeen tavoitteena on dokumentoida näistä kielistä neljä: ikoma, nata, isenye sekä ngoreme, jotka ovat kaikki uhanalaisia. Ngoremen puhujia on vielä noin 50 000, mutta muiden kolmen huomattavasti vähemmän.

Nelivuotinen hanke toteutetaan Helsingin yliopiston Maailman kulttuurien laitoksen sekä University of Londonin (SOAS) kanssa. Keräämme kieliaineistoa Tansaniassa ja aineiston pohjalta laadimme vertailevan kieliopillisen kuvauksen. Lisäksi kehitämme kielikontaktitutkimuksen metodeja. Osana hanketta laaditaan kaksi vertailevaa väitöskirjaa: toinen kielten verbijärjestelmistä ja toinen morfosyntaksista.

Yhteistyökumppanimme Maran läänissä voivat hyödyntää kuvauksiamme alueen kielten kirjoitusjärjestelmien ja kirjakielten luomisessa sekä lukutaitokampanjoissa. Tansaniassa vain swahililla ja englannilla on virallinen asema, ja suuri osa tansanialaisista käy koulunsa vieraalla kielellä, usein valitettavan huonoin tuloksin. Äidinkielinen perusopetus kuitenkin tutkitusti parantaisi oppimistuloksia ja siten myös vähemmistökielten edustajien mahdollisuuksia kouluttautua ja edetä elämässä.

Laadimme kuvauksen neljästä uhanalaisesta bantukielestä. Lähestymistapamme kielten kuvaukseen poikkeaa alan traditiosta: tapana on ollut joko kuvata yksittäisiä kieliä tai laatia typologisia tutkimuksia jostain yksittäisistä kielen ilmiöistä. Hanke yhdistää nämä: luomme vertailevan kieliopin, jossa kiinnitämme erityistä huomiota kielten variaatioon. Kieliopillisten parametrien perusteella voimme myös esittää luotettavampia hypoteeseja alueen kielten historiasta ja kehittää alan metodeja.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Senior researcher, PhD. David Brus and workgroup74.820 €Aerosol-Cloud Interactions and Their Impact on Sub-Arctic Climate

Ympäristöntutkimus
jatkoapuraha

The three years long project will focus on characterization of interactions between aerosol particles and clouds, and their impact on future Arctic climate. Clouds are a significant player in the global climate system and the currently poorly understood aerosol effect via clouds creates the largest source of uncertainty in predictions of climate change. Vulnerable Arctic region is heading towards a new climatic state with substantially decreased permanent ice cover. The presence or absence of clouds has a large impact on sea ice growth and the melting of snow and ice in Arctic regions. The research will be conducted in northern Finland at Finnish Meteorological Institute (FMI) - Sammaltunturi station, which is a part of international Global Atmospheric Watch (GAW) network. The world unique instrumentation available for the project will help the research team to make long-term measurements and follow the whole genesis of aerosol particles from new particle formation, through their growth to sizes where they gain the potential to act as a cloud condensation nuclei (CCN), to observable cloud particles and final precipitation where they become a rain drops or snow flakes. The obtained findings will serve as a ground for regional and global models available at FMI, this will make possible to create future projections for the changes in Arctic regions and suggest appropriate policy and actions.

The Sammaltunturi background measurement station as a part of an international Global Atmospheric Watch (GAW) network provides continuous measurements of meteorology, green house gases and aerosols already since 1992. With such long time-series we are able to follow the climatic changes in Arctic environment in details. Suggested project includes semi-long term intensive campaigns that gradually increase our understanding of the natural atmospheric dynamics and interactions in remote Arctic.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Dosentti, VTT Anna-Maija Castrén ja työryhmä45.395 €Avioliittoperheen tuolla puolen: analyysi avioliiton ulkopuolella syntyneitten vauvojen perhesuhteista

Yhteiskuntatieteellinen
jatkoapuraha

Hankkeessa tutkitaan, miten syntyvien lasten perheet rakentuvat silloin, kun vanhempien heteroseksuaalinen puolisosidos ei yksiselitteisesti määrittele lapsen läheissuhteita. Avioliittoperheellä oli merkittävä rooli modernin projektissa: se järjesti sukupuolten suhteet, merkitsi väestön uusiutumiselle soveliaan alueen ja piirsi rajan yksityisen ja julkisen elämänalueen väliin. 1970-luvulta lähtien perhe-elämä on nopeasti monimuotoistunut. Kolmevuotinen hanke kysyy, millaisiin perhesuhteiden kokoonpanoihin lapsi syntyy silloin, kun äiti ei ole avioliitossa ja isyys vahvistetaan viranomaismenettelyllä. 55 % ensimmäisistä ja 43 % kaikista lapsista syntyy Suomessa avioliiton ulkopuolella. Huomattava osa syntyy heteroavopareille, mutta noin joka kymmenes lapsi syntyy naiselle, jolla ei ole asuinkumppania tai jonka parisuhdetilanteesta ei ole tietoa. Tutkimus toteutetaan yhteistyössä Helsingin kaupungin perheoikeudellisten asioiden yksikön kanssa ja siinä kerätään systemaattinen aineisto niiden syksyllä 2015 syntyvien helsinkiläisvauvojen perhesuhteista, joiden isyyden selvittäminen käynnistetään lastenvalvojan toimesta. Pyrkimyksenä on saada käsitys virallista tilastointia pakenevien perhetilanteiden moninaisuudesta ja eritellä tulosten perusteella perhemuotojen kehityksen tulevia suuntia. Tutkimuksessa hyödynnetään konfigurationaalista näkökulmaa, joka tarkastelee perhettä elettyjen suhteiden muodostelmana ilman liitto- tai asumismuotoa koskevia ennakko-oletuksia.

Kyseessä on tutkimus, jollaista Suomessa ei aiemmin ole toteutettu. Hanke toteutetaan tiiviissä yhteistyössä Helsingin kaupungin lastenvalvojien kanssa ja siinä yritetään saada ote myös sellaisista perhekokoonpanoista, jotka putoavat viranomaistilastoinnin ja lainsäätäjän perhettä koskevan ymmärryksen väliin.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FT, professori Alfred Colpaert ja työryhmä15.585 €Environmental history of the Finnish-Russian Green Belt, from the Cold War to the present

Humanistinen

Tutkimushanke käsittelee suomalais-venäläisellä rajavyöhykkeellä olevan vihreän vyöhykkeen (Green Belt) ympäristöhistoriaa. Projekti on monitieteinen (historia, maantiede, ympäristöntutkimus) ja holistinen verkostoitumishanke, joka tarjoaa venäläisille ja suomalaisille tutkijoille keskustelufoorumin ja vuorovaikutteisen tutkimusalustan. Hankkeen primääri tavoite on aloittaa po. vihreän vyöhykkeen ympäristöhistoriallinen tutkimus keskittyen siihen, miten tämä ns. ekologinen käytävä on muodostunut ja saanut nykyisen muotonsa. Hankkeen aikana organisoidaan kaksi suomalais-venäläistä työpajaa (Helsinki, Arkangeli) sekä yksi kv. konferenssi (Itä-Suomen yliopisto). Hankkeen tuloksista toimitetaan tieteellinen englanninkielinen kokoelma. Tutkimus avaa rohkeasti transnationaalisesta näkökulmasta luonnon ja ihmisen välisen suhteen monia merkityksiä ja tarjoaa uutta tietoa sekä tutkijoiden että viranomaisten käyttöön.

The present proposal is a bold and innovative step to revitalize trans-boundary conservation of biodiversity values. The aims are non political and serves as a forum for discussions between Russian and Finnish scholars. The project intends to challenge the previous paradigm of simple biological conservation and the "unused" border zones. The initiative is also in line with the UEF border and Russia focus
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FT, tohtoritutkija Anna Elomäki ja työryhmä29.000 €Tasa-arvotiedon tuominen taloutta käsittelevään julkiseen keskusteluun ja päätöksentekoon

Yhteiskuntatieteellinen

Julkinen keskustelu taloudesta on tavallisesti miesten puhetta miehistä miehille. Paitsi naiset, myös tasa-arvo- ja sukupuolinäkökulma sivuutetaan, vaikka talouspolitiikka on keskeinen sukupuolten välisiä suhteita ja yhteiskuntamme tasa-arvoisuutta säätelevä tekijä. Esimerkiksi Juha Sipilän hallituksen suunnittelemat talouden sopeuttamistoimet kohdistuvat pahimmin pienituloisiin naisiin, minkä vuoksi leikkaukset todennäköisesti heikentävät sukupuolten tasa-arvoa ja syventävät yhteiskuntamme eriarvoisuutta. Sukupuolinäkökulman sivuuttaminen johtaa myös siihen, että maailman koulutetuimpien naisten panos talouskasvuun jää hyödyntämättä.

Tasa-arvotietoa talouteen -hanke perustaa monitieteisen, eri alojen huipuista koostuvan tutkijaverkoston, joka tuo sukupuolinäkökulmaista tutkimustietoa taloudesta nopeasti ja yleistajuisessa muodossa median, poliitikkojen ja viranomaisten tietoon. Verkosto tuottaa ajankohtaisia julkaisuja, välittää tutkimustietoa verkossa ja sosiaalisessa mediassa, järjestää tapahtumia ja tekee yhteistyötä muissa maissa toimivien sukupuolen ja talouden kysymyksiä käsittelevien järjestöjen kanssa. Hanke parantaa taloudesta käydyn julkisen keskustelun laatua sekä vaikuttaa siihen, että taloutta koskeva päätöksenteko edistäisi tasa-arvoa.

Hankkeen työryhmän monipuolinen, toisiaan täydentävä asiantuntemus tasa-arvon, tiedon, talouden ja median kysymyksistä sekä kattavat koti- ja ulkomaiset verkostot luovat pohjan tutkijaverkoston toiminnalle.

Taloutta koskeva julkinen keskustelu ja talouspoliittiset päätökset perustuvat yksipuolisesti valtiovarainministeriön sukupuolisokeisiin mallinnoksiin. Monitieteistä tutkimustietoa sukupuolen ja talouden kysymyksistä on olemassa, mutta tutkijoilla on vaikeuksia saada äänensä kuuluviin tiedeyhteisön ulkopuolella. Tukemalla tutkijoiden, median ja päätöksentekijöiden vuorovaikutusta ja popularisoimalla tutkimustietoa, hanke parantaa taloudesta käydyn julkisen keskustelun laatua.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

YTT, dosentti Teppo Eskelinen ja työryhmä38.320 €Oikeudet, ulossulkevuus ja sosiaalinen arvontuotanto uuden talouden järjestelmissä

Yhteiskuntatieteellinen

Hankkeessa tutkitaan niin sanottuja uuden talouden järjestelmiä, eli solidaarisuus- ja jakamistaloutta. Tarkempia tutkimuskohteita ovat Bolivian solidaarisuustaloudet, aikapankit Suomessa ja Englannissa, sekä autojen yhteisomistamisen itseorganisoituvat järjestelmät.

Näitä kohteita tutkitaan erityisesti sosiaalisen arvontuotannon näkökulmasta: millä tavalla niihin kytkeytyvä käsitys sosiaalisen todellisuuden rakenteesta, luottamuksen ylläpitämisen malli sekä idea poliittisen ja taloudellisen liittymisestä toisiinsa luovat uudenlaista taloudellisen arvontuotannon ideaa. Samalla tutkitaan, minkälaisia näiden järjestelmien sisäänottamisen/ulossulkemisen mekanismit ovat ja miten nämä järjestelmät vahvistavat ihmisten oikeuksia ja tukevat poliittisia ideoita.

Tutkimuksen fokus on sosiaalisessa ontologiassa ja merkityksenannossa: uusia talouksia tutkitaan nimenomaan osallistensa sosiaalisen maailmanjäsennyksen kautta. Hypoteesina on, että tällaiset mallit voivat olla tulevaisuuden talousjärjestelmien malleja, eikä niitä voi kunnolla ymmärtää liberaalilla (yksilöt-valtio) tai uusklassisella (optimointi, tuotannontekijät) käsitteistöllä.

Metodologisesti tutkimus yhdistää lomake- ja teemahaastatteluja, etnografiaa ja käsiteanalyysia.

Tahdomme analysoida talousjärjestelmiä, joissa tulevaisuuden talouden arvontuotannon mallit voivat olla iduillaan, ja jotka haastavat talouden sosiaalisen ontologian pelkän institutionaalisen muodon sijaan. Pyrimme metodologisesti ennen kaikkea ennakkoluulottomaan käsitteelliseen työhön ja poikkitieteelliseen tutkimusotteeseen. Täten kyse on eräänlaisesta tulevaisuuden sosiaalisen maailmanjäsennyksen tutkimuksesta.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Filosofian valtakunnallinen tohtorikoulutusverkosto 80.000 €Filosofian valtakunnallinen tohtorikoulutusverkosto

Humanistinen

Filosofian valtakunnallisen tohtorikoulutusverkosto perustettiin 1.6.2015 filosofian tohtorikoulutusta antavien suomalaisten yliopistojen välille. Verkosto jatkaa Suomen Akatemian rahoittamaa v. 1995 alkanutta ja v. 2015 päättyvää filosofian jatkokoulutusyhteistyötä (Finnish Doctoral Programme of Philosophy) edistämällä seminaarien, kurssien ja tapahtumien järjestämistä, yliopistorajat ylittävää ohjaustoimintaa sekä opiskelijoiden verkostoitumista ja vertaistuen tarjontaa. Verkostoon kuuluvat Jyväskylän, Tampereen ja Turun yliopistot sekä Åbo Akademi. Toiminnasta vastaa johtoryhmä, johon valitaan edustajat jokaisesta filosofian oppiaineesta/yksiköstä sekä yksi opiskelijoiden edustaja. Rahaa ei liiku yliopistojen välillä, kurssit avataan muiden yliopistojen opiskelijoille, ja kukin vastaa omien opiskelijoidensa matkakustannuksista.

Vallitsevat trendit pyrkivät saamaan suomalaiset yliopistot kilpailemaan keskenään ja keskittymään kapea-alaisesti välittömästi hyödyllisiin aloihin. Filosofia ei suostu kuolemaan eikä lopettamaan yhteistyötä yli raja-aitojen.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Finnish Museum of Natural History - University of Helsinki 99.910 €Trait-Based Prediction of Extinction Risk

Ympäristöntutkimus

Several ecological and functional traits drive the extinction risk of species. If the relation between traits and extinction risk is known, it is possible to predict which species are in peril even if current population trends are unknown. We will study both intrinsic (body size, generation length, reproductive capacity, dispersal ability, phenology, climatic tolerance, habitat breadth, prey range) and extrinsic factors (extent of occurrence, area of occupancy, fragmentation, human exploitation levels) of a large diversity of species. These factors will be correlated with extinction risk in artificial and empirical scenarios.
As a first, theoretical, step we will use agent-based modelling to create virtual species with different combinations of traits. These will be subjected to simulated threats and the extinction trajectories will be recorded. For a second, empirical, analysis, we will collect information on species from different regions, taxonomic groups and with contrasting traits. These species will be compared in their current extinction risk according to the IUCN criteria.
We will for the first time propose a framework for predicting the extinction risk of species according to their traits. This will be an essential tool for future assessments of less-known species in view of scarce knowledge of population trends for the vast majority of biodiversity. The results can be used to prioritize conservation efforts and land use management by environmental administrations.

This project will allow assessing which ecological/functional traits of species put them at a higher risk of extinction. For the first time, we will use agent-based modelling to test different hypotheses on artificial communities parameterized to encompass a full set of traits. Also a first, this kind of study will model empirical data: 1) global in geographical scope; 2) encompassing a large diversity of species, from plants to mammals; 3) including a full set of ecological/functional traits.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Professor Axel Fleisch 12.750 €Bantu 6 - The Sixth International Conference on Bantu languages

Humanistinen

Bantu languages are renowned for challenging typological-linguistic features, and the special socio-historical dynamics throughout their long history all the way to current effects of the long-lasting colonial situation that affected Bantu-speaking communities.
Bantu 6 is a unique forum for Bantu language researchers to connect. Participant numbers are sufficiently big to warrant highest level academic debate, without reaching impractical limits that would lead to fragmentation of the event. Bantu conferences thereby also serve as an important job forum for younger researchers and a catalyst triggering ambitious large-scale collaborative research.

Bantu 6 is more than just another edition of a recurring conference event. We have set ourselves specific goals for Bantu 6. We promote seven larger research themes in dedicated workshops with more emphasis than before on cross-disciplinary research (linguistic analyis and computation; language and history; language and cognition). We seek to follow up on the workshop outcomes by supporting successful workshops toward consolidating into new research projects with international teams involving African scholars at postdoc level.

Taking on the responsibility of organising a conference of this scale is in itself bold - so far, it was hosted by institutions such as SOAS in London, the Royal Museum for Central Africa in Tervuren, or Humboldt University in Berlin. We are willing to put in a lot of effort to match the expectations, but depend on financial support for this. It will hopefully help us move the Bantu Conferences out of the confines of the old colonial metropoles and on to Africa following the lead of Helsinki.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Filosofian tohtori Raisa Foster ja työryhmä66.920 €Art-Eco – tutkimus empaattis-ekologisesta ihmisyydestä monitieteellisessä, -taiteellisessa ja -ammatillisessa yhteistyössä

Taiteellinen tutkimus
jatkoapuraha

Art-Eco-projektissa tarkastellaan taiteellis-pedagogisia mahdollisuuksia tukea empaattis-ekologisen ihmisyyden toteutumista. Kansainväliseen tutkimusryhmään kuuluu filosofeja, taiteilijoita, pedagogeja ja moniammatillisia yhteistyötahoja.
Ihmisen ajattelua ja toimintaa riivaa antroposentrisyys ja itsekeskeisyys. Projekti etsii keinoja palauttaa ihminen paikalleen: osaksi kokonaisuutta suhteessa niin maailmaan kuin yhteiskuntaankin. Projekti pohjautuu näkemykselle taiteen erityislaatuisuudesta inhimillisen toiminnan muotona, ajatukselle, että taiteen avulla on mahdollista saavuttaa kokonaisvaltainen ymmärrys asioiden ja ihmisen itsensä tilasta – ja valita itsensä uudelleen, vastuullisempana.
Art-Eco-hankkeessa ei ole kyse taiteen tai taidekasvatuksen tutkimuksesta vaan taiteen näkemisestä keskeisenä osana muuta inhimillistä toimintaa. Se analysoi laajennetun taidekäsityksen teoriaa ja tanssi-innostamisen toimintamallin mahdollisuuksia tutkien näiden yhteistyöstä avautuvaa potentiaalia.
Hankkeessa tutkitaan sekä teoreettisesti että taideperustaisesti:
1. Miten taiteella voidaan tarkastella, tuottaa ja tukea empaattis-ekologista ihmisyyttä?
2. Miten laajentaa taidekäsitystä: vapauttaa ihminen havaitsemaan luova potentiaalinsa ja valitsemaan itsensä vastuulliseksi osaksi maailmaa?
Hankkeen tuloksia julkaistaan sekä tieteellisin artikkelein että taideteoksin - suurelle yleisölle myös tapahtumissa ja some-päivityksissä.

Ei-inhimillisen rooli tiedonmuodostuksessa on edelleen marginaalissa. Aistimellisen maailmasuhteen tarkasteluun keskittyvä hanke toteutetaan nimenomaan tiede- eikä taideyliopistossa. Se haastaa tieteellisen asiantuntijayhteisön tarkastelemaan käsityksiään taiteen roolista tieteen kentällä: se ei ole vain tutkinnan kohde, vaan tapa tutkia. Se esittelee myös moniammatillisen yhteistyöryhmänsä kanssa taideperustaisen tutkimuksen validina tapana tuottaa yhteiskunnallista keskustelua ja toimintaa.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Associate Professor Mats Fridlund 56.375 €Towards a Roadmap for Digital History in Finland: Mapping the Past, Present & Future Developments of Digital Historical Scholarship

Humanistinen

This project will map the status and future ideas for the emerging research field of Digital History in Finland. Applicants are a group of leading digital historians from major Finnish universities. On behalf of the Finnish community of historians, we apply for a grant to let Dr Petri Paju conduct a one-year research project that will map out the past, present and future of digital historical scholarship in Finland. Such an investigation will allow to better assess the present situation and demands and make plans for the future.

Main methods for the project are literature and web research, interviews and a historical study of the development of digital history in Finland as well as the present state of the art of the field. The results of the grant will be an inventory of the existing capacities, competences, resources, education and research projects that exist within Finnish digital history as well as a preliminary proposal of what new resources and capacities that are of importance to develop. Finally, we submit two peer-reviewed articles based on our findings.

Digital History represents some of the most challenging experimental developments being conducted in humanities research today. As part of the international movement of Digital Humanities, it could potentially drastically challenge and transform historical research as well as education and popular conceptions of history. Our project investigates what we can learn from past and present digital history projects in Finland, so that we as a community can be bold and daring in our future research.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Professor Vladimir Gel'man and workgroup200.000 €Finnish-Russian network in Russian and Eurasian studies in the field of social sciences and humanities FRRESH

Yhteiskuntatieteellinen

FRRESH, Finnish Russian Network in Russian and Eurasian Studies, offers new approaches to area studies and research training in social sciences and humanities. FRRESH network crosses disciplinary and national boundaries by offering education, research training, and supervision to Finnish and Russian post-graduate students.
The syllabus of the network breaks away from the traditional Western way of looking at Russia and the Eurasian region as one of the West’s ”Others”. Instead, it studies the social and cultural phenomena of the region in a wider global and comparative perspective.
The network promotes interaction, which crosses academic and professional boundaries. FRRESH network expands the idea of continuing education beyond doctoral training by offering a chance for university alumni to develop and deepen their expertise and knowledge in the field of Russian and Eurasian studies. The PhD students of the network are also engaged with teaching MA students.
FRRESH offers intensive courses, workshops, summer schools, student and teacher exchange, and a truly international network for Russian and Finnish PhD students and their supervisors. FRRESH is a four-year project of outstanding scholars and PhD students of Aleksanteri Institute, European University at St. Petersburg, and partner institutions.
It is based on the experience and existing infrastructure provided by the globally acknowledged members and institutions involved in this innovative research training network.

FRRESH offers a new model for research training in multidisciplinary area studies. It creates a genuine dialogue between Finnish and Russian academic communities and develops new approaches and practices in the field of Russian and Eurasian studies. The ambitious syllabus improves Finnish research training and makes it more competitive in a field which is increasingly important for Finland’s strategic choices in the world contested with global and local challenges of social and cultural change.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Ft, dos. Kimmo Granqvist ja työryhmä102.040 €Suomen romanikieli ja muut Itämeren alueen romanikielen murteet

Humanistinen
jatkoapuraha
kieliohjelma

Suomen romanikieli ja muut Itämeren alueen romanikielen pohjoiset murteet on yliopistonlehtori, dosentti Kimmo Granqvistin johtama, monia kieliaineita yhdistävä neljän osahankkeen kokonaisuus, joka toteutetaan Helsingin yliopiston suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitoksessa. Hanke dokumentoi monipuolisesti Suomen romanikieltä ja muualla Itämeren alueella puhuttavia romanikielen pohjoisia murteita sekä tuottaa niitä koskevaa uutta tutkimustietoa.

Hankkeessa kerätään, analysoidaan ja julkaistaan toistaiseksi laajin Itämeren alueen romanikielen pohjoisten murteiden aineisto. Kerättyjen murrenäytteiden ja muiden kieliaineistojen pohjalta laaditaan Itämeren alueen romanikielen pohjoisten murteiden kartasto ja perinpohjainen Suomen romanikielen tieteellinen kielioppi. Lisäksi hankkeessa dokumentoidaan Suomen romanikielen historiallista kehitystä ja 1800-luvun kielenaineksia. Osana hanketta laaditaan kolme väitöskirjaa romanikielen dialektologiasta, kieliopista ja romanikieleen perustuvista sekakielistä. Hanke rakentaa romanikielen suomalaista tutkijayhteisöä sekä luo Helsingin yliopistoon romanikielen tutkimuksen kansainvälistä keskittymää.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

VTT, professori emeritus Jukka Gronow ja työryhmä41.000 €Autopoesiksien autopoesis. Fysiikan, biologian ja sosiologian yhdistäminen Niklas Luhmannin systeemiteorian avulla

Yhteiskuntatieteellinen

Sosiaalisten mekanismien ymmärtämissä on sosiaali- ja humanistisissa tieteissä vakavia puutteita. Ongelma ei ole vain ihmisyhteiskunnan periaatteellisessa monimutkaisuudessa, sillä nykyaikaisen havainnointi – ja informaatioteknologian kehitys tarjoaa riittäviä periaatteellisia mahdollisuuksia monimutkaistenkin systeemien toiminnan ennakoimiseen, joista on olemassa tieteellisesti perusteltuja niiden todellisten prosessien dynaamisia malleja, onpa kyse sitten vaikkapa aurinkokunnan planeettojen liikkeistä, sääennusteista tai globaalien prosessien ekologisista seurauksista. Kyse on paremminkin siitä, että yhteiskuntatieteellis-humanistinen tieto sisältää sellaisia verifioimattomia elementtejä, jotka johtuvat ensi sijassa siitä, ettei teoreettisella tasolla ole olemassa riittävää käsitystä kausaalisista suhteista fysikaalisen, biologisen ja sosiaalisten prosessien välillä. Tällaisen siteen olemassaolo ei ole suinkaan itsestäänselvyys. Laajalti mainostettu synergeettinen projekti, jonka tarkoituksena on ollut integroida biologiset ja sosiaaliset ilmiöt teoreettisen fysiikan ”toiminnan piiriin” ei ole tuottanut toistaiseksi juuri minkäänlaisia tuloksia. Tämä tilanne on innoittanut tätä projektia etenemään päinvastaisesta suunnasta: se hyödyntää humanististen tieteiden saavutuksia luonnontieteen ja ihmistieteiden integroimiseen. Ehdotettu ihmistieteiden ja luonnontieteiden yhteensovittaminen on käsityksemme mukaan mahdollista Niklas Luhmannin systeemiteorian avulla.

Laajalti mainostettu synergeettinen projekti, jonka tarkoituksena on ollut integroida biologiset ja sosiaaliset ilmiöt teoreettisen fysiikan ”toiminnan piiriin” ei ole tuottanut toistaiseksi juuri minkäänlaisia tuloksia. Tämä tilanne on innoittanut tätä projektia etenemään päinvastaisesta suunnasta: se hyödyntää humanististen tieteiden, sosiologisen systeemiteorian savutuksia luonnontieteen ja ihmistieteiden integroimiseen tulkitsemalla niitä autopoeettisina kommunikaatiojärjestelminä.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FT, dosentti Pekka Gronow ja työryhmä23.440 €Harry Orvomaan juutalaiset levyt. Jiddišinkielisten levyjen tuotanto Euroopassa 1900-1939 ja niiden levikki Suomessa

Humanistinen

Euroopassa julkaistiin vuosina 1900 – 1939 yli kymmenen tuhatta jiddišinkielistä äänilevyä. Jiddišinkielisiä levyjä hankittiin myös Suomen juutalaisiin perheisiin ja täällä on säilynyt levyjä joista ei muualla enää tunneta yhtään kappaletta. Hankkeen tarkoituksena on kootaa aineistoa juutalaisten levyjen tuotannosta Euroopassa sekä äänilevyjen roolista Helsingin juutalaisessa yhteisössä maailmansotien välisenä aikana. Sen tuloksena dgitoidaan ja kuvataan ainakin 400 äänitettä ja julkaistaan tutkimusartikkeleita.

Hankkeen keskeisenä osana on Harry Orvomaan vuonna 1985 Suomen äänitearkistolle lahjoittaman juutalaisten levyjen kokoelman luettelointi ja digitointi. Levyjen etiketit kuvataan. Samalla kartoitetaan kokoelman provenienssi ja selvitetään levytettyjen sävellysten tekijänoikeudet. Digitoidut äänitiedostot julkaistaan myöhemmin Europeana Sounds-portaalissa. Hankkeen tuloksena on tutkimusartikkeleita,verkossa julkaistava tietokanta ja ainakin 400 digitoitua äänitettä.

Holokaustin takia suuri osa ennen vuotta 1939 Euroopassa julkaistuista jiddišinkielistä levyistä on tuhoutunut. Orvomaan kokoelma antaa ainutlaatuista tietoa jiddišinkielisestä lauluperinteestä sekä Suomen roolista tämän kulttuurin reuna-alueella. Kokoelman digitointi pelastaa tutkimuksen käyttöön katoamisvaarassa olevaa aineistoa.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FT, dos. Heidi Grönstrand ja työryhmä12.000 €Kirjahankkeen toteuttaminen sekä Noises and Voices. Languages, Media, Arts in Nordic Literatures -konferenssin järjestäminen

Humanistinen
jatkoapuraha
kieliohjelma

Vuonna 2016 Kirjallisuuden monikielisyys nyky-Suomessa -hankkeen pääpaino on tulosten julkaisemisessa. Projektin yhteinen kirjahanke, joka suunnataan suomalaisen lukijakunnan lisäksi ulkomaille, tarjoaa skandinaavisbalttilaisen näkökulman monikieliseen nykykirjallisuuteen ja monikielisyyttä käsittelevään kirjallisuudentutkimukseen. Teoksessa tarkastellaan monikielisyyden tekstuaalisia ja institutionaalisia ulottuvuuksia, myös tekijöiden itsensä näkökulmasta. Hankkeen tutkija- ja taiteilijajäsenten lisäksi kirjoittajakunnassa on Eneken Laanes (Tallinnan yliopisto) sekä Markus Huss (Södertörns högskola).

Hanke järjestää myös yhteistyössä pohjoismaisen kirjallisuudentutkimuksen tutkijaverkosto Dinon (Diversity in Nordic Literatures) kanssa konferenssin Noises and Voices. Languages, Media, Arts in Nordic Literatures. Konferenssi nostaa esiin kirjallisuuden uusia kieliä ja erilaisia kielimuotoja. Yksi tärkeistä käsitteistä on ’ääni’, jolla viitataan muun muassa alkuperäiskansojen kirjallisuuksien asemaan sekä kielen akustisiin ominaisuuksiin ja niiden esittämiseen taiteessa.

Kirjahankkeessa ja konferenssissa nostetaan esiin monikielisyyden moninaiset muodot nykykirjallisuudessa ja -kulttuurissa sekä se, miten taiteentekijät ja tutkijat yhdessä voivat tuottaa ajankohtaista tietoa ilmiön ulottuvuuksista.

Tutkijoiden ja taiteilijoiden yhteisprojekti tavoittaa kirjallisuuden monikielisyyden ulottuvuuksia uudella tavalla. Se tuottaa tietoa kirjallisuuden ja sarjakuvan kielellisistä repertuaareista Suomessa, mutta pakottaa myös kyseenalaistamaan vakiintuneita käsityksiä kielestä. Projektimme kirjassa ja myös konferenssissa haastetaan verbaalisen kielen valtaa kulttuurissamme ja tuodaan esiin kielen visuaalisia - ja myös esimerkiksi tuntoaistiin liittyviä - ominaisuuksia.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Dos. Panu Halme ja työryhmä89.040 €Perinneympäristöjen ja niitä korvaavien kulttuuriympäristöjen hoito biologisen monimuotoisuuden, sosiaalisen kestävyyden ja taloudellisen tehokkuuden näkökulmista

Ympäristöntutkimus
jatkoapuraha

Monitieteinen tutkimushanke pureutuu perinneympäristöjen ja muiden kulttuuriympäristöjen hoidon kolmeen tärkeimpään näkökulmaan: biologiseen, sosiaaliseen ja taloudelliseen. Tavoitteena on muodostaa kokonaiskuva näiden elinympäristöjen hoidon tarpeista ja ongelmista, sekä tarjota näihin realistisia ratkaisuja.

Perinneympäristöt ovat perinteiseen karjatalouteen kuuluneiden niitto- ja laidunkäytäntöjen muovaamia elinympäristöjä, joita asuttaa monimuotoinen eliölajisto. Niihin liittyy myös merkittäviä maisemallisia ja rakennetun kulttuuriympäristön arvoja sekä muinaismuistoja. Koska perinteisen maatalouden mukainen karjatalous on voimakkaasti vähentynyt, perinneympäristöjen hoito on nostettu yhdeksi tärkeimmistä Suomen luonnon monimuotoisuutta turvaavista toimenpiteistä. Hoito on yhteiskunnan rahoittamaa, joten se tuo yhden lisätulon lähteen maatalousyrittäjille.

Perinteisin menetelmin kuten niittämällä hoidetut tienvarret ja muut kulttuuriympäristöt ovat perinneympäristöjen kaltaisia ympäristöjä, joiden merkitys monimuotoisuuden turvaamisen kannalta on kuitenkin jätetty lähestulkoon kokonaan huomiotta perinneympäristöjä koskevassa keskustelussa. Perinneympäristöjen ja niiden kaltaisten, niin sanottujen korvaavien kulttuuriympäristöjen biologiset suojeluarvot voivat olla suurelta osin yhteneviä ja näin ollen niitä ja niiden hoitoa ei pitäisi tutkia ja käsitellä erillisinä, niin kuin aiemmin on tehty.

Tutkimme hankkeessa perinneympäristöihin sitoutuneen monimuotoisuuden turvaamisen keinoja ja vaikuttavuutta monitieteisesti. Sen lisäksi, että teemme ekologista luonnonsuojelututkimusta, selvitämme myös esimerkiksi maanomistajien näkemyksiä ja motivaatioita kohteiden hoitoon, kuten myös hoidon kustannuksia. Lisäksi kyseenalaistamme koko perinnebiotooppiajattelun tutkimalla myös korvaavia elinympäristöjä.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FT, tutkimusjohtaja Päivi Happonen ja työryhmä70.000 €Keskiaikaisten asiakirjojen sähköinen kokoelma. Suomen keskiajan asiakirja-aineistojen sähköinen editio kriittisesti toimitettuna tietokantana

Humanistinen
jatkoapuraha

Kansallisarkisto toteuttaa yhdessä tutkijayhteisön kanssa hankkeen Suomea koskevien keskiaikaisten asiakirjalähteiden kokoamiseksi monitieteisen tutkimuksen tarpeisiin sähköiseksi tietokannaksi. Tietokanta tulee sisältämään kriittisesti toimitetun sähköisen edition suomalaisesta keskiaikaisesta asiakirja-aineistosta siinä laajuudessa kuin se nykyisin tunnetaan. Asiakirjaeditiot laaditaan historia- ja kielitieteelliseen tutkimuskäyttöön soveltuvaksi tekstiaineistoksi, ja taustoitetaan historiatieteen ja sen aputieteiden menetelmin, jolloin niistä muodostuu monipuolinen ja monitieteinen tutkimusaineisto. Tietokantaa varten myös digitoidaan runsaasti aineistoa ja se yhdistetään alkuperäisaineistoja säilyttävien instituutioiden palveluihin.

Valmistuessaan hanke tulee merkittävästi parantamaan Suomen keskiajan tutkimuksen infrastruktuuria. Hanke mahdollistaa digitaalisen teknologian hyödyntämisen Suomen historialle keskeisen aineiston tutkimuksessa ja vastaa tutkijayhteisön toiveisiin arkistoaineistojen saavutettavuuden helpottamisesta ja tutkimusapuvälineiden kehittämisestä. Kansallisarkisto hakee Koneen Säätiöltä jatkorahoitusta hankkeen jatkuvuuden turvaamiseksi ja asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi.

Hanke yhdistää modernin digihumanismin ja perinteisen lähdejulkaisemisen tuottamalla ainutlaatuisen moniulotteisen, oppiainerajat ylittävän tutkimusaineiston. Aineiston vuosisatainen kerroksellisuus ja tieteellinen monikäyttöisyys ovat parhaiten hyödynnettävissä sähköisessä, kaikille avoimessa tietokannassa. Tiivis yhteistyö tutkijayhteisön kanssa takaa aineiston laadun ja käytettävyyden, samalla kun talkoistaminen luo uusia malleja suomalaisen kulttuuriperinnön hyödyntämiseen.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Filosofian tohtori, dosentti Janne Harjula ja työryhmä73.500 €Keskiajan sarastaessa: Turun Koroisten 1200-luvun piispanistuin ja kristillinen kulttuuri Suomessa

Humanistinen
jatkoapuraha

Vuosina 2014-2016 toteutettavan tutkimushankkeen tavoitteena on Suomen varhaishistorian tärkeimmän kohteen, Koroisten piispanistuimen, arkeologisen ja historiallisen aineiston kokonaisvaltainen analyysi ja kohteen kronologinen selvitys. Tämä tapahtuu tarkastelemalla Koroista kansainvälistä taustaa vasten sekä käyttämällä uusinta tutkimusmetodologiaa ja lähdekritiikkiä. Hanke tulee esittämään uuden tulkinnan 1) Koroisten historiasta ennen kirkollisen hallintokeskuksen muotoutumista sinne, 2) Koroisten merkityksestä kirkollisena hallintokeskuksena sekä 3) Koroisten historiografisesta perinteestä. Koroisten keskeisen merkityksen vuoksi projektin tulokset laajentavat merkittävästi nykyisiä käsityksiä esihistoriallisen ja historiallisen ajan taitteesta Suomessa ja kristillisen kulttuurin leviämisestä Suomeen.

Hankkeen tutkijaryhmän muodostavat arkeologit, dos. Janne Harjula, dos. Visa Immonen ja FL Tanja Ratilainen sekä historiantutkija, dos. Kirsi Salonen. Hankkeessa on lisäksi mukana eri alojen kansallisia ja kansainvälisiä asiantuntijoita, jotka ovat sitoutuneet hankkeeseen. Hankkeen merkittävimmät tulokset julkaistaan artikkeleista koostuvan tieteellisen yhteismonografian muodossa sekä kotimaisina ja kansainvälisinä artikkeleina. Hanke edistää myös laajan yleisön tietoisuutta Koroisista ja muokkaa käsityksiä maan kristillistymisestä uusien tutkimustulosten valossa projektin tutkijoiden osallistuessa aktiivisesti työnsä popularisointiin.

Hanke uudelleenkirjoittaa Suomen varhaisinta historiaa. Uusi avaus on myös arkeologisen tutkimuksen ja historiankirjoittamisen tuominen yhteen niin, että osapuolet ovat tasa-arvoisesti mukana menneisyyskuvan luomisessa.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

PhD, dosentti Mirja Hartimo ja työryhmä70.725 €Itse, toinen ja yhteisöt – Besinnung Husserlin filosofiassa

Humanistinen
jatkoapuraha

Hanke tarkastelee Edmund Husserlin (1859–1938) kehittämää fenomenologiaa filosofisena menetelmänä, jolla voidaan tutkia mitä tahansa kokemuspiiriimme kuuluvaa ilmiötä. Tutkimuksemme ytimessä on Husserlin myöhäisissä teoksissaan esittelemä uusi metodologinen käsite ’Besinnung’, jonka avulla fenomenologi tarkastelee kohdetta tavoitteellisena toimijana tietyssä historiallisessa kontekstissa. Harkinta (Besinnung) mahdollistaa erilaisten historiallisten käytäntöjen ja normatiivisten rakenteiden arvioinnin. Projektissa sovellamme Husserlin menetelmää kriittisesti itsen, toisten ja yhteisöjen ymmärtämiseen. Hankkeen tavoitteena on selvittää:
– Mitä Husserl tarkoittaa harkinnalla (Besinnung) ja mikä on harkinnan rooli Husserlin myöhäisfilosofiassa?
– Miten harkintaa tulisi soveltaa tutkittaessa itseä, toisia ja yhteisöjä?
– Minkälaista uutta ymmärrystä harkinta antaa verrattuna perinteisiin filosofian menetelmiin?
Tutkimus perustuu alkuperäistekstien lähilukuun yhdistettynä systemaattiseen tavoitteeseen kehittää fenomenologista metodia.
Kolmevuotisen hankkeen aikana julkaisemme 11–15 kansainvälistä vertaisarvioitua artikkelia, kaksi monografiaa, yhden kotimaisen artikkelin, sekä yhden väittelyä vaille valmiin tohtorin. Näistä valmistui vuoden 2015 aikana 4 artikkelia. Julkaisuissamme pyritään uudistamaan filosofian menetelmää siten, että se kokonaisvaltaisemmin huomioisi ilmiöiden ajallisen kehittymisen erityisesti tarkasteltaessa itseä, toisia ja yhteisöjä.

Besinnung on fenomenologialle keskeinen, mutta erittäin vähän tutkittu metodologinen käsite. Sitä tarkastelemalla voimme selventää ja teroittaa fenomenologian hermeneuttista ja samalla uusintavaa luonnetta. Sovellamme käsitettä kriittisesti ja ennakkoluulottomasti itseen, toisiin ja yhteisöihin. Hanke haastaa vallitsevia filosofian menetelmiä ja käsityksiä.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Professori Sara Heinämaa 48.000 €Jatkorahoitus SHC:n kokeneen tutkijan dos. Joona Taipaleen tutkimusprojektille ”Empatia ja kollektiivisuus”

Humanistinen
jatkoapuraha

Subjectivity, Historicity and Communality (SHC) on innovatiivinen ja dynaaminen tutkijayhteisö, joka jäsenet ovat nuoria filosofeja, yhteiskuntatieteilijöitä, sukupuolentutkijoita ja taiteentutkijoita. SHC palkittiin keväällä 2012 Helsingin yliopiston kansainvälisessä tutkimusarviossa toiminnan kehittämiseen suunnatulla rahoituksella yhteisön erinomaisista tuloksista tutkimuksessa ja tutkijakoulutuksessa.

HY:n myöntämä rahoitus on riittävä tutkijayhteisön toiminnallisten menojen kattamiseksi, mutta se ei sisällä lainkaan tutkijapaikkoja. Koneen säätiö myönsi vuonna 2012 SHC:lle sen hakeman rahoituksen kokeneen tutkijan 3-vuotiseen työskentelyyn. Syksyllä 2014on myöntänyt SHC:lle rahoituksen tutkijanpaikkaan, ja tehtävään on valittuiin SHC:n piiristä avoimen haun kautta ansioitunut nuori dosentti FT Joona Taipale.

SHC hakee nyt Koneen säätiöltä rahoitusta tämän tutkijanpaikan ”kokenut tutkija” jatkamiseksi vuodeksi 04/2016–03/2017 (toinen vuosi) dosentti Taipaleelle. Tutkijanpaikan kustannukset koostuvat kokeneen tutkijan apurahasta (42.000€/vuosi), sekä materiaali- ja matkakustannuksista (8.500€/vuosi).

Taipaleen tutkimusprojekti ”Empatia ja kollektiivisuus” selvittää teoreettisia oletuksia, jotka määrittävät käsityksiämme sosiaalisista suhteista. Hypoteesi on, että hallitsevat oletukset voidaan tehokkaasti kyseenalaistaa, eivätkä ruumis/mieli- ja oma/vieras-erottelut ole niin absoluuttisia kuin nykyparadigma antaa ymmärtää. Projektin tavoite on kehittää uusia käsitteellisiä välineitä yhteisöllisyyden rakenteiden tutkimiseksi.

SHC on johtava fenomenologisen filosofian tutkimuskeskus, joka on kehittänyt ihmistieteellisen tutkimuksen palvelukseen uuden monitieteellisen metodologian ja saavuttanut tärkeitä tuloksia yhteisöllisyyttä koskevassa teoretisoinnissa. Taipaleen hanke kyseenalaistaa sosiaalista kognitiota koskevan paradigman, jonka mukaan sosiaalinen kokemus rakentuu itsen ja toisen väliselle vastakkainasettelulle. Hanke kehittää uusia innovatiivisia välineitä sosiaalisten suhteiden tutkimukselle.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FT, dos. Samuli Helle ja työryhmä90.615 €Ympäristön vaikutus esiteollisten ihmisten elinkiertojen evoluutioon Pohjois-Fennoskandiassa

Ympäristöntutkimus
jatkoapuraha

Ympäristö ja sen muutokset vaikuttavat kaikkeen elolliseen, myös ihmisiin. Ympäristön tarjoamat resurssit mahdollistavan populaatioiden kasvun, mutta myös asettavat rajoitteita kasvulle. Lisäksi muuttuva elinympäristö mahdollistaa luonnonvalinnan toiminnan populaatioissa, jolloin vain ympäristöön parhaiten sopeutuneet yksilöt pystyvät maksimoimaan biologisen kelpoisuutensa. Tämän hankkeen tarkoituksena on tutkia ympäristömuutosten vaikutusta Pohjois-Fennoskandian väestöön yksilötasolla 1700-luvulta alkaen. Hanke perustuu laajaan historiallisten dokumenttien tarjoamaan mahdollisuuteen mitata kattavasti ympäristöä: ilmastoa, ravintotilannetta, tauteja ja institutionaalista normistoa. Näiden muuttujien vaikutusta lisääntymiseen ja kuolleisuuteen tutkitaan Lapin alkuperäisen saamelaisväestön ja sinne muuttaneiden kantasuomalaisten avulla. Erityisenä tarkoituksena on tutkia muuttuvien ympäristöolosuhteiden vaikutusta perheiden elinkiertoon pitkittäisaineistojen avulla: miten lisääntymispanostus riippui ympäristöstä, miten tämä vaikutti yksilöiden kelpoisuuteen sekä lopulta populaatiodynamiikkaan. Hanke tuottaa maailmanlaajuisestikin ainutlaatuisen tarkan aineiston historiallisen väestön elinolosuhteista ja tuottaa uutta tietoa ihmisen elinkiertojen evoluutiosta, sekä yhdistää eri tieteenaloja luomaan yhtenäisemmän kuvan ihmislajin suhteesta ympäristöönsä.

Tutkimushanke on jopa maailmanlaajuisessa mittakaavassa ensimmäinen hanke, jolla pyritään kokonaisvaltaisesti ymmärtämään ihmisen väestöhistorian suhdetta ympäristöön yksilötasolla hyväksikäyttäen yli tiederajojen ulottuvia aineistoja. Yhdistämällä niin luonnontieteelliset, yhteiskuntatieteelliset kuin humanistisetkin lähestymistavat, tutkimushanke pyrkii samalla hälventämään tieteiden välisiä kuiluja sekä paremmin ymmärtämään oman lajimme evoluutio- ja kulttuurihistoriaa.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Helsingin yliopiston tutkijakollegium 300.000 €Tutkijakollegiumin taiteen tohtoriohjelma

Taiteellinen tutkimus
jatkoapuraha

Ohjelma mahdollistaa taiteen ja tieteen näkökulmien kohtaamisen sekä tarjoaa uudenlaisia tilaisuuksia eri aloja ylittävälle yhteistyölle. Helsingin yliopiston tutkijakollegiumiin sijoitettava tutkijapaikka on tarkoitettu taiteen tohtorille tai sellaiselle tieteellisen tohtorin tutkinnon suorittaneelle henkilölle, joka työskentelee myös taiteellisesti.

Taiteen tohtori-ohjelman tarkoituksena on tieteen ja taiteen välisen dialogin luominen, uusien tiedon tuottamisen metodien kehittely tieteellisen ja taiteellisen tutkimuksen keinoin ja kansainvälisten taiteilijoiden tuominen suomalaiseen tiedeyhteisöön.

Ohjelma on ainutlaatuinen avaus suomalaisessa tiede- ja taideyhteisössä kansainvälisyytensä ja rajoja rikkovan profiilinsa vuoksi. Hanke mahdollistaa ajankohtaisten poliittisten ja kulttuuristen teemojen käsittelyn uusien metodien avulla ja näiden kysymysten avaamisen suurelle yleisölle. Taiteilijat tarjoavat ennakoimattomia näkökulmia ja virikkeitä tutkijoiden työhön, samalla kun he itse hyötyvät avoimesta tieteellisestä keskustelusta tutkijoiden kanssa.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

PhD Tommi Himberg ja työryhmä66.640 €Social eMotions – sosiaalisten tunteiden ja liikevuorovaikutuksen tutkimus tieteen ja tanssitaiteen keinoin

Taiteellinen tutkimus
jatkoapuraha

Tutkimme kaksivuotisessa hankkeessa tunteita vuorovaikutustilanteissa yhdistämällä tieteellisiä ja taiteellisia työvälineitä. Tunteiden ilmaisua taiteellisesta näkökulmasta tutkineet koreografi-tanssijat loivat tanssiparille liikekieltä, jolla ilmennettiin eri tunnekombinaatioita sekä tunteiden tarttumista ihmisestä toiseen. Kohtaamiset tallenettiin liikekaappausjärjestelmällä, minkä jälkeen analysoidaan tanssijoiden liikepiirteet (esim. kehon eri osien nopeudet ja kiihtyvyydet sekä liikkeiden yhtäaikaisuus). Liikepiirteiden avulla syntetisoidaan uusia liikkeitä, jotka ilmaisevat esitettyjen tunneääripäiden yhdistelmiä ja välimuotoja, joita käytetään havainnointikokeissa ärsykkeinä. Aidon vuorovaikutustilanteen lisäksi koehenkilöt näkevät eri kohtaamisista yhdisteltyjä pareja, vain toisen tanssijan liikettä, tai liikepiirteiltään muokattua liikettä, jotta selvitetään, mitkä liikepiirteet ovat tunteiden ja tilanteiden tunnistamisessa tärkeitä, ja missä määrin vain toisen tanssijan näkeminen riittää tunnistamiseen.

Projektin taiteellinen ja tieteellinen puoli kulkevat käsi kädessä. Koreografit työstävät liikemateriaalista ja mallinnetuista ja muokatuista liikkeistä tanssiteoksen, joka sisältää projisointeina liikemallien animaatiota, ja muusikoiden ja kahden tanssijan sosiaalinen vuorovaikutus kasvaa muusikoiden, tanssijoiden ja animaatiohahmojen muodostaman ryhmän vuorovaikutukseksi. Tanssiteoksen esitys nivoutuu yhteen projektin tieteellisen annin demonstroinnin kanssa.

Projekti laajentaa tunnetutkimusta kahden henkilön vuorovaikutuksen tutkimukseen, ja tarkastelee tunneilmaisun dynamiikkaa. Projekti on tiivis yhteistyö tieteellisen ja taiteellisen puolen välillä: tämä on meille yhteinen kehityshanke ja oppimisprosessi. Hyödynnämme ennakkoluulottomasti taiteellisia työkaluja tieteellisessä kontekstissa, sekä huipputeknologiaa taiteellisessa kontekstissa. Lopputulos on sekä tieteellisesti että taiteellisesti relevantti ja rajoja rikkova.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FT, amanuenssi-museolehtori Kirsi Hänninen ja työryhmä21.400 €Museoiden yhteishanke: 1700–1800-l moninaiset porvariverkostot historiallisella Pohjanmaalla

Humanistinen

Museoiden ainutlaatuisessa yhteishankkeessa tutkitaan historiallisen Pohjanmaan porvariston verkostoja 1700- ja 1800-luvuilla. Vuonna 2013 julkaistiin tutkimushankkeen ensimmäinen antologia (aiheena asuminen ja elämänmuoto). Tutkimustyön toinen vaihe kulminoituu antologiaan (arvioitu julk. 3/2016), jonka aiheina ovat elinkeinojen verkostot. Hakemamme apuraha kohdistuu kolmannen osan toteuttamiseen. Kolmas artikkelikokoelma, jonka aiheena on kulttuurin ja sivistyksen tuoma pääoma, julkaistaan 2018, 200 v. Zacharias Topeliuksen syntymästä ja 120 v hänen kuolemastaan.
Tutkimus antaa aineksia ymmärtämään uudella tavalla ei ainoastaan Pohjanmaan ja valtakunnallisten porvariverkostojen muodostumista ja merkitystä vaan myös laajempien eurooppalaisten yhteistyömuotojen vaikutusta Suomen ja Pohjanmaan kansalaisten elämään ja toimitaan verkostojen luomissa yhteisöissä 1700–1800-luvuilla.

Maakunta- ja kaupunginmuseot yhdistävät voimansa ainutlaatuiseen museoiden ja maakuntien rajojen ylittävään yhteistyöhön, josta muodostuu kunnianhimoinen tutkimus- ja julkaisuhanke. Pohjanmaan moniulotteisia porvariverkostoja ei tähän asti olla tutkittu näin laajasti ja monipuolisesti. Tutkimus valottaa 1700- ja 1800-lukujen porvarien suku- ja kummiverkostoja, elinkeinoelämän verkostoja –alempiin ja ylempiin yhteiskuntaluokkiin– sekä toiminnan luomaa kulttuurillista ja sivistyksellistä pääomaa.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Itä-Suomen yliopisto, filosofinen tiedekunta / Maija Könönen ja työryhmä98.200 €Normaalin rajalla - Dementian ja vanhuuden kulttuuriset merkitykset suomalaisessa ja venäläisessä kulttuurissa

Humanistinen

Tutkimushankkeessa selvitetään, miten vanhuutta ja dementiaa määritellään kulttuurisesti Suomessa ja Venäjällä. Lähestymme kohdetta kysymällä 1) miten vanhuus- ja dementiakäsitykset muotoutuvat osana historiallista, yhteiskunnallista, uskonnollista ja ideologista kontekstia (makrokonteksti) ja 2) miten ikään ja dementiaan liittyvät käsitykset rakentuvat erilaisten sosiaalisten kategorioiden, kuten iän, sukupuolen, sukupolven tai asuinpaikan vaikutuksesta (mikrokonteksti). Lähestymistavassa korostuu kulttuurisen merkitysten tuottamisen kontekstisidonnaisuus.

Tutkimushanke vastaa kipeään tarpeeseen tuottaa tutkimuksellista tietoa vanhuus- ja dementiakäsityksistä, joita on maailmanlaajuisestikin tutkittu niukasti. Tavoitteena on lisätä ymmärrystä vanhuuden ja dementian kulttuurisesta käsittämisestä laaja-alaisesti ja monitieteisistä lähtökohdista. Pyrkimyksenä on kyseenalaistaa ja tehdä näkyväksi – ja viime kädessä muuttaa – vallitsevia yksipuolisia ja pelkoa herättäviä vanhuuskäsityksiä, erityisesti suhtautumista dementiaan. Venäjä ja venäläinen kulttuuri tarjoavat hedelmällisen lähtökohdan vanhuus- ja dementiakäsitysten ristivalotukseen kummassakin kulttuuripiirissä. Tutkimusaineisto koostuu kulttuurisia käsityksiä laaja-alaisesti ilmentävistä, eriaikaisista teksteistä (kauno- ja tietokirjallisuus, mediatekstit, arkistoidut perinnetekstit, kirjoitetut tai haastatellut elämänkertomukset). Aineiston hankinnassa tehdään yhteistyötä kolmen järjestön kanssa.

Pyrimme löytämään vaihtoehtoja vallitsevalle vanhuuden "kurjuusnarratiiville", jossa vanhuus nähdään fyysisten ja henkisten kykyjen hiipumisena ja dementoivat sairaudet minuuden katoamisena. Väitämme, että ne voi nähdä myös voimavarana ja mahdollisuutena, joka voi johtaa tuoreisiin näkökulmiin vallitsevassa kognitiivisia kykyjä, rationaalisuutta ja tehokkuutta painottavassa ihmiskuvassamme. Tarjoamme myös uuden ja rohkean näkökulman venäläiseen kulttuuriin – ja mahdollisuuden oppia siitä uutta.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

PhD Jaana Jurvansuu 85.000 €Pitkäaikaisen radioaktiivisen säteilyn vaikutus Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuusalueen metsämyyrien viruskantaan: virusten monimuotoisuus ja geneettinen muuntelu

Ympäristöntutkimus
kokenut

Vuonna 2016 Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuudesta on kulunut 30 vuotta.
Erittäin korkeiden radioaktiivisten säteilyannosten vaikutukset tunnetaan, mutta ionisoivan säteilyn pitkäaikaiset ja periytyvät vaikutukset, jotka perustuvat solujen DNA:n vahingoittumiseen, ovat epävarmoja. Tšernobylin villieläimillä tehtyjen tutkimusten mukaan krooninen altistuminen säteilylle on aiheuttanut sekä biologisia haitallisia muutoksia että sopeumia. Solut korjaavat vahingoittunutta DNA:tä, mutta korjaussysteemit eivät ole virheettomiä. Useat virukset hyväksikäyttävät solun DNA:n korjausprosesseja itsensä monistamiseen. Tutkimusprojektini hypoteesina on, että koska ympäristön säteily lisää solun DNA korjausvastetta, johtaa se myös virusten määrän ja monimuotoisuuden lisääntymiseen. Virusten monimuotoisuus mahdollistaa niiden tehokkaan leviämisen. Toisaalta virusten määrän kasvaminen ja samanaikainen solun DNA:n korjaus voi edistää virusten siirtymistä osaksi isännän genomia. Nämä ns. piilevat virukset voivat vaikuttaa isännän geenitoimintaan.
Tutkimusnäytteet otetaan Suomen eläinkoelautakunnan hyväksymien menetelmien mukaan Tšernobylin korkean säteilyn ja kontrollialueilta. Virusten määrää, monimuotoisuutta ja geneettistä muuntelua tutkitaan aktiivisten virusten osalta verestä ja ulosteesta ja piilevien virusten osalta myyrien genomista. Tutkimusmenetelminä ovat “uuden sukupolven sekvensointi”, bioinformatiikka ja molekyylibiologiset laboratoriomenetelmät.

Voisiko ympäristön korkea radioaktiivinen säteily olla luultua suurempi ekologinen uhka virusten lisääntyneen geneettisen muuntelun tuottaman epidemiariskin takia? Vai voisiko säteily edistää virusten ja niiden isännän yhteisevoluutiota ja näin nopeuttaa eliöiden sopeutumista ympäristön pitkäaikaiseen säteilyyn? Kumpikin hypoteesi on uskomaton, mutta myös tieteellisesti perusteltu. Tämä on rohkea avaus, koska ympäristön radioaktiivisen säteilyn vaikutusta viruksiin ei ole ennen tutkittu.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FT Riikka Kaartinen 70.000 €Uusi toiminnallinen ulottuvuus kasvien ja pölyttäjien vuorovaikutuksiin

Ympäristöntutkimus

Pölytys on yksi tärkeimmistä ekosysteemipalveluista, joka ylläpitää niin luonnonkasvien monimuotoisuutta kuin valtaosaa ruokakasvien tuotannostakin. Perinteisesti kasvien ja pölyttäjien vuorovaikutuksia on tutkittu tarkkailemalla hyönteisten vierailuja eri kasveilla. Tämä menetelmä antaa kuitenkin hataran kuvan eri hyönteisten merkityksestä pölyttäjinä, sillä kukissa vierailevat hyönteiset eroavat pölytystehokkuudeltaan. Eri pölyttäjät ovat myös vaihtelevasti erikoistuneet tiettyjen kasvilajien pölytykseen. Tutkimushankkeemme tarkoitus on tuoda toiminnallinen ulottuvuus kasvien ja pölyttäjien vuorovaikutusten tarkasteluun. Luomme uusin molekyylimenetelmin kuvauksia siitä, miten eri hyönteislajit myötävaikuttavat eri kasvilajien pölytykseen – kuvaamalla sitä, miten paljon eri kasvilajien siitepölyä eri hyönteiset kantavat mukanaan. Teemme tämän määrittämällä eri kasvien siitepölyn sekä morfologisesti että DNAn avulla uuden sukupolven sekvensointitekniikkaa hyödyntäen. Näin saatua kuvaa pölyttäjien ja kasvien vuorovaikutusverkostosta täydennämme tutkimalla, kuinka suuri osa siitepölystä, jota pölyttäjä kantaa mukanaan, päätyy kukkaan ja aikaansaa pölytyksen. Vertailemalla eri menetelmin luotuja kuvauksia samasta verkosta korostamme, miten toiminnallinen ulottuvuus muuttaa käsitystämme lajien vuorovaikutuksista.

Hankkeemme kyseenalaistaa nykyisen käsityksen kasvien ja pölyttäjien vuorovaikutuksista. Tämänhetkiset tietomme kasvien ja pölyttäjien suhteista pohjautuvat pitkälti havaintoihin hyönteisten vierailuista kukilla. Uudet molekyylimenetelmät mahdollistavat nyt monien kasvilajien siitepölyn yhtäaikaisen tunnistamisen – ja siten voimme mitata, mitä nämä vierailut pölytyksen kannalta merkitsevät. Uskomme tämän uuden, toiminnallisen otteen muuttavan nykykäsityksemme kasvien ja pölyttäjien suhteista.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

PhD Timo Kaartinen ja työryhmä27.400 €Itäindonesialaisen bandan kielen elvyttäminen ja kieliverkostojen kartoitus yhdessä bandalaisten kanssa

Humanistinen

Hanke on toimintatutkimus, joka soveltaa suomalais-ugrilaisten kielten elvytyksessä käytettyjä menetelmiä Itä-Indonesian vähemmistökielten suojeluun. Hanke rohkaisee ja kouluttaa bandan puhujia organisoimaan eri ikäryhmille suunnattua bandankielistä vuorovaikutusta ja toimintaa sekä dokumentoimaan kieliaineistoa. Hankkeen tutkimuksellinen tavoite on tarkastella bandan kieltä osana kieliverkostoja ja selvittää, miten sen erityisasema paikallis- ja valtakielten dynamiikassa voisi palvella kielenelvytyksen tavoitteita.
Hankkeen tutkijat fasilitoivat kielenelvytystä ja vastaavat sen koulutus- ja julkaisutavoitteista, edustavat kielitiedettä ja antropologiaa. Hanke toimii yhteistyössä paikallisen yliopiston ja kulttuurijärjestöjen kanssa. Hanke käyttää hyväksi aikaisemman tutkimuksen tuottamia, pitkäaikaisia yhteistyösuhteita näiden tahojen välillä.

Indonesian vähemmistökielistä on tehty paljon lingvistis-antropologista ja sosiolingvistista tutkimusta. Toimintatutkimuksen kaltaiset interventiot vähemmistökielten säilymiseen ovat kuitenkin vähäisiä ja näkymättömiä. Syitä tähän ovat kansalliskielen omaksumista painottava kielipolitiikka ja tutkimuksen oletus paikalliskielten taantumisesta. Tämä hanke lähtee kuitenkin liikkeelle kieliyhteisön omasta halusta paikalliskielen säilyttämiseen ja käyttöön.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Professori, FT Jyrki Kalliokoski ja työryhmä43.440 €Itä-Helsingin uudet Suomen kielet (yhteisölähtöinen toimintatutkimus maahanmuuttajataustaisten vähemmistöjen monenkeskiseen kielenoppimiseen liittyen)

Humanistinen

Hanke on yhteisölähtöinen toimintatutkimus, joka määrittelee uudelleen maahanmuuttajavähemmistöjen kielitaitoa ja kielenopetuksen käytäntöjä itähelsinkiläisessä koulussa, päiväkodissa ja nuorisotilassa. Tavoitteena on muuttaa kielitaitoon ja kielenoptukseen liittyviä käsityksiä ottamalla aktiivisesti käyttöön monietnisten nuorten hallitsemat kielet ja luomalla koulun, päiväkodin ja nuorisotilan yhteyteen itseoppivia monikielisiä yhteisöjä, joissa nuorte ja heidän kanssaan toimivat aikuiset oppivat toistensa kieliä, lähinnä venäjää, viroa, somalia ja arabiaa. Hanke kyseenalaistaa kielitaitoon liittyviä yleisiä käsityksiä, mm. ajatuksen, että hyödyllinen kielitaito on länsimaiden suurten kielten kuten englannin normien hallintaa. Hankkeen puitteissa järjestetään yhteisötaiteilijoiden ja muiden kulttuuritoimijoiden ohjaamia aktioita. Hankkeen keskeinen tulos on tutkimusyhteisön muuttunut kieli-identiteetti ja lisääntynyt monikielisyys.

Hanke kohdistuu Suomen uusiin suuriin kieliryhmiin, joiden taito on toistaiseksi harvinaista kieliyheisöjen omien etnisten ryhmien ulkopuolella. Se määrittelee uudelleen kielen ja etnisyyden omistajuutta ja suomalaisuutta ja voimaannuttaa yhteiskunnan marginaalissa olevia maahanmuuttajavähemmistöjä. Samalla se uudistaa käsitystä kielenoppimisen keinoista ja hyödyllisestä kielitaidosta.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FT, dosentti Kari Kallioniemi ja työryhmä64.260 €Thatcherism, Popular Culture and the 1980s

Humanistinen
jatkoapuraha

Projekti tutkii Thatcherismin ja populaarikulttuurin suhdetta ja niiden paradoksaalista keskinäistä riippuvuutta 1980-luvulla. Tämä suhde on edelleen ajankohtainen nk. neoliberalismin ja uusoikeistolaisuuden muodossa.

Työn materiaali koostuu laajasta poikkitieteellisestä aikalaisaineistosta (elokuva, televisio, popmusiikki, painettu materiaali), joka muodostaa Thatcherismin ideologiaan eri tavoin reagoineen kompleksisen verkoston mediatekstejä. Työn metodi on materiaalin monitieteistä (elokuva-, tv- ja musiikkitiede, kulttuurihistoria ja yhteiskuntatieteet) ristiin- ja lähiluentaa. Keskeinen teoreettinen lähtökohta hankkeelle on McGuiganin argumentti (1992), jonka mukaan niin populaarikulttuuriin (ja sen tutkimukseen) liittyvä retoriikka usein lähestyy populismia kosiskellessaan "tavallisia" ihmisiä. Poliittinen retoriikka toimii usein samoin, tutkimuskohteessamme nimenomaan thatcherismin politiikan populististen piirteiden yhteydessä.

Thatcherismin ja populaarikulttuurin paradoksaalinen suhde on ajankohtainen tutkimuskohde, koska 1980-lukuun viittaavat populistiset ja uusoikeistolaiset viestit ovat palanneet mediakeskusteluihin myös Suomessa.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

YTT, yliopistonlehtori Anni Kangas ja työryhmä64.440 €Tiede, taide ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus: dialogeja idän ja lännen välillä (Making Spaces of Justice across the East-West Divide)

Yhteiskuntatieteellinen

Hanke on suomalais-venäläinen tutkimusprojekti, jossa sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon kysymyksiä lähestytään yhteiskuntia yhdistävinä ajankohtaisina kysymyksinä. Paneudumme erityisesti polttaviin maahanmuuton ja monikulttuurisuuden sekä sukupuolen ja seksuaalisuuden kysymyksiin.

Toteutamme hankkeen tutkijoiden ja taiteilijoiden yhteistyönä. Näin ylitämme sekä maantieteellisiä että akateemisen ja taiteellisen tiedontuottamisen välisiä rajoja.

Analysoimme, millaisia merkityksiä sosiaaliselle oikeudenmukaisuudelle ja solidaarisuudelle annetaan ja kuinka nämä merkitykset kiinnittyvät käsityksiin kansallisista ja sukupuoli-identiteeteistä. Tuotamme näin uutta tutkimustietoa suomalaisesta ja venäläisestä yhteiskunnasta sekä muuttuvasta maailmasta.

Kehitämme tieteellisen ja taiteellisen tekemisen rajoja ylittäviä toimintatapoja. Järjestämme työpajoja, toimintaviikkoja ja muita tapahtumia sekä Suomessa että Venäjällä. Niiden yhteydessä tutkijat, taitelijat ja yliopisto-opiskelijat tuottavat yhdessä ja uusia keinoja kokeillen tietoa siitä, miten oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo ymmärretään maahanmuuton ja monikulttuurisuuden sekä sukupuolen ja seksuaalisuuden yhteydessä.

Tavoitteena on näin tuottaa kansainvälisesti korkeatasoista tutkimusta sekä rakentaa edellytyksiä luoville ratkaisuille aikamme keskeisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin.

Hanke ylittää rajoja. Se on uudenlainen avaus, jossa maahanmuuttoon sekä sukupuoleen liittyviä kysymyksiä lähestytään suomalaista ja venäläistä yhteiskuntaa yhdistävinä, ei erottavina, teemoina. Tieteellisen ja taiteellisen tekemisen rajan yli hanke kurottaa järjestämällä työpajoja ja toimintaviikkoja. Hanke pyrkii saattamaan osallistujat totuttujen tekemisen tapojen ulkopuolelle, löytämään näin luovia ratkaisuja polttaviin yhteiskunnallisiin ongelmiin sekä tuottamaan tuoretta tutkimustietoa.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Kansalliskirjasto 247.000 €Vähemmistökielten digitointiprojekti: Mordvalais-, permiläis-, marilais-, nenetsin-, jiddišin-, saamelais- ja romanikielisen aineiston tuottaminen, dokumentointi ja joukkoistaminen kielentutkimuksen, -opetuksen ja -elvyttämisen tueksi

Humanistinen
kieliohjelma

Koneen Säätiö on rahoittanut Kansalliskirjaston Sukukielten digitointiprojektia vuosina 2012–2015. Projektin aikana on toteutettu kielen dokumentointia digitoimalla aineistoja, saattamalla digitoidut aineistot avoimeen käyttöön ja jalostamalla kieliaineistoista dataa tutkijakunnan hyödynnettäväksi kolmansissa järjestelmissä. Projektin aikana Kansalliskirjasto on myös osallistanut kieliyhteisöjä aineistojen oikoluvun yhteydessä.

Toimintamallia voidaan perustellusti kutsua kielen dokumentoinniksi. Keskeisiä komponentteja kielen dokumentaatiossa ovat 1)aineistojen tallentaminen, mukaan lukien siihen liittyvän metadatan tuottaminen, 2)kieliaineistojen siirrettävyys, 3)lisäarvon tuottaminen mm. annotoimalla, transkriboimalla ja linkittämällä, 4)arkistointi ja arkistoidun aineiston avoin saavutettavuus sekä 5)aineiston mobilisointi.

Tätä työskentelymuotoa on tarkoitus jatkaa vuoden 2016 aikana, jolloin toteutetaan Vähemmistökielten digitointiprojekti. Projektissa digitoitava aineisto saatetaan avoimesti käyttöön Kansalliskirjaston Fenno-Ugrica -kokoelmassa. Aineistot palvelevat niin uralistiikan, germanistiikan kuin romanikielten tutkimusta. Käyttöön saatetaan runsaasti sellaista aineistoa, jota tutkimuksessa ei aikaisemmin ole voitu hyödyntää. Ne käyttäjät, jotka eivät edusta akateemista yhteisöä, saavat vapaasti käytettäväkseen omaa kieli- ja kulttuuripiiriä kuvaavia dokumentteja, joihin heillä ei muutoin ole pääsyä.

Vähemmistökielten digitointiprojektissa tavoitellaan tutkijoiden ja joukkoistajien vastavuoroisuutta. Tällöin kansalaistieteilijät ja heidän kieliyhteisönsä hyötyvät hankkeen tuloksista ja valittujen kansalaistieteilijöiden työstä. Tarkoitus on palauttaa heidän työnsä takaisin kieliyhteisön hyödynnettäväksi. Tämä vastavuoroisuuden tavoite voidaan Vähemmistökielten digitointiprojektin yhteydessä käsittää pyrkimyksenä tukea uhanalaisia kieliä ja kielidiversiteetin edistämisenä.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FT, professori Sirkku Kotilainen ja työryhmä110.000 €Nuoret estradille: toimijaksi monilukutaidolla

Yhteiskuntatieteellinen
jatkoapuraha

Lukutaito jakaa suomalaisia kahtia jo nuoruudessa. Maahan muuttavalla matka lukutaitoon ja oman äänen kuuluviin saattamiseen on kantasuomalaisia pidempi. Nuoret estradille -hankkeessa lisätään ymmärrystä varsinkin lukutaitohaasteista nuoruuden koulutussiirtymissä. Hankkeessa lisätään ymmärrystä myös tukemisen tavoista nuoruuden taitekohdissa: tutkimuksessa kehitetään mediapedagogisia malleja monilukutaidon ja osallisuuden edistämiseen taiteellisella toiminnalla.

Kyseessä on kehittävä toimintatutkimus, jossa tutkijat, journalistit ja pedagogit suunnittelevat ja toteuttavat viisi työpajaa nuorille nuorten kanssa ympäri Suomea. Paikkakunnittain hankkeessa on mukana nuorisoryhmiä koulun, kulttuuri- ja nuorisotyön kautta: maahanmuuttajia, työttömiä ja koulupudokkaita. Kussakin osahankkeessa nuorten haasteet identifioidaan ja prosessoidaan taiteellisella toiminnalla julkiseksi mediaesitykseksi. Tutkijat kokoavat tutkimusaineiston osahankkeista ja tutkimusjulkaisujen lisäksi he kehittävät yhdessä Sanomalehtien Liiton ja Aikakausmedian kanssa avoimen oppimateriaaliston pedagogeille, journalisteille ja nuorille.

Hanke edistää nuorten julkista toimijuutta, myös kanssatutkijoina. Tutkimuksesta raportoidaan tieteen ja käytännön kentillä sekä online hankkeen ajan nuorten kanssa. Nuoret tuottavat tutkimusaineistoa ja ovat kehittämisessä mukana.

1. Hanke pureutuu samaan aikaan ymmärtämään, kehittämään ja jalkauttamaan toimintaa 2.se kehittää metodia, jossa nuoret toimivat kanssatutkijoina 3.hanke pyrkii julkaisemaan ja olemaan esillä tavoin, jotka lisäävät vuorovaikutusta tieteen ja käytännön toimijoiden kesken 4.laaja toteutusverkosto ympäri Suomea: mediayrityksiä ja kunnallisia nuorisotyön, myös koulun toimijoita 5. integroituu akateemiseen opetukseen tutkijaryhmän kautta.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Kotimaisten kielten keskus49.500 €Suomen murteiden sanakirjan toimitustyö

Humanistinen
jatkoapuraha
kieliohjelma

Suomen murteiden sanakirja on suuri leksikografinen hanke, jossa kuvataan kaikkien suomen murteiden sanasto yhdeksi kansallisesti merkittäväksi tutkimusinfrastruktuuriksi nimetyn arkistoaineiston (n. 8 miljoonaa sanatietoa) pohjalta. Sanakirjassa kuvataan mm. sanojen äänne- ja muoto-opilliset piirteet, merkitykset ja maantieteellinen levinneisyys sekä annetaan runsaasti murteellisia esimerkkejä sanojen käytöstä. Tavoitteena on saattaa kriittisesti analysoitu aineisto julkiseen käyttöön arkistoa helppokäyttöisemmässä muodossa. Toimitustyössä kiinnitetään koko ajan enenevässä määrin huomiota lähdekritiikkiin, merkityksen kuvauksen yksinkertaistamiseen ja kielen ilmiöiden kuvauksen johdonmukaistamiseen. SMS:n toimittaminen on suomen kielen murteellisen monimuotoisuuden varjelemista ja tallentamista myös tulevia sukupolvia varten.

Sanakirjan ilmestyminen on alkanut vuonna 1985, ja sen oletetaan valmistuvan 2040-luvulla. Vuonna 2011 sanakirjaa ja siihen liittyviä levikkikarttoja siirryttiin julkaisemaan pelkästään sähköisessä ja ilmaisessa muodossa.

Suomen murteiden verkkosanakirja on murteentutkimuksen, murremaantieteen, leksikologian ja leksikografian yhdistävä hanke. Verkkoon tuotetaan sanakirja-artikkeleita ja niihin liittyviä levikkikarttoja, jotka tuovat ainutlaatuisen aineiston tiivistetyssä ja lähdekritiikin läpikäyneessä muodossa maksuttomasti kaikkien käyttöön. Aineisto on kerätty noin sadan vuoden aikana asiantuntijoiden ja asiaan perehtyneiden murteentaitajien voimin. Myös kartat tekevät tästä suursanakirjasta erityislaatuisen.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Dosentti, yliopistotutkija Urpo Kovala 2.000 €Kansainvälinen konferenssi "Populism as Rhetoric and Movement"

Yhteiskuntatieteellinen

Populismin nousu on Suomessa niin kuin muuallakin Euroopassa muuttanut radikaalisti sekä poliittista kenttää että yleistä keskustelukulttuuria. Tässä kansainvälisessä seminaarissa käsitellään populismia sekä liikkeenä että retoriikkana ja erityinen huomio on näiden kahden suhteessa eli retoriikan poliittista liikettä muodostavassa vaikutuksessa. Konferenssin pääpuhujina on viisi kansainvälisesti tunnettua populismitutkijaa, Mikko Lehtonen Tampereen yliopistosta, Ruth Wodak Lancasterin yliopistosta, Eoin Devereux Limerickin yliopistosta Irlannista, Yannis Stavrakakis Ateenan yliopistosta sekä Jim McGuigan Loughborough'n yliopistosta. Konferenssi järjestetään Jyväskylässä 17.-19.3.2016.

Populismi on tällä hetkellä ajankohtainen aihe mutta samalla se on varsin herkkä aihe jonka tutkijoihin kiinnittyy helposti niin suuren yleisön kuin politiikan toimijoiden ja aktivistien huomio. Retoriikan ja vuorovaikutuksen kulttuurien analysointi on tällä hetkellä myös erittäin tärkeä teema, jonka tutkimuksesta on erityisen aiheellista kertoa myös laajemmalle yleisölle. Juuri tätä puheena oleva konferenssi tavoittelee.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

VTT, FM Meri Kulmala ja työryhmä 53.320 €Lapsen oikeus perheeseen: Lastensuojelun deinstitutionalisaatio Putinin Venäjällä

Yhteiskuntatieteellinen

Putinin Venäjällä konservatiivinen perheiden suojelu on ollut valtiollisen sosiaalipolitiikan keskiössä. Tarkempi tarkastelu kuitenkin osoittaa, että toimenpiteet ovat koskeneet lähinnä nuoria perheitä ja heidän mahdollisia lapsiaan. Venäjän massiivisesta lastenkotijärjestelmästä ja valtion tiukasta otteesta sijoittaa "ongelmaperheiden" lapsia lastenkoteihin, lastensuojelu ja sijaishuolto ovat olleet sosiaalipolitiikan marginaalissa aivan viime vuosiin asti.

Nyt Venäjällä on käynnissä suuri lastensuojelureformi, joka pohjaa ajatukseen jokaisen lapsen oikeudesta kasvaa perheessä. Tavoitteena on purkaa lastenkotijärjestelmä sekä kehittää sijaisperhejärjestelmää ja perheiden tukipalveluita. Tutkimushankkeessa pureudutaan lastesuojelua ja erityisesti sijaishuoltoa koskeviin uusiin kansallisiin ohjelmiin ja niiden toteutumiseen käytännössä.

Valtiotasoisten ohjelmien lisäksi tutkimushankkeessa analysoidaan lastensuojelujärjestelmiä kolmella Venäjän alueella: Karjalan tasavallassa sekä Nižni Novgorodin ja Tjumenin alueilla, mikä antaa hyvän tilaisuuden vertailla lastensuojelun ja sijaishuollon kehitysprosesseja. Karjalassa hanke tarkastelee myös suomalais-venäläisten lastensuojeluhankkeiden vaikutuksia.

Hanke on aidosti monitieteinen ja kansainvälinen, minkä vuoksi liitteenä oleva tutkimusuunnitelma on enlanniksi. Suomalaisten sosiaalitieteilijöiden lisäksi hankkeessa on mukana sosiaalitieteilijöitä, politiikantutkijoita ja ekonomeja Venäjältä, Pohjoismaista ja Iso-Britanniasta.

Hanke on rohkea ja kunnianhimoinen: parhaimmillaan se voi vaikuttaa Venäjällä muotoutuvassa olevaan lastensuojelujärjestelmään sekä rajatylittävään yhteistyöhön. Hankkeessa on venäläisiä tutkijoita maan arvostetuimmista tutkimuslaitoksista, jonka ansiosta tutkimustulokset viedään myös ylimmälle päätöksentekotasolle, jossa on nyt kiinnostusta oppia aiheesta. Hanke tuo yhteen myös käytännöntoimijoita, mikä mahdollistaa toimintamallien kehittämisen niin Venäjällä kuin suomalaisessa sosiaalityössä.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FT, dosentti Kirsi Kuoppamäki 90.000 €Ekosysteemipalveluja kaupunkeihin: viherkattojen toiminta

Ympäristöntutkimus

Viherkattorakentamista on ehdotettu yhdeksi ratkaisuksi kaupungistumisen aiheuttamiin ongelmiin. Ne tarjoavat monenlaisia ekosysteemipalveluja mm. auttaen hulevesien hallinnassa, toimien lämmönsäätelijänä ja hiilinieluna ja kasvattaen kaupunkien biodiversiteettiä. Puuttuu kuitenkin tieto siitä, millainen viherkatto takaa toimivat ekosysteemipalvelut Suomen ilmasto-olosuhteissa. Monet ekosysteemipalvelut, kuten ravinteiden pidättyminen kasvualustaan, ovat kiinteästi sidoksissa maaperän hajottajaeliöyhteisön toimintaan. Tässä tutkimuksessa selvitämme millainen viherkaton perustusmateriaali takaa 1) aktiivisen maaperäeläinyhteisön ja näin ollen 2) tehokkaan ravinteiden ja hiilen kierron, 3) kasvien kasvun ja 4) hulevesien laadullisen (ravinteet) ja määrällisen hallinnan Suomen ilmasto-olosuhteissa. Tutkimme myös kierrätysmateriaalien (ylijäämä biohiili ja rakennusbetoni) ja mykorritsasienen käyttöä osana toimivaa kotimaista, ekologista ja kestävää viherkattoa. Tutkimus toteutetaan hyödyntämällä Lahdessa ja pääkaupunkiseudulla sijaitsevia koeviherkattoja sekä perustamalla uusi suuren mittakaavan viherkattokoe Lahteen. Saatavat tulokset ovat sovellettavissa myös muiden vihreän infrastruktuurin muotojen, kuten biosuodatusrakenteiden tutkimiseen ja käytännön hyödyntämiseen. Keskeisessä osassa hanketta on tiedottaminen: toimivista ja ympäristövastuullisista viherkattoratkaisuista saadun tutkitun tiedon välittäminen käytännön sovellusten pohjaksi.

Vaikka vihreän infrastruktuurin odotetaan ratkaisevan monia kaupungistumisen aiheuttamia ympäristöongelmia, niiden kyvystä tuottaa ekosysteemipalveluita on vähän tutkittua tietoa, joka sekin on ristiriitaista. Tämä avaus ottaa viherkatot malliksi ja tutkii miten niitä voi kehittää tuottamaan ekosysteemipalveluita käyttäen ennakkoluulottomasti kierrätysmateriaaleja kasvualustan osana ja hyödyntäen tietoa maaperäyhteisön toiminnasta.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FT Salla Kurhila ja työryhmä86.475 €Suomi toisena kielenä ja tilanteinen oppiminen

Humanistinen
kieliohjelma

Maahanmuuton lisääntyessä tarve suomen kielen opetukseen kasvaa samaan aikaan, kun opetuksesta vähennetään resursseja. Myös kielenopettamisen malli, jossa maahanmuuttajat käyvät pitkiä kielikursseja ennen työelämään siirtymistä, vanhentuu. Tarvitaan uusia tapoja opettaa kieltä. Tutkimushankkeemme pyrkii tavoitteeseen tarjoamalla tietoa vaihtoehtoisista malleista ja niiden toimivuudesta. Tutkimme tilanteista kielen oppimista eli oppimista, joka tapahtuu jokapäiväisessä vuorovaikutuksessa arki- ja työelämän tilanteissa. Tutkimusmenetelmä on vuorovaikutustutkimus, jonka avulla pystymme selvittämään, minkälaista oppimista vuorovaikutuksessa tapahtuu, minkälaista oppimisen tukea autenttinen ympäristö kielenoppijoille tarjoaa ja miten oppijat voivat vahvistaa osallisuuttaan ja asiantuntemustaan suomen kielen puhujayhteisön jäseninä.

Projektin kaksi osahanketta keskittyvät tilanteiseen oppimiseen eri näkökulmista. Osahanke 1 "Suomen kielen oppimisen tukeminen työympäristössä" fokusoi työssä oppimiseen. Aineisto nauhoitetaan HUS:ssa. Osahankkeessa 2 "Suomen kielen oppiminen digitaalisissa oppimisympäristöissä" keskitytään tietokoneavusteiseen oppimiseen. Molemmissa osahankkeissa kerätään videoaineistoa, josta analysoidaan oppimisen mahdollistavia kohtia.

Tutkimalla, miten oppiminen mikrotason vuorovaikutuksessa tapahtuu, pystymme vastaamaan muuttuvan yhteiskunnan paineisiin ja kehittämään suomi toisena kielenä opetusta toimivammaksi ja tehokkaammaksi.

Hankkeessa yhdistyy laajemmalla tasolla operoiva sosiokulttuurinen oppimisen tutkimus ja hyvin yksityiskohtaisella kielen ja vuorovaikutuksen tasolla toimiva vuorovaikutuslingvistinen analyysi. Yhteiskunnallisella tasolla hanke pureutuu kahteen ajankohtaiseen teemaan: Tutkimme, miten jo vähäisellä suomen kielellä voisi työskennellä suomenkielisessä ympäristössä. Lisäksi kyseenalaistamme digitaalisen oppimisen autuuden vaatimalla opettamisen lähtökohdaksi perusteltua näkemystä oppimisesta.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Professori Mikko Kurimo ja työryhmä55.810 €Kielensisäisen tekstityksen kehittäminen

Humanistinen
kieliohjelma

Automaattisen puheentunnistuksen avulla saavat kuulovammaiset, huonokuuloiset ja suomea opiskelevat puheen lähes viiveettä nähtäville tukemaan kuuntelua. Tässä hankkeessa on tarkoitus saattaa Suomessa automaattinen puheentunnistuksen tutkimuksen parissa tehtävä tutkimustyö hyödyttämään suurta joukkoa, lähes miljoonaa suomalaista, joille puhuttu kielenmuoto ei ole helposti saavutettavissa. Puheentunnistukseen perustuvaa tekstitystä kehitetään niin, että se on käytettävissä esimerkiksi luennoilla, television suorissa lähetyksissä ja teatterissa. Hankkeessa tutkitaan kielensisäisen tekstityksen saavutettavuutta ja automaattisen puheentunnistuksen menetelmiä, joilla olisi mahdollista tuottaa parempaa reaaliaikaista tekstitystä. Tekstityksen tutkimuksessa pääpaino on vastaanottajan näkökulmassa. Tutkimme sitä, millaista tekstin tulisi olla, jotta se on puheen seuraamisen kannalta ymmärrettävää ja riittävää.
Työ toteutetaan Aalto-yliopiston puheentunnistustutkijoiden ja Helsingin yliopiston tekstitystutkijoiden ja Humakin saavutettavuustutkijoiden monitieteisenä hankkeena. Hankkeessa kehitetään Aalto-yliopiston puheentunnistimesta automaattista ja puoliautomaattista tekstitystä tukevia tekstitystyökalun koeversioita, joiden avulla määritetään vastaanottajan kannalta oleelliset puheentunnistuksen kehitystarpeet. Hanke on kolmivuotinen ja siinä tuotetaan käyttäjiä varten vuosittain uudet parannetut koeversiot tekstitystyökalusta.

Puheentunnistuksen valtavirta tutkii vain väärintunnistettujen sanojen lukumäärän minimointia ja vain muutamaa valtakieltä. Kaikki sanat tai sanojen tunnistusvirheet kuitenkaan ole sisällön ymmärtämisen kannalta samanarvoisia. Tämä ristiriita korostuu erityisesti morfologisesti rikkaissa kielissä, joita ovat mm. suomalaisugrilaiset kielet. Tällöin automaattiseen puheentunnistukseen perustuva tekstitys vaatii valtavirrasta poikkeavien puheentunnistusmenetelmien kehittämistä.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

MMT, dosentti Timo Kuuluvainen ja työryhmä70.000 €50 hehtaaria pohjoista aarniometsää – metsän suurkoeala tieteen ja taiteen kohtaamispaikkana

Ympäristöntutkimus

Hankkeessa mitataan ja dokumentoidaan mahdollisimman kattavasti 50 hehtaaria suomalaista pohjoista aarniometsää tieteen ja taiteen keinoin ja niitä yhdistäen. Tavoitteena on yhdistää tieteellinen tutkimustieto ja havainnot taiteelliseen työhön, dokumentaatioon ja näkemyksellisyyteen. Hankkeessa seurataan kolmen vuoden ajan miten luonnon tila ja monimuotoisuus muuttuvat luonnon oman dynamiikan, ihmisen toimien ja ilmastonmuutoksen seurauksena. Suurkoeala perustetaan Itä-Lapissa sijaitsevaan Värriön luonnonpuistoon, jonka tutkimusasema mahdollistaa koealueella työskentelyn mihin vuodenaikaan tahansa. Koeala sijoitetaan tutkimusaseman läheisyyteen vanhaan luonnontilaiseen kuusimetsään. Vanhat kuusimetsät ovat tärkeä ja erittäin yleinen metsäluontotyyppi koko sirkumboreaalisella vyöhykkeellä. Nämä metsät ylläpitävät lajiston monimuotoisuutta ja varastoivat suuria määriä hiiltä, mutta samalla niiden on ennustettu olevan herkimpiä ympäristötekijöiden muuttumiselle.
Koeala kytkeytyy kansainväliseen SIGEO-suurkoealaverkostoon, joka mahdollistaa projektin kansainvälisen yhteistyön ja tutkija- ja taiteilijavaihdon.

Hankkeessa luodaan uutta, tieteellistä ja taiteellista näkemystä yhdistävää kokonaiskuvaa suomalaisesta aarniometsästä. Hankkeessa yhdistyvät modernit tieteelliset mittaukset ja tutkimustieto taiteelliseen työskentelyyn, dokumentaatioon ja näkemyksellisyyteen. Tavoitteena on kehittää työmenetelmiä tieteen ja taiteen kommunikaatioon ja pohtia aarniometsien kohtaloa globaalimuutoksen maailmassa. Samalla kuvataan luonnon tilan ja monimuotoisuuden muutoksia vuosien ja vuodenaikojen kierrossa.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

MuT Tuire Kuusi ja työryhmä36.195 €Unveiling the mystery of harmony

Humanistinen

Identifying a tune from its chords alone (“chord-tune recall”) is a strong indicator that a listener has been able to internalize a lasting mental representation of a chord progression disassociated from its original melodic and rhythmic features. Our previous research on listeners’ ability to identify tunes from their chord progressions suggest that for listeners without extensive experience in composing, improvising, transcribing, or analyzing music, it is very difficult to connect two pieces of music by chord progressions alone, i.e, without the extra cues of rhythm and melody. This raises an interesting question: Is it possible to implicitly internalize lasting mental representations of chord progressions that lack rhythmic and melodic information? Our proposed research aims to clarify the mechanisms by which personal factors such as musical training and aptitude interact with musical factors such as musical style, length of chord progression, transposition, and melodic and rhythmic cues in the act of chord-tune recall. This innovative approach will help to clarify the process of internalizing lasting mental representations of chord progressions disassociated from specific rhythmic and melodic information. In addition, we will combine the methods of chord-tune recall and harmonic priming in order to increase the investigative power of both research tools.

Our innovative experimental methodology, chord-tune recall, is allowing us to move beyond the traditional focus on syntax and emotional valence that has limited the study of chord progressions. This methodology will help us unlock the specific mechanisms by which listeners recognize and remember chord progressions, and by collecting information about our participants’ musical training and aptitude we will be able to expand our understanding of how different types of listeners experience music.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FT, VTM Johanna Laakkonen 4.200 €Keskieurooppalaisen modernismin vaikutusta suomalaiseen tanssiin käsittelevän tutkimuksen aineisto ja tutkimuksessa tarvittavat valokuvat

Humanistinen
jatkoapuraha

Tutkimuksessa käsitellään neljän tanssijan (Mary Hougberg, Annsi Bergh, Marianne Pontan ja Irja Hagfors) työskentelyä ja uraa pääosin saksankielisessä Euroopassa 1920- ja 30-luvulla. Tutkimus tuo uutta tietoa Suomen, Saksan ja Keski-Euroopan maiden välisistä kulttuurisuhteista ja on ensimmäinen laaja suomalais-saksalais-itävaltalaisia tanssiyhteyksiä käsittelevä työ. Aihepiiri on merkittävä myös kansainvälisesti, sillä työssä käsitellään suomalaisten kautta tanssintutkimuksen katvealueita kuten aikakauden tanssijakoulutusta, Emile Jaques-Dalcrozen metodin soveltamista Helleraun tanssi- ja liikuntakoulutuksessa sekä koulun esitystoimintaa. Lisäksi työssä käsitellään varhaisen modernin tanssin aseman vahvistumista Saksan puheteattereissa ja teatteritanssijan työtä, mistä Irja Hagfors on esimerkki.
Työssä sovelletaan yhteiskuntatieteissä ja taiteiden tutkimuksessa voimistunutta transnationaalista näkökulmaa, joka kyseenalaistaa perinteisen metodologisen nationalismin. Tanssintutkimuksessa transnationaalinen lähestymistapa ohjaa tarkastelemaan toimijoita, teoksia, tyylisuuntia ja vaikutteiden kulkeutumista kansalliset rajat ylittävissä verkostoissa ja toimintaympäristöissä.

Tanssintutkimuksessa on harvinaista, että tutkijat tarkastelevat laajoja, kansalliset rajat ylittäviä aihepiirejä, jotka vaativat useamman maan kulttuurisen kontekstin ja kielien hallintaa. Vaatii rohkeutta aloittaa tyhjästä, etsiä tutkimuskysymyksiin vastauksia kahdelta mantereelta, viidestä eri maasta kuudella eri kielellä. On myös rohkeaa kyseenalaistaa kanonisoidut tulkinnat tutkittavasta ajanjaksosta ja tutkia tanssia ja sen historiaa, joka Suomessa on todellinen tutkimuksen katvealue.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FT Mirkka Lahdenperä ja työryhmä86.420 €Mammat, mummut ja maito: Pitkäikäisyyden evoluutio Aasian norsulla (Evolution of longevity: Mothers, aunties and milk in Asian elephants)

Ympäristöntutkimus
jatkoapuraha

Vanhenemisen tutkimusta on kauan varjostanut puute pitkäikäisistä mallilajeista. Tässä tutkimushankkeessa valotetaan vanhenemisen evoluutiota yhdellä pitkäikäisimmistä nisäkkäistä, Aasian norsulla. Norsu on erinomainen tutkimuskohde vanhenemisen evoluutiolle, koska norsun elinikä lähentelee ihmisen elinikää ja norsut muistuttavat elinkierroltaan muita sosiaalisia nisäkkäitä. Aasian norsuista käytössämme on ainutlaatuisen laajaa demografista aineistoa (8700 yksilöä 4 sukupolvesta) ja fysiologista uutta dataa Myanmarin työnorsuista. Hankkeessa on tarkoituksena selvittää miten allovanhemmat (myös isoäitinorsut) panostavat poikasiin ja mitkä ovat seuraukset suhteessa moniin eri ominaisuuksiin sekä poikasella, äidillä että allovanhemmalla. Lisäksi tarkoituksena on selvittää Aasian norsujen sosiaalista organisaatiota ja persoonallisuuspiirteitä sekä tutkia äidinmaidon laatua suhteessa äidin ja poikasen ominaisuuksiin. Työssä kerätään ja käytetään hyväksi demografisen ja fysiologisen datan lisäksi kyselytutkimusdataa ja norsujen maitonäytteitä. Allovanhempien ja isoäitien panostusta on norsuilla tutkittu vain vähän kuten myös maidon laadun vaikutuksia, ja on epäselvää miten norsut maksimoivat jälkeläismääränsä elinaikanaan.

Rohkeaksi hankkeen tekee monitieteisyys, koska hanke yhdistää suojelukysymyksiä uhanalaisella lajilla, perinteistä evoluutioekologian ja fysiologian tutkimusta sekä käyttää erilaisia aineistoja sosiologeille perinteisistä kyselytutkimuksista fysiologisiin datoihin ja demografisiin sukupuihin. Hankkeen aihepiiri on vähän tutkittua ja harvemmin sovellettu muihin pitkäikäisiin lajeihin kuin ihmisiin ja tutkimus valottaa yleisesti niin sosiaalisten suhteiden merkitystä kuin vanhenemisen evoluutiota.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Lappeenrannan teknillinen yliopisto / Tuomo Summanen ja työryhmä114.920 €Venäjän energiamarkkinoiden liberalisoinnin haasteet ja mahdollisuudet

Yhteiskuntatieteellinen

Venäjä on julistanut itsensä “energian suurvallaksi”. Venäjä on maailman suurin maakaasun tuottaja, suurimpia öljyn tuottajia. Sen sähköenergiamarkkina on maailman neljänneksi suurin. Neljännes Venäjän bruttokansantuotteesta tulee energiasta, puolet valtion budjettituloista ja kaksi kolmasosaa maan vientituloista. Energia ruokkii Venäjää. Energian tulovirtojen keskittäminen valtion hallintaan on ollut myös poliittisesti vallanpitäjille tärkeää. Se, joka hallitsee energian tulovirtoja Venäjällä, hallitsee myös Venäjää.
Tässä tutkimushankkeessa katsomme energiamarkkinan toimivuutta sähköenergiamarkkinan näkökulmasta. Venäjän sähköenergiamarkkina on mielenkiintoinen tutkimuskohde useasta syystä. Se on lähellä kuluttajaa, se liberalisoitiin, siellä on merkittäviä ulkomaisia investoijia. Samalla se on pitkälti riippuvainen valtion kaasumonopolista sekä valtion sääntelystä. Venäjän sähkömarkkinareformi on ehkä kunnianhimoisin maailmassa, johtuen valtavasta markkinoiden koosta.
Tavoitteena tutkimushankkeessa on arvioida Venäjän sähköenergiamarkkinareformin onnistumista.
Tutkimus antaa arvokasta uutta tietoa tutkimusyhteisölle, sääntelyviranomaisille, energiapolitiikan toteuttajille ja kansalaisyhteiskunnalle energiamarkkinoiden uudistamisesta kehittyvillä markkinoilla.
Tutkimuksen data kerätään pääosin Venäjän tilastoviraston lähteistä, Systeemi operaattorin vuosikertomuksista ja talouskehitysministeriön raporteista sekä haastattelukyselyin.

Venäjän tuleva kehitys – taloudellinen, yhteiskunnallinen ja poliittinen – on vahvasti riippuvainen energiasta. On yllättävää, että Venäjän energiamarkkinoita on tutkittu niinkin vähän. Tämä on, tietääksemme, ensimmäinen tutkimushanke, jossa suomalainen tutkimusryhmä yhteistyössä venäläisten ja Cambridgen yliopiston tutkijoiden kanssa tutkii Venäjän energiamarkkinan keskeisiä kysymyksiä. Tutkimus kyseenalaistaa vallitsevan mielipiteen Venäjän sähköenergiamarkkinan reformin menestyksellisyydestä.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FT Krister Lindén ja työryhmä79.120 €Suomalais-ugrilaiset kielet ja internet

Humanistinen
jatkoapuraha
kieliohjelma

Hankkeessa rakennetaan prototyyppi automaattisesta järjestelmästä, joka verkkoharavointia käyttäen kerää ja ylläpitää linkkisivustoa pienillä suomalais-ugrilaisilla kielillä toteutetuille sivustoille. Järjestelmän avulla luodaan löydettyjen sivustojen teksteistä lisäksi virke-, lause- ja sanakorpuksia näille kielille. Julkaistut korpukset tulevat toimimaan lähdeaineistona kielentutkijoille. Hankkeen osana tuotetaan kielentunnistin, jolla internetistä löydettyjen sivujen kieli pystytään tunnistamaan. Lisäksi työ dokumentoidaan tieteellisesti väitöskirjassa kielen automaattisesta tunnistamisesta. Osana tutkimustyötä tuotetaan rakennettavan järjestelmän avulla myös tilastotietoa pienten suomalais-ugrilaisten kielten levinneisyydestä internetissä. Hanke toteutetaan osana kansainvälistä CLARIN-yhteistyötä, jota suomessa edustaa FIN-CLARIN-konsortio.

Projektin aikana kehitetään maailman huippuluokkaa oleva tekstin kielentunnistin, joka kykenee tunnistamaan myös suurinta osaa suomalais-ugrilaisista kielistä. Hankkeen tuottama tilastotieto pienten suomalais-ugrilaisten kielten levinneisyydestä Venäjän alueen internetissä on erittäin ajankohtaista. Sieltä saatava tekstiaineisto on myös tärkeä saada talteen tulevaisuutta varten.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

- Luonnontieteellisten museoiden konsortio ja Suomen sieniseurat 51.600 €Kansalaistiedehanke Suomen sienilajiston levinneisyyden ja uhanalaisuuden selvittämiseksi

Ympäristöntutkimus

Kaikki järkevät maankäyttöpäätökset vaativat tausta-aineistokseen luotettavaa tietoa biologisen monimuotoisuuden levinneisyydestä ja lajien elinympäristövaatimuksista. Sienten osalta tämä tieto on huolestuttavan heikkolaatuista ja aukkoista. Tässä hankkeessa valjastetaan Suomen tuhansien sieniharrastajien joukko keräämään sienihavaintotietoa uudella yhteisöllisellä ja ennakkoluulottomalla tavalla. Hanke lisää harrastajien yhteenkuuluvuuden tunnetta ja motivaatiota työskennellä havaintotiedon keräämiseksi.

Hankkeeseen haettavalla rahoituksella rakennetaan harrastajien ja ammattilaisten yhteinen osaamis- ja tiedonkeruuverkosto jonka avulla kerätään kattavaa tietoa sienilajiston esiintymisestä, elinympäristövaatimuksista ja uhanalaisuudesta Suomessa. Tulosten pohjalta aletaan jo hankekaudella tekemään lajien levinneisyyttä ja ekologiaa koskevia julkaisuja. Hankkeessa luotava järjestelmä on pysyvä, joten hankekauden lopulla vastuuta havaintotiedon keräämisestä ja tiedon hallinnasta siirretään vaiheittain harrastajille ja osaksi luonnontieteellisten museoiden normaalia toimintaa.

Tässä hankkeessa luodaan tuhansille ympäri maata asuville sieniharrastajille yhteisö, vertaisryhmä johon he kuuluvat ja jossa toimimisesta he saavat voimaa harrastukseensa. Me emme tee muutaman tutkijan voimin huipputiedettä, vaan me pelastamme luonnon monimuotoisuutta yhteistyössä tuhansien harrastajien kanssa. Tässä yksilökeskeisen kilpailullisuuden ajassa se on rohkeaa.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Professori Minna-Riitta Luukka ja työryhmä71.968 €Menneisyyden tulkintojen äärellä - tutkimus historian teksteistä ja tekstitaidoista

Humanistinen
jatkoapuraha

Tässä monitieteisessä hankkeessa pureudumme historian teksteihin ja tekstikäytänteisiin. Tuotamme tietoa historian kielestä, teksteistä sekä lukiolaisten tavoista ja kyvyistä tulkita ja rakentaa historiallista tietoa niiden avulla. Historia on muita tiedonaloja enemmän sidoksissa kieleen, sillä alan tieto pohjaa teksteihin ja esitetään teksteinä, jotka ovat representaatioita menneestä. Ristivalotamme yhdessä kerättyjä aineistoja omien tieteenalojemme (soveltava kielitiede, historia, kasvatustiede) näkökulmista. Tekstiaineisto koostuu opetuksessa käytettävistä ja opiskelijoiden tuottamista monimuotoisista teksteistä. Lisäksi hankkeessa kerätään aineistoa haastattelemalla opettajia ja opiskelijoita sekä observoimalla luokkahuonetilanteita ja esimerkiksi yhteistoiminnallisen lukemisen ja kirjoittamisen tilanteita. Tutkimusotteemme on laadullinen ja hyödyntää myös etnografista lähestymistapaa ja toimintatutkimusta. Aineistojen analysoinnissa käytämme hyväksemme tekstintutkimuksen ja diskurssintutkimuksen menetelmiä sekä sisällönanalyysiä. Tutkimuksen toteuttaa monitieteinen ja kokenut ryhmä.

Hanke on aidosti monitieteinen avaus historiallisen tiedon esittämis- ja tuottamistapojen tutkimukseen. Ilmiötä ei juuri ole Suomessa tutkittu, ja hanke on yhteiskunnallisesti relevantti. Tuloksia voidaan hyödyntää oppimateriaalien, tekstitaitojen opetuksen, oppimisen, arvioinnin ja sähköisen ylioppilaskokeen kehittämisessä. Osallistumme alan teoreettiseen ja metodiseen keskusteluun laajentamalla tekstin käsitettä multimodaalisiin teksteihin ja käyttämällä osallistavia tutkimusmenetelmiä.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Dos Jorma Luutonen ja työryhmä11.140 €Marin kielen sanaston kehitys 1920- ja 1930-luvuilla

Humanistinen
jatkoapuraha
kieliohjelma

Hankkeessa tutkitaan kirjoitetun marin kielen sanaston muuttumista ajanjaksona, joka on marin kielen kehityksen kannalta avainasemassa. 1920-luvulla marin kieltä alettiin järjestelmällisesti kehittää kulttuurikieleksi. Kirjakielen ilmaisuvaroja kartutettiin murteiden sanastolla, luotiin uudissanoja ja eri alojen marinkielistä terminologiaa. 1930-luvulla politiikan suunta kääntyi: yhteiskunnallinen sanasto ja termit oli nyt pakko lainata venäjän kielestä. Edellisen vuosikymmen kielenkehittelyn tulokset hylättiin, ja kielenuudistajat joutuivat vainon kohteeksi. Erinomainen aineisto 1920- ja 1930-lukujen kehityksen tutkimiseen ovat ajan marilaiset sanomalehdet, ja toisen keskeisen aineistotyypin muodostavat näinä vuosikymmeninä julkaistut oppikirjat ja valistuskirjaset. Yhteistyössä niittymarilaisen ja vuorimarilaisen tutkijan kanssa tarkastellaan marin 1920- ja 1930-lukujen sanastoa kvalitatiivisesta näkökulmasta keskittyen tiettyihin tiedonaloihin, joiden sanaston perinpohjainen tarkastelu antaa hyvän kuvan eri opinalojen sanaston kehittämisen linjoista yleensä. Tutkimus on vaikeassa sosiolingvistisessä tilanteessa elävien nykymarilaisten kannalta tärkeä, sillä se osoittaa heidän kielensä laajat käyttömahdollisuudet ja elinvoimaisuuden.

Projektissa käsitellään Venäjällä puhutun vähemmistökielen kehitystä myrskyisinä vuosikymmeninä 1920-luvulta 1930-luvun loppupuolelle. Nykyhetkeä voisi myös kuvata myrskyiseksi vähemmistökansojen aseman suhteen: Venäjän suurvaltapyrkimykset ja keskusjohdon otteen voimistuminen, kiristyvä asenne vähemmistökansoja ja kieliä kohtaan. Tutkimalla lähes sadan vuoden takaista menneisyyttä saadaan uutta näkökulmaa nykyhetkeen ja voidaan oppia keinoja tämänhetkisistä vaikeuksista selviämiseen.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Dosentti Kristiina Mannermaa ja työryhmä51.500 €Bioarkeologiset menetelmät esihistoriallisen yhteisön maailmankuvan ja ihmisen ja eläinten suhteiden tutkimisessa – pilottitutkimuksena Olenij Ostrovin kivikautisen kalmiston löytöaineisto

Humanistinen

Tässä tutkimuksessa sovelletaan luonnontieteellisiä (biomolekyläärisiä) menetelmiä mesoliittisten hautalöytöjen tutkimisessa. Käytetyt biomolekylääriset tutkimusmenetelmät ovat Sr-isotooppianalyysi, muinais-DNA sekä ZooMs. Koskaan aikaisemmin ei pohjoiseurooppalaisia hautalöytöjä ole tutkittu näin systemaattisesti bioarkeologian menetelmien avulla. Tutkimusaineistona on Äänisjärvellä sijaitseva Olenij Ostrovin mesoliittinen (noin 7000-6200 eKr.) kalmisto ja sen 170 hautaa. Haudat sisältävät runsaasti hauta-antimia, muun muassa eläinten luista valmistettuja esineitä ja työstämättömiä eläinluita.Tutkimuksella pyritään selvittämään:
1) Eläinpääesineisiin sekä muihin luu- ja sarviesineisiin käytetty raaka-aine (laji, eläimen sukupuoli).
2) haudoistä löytyneiden eläinyksilöiden alkuperä; ovatko eläimet paikallisia vai eläneet jossain muualla sekä ovatko eläimet eläneen keskenään samalla alueella.
3) Minkälaisten eläinyksilöiden osia on käytetty hautarituaaleissa (ikä, sukupuoli, karvan väri); onko metsästys ollut valikoivaa tai onko hautoihin valittu tietynlaisten eläinten osia (esimerkiksi vanhoja koirashirviä). Hautakulttuuriin liittyy kaksi puolta, sosiaalinen, metafyysinen, abstrakti puoli joka on voimakkaasti ritualisoitunut ja symbolinen, sekä fyysinen puoli joka on konkreettinen ja helposti havaittavissa. Fyysisiä piirteitä tutkimalla selvitämme eläinten rooleja hautarituaaleissa ja kosmologiassa.

Tutkimus on rohkea avaus sillä käytetyillä luonnontieteen menetelmillä saatuja tuloksia voidaan tulkita usean tieteenalan näkökulmasta (arkeologia, kansatiede, kulttuuriantropologia, uskontotiede jne). Tässä tutkimuksessa vanhoja arkeologisia aineistoja tutkitaan modernien menetelmien avulla ja aloitetaan uudenlainen tutkimusyhteistyö venäläisten tutkijoiden ja muun Euroopan tutkijoiden välille
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Professori Maisa Martin 120.000 €Valtakunnallinen kielentutkimuksen tohtorikoulutusverkosto Langnet

Humanistinen

Langnet on vuonna 1998 perustettu kaikkien Suomen yliopistojen kielialan yksiköiden yhteistyöelin, jonka toiminnan keskiössä on jatkokoulutus. Vuoden 2016 alusta Langnet tulee toimimaan valtakunnallisena tohtorinkoulutusverkostona. Se on tutkijayhteisö, johon kuuluu jatko-opiskelijoiden lisäksi myös ohjaajia ja muita tutkijoita ja joka tavoittaa suurimman osan Suomen kielentutkijoista. Langnetin tavoitteena on jatkuvasti kohottaa kielentutkimuksen laatua ylläpitämällä kieliaineiden yhteistyötä yliopistojen kesken ja toimimalla kanavana myös kansainväliselle verkostoitumiselle. Langnet järjestää kursseja, kesäkouluja, alaohjelmien seminaareja ja konferensseja sekä tiedottaa alan tapahtumista. Sen kautta jatko-opiskelijat löytävät sekä vertaistukea että asiantuntijaohjausta. Verkostomainen toimintatapa tukee luontevasti kielitieteellisten innovaatioiden kehittämistä ja levittämistä. Langnet tukee yhteisöllisyyttä ja toiminnassa hyödynnetään paljon ohjaajien talkootyötä. Toimintaa leimaa innostuneisuus ja yhteinen kiinnostus kaikkiin kielen ilmiöihin.

Tutkijakoulu-uudistus asetti yliopistot kilpailemaan keskenään, vaikka pienillä aloilla ei yhdessä yliopistossa koskaan voi olla riittävää asiantuntemusta monipuoliseen ja syvälliseen työskentelyyn. Kilpailu johtaa myös tieteelliselle työskentelylle vieraaseen tiedon salailuun. Langnet vastustaa tätä kehitystä ja pyrkii kehittämään mekanismeja, joilla uusia ideoita viedään yhteistyössä eteenpäin. Yhteisöllisyys ja talkootyö ovat Langnetin hyviä käytänteitä.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Kirjallisuudentutkija (FT, Dos.) Päivi Mehtonen ja työryhmä35.160 €Toisinajattelua ja vanhaa kirjasuomea 1700-luvun käsikirjoituksissa

Humanistinen

Hanke on materiaalinen kartoitustyö, joka avaa pääsyä 1700-luvun huonosti tunnettuun suomenkieliseen kirjallisuuteen. Sen julkaisukanava oli käsikirjoitus. Ruotsissa ja Suomessa painettu kirjallisuus oli sensuurin suodattamaa, joten kaikki hämäräperäiseltä (=luterilaisen esivallan näkökulma) vaikuttava kirjallisuus levisi vain käsikirjoituksina.

Keskitymme käsikirjoituskokoelman kunnolliseen tutkimukseen, puutteellisen käsikirjoitusluettelon korjaamiseen ja aineiston avoimen käytön edistämiseen. Rohkeassa taistossa ajan hammasta vastaan hauraan materiaalin peruskartoitus takaa myös tuleville lukijoille pääsyn 1700-luvun kuohuvaan kirjallisuus- ja aatehistoriaan. Tämä vaatii monitieteistä yhteistyötä.

Nk. ”Pohjanmaan mystikkojen” kokoelmassa arvostellaan omantunnonvapauden nimissä luterilaisen kirkon oikeaoppisuutta. Aiheen painavuus ja lumo on sen ristiriitaisuudessa: 1700-luvun radikaaleja eurooppalaisia tuulia levitti yksilön sisäistä hiljentymistä ja keskittymistä vaalinut mystiikka.

Rohkeudentunnustus Aiheemme on todella pelottava epätrendikkyydessään ja konstailemattomana perustutkimuksena. Rohkeutta lietsovat tutkimamme 1700-luvun kirjoittajat, aikansa toisinajattelijat. ”Sentähden on näitä tämänkaltaisia (=esivallan sensuroimia) ja muitakin kirjoja täytynyt tehdä kirjoittamisella, joka kyllä tulee maxavaisexi, eikä sittenkään monelle leviä.”
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Professori, taiteen tohtori Satu Miettinen ja työryhmä72.000 €Women living on the edges of the world: Murmansk–Rovaniemi–Port Augusta

Taiteellinen tutkimus

"Naisia maailman laidalla" on voimakkaasti kansainvälinen taiteellisen tutkimuksen hanke. Hanke yhdistää Venäjän Murmanskin, Suomen Rovaniemen ja Australian Port Augustan naisten muodostamat taiteilijayhteisöt pohtimaan taiteen antamia selviytymiskeinoja äärimmäisissä ja syrjäisissä olosuhteissa. Taide antaa naisille keinoja löytää ja käsitellä identiteettiään monissa rooleissa taitelijana, tutkijana, äitinä ja yhteisön jäsenenä sekä kohdata pohjoisen tai maalaisen eristyneisyyden haasteet ja selvitä niistä. Hankkeen tutkimusteemat liittyvät tarinallisuuden hyödyntämiseen sekä voimaantumisstrategiana että hoivatyön keinona pohjoisissa ja syrjäisissä olosuhteissa sekä taiteen rooliin selvityä marginaalissa elämisestä.
Hanke hyödyntää taiteellisen tutkimuksen keinoja aineiston keräämisessä. Taiteellisen tekemisen prosessien avulla kerätään naisten kokemuksia ja tarinoita, jotka liittyvät tutkimusteemoihin. Hanke nostaa taiteen tekemisen tutkimustyön keskiöön vaikuttamiskeinoksi.. Taiteen keinoja käytetään tutkimustulosten visualisoimisessa ja paikallisten yhteisöjen osallistamisessa taiteen ja muotoilun interventioiden keinoin. Hanke tuottaa uutta tietoa interventionisen taiteen keinoista synnyttää dialogia ja vaikuttaa yhteisöjen toimintaan.
Hankkeen tuloksena syntyy useita korkeatasoisia kansainvälisiä näyttelyitä, taiteellisia installaatioita ja interventioita, väitöskirja, populaarikirja sekä useita tieteellisiä artikkeleita.

Hanke esittää avoimesti ja läpinäkyvästi taiteellisen tutkimuksen ja taiteen tekemisen prosessin äärimmäisten ja syrjäisten taiteilijayhteisöjen kesken kahdella mantereella. Hanke hyödyntää sosiaalisen median antamia mahdollisuuksia osallistaa yleisö keskusteluun hankkeen teemoista taiteen avulla. Hanke näyttää miten yhteisöt kohtaavat hyvin samanlaisia haasteita maantieteellisestä sijainnista riippumatta sekä mahdollistaa erilaisten yhteisöjen kommunikoinnin ja yhteistyön maailman laidoilla.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

MuToVe / Taideyliopiston Sibelius-Akatemia 8.560 €Musiikintutkimuksen valtakunnallisen tohtorikoulutusverkoston (MuToVe) toiminta

Humanistinen

Musiikintutkimuksen tohtorikoululutuksen verkoston (MuToVe) tavoite on jatkaa yliopistojen välistä alan koulutusyhteistyötä Suomen Akatemian (OKM:n) rahoittamien tohtoriohjelmien päättyessä 2015. Osa työstä voidaan toteuttaa yliopistojen puitteissa mutta yhteisen seminaarin järjestäminen ja professoreiden tutkimusalojen mukaan järjestyvä ns. fraktiotyöskentely edellyttää ulkopuolista rahoitusta (erit. matka- ja majoitus). MuToVen jäsenyys on avoin kaikille yliopistoon sisäänkirjoittautuneille jatko-opiskelijoille, joiden tohtorintutkinto liittyy musiikintutkimukseen. Vuorovaikutus taiteen ja tutkimuksen välillä on ilmeinen ja väistämätön tekeillä olevissa musiikintutkimuksen tohtorintutkinnoissa. Verkostoa koordinoidaan tässä vaiheessa Taideyliopiston Sibelius-Akatemiasta, jonka tutkimusprofiilin keskiössä on musiikki.

SA:n ja OKM:n lakkautettua verkostomuotoiset tohtoriohjelmat varsinkin pienten, ei-kaupallisten alojen jatkokoulutus uhkaa näivettyä. Yliopistojen intresseissä ei ole – käytännön kokemuksemme mukaisesti – verkostomuotoisen toiminnan tukeminen taloudellisesti, eikä varsinkaan nyt kun yliopistojen perusrahoitus on uhattuna. Säätiörahoitus auttaisi musiikintutkimuksen tohtorikoulutusverkostoa toimimaan tämän kiperän siirtymävaiheen ylitse.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Professori Mikko Mönkkönen ja työryhmä136.000 €Ristiriidat ja yhteisvaikutukset metsien tuottamien ekosysteemipalveluiden ja luonnon monimuotoisuuden välillä

Ympäristöntutkimus
jatkoapuraha

Hyvinvointimme on riippuvaista luonnon ekosysteemien toiminnasta. Luonnon monimuotoisuus puolestaan tarjoaa rakenteen, jonka varassa ekosysteemit toimivat ja tuottavat niinsanottuja ekosysteemipalveluita. Ekosysteemipalvelut viittaavat tuotteisiin ja etuihin joita ekosysteemit tarjoavat. Luonto kuitenkin samanaikaisesti tarjoaa useita ekosysteemipalveluita, ja yhden palvelun (esim. puun) tuottaminen voi olla ristiriidassa muiden palveluiden (virkistys) tuottamisen tai luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen kanssa.
Tässä tutkimuksessa tarkastelemme useita ekosysteemipalveluita (puun tuotanto, hiilen sidonta, metsien keruutuotteet, virkistys, riista) samanaikaisesti, niiden välisiä ristiriitoja ja yhteisvaikutuksia sekä suhdetta luonnon monimuotoisuuteen (lajirunsaus, lajien vaatimat resurssit ja elinympäristöjen määrä) suomalaisissa metsämaisemissa. Tavoitteemme on paljastaa metsänkäsittelytapoja ja niiden yhdistelmiä, jotka maisematasolla maksimoisivat metsistä saatavan hyvinvoinnin vaarantamatta luonnon monimuotoisuutta. Lisäksi kehitämme suunnittelutyökalun, jolla tieto tehokkaista metsänkäsittelytavoista voidaan viedä käytäntöön maisema- tai tilatason metsäsuunnittelussa.

Tässä hankkeessa on kolme piirrettä jotka tekevät siitä rohkean avauksen: 1) Poiketen aiemmista tutkimuksista tarkastelemme ekosysteemipalveluita laajasti ja kokonaisvaltaisesti. 2) Tutkimme ekosysteemipalveluita ja maiseman kykyä tuottaa niitä 100 vuotta tulevaisuuteen ulottuvalla tarkastelulla. 3) Tutkimme ihmisen arvojen merkitystä yhteiskunnan optimiratkaisuihin systemaattisesti vertailemalla arvojen ajassa muuttuvia arvostuksia.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Professori Jari Niemelä ja työryhmä212.160 €Kaupunkiluonnon spatiaalinen suunnittelu

Ympäristöntutkimus

Hankkeen tarkoituksena on kehittää suojelubiologisia työkaluja tukemaan kaupunkisuunnittelua ja kaavoitusta. Kaupunkiluonnon tiedetään olevan tärkeää biodiversiteetin, ekosysteemipalvelujen, ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin, sekä sosiaalisten tekijöiden kannalta. Em. hyötyjä ei kuitenkaan osata käsitellä spatiaalisesti, minkä vuoksi niiden huomioiminen kaavoituksessa on hankalaa. Ongelmaa voisi helpottaa erilaisten suojelubiologisten työkalujen avulla, joita ei kuitenkaan ole kehitetty kaupunkisuunnittelun kontekstissa. Tällä hetkellä ei ole myöskään työkaluja, joilla kaupunkiluonnon hoitoa ja ennallistamista voisi suunnitella kustannustehokkaasti.

Hankkeemme tarjoaa ratkaisuja em. tarpeisiin. Selvitämme kirjallisuuskatsauksien avulla, mitä spatiaalisia tekijöitä kaupunkiluonnossa tulee ottaa huomioon, miten eri kaupunkiluontotyyppien hoito tulisi järjestää, sekä miten kaupunki- ja suojelualuesuunnitteluprosessit eroavat toisistaan. Lisäksi esittelemme lukuisten Helsingin seudulle sijoittuvien tapaustutkimusten avulla, miten Zonation-suojelualuesuunnitteluohjelmaa voidaan käyttää kaavoituksen sosioekologisten vaikutusten yhtäaikaiseen arviointiin sekä kaupunkien kustannustehokkaan niittyverkoston suunnitteluun. Lisäksi esittelemme, miten saavutettavuus lisätään Zonation-analyyseihin. Esitämme myös haastattelututkimuksen avulla, miten biodiversiteetti saadaan turvattua varsinaisessa kaavoitusprosessissa.

Hanke luo ennakkoluulottomasti yhteyksiä kaupunki- ja suojelualuesuunnittelun välille. Hanke haastaa niin perinteisen kaupunkisuunnittelun kuin kaupunkiluonnon suojelun paradigmat, ja auttaa luomaan keinoja helpottaa paikoin tulehtuneita kaupunkiluontokiistoja. Hanke tarjoaa myös ennakkoluulottomia ratkaisuja kaupunkiluonnon hoidon optimointiin, joilla voidaan säästää kuntien ja kaupunkien kustannuksia. Hankkeella on myös suoria liiketaloudellisia sovelluksia.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

MA in History Vladimir Nikitin and workgroup35.000 €Documentation on the history of Finland at the Archive of the Military-Historical Museum of Artillery, Engineering and Signal Forces at St. Petersburg - identification, description and cataloguing

Humanistinen
jatkoapuraha

The purpose of the requested grant is to realize a full scale identification, description and cataloguing of documentation on the history of Finland at the Archive (Fund) of the Military-Historical Museum of Artillery, Engineering and Signal Forces at St. Petersburg (Russia).
Hence we see as the main goals of this project –
-identification of the relevant documentation,
-its cataloguing,
-its partial reproduction in Russian (transcript or image),
-analysis and annotation of the documentation in Russian and English,
-Compilation of references and indexes.
The project may lay the basis for a future publication of a compilation of documents or any other archeographic work.

Russian scholars have found themselves in, to continue international cooperation by trying to make accessible for Finnish and other Western scholars the archival riches of the Russian depositories. Scholarship should not be compartmentalized by borders, nor fell victim to arbitrary decisions of the people in power. By applying for this research grant we want to remain part of the global process of writing world history.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Lecturer (PhD) Ekaterina Norkina 3.660 €Power and Jews in the outskirts of the Russian Empire in the 19th – early 20th centuries

Humanistinen

The aim of the project is a comparative analysis of the situations in the Jewish question in two outskirts of the Russian Empire: The Grand Duchy of Finland and the Caucasus in the 19th – early 20th centuries.
The research problem is clashes between different levels of the Imperial authority in the question of the state policy towards Jews in the regions in question. I will try to find out “what was the problem” and “who was Jew” in the eyes of the Russian Imperial authority in the Caucasus and Grand Duchy of Finland.
While researching the similar problem in the Caucasus I have found out that the attitudes to Jews were not as simple as they are often seen by contemporary researchers. I will focus on the reasons of the clashes between different levels of Finnish /Caucasian authorities:
1)Individual relations between Jews and local authorities in everyday life.
2)The specific economic situation in each of the mentioned provinces would influence on the attitude of the local authorities to Jews.
3)Local inter-ethnic conflicts could also could be base for attitude of the local authorities to the Jewish population.
4)The Jewish policy of the Russian government often depended on the individual views of the local governors.
The project will be based on the documental materials (reports, memoirs, official letters) from the archives of Saint Petersburg, Krasnodar, and Tbilisi.

The methodological base of the research is “New Imperial history”. It means research on relationships and local societies in their complexity: ethnic/confessional and social diversity of the population, the complex system of interaction between different levels of the state power, between the center and the outskirts, the imperial authority and local society.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

YTT, yliopistonlehtori Tapio Nykänen ja työryhmä90.670 €Matkalla ajassa ja paikassa: turvapaikanhakijat pohjoisessa Suomessa

Yhteiskuntatieteellinen

Pakolaiskriisi Euroopassa on eskaloitunut tavalla, jota sen paremmin tutkijat, poliitikot kuin viranomaisetkaan eivät osanneet odottaa. Mantereelle on saapunut turvapaikanhakijoita jo useita vuosia sekä Balkanin kautta että Välimeren yli, mutta vuosi 2015 on tuonut tullessaan ennennäkemättömän tilanteen, jota on luonnehdittu ”hallitsemattomaksi pakolaisvirraksi” tai ”turvapaikanhakijoiden tulvaksi”. Tutkimus- ja taidehankkeemme perehtyy pakolaiskriisiin pohjoisen Suomen tilanteen kautta. Tutkimme sitä sosiaalista ja poliittista dynamiikkaa, jota Tornion järjestelykeskuksen ja kuntiin perustettujen vastaanottokeskusten ympärille kehkeytyy. Hahmotamme nopeasti eskaloituneen tilanteen synnyttämää haastetta sosiaalityölle, vastaanottokeskuksissa asuvien turvapaikanhakijoiden elämäntarinoita ja käsityksiä poliittisesta tilanteesta sekä niitä kansainvälisiä verkostoja ja tietokanavia, joiden kautta turvaa hakevat ihmiset päätyvät matkaamaan Euroopan halki juuri pohjoiseen Suomeen. Hankkeemme on sekä poikkitieteellinen että taiteiden ja journalismin mahdollisuuksia tieteeseen yhdistelevä. Toteutamme projektissa neljä empiiristä tutkimusosiota, video- ja valokuvakseen perustuvan taideosion sekä journalistisen osan yhdessä Yleisradion kanssa.

Pakolaiskriisi on musertavalta vaikuttava ongelma sekä yksilöllisellä että yhteiskunnallisella tasolla. Liikkeellä oleville ihmisille lähtemisen pakko on elämänlaajuinen tragedia. Siirtolaisuus on myös globaalin mittakaavan muutosvoima, joka sekä tuottaa poliittista epävakautta että avaa myönteisiä muutoksen mahdollisuuksia. Tutkimme aihetta yhdistämällä ennakkoluulottomasti tieteiden, taiteiden ja journalismin mahdollisuuksia. Vastaanottokeskuksia ei pohjoisessa ole aiemmin tutkittu.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Apulaisprofessori Lena Näre ja työryhmä90.000 €Maahanmuuttajataustaisten nuorten työllistyminen - Toimintamahdollisuuksien tunnistaminen ja kuulumisen rajat

Yhteiskuntatieteellinen
jatkoapuraha

Maahanmuuttajataustaisten nuorten työllistyminen on kotoutumisen ja yhdenvertaisen yhteiskunnan tärkeä ehto ja luovat perustan nuorten kokemukselle suomalaisen yhteiskunnan täysivaltaisesta jäsenyydestä. Hankkeessa nuorten työllistymistä tutkitaan sekä käsitteellisesti että menetelmällisesti täysin uudella tavalla: Käytämme Nancy Fraserin tunnustamisen käsitettä, avaamaan tunnistetaanko nuorten kyvyt – sekä viralliset tutkinnot että muu kokemus – vai jätetäänkö ne huomiotta. Tätä kautta identifioimme rakenteellista syrjintää uudella tavalla. Tutkimus on monipaikkainen ja monimenetelmäinen etnografia ja keräämme havainnointi- ja haastatteluaineistoa työllistymisen eri kentillä: mm- te-palveluissa, uravalmennuskursseilla, integraatiokursseilla, työpajoissa, kielikursseilla ja rekrytointimessuilla sekä institutionaalisten toimijoiden ja työnantajien että työvoimatoimenpiteiden kohteena olevien nuorten näkökulmista.
Tutkimus tuottaa käytännön tietoa poliittisen päätöksenteon ja palvelujärjestelmien kehittämisen tueksi nuorten työllistymisestä ja aktivointitoimenpiteiden seurauksista ja maahanmuuttajataustaisten nuorten työllistymisestä. Hanke tarjoaa uudenlaista analyysiä kansalaisuudesta ja yhteiskunnallisista kategorisointiprosesseista, jotka luovat rakenteellisen syrjinnän ja monipaikkaisen eriarvoisuuden muotoja suomalaisessa yhteiskunnassa.

Kyse on ensimmäisestä maahanmuuttajataustaisten nuorten työllistymisen kysymyksiin keskityttävästä tutkimuksesta Suomessa. Hankkeessa nuorten työllistymistä tutkitaan käsitteellisesti ja menetelmällisesti uudella tavalla. Tutkimus on rohkea avaus sillä se paljastaa suomalaisen yhteiskunnan rakenteellisen syrjinnän moninaisia ilmenemismuotoja.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Dosentti Jari Okkonen ja työryhmä64.055 €Yhteisöjen keskinäinen yhteistyö- ja riippuvuussuhde sosiaalisena ilmiönä – sisämaa ja rannikko Pohjois-Suomen rautakauden löytöjen ja kohteiden valossa

Humanistinen
jatkoapuraha

Hankkeen tarkoitus on tutkia Pohjois-Suomen yhteisöjen välistä yhteistyötä ja molemminpuolista riippuvuutta sosiaalisena ilmiönä. Aineistona toimii Pohjois-Suomen myöhäisrautakautinen arkeologinen aineisto. Riippuvuus- ja yhteistyöprosessia tarkastellaan vertailemalla rannikon ja sisämaan yhteisöjä toisiinsa erityisesti vaihtoverkostojen kautta, koska sekä molemminpuoliseen riippuvuuteen ja yhteistyöhön liittyvät sosiaaliset rakenteet on mahdollista, ja helpointa, rekonstruoida juuri vaihtoverkostojen kautta.

Tarkoitus on päivittää Pohjois-Suomen rautakauden lopun tutkimustilannetta. Perinteisen käsityksen mukaan Pohjois-Suomi on myöhäisellä rautakaudella ollut vailla kiinteää asutusta. Todistukseksi katsottiin myöhäisrautakautisten kiinteiden muinaisjäännösten puuttuminen Pohjois-Suomen alueelta. Vuosien 2011 ja 2013 aikana tehdyt kenttätyöt kuitenkin osoittavat tämän käsityksen yksiselitteisesti vääräksi. Siikajoelta Iistä ja Utajärveltä on löydetty 2011-2013 myöhäisrautakautisia muinaisjäännöksiä ja löytöjä, jotka edellyttävät asutushistorian uudelleen arviontia. Hanke vastaa ruotsalaiseen Recalling the Past -projektiin (http://recallingthepast.se/en/), joka keskittyy rakentamaan Pohjois-Ruotsin alueen kulttuurihistoriaa keskiseltä rautakaudelta aina nykypäiviin asti. Recalling the Past -projektin tutkimusraja kulkee Tornionjoessa, joten nyt suunnitteilla olevan hanke on luonnollista jatkumoa tälle hankkeelle. Hankkeeseen kuuluu yhteistyö ruotsalaisten kollegojen kanssa.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Dosentti, yliopistonlehtori Päivi Onkamo ja työryhmä40.000 €SUomalais-uGRIlainen muinaisGEnomi (SUGRIGE)

Ympäristöntutkimus

Muualla Euroopassa muinaisten ihmisten genomien tutkimus on tuottanut runsaasti tuloksia, jotka ovat mullistaneet käsityksiä eurooppalaisten taustoista. Suomesta – ja suomalais-ugrilaisista – tällaista ei ole vielä tehty. Koska Suomesta ei maaperän happamuuden vuoksi ole saatavilla kahtatuhatta vuotta vanhempaa muinais-DNA:ta, hankimme venäläisten arkeologiyhteistyökumppaneidemme tuella näytteitä Venäjältä, seuduilta joilla on asunut suomalais-ugrilaisia kansoja ennen kuin slaavilaiset saapuivat. Valitsemme tähän hankkeeseen muutaman lupaavan kohteen eri ajanjaksoilta ja kulttuurikonteksteista, joista kustakin pyrimme saamaan 5-10 yksilön näytteet. Varsinainen muinais-DNA-analyysi tehdään Saksassa Johannes Krausen huippututkimusryhmässä, osin suomalaisten väitöskirjatyöntekijöiden toimesta. Populaatiogeneettiset ja fylogeneettiset data-analyysit tehdään Suomessa. Saamme tietoa, onko meillä tapahtunut samansuuntaista geneettistä muutosta kuin muualla Euroopassa – Lähi-Idästä peräisin olevien geenien leviämistä maanviljelyksen saapuessa, ja myöhemmin aroilta saapuva vaikutus proto-indoeurooppalaisen väestön levitessä. Kielitieteessä on esitetty myös ajatus siitä että kampakeraaminen kulttuuri toi muassaan myös suomalais-ugrilaisen väestön ja kielen. Muistuttaako muinaisten kampakeraamikkojen genomi nykyisten suomalais-ugrilaisten genomeja?

Hankkeemme on ensimmäinen muinais-DNA-hanke joka keskittyy suomalais-ugrilaisiin, ja voi tuottaa jopa mullistavaa tietoa suomalais-ugrilaisten alkuperästä. Hankkeessa yhdistyvät arkeologia ja perinnöllisyystieteen vaativin osa-alue, koko genomin muinais-DNA-tutkimus. Lisäksi näytteiden saaminen Venäjältä ei ole aivan helppoa - on oltava luottamussuhde venäläisten arkeologien kanssa, mikä ryhmämme arkeologeilla on.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FT Minna Opas ja työryhmä77.373 €Alkuperäiskansat maailmojen rajalla: vapaaehtoinen eristys ja kontaktiprosessit Perussa

Humanistinen

Perun Amazonian mascho-pirot ovat yksi maailman reilusta sadasta jäljellä olevasta alkuperäiskansasta, jotka elävät vapaaehtoisessa eristyksessä eli eivät ole säännöllisessä yhteydessä ulkomaailmaan. Viimeisten vuosien aikana he ovat kuitenkin alkaneet näyttäytyä paikallisien kylien liepeillä ja jokien rannoilla. Syynä tähän muutokseen arvellaan olevan ruoan vähyys riistaeläinkantojen heilahdellessa sekä erityisesti elintilan pieneneminen luonnonvarojen etsinnän ja käytön seurauksena. Kontaktit ulkopuolisten kanssa eivät ainoastaan vaaranna mascho-pirojen henkeä vaan myös paikallisasukkaat ovat vaarassa. Tämä erityisen monitahoinen ja haasteellinen tilanne vaatii kiireesti tutkimustietoa. Tämän hankkeen tarkoituksena on pureutua vapaaehtoisessa eristyksessä elävien alkuperäiskansojen kontaktien problematiikkaan. Hanke jakautuu kolmeen tehtävään: 1) se selvittää mascho-pirojen etno-lingvististä taustaa; 2) analysoi kontaktiprosessien suunnittelu- ja toteutusprosesseja toimijaverkkoanalyysin avulla sekä luo teoreettisia työkaluja monitoimijuuksisten ja –mediaisten sosiokulttuuristen prosessien tutkimukseen; 3) laatii suosituksia kontaktiprosessien onnistuneeseen suunnitteluun ja läpivientiin. Hanke on monitieteinen ja kansainvälinen. Se on tutkimuksellisesti kunnianhimoinen mutta myös vahvasti yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen suuntautunut. Hankkeen jäsenet eivät missään vaiheessa tule olemaan kontaktissa mascho-pirojen kanssa eivätkä pyydä kolmansia osapuolia näin tekemään.

Hankkeessa rohkeutta on * reagoida nopeasti: mascho-pirot eivät ehdi odottaa * tarttua tehtävään, jossa monesti aiemmin on epäonnistuttu * uskaltaa toimia erittäin vaikeiden eettisten kysymysten äärellä * olla tutkimuksellisesti lannistumatta elämän monipolvisuuden edessä * toimia ja synnyttää vuoropuhelua kansallisesti ja kansainvälisesti valtiollisten, akateemisten ja kolmannen sektorin toimijoiden sekä paikallisasukkaiden kanssa ja välille: hankkeessa todellakin 'kohdataan kaivolla'.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Maatalous- ja metsätieteiden tohtori (MMT) Meeri Pearson ja työryhmä60.000 €Eri-ikäisrakenteinen metsänhoito vaihtoehtona tehometsätaloudelle metsäojitetuilla soilla

Ympäristöntutkimus

Vuodesta 2014 lähtien Suomen metsälaki on sallinut vaihtoehtoiset metsänhoitomenetelmät perinteisten avohakkuuseen ja puuston tasaikäisyyteen perustuvien kasvatusmenetelmien rinnalle. Metsänomistajilla on nykyään mahdollista harjoittaa eri-ikäisrakenteista metsänkasvatusta (ns. jatkuvaa kasvatusta), jolloin metsä pysyy koko ajan peitteisenä. Poiminta- ja/tai pienaukkohakkuiden avulla edistetään metsän luontaista uudistumista. Ojitetuissa suometsissä, jotka kattavat 25 % Suomen metsäpinta-alasta, eri-ikäisrakenteinen metsänkasvatus voi olla ratkaisevassa asemassa turvemaan kasvihuonekaasupäästöjen ja haitallisten vesistövaikutusten hillitsemisessä. Säätelemällä suopuuston tilavuutta voidaan ylläpitää riittävä puuston haihdunta, jolloin vedenpinta pysyy tarpeeksi syvällä puuston kasvua ajatellen ilman ympäristölle haitallisia kunnostusojituksia. Tämä myös tarkoittaisi suometsien hoitoa ilman avohakkuita, maanmuokkauksia ja keinollista uudistamista. Huutava pula tutkimustiedosta kuitenkin estää menetelmän laajamittaisen käyttöönoton. Tässä hankkeessa selvitetään eri-ikäisrakenteisuuteen tähtäävän hakkuun (ja sitä seuraavan vedenpinnannousun) vaikutuksia turvemaan kasvihuonekaasupäästöihin sekä jäävän puuston elinvoimaisuuteen. Tämä työ koostuu maastomittauksista suljettua kammiotekniikkaa ja klorofyllifluoresenssimenetelmää käyttäen, aineistojen käsittelystä ja analysoinnista sekä artikkeleiden kirjoittamisesta. Hanke on kolmivuotinen ajoittuen vuosille 2016–2018.

Hanke on rohkea avaus, sillä se edustaa jotain sellaista uutta, mitä ei ole Suomessa ennen selvitetty (eri-ikäisrakenteinen metsänhoito turvemailla). Uusilla metsänhoidon menetelmillä on todennäköisesti saavutettavissa merkittäviä ympäristöhyötyjä erityisesti kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä ja veden laadun parantamisessa. Hanke voi muuttaa koko nykyisen suometsätalouden haastamalla metsänhoidon valtavirran ja sen perinteiset näkökulmat ja käytännöt.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Filosofian tohtori Minna Pekkonen ja työryhmä64.400 €Ekosysteemihotelli - lajiston turvapaikka rakennustöiden ajan

Ympäristöntutkimus
jatkoapuraha

Maankäyttö voi aiheuttaa luonnonarvojen köyhtymistä, uhata eliölajien pitkäaikaista selviytymistä ja jopa kokonaisten ekosysteemien toimintaa. Tästä syystä tarvitaan toimintamalleja, joilla vähennetään luonnonsuojelun ja maankäytön ristiriitoja. Hankkeessa testaamme ekosysteemihotellin toimivuutta biodiversiteetin turvaamisessa ja selvitämme ekologisen kompensaation mahdollisuuksia.

Ekosysteemihotelli tarjoaa turvapaikan lajistolle maankäytön muutoksissa. Ensimmäisenä testaamme toimintamallia paahdeympäristön lajistolla. Tutkimusalueen vanhan tienpientareen uhanalainen lajisto siirretään kokonaisena ekosysteeminä läheiselle käytöstä poistetulle soranottoalueelle. Siirto tehdään tienrakennushankkeen takia. Tutkimus sisältää lajiston seurantaa ja ekosysteemin selviytymisen analyysin sekä tulosten raportoinnin kansainvälisesti ja kotimaassa eri sidosryhmille. SYKE ja Rudus oy toteuttavat ekosysteemin siirron. SYKEn vastuulla on hankkeen koordinointi, tutkimussuunnittelu, luontokartoitukset ja ekosysteemihotellin lajiston seuranta.

Ekosysteemihotelli on uudenlainen maankäytön ratkaisujen toimintamalli, joka on ajankohtainen Suomen uudistuvan luonnonsuojelulainsäädännön kannalta. Kokonaisuutena hanke ennakoi tulevia lainsäädännön muutoksia ja tuottaa tutkimustietoa luonnonsuojeluviranomaisten päätöksenteon pohjaksi. Ennen kaikkea tavoitteena on tuoda uusi ajattelutapa ja etsiä joustavia ratkaisumalleja työvälineeksi ongelmatilanteisiin, joita voi syntyä, kun erilaiset rakennushankkeet ja luontoarvot ovat ristiriidassa.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

HT, dosentti Taru Peltola ja työryhmä35.000 €Managing long-term environmental conflicts: a workshop series

Ympäristöntutkimus
jatkoapuraha

Hankkeessa järjestetään kolme monitieteistä työpajaa, joista jokaisessa tutkitaan ympäristökonfliktien aikaulottuvuutta eri näkökulmista: ensimmäisessä pajassa luodaan yhteen erilaisia teoreettisia näkökulmia konfliktien tutkimiseen ja kysytään, millaisia pitkäkestoiset konfliktit ovat luonteeltaan; toisessa pajassa tutkitaan niitä mekanismeja ja tekijöitä, jotka saavat konfliktitilanteet lukkiutumaan ja kestämään pitkään; kolmannen pajan aiheena ovat menetelmät, joiden avulla pitkäkestoisiin ristiriitoihin ja kamppailuihin voidaan puuttua ja niitä pyrkiä ratkomaan. Työpajoihin kutsutaan eri tutkimusalojen edustajia ja niissä työskennellään yhdessä taiteilijoiden kanssa. Tieteen ja taiteen näkökulmia yhdistämällä etsitään uusia tulkinta- ja toimintatapoja ympäristöpolitiikkaan. Työpajoista vastaavat yhteistyössä French National Research Institute for Environment and Agriculture IRSTEA (Ranska), Aberdeenin yliopisto (UK), Centre for Ecology and Hydrology CEH (UK), Itä-Suomen yliopiston LYY-instituutti ja Suomen ympäristökeskus SYKE.

Miksi jotkut ympäristökonfliktit jatkuvat vuosikymmeniä? Voidaanko sukupolvelta toiselle periytyneitä kiistoja ratkaista? Konfliktit ovat ympäristötutkimuksen keskeinen ongelma-alue. Analyysein on selvitetty kamppailujen syitä ja luonnetta huomioimatta kuitenkaan niiden ajallista ulottuvuutta. Tässä hankkeessa aikamittakaava otetaan tarkastelun lähtökohdaksi ja selvitetään tieteen ja taiteen keinoin, miten konfliktien historia elää nykyhetkessä ja vaikuttaa mahdollisuuksiin hallita ristiriitoja.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Professori Petteri Pietikäinen ja työryhmä51.735 €Mielenterveys, lääketiede ja yhteiskuntasuunnittelu 1900-luvun Suomessa

Humanistinen
jatkoapuraha

Hankkeessa tutkitaan 1900-luvun suomalaisen psykiatrian ja mielenterveyshoidon historiaa yhteiskuntasuunnittelun kontekstissa. Suomen kehitystä alkoi luonnehtia 1920-luvulta alkaen sosiaali-insinöörimäinen suunnittelu, jolla pyrittiin yhteiskunnan rationaaliseen organisointiin asiantuntijuuden hyödyntämisen avulla. Hankkeen keskeinen tutkimuskysymys on, kuinka sosiaalisen sopeutuvuuden ajatusta käytettiin oikeuttamaan yhteiskuntasuunnittelua yleensä ja mielenterveydenhoitoa erityisesti kun tavoitteena oli luoda työkykyisiä, vastuuntuntoisia ja lainkuulisia kansalaisia muuttuvan teollisuusyhteiskunnan olosuhteisiin. Tällaista yhteiskuntakehitykseeen ankkuroitunutta historiallista mielenterveystutkimusta ei ole aikaisemmin Suomessa tehty. Hankkeessa selvitetään monipuolisen lähdeaineiston avulla sosiaalisen sopeutuvuuden käsitteen vaikutusta mielenterveyshoitoon teoreettisella tasolla ja käytännön hoitotyössä. Hanke pyrkii tarjoamaan selitysvoimaisen tulkintakehikon 1900-luvun suomalaisen yhteiskuntasuunnittelun ideologioiden ja käytäntöjen arviointiin sekä tuottamaan uutta relevanttia tietoa mielisairauksien, psykiatrian ja mielenterveyshoidon historiasta Suomessa. Hankeryhmän jäsenet tutkivat psykopatian ja sosiaalipsykiatrian historiaa Suomessa, aggressiodebattia Suomessa ja USA:ssa, mielisairauksien visuaalista kuvaamista (oppikirjoissa ja lääkemainokssa) sekä yhteiskuntasuunnittelun, sopeutuvuusajattelun ja mielenterveyshoidon välisiä yhteyksiä.

Tieteen ja yhteiskunnan suhteita ei ole Suomessa tutkittu menetelmällisesti ja teoreettisesti yhtä kunnianhimoisella tavalla. Hanke lähestyy ihmistieteitä (psykiatria, psykologia, osin myös sosiologia ja sosiaalipolitiikka) yhteiskuntasuunnittelun ja kansalaisuuden näkökulmista, mitä ei ole tähän mennessä tehty Suomessa eikä juuri maailmallakaan. Hanke pyrkii tuottamaan uutta tietoa ja yllättäviäkin oivalluksia mielisairauksien, ihmistieteiden ja yhteiskuntakehityksen suhteista 1900-luvulla.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

PhD, DrSci Pertti Olavi Pulkkinen and workgroup31.520 €Development of short rotation tree plantations for clearing and restoration of polluted sites

Ympäristöntutkimus
jatkoapuraha

We will develop green environmental technology in this project based on short rotation willow and aspen plantations to solve the ecological and environmental issues (i.e., waste water and polluted soil purification, environmental rehabilitations by green covering vegetation specially in the polluted sites, landfill and mining areas), municipal waste management cost-efficiently for surrounding quality of life, and to introduce bio-economy for economic development. Different clones of willows and hybrid aspen already planted in the polluted sites. Soil, water and plant samples will be collected for the chemical analysis to assess the up taking of heavy metals through plants organs. Biomass will be collected and calculated every year using allometric equations to investigate the growth potentiality of different willow and aspen clones in different soil conditions. The standard methods and the tool of the sequential extraction techniques for soil analysis and Inductively Coupled Plasma Optical Emission Spectrometer (ELAN 6000 ICP-EOS, Perkin-Elmer Corporation) for plant tissue analysis will be used to assess the heavy contaminated metals in the LUKE and UEF laboratory. The previous experiences will also be utilized in this project. The soil, water and plant sample will be collected at every year. The results will be disseminated through seminars, publications to the stakeholders, researchers, students and local people.

The developed green environmental friendly technology (phytoremediation) based on short rotation willow and aspen plantations will help to purify and restoration of polluted sites, municipal waste management and environmental rehabilitation by the tree planting in the polluted sites, landfill and mining areas, in the Nordic and EU counties cost-efficiently, hence biomass production and bioeconomy. This technology will ensure the quality of life and bioeconomy development in the society.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

VTT, apulaisprofessori, akatemiatutkija Semi Purhonen ja työryhmä78.020 €Kulttuuridistinktiot, sukupolvet ja muutos: vertaileva tutkimus viidestä eurooppalaisesta maasta, 1960-2010

Yhteiskuntatieteellinen
jatkoapuraha

Hanke tutkii kulttuurin ja taiteen luokituksissa ja arvostuksissa tapahtuneita muutoksia viimeisen 50 vuoden aikana viidessä eurooppalaisessa maassa – Suomessa, Britanniassa, Ranskassa, Espanjassa ja Ruotsissa. Hanke on monimenetelmällinen, kansainvälisesti vertaileva pitkittäistutkimus kulttuurisista
luokitteluista ja distinktioista sukupolvien näkökulmasta. Sen ytimenä on kulttuurin sanomalehtinäkyvyyden systemaattinen analyysi mainituissa maissa 1960-luvulta tähän päivään. Hankkeen täydentää Kuka kukin on? -kirjasarjan kansallisia painoksia ja valmiita tilastollisia aineistoja samoista maista ja ajanjaksolta analysoivat alaprojektit. Maiden väliset erot kulttuurisissa distinktioissa ja luokitteluissa sekä niiden ajalliset muutokset tulkitaan kunkin maan historiallisten ja yhteiskunnan rakenteellisten kontekstien kautta, joihin kulttuuriset luokittelujärjestelmät ovat juurtuneet. Hanke integroi toisiinsa kaksi kulttuurisosiologian traditiota, joita vain harvoin on tutkittu yhdessä: Pierre Bourdieun sosiologiasta ammentavan, kulttuuristen makujen rakennetta, kerrostuneisuutta ja luokitteluja koskevan tutkimuksen sekä Karl Mannheimin työstä lähtevän sukupolvien ja intellektuellien sosiologian. Hankkeen tulokset lisäävät ymmärrystä kulttuuristen luokittelujen ja hierarkioiden muuttuvasta luonteesta sekä kulttuurisen ja sosiaalisen kerrostuneisuuden yhteenkietoutumisesta.

Tutkimushanke on rohkea avaus monella tavalla: empiirisesti, metodologisesti ja teoreettisesti. Se on ensimmäinen suomalainen tutkimus kulttuuristen distinktioiden ja luokittelujärjestelmien muutoksesta lähivuosikymmeninä. Se tuo aiheensa tarkasteluun paljon kaivatun pitkittäisaineistoa ja kansainvälistä vertailua hyödyntävän tarkastelutavan, yhdistäen kvantitatiivista ja kvalitatiivista analyysia. Teoreettisesti se ammentaa uudella tavalla Bourdieun ja Mannheimin tutkimustraditioista.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Professori Julian Reid ja työryhmä79.800 €Alkuperäiskansat politiikan odotushuoneissa: lupaus oikeuksista ja toivon valta

Yhteiskuntatieteellinen

Näyttäisi, että poliittinen valta jakautuu nykyisin toisin ja että tavat, joilla tuota valtaa käytetään, olisivat muuttuneet. Ajatus vallan muutoksesta ja sen uudenlaisesta jakautumisesta sisältyy myös kansainvälisiin keskusteluihin alkuperäiskansoista ja heidän oikeuksistaan. Tämä hanke tutkii vallan muutosta alkuperäiskansakysymyksissä. Se väittää, että lupaus muutoksesta tai paremmasta on synnyttänyt uuden vallankäytön muodon: toivon. Tutkimushanke kiinnittyy kriittisiin keskusteluihin biopolitiikasta, alkuperäiskansaisuudesta ja oikeuksista. Se tuottaa uuttaa empiiristä tietoa alkuperäiskansaisuuden globaalista hallinnasta ja tarjoaa käsitteellisiä välineitä tarkastella valtaa, jota käytetään toivon kautta. Tutkimuksen aineisto kerätään Australiasta, Suomesta ja Grönlannista. Nämä eri puolilta maailmaa tulevat tapausesimerkit edustavat erilaisia vaiheita alkuperäiskansa-asioiden ”kehityksessä”. Aineistoa lähestytään hallinnan analytiikan avulla.

Alkuperäiskansaisuuden ja politiikan kysymyksiä on tähän asti tutkittu yksittäisten maiden tai poliittisten instituutioiden konteksteissa. Laajempi analyysi niistä vallan muodoista, jotka kohdistuvat alkuperäiskansoihin ja heidän oikeuksiin on tekemättä. Projekti on rohkea avaus, koska se väittää, että alkuperäiskansoja hallitaan nykyisin yleismaailmallisesti toivon kautta. Edistyksen eetos ei ole itse asiassa merkinnyt muutosta alkuperäiskansoille vaan he odottavat yhä oikeuksien toteutumista.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Professori Lea Rojola ja työryhmä46.015 €Sotkuiset maailmat (SOMA). Kielimateriaalit ja luontokulttuurit taiteen tutkimuksessa

Humanistinen

Hankkeen tavoitteena on käsitteellistää uudella tavalla maailman ja taiteen välisiä suhteita liikkumalla pois sellaisilta ihmiskeskeisen ajattelun alueilta, jotka ovat osasyynä moniin aikamme ympäristöä ja luontoa koskeviin ongelmiin. Yksi ongelmien taustalla vaikuttava mekanismi on ollut luonnon ja kulttuurin, kielen ja maailman jyrkkä erottaminen toisistaan. Erottelu on mahdollistanut käsityksen ihmisestä, joka omasta suvereenista positiostaan tarkkailee ja hallitsee luontoa. Hankkeen tutkijat lähestyvät tätä ongelmaa posthumanistisen ajattelun kehyksessä, jossa yhtenä perusajatuksena on ihmisen käsitteen suhteellistaminen. Ihminen tulee ihmiseksi kytkeytyneenä joihinkin muihin, ei-inhimillisen olemisen muotoihin ja taide parhaimmillaan esittää maailman liittyminä, kytköksinä, "sotkuna". Hankkeessa näitä kytköksiä tarkastellaan kielimateriaaleina ja luontokulttuureina. Tämän tapaisia uusia käsitteitä ja näkökulmia tuottamalla hankkeessa rakennetaan todellisuudesta kompleksisempaa, erilaisille elämisen muodoille suotuisampaa kuvaa. Hankkeen keskeiset kysymykset koskevat ihmisen ja eläimen, kielen ja materiaalisen maailman välisiä suhteita. Hankkeessa tarkastellaan mm. sitä, miten inhimilliset ja ei-inhimilliset oliot kietoutuvat toisiinsa erilaisissa taideteoksissa ja millaisia analyysin tapoja taiteen tutkimus tarvitsee osallistuakseen kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseen.

Hanke on ensimmäinen tutkimushanke suomalaisen taiteentutkimuksen kentällä, joka keskittyy posthumanismin esiin nostamiin aiheisiin. Esimerkkejä aiemmista tämän aiheen ympärillä olevista hankkeista ei ole, joten hanke on tällä alueella tienraivaaja. Erityisesti hankkeen tekee rohkeaksi ja myös haastavaksi avaukseksi se, että hankkeessa pyritään luomaan aivan uudenlaista metodologiaa. Posthumanismin kannalta entiset analyyttiset välineet eivät ole enää valideja.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Filosofian tohtori Marika Räsänen ja työryhmä85.992 €Näe, kuule, tunne, koe. Moniaistinen kokemuksellisuus Tuomas Akvinolaisen muistojuhlissa

Humanistinen
jatkoapuraha

Monitieteisen hankkeen tarkoituksena on Tuomas Akvinolaisen muiston tutkiminen keskiaikaisessa aistimaailmassa kokonaisvaltaisesti koettuna – kuultuna, nähtynä, haistettuna, käsin kosketettuna ja maistettuna. Kyseessä on uudenlainen kulttuurihistorian tutkimushanke, jonka yhteydessä toteutetaan Laulun laboratorio. Laboratorio toimii interaktiivisen kokeellisuuden periaatteella. Laboratorion ideana on työstää ohjaajien ja yleisön kanssa yhteistyössä kokemus Tuomaan keskiaikaisista pyhimysjuhlista. Toisaalta kokemus on aistimellinen, ja ennen kaikkea laulamisen tunteeseen ja kuulemiseen perustuva, toisaalta tiedollinen tutkijan esitelmään perustuva. Laboratoriokokemuksia hyödynnetään sekä tutkimuksen osana että taiteellisen projektin toteuttamisessa. Tutkimuksen ja tieteen popularisoinnin lisäksi hankkeen tuloksena on ensimmäistä kertaa levytettävä Tuomaan juhlapäivien musiikki ja Vox Silentii -lauluyhtyeen konserttisarja.

Lähestymistapamme keskiajan tutkimuksen, musiikin ja nykyajan ihmisen yhdistämiseksi on uraauurtava: Laulun laboratorion osana järjestettävät työpajat mahdollistavat aistimellisuuden ja kokemuksen empiirisen pohdinnan. Työpajojen avulla, fyysisen kokemuksen ja affektiivisen tutkimusteorian pohjalta, voidaan lähestyä keskiaikaisia juhlamenoja radikaalisti erilaisesta näkökulmasta kuin aikaisemmin. Hanke on rohkea avaus perinteisiä menetelmiä käyttävässä vanhempien aikojen historian tutkimuksessa.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Dosentti, akatemiatutkija Suvi Saarikallio ja työryhmä121.020 €Tunnetta taiteesta - Subjektiivinen mielihyvä arkielämän musiikki- ja kuvakokemuksissa (Affect from Art - Subjective constituents of everyday pleasure of music and pictures)

Humanistinen
jatkoapuraha

”Tunnetta taiteesta” selvittää taiteen luomien tunnekokemusten syntymekanismeja yhdistämällä emootiotutkimuksen menetelmiä musiikin ja kuvan tutkimukseen. Musiikin ja kuvien käyttö arkielämän digitaalisissa ympäristöissä kasvaa, ja niiden merkitys mielialan säätelyn ja hyvinvoinnin lähteenä on tunnistettu. Emootiopsykologia tarjoaa menetelmällisesti vahvan lähtökohdan mielihyvävaikutusten ja tunnesäätelyn mekanismien ymmärtämiselle, mutta sen selitysvoima esteettisten kokemuselementtien osalta on puutteellinen.

Musiikin, visuaalisen kulttuurin ja kognitiivisen psykologian tutkijoiden hankkeen ensimmäinen vaihe on monimenetelmäanalyysi mielihyväkokemuksia kartoittavasta aineistosta, joka kerätään verkkokyselyjä ja mobiiliteknologiaa hyödyntäen. Tulokset tarjoavat tietoa musiikin ja kuvien synnyttämien kokemusten luonteesta ja suhteesta yleisen tunnetutkimuksen teoriataustaan. Tutkimuksen toinen vaihe kohdistuu mielihyväkokemusten mekanismeihin hyödyntäen aivokuvantamista ja fysiologisia mittauksia.

Projekti nostaa musiikkiin ja kuviin liittyvät tunne-elämykset välineeksi tutkia ja ymmärtää arjen hyvinvointia tukevia mielihyväkokemuksia. Samalla se selventää esteettisten kokemusten erityislaatua suhteessa yleisiin tunnekokemuksiin ja mielialan säätelyyn. Tuloksilla on laajempaa yhteiskunnallista merkitystä esimerkiksi verkkoympäristöihin liittyvän auditiivisen ja visuaalisen lukutaidon, arkielämän hyvinvoinnin ja elinympäristöjen audiovisuaalisen viihtyvyyden näkökulmista.

Mikä tekee musiikista tai kuvasta terveellisen? Monitieteinen tutkimushanke uudistaa auditiivisten ja visuaalisten ilmiöiden tutkimusta, analysoimalla arkielämän subjektiivisten mielihyväkokemusten taustalla vaikuttavia tekijöitä. Hanke yhdistää kokeellisen- ja taiteentutkimuksen paradigmoja ja käsityksiä musiikin ja kuvien roolista arkielämässä. Tuloksia voidaan soveltaa kehitettäessä emotionaalista terveyttä tukevia audiovisuaalisia ympäristöjä.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FT, kollegiumtutkija Janne Saarikivi ja työryhmä 65.640 €Periytyminen ja lainautuminen uralilaisten kielten historiassa

Humanistinen
jatkoapuraha
kieliohjelma

Hankkeen tavoitteena on uudistaa uralilaisten kielten etymologista ja äännehistoriallista tutkimusta arvioimalla kriittisesti kielellisen periytymisen ja lainautumisen välistä suhdetta kielikunnan yhteisessä sanastossa ja morfologiassa.

Keskeinen hypoteesi on, että kielikunnan haarasta toiseen tapahtunut lainaaminen selittää suuren osan arvoituksellisina ja epäsäännöllisinä pidetyistä äänteellisistä ja muoto-opillisista vanhoista kehityksistä uralilaisissa kielissä ja auttaa samalla etymologioimaan aikaisemmin epäsäännöllisenä pidettyä vanhaa sanastoa. Hankkeen tuloksilla on suuri merkitys suomen kielen historian sekä suomalais-ugrilaisten kansojen esihistorian tuntemiselle.

Hanke liittyy historiallis-vertailevan kielitieteen tutkimustraditioon, jota se kuitenkin tulkitsee uudesta näkökulmasta. Sen järjestämät työpajat tuottavat kaksi yhteisjulkaisua, jotka nostavat hankkeessa valmistuvien väitöstutkimusten problematiikan yleiselle tasolle ja antavat niille kontekstin. Hankkeen tuloksena on myös uudelleenarvioitu uralilainen historiallinen sanastokorpus, joka julkaistaan Internetissa, jota voi täydentää open access-periaatteella ja jonka voi jakaa myös FinClarinin kautta.

Uusi näkökulma etymologiaan.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

VTT, dosentti, apulaisprofessori Suvi Salmenniemi ja työryhmä53.500 €Mielen arvoitus: Vertaileva tutkimus terapeuttisesta tiedosta ja minuudesta

Yhteiskuntatieteellinen
jatkoapuraha

Tämä kolmivuotinen tutkimushanke tarkastelee terapeuttisia teknologioita Suomessa, Venäjällä, Iso-Britanniassa ja Yhdysvalloissa. Terapeuttisilla teknologioilla tarkoitamme tiedon muotoja ja käytäntöjä, joiden pyrkimyksenä on muuttaa yksilön suhdetta omaan itseensä ja muovata tapaamme hahmottaa itseämme ja sosiaalista maailmaa. Vaikka terapeuttiset teknologiat ovat monin tavoin läsnä kulttuurissamme ja arkielämässämme, tiedämme yhä vähän niiden vaikutuksista ja merkityksistä. Tämä hanke pureutuu tähän tutkimustarpeeseen ja tarkastelee terapeuttisten teknologioiden roolia ja merkitystä nyky-yhteiskunnassamme. Hankkeessa tutkitaan elämäntaitokirjallisuutta ja sen kulutusta, työhyvinvointia, AA-ryhmiä, feminististä aktivismia sekä poliittista diskurssia. Hanke pohjautuu monipuoliseen ja ajankohtaiseen empiiriseen tutkimusaineistoon.

Tutkimushanke tuo terapeuttisten teknologioiden tutkimukseen uuden, vertailevan tutkimuksen näkökulman. Hankkeella on neljä päätavoitetta: (1) paikantaa eroja ja yhtäläisyyksiä terapeuttisten teknologioiden roolissa ja merkityksessä eri yhteiskunnallisissa ja kulttuurisissa konteksteissa; (2) eritellä millaisiin hallinnan pyrkimyksiin terapeuttiset teknologiat liittyvät ja millaista politiikkaa ne sisältävät; (3) analysoida näiden teknologioiden tuottamia käsityksiä minuudesta ja (4) tarkastella sitä, miten ne voivat sekä tuottaa että haastaa yhteiskunnallisia valtasuhteita.

Kyseessä on rohkea avaus, sillä hankkeessa tuotetaan uutta empiiristä ja teoreettista tietoa ajankohtaisesta ilmiöstä -- terapeuttisesta tiedosta ja käytännöistä -- joka on monin tavoin läsnä kulttuurissamme ja yhteiskunnassamme, mutta jonka merkitystä ja seurauksia tunnemme vielä huonosti. Erityisesti näkökulma terapeuttisten käytöntöjen poliittisuuteen ja valtasuhteita ylläpitävään ja purkavaan rooliin on uusi ja yhteiskunnallisesti tärkeä avaus.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Professori Ari Salminen ja työryhmä45.395 €Piilokorruption anatomia Suomessa

Yhteiskuntatieteellinen

Tutkimuksessa pyritään analysoimaan ja kuvaamaan piilokorruption anatomiaa Suomessa. Käsityksemme mukaan aihe on rohkea ja tarpeellinen avaus suomalaisen hallinnon ja politiikan tutkimuksessa. Tutkimus pystyy nostamaan esiin olennaisia asioita piilokorruptiosta vähäisen korruption maasta. Vaikka korruptio on kansainvälisesti laajasti selvitetty ilmiö, tutkimus piilokorruption sisällöstä on jäänyt vähäiseksi.
Tässä tutkimuksessa piilokorruption anatomiaa selvitetään käytännön tilanteiden ja tapausten avulla.

Aineisto kerätään useasta eri lähteestä: tieteellinen tutkimus, asiantuntijahaastattelut, empiirisen aineiston dokumenttianalyysi, kansainväliset ja kansalliset korruptiotilastot ja maavertailut. Lähteiden monipuolinen käyttö pienentää datan luotettavuuteen liittyvää riskiä. Tutkimuksen luotettavuus ja osuvuus paranee, kun mukana on vertailu eurooppalaisiin ns. alhaisen korruption maihin. Piilokorruption tutkimus on vaativaa, ”hienovaraisten” ja heikkojen signaalien tulkitsemista ja yhdistämistä. Tulokset tuovat syvempiä ja jäsentyneempiä perusteluja tieteelliseen ja yhteiskunnalliseen keskusteluun piilokorruption haitoista ja ongelmien ratkaisuista. Tutkimus hyödyttää myös korruptionvastaisen strategian ja lainsäädännön kehittämistä ja tutkivaa journalismia.

Piilokorruption tutkiminen on poikkeuksellisen vaativa ja Suomen kontekstissä tuore ja osin ainutlaatuinen aihe. Kansainvälisessä korruptiotutkimuksessa piilokorruptioon liittyy yhteiskuntamoraalin rapautuminen ja korruptoituneeet rakenteet. Parhaimmillaan tämä tutkimus avartaa käsityksiä korruption ongelman moninaisuudesta. Uusia ajattelutapoja tarvitaan erityisesti siksi, että Suomessa on liiaksi 'tuudittauduttu' kuvaan alhaisen korruption maasta mitattaessa ilmikorruptiota.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Professor James Scott and workgroup91.700 €Northern Dimensions of European Union Actorness. The EU’s ability to influence the policies of its member states and neighbours - The case of Finland and Russia

Yhteiskuntatieteellinen

This research will confront questions regarding EU actorness and its policies of regional partnership and specifically addresses EU influence on policies of regional cooperation in Finland and Russia, particularly in the context of so-called Norther Dimension policies. At the centre of our investigations is the EU’s attempts to frame the Neighbourhood as something more than a policy, that is: as a context of encounter and interaction that sets conditions but also opens potentials for action and political innovation in terms of deeper regional cooperation. The European Neighbourhood Policy (ENP) has been widely acclaimed as a prime example of EU ‘actorness’ in international relations and a major step in building and putting in to practice Common Foreign and Security Policy (CFSP). In current crises situation, there is, however, an obvious need to examine to what degree the EU has actually been able to affect the policies of its member states and neighbours. The main focus of the study is on the political language of Finnish and Russian policy documents, and the degree to which conceptions of regional cooperation typical to EU neighbourhood policies have found resonance in them. Questions we will pursue here include: 1) To what degree have key conceptualisations of ENP become part of Finnish foreign policy programmes and statements, 2) to what degree have cooperation visions of ENP have influenced Russian policy approaches prior to the current situation of tension?

This research deals with the complex and controversial question of the EU's role as a global actor by focusing on a highly sensitive area: relations with Russia. Despite the apparent frustration of EU neighbourhood policy ambitions due to Russian interventions, particularly in regard to Ukraine, lessons need to be learned from this experience. There will be little alternative to interest-based but mutually constructed regional cooperation and the EU still offers the most attractive alternative.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FT Janne-Tuomas Seppänen 58.500 €Suurriistan polut - verkostoanalyysi hirven ja muiden nisäkkäiden liike-ekologiasta muuttuvassa ympäristössä

Ympäristöntutkimus
jatkoapuraha

Mitä maastossa löytyvät lyhyet polut ovat, kuka niitä käyttää, miten ja miksi? Ovatko ne osa hirven tai poron kulttuuriperimää, vai laajemman nisäkäsyhteisön liikenneverkoston solmukohtia? Verkoston ymmärtäminen muuttuvissa ympäristöissämme olisi tärkeää riistataloudelle ja ympäristönsuojelulle, sekä merkittävä tieteellinen askel eläinten tilankäytön ja kulttuuriperimän tutkimuksessa.

Polunkohdat löydetään metsästäjille tehdyllä kyselytutkimuksella. Aineistosta tehdään ennustemalli. Mallin ennustamat kohdat tarkastetaan, uudet polut lisätään otantaan, ja satunnainen otos poluttomista kohdista on kontrolli-otanta. Polunkohdat sekä kontrollipisteet varustetaan riistakameralla. Verkostoanalyysin keinoin löydetään ekologisesti tärkeimmät polunkohdat, esimerkiksi ne jotka toimivat siltoina. Analyysin perustana on tilan lisäksi ekologinen mitta polunkohtien väliselle yhteydelle (uudelleenhavaitsemis-todennäköisyys).

Edistämme myös avoimen tieteen kulttuuria: ideat, menetelmät ja data jaetaan kaikille avoimesti jo tutkimuksen suoritusvaiheessa (www.riistapolkuverkko.fi). Alustavia tutkimustuloksia ovat mm. se, että myös muut lajit käyttävät polkuja; se, että karhu ei käytä polkuja lainkaan; ja se, että hirvien polkukäytössä on selkeää vaihtelua vuoden kierron kuluessa, mikä viittaa polkujen toistaiseksi tuntemattomaan rooliin hirven lisääntymis- tai laidunkierto-biologiassa.

Ajatus, että myös muilla eläimillä kuin ihmisellä voisi olla kulttuuriperimä joka on yhtä tärkeä kuin geeniperimä, on rohkea avaus molekyylideterminismin aikakaudella. Lisäksi verkostoanalyysi riistakameroin on ennenkokeilematon menetelmä. Hypoteesien, menetelmien ja datan avoin jakaminen jo niiden muodostumisvaiheessa on avaus, joka haastaa tiedeyhteisön jähmettyneet toimintamallit: saavutamme rohkeasti avoimella tieteellä yhdessä enemmän kuin panttaamalla tietoa vain julkaisusarjoihin.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Professori Tiina Silvasti ja työryhmä106.745 €Tulevaisuuden ruokaturva Suomessa - Analysoitavana ruokajärjestelmän haavoittuvuus (Future Food Security in Finland - Identifying and Analyzing Vulnerabilities in the Finnish Food System)

Yhteiskuntatieteellinen
jatkoapuraha

Vuosina 2007-8 maailmaa ravistelleen ruokakriisin jälkeen tunnustettiin, että globaalin elintarvikejärjestelmän kapasiteetti tuottaa ruokaturvaa on uhattuna. Globaalin väestönkasvun, kaupungistumisen, ympäristön pilaantumisen, ilmastonmuutoksen, maatalousmaan vähenemisen, kasvavan eriarvoisuuden ja köyhyyden on arvioitu tuottavan elintarvikemarkkinoille epävarmuutta ja ennakoimattomia tilanteita. Edes teollisuusmaat eivät enää voi pitää ruokaturvaa itsestäänselvyytenä. Tämän monitieteellisen (kauppatiede, yhteiskuntatieteellinen ympäristötutkimus, filosofia, sosiaalipolitiikka) tutkimuksen kohteena ovat suomalaisen elintarvikejärjestelmän haavoittuvuudet sekä sen sisältämät politiikkatoimien ristiriitaisuudet. Suomi on kiinnostava tapaus myös kansainvälisesti: EU:n kahdeksanneksi suurin ja harvaan asutuin valtio, jonka Pohjoinen sijainti tekee maatalouden harjoittamisen haasteelliseksi.

Hanke on kahdella tavalla rohkea: Ensin, se tarttuu odottamattomaan aiheeseen, sillä Suomessa ruokaturvaa on totuttu pitämään itsestäänselvyytenä. Poliittisten, sosiaalisten, taloudellisten ja luonnonympäristöjen muuttuessa on kuitenkin huomattava, että lopulta varmaa on vain epävarmuus. Toiseksi, hankkeen postdisiplinaarinen, tieteen sektorirajat ylittävä ote on ennakkoluuloton. Tutkimusryhmässä on halua ja kykyä yhdistää filosofiaa, sosiaalipolitiikkaa ja kauppatieteitä ympäristöä unohtamatta.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FT, dosentti Anna Solin ja työryhmä75.325 €Kielen säätely yliopistomaailmassa - englannin käytön vaihtelevat normit

Humanistinen
jatkoapuraha

Hankkeessa tutkitaan kielen säätelyä yliopistomaailmassa erityisesti englannin kielen näkökulmasta. Kielen säätely ilmenee monissa eri muodossa: säätelyä on niin toisen puheen tai tekstin korjaaminen kuin kielenkäyttöoppaiden tai kielipoliittisten linjausten julkaiseminen. Hanke tutkii säätelyä erilaisten englannin käyttäjien ja englannin käytön normittajien näkökulmasta. Tutkittavana ovat muun muassa englanniksi kirjoittavat tutkijat ja tiedottajat sekä englanniksi luennoivat opettajat. Hankkeessa tarkastellaan myös yliopistohallinnon käytäntöjä, kuten yliopistojen virallisia kieliperiaatteita ja keskitettyjen kielipalvelujen toimintaa. Keskeisiä tutkimuskysymyksiä ovat, missä tilanteissa ja tekstilajeissa englannin käyttöä säädellään, ketkä toimivat kielellisinä auktoriteetteina ja millaisia näkemyksiä erilaiset akateemiset toimijat ilmaisevat englannin kielen roolista ja käytöstä.

Valtaosa yliopistojen kielipolitiikkaa koskevista tutkimuksista ja julkisesta keskustelusta liikkuu makrotasolla: puhutaan eri kielten asemasta korkeakouluissa, englannin ’imperialismista’, kielenkäytön rapistumisesta. Hankkeemme tavoitteena on tuoda esiin ruohonjuuritason toimijoiden ääni. Mitä ja miten geologi kirjoittaa englanniksi? Korjataanko nettisivujen kieliasu samoin kuin tutkimusartikkelin? Saako englanniksi luennoiva suomalainen kuulostaa suomalaiselta? Kuka tästä kaikesta päättää?
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

LT, professori André Sourander ja työryhmä72.500 €The FinnCrime Study. Rikollisuuden esiintyvyys ja riskitekijät Suomessa vuonna 1981 syntyneillä naisilla ja miehillä

Yhteiskuntatieteellinen
jatkoapuraha

Vaikka rikollisuuden esiintyvyys ja riskitekijät ovat kriminologisen tutkimuksen perinteisimpiä kysymyksiä, edelleen tarvitaan laadukkaita ja laajoja pitkittäistutkimuksia, joiden tulokset ovat yleistettävissä koko väestöön ja joissa ovat mukana myös naiset. FinnCrime-tutkimuksessa on seurattu yhteensä yli 5400 Suomessa vuonna 1981 syntynyttä naista ja miestä. Heistä on kerätty taustatietoa ensin 8-vuotiaana, jolloin lomakekyselyyn vastasivat lapset, heidän vanhempansa ja opettajansa. Pojilta kerättiin tietoa lisäksi 18-v. kutsunnoissa sekä armeijarekisteristä ikävuosilta 18-23. Taustatietoihin yhdistettiin poliisilta saadut rikostiedot ikävuosilta 15-30. Aineisto on kansainvälisestikin ainutlaatuinen. Tutkimus on jatkoa väitöstutkimukselle, joka keskittyi poikien nuorisorikollisuuteen (Elonheimo 2010).

Kriminologia on monitieteinen ja kansainvälinen ala, joka on aliresursoitu Suomen yliopistoissa. FinnCrime-tutkimus porautuu merkittäviin ja ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin ongelmiin. Jos rikollisuutta halutaan vähentää, pitää sen syyt tuntea. Empiirinen pitkittäistutkimusasetelma ja yhteistyö yhteiskunta- ja käyttäytymistieteiden välillä tarjoaa tähän parhaat edellytykset. Viitekehyksenämme on kehityksellinen elämänkaarikriminologia, joka on nykykriminologian johtava paradigma, ja tutkimuskysymyksemme kuuluvat sen keskeisimpiin kysymyksiin.

Kysymyksemme ovat suuria ja merkityksellisiä sekä kriminologian että koko yhteiskunnan kannalta. Ne ovat myös haastavia, koska ne kuuluvat klassisiin kysymyksiin (mistä rikollisuus johtuu ja miten rikollisuusongelmaan pitäisi vastata?), joista ei ole saavutettu yksimielisyyttä, ja joista vallitsee ideologisesti värittyneitä näkemyksiä jopa tutkijoiden saati poliitikkojen keskuudessa. Kunnianhimoisena tavoitteenamme on kriminaalipolitiikan uudistaminen tieteellisen näytön ohjaamaan suuntaan.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Associate professor, Director Athanasia Spiliopoulou Åkermark and workgroup117.260 €Demilitarisation in an increasingly militarised world. International perspectives in a multilevel framework - the case of the Åland Islands

Yhteiskuntatieteellinen
jatkoapuraha

How is the demilitarisation and neutralisation regime of the Åland Islands affected by the proliferating and varying modes of military-civilian cooperation in the Baltic Sea?
To answer this core research question the four project researchers shall take into account a series of impacting factors, including:
- The effects of modern technology;
- The fusion of civil and military aspects in international relations and activities;
- Proliferating forms of military-civilian cooperation, often non-formalised and non-treaty based;
- The Åland demilitarisation in comparison: in particular as regards the Svalbard treaty and the Antarctic treaty.

We examine demilitarisation at a time when the Baltic Sea and the globe are increasingly militarised and use of force is accepted anew. We look at tools of peace rather than management of conflict which is a dominant scientific strand. The project brings together two "peripheries" of Finland (Swedish and Finnish speaking) with highly specialised expertise. We look at issues which official as well as scientific circles have marginalised.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FT, dosentti Johanna Sumiala ja työryhmä188.340 €Diginuoruus mediakaupungissa – Urbaanietnografisia avauksia Helsingin ja Pietarin kaduilla ja asemilla

Yhteiskuntatieteellinen

Diginuoruus mediakaupungissa -tutkimushanke tuottaa uutta, kansainvälistä ja poikkitieteellistä tietoa (mediatutkimus, sosiologia, nuorisotutkimus, kaupunkitutkimus) urbaaniin digitaaliseen elämään liittyvistä kuulumisista, kamppailuista ja kontrollista nuorten kaupunkielämän arjessa. Tutkimus toteutetaan Helsingissä ja Pietarissa. Hanke on merkittävä kolmella tavalla. 1) Hanke tuottaa uutta tietoa siitä, miten digitaaliset teknologiat ovat monin tavoin läsnä nuoren sukupolven urbaanissa elämässä, ja millaisia mahdollisuuksia (kuulumisen muotoja) ja rajoituksia (esim. kontrolli) ne tuovat nuorten elämään mediakaupungissa. 2) Hanke on metodologisesti kokeileva. Siinä sovelletaan vertailevaa urbaanietnografista otetta, joka ylittää paitsi erilaisia fyysisen kenttätyön maantieteellisiä (HKI, Pietari) ja paikallisia (metro), myös fyysisen ja virtuaalisen (internet) kenttätyön rajoja. 3) Hanke on osallistava ja sen pyrkimyksenä on vahvistaa avoimutta ja läpinäkyvyyttä mediakaupungissa sekä sukupolvien välistä vuoropuhelua yhteiskunnassa ja ylittää digitaaliseen julkiseen elämään liittyviä kuiluja. Hanke toteutetaan Helsingin yliopiston sosiaalitieteiden laitoksen (hankkeen johtaja, Sumiala), Tampereen yliopiston YKY:n (Honkatukia, Svynarenko), Nuorisotutkimuseura (Suurpää, Mulari) ja Pietarin National Research University High School of Economics, the Centre for Youth Studies (Omelchenko, Krupets) kanssa.

Poikkitieteellisyys. Hanke tuo yhteen mediatutkimuksen, sosiologian, nuorisotutkimuksen ja kaupunkitutkimuksen alat ymmärtääkseen diginuoruutta mediakaupungissa. Metodologisesti kokeileva. Hanke sovelletaa vertailevaa urbaanietnografista otetta, ja ylittää erilaisia fyysisen kenttätyön (kaupungit, metro) ja virtuaalisen (internet) kenttätyön rajoja. Hanke on osallistava ja se tuottaa uusia tapoja raportoida ja viestiä tutkimuksesta paitsi tieteen, myös taiteen ja populaarikulttuurin keinoin.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Suomalais-Ugrilainen Seura ry. 100.000 €Manuscripta Castreniana - tutkimus- ja julkaisuhanke

Humanistinen
jatkoapuraha
kieliohjelma

Manuscripta Castreniana –hankkeen tarkoituksena on julkaista kriittisinä editioina Matias Aleksanteri Castrénin noin 200 000 sivua käsittävät käsikirjoitusaineistot. Hanketta hallinnoi Suomalais-Ugrilainen Seura. Seura on perustanut uuden Manuscripta Castreniana -nimisen julkaisusarjan, jonka arvioitu laajuus on 20 nidettä. Osa julkaisuista on sähköisiä, osa julkaistaan sekä paperisena että sähköisenä versiona. Yksittäisiä kieliä käsittelevät niteet tulevat sisältämään käsikirjoitusaineiston kriittisen analyysin sekä siihen ja nykyaikaiseen kielitieteellisen tietoon perustuvat modernit kieliopit. Painettuna tullaan julkaisemaan ainakin kielioppiosuudet sekä englanninkielinen uusi M. A. Castrénin tieteellinen elämäkerta. Yksittäisten kielten ja teemojen niteiden laatimisesta vastaavat kulloisenkin alan parhaat asiantuntijat.

Rohkeutta osoittaa joskus myös katsoa tieteenhistorian jättiläisiä, varsinkin tässä tapauksessa, jossa aikansa merkittävän, suomalaisen mutta toiminnassaan kansainvälisen oman alansa etnolingvistiikan perustajan elämäntyö on edelleen puutteelisesti tutkittu ja dokumentoitu.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 33.600 €Aleksis Kiven Seitsemän veljestä -teoksen kriittinen editio

Humanistinen

Aleksis Kiven Seitsemän veljestä (1870) on kirjallisuushistoriamme ehkä merkittävin romaani. Elävää klassikkoa luetaan edelleen paljon ja siitä tehdään yhä taiteellisia tulkintoja. Se on äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen sekä kulttuurialan ihmisten koulutuksen perusteos. Silti teosta luetaan ja tutkitaan yhä pääasiassa E. A. Saarimaan 1900-luvun alussa muokkaamassa asussa eivätkä lukijat ymmärrä riittävästi Kiven kieltä ja teoksen historiallisia yhteyksiä. Asetelma vastaa kärjistetysti sitä, että taidehistorian tai musiikin alan opintojen ja tutkimuksen aineistoina käytettäisiin suttuisia kopioita tai venyneitä C-kasetteja.

Seitsemän veljeksen kriittisessä editiossa Kiven romaanin teksti palautetaan teiteellisin periaattein alkumuotoonsa ja teokseen laaditaan uuden tutkimuksen ja nykykäsitysten pohjalta noin 2000 lingvististä kommentaaria (murteellisten ja vanhojen sanojen selitystä) sekä noin 1000 kirjallisuuden-, perinteen- ja historiantutkimuksellista kommentaaria. Lisäksi editioon tulee useita romaania taustoittavia artikkeleita.

Kriittinen editio avaa Suomen kirjallisuushistorian ehkä merkittävimmän romaanin, Seitsemän veljeksen, nykylukijalle. Teoksesta on tutkittu melko paljon, mutta sitä luetaan yhä pääasiassa E. A. Saarimaan 1900-luvun alussa muokkaamassa asussa eivätkä lukijat ymmärrä riittävästi Kiven kieltä ja teoksen historiallisia yhteyksiä. Hanke päivittää romaanin 2000-luvun lukijalle avautuvaan muotoon ja luo pohjan teoksen uusille tutkimuksellisille ja taiteellisille tulkinnoille.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Suomen Jazz & Populaarimusiikin Arkiston Kannatusyhdistys 29.340 €Afrikkalaisten muusikoiden historia ja merkitys monikulttuurisessa Suomessa

Humanistinen

Maahanmuuttajataustaisten yhteisöjä tarkasteltaessa on havaittu, että erityisesti afrikkalaisten keskuudessa musiikillisen toiminnan osuus on hallitseva. Siitä huolimatta afrikkalais-suomalaisista musiikkikäytännöistä on hyvin vähän tietoa ja materiaalia musiikkialan arkistoissa, eikä niistä juurikaan löydy mainintoja suomalaisen musiikin historiaa käsittelevistä kirjoista.

Hankkeessa kartoitetaan Saharan eteläpuolisesta Afrikasta Suomeen tulleiden muusikoiden ja tanssijoiden toimintaa haastattelujen avulla. Lisäksi kerätään, dokumentoidaan ja arkistoidaan julkaisematonta ja osittain myös julkaistua aineistoa. Erityistä huomiota kiinnitetään tuhoutumisvaarassa olevan analogisen äänite- ja videomateriaalin kokoamiseen ja digitointiin.

Hanke on luonteeltaan peruskartoitus, joten sen päämääränä on tarjota systemaattinen pohja yksityiskohtaisemmin rajatuille ja tematisoiduille tutkimushankkeille.

Afrikkalais-suomalaisen musiikin tarkastelu tarjoaa hedelmällisen pohjan musiikin suomalaisuuden ja laajemminkin suomalaisen kulttuurin uudelleenarvioinnille ja täydentämiselle nykyhetken monikulttuurisessa yhteiskunnallisessa tilanteessa.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Suomen Unicef 145.640 €Miten kehitysparadigman muutos voidaan kääntää mahdollisuudeksi järjestöjen toiminnassa ja luoda uudenlaisia arvopohjaisia järjestö-yritysyhteistyömalleja joilla aikaansaadaan pysyviä vaikutuksia

Yhteiskuntatieteellinen

Kehitysyhteistyön toimintatavat ovat muuttuneet merkittävästi viimeisten vuosien aikana. Voidaan puhua paradigman muutoksesta. Kehitysongelmien ratkaiseminen vaatii uusien toimijoiden mukaantuloa, innovatiivisia ratkaisuja ja uudenlaisia monitoimijakumppanuusmalleja varsinkin kun pohditaan miten uudet kestävän kehityksen tavoitteet tullaan saavuttamaan vuoteen 2030 mennessä. Erityisesti uusia mahdollisuuksia nähdään yritysten mukaantulolla. Yrityksillä on on tieto-taitoa, osaamista, tuotteita ja innovaatioita, joilla parhaimmillaan voidaan ratkaista esimerkiksi terveyteen, koulutukseen, veteen ja sanitaatioon liittyviä haasteita kehitysmaissa. Yritykset eivät pysty kuitenkaan toimimaan yksin näissä kysymyksissä.
Suomi on osa tätä globaalia muutosprosessia; kehitysyhteistyön määrärahoja leikataan järjestöiltä ja lisätään suomaisten yritysten liiketoiminnan edistämiseen kehitysmaissa. Tämä tutkimus pyrkii löytämään vastauksia sellaisiin ajankohtaisiin kysymyksiin kuin: millaisia rooleja yrityksillä voi olla kehitysyhteistyössä osana kestävän kehityksen agendaa? millaiset järjestö-yritysyhteistyön mallit aikaansaavat positiivisia ja kestäviä kehitysvaikutuksia ja mitkä tekijät vaikuttavat siihen? Miten järjestöt selviävät kehitysparadigman muutoksesta ja voivat kääntää sen edukseen muutospaineessa?
Kysessä on monitieteellinen ja-menetelmällinen hanke, joka toteutetaan yhteistyössä yliopistokumppanien kanssa Suomessa, Boliviassa ja Ugandassa.

Tutkimus tartuu rohkeasti ajankohtaiseen aiheeseen ja katsoo tulevaisuuteen. Se haastaa epätotunnaisuudella koostuen kehitysyhteistyötoimijoista ja yliopistokumppaneista Suomessa, Ugandassa ja Boliviassa. Aihe tarkastelee kehitysparadigman muutoksen vaikutuksia järjestötoimijoihin haastaen toimijoita tarkastelemaan omaa toimintaansa kriittisesti, rakentavasti ja uusia toimintatapoja etsien. Tutkimus ylittää perinteisiä rajoja soveltavalla monitieteellisellä tutkimusotteella.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Dosentti Minna Säävälä ja työryhmä34.950 €Raskaudenehkäisy ja mobiilipalvelut Intiassa

Yhteiskuntatieteellinen
jatkoapuraha

Hanke tutkii perhesuunnittelun esteitä Intian kehittyvällä maaseudulla sekä mobiilipalveluiden käytettävyyttä ehkäisyvalistuksessa ja –tuessa.
Olemme keränneet alkukartoituksena 2015 kyselyaineiston vallitsevasta seksuaali- ja lisääntymisterveyden tilasta kahdella läntisen Intian alueella. Toisella alueella toteutetaan kännyköiden käyttöön perustuva puhelinpalvelu, josta paikalliset saavat ilmaiseksi tietoa ehkäisystä, seksitaudeista, ja muista intiimeihin suhteisiin liittyvistä seikoista. Seurantakyselyssä 2016 tarkastellaan, onko puhelinpalveluhanke parantanut paikallisten tietoja lisääntymisterveydestä ja muuttanut käytäntöjä verrokkialueeseen verrattuna.
Kyselyt totetutavat hankkeen intialaiset yhteistyötahot ja analysointi ja julkaiseminen toteutetaan tutkimusryhmän yhteistyönä.
Tutkimuskysymykset ovat: miten ehkäisyn kaltainen innovaatio leviää köyhissä oloissa? Mitkä tekijät selittävät ehkäisystä luopumista? Mitkä ovat lisääntymisterveyspalveluiden suurimmat puutteet Intian maaseudulla? Mitkä ovat anonyymin puhelinpalvelun tehokkaan toiminnan ehdot? Tutkimus vastaa laajemmin kysymykseen, millä tavoin innovaatiot rantautetaan sosiaalisissa konteksteissa ja millä ehdoin tekninen innovaatio voi vähentää eriarvoisuutta.

Kehitysmaissa tarvitaan uusia innovaatioita, joilla pystytään resurssiköyhissä olosuhteissa edistämään terveyttä, esimerkiksi perhesuunnittelua ja lisääntymisoikeuksien toteutumista. Mobiiliteknologian käyttö terveyden edistämisessä kehitysmaissa on uusi kenttä, josta tiedetään vielä vähän. Selvitämme mobiilipalvelun vaikuttavuutta Intiassa vertailuasetelmalla. Näin saadaan todistusaineistoa siitä, millaisia mobiilipalveluja kannattaa kehittää ja mihin resurssit suunnata vaikeissa oloissa.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

The Westermarck Society r.y. 80.000 €Valtakunnallinen sosiaalitieteiden jatkokoulutusverkosto

Yhteiskuntatieteellinen

Valtakunnallinen sosiaalitieteiden jatkokoulutusverkosto kehittää sosiaalitieteellistä tohtorikoulutusta tarjoavien yliopistojen yhteistyötä ja luo mahdollisuuksia tohtorikoulutettavien keskinäiselle verkostoitumiselle. Jatkokoulutusverkoston toiminnan keskeisimmät muodot tulevat olemaan tapahtumista informoivan ja verkostoitumista helpottavan verkkosivun kehittäminen kaikkien mukana olevien alojen jatko-opiskelijoiden käyttöön, sekä vuosittain järjestettävä Talvikoulu.

Hankkeessa etsitään uusia tapoja edistää jatko-opiskelijoiden vertaisverkostoitumista ja jatko-opintojen koordinaatiota yli yliopistorajojen. Valtakunnallisten tohtoriohjelmien loppuessa vuoden 2015 lopussa tämä on erityisen tärkeää tulevien yhteistyömahdollisuuksien turvaamiseksi. Verkosto on ainoa sosiaalitieteiden valtakunnallisen tason koordinaatiolle omistautunut taho.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Dosentti, FT, akatemiatutkija Marja Tiilikainen ja työryhmä 97.829 €Young Muslims and Resilience: A Participatory Study

Yhteiskuntatieteellinen

Kolmivuotinen hanke tutkii maahanmuuttajataustaisten musliminuorten resilienssiä - voimavaroja ja kimmoisuutta, jotka auttavat pärjäämään. Tutkimus kohdistuu 18-30-vuotiaisiin miehiin ja naisiin, jotka kuuluvat lähinnä ns. toiseen sukupolveen. Tarkoituksena on selvittää: 1) Millä tavoin nuoret miehet ja naiset rakentavat identiteettiään muslimeina paikallisessa ja transnationaalisessa kontekstissa? 2) Miten kuulumisen tunne rakentuu suhteessa kysymykseen kansalaisuudesta ja sosiaalisista siteistä? 3) Millaiset tekijät tukevat nuorten selviytymistä ja menestymistä? Mikä on perheiden, yhteisöjen ja palvelujärjestelmän rooli siinä, kuinka nuoret käsittelevät syrjäytymisen kokemuksia? Millaiset tekijät ehkäisevät väkivaltaista radikalisoitumista? 4) Millaisia uusia mahdollisuuksia osallistavat menetelmät tuovat tiedon tuottamiseen ja tutkimuksesta raportointiin? Kuinka tutkimus voi olla voimauttava prosessi? Aineisto kerätään osallistavilla (visuaalisilla ja performatiivisilla) menetelmillä sekä etnografisella kenttätyöllä ja haastatteluilla. Tutkimus kuuluu sosiologian, taiteen tutkimuksen ja uskontotieteen aloihin.

Nuorten muslimien identiteetti ja kansalaisuus usein kyseenalaistetaan. Tästä huolimatta useimmat heistä eivät syrjäydy tai radikalisoidu, vaan pärjäävät arjessaan, osa erittäin hyvin. Onkin tärkeää tarkastella, mitkä tekijät nuorten elämässä tuottavat resilienssiä. Näkökulman muutos tutkimuksessa voi muuttaa myös yleistä diskurssia nuorista muslimeista.

Hanke on rohkea kolmella tavalla: 1) Tutkimuksen lähtökohta, musliminuorten vahvuudet ja resurssit, avaa uuden tulokulman nuoriin, joita usein tarkastellaan ongelmakeskeisesti. 2) Tutkimus kehittää osallistavia menetelmiä, joiden käyttö suomalaisessa maahanmuuttotutkimuksessa on ollut vähäistä. 3) Nuorilla on aktiivinen rooli tutkimustiedon tuottajina sekä toteuttajina hankkeen taiteellisissa ja performatiivisissa tuotannoissa. Nuorten ääni, toimijuus ja voimautuminen ovat hankkeen keskiössä.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FT, apulaisprofessori Tuuli Toivonen ja työryhmä260.000 €Sosiaalisen median data luonnonsuojelun tukena

Ympäristöntutkimus

Luonnon monimuotoisuus köyhtyy hälyttävää vauhtia. Suojelutoimien suunnittelu perustuu tietoon lajeista, elinympäristöistä kuin niihin vaikuttavista ihmisistäkin. Viisaat päätökset edellyttävät ajantasaista ja monipuolista tietoa. Resurssit tarpeellisen tiedon hankintaan ovat niukat. Tarvitaan uusia tiedonkeruutapoja ja tietolähteitä.

Hankkeen tavoitteena on tutkia sosiaalisen median tuottaman tiedon käytettävyyttä suojelutyön ja -tutkimuksen tukena. Aloitamme kansallispuistojen ja tärkeiden biodiversiteettialueiden alueilta kertyvään sosiaalisen median tietoon. Tutkimuksemme tuottaa ymmärrystä sosiaalisen median datan käytettävyydestä puistoissa 1) alueellisen ja ajallisen käyttöpaineen ymmärtämisessä, 2) kävijöiden profiloinnissa, sekä 3) preferenssien ymmärtämisessä suunnittelun tarkoituksiin. Verrokkiaineistona toimivat viralliset kävijätilastot kansallisilta kansallispuistoja hallinnoivilta viranomaisilta Suomessa ja Etelä-Afrikassa (Metsähallitus & SANParks) sekä haastattelututkimukset (Di Minin & Hausmann). Sovellamme havaintojamme ja kehitettyjä menetelmiä kunnianhimoisissa analyyseissä maanosatasolla: Mikä on käyttöpaineen luonne ja miten se jakaantuu alueellisesti ja ajallisesti? Tutkimusryhmämme on ensimmäisten joukossa hyödyntämässä sosiaalisen median tuottamaa aineistoa suojelusuunnittelun allalla. Meillä on riittävät tekniset valmiudet ja hyvä kansainvälinen yhteistyöverkosto tieteellisesti rohkeasti uudenlaisen tutkimuksen ripeään edistämiseen.

Sosiaalisen median tietosisältöihin kohdistuu paljon odotuksia. Kukaan ei vielä tiedä, kuinka edustavaa tai yleistettävää sosiaalisesta mediasta saatava tieto on. Sisällönlouhinnan menetelmien kehitys on vasta alussa. SoMe saattaa tarjota tietolähteen suojelun uhista (mm. käyttöpaine) ja mahdollisuuksista (mm. luontoturistien toiminta ja toiveet). Tutkimusryhmällämme on juuri nyt mahdollisuus kehittää menetelmiä aivan uuden tietolähteen käyttöön ja tuottaa merkittävää tietoa suojelun tueksi.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Dosentti, yliopistonlehtori Pasi Tuunainen ja työryhmä39.940 €Transnationaalinen liikkuvuus Euroopan pohjoisessa kriisiaikoina 1939–1945

Humanistinen

Projektissa arvioidaan uudella tavalla pohjoisessa läpikäytyjä kriisivuosia sotilaiden ja siviilien näkökulmasta. Transnationaalista liikkuvuutta tutkitaan kansallisvaltioiden fyysisten, mentaalisten ja kulttuuristen rajojen ylityksinä pohjoismaisen ja suomalais-saksalaisen yhteistyön viitekehyksissä Pohjoiskalotin alueella toisen maailmansodan aikana. Projektissa analysoidaan arktisten rajaseutujen sodankäynnille asettamia reunaehtoja ja yksilöiden sopeutumista pohjoiseen, ylirajaiseen toimintaympäristöön sekä kysytään lisäksi, mitä ilmiöitä ja minkälaista keskustelua rajan ylittävä siviilien, sotilaiden ja sotavankien mobiliteetti aiheutti Suomessa ja Norjassa. Osansa saavat myös suomalaisten, norjalaisten ja saksalaisten keskinäiset vuorovaikutusverkostot. Historiantutkimuksessa ylirajaisuuden problematiikka on ollut esillä vasta 2000-luvulla. Monitieteiseltä pohjalta ponnistavassa projektissa yhdistyvät raja-aluetutkimuksen, subarktisten/pohjoisten alueiden tutkimuksen sekä kriisiaikojen tutkimuksen maantieteellis-historialliset ja kvalitatiiviset lähestymistavat. Aiempi tutkimus on ollut pääasiassa kansallista eikä liikkuvuutta tai varsinkaan sen kansainvälistä ulottuvuuksia ole huomioitu. Tutkimukset haastavat perinteisen tapahtumahistoriallisen kriisiaikojen tutkimuksen. Työssä hyödynnetään niin saksalaista, norjalaista kuin suomalaistakin lähdeaineistoa. Projekti tuottaa monipuolista uutta tietoa Euroopan pohjoisen raja-alueilla tapahtuneista liikevirroista.

Hankkeessa sovelletaan rohkeasti ja oivaltavasti kansainvälistä pohjoista alue- ja rajatutkimusta kriisiaikojen tutkimukseen. Projekti edesauttaa uuden rajatutkimuksen ja nousevan subarktisen tutkimuksen kehittymistä sekä osallistuu parhaillaan käytävään 'new war' -keskusteluun. Osatutkimusten teemat ovat ajankohtaisia, koska raja-alueet ovat kriisiytyneet monin paikoin, myös Euroopassa. Tutkimus antaa aineksia ymmärtää nykyisyyttä, esimerkiksi Ukrainan ja Lähi-idän raja-alueiden kriisejä.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Työväen Arkiston Säätiö 22.940 €Firabelit - Tehdastyön harmaa alue

Humanistinen

Työväen muistitietotoimikunta järjestää muistitietokeruun tehdasteollisuudessa sotien jälkeen työaikana tehdyistä oheistöistä. Aiheesta on Työväen muistitietotoimikunnan kokoelmissa aikaisemmilta ajoilta kymmenkunta muistitietokeräelmää. Kohdepaikkakunniksi on valittu Kuusankoski ja Valkeakoski, joilla kummallakin tiedetään firabelityötä tehdyn viime vuosikymmenien aikana. Paikkakunnat on valittu paitsi taantuvina tehdaspaikkakuntina myös teollisen perinteen kokoamiselle antoisina kaupunkeina.

Keruun toteuttavat aiheesta väitöskirjatyötä valmisteleva tutkija FM Pete Pesonen yhdessä Työväen muistitietotoimikunnan sihteeri Risto Reunan kanssa. Apurahan hakija on Työväen Arkiston Säätiö ja toteuttaja arkiston yhteydessä toimiva Työväen muistitietotoimikunta, joka on perustettu 1960 ja fuusioitu säätiöön vuonna 1976. Paikallisina yhteistyökumppaneina toimivat Kuusankoski-Seura ja Valkeakoski-Seura.

Firabeli-aiheisen perinteen keruun tarkoituksena on koota Työväen Arkistoon keskitetty muistitietotiedosto tutkijoiden käyttöön. Aihe on tutkimuksellisesti neitseellinen ja siitä olemassa niukasti hajatietoja. Firabelitöitä on sotien jälkeen tehty työnantajien tieten sekä luvatta muun muassa kotitaloustarvikkeita, huonekaluja, lastenvaunuja ja pontikkapannuja.

Firabelityöt ovat osa vähän tutkittua suomalaista ja itäeurooppalaista työväestön sosiaalihistoriaa. Tutkimus rikkoo perinteisen työväentutkimuksen normeja tutkimalla rohkeasti työväestön omaehtoista kulttuuria sekä teollisuuteen liittyvää perintöä. Tutkimuksen keskiössä on työntekijät itsenäisinä toimijoina. Firabelityöt ovat osa työelämän tutkimatonta historiaa, josta sekä työnantajien että ammattiyhdistysliikkeen edustajat ovat mieluummin vaienneet.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

YTT, apulaisprofessori Sanna Valkonen ja työryhmä52.120 €Kokeellinen tieteellis-taiteellinen projekti: Saamelaisen luontosuhteen uudet mittasuhteet

Humanistinen

Saamelaisen luontosuhteen uudet mittasuhteet on kokeellinen tutkimusprojekti, jossa saamelaistaiteen ja yhteiskuntatieteellisen saamentutkimuksen menetelmin etsitään perustaa 2000-luvun saamelaiselle luontosuhteelle. Tehtävänä on hahmottaa riittävän laajan luonto-kulttuurinen tila, jolle niin yhteiskunta kuin luonto yhtaikaa mahtuvat, ja josta käsin voidaan tunnistaa ja tunnustaa luonnon samanaikainen moninaisuus ja välitön läsnäolo kaikessa inhimillisessä toiminnassa.
Kyse on uudenlaisen saamelaiskulttuurisen luontotietoisuuden ja -sensitiivisyyden mahdollisuuksien etsimisestä ja perspektiivin löytämisestä, joka avaisi samankaltaisen näkökulman yhteisöjen aineellisiin suhteisiin, elämäntapojen materiaalisiin kytkentöihin ja ympäristöllisiin vaikutuksiin niin kuin perinteinen saamelainen luonto-kulttuurinen suhde on avannut yhteisöjä ympäröiviin välittömiin luontoihin. Etsimällä näkökulmaa, jossa ihmistoimintaa tarkastellaan läpeensä fyysisen maailman materian läpäisemänä, sen kannattelemana ja siitä riippuvaisena, voidaan tarkastella, millaisia vuorovaikutuksellisia aineellisia suhteita elämäntapamme kannattelee, mille se perustuu, millaista luonto-kulttuurista elämää me elämme ja ennen muuta, millaisia vaihtoehtoja on olemassa.
Hanke jakaantuu neljään toisiinsa limittyvään osahankkeeseen, joiden tulokset konkretisoituvat luonnossa olevana tilallisena teoksena, näyttelynä, kirjana ja äänitelevynä.

Hanke on tiede/taide-projekti, jossa yhteiskuntatieteellisen saamentutkimuksen menetelmin tehdään saamelaistaidetta ja saamelaistaiteen menetelmin yhteiskuntatieteellistä saamentutkimusta. Ympäristöhuolen aikakaudella luontosuhteen uusien mittasuhteiden etsiminen on monien muiden ympäristöhaasteiden lailla asia, johon on löydettävä pikaisia ratkaisuja. Hanke on yritys kuvitella luontosuhde uusiksi.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FT, dosentti, yliopistonlehtori Susanna Välimäki ja työryhmä65.955 €Suomalainen nykymusiikki 2000-luvulla: taidemusiikin kulttuurinen ja yhteiskunnallinen merkitys postmodernissa maailmassa

Humanistinen
jatkoapuraha

Tutkimushankkeessa tutkitaan suomalaista nykytaidemusiikkia kulttuurikriittisestä näkökulmasta. Hankkeessa tutkitaan, minkälaisia yhteiskunnallisia teoksia Suomessa on sävelletty 2000-luvulla ja miten ko. teokset käsittelevät kulttuurillisia arvokysymyksiä. Tutkimuksen pääkysymys on: mikä on uuden suomalaisen taidemusiikin yhteiskunnallinen ja kulttuurinen merkitys 2000-luvun postmodernissa maailmassa? Kysymykseen vastataan analysoimalla 2000-luvun suomalaista taidemusiikkia kulttuurisen musiikkianalyysin, ekomusikologian, kulttuurifilosofian ja etnografian keinoin sekä toteuttamalla laaja suomalaisia säveltajiä koskeva kysely- ja haastattelututkimus. Tutkimus keskittyy sellaiseen orkesterimusiikkiin, ooppera- ja teatterimusiikkiin sekä poikkitaiteelliseen audiovisuaaliseen musiikkiin (esim. elokuvamusiikki ja äänitaide), joka käsittelee yhteiskunnallista aihetta, kuten sotaa, ympäristöongelmia, köyhyyttä tai ihmisoikeuksia (esim. Kaija Saariaho: Adriana Mater, Lotta Wennäkoski: Lelele, Kalevi Aho: Luosto ja Olli Kortekangas: Seven Songs for Planet Earth). Hankkeen tavoitteena on (1) tuottaa uutta tietoa 2000-luvun suomalaisesta nykymusiikista ja (2) musiikin ja yhteiskunnan suhteesta nykymaailmassa sekä (3) kehittää uusia nykymusiikin tutkimuksen menetelmiä.

Vaikeiden yhteiskunnallisten kysymysten, kuten ympäristöoongelmien, sotien ja ihmiskaupan, ottaminen musiikintutkimuksen keskiöön on haastavaa ja provokatiivista. Näiden teemojen penääminen aikamme suomalaisesta musiikista pureutuu ja vastaa kiistanalaiseen kysymykseen yhteiskunnan ja taidemusiikin suhteesta rohkeasti: konkreettisesti nykyteoksia, tekijöitä ja instituutioita analysoimalla. Samalla "taidemusiikki" määritellään uudella, radikaalilla tavalla, joka ei pohjaa perinteiseen
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Professori Holger Weiss ja työryhmä355.000 €Luokkataistelu ruotsiksi: Kieli ja identiteetti ruotsinkielisessä työväenliikkeessä Suomessa 1900-luvulla

Humanistinen

Miten suomenruotsalaisen työväenliikkeen toimijat ja kannattajat kehittivät ja muodostivat näkemystään ruotsinkielisestä luokkataistelusta Suomessa 1900-luvulla? Kolmivuotisen hankkeen puitteissa selvitetään miten suomalaisen työväenliikkeen ja ruotsinkieliset vasemmistolaiset loivat sosialistisen suomenruotsalaisen tilan, jossa heillä oli mahdollisuus toimia etnisenä vähemmistöliikkeenä kansallisessa työväenliikkeessä ja ideologisena sekä poliittisena haastajana porvarillisuudelle ruotsinkielisessä Suomessa. Hankkeen tavoitteena on i) tuottaa uutta tietoa luokan, etnisyyden ja sukupuolen välisen suhteen jatkuvuudesta ja epäjatkuvuudesta suomenruotsalaisessa työväenliikkeessä 1900-luvulla ja ii) suomenruotsalaista työväenliikkeen tapaustutkimuksen avulla osallistua kansainväliseen tutkimukseen etnisyyden ja nationalismin roolista 1900-luvun eurooppalaisessa työväenliikkeessä. Hankkeen ja sen viiden osatutkimuksen yleinen kysymyksenasettelu koostuu kahdesta osamomentista: (i) luokan ja kielen aate- ja kulttuurihistoriallisella tasolla ja (ii) päällekkäisten toimijaverkostojen dynamiikka yhteiskunnallisella ja poliittisella tasolla. Spatiaalisen verkosto-teorian avulla analysoidaan miten eri identiteettikategoriat muotoutuivat poliittisten ja sosiaalisten tilojen rakenteessa ja toimijakeskeisellä poliittisten kielten analyysillä etnisyyden ja ideologian merkitystä valotetaan. Rakenneanalyysi valaisee toimijoiden ehtoja ja toimijoiden analyysi osoittaa rakenteiden luonteen.

Ruotsinkielisen vasemmiston moniulotteisen historian esiintuominen ja problematisointi on kansallisen, työväen ja suomenruotsalaisen historiankirjoituksen rajoja rikkova tutkimusaihe. Monitieteellinen tutkimushanke kielellisestä ja ideologisesta kaksoisvähemmistöstä valottaa kielen ja luokan, sekä sosialismin ja nationalismin leikkauspisteitä 1900-luvun Suomessa. Hanke tuottaa kansainvälisesti merkittävää uutta tutkimustietoa kieli- ja kansallisten vähemmistöjen ja vasemmiston suhteesta.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

VTT, professori Matti Wiberg ja työryhmä23.200 €Faktat politiikassa

Yhteiskuntatieteellinen

Tässä hankkessa tarkastellaan politiikan faktoja sekä vaalikampanjoinnin (kuntavaalit 2017) yhteydessä että vaalien välisenä aikana. Hankkeessa kerätään mittava aineisto politiikkojen esittämiä väitteitä, joiden todenperäisyyden hankkeen työryhmä tarkistaa. Aineisto koostuu väitteistä, jotka poliitikot ja kuntavaaliehdokkaat esittävät tiedotusvälineissä sekä omilla verkkosivuillaan ja sosiaalisen median viesteissä. Hanke on ensimmäinen Suomessa tehty akateeminen tutkimus, jossa politiikan, ja etenkin vaalikampanjoinnin, faktoja laajamittaisesti tarkistetaan. Hanke on myös kansainvälisesti ainutlaatuinen, koska laajoja ja systemaattisia tutkimuksia ei aiheesta ole tehty missään. Tähän saakka faktantarkistus on ollut miltei ainoastaan tiedotusvälineiden harjoittamaa, ei-tutkimuksellista uutisraportointia.
Esitämme tutkimuksessa kolme laajaa pääkysymystä:
1) Voivatko kansalaiset luottaa siihen, mitä poliitikot väittävät?
2) Eroaako politiikan faktojen todenperäisyys vaalikampanjoinnin ja politiikan ’normaalitilan’ välillä?
3) Eroaako politiikan faktojen todenperäisyys eri kommunikaatiomuotojen välillä?

Politiikan faktojen tosiasiallista paikkansapitävyyttä ei ole laajamittaisesti tutkittu koskaan, missään. Politiikassa esitettyjen väitteiden todenperäisyyden tutkiminen edellyttää rohkeutta, koska on mahdollista, etteivät saadut tulokset ole ongelmattomia politiikan toimijoiden kannalta. Tutkimusalue on vielä lähes täysin koskematon ja siksi myös arvaamaton. Aihe on arka ja siksi tutkiminen edellyttää rohkeutta avata uusi tutkimusalue.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti