Myönnetyt apurahat ja residenssipaikat

Selaa arkistoa

MSc, MA Hinni Aarninsalo 28.320 €The Politicization of Anti-Homosexuality Discourse in East Africa

Yhteiskuntatieteellinen
väitöskirjatutkija

Tarkastelen tutkimuksessani homoseksuaalisuuden vastaista diskurssia poliittisena välineenä. Keskityn Itä-Afrikkaan, missä homoseksuaalisuus on viime vuosina politisoitunut merkittävästi. Sinänsä marginaaliselta näyttävän diskurssin voi ajatella ilmentävän laajempia kansainvälisen politiikan jakolinjoja, mutta tämä näkökulma on jäänyt tutkimuksessa liian vähälle huomiolle. Tarkastelen tilannetta kolmessa Itä-Afrikan maassa ja kysyn mikä rooli homoseksuaalisuuden vastaisella diskurssilla on Ugandan, Kenian sekä Ruandan kansallisessa ja kansainvälisessä politiikassa. Analysoin diskurssin merkityksiä finanssikriisin jälkeisen kansainvälisen talouspolitiikan sekä panafrikkalaisen uuskolonialismin vastaisuuden näkökulmista. Tutkimus liittyy kahteen akateemiseen keskusteluun: yhtäältä se jatkaa niiden queer-tutkimuksen alalla toteutettujen tutkimusten perinnettä, jotka tarkastelevat homoseksuaalisuuden puolustamisen tai vastustamisen valjastamista laajempiin poliittisiin tarkoitusperiin; toisaalta taas se on osa kansainvälisen politiikan ja postkolonialismin alalla käytyä keskustelua länsimaisen hegemonian vastaisista diskursseista. Tutkimusaineisto koostuu sekä talouspoliittisesta datasta että paikallisten poliitikkojen haastatteluista, joita kerään media-arkistoista ja toteutan paikan päällä Itä-Afrikassa. Metodina käytän diskurssianalyysia, joka pohjautuu jälkimarxilaiseen diskurssiteoriaan.

Väitöskirjani yhdistelee rohkeasti queer-tutkimusta kansainvälisen politiikan ja Afrikan politiikan tutkimukseen ja ammentaa myös muista tieteenaloista. Ajankohtainen tutkimus tuo esiin, miksi marginaaliselta näyttävää homoseksuaalisuuden vastaista diskurssia ei voida erottaa laajemmista kansainvälisen politiikan ja –talouden ristiriidoista. Väitöskirja tuottaa uutta tulkintaa koskien mm. sitä miksi juuri tämä diskurssi ilmentää länsimaisen hegemonian vastaisuutta.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Filosofian tohtori Anders Ahlbäck 32.400 €Armeijakritiikki, asevelvollisuus ja mieskansalaisuus Pohjoismaissa vv. 1890–1940

Humanistinen
2. vuosi
tutkijatohtori

Miksi kaikkien Pohjoismaiden sotalaitoksiin ja maanpuolustusjärjestelmiin kohdistui 1900-luvun alkupuolella erittäin voimakasta kritiikkiä? Tutkimukseni tarkastelee armeijakritiikin yhteiskunnallisia vaikuttimia analysoimalla armeijanvastaisten mielialojen ja muuttuvan mieskansalaisuuden välistä suhdetta. Armeijakritiikkiä lähestytään työssäni ensimma?istä kertaa transnationaalisena ilmiönä, joka ylitti niin puolue- kuin kansallisrajatkin aikakautena, jolloin asevelvollisuus ja äänioikeus muokkasivat miesten kansalaisuutta uudelleen. Tavoitteenani on syventää ymmärrystämme demokratisaatioon ja modernisaatioon liittyvistä ristiriidoista Pohjoismaisen sosiaalivaltion syntyvaiheessa.

Kärjekkäimmät armeijakriittiset tahot olivat eri maiden sosialisti-, vasemmistoliberaali- ja talonpoikaispuolueet. Tutkimukseni tavoittaa sekä rivijäsenten mielipiteet puolue- ja järjestölehdistä että puoluejohtajien puolustuspoliittiset linjaukset eduskuntaväittelyissä. Muun muassa sotilaskoulutuksen, sotilasmenojen, ulkoisten turvallisuusuhkien sekä vaihtoehtoisten puolustusmallien kuvauksista etsin niihin sisältyviä käsityksiä mieheydestä ja kansalaisuudesta sekä poliittisia tunneilmaisuja.

Tutkimukseni rikkoo historian kansallista tulkintakehystä, sillä sen kohteena ovat ylirajaiset yhteiskunnalliset muutosvoimat neljässä Pohjoismaassa rinnakkain. Haastan aiemman tutkimuksen sukupuolisokeuden osoittamalla puolustuspolitiikan yhteydet nuorten miesten armeijakokemuksiin ja mieskansalaisuuden muutoksiin. Kyseenalaistan yleisen kertomuksen mieheyden militarisoitumisesta 1900-luvulla tutkimalla, miten käsitykset sotilasmieheydestä herättivät myös vastarintaa ja kritiikkiä.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Doctor of Social Sciences (VTT) Akhlaq Ahmad 32.400 €Unequal Chances: An Experimental Investigation of Ethnic Discrimination in the Finnish Labour Market

Yhteiskuntatieteellinen
2. vuosi
tutkijatohtori

The objective of the proposed study is to investigate the role of discrimination in native-immigrant differences in labour-market outcomes. It attempts to uncover whether, and to what extent, there is discrimination against immigrant workers and whether ethnic penalties vary for different immigrant groups in accessing the Finnish job market. More specifically, the proposed study attempts to explore three issues: a) it tests the persistence of discrimination in the Finnish job market; b) it studies the interactions of ethnic background with various job characteristics; and c) it considers the complexity of discrimination against a background of multiple group membership such as gender and ethnicity. The proposed study is the first large-scale research in Finland that uses the correspondence testing method to detect ethnic discrimination in the job market. The data for the proposed study will be collected using the correspondence testing method by answering 1000 job advertisements in the service sector. This method is regarded as the most competent method for isolating the impact of ethnic origin from other relevant characteristics. The proposed study will test the occurrence of discrimination against four groups of immigrants including American, Russian, Somali and Turkish (the fifth being the Finnish group as the reference group).

1) It is the first large-scale study that uses the field experiment technique to investigate ethnic discrimination in Finland; 2) it studies the interactions of ethnic background with different job characteristics; 3) it examines the complexity of discrimination against a background of multiple group membership such as ethnicity and gender. There are no previous studies in Finland on this, and very few studies in other European countries that combine all these aspects in a single study.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Jatko-opiskelija Olli Aho 28.320 €Kuinka liike meihin vaikuttaa - affektiivisen liikekokemuksen ilmenemismuodot

Humanistinen
4. vuosi
väitöskirjatutkija

Tutkimuksen kohdistuu affektiivisen liikekokemuksen luonteeseen, ja keskeisenä kysymyksenä on, millä tavalla sensorimotoriset ominaisuutemme ovat osallisina havainnon muodostumisessa ja miten ne motivoivat vastavuoroista toimintaamme muiden kanssa. Affektiivisen liikekokemuksen ymmärrän fyysisesti välittömänä kokemuksena, joka voi ilmentyä mm. tunnetartuntana, voimakkaana samaistumisena ja taideteoksen aiheuttamana fyysisenä tuntemuksena. Kyseessä on siten ruumiillinen osallisuus muiden eleisiin ja ympäristöön. Affektiivinen liikekokemus ilmenee automaation kaltaisina eleinä esimerkiksi liikkeiden ja puheen synkronisoitumisessa ystävän kanssa samankaltaisiksi ja on tärkeää sosiaalisen vuorovaikutuksen kannalta. Affektiivisella liikekokemuksella on myös osuutensa tunteiden ja eleiden ymmärtämisessä. Tutkimukseni koskee kysymyksiä siitä, miten omat liikemahdollisuutemme ovat osallisina havaintokokemuksen muodostumisessa ja miten toisen ihmisen ele laukaisee havaitsijassa välittömän vastareaktion. Viimeisessä pääluvussa keskityn erityisesti tanssin kontekstiin, mutta työtäni motivoivat laajemmat kysymykset:
1) Miten voimme sanoa taiteen välittyvän katsojalle liikeaistimuksen kautta, eli millä tavoin sensorimotorinen taso vaikuttaa havainnon muodostumisessa sekä staattista taidetta että tanssia katsottaessa.
2) Miten omat taidot, tekniikka ja tavat vaikuttavat tanssi-improvisaatiossa, eli millä tavoin sensorimotorinen taso vaikuttaa toiminnan muodostumiseen improvisaatiossa?

Tutkimukseni on rohkea avaus siinä, miten voimme pyrkiä kohti hedelmällistä monitieteistä liiketutkimusta. Liikkeen tutkiminen on sekä filosofisesti että tieteen alojen suhteen pirstaleinen. Pyrin avaamaan erilaisten kysymyksenasettelujen erittelyn kautta niitä väitteitä, mitä eri alojen ja eri filosofisten perinteiden tutkijat pyrkivät esittämään. Tällä tavoin tutkimuksessa voi välttää tietyllä tavalla turhan kritiikin eri filosofisten perinteiden välillä.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FT, KTT Johanna Ahopelto 42.000 €Ammatillinen yhdistystoiminta - klubien takahuoneista sosiaaliseen mediaan

Yhteiskuntatieteellinen
3. vuosi
kokenut

Monitieteisessä työssä selvitetään ja analysoidaan koulutustaustaisen yhdistystoiminnan kehitystä voittoa tavoittelemattomissa, vapaaehtoisvoimin ylläpidetyissä verkostoissa ja sitä sosiaalista pääomaa, jota tällaisessa toiminnassa voidaan kartuttaa sekä tarkastellaan sosiaalisen median luomia mahdollisuuksia ja uhkia perinteiselle yhdistystoiminnalle. Yhteiskunnallisten vaikutusmahdollisuuksien analysoinnin kautta luotava toimintamalli auttaa kehittämään avointa, sosiaalisen median välityksellä yhä laajemmille verkostoille avautuvaa, yhteisön hyväksi palkkiottomissa yhdistysluottamustehtävissä tehtyä ammatillista vaikutustyötä.

Kolmannen sektorin toiminnan merkitys kasvaa yhteiskunnassa, tutkimuksen kautta luodataan sen mahdollisuuksia ja tulevaisuuden toimintatapoja. Konstruktiivisessa työssä perehdytään erilaisten toimintaverkostojen mahdollisuuksiin ja etsitään ja rakennetaan kannustavia toimintamalleja yhteisöllisten rakenteiden tunnistamiseen ja kehittämiseen.

Yhdistystoimintaverkostoväitöskirjani (2009) teoriaa syvennetään ja ajankohtaistetaan sekä kootaan uusi, kohdennettu empiirinen aineisto teknillisistä yhdistyksistä sekä erityisesti case-yhdistyksestä (Vaasan Teknillinen Seura). Toimintaa tutkitaan ja analysoidaan sekä kvalitatiivisesti että kvantitatiivisesti (SPSS). Empiirinen lisäaineisto kootaan arkistojen (vuodesta 1912 alkaen), sosiaalisen median ja kollegiaalisten verkostojen kautta, haastatteluin ja sähköisin kyselyin.

Juuri tekniikan akateemisten järjestötyö ei ensimmäisenä nouse mieleen puhuttaessa yhteiskuntaa tukevasta vapaaehtoistyöstä. Tämä työ ei nykyisessä hyvinvointiyhteiskunnassa välttämättä ole yhtä näyttävää kuin viime vuosisadan alkuvuosikymmeninä, mutta tärkeää se on yhä: yhdessä tekemällä ja osallistumalla paitsi oppii uutta, saa toisinaan myös ilon auttaa toisia.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

VTT, dosentti Martti Ahti 21.000 €Esivallan miekka? Asevoimat demokratian ongelmana Suomessa 1917-1944

Yhteiskuntatieteellinen
2. vuosi
kokenut

Asevoimat (armeija, suojeluskunnat ja poliisi, erityisesti valtiollinen poliisi), joiden tulisi demokratiassa olla valtiovallan monopoli, olivat ensimmäisessä tasavallassa aika ajoin merkittäviä poliittisia vaikuttajia. Tutkimuksessa eritellään niiden omaleimaista poliittista profiilia, joka varsinkin kriisitilanteissa huomattavasti poikkesi ns. laillisen esivallan tai siviilien noudattamasta linjasta. Näin jopa siinä määrin, että asevoima ja sen edustajat koettiin laajasti demokratian ongelmaksi ja uhaksi. Rauhan oloissa näin tapahtui erityisesti tasavallan kriisitilanteissa kuten oikeistoradikalismin ja hyökkäävän idäpolitiikan huipentumassa vuonna 1919, vuosien 1921 ja 1923 suojeluskuntaselkkauksissa, asevoimien valtataistelun kulminaatiossa, upseerilakossa 1924 ja varsinkin Lapuan liikkeen offensiivisissa vaiheissa 1930 - 1932. Myöskin ns. heimosotaretkillä 1918 - 1922 toimittiin paljolti "ohi virallisen Suomen". Tutkimuksen lähtökohtana on ajatus, että 1. tasavallan poliittista historiaa on tutkittu liiaksi toteutuneen vaihtoehdon mukaisista lähtökohdista. Pelkistäen voidaan puhua demokratia-projektiosta, joka keskittyessään legitiimiin vallankäyttöön ei ole problematisoinut niitä poliittisen vallan muotoja, joihin autoritaariset tendessit ja vaihtoehdot Suomessakin perustuivat.Tutkimus pyrkii vastaamaan kysymykseen, miten Suomen demokratian säilyminen oli mahdollista? Demokratian kaventuminen ja sodanjohdon politikointi sota-aikoina on tutkimuksessa ongelma sinänsä.

Tutkimus tavallaan "repolitisoi" asevoimat siksi aktiiviseksi osaksi ensimmäisen tasavallan poliittista järjestelmää, jota ne olivat. Maanpuolustusnäkökulmasta lähetysmistapaa pidetään virheellisenä, Tutkimuksessa on tavallaan "kontrafaktuaalinen" taustavire. Sen voi kiteyttää seuraavasti: tulevaisuus ei Suomessa 1. maailmansodan jälkeen välttämättä ollut demokratian tulevaisuutta. Poikkitieteellinen tutkimus haastaa kritiikkiin, ja syytöksiin jossittelusta. Ehkä niiden kohtaaminen on rohkeaa.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

M.Sc., Ph.D. student Pedro Aibeo 28.320 €Cross-disciplinary Research on Architectural Democracy (architecture, technology and politics)

Yhteiskuntatieteellinen
väitöskirjatutkija

“Architectural Democracy” deals with the relationships between architecture, technology and politics and its repercussions for citizenship, architectural practice and policy making. It is concerned with ways of using technology to turn buildings into open source interfaces, to improve the public understanding of the built environment (specially cities) for the everyday life of citizens, and with it, the quality of political participation. It focuses on buildings, in cities, due to its human scale and cross-generational properties.

The approach is done through research and practice:
We are constructing a pilot model for a set of semi-public buildings (at the Otaniemi Campus in Espoo) to investigate possibilities and benefits of combining existing technologies (Smartphones and BIM) in collaboration with government policies, in order to include end-users as participants in the decision making process of the built environment. The campus and its open source buildings will allow addressing the end-user needs and test its feasibility.
Data is being collected through a mixed methods approach involving: data collection via mobile phones, observation, unstructured interviews, field notes, voice recordings and diaries.

This research is not only developing new knowledge but also is creating a new communication tool based on open source buildings, with a high practical and impact level on the city of Helsinki, famous for its openness. This is leading to the involvement of several companies for the planning and making of the prototype, and to international partnerships with German, Mexican, Portuguese and Chinese Universities (for example the UNAM campus just invited us to start planning a prototype in Mexico).
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Adjunct professor (docent) Sami Aikio 42.000 €Predicting alien plant invasions from natural history collections, environmental characteristics and life-history data

Ympäristöntutkimus
2. vuosi
kokenut

Invasive alien species are a major environmental problem and the prediction of new invasions requires understanding of both ecological processes and human involvement. Past invasions can indicate the life-history traits and environmental characteristics that pose the highest invasion risk also in the future. Herbaria and other natural history collections hold data of past invasions, but require the development of statistical methods to correct inherent sampling biases.

I will analyse museum databases in relation to plant life-history traits and land use data in order to (1) develop and review methods for the correction of spatial, temporal and taxonomic sampling bias in museum collections, and (2) test hypotheses of species dispersal and habitat occupancy, and their association with plant traits, climate, habitat characteristics, and human activity.

I will first merge the Kastikka plant observation database with life-history traits mined from the LEDA trait database and habitat characterization based on Corine Land Cover data and climatic data. Second, I will calculate various invasion metrics for each species applying bias correction with refined methods based on my earlier work. Third, I will relate these metrics to plant life-history traits and compare alien species to archaeophytes and neophytes, with native species as a reference group.

The study will include all vascular plant species in Finland, represented in c. 6 million databased observations. These data will be subjected to the most comprehensive bias correction methods developed, accounting for spatial, temporal and taxonomic biases. The study therefore has an unprecedented statistical power to characterize the traits of invasive plant species and to predict future invasions at a stage where effective management is still feasible.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

DSc Ashraful Alam 32.400 €Effects of intensive forest management and harvesting on regional level forest biomass production and climate change mitigation potential in Finland

Ympäristöntutkimus
2. vuosi
tutkijatohtori

Development towards bio-economy to mitigate climate change will increase the industrial demand for forest based products and energy. One way to meet the additional demand is to increase the biomass production and utilization by intensifying the forest management and harvesting practices. But, it is still unknown how the intensification in management and harvesting would affect the forest production, and carbon sequestration and emissions based on utilization of forest biomass. In this context, this study investigates climate change mitigation potential in relation to intensity of forest management and harvesting at different regions of Finnish boreal forests. Alternative management regimes are considered in respect to timing and intensity of thinning and harvest intensity of biomass components (stemwood with or without top of stem, branches and stumps). Use of nitrogen fertilization and change of rotation lengths are also considered in forest production under varying environmental conditions over the temperature sum gradient from southern to northern Finland. The work utilizes ecosystem model and life cycle assessment tool to identify management regimes and harvest intensities that in a sustainable way could enhance: (i) the potential of forest biomass to reduce carbon emissions by substituting fossil intensive materials and energy in different regions and (ii) the balance of carbon sequestration and utilization of biomass for alternative purposes.

The research addresses the key issue in environmental problem that aim for carbon management system and mitigation of climate change through the use of forest biomass. It identifies the potential of forest biomass production and utilization at different regions in Finland, and answers the important question how to achieve the ambitious target of carbon emissions reduction until year 2050 by intensifying forest management practices without compromising the sustainability of the production system.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

VTM Aino Alatalo 28.320 €Aistimelliset tilat. Vertaileva tapaustutkimus kulttuurirakentamisen prosesseista

Yhteiskuntatieteellinen
2. vuosi
väitöskirjatutkija

Tarkastelen tutkimuksessani kulttuurirakentamisen kautta taidetta yhteiskunnallisena ilmiönä 2000-luvulla. Viime vuosien keskustelu merkittävien kulttuurihankkeiden ympärillä on osoittanut, että taidekokemuksen tuottamiseen kietoutuu moninainen kimppu erilaisia pyrkimyksiä, joista taiteen itseisarvo ei aina yksin näyttäydy tärkeimpänä. Hankkeiden julkilausuttuna tavoitteena on ollut paitsi saattaa yleisö kosketuksiin taiteen kanssa ja mahdollistaa taiteen kokeminen, myös kerätä kaupunkilaiset yhteen – toimia heidän olohuoneenaan. Tämän taideinstituutioiden kaksoistehtävän pohjalta tutkimukseni kysyy, miten ihmiset yhteen kokoavia aistimellisia tiloja rakennetaan. Tuomalla yhteen tieteen ja teknologian tutkimuksen, taiteensosiologian ja kaupunkitutkimuksen lähestymistavat tutkimukseni avaa uuden näkökulman taideinstituutioihin osana kaupunkia. Taiteen ja taidekokemuksen tarkastelu rakennushankkeen kontekstissa tekee taiteen muuhun yhteiskuntaan liittävät prosessit uudella tavalla näkyviksi. Aihetta lähestytään kolmen tapaustutkimuksen avulla: tarkastelun kohteena ovat Musiikkitalo, Amos Andersonin uusi taidemuseo sekä Keskustakirjasto. Kustakin hankkeesta kerätään haastattelu-, lehti- ja dokumenttiaineisto. Toimijaverkostoteoria palvelee paitsi tutkimuksen teoreettisena myös menetelmällisenä lähtökohtana. Tämä yhdistetään tutkimuksessa temaattiseen sisällönanalyysiin.

Avaan tutkimuksessani kulttuurirakentamista tarkastelemalla valtavirrasta poikkeavan näkökulman taiteeseen yhteiskunnallisena ilmiönä. Käsittelemällä kulttuurirakentamista tieteen ja teknologian tutkimuksen, taiteensosiologian ja kaupunkitutkimuksen näkökulmista työni tekee näkyväksi tavan, jolla ”henkisenä” pidetty taide kietoutuu erilaisiin materiaalisuuksiin sekä miten tässä prosessissa on kysymys perustavasta yhteiskunnallisuudesta ja yhdessä olemisesta.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FM Laura Arantola 28.320 €Yleistävät henkilötarkoitteiset yhdyslauserakenteet rajakarjalaismurteissa

Humanistinen
väitöskirjatutkija
kieliohjelma

Murresyntaksin alaan kuuluvan tutkimukseni aihe koskee rajakarjalaismurteiden yhdyslauseiden syntaksia. Tarkastelun kohteena ovat sellaiset yleistävät sivulauseet, joilla rajataan se henkilöjoukko, jota hallitseva lause koskee. Tällainen henkilötarkoitteinen lause voi olla itsenäinen relatiivilause (kuka tahtoo, saa mennä) tai ns. relatiivis-konditionaalinen sivulause (kun kuka tahtoo, saa mennä). Korrelaatittomien rakenteiden rinnalla tarkastelen muodollisen korrelaatin sisältäviä rakenteita (se, kuka tahtoo, saa mennä). Tavoitteena on paitsi tehdä syväluotaus sivulauseiden rakenteeseen myös tarkastella laajemmin niitä yhdyslausekonstruktioita, jotka muodostuvat henkilötarkoitteisten sivulauseiden ympärille.

Lisäksi olen asettanut tutkimuksen tavoitteeksi selvittää, miten rajakarjalaismurteiden yleistävät henkilötarkoitteiset sivulauseet poikkeavat rakenteeltaan naapurimurteissa (suomen itämurteet, karjalan murteet) ja toisaalta suomen yleiskielessä käytetyistä samamerkityksisistä konstruktioista. Tutkimuksen tuloksilla voidaan mahdollisesti myös valaista yhdyslausekonstruktioiden ja eri sivulausetyyppien historiallista kehitystä suomessa ja karjalassa.

Tutkimustani voi perustellusti sanoa rohkeaksi avaukseksi, sillä liikun monessakin mielessä tuntemattomalla maaperällä: Rajakarjalaismurteita on tutkittu niukasti, samoin yleistävät henkilötarkoitteiset sivulauseet (itsenäiset relatiivilauseet ja ns. relatiivis-konditionaaliset sivulauseet) on sivuutettu tutkimuksissa lähes täysin. Yleisemmällä tasolla jopa murteiden syntaktinen tutkimus on vähäistä. Tutkimukseni lähtee täyttämään näitä aukkoja.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

VTT, sosiologian dosentti Tiina Arppe 42.000 €”Kuolema ja talous” – kuoleman ja talouden välistä käsitteellistä kytköstä 1900-luvun ranskalaisessa yhteiskuntateoriassa tarkasteleva tutkimushanke

Yhteiskuntatieteellinen
2. vuosi
kokenut

Tutkimuksen kohteena on taloutta ja kuolemaa yhdistävä käsitteellinen sidos, joka näkyy erityisen hyvin 1900-luvun ranskalaisessa yhteiskuntateoriassa. Kuolema on liitetty lähes kaikkiin talouden osa-alueisiin: tuotantoon, vaihtoon, kiertoon, haltuunottoon, kasautumiseen, velkaan ja jopa suhdannevaihteluihin. Klassinen esimerkki on Émile Durkheimin itsemurhateoria (1897), jossa itsemurhien määrän havaitaan kasvavan taloudellisten nousukausien aikana. Talouden ja kuoleman kytköstä tutkitaan käsiteanalyyttisin menetelmin kahdeksan ranskalaisen teoreetikon teksteissä kuuden eri teeman kautta – näitä teemoja ovat suhdanteet, haltuunotto, vaihto, kierto, velka, tuhlaus ja lahja. Vaikka kuoleman ja talouden yhteyttä on käsitelty runsaasti juuri ranskalaisessa teoriaperinteessä, on ongelma luonteeltaan universaali, sillä se koskee talouden käsitteellisiä ja teoreettisia reunaehtoja: onko tuhoaminen/kuolema tuotannon ja vaihdon ehto? Ja jos kyllä, onko näiden kahden alueen suhde käsitteellinen vai historiallinen (sidoksissa tiettyyn historian vaiheeseen)? Toisaalta se sijoittuu aidosti eri tieteenalojen välimaastoon: kysymys kuoleman ja talouden suhteesta on samanaikaisesti ja erottamattomasti sekä filosofinen, sosiologinen että antropologinen ongelma, jota ei kuitenkaan toistaiseksi ole systemaattisesti tutkittu, huolimatta talousfilosofisen ja historiallisen tutkimuksen valtavasta kirjosta.

Nykyisessä globaalissa maailmanjärjestyksessä, jota talous hallitsee poissulkevasti, sen hallinnan ehtojen analysointi ja kritiikki on elintärkeää. Tämä tutkimus asettaa talouden uuteen ja aidosti innovatiiviseen valotukseen: olisiko tuotantoa ja vaihtoa tarkasteltava pikemminkin kuoleman ja negatiivisuuden kuin kasaamisen kautta? Millä tavoin yltäkylläisyys ja tuhoutuminen kytkeytyvät yhteen? Nämä kysymykset ehdollistavat paitsi taloutta myös talousteoriaa, joka ei siksi saa niihin otetta.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Filosofian tohtori Pekka Valtteri Arstila 42.000 €Aikatietoisuutta koskeva tutkimus

Humanistinen
kokenut

Yleisesti ajatellaan, että kykenemme omaamaan kokemuksia ajallisesti ulotteisista ilmiöistä, kuten liike, peräkkäisyys ja melodia. Nämä kokemukset selittääkseen filosofit ovat esittäneet, että kunakin ajanhetkenä koemme ajallisesti ulotteisen intervallin. Toisin sanoen, subjektiivisesti koettu nykyhetki ei ole (matemaattinen) hetki ilman ajankestoa.

Tämän subjektiivisen nykyhetken selittäminen muodostaa aikatietoisuusteorioiden keskeisimmän ongelmakentän, jota lukuisat keskeiset filosofit ovat pyrkineet ratkaisemaan. Tämän seurauksena on esitetty useita erilaisia filosofisia teorioita tietoisuuden ja koetun nykyhetken ajallisesta rakenteesta. Yksikään teoria ei ole kuitenkaan saavuttanut laajempaa suosiota ja uudenlaisten teoreettisten avausten puutteessa keskustelu aiheesta edistyy hitaasti.

Tutkimukseni tavoitteena on tarjota uusi teoria subjektiivisesta nykyhetkestä. Sen keskeisin piirre on sata vuotta käytännössä kyseenalaistamattomana pysyneen olettamuksen, koetun nykyhetken ajallisen ulotteisuuden, haastaminen. Esittämäni teoria pohjautuu aiempia ratkaisuyrityksiä laajempaan filosofiseen ja empiiriseen kontekstiin; siinä missä filosofiset teoriat aikatietoisuudesta muodostavat tutkimuksen lähtökohdan, lähestyn aihepiiriä pohtimalla näitä teorioita suhteessa tietoisuuden teorioihin. Tutkimusmetodi on neurofilosofinen, joka tarkoittaa eksplisiittistä empiiristen tutkimustulosten hyväksikäyttöä argumenteissa.

Avaukseni on kahdella tavalla rohkea. Näistä tärkeimpänä, esitän filosofisin sekä empiirisiin tutkimustuloksiin perustuvin perustein koko aikatietoisuus keskustelun taustalla olevan olettamuksen (s.o. koettu nykyhetki on ajallisesti ulotteinen) olevan väärä. Kyseenalaistan siis olettamuksen, jolle koko aiheesta käyty keskustelu on perustunut. Toisekseen, empiiristen tutkimustulosten lisäksi tulen testaamaan suoraan eri teorioiden empiirisiä ennustuksia ja seuraamuksia.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Adj Prof Asta Audzijonyte 42.000 €When size does matter: ecosystem models help to understand how human-induced changes in fish growth and reproduction affect fisheries yields and management

Ympäristöntutkimus
3. vuosi
kokenut

Baltic Sea is one of the most human impacted marine ecosystems in the world. Through fishing, climate change and eutrophication we are rapidly changing its species diversity, ecosystem dynamics and productivity. In marine ecosystems many species interactions depend on size. Yet, humans are changing growth and reproductive strategies of marine organisms, altering their relative sizes and therefore changing productivity and resilience of fisheries stocks. Understanding and addressing these diverse impacts requires sufficiently complex and realistic ecosystem models that both account for temporal changes in species characteristics and include rigorous assessment of uncertainty. The main aim of the project is to explore management consequences of growth and reproduction changes in fished species and suggest most environmentally and economically efficient management strategies. The first two years of the project were focused on 1) raising awareness about the importance of human-induced fish growth and reproduction changes for fisheries management, and 2) on developing appropriate marine ecosystem modelling tools. During the third year these tools will be used to explore different fishing and climate change scenarios in the Baltic Sea and recommend management approaches that will maximise long term productivity and sustainability.

Developing an evolving ecosystem model is a challenging and novel undertaking, despite the widespread realization that our predictions of system dynamics will fail if we ignore evolution. I am very close to having such evolving model finalized and published, and am excited to share it. The second bold initiative is to develop an ecosystem model with rigorous Bayesian uncertainty evaluation - a model to be used for many management questions and transformable into an open-science online tool
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Dr Daria Bahtina-Jantsikene 32.400 €Reaching Common Ground in Estonian-Russian Interaction: Effects of Familiarity and Meta-Communicative Strategies on Communicative Success

Humanistinen
tutkijatohtori

Human communication proceeds quickest and most efficiently if the degree of familiarity is high. This is the case when the communication partners know each other well, the type of communication they are having is one they often have, and they are both native speakers of the same language. However, communicative success is not impossible when thee conditions do not apply; in fact, it is usually reached also when there are lower degrees of familiarity. This project explores what people do in such situations, with particular emphasis on so-called ‘meta-communicative devices’, ways people have developed to ease communication and help interlocutors recover the speaker’s intentions. In settings of low familiarity, judicious use of such devices becomes more important. In this project, experimental manipulation will allow systematic observation of these dynamics. Participants who know each other well and others who meet for the first time will be engaged in a range of communicative tasks, some of them similar to what they do every day and others fairly novel, and their conversations will be analyzed. All participants work in small Estonian companies, and will be drawn from the Estonian-Russian bilingual speech community. Best practices will be noted, and their potential for use in training modules for intercultural communication will be explored. The project includes an observational part, a short pilot and the main experiments, all conducted and analysed in the scope of one year.

The main topic of this project boils down to human communication in challenging settings, which is a relevant issue in Estonia in particular and the continuously globalising world in general. Intercultural tensions offer a clear motivation for exploring new strategies that can help interlocutors reach mutual understanding with minimal loss. It is believed that the outcomes of this project can be applied in high-stakes settings beyond experimental tasks to enhance communicative success.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

PhD Student Abayomi Baiyere 14.160 €Discovering the role of IT in Disruptive Innovations – an enabler, a sustainer or a barrier?

Yhteiskuntatieteellinen
3. vuosi
väitöskirjatutkija

The aim of this research is to investigate the role(s) played by Information Technology (IT) in the context of Disruptive Innovations (DI) and examine the significance of such role(s). DI usually requires creating or redefining existing business process and the ability to do this is logically related to the Information System (IS) capability of a firm. For organizations facing DI, the impact can be very intense and in many cases irrecoverable. On the other hand successful initiators of DI’s can move dramatically from being non-existent to major players. These extreme outcomes underscore the importance for organizations to be strategically DI aware.

The research questions are, 1) How does the IS capability of firms impact their position in disruptive innovation scenarios?, and 2) How can IS capabilities be leveraged to advance an approach to creating/responding to DI? The research is qualitative research based on multiple case studies and a design science approach. The scope is organizations in the Finnish/European market. Possible results include, 1) providing more insight into how IS capability has been leveraged by organizations that have created/responded to DIs, 2) identifying the difference between the IS capability of a proactive and reactive DI organizations, and 3) it is expected that this research will contribute to two research streams: IT and Management.

This study is on the role of IT in Disruptive Innovation (DI) scenarios. DIs impacts the position of firms and carries consequences for nations & the society. Examples are: Kodak, Nokia & UNISYS to mention a few. A firm facing a DI threat needs to swiftly adapt & restructure its capabilities to respond appropriately and IT capability is one crucial capability of today’s firms. Responding to DI is akin to changing the wheel of a moving vehicle - herein lies the boldness of this initiative.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Doctor Sharon Ben-Dor 32.400 €Tracing the sources of the Kasikavrtti – A comparative study between the Kasikavrtti and earlier Indian Grammatical texts

Humanistinen
tutkijatohtori

My research is part of a novel interdisciplinary initiative in the field of Indology combining linguistics, Sanskrit learning and the computational world. The research is a philological study concerning the commentarial tradition on the ancient Sanskrit text, the Astadhyayi, which is the oldest comprehensive systematic generative grammar. I focus on the Kasikavrtti commentary. Scholars have raised questions about the sources of the Kasikavrtti and whether the authors follow an unknown lost tradition. My research aims to answer the questions; which are the sources of the Kasikavrtti? Did its authors follow an unknown lost tradition and does the text contain traces of such a tradition. May these traces belong to an authentic lost commentary on the Panini’s Astadhyayi? In order to answer these questions I use a data analysis software, I compare the Kasikavrtti with earlier texts, in order to find out to which extent the former follows the latter and search for instances that may belong to an unknown lost tradition on Panini’s grammar.
I will create a digital tool which displays the text including all the gathered data and its links to other texts. The tool will be made available on the internet.

A. The research is a novel interdisciplinary initiative. It combines linguistics, Sanskrit and computational world. B. The method is unique. It uses data analysis software which allows making queries regarding the texts. Such a method has many benefits, but was not used in regarding Sanskrit texts. C. One of the aims of is to make the obtained data available online. D. It was suggested that the text follows an unknown tradition but a study that aims to find its traces was not conducted.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Doctoral Student/Artist Gian Luigi Biagini 28.320 €Capitalism as Medium

Taiteellinen tutkimus
2. vuosi
väitöskirjatutkija

The research wants to reflect on the possibility of an art that operates on the edge of capitalism’s destratification. It starts from the assumption that the logic of capitalism as medium is to discipline and control everyday life through overcoding our desires, spaces and times in a reductionist logic of economic equivalence. Given this starting point the research is addressed to study the possibilities of producing flights from this abstract net of capture by producing site-specific perturbations and zones of indeterminacy open to undisciplined poetic resonances and smooth space experiences. If we consider capitalism “the medium”, it follows that art and micropolitics overlap in a single expression. Art becomes politics and politics becomes art in a chiasmus that doubles the becoming medium of capitalism in the history of art. The subsequent superposition between art and a-modal politics gives to this research a horizon that concerns theory and practice of art, enlarging its circumference to the contemporaneity in its sociopolitic complexity. The research starts from a theoretical battlefield defined by an ABC triangle: A) Deleuze/Guattari and the trend of the continuum B) Badiou/Zizek and the discrete C) Baudrillard/Virilio and the post-modern pessimists. In this epistemic arena the researcher fabricates original concepts such as "anartist", "heteron", "becoming-stain", "political shamanism" to grasp the singularity of its practice of "surpluscoding".

My research comes from civil passion and the real difficulty of being migrant and unemployed. My installations are triggers for performances on the edge of the law. They challenge the anesthetic order of the institutions and make becoming visible the invisible violence of the structure. My research is bold because not only challenge political injustices and has a civic relevance but also redefines what is art outside the code of tradition and academy by the minor position of a migrant gaze.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Historiatieteiden tohtori (FT) Renate Blumberga 42.000 €Liivin kieli ja kulttuuri kirjeiden ja asiakirjojen valossa

Humanistinen
kokenut
kieliohjelma

Viimeinen alue, missä liiviläiset asuivat yhdessä ja missä puhuttiin liiviä päivittäin, oli Latvian ns. Liivin ranta. Juuri siellä 1920- ja 1930-luvulla liiviläisten kulttuuri kukoisti viimeistä kertaa. Tuohon aikaan siellä vieraili monia suomalaisia ja virolaisia tutkijoita ja heimotyöaktivisteja. Tästä aikakaudesta Latvian, Suomen ja Viron arkistoissa ja yksityisissä kokoelmissa on runsaasti julkaisematonta aineistoa (päiväkirjoja, käsikirjoituksia, kirjeenvaihtoa jne.), mikä lähes kokonaan on jäänyt tutkijoiden huomion ulkopuolelle. Erityisen huomionarvoinen on folkloristi Oskar Looritsin ja kansatieteilijä Ferdinand Linnuksen jäämistö. Toinen lähteiden kokonaisuus koostuu tutkijoiden, heimotyöaktivistien, liiviläisten toimihenkilöiden, tavallisten liiviläisten sekä Suomen ja Viron valtiollisten ja kansalaisjärjestöjen asiakirjoista. Projektin päätavoite on em. lähteiden pohjalta kirjoittaa monitieteellinen tutkimus Liivin ranta kahden maailmansodan välissä kirjeiden ja asiakirjojen valossa, missä pohdiskellaan liiviläisten kielenkäyttöön, arkeen, paikallishistoriaan ja pienyhteisöön liittyviä kysymyksiä. Samalla on suunniteltu liivinkielisistä käsikirjoituksista luoda liivin arkikielistä tekstiaineistoa sähköisessä muodossa lingvistien ja muiden tutkijoiden tarpeisiin sekä valita ja julkaista kielen opiskeluun sopivat tekstit.

Pienten kansojen kielillä ja kulttuureilla on suurempi merkitys kuin isompien kansojen edustajat useimmiten kuvittelevat. Vaatii rohkeutta ja sisua olla pienen puolella ja tukea sitä, paljon helpompaa ja turvallisempaa on toimia sen ison kanssa. Samaten on helpompaa olla tietyn tiedealan edustaja – lingvisti, kulttuurintutkija tai historioitsija, mutta vaatii rohkeutta olla vähän kaikkea ja jäädä usein ulkopuoliseksi em. alojen tutkijayhteisöjen silmissä. Tätä kaikkea on liiviläistutkimukseni.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Lecturer Sanne Bor 32.400 €Resourcing meta-organisations

Yhteiskuntatieteellinen
tutkijatohtori

The applicant works on an international collaborative research project together with Prof. Stephen Cropper (Keele University). This project aims at theorizing the foundations of collaboration among organizations, and focuses especially on the consequences of resourcing patterns. The project challenges the focus on participants, and focuses on the collaboration as a whole. The cases we have studied are all from the public sector (education, health and research). We, however, suggest our findings are applicable to collaborations among organizations in general. Thus, collaborations among private companies, among NGOs, among associations, among states or a mix of these would essentially meet similar questions.

Methods: The project draws on case study material from four cases which has been gathered previously. Two of the case studies are longitudinal case studies including interviews, participant observations, documents and communication between key participants, while the two other cases are gathered at one time point, including interviews and documents, but they do include impressions, stories and perspectives on the past.
We aim to disseminate our findings to a multidisciplinary audience, including sociologists, economists, and political scientists, as well as practitioners.

The challenge this project aims to meet is to create a basis for understanding collaboration among organizations on which researchers from multiple disciplines can build, and to disseminate our findings to an varied audience including sociologists, economists, and political scientists.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Filosofian tohtori Kasper Braskén 32.400 €The Origins of ‘Antifascism’: Transnational Movements against Nazism, Fascism and the ‘White Terror’ in Europe, 1923–1939

Humanistinen
3. vuosi
tutkijatohtori

The aim of the research project is to write the first transnational history of antifascism, 1923–39. The hypothesis of this study is that hitherto overlooked early international non-governmental antifascist organisations, created already in 1923, innovated significant repertoires of resistance and transnational networks that are of crucial significance for the historical and contemporary understanding of fascism and antifascism in Europe.

The study of interwar international non-governmental organisations and their 1) transnational networks, 2) changing articulations of antifascism, and 3) cultural representations of the fascist threat, enable the contextual study of the various strands of the fascist ideologies and movements as they still were in a continuous transformation process.

Provided with the methodological advances of combined transnational, cultural and conceptual history the research effort will through state-of-the-art empirical research and an innovative analysis shred crucial new light on the origins of Europe’s contested antifascist heritage, its transformation and its contemporary historical understanding. The project is based on original archival research in Moscow, Berlin, Amsterdam, London and Stockholm.

A bold initiative for the re-writing of European history as a transnational, interconnected and entangled history. A bold initiative for the re-assessment of the international opposition and resistance against fascism and nazism on the basis of pioneering archival work in Moscow and Europe. A bold initiative for a comprehensive historical analysis of European repertoires of resistance against the rising wave of right-wing extremism and the neofascist movement in contemporary Europe.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Master of Arts Adrian Braun 28.320 €Corporate Social Responsibility (CSR) in the Barents region: A situational analysis of forestry and metal mining

Yhteiskuntatieteellinen
3. vuosi
väitöskirjatutkija

The Barents region comprises the northern territories of Finland, Norway, Sweden and the Northwest of the Russian Federation. Focusing on the three dimensions of sustainability (environment, social and economy), these territories have a high relevance for their countries as well as in a global context. This study aims in particular to analyse the situation of the two relevant business sectors forestry and metal mining. The named sectors were chosen because there are definitely environmental and social impacts based on the operations of these industries. To analyse the CSR policies and strategies of organisations, related to businesses in northern Europe, to depict the overall CSR discourse (including all relevant actors - e.g. companies, politicians, investors, NGO´s and further stakeholder groups), a "situational analysis" based on the work of Adele E. Clarke is the chosen main research method. This approach is based on Grounded Theory (Anselm Strauss) and consequently a qualitative research method. The CSR & sustainability reports, environmental statements, code of conducts and partially annual reports of organisations which operate in the Barents region are essential sources of data material to gather information with respect to the CSR discourse. Furthermore, this research work will be also conducted in the framework of several forestry and mining case studies.

CSR policies and practices of various organisations are subject matters in all four territories of the Barents region and their environmental and social impacts do not automatically end at a national border. In this regard it is essential to consider all Barents region territories with their different social, economic and political backgrounds to reveal similarities and differences of the CSR and sustainability framework in the European Arctic.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Lecturer / Researcher Albion Butters 16.200 €The Spiritual Evolution of Comics: The Birth of ‘Spi-Fi’

Humanistinen
tutkijatohtori

The goal of this project is to explore the spiritual evolution of comics, particularly the superhero genre, as the media has grown and matured over the years. The study has three main areas of focus: 1) content that is explicitly religious; 2) adoption of material by readers in a way that can be defined as spiritual or religious (i.e., spiritualization); or 3) use of a range of innovative methods to incite or inspire transformation or awakening on the part of the reader.

I will first trace the literary evolution of comics in relation to competing narratives and agendas, as well as the impact of transnationalism, as comics extended beyond America’s borders (e.g., to Finland). This provides context for a discussion of “spiritual evolution”: shifting identities (e.g., concept of hero), “canon” creation, the power of narrative on identity-formation and lifeworld, and so forth. The discussion will also be viewed through the lens of Buddhism.

Specific comics that exemplify ‘spi-fi’ (‘spiritual fiction’) will be used as case studies. Parallels will be drawn with existing research in popular culture studies and comparative religion, as well as semiotics and literary criticism.

Too little attention has been paid to the ways in which our worldview, attitudes and values are shaped by media, especially in a positive sense. There is also a lack of scholarly research on the spiritual value and content of comics. Despite being marginalized as “low culture”, comics deserve academic critique and discussion. This study will boldly chart a new course through that ocean to define a new genre of comics: ‘spi-fi’ (‘spiritual fiction’).
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Artist Freja Bäckman 28.320 €Working together – How can artistic collectivity work in a sustainable, solidary, longterm form within in a project based (art) world?

Taiteellinen tutkimus
väitöskirjatutkija

Looking at the bounds that are created in a collective practice, the affect economies that are established, and what kind of impact these have. Through existing artistic collectivity, sharing experiences and elaborating on possibilities to work and organise with a long term thinking, in a solidary way, I pose the question about how it functions and what kind of possibilities there are for creating support structures.
It is an artistic research with a productive as well as a reflective part, within a framework of artistic knowledge production – where the notion of the group functions as material, the practice is where the theory is done, and which I approach as an artist with a ten year experience of working in artistic groups, and as an educator.

Through the working methods that are implied, crossing disciplinary boarders and a conscious choice of working politically and in group constellations. By moving away from the mainstream, with an outspoken feminist practise, taking a clear stance against politics that are racist and fascist.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

PhD Stina Bäckström 32.400 €How Do We Understand People When They're Not Being Rational? Common-Sense Psychology, Rationality, and Causal Explanations

Humanistinen
2. vuosi
tutkijatohtori

During the second year of the project I will finish the two articles I have already drafted: “What is it to Depsychologize Psychology” and “Authority and Testimony”. The next step will be to use resources I have found in the writings of Gilbert Ryle and Elisabeth Anscombe to conceptualize how explanations of spontaneous human expressions work.
My plan for the last phase of the project is to return to the issue of rationality. It is common among philosophers to argue that the rational character of psychological explanations makes such explanations distinctive and irreducible to other forms of explanation. I want to examine this argument, and write at least one article on the topic of what (if anything) makes psychological explanations distinctive.

There is at present both a great interest in and great unclarity about human rationality. My research aims at clearing up some of the issues involved. It does so by approaching the topic of rationality and psychology with tools and distinctions from philosophers who are undeservedly neglected.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Doctoral student Jose Cañada 28.320 €Securing the living - governance, materiality and understandings of life during biological emergencies

Yhteiskuntatieteellinen
2. vuosi
väitöskirjatutkija

Biosecurity and the governance of biological emergencies has been on the top of global and regional health security agendas for more than a decade now. We constantly face controversies about the efficiency of preparedness plans and prevention strategies. Some of the clearest examples are the happenings that surrounded several Influenza epidemics or the very recent and ongoing Ebola outbreak in West Africa. This has been an ongoing point of debate in social sciences during the last years. This project aims at 1) looking how knowledge regarding future biological emergencies is constructed, 2) analyzing how scientific knowledge(s) in life sciences are reshaped in governance processes and 3) elucidating how pre-governance plans are implemented affecting, this way, human populations.

In order to achieve these objectives, I will analyze three different types of data: a) policy documents from global, European and national institutions (in a comparative study between Finland, Spain and UK), b) thematic interviews with relevant personnel from those same institutions and c) analysis of actual governance during biological emergencies and threat through scientific articles and reports. All the data will be analyzed using Foucauldian approach to discourse analysis.

The stakes during biological emergencies are high. Effects of preparedness plans on population and society are often disruptive with everyday life. I believe it is important to analyze those effects and reflect on them. On another level, the topic is a growing but still young topic in the international community, with just a few scholars working on it and still a novel and unattended issue in the Finnish society. My work adds to that international experience and makes me a pioneer in Finland.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Biologist Glenda Gabriela Cárdenas Ramírez 28.320 €The macroecology and systematics of ferns in western Amazonia

Ympäristöntutkimus
väitöskirjatutkija

There is a great need to increase the understanding of the variation and composition of biodiversity in tropical forest, and several hypothesis have been proposed to explain this variation. However, a consensus on which agents have led to the current variation is still missing, as is the detailed understanding of the historical and evolutionary processes that have led the species distribution and diversity patterns that can be observed nowadays. In my PhD I am studying the systematics, ecology, biogeography and the evolutionary origin of ferns in Amazonia. I am specially focused on the genera Metaxya, Salpichaena and Polybotrya that are widely distributed in the neotropics what can provide a broad scale overview of their distribution and variation across environmental gradients. Using morphologic and molecular methods I aim to clarify how many species these genera contain, how they originated and what the evolutionary relationships among the species are. Applying biogeographical and ecological analyses I aim to provide more insights into the understanding of the factors behind their current diversity in the American tropics. My research will also provide tools for identification of ferns during field inventories and in herbaria.

The main objetive of my research is to shed more light to the understanding of the factors that have led to the current species distribution and diversity in the Neotropics. I aim that my results 1) facilitate future ecological studies on explaining the presence and behaviour of organisms in the neotropics, as well the interactions between them, and 2) help to identify the centres of endemisms and high diversity in neotropical countries in order to better plan the conservations programmes.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

PhD researcher and visual artist Mireia Castillo Saladrigues 28.320 €Unconventionally Behaving in Gallery Settings. Alteration and Strangeness in Cultural Practices as Fruitful Tension for Re-articulating Relations among Makers, Objects, Audiences, and Museums

Taiteellinen tutkimus
väitöskirjatutkija

Through a combination of speculative, archival, deconstructive and dialectical practices, the research documents and fosters situations of agency that renovate the paradigms of engagement to/within art practices. The inquiry approaches cultural alteration as a consequent and simultaneous stage to social conditioning, and reacts on the reduction of the imaginative capital by proposing an artistic and theoretical re-reading of alteration and unconventionality as fertile “tools”.
The different thematic axis of the research (formation of the spectator, rendering of attitudes, production of gaze, embodiment of institution, conventions and tacit rules) focus on the disciplinary structures which founded our familiar relations to art in order to inquiry practically, discursively, and at an interpersonal level, how cultural subjects produce a fruitful tension in the very culture whose inscriptions they bear, so that the position of spectators and art workers can’t be totally fixed by others or by institutional conventions, as much as these other individualities and institutions are also crucial to portrait how culture evolves.
The papers and artistic outputs resulting of collaborations with professionals, amateurs and individuals with marginal and non-marginal relations to art, mediate within formal/informal art institutions so to activate situations where pre-fixed positions are blurred and radical gestures, subaltern stories and non-conventional attitudes happen.

This interdisciplinary inquiry pushes institutional critique to production of cognitive bodies. Arguing against the constructivist metaphor of bodily inscription dominant since Michel Foucault, the research maintains that inscription encourages alteration of cultural practice, as an account of agency via kinaesthetic experiences and ethical attitudes. As such cultural difference doesn’t harden into collective representations, the research seeks to mediate with art spaces for a pluralistic realm.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

DMV, MSc Claire Cayol 28.320 €Eco-Epidemiological Studies of Tick and Rodent-Borne Pathogens in Finland

Ympäristöntutkimus
väitöskirjatutkija

Zoonotic pathogens are part of a natural ecosystem, in turn making some human epidemics dependent on that ecosystem. My PhD focuses on tick and rodent-borne pathogens in the bank vole (Myodes glareolus), the most common rodent species in Finland. I have utilized field monitoring and experimental approaches to investigate how tick-borne pathogens (TBP) are maintained in rodent populations. I have already described the seasonality of the tick vector and of Borrelia afzelii (causes Lyme borreliosis) in urban forests, using live trapping and tick sampling and taking into account the important cyclic fluctuations of rodents rodent populations. I have characterized the impact of vector diversity on TBP’s transmission with a model of two sympatric tick species. With an experimental infection carried out in laboratory conditions, I clarified the effects of B. afzelii on rodent physiology and fitness. Eventually, I used a large scale field manipulation and capture-mark-recapture to investigate the interaction between TBP and Puumala Hantavirus in their wild host. I am currently screening samples with traditional identification keys, PCR and qPCR. Statistical analyses will be performed using general linear mixed modelling and the computing environment R (R Development Core Team, 2005).

My PhD is a multidisciplinary project where ecologists and veterinarians combine their expertise in order to investigate the dynamics of the most important vector-borne pathogen of the Northern hemisphere. The current lack of tick-borne pathogens studies in Finland is conspicuous. My project is ambitious by my sample size, by the use of natural systems, by the use of non-invasive methods and because it is, to our knowledge, the first experimental infection of bank voles with B. afzelii.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

MA Peter MT Davidsen 28.320 €Geopolitics, Nationhood, and The Great Powers

Humanistinen
väitöskirjatutkija

Rudolf Kjellén (1864-1922) was a celebrated professor, politician, and columnist. He is frequently yet briefly mentioned in the literature on geopolitics as the coiner of the term, however no monograph on his ideas has ever been produced. I wish to fill this hole in the literature.

I will interpret Kjellén’s theory of the state as an organism (including his theories of geopolitics and nationhood), and the various intellectual contexts in which the theory was produced. I see my task of interpretation as being two-fold: (1) reconstructing the theory and (2) situating it in its intellectual contexts. Contextualizing Kjellén involves seeing his theories as interventions in earlier and contemporary debates on the same topics.

This is a timely and bold initiative because geopolitics is currently experiencing a major renaissance in international politics, academia, and the popular imagination. Concurrently, interest in the Swedish father of geopolitics is on the rise. Kjellén’s ideas are under-researched due to the (logical fallacy of) guilt by association that his ideas were labeled with when, after his death, later German geopoliticians were thought to have informed German foreign policy in World War II.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

PhD candidate Anastasia Diatlova 28.320 €Managing Multiple Marginalization: Russian-speaking Women Doing Sex Work in Finland

Yhteiskuntatieteellinen
2. vuosi
väitöskirjatutkija

This doctoral research projects focuses on the experience of Russian-speaking women engaged in commercial sex in Finland. Such research of vulnerable groups is important not just because it enriches academic knowledge of structures that foster inequality, but, also, as it gives a voice to those who are often neglected by the wider society and directs political and social change, creating greater inclusion and equality. The goal of this study is to elucidate what is sex workers’ experience of marginalization and what strategies do they employ to reduce any negative effects of their work or their migrant status. Drawing on both social research and feminist theory, this study operates with concepts of 'dirty work', 'community of value' and 'migrancy'. Data is collected through a series of ethnographic, semi-structured interviews with a diverse group of sex workers and experts in the field of commercial sex. Eighteen months later a smaller group of sex workers takes part in in-depth interviews. The initial interviews help to uncover general themes and concepts, while the follow-ups expand on these themes, show changes in participants’ life situations and demonstrate the effects of legislative change on their attitudes and experience. Participant observation is conducted in the spaces where participants work to give context to their experiences.

This project explores the field of migrant commercial sex in Finland that has not been systematically studied thus far. The goal of the research is to break though the silence and isolation surrounding migrant sex workers and bring to light their unique issues and needs. Furthermore, it aims to reconcile two sides of the heated debate about erotic labour and its nature, while at the same time takes a candid look at the Russian female body and its place in Finnish social and political context.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Fil. maisteri Jouni Eerola 9.440 €Johan Oskar Päiväsalo lahtelaisen puuseppäteollisuuden uranuurtajana

Humanistinen
väitöskirjatutkija

Tekeillä oleva tutkimus tarkastelee Hollolan puuseppätehtaan perustajan Johan Oskar Päiväsalon elämäntyötä. Tehtaalla oli keskeinen merkitys Lahden puuseppäteollisuuden kehittymisessä ja tehtaan tuotteita vietiin myös Venäjän markkinoille. Päiväsalo kuului vuonna 1911 aloittaneeseen Hollolan kunnanvaltuustoon sosialidemokraattien edustajana, ja hän sai surmansa kansalaissotaan liittyen v.1918 toistaiseksi selittämättömällä tavalla.

Vesalan puuseppätehdas joutui perikatoon ja sen nimi katosi tuntemattomuuteen; Lahden seudun puuseppäteollisuuden historiasta tehtaan toiminta sivuutettiin. Asiasta kerrotaan keskenään ristiriitaisia totuuksia ja sen tutkimista voidaan pitää tärkeänä paitsi Lahden teollistumisen, niin myös laajemman historiankuvan monimuotoisuuden kannalta.

Menee aiheeseen, joka on kiusallisena vaiettu.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Filosofian maisteri Leena Eerolainen 28.320 €Metamorphosis and personification of the monstrous - Portraying otherness in postwar Japanese kaiki eiga

Humanistinen
3. vuosi
väitöskirjatutkija

Tutkin väitöskirjassani sodanjälkeisessä jälkeisessä japanilaisessa kaiki-elokuvassa esiintyvien ihmishahmoisten hirviöiden metamorfoosia. Aion:
1) ehdottaa käsitteen ”kaiki” tulkitsemista maagisen realismin kautta.
2) pohtia sukupuolen suhdetta hirviöitymiseen painottaen erityisesti japanilaisen elokuvan miespuolisia hirviöitä.
3) analysoida elokuvissa näkyvää siirtymää ruumillisesta metamorfoosista psykologiseen metamorfoosiin. Muutos näkyy erityisesti vertaillessa 1950-/1960- ja 1990-/2000-lukujen elokuvia toisiinsa, ja sitä tutkimalla on mahdollista tulkita mikä ko. ajankohtina on tulkittu yhteiskunnallisesti pelottavaksi.

Pohjimmiltaan kaiki-elokuvassa on kyse siitä, miten diegeettinen maailma toimii pelottavana peilikuvana nyky-yhteiskunnalle – luonnollinen onkin luonnotonta ja liikkuvien rajojen puitteissa katsoja joutuu lopulta pohtimaan omaa identiteettiään suhteessa elokuvan antagonisteihin. Tarkoitukseni on yhtäältä ymmärtää elokuvien hirviöiden universaalia luonnetta, toisaalta nostaa esille kohtia, joissa japanilaisen kulttuurin erityispiirteet ja -pelot pääsevät esiin. Esimerkiksi miesten suhdetta hirviöitymiseen ei ole aikaisemmin tutkittu ko. kontekstissa. Teoreettinen viitekehykseni koostuu dialogista kognitiivis-evolutionaarisen elokuvateorian ja japanilaista yhteiskuntaa, sen muutosta ja metamorfoosia analysoivien teorioiden välillä.

Työni on kansainvälisesti rohkea avaus, koska esitän täysin uuden lähestymistavan japanilaisen fantastisen ja kauhuelokuvan tulkitsemiseen. Lisäksi käsittelen aiemmin akateemisesta diskurssista suurelti puuttuneita teoksia, joissa kuitenkin nostetaan esille yhteiskunnallisia tabuja. Työni luo sekä uusia merkitysyhteyksiä elokuvan ja yhteiskunnan välille sekä muodostaa uudenlaisia kehityskaaria japanilaisen elokuvahistorian sisälle. Työni on herättänyt vahvaa kiinnostusta myös kansainvälisesti.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Valt. tohtori, dosentti Jari Ehrnrooth 32.400 €Eurooppalainen toivo ja hyvinvointiyhteiskunnan itseymmärrys

Yhteiskuntatieteellinen
2. vuosi
tutkijatohtori

Tutkimukseni tuo yhteiskuntatieteelliseen keskusteluun arvointentionaalisen historian näkökulman, jonka kannalta keskeistä on ihmisyhteisön moraalinen kehitys. Eurooppalaisessa kehitysdynamiikassa tarkoituksellisen arvokkuuden tärkeimmät tekijät ovat toivo ja rakkaus (agape+eros) jota ohjaa hyvä moraalinen harkinta. Näiden tekijöiden vaikuttaessa kulttuurievoluutio eroaa luonnosta ja muuttuu inhimilliseksi vapaudeksi.
Tutkimuksessa keskityn neljään ulottuvuuteen. Ensinnäkin teen käsitteellistä ja filosofista analyysia toivosta kulttuurisena kategoriana. Erityisesti moraalifilosofiaa (Kant) ja arvointentionaalista katsantoa (Ricoeur) yhdistämällä tutkin sitä, miten vapaa itsensä toteuttaminen palvelee ihmisyhteisön moraalista kehitystä. Toiseksi analysoin rakkautta ja rakkaussuhdetta jaetun yksityisen toivon utopiana ja draamana (aineistona keskeistä rakkauskirjallisuutta). Kolmanneksi analysoin toivoa yksilön sisäisen mielekkyyskokemuksen kategoriana (aineistona toisen maailmansodan jälkeistä kirjallisuutta). Neljänneksi kirjoitan kokoavaa analyysia jälkimodernin hyvinvointiyhteiskunnan itseymmärryksestä. Esitän ettei hyvinvointi ole itsetarkoitus vaan hyviin tarkoituksiin pyrkivän arvokkaan elämän edellytys.
Tutkimushankkeessa olen aiemmin jo julkaissut erillisteoksen Toivon tarkoitus (2014). Työ kestää vielä kaksi vuotta ja sen tuloksena on kaksi uutta erillisteosta, työnimiltään Vastuullinen vapaus (2016) ja Paljas rakkaus (2017).

Nostan esiin yhteiskuntaa rakentaneet mielekkyyskategoriat jotka kehityksen taloudellinen, evoluutiobiologinen ja teknologinen analyysi haluavat unohtaa. Kulttuurievoluutiossamme ihmisyhteisöjä ja -yksilöitä on kannatellut tarkoituksellinen arvokkuus jonka kannalta toivo ja rakkaus ovat tärkeimmät liikkeellepanevat ja kokoavat voimat. Tuon ja palautan nämä eurooppalaisen edistysuskon pääkäsitteet ajankohtaiseen keskusteluun jälkimodernin hyvinvointiyhteiskunnan kehityssuunnista.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Yhteiskuntatieteiden maisteri Heidi Elmgren 28.320 €Filosofinen tutkimus meritokratian toimintaperiaatteista ja suhteesta yhteiskunnalliseen eriarvoistumiseen

Humanistinen
2. vuosi
väitöskirjatutkija

oikeutusta, suhdetta yhteiskunnallisiin ongelmiin ja kyseenalaistan periaatteen levittämisen alueille, joille se ei kuulu.

Väitöskirjani koostuu yhteiskuntafilosofisista analyyseista ja haastattelututkimuksesta, johon sovelletaan analyysien kautta saavutettua käsitteellistä ymmärrystä. Aihetta käsitellään Suomessa vähän tunnetun filosofin ja meritokratiatutkijan Dominique Girardot'n sekä Hannah Arendtin, Giorgio Agambenin ja Alain Caillén tutkimusten kautta.

Tutkimuskysymykset:
1) Edistääkö meritokratia yhteiskunnallista eriarvoisuutta?
2) Miten meriitin ideologia liittyy ihmisten välisiin tunnustussuhteisiin?
3) Miten standardisoiva meritokratia vaikuttaa mahdollisuuteen tavoitella nk. distinktiota?
4) Miten standardisoiva meritokratia liittyy utilitarismiin ja mikä on sen suhde inhimillisiin merkityksenantoprosesseihin?
5) Miten meritokratia vaikuttaa musiikin perusopetuksessa?

Tutkimukseni käsittelee vähän tutkittua, yhteiskunnallisesti merkittävää aihetta. Meritokratiaan liittyvä ansionmukaisuuden ihanne voi yleistyessään heikentää hyvinvointivaltion kannatusta ja legitimiteettiä ja johtaa epätasa-arvoisuuden kasvuun yhteiskunnassa. Tutkimuksessani yhdistän poikkeuksellisesti filosofisen tutkimuksen keräämääni haastatteluaineistoon. Aineiston pohjalta tutkin, miten oma teoreettinen hahmotukseni aiheesta vastaa meritokraattiseen prosessiin osallistuneiden kokemuksia.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Filosofian tohtori Markku Eskelinen 42.000 €Literary Theory and the Poetics of Simulation

Humanistinen
2. vuosi
kokenut

Kolmivuotisen tutkimukseni tavoitteena on rakentaa kirjallisuudentutkimuksen kehyksessä toimiva simuloituja maailmoja, henkilöitä, tapahtumia ja niiden tulkintaa koskeva kattava ja selitysvoimainen teoria. Se yhdistää digitaalista ja ergodista kirjallisuutta koskevien teorioiden tärkeimmät tulokset ja heuristisimmat lähtökohdat simulaatiota koskeviin poikkitieteellisiin teorioihin ja tietokonepelitutkimuksen ludologiseen paradigmaan.

Keskeiset tutkimuskysymykset liittyvät kerronnan, fiktion ja simulaatioon keskinäisiin suhteisiin, simulaation aikaan ja tilaan sekä teosten proseduraalisen retoriikan ja lukijan tulkinnallisen aktiivisuuden väliseen suhteeseen. Tutkimuksen kohteena olevia digitaalisia tekstejä lähestytään systeemeinä ja prosesseina, joiden osat ja vaiheet ovat dynaamisissa suhteissa toisiinsa. Tämän vuoksi kybertekstiteoria ja systeemiteoria ovat tutkimuksen välttämättömiä apuvälineitä. Tutkimuksen itserefleksiivisyys koskee myös menetelmiä, koska tutkimuskohteiden sisältöön, toimintaan ja materiaaliseen ontologiaan sisältyy piirteitä, jotka asettavat kirjallisuudentutkimuksen perinteisille menetelmille rajoituksia, jotka voidaan ylittää ja ratkaista vain kyseisiä menetelmiä muokkaamalla. Tämä hermeneutiikkaan, semiotiikkaan ja lähilukutekniikoihin ulottuva metametodologinen aspekti on samanaikaisesti sekä tutkimuksen edellytys että osa sen keskeisistä tuloksista.

Tutkimus on rohkea avaus, koska se laajentaa ja täydentää nykyisiä kirjallisuusteorioita ottamalla kohteekseen niiden tähän mennessä lähes täysin sivuuttaman, mutta niiden selitysvoimaa edelleen uhmaavan kirjallisuuden alueen (digitaalinen ja ergodinen kirjallisuus)ja käsitteellistää tutkimuskohteidensa keskeisiä esteettisiä piirteitä ja toimintaperiaatteita paitsi perinteisen kirjallisuustieteen tarjoamin välinein myös heuristisin ja poikkitieteellisin keinoin.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Teatteritaiteen maisteri Heidi Marika Fast 28.320 €Sensibiliteetti ja laulu nykytaideprosessissa. Laulun lumovoimaan pohjautuvan taiteellisen tekniikan kehittäminen nykyisissä sosio-poliittisissa oloissa

Taiteellinen tutkimus
4. vuosi
väitöskirjatutkija

Tutkimusprojektini tarkoitus on tutkia jaetun äänellisyyden mahdollisuutta edistää aistillista herkistymistä (sensitiviteetti) ja kykyä liittyä toisiin (sensibiliteetti), tukeutuen teesiin sensitiviteetin ja sensibiliteetin muutoksista nykyisissä sosio-poliittisissa oloissa. Se on osa Dos. Virtasen johtamaa tutkimushanketta (fAb), joka selvittää yhteisöllisen psykoreaktiviteetin oireiluna ilmenevää talouden, sensibiliteetin ja estetiikan muuntunutta suhdetta. Taiteellinen tutkimukseni nousee taiteeni tekemisestä: laulullisen äänen virittävästä mahdollisuudesta. Hypoteesini on, että virittyminen tulee suoraan maailmasuhteeseen ja sen positiivisen muuntamisen mahdollisuuteen. Kyse on laulun lumovoimasta: miten se toimii, mitä sillä voi tehdä? Päätavoite on kehittää laulun lumovoimaisuuteen perustuva taiteellinen tekniikka, jonka tuloksena syntyy Hospital Symphonies –produktio yhteistyössä HYKS Psykiatrian kanssa. Se koostuu ruumiinkuvan häiriöistä kärsivien potilaiden kanssa jaetusta taiteellisesta workshop-prosessista ja siihen kytkeytyvistä kolmesta pääteoksesta.

Tutkimukseni on rohkea avaus, koska se avaa uuden kohtaamisalustan taiteellisen ja lääketieteellisen tutkimuksen väliin myös institutionaalisesti korostaen, ei taiteen mitattavissa olevaa välinearvoa, vaan muutosvoimaa ja mahdollisuutta aistillisena uudelleensuuntaamisena. Työ on hidasta, sinnikkyyttä vaativaa, mutta sen arvo näyttäytyy uusien dialogien ja ymmärrysten syntymisessä. Tutkimus puolustaa mittaamattomissa olevan jaetun kokemuksen merkitystä kärsimystä kohtaavan ihmisen elämässä.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FT Annette Forsén 42.000 €Crossings of borders in times of crisis. Finland and Sweden as transit countries of refugees and forced migrants in 1914–1945

Humanistinen
kokenut

Projekti käsittelee Suomea ja Ruotsia kauttakulkumaina vuosina 1914–1945. Kysymyksenasettelu on rajoitettu pakolaisuuteen ja maahanmuuttoon pakon edessä (ns. forced migration). Tutkimuksen ensimmäisenä vuonna tutkitaan vaan rahanylitykset ensimmäisen maailmansodan syttymisen ja Suomen sisällissodan loppumisen välillä. Tutkimuksessa pyritään saada vastauksia seuraaviin kysymyksiin: Miten maiden viranomaiset ja paikalliset tahot hoitivat pakolaiskysymystä ja maahanmuuttovirta rajojen yli? Miten paljon ja millä tavalla Suomi ja Ruotsi tekivät yhteistyötä maahanmuuttokysymyksissä? Kuinka suuri osa kauttakulkuliikenne oli koko maahanmuutosta? Erityinen huomio annetaan Suomen ja Ruotsin väliseen rajanylityksiin.
Tutkimus, joka on komparatiivinen, pyrkii tuomaan esille transnationalistisen näkökulman pakolaiskysymykseen. Suurin osa kauttakulkuliikenteestä tapahtui ensimmäisen maailmansodan Tornion ja Haaparannan välillä, kun sota-invalideja ja sotavankeja vaihdettiin, mutta toinen suuri pakolaisvirta tapahtui 1917–1922 Venäjän vallankumouksen, Venäjän sisällissodan ja Venäjällä olevan nälänhädän seurauksena. Projektissa käytetään lähteitä sekä Suomesta että Ruotsista. Tärkeimmät lähteet löytyvät maiden Kansallisarkistoista mm. Suomen kenraalikuvernöörin, Suomen senaatin, Valtion pakolaisavustuskeskus ja Suomen punaisen ristin arkistot sekä Svenska Röda korset, Socialstyrelsen ja Passbyrån. Ulkoministeriöiden arkistoista löytyy myös tärkeitä lähteitä.

Projektissa tuodaan esille uusia näkökulmia (transitkysymys) pakolaisuuden merkityksestä Suomen ja Ruotsin historiassa. Projektin päämäärä on vertailevan tutkimuksen kautta luoda kokonaiskuvaa aiheesta. Aihe liittyy erittäin voimakkaasti ajankohtaisiin yhteiskuntakysymyksiin.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FT, dos. Jukka Forsman 42.000 €Lajienvälisten vuorovaikutusten diversiteetti: puuttuva tekijä luonnon monimuotoisuuden ymmärtämisessä

Ympäristöntutkimus
kokenut

Lajeja yhdistää tiivis vuorovaikutusverkko, joka vaikuttaa eliöyhteisöjen rakenteeseen ja toimintaan. Vuorovaikutusten merkitys lajien runsauteen ja levinneisyyteen usein kuitenkin sivuutetaan tai korostetaan pelkästään kilpailun negatiivisia seurauksia. Tutkimusteni mukaan kilpailevilla lajeilla voi olla kuitenkin myös positiivisia vuorovaikutuksia lajienvälisen informaationkäytön kautta, jossa toista lajia käytetään apuna tärkeissä päätöksissä. Lajienväliset vuorovaikutukset voivatkin sekä lisätä että pienentää yhteisöjen monimuotoisuutta. Kolmivuotisessa hankkeessani aion luoda ja testata uuden monimuotoisuusmitan – vuorovaikutusten diversiteetin – merkitystä yhteisöjen toiminnalle ja vakaudelle. Hankkeessani on kaksi teemaa. Kuvaan 1) yhteisöjä ja 2) sen lajeja mittaluvuilla, jotka kuvaavat vuorovaikutusten laatua, voimakkuutta ja vaihtelua, ja testaan korreloivatko ne i) perinteisten yhteisön monimuotoisuusmittalukujen kanssa ja ii) suhteessa muutoksiin ilmastossa ja ympäristössä. Testaamisessa käytän pitkäaikaisia ja laajoja yöperhos- ja lintulaskenta-aineistoja yhdistettynä ilmasto- ja ympäristömuuttujiin. Työni yhdistää käyttäytymis- ja makroekologian ja suojelubiologian tutkimusteemoja uudella tavalla ja näyttää, että vuorovaikutusten diversiteetti, ja erityisesti positiiviset vuorovaikutukset, ovat tärkeitä puuttuvia tekijöitä yhteisön toiminnan ja monimuotoisuuden ymmärtämisessä, suojelemisessa ja ihmisperäisten häiriöiden vaikutusten ennustamisessa.

Vallallaolevien paradigmojen mukaan lajien vuorovaikutukset ovat pääosin negatiivisia ja eivät vaikuta yhteisöjen maantieteellisen tason diversiteettiin. Haastan nämä periaatteet yhdistämällä käyttäytymis- ja makroekologian ja suojelubiologian käsitteitä luomalla vuorovaikutusten monimuotoisuutta kuvaavan mitan. Näytän, että vuorovaikutusten diversiteetti on tärkeä puuttuva tekijä yhteisön monimuotoisuuden ymmärtämisessä, suojelemisessa ja ihmisperäisten häiriöiden vaikutusten ennustamisessa.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

MuM Jussi Fredriksson 28.320 €Jazzpianonsoiton tekstuureja – Tekstuurityyppien kehittäminen soveltaen jazzmusiikin ilmiöitä yli instrumenttirajojen

Taiteellinen tutkimus
3. vuosi
väitöskirjatutkija

Jatkotutkintoni käsittelee jazzpianonsoiton eri tekstuureja uuden tutkimusmetodin valossa. En rajaa tutkimuskohteita tyylisuuntien, aikakausien, instrumenttien tai muusikoiden mukaan, vaan pyrin luomaan modernin konserttikokonaisuuden jalostamalla jazzmusiikin ilmiötä pianonsoiton tekstuurityypeittäin. Erityispiirteen tutkimukseeni tuo jazzmusiikin ilmiöiden soveltaminen yli instrumenttirajojen. Tutkimus rakentuu jazzpianon tradition pohjalle, jonka lisäksi sovellan eri ilmiöitä pianolle myös muiden soittimien perinteistä. Kyseinen ilmiö on tärkeä osa jazzmusiikin historiaa, ja perehdyn aiheeseen historiallisella kulmalla myös jatkotutkinnon kirjallisessa osiossa. Soitan opiskeluaikana yhteensä viisi jatkotutkintokonserttia, jotka järjestetään vuoden välein.

Jazzmusiikin taiteellinen tutkimus on nuori ja innovatiivinen ala. Taideyliopiston Sibelius-Akatemian jazzmusiikin tohtoriopiskelijat tunnetaan aktiivisena ja kriittisenä taideyhteisönä. Tutkimuksessa yhdistyy vahva yhteys jazzmusiikin historiaan, uuden etsiminen ja korkea taiteellinen taso. Jatkotutkintoni aihe on rohkea kurkotus uudenlaiseen taiteelliseen ilmaisuun. Uuden sävelkielen etsintä yhdistämällä jazzpianon traditioita muiden instrumenttien perinteisiin on alallaan uusi avaus.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FT Johanna Frigård 32.400 €Luonnollista ja keinotekoista. Värillisyyden muuttuvat merkitykset valokuvauksen historiassa

Humanistinen
tutkijatohtori

Valokuvien historian tutkimusta on Suomessa vähän, eikä värivalokuvien historiaa ole tutkittu lainkaan. Kuvien tarkastelu taiteena ei pääosin sovellu värivalokuviin, ja sen kohdalla on paljolti keskitytty teknologioiden kehityksen tarkasteluun. Värivalokuvauksen käytännöt, värillisyyden saamat merkitykset ja siihen liittyneet arvot ovat jääneet huomiotta. Kolmivuotisessa tutkimuksessani tarkastelen värikuvien teknologiaa materiaalisuutena, joka ohjaa ja muovaa kuvien tuotantoa, kulutusta ja esitystapoja. Suuntaan katseen arkeen ja käytäntöihin, jotka puolestaan toimivat avaimina kuviin liittyviin sosiaalisiin ja kulttuurisiin arvoihin ja merkityksiin. Materiaalisuuden huomioiminen on suomalaisessa valokuvahistorian tutkimuksessa aivan uusi lähestymistapa. Tutkimukseni onkin monitieteinen ja monimetodinen: hyödynnän taidehistorian, visuaalisen kulttuurin tutkimuksen, kulttuurihistorian ja populaarikulttuurin tutkimuksen teorioita ja metodeja. Tutkimus tuottaa uutta tietoa värivalokuvauksen aineistoista, kuvaajista ja kuvien käyttötavoista, ja samalla se valottaa mustavalkokuvauksen itsestäänselvyyksiä aiemmasta poikkeavasta näkökulmasta. Lisäksi tutkimus antaa välineitä muistiorganisaatioille, joissa digitalisaatio nostaa materiaalisuuden esiin valokuvien yhtenä ulottuvuutena. Tutkimus auttaa näkemään myös nykyvalokuvauksen historiallisuuden ja pohtimaan valokuviin liittyviä arvoja ja merkityksiä.

Tutkimukseni kiinnittää huomion aiemmin sivuun jääneisiin aineistoihin ja uudistaessaan valokuvahistorian kirjoitusta. Valokuvien materiaalisuuden huomiominen on uutta suomalaisessa valokuvahistorian tutkimuksessa, ja se siirtää painopistettä taidehistoriallisesta tutkimusperinteestä kulttuurintutkimukselliseen suuntaan. Tarkastelen valokuvia aktiivisina toimijoina sosiaalisissa ja kultturisissa konteksteissaan, ei niinkään niiden ilmentäjinä tai tuotteina. Rohkeasti tavoittelen kokonaiskuvaa!
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

MA, PhD Candidate Rie Fuse 28.320 €Finland as Japan's Ideal Other: Construction of Otherness in the Reviews of Aki Kaurismäki's Films in Japan

Humanistinen
3. vuosi
väitöskirjatutkija

My doctoral dissertation project focuses on construction of otherness in the case of Finland's representation in Japan. The study empirically examines representations of Kaurismäki's films in the Japanese media. Between 1987 and 2003, Kaurismäki's films were used to construct a collective shared imagination of Japaneseness. Since 2003, his films have been reinterpreted as an example of Finnishness in an attempt to find similarities between Finland and Japan.

The objective of the study is to provide an empirical examination and a theoretical discussion of the construction of otherness in the context of contemporary Japanese media. The main research question is the following: How are Kaurismäki's films interpreted, articulated and used for the construction of otherness in the Japanese media?

The study draws on representation analysis, which is inspired by discourse analysis and visual analysis. Research materials include media texts in traditional media such as newspapers, magazines and books (1987-2003), and in online media such as blogs and websites (2002-2011). Given the large number of media texts, I used the combined methods of quantitative and qualitative analysis. First, I examine the association between Kaurismäki's films and the idea of Japaneseness by tracing the concept of Kaurismäkiness. Next, I discuss how the idea of Finland is represented in the Japanese media and analyze the articulation between the concept of Kaurismäkiness and the idea of Finland.

This study contributes to a theoretical discussion on the construction of otherness in an increasingly complex social and cultural environment, focusing on representations of Finland as Japan's other in the Japanese media. The case of Kaurismäki's films enables us to see the dynamic structure of the idea of Finland co-existing with changes in the media system and the growth of social media. Empirically, the project provides data regarding the ways in which Finland is represented in Japan.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

PhD student Malgorzata Gabrych 28.320 €Green roofs in northern climates: plant community, diversity and roof performance in Finland

Ympäristöntutkimus
2. vuosi
väitöskirjatutkija

This survey aims to find optimal plant and substrate solutions for green roofs in Finland. For this, existing green roofs around Helsinki were inventoried, and a globally unique, long-term experiment on real roofs was established.
Vegetation data from 51 roofs in the metropolitan area of Helsinki are used in two manuscripts (the first manuscript is ready for resubmission after minor to moderate revision, and the fourth one will be written up soon), in which the analyses are performed using R statistical software (NMDS, GLMMs). In 2012-2013 we built experimental roofs in Helsinki, Vantaa, Lahti and Oulu. Plant survival after establishment is followed, and water samples were collected during 2012-2015. Data set from these experimental green roofs will be analysed using Bayesian methods in R, using JAGS, where results from the green roof vegetation inventory in 2011 will be used as a prior.
The first article is revised and will be resubmitted for likely publication within a week. Currently, I am analyzing data for two papers, concentrating on vegetation and run-off quality from experimental green roofs in Finland. These papers required the addition of data collected this summer (2015). The forth paper of my thesis concerns vegetation species diversity changes on the 51 green roofs sampled in 2011.

Uniqueness of the dataset collected: The dataset collected for this study is unique in its length and scope; I collected vegetation data for 5 years and water samples for 4 years from newly-established experimental green roofs in Helsinki, Vantaa, Lahti and Oulu. Such data have not yet been collected internationally, and will contribute considerably in our understanding of the succession of vegetation on newly-established green roofs, as well as the quality of water from these roofs.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Doctoral student Ingrida Grigaityte 28.320 €Comparison of Conflict Management Styles and Attitudes about Peace among Native Swedish-speakers and Immigrants in Närpiö, Finland

Yhteiskuntatieteellinen
väitöskirjatutkija

The present anthropological research offers insights into conflict management styles and attitudes about peace, peacemaking and nonviolent approaches to conflict within three different cultural groups that coexist in Närpiö, Finland. Närpiö was the first Swedish-speaking municipality in Finland that received refugees in 1988 and today it makes a diverse and multicultural community with low levels of violence. This study investigates three subpopulations: Swedish-speaking Finnish Lutherans, Bosnian Muslims and Vietnamese Buddhists with an aim to explore ethno-religious values that contribute to constructive conflict management.
This research employs three different methodologies: participant observations, ethnographic interviews and conflict and attitude surveys. Ethnographic field observations are aimed to explore behavioral elements of the studied subgroups as they pertain to conflict management and attitudes towards nonviolence, peace, aggression and conflict. Interviews are used to explore how the study cultures perceive the other ethnic groups, what internal and external conflicts exist. Survey will be designed drawing upon existing conflict management scales to investigate preferred styles of conflict management, and attitudes about peace, nonviolence and religiosity.

This study looks at a small scale multicultural and multilingual community that exhibits features of a positive integration and peaceful coexistence. It researches three different ethno-religious groups and aims to explore values and attitudes driving people to choose nonviolent conflict management techniques. Understanding of cultures, their social behavior and the way they deal with conflicts reduces levels of violence, builds tolerance and improves social interactions.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Bioarchaeologist Evelyn Guevara 28.320 €Contemporary and ancient DNA of the Chachapoya from northeastern Peru: A study of haploid and autosomal markers

Ympäristöntutkimus
väitöskirjatutkija

The project aims to elucidate the origin and population history of the human groups from the Chachapoya area (northeastern Peru) with contemporary and ancient DNA data. The main goal is to understand the structure and history of the northeastern Peruvian gene pool to try to answer questions that emerge from the cultural background such as the origin of the ancient Chachapoya people.
We have already collected 440 modern samples and analyzed them for two marker systems: Y chromosomal STRs and mitochondrial sequencing. These are lineage markers which are useful for population genetic approaches. We will perform further sequencing with NGS. These ancient series will be typed for the same markers and depending on the quality of the DNA will be used for library preparation and sequencing also with NGS platforms. This data will be analyzed in a population genetic and phylogenetic framework which will allow testing several hypotheses. In our study we will not only incorporate the genetic data alone but combine relevant research from other disciplines such as archeology and ethnohistory.

The genetic composition of American populations is still far from being comprehensively studied. Understanding the basic genetic features of a particular population is crucial for conducting applied research, such as forensics or disease mapping. A diachronic study of this nature contributes not only to assess the original population composition but represents a solid foundation for hypothesis-testing in archaeology and related disciplines.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

M.A. Halil Gurhanli 14.160 €Populism in Perspective: Rise of the Finns Party and the Justice and Development Party in Finland and Turkey

Yhteiskuntatieteellinen
4. vuosi
väitöskirjatutkija

Populism has become the buzzword of contemporary politics, used widely to discredit various politicians and parties. They seem to share enough so that the label fits but usually what separates them is as significant. To account for the emergence of different types of populism, this research applies a comparative analysis of Finns Party in Finland and Justice and Development Party in Turkey. On the first level, it proposes that it is the populist logic they share enabling both parties to harness unprecedented electoral support. Using a recent understanding of populism as a political logic, it holds that the key element of their success is a radical claim for being the embodiment of people and a relentless anti-elitism. The FP achieved this by focusing heavily on the EU issue and re-articulating it as an exemplary case where the division of interest between elite and the people is most visible. The JDP, instead, relied on the issue of religion, arguing that the traditional elite was monopolizing secular values to keep their power intact and abusing them as a weapon against their opponents. To account for the differences between FP and JDP and the emergence of different versions of populism, this research employs a division between two types of populisms and contends that while a cynical view of politics tends to give rise to entrepreneurial populism of JDP in Turkey, it is a general political distrust that translates into a support for traditional populism of the FP in Finland.

Because through an unlikely comparison between two cases, it offers a novel way of understanding the concept of populism, which is unfortunately little more than a derogatory buzzword in everyday politics, especially in Finland. Contrary to the mainstream, this research not only demonstrates that populism is here to stay, it also argues that, in order to reclaim the lost kernel of democracy, populists must be embraced; not so much for what they stand for but for what they signify.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Filosofian maisteri Liisa Haapanen 18.880 €Talouskasvuttomat tulevaisuudet

Ympäristöntutkimus
väitöskirjatutkija

Vuosien 2008–09 finanssikriisin jälkeen talouden saattaminen takaisin kasvu-uralle on ollut vaikeaa Suomessa ja muuallakin Euroopassa. Talouskasvuttomuus ei ole vain radikaali tulevaisuudenvisio vaan totta jo nyt. Miten talouskasvuttomissakin tilanteissa voitaisiin ratkaista globaaleja ympäristöongelmia ja tukea hyvinvointia? Tutkimuksessa kartoitetaan talouskasvutonta tulevaisuutta rakentamalla siitä useita erilaisia skenaarioita. Samalla selvitetään, miten talouskasvuton yhteiskunta voisi myös olla kestävä. Tutkimus rajoittuu länsimaiseen ja erityisesti suomalaiseen kontekstiin. Kyseessä on rohkea avaus, koska talouskasvuun kytkeytyneet ajattelu- ja toimintatavat kyseenalaistetaan ja yleensä uhkana nähty talouskasvuttomuus pyritään kääntämään mahdollisuudeksi, jossa voi versoa kestävän yhteiskunnan siemen. Aiheesta ei ole aiemmin rakennettu useita erilaisia tulevaisuuksia kattavaa skenaariosarjaa. Tutkimuksen lähestymistapa on muunnelma backcastingista, jossa rakennetaan tulevaisuuspolkuja toivotusta tulevaisuudentilasta takaisinpäin nykyhetkeen. Tutkimus toteutetaan neljässä vuodessa 2016–2019. Aineisto kerätään delfoi-menetelmän ja työpajojen avulla. Tulosten jäsentämisessä skenaarioiksi käytetään mm. tulevaisuustaulukkoa. Tavoitteena on selventää talouskasvuttoman yhteiskunnan ideaa ja tunnistaa siihen liittyviä epävarmuuksia, esteitä ja edellytyksiä. Tutkimus tuottaa tietoa päätöksenteon tueksi tilanteisiin, joissa talouskasvua ei voida pitää itsestäänselvyytenä.

Tutkimus on rohkea avaus, koska siinä pyritään kääntämään yleensä uhkana nähty talouskasvuttomuus mahdollisuudeksi rakentaa entistä kestävämpi yhteiskunta. Tutkimuksessa kyseenalaistetaan talouskasvuun kytkeytyneet, lähes itsestäänselvyyksiksi muuttuneet ajattelu- ja toimintatavat ja nostetaan uusia vaihtoehtoja keskusteluun. Toisaalta talouskasvuttomuuteen myönteisesti suhtautuva marginaalikin haastetaan ja sen muutosehdotusten toteuttamiskelpoisuutta arvioidaan kriittisesti.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Postdoctoral Researcher Driss Habti 32.400 €Career Mobility of Russian Healthcare Professionals in Finland: Trends, Patterns and Effects

Yhteiskuntatieteellinen
3. vuosi
tutkijatohtori

The literature on international mobility and migration of healthcare professionals pays little attention to the relational approach in explaining their career mobility and outcomes. This research focuses on Russian healthcare professionals, doctors and nurses, which have a recent history of migration and mobility to Finland. I propose a relational and context-specific approach as a framework to examine the research question of the career experiences of Russian healthcare professionals in Finland in terms of their trends, patterns and major outcomes. Studying their post-mobility experiences in Finland is contextualized within a relational perspective as a methodological strategy meant to engage the respondents into re-reading and rewriting their personal and professional lives. The research draws on two field studies based on qualitative interviews with 30 Russian healthcare workers, followed by questionnaire survey filled by 100 respondents. Using Bourdieu’s theoretical and methodological ground, the study contributes to the literature on the second largest group of foreign healthcare professionals living and working in Finland. It demonstrates the complex
relational aspects of career experiences, the interplay between individual agency, structures and contexts, which affect their career progression at different levels. Major implication of research are diversity governance of foreign healthcare workers in health services and implied improvements of policies and practice.

This research project tackles an under-researched subject on Finnish healthcare professionals as it considers the relational aspects intervening in the career progression of foreign-born healthcare professionals and it provides clear indicators about key issues to be addressed at policy level on healthcare professionals governance and the improvements of care services. the project is unique as it insists on the inter-disciplinary aspects of healthcare research field.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

VTM Heidi Haggrén 14.160 €Sairaanhoitajien edunvalvonta ja ristiriitaiset lojaliteetit

Yhteiskuntatieteellinen
4. vuosi
väitöskirjatutkija

Toisen maailmansodan jälkeen rakentuneen suomalaisen palkkatyöyhteiskunnan tärkeä perusta ovat olleet laajat julkiset hyvinvointipalvelut. Palveluiden kasvu kytkeytyi naisten ansiotyö yleistymiseen ja työmarkkinoiden sukupuolenmukaiseen eriytymiseen. Hyvinvointivaltiolliset työt muodostuivat naisten töiksi. Työssä kehitystä lähestytään uudesta näkökulmasta tarkastelemalla yhden hyvinvointivaltion naisvaltaisen avainryhmän, sairaanhoitajien, edunvalvonnan kehitystä toisen maailmansodan jälkeen. Palkansaajien järjestäytyminen on ollut keskeinen osa palkkatyöyhteiskunnan rakentumista. Samalla kun yhä useampi järjestäytynyt palkansaaja on ollut palvelualalla työskentelevä nainen, on näiden ryhmien edunvalvontaa tutkittu vähän. Työ haastaa palkansaajien järjestäytymisen maskuliiniseen teollisuustyöhön ja luokkataisteluun kiinnittyvän historiakuvan. Sairaanhoitajien työssä keskeistä on sosiaalinen vuorovaikutus ja sitoutuminen. Tutkimuksessa kysytään kuinka työhön liittyvät sosiaaliset lojaliteetit ovat olleet sovitettavissa yhteen edunvalvonnan kanssa. Fokus on näiden välisissä jännitteissä ja niiden muutoksissa. Työ hyödyntää habermasilaiselle elämismaailman ja systeemin jaolle pohjaavaa rationaliteettien erottelua ja hoivatutkimuksen käsitteitä ja asettaa kehityksen pohjoismaiseen kontekstiin. Työ pohjaa sairaanhoitajajärjestöjen arkisto- ja lehtiaineiston kvalitatiiviselle analyysille.

Työ avaa uuden näkökulman naisvaltaisten hoiva-ammattien ja palkkatyöyhteiskunnan kehitykseen. Se haastaa järjestäytymisen maskuliiniseen teollisuustyöhön kiinnittyvän historiakuvan ja korostaa luokkataistelun ja konfliktin sijaan sosiaalista vuorovaikutusta ja elämän kokonaisuutta. Se laajentaa sairaanhoitajien ja edunvalvonnan tutkimusta ja nostaa esille ajankohtaiset kysymykset sitoutumisesta, yhteisestä hyvästä, työmarkkinoiden sukupuolittumisesta ja työn ja hyvinvointivaltion kestävyydestä.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

MA, PhD student Liu Haiqin 28.320 €Ideologies of Chinese language in Finland

Humanistinen
väitöskirjatutkija

Chinese language has gained certain popularity over the last decade in Finland. there are 10,110 speakers of Chinese as first language, a Chinese-Finnish bilingual comprehensive school, two national funded Chinese language projects, one Confucius Institute and a growing number of formal and informal Chinese language classes offered to learners of different ages and levels. Yet by far, there is practically very little research focusing on Chinese language in the Finnish context. This interdisciplinary study aims to investigate the ideological perception of the Chinese in Finland as reflected in policy, pedagogic documents and educational and societal discourses. Analyzing how Chinese is conceptualized and constructed discourses present in different domains can shed light on the way Chinese operates as a potentially influential cultural force within Finnish society, the stance that Finnish policy is taking in the global community, as well as how education policies are transferred into curriculum and classroom practices and why it is that Chinese language teaching in Finland exists in the state that it does now. The results of analysis should contribute to a better understanding of Chinese language education in Finland and offer suggestions to Chinese language educationists and researchers of Chinese language ideologies within and beyond the Finnish context.

It is by far the first research done on the ideologies of Chinese language in Finland. It is interdisciplinary involving knowledge in sociolinguistics, education, critical discourse analysis and dialogism. The findings of this study will lead to a better understanding of Chinese language and linguistic diversity and contribute to the documentation on minority languages in Finland.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Valtiotiet. maist. Emma Hakala 28.320 €Securitization of environment and the role of international organizations in the post-conflict Western Balkans

Yhteiskuntatieteellinen
väitöskirjatutkija

Tutkimukseni käsittelee ympäristöturvallisuuden käsitettä konfliktienjälkeisellä Länsi-Balkanilla ja erityisesti kv-järjestöjen roolia sen edistäjänä. Tarkoitukseni on tutkia ympäristöturvallisuusdiskurssin kehitystä tietyssä sosiaalisessa ja poliittisessa kontekstissa, hyödyntäen historiallista analyysia. Käytän apunani turvallistamisteoriaa, eli ns. Kööpenhaminan koulukunnan turvallisuustulkintaa, jossa turvallisuus nähdään agentin, objektin ja yleisön välisenä prosessina.
Tutkimuskysymykseni kohdistuvat sekä turvallistamiskehityksen käytännön vaikutuksiin että itse turvallistamisteoriaan. Ensisijaisesti tutkin, miten ja miksi ympäristöturvallisuuden käsite on kansainvälisten järjestöjen toiminnassa muodostunut, ja toisaalta millaisia vaikutuksia sillä on ollut ympäristöyhteistyön
kohdentumiseen ja toteutumiseen. Lisäksi pohdin, miten ympäristöturvallisuuden käsite on otettu vastaan niin alueellisella tasolla Länsi-Balkanilla kuin kansainvälisen yhteisön piirissä. Laajemmin tarkastelen turvallistamisteoriaa itseään, erityisesti sen asemoitumista suhteessa politisaatioon ja de-politisaatioon sekä toisaalta sitä, voisiko ympäristökonteksti tarjota uusia, hyödyllisiä näkemyksiä turvallisuuspolitiikan käytäntöihin.

Ympäristöturvallisuus on nouseva teema, jonka merkitystä yhteiskunnallisena tekijänä on tutkittu vielä varsin vähän. Tähän pyrin työlläni vastaamaan. Toisin kuin usein turvallistamistutkimuksessa, en rajoitu arvioimaan onko ympäristön turvallistaminen Länsi-Balkanilla onnistunut, vaan pidän mielenkiintoisena sitä miksi ympäristö ylipäänsä on haluttu liittää juuri turvallisuusnäkökulmaan. Tärkeitä ovat toimijoiden vuorovaikutus ja prosessin seuraukset sekä niiden historiallinen konteksti.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FM Ilona Hankonen 28.320 €Metsien aineettomat ekosysteemipalvelut - luonto hyvän elämän rakentajana

Ympäristöntutkimus
3. vuosi
väitöskirjatutkija

Tutkin kävelyhaastattelu- ja osallistuvan havainnoinnin metodein paljon satakuntalaisessa metsäluonnossa liikkuvien ihmisten paikka- ja ympäristökokemuksia ja näiden merkityksiä henkilöiden identiteetin ja koetun elämänlaadun kannalta.

Analysoin aineistoa hermeneuttisten ja fenomenologisten tutkimustraditioiden pohjalta. Keskeisenä, aineistosta nousevana teoreettisena käsitteenä on paikka. Informanteille metsät koostuvat merkityksellisistä paikoista.

Monografiaväitöskirja sisältää aiemman metsien monikäyttötutkimuksen ja monikäytön hallinnollisen käsittelyn teoreettisten ja käsitteellisten ratkaisujen tarkastelua, työn teoreettisen pohjan tarkastelun, pohdintaa virkistyskäytön tutkimuksen metodiikasta sekä varsinaisen aineiston analyysin.

Aikaisempi metsien virkistyskäytön tutkimus on lähestynyt metsää resurssi- ja käyttönäkökulmasta, joka kytkeytyy metsätieteen ja matkailuntutkimuksen tutkimustraditioihin. Valitut näkökulmat ovat heikosti tunnistaneet paikkasuhteita ja paikkojen merkityksiä. Myös metsäalan hallinnon tapa käsitellä metsien monikäyttöä on luonteeltaan paikatonta. Artikkeliluonnostani kommentoinut metsäalan asiantuntija näki esiin nostamissani näkökulmissa aineksia alan paradigmamuutokseen.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Valtiotieteiden maisteri Timo Harjuniemi 28.320 €Talouskriisin julkisuus: Finanssi- ja eurokriisin talouspoliittiset ideologiat suomalaisessa, eurooppalaisessa ja pohjoisamerikkalaisessa mediajulkisuudessa

Yhteiskuntatieteellinen
2. vuosi
väitöskirjatutkija

Tutkin artikkelimuotoisessa väitöstyössäni finanssi- ja eurokriisin talouspoliittista keskustelua Suomessa, Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Tutkin ja vertailen, miten erilaiset talouspoliittiset ideologiat ja ideat esiintyvät talouskriisin mediajulkisuudessa. Talouskriisit ovat työssäni hetkiä, jotka synnyttävät tilaa keskustelulle ja kamppailulle talous- ja yhteiskuntapolitiikan suunnasta.

Merkityskamppailua talouspolitiikasta käydään mediajulkisuudessa, jossa poliittisille aloitteille haetaan hyväksyntää. On kiinnitettävä huomiota median talouskriisiesityksiin. Minkälaisia talouspoliittisia vaihtoehtoja kriisi synnyttää Euroopassa ja Yhdysvalloissa? Miten kriisissä tehtävää politiikkaa perustellaan, ja miten eri maiden keskustelut poikkeavat toisistaan?

Työni tutkimusongelma on: miten erilaiset talouspoliittiset ideologiat esiintyvät kansainvälisen talouskriisin julkisuudessa Suomessa, Euroopassa ja Yhdysvalloissa?

Aiheeni on mitä ajankohtaisin. Suomessa keskustelu talouspolitiikan suunnasta käy kiihkeänä, ja mediajulkisuus on tämän kamppailun kenties merkittävin areena. Samalla tilanne Euroopassa on edelleen vaikea, kun mannerta koettelevat muun muassa suurtyöttömyys ja pakolaiskriisi. Yhdysvaltojen vastaus talouskriisiin on puolestaan poikennut Euroopan toimista. Kriisi on hetki, jolloin kamppailu yhteiskunnan suunnasta tiivistyy, ja moderneissa yhteiskunnissa tätä kamppailua käydään mediajulkisuudessa.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FT Jopi Harri 32.400 €Ortodoksinen kirkkomusiikkikulttuuri Suomessa

Humanistinen
2. vuosi
tutkijatohtori

Tutkimuksen päämääränä on Suomessa vallitsevan ja eri tavoin säilyneen ortodoksisen kirkkomusiikkiperinteen ja -kulttuurin ja niissä tapahtuneiden muutosten selvittäminen. Tutkimus ulottuu musiikkikulttuurin historiallisiin kerrostumiin ja jo käytöstä poistunutta musiikkia sisältäviin lähteisiin, joita Suomessa on säilynyt 1500-luvulta alkaen. Toisena osa-alueena on valtavirran musiikkiperinne, jonka dokumentteja ovat musiikin elävä esityskäytäntö jumalanpalveluksissa sekä painetut ja käsinkirjoitetut musiikkilähteet 1800-luvulta eteenpäin. Lisäksi tutkimuksen alaan kuuluvat kirkkomusiikin tuoreemmat virtaukset kuten valtavirrasta irtautuva suomalainen sovitus- ja sävellystoiminta sekä meille etäisemmistä laulutraditioista ammentaminen niitä apologisoivine diskursseineen, joiden voidaan nähdä edustavan postmodernismia.

Tutkimuksessa sovelletaan monipuolisesti musiikintutkimuksen sekä historia- ja kulttuuritieteiden menetelmiä siten kuin eri osa-alueiden kannalta on tarkoituksenmukaista. Tutkimus tehdään Turun yliopiston Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitoksella, ja sen eri vaiheissa hyödynnetään tarpeen mukaan koti- ja ulkomaista yhteistyöverkostoa. Tutkimustulokset julkaistaan artikkeleina ja kongressiesitelminä koti- ja ulkomaisilla foorumeilla.

Tutkimus kohdistuu kulttuurin lajiin, jonka merkitys osana suomalaista kansallisomaisuutta on alettu tiedostaa vasta viime aikoina. Sen olemusta ja muuttumista ei ole aiemmin järjestelmällisesti selvitetty. Kansallisen merkittävyyden ohella tutkimuksella on kansainvälistä kiinnostavuutta etenkin siltä osin kuin kohteena ovat Suomessa säilyneet mutta ulkomailla tuntemattomat historialliset musiikkidokumentit.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

PhD Candidate Ehsan Hassani Nezhad Gashti 28.320 €Geothermal energy in pile foundations: Heat transfer in soils and structures in the development of cost-effective energy solutions (Maalämmön hyödyntäminen paaluperustuksissa)

Ympäristöntutkimus
4. vuosi
väitöskirjatutkija

The main goal of the project is to develop the use of geothermal heat with pile foundations for Finnish soil and climate conditions. The research will result in new knowledge on energy pile foundation construction in Finland. The project is of great importance with the aim of Finland's commitment to its cooperation in international European projects (e-COST projects) and providing funding for such projects by its national foundations.

This technology is relatively new technology all around the world in particular Finland. The results can result in reduction in carbon emission in Finland in fulfilling Finland's Kyoto commitment to reach the specified level of this gas emission by 2050. Researcher of this project has also been selected as Finland's delegate in European network for shallow geothermal Energy Applications in Buildings and Infrastructures (GABI) which needs to be supported by national foundations of Finland.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Filosofian maisteri Mikko Haule 28.320 €L'expression de la cause en français et en finnois (Kausaalisuuden ilmaiseminen ranskan ja suomen kielessä)

Humanistinen
väitöskirjatutkija
kieliohjelma

Tutkimuksessani selvitän ranskan ja suomen kielten yhtäläisyyksiä ja eroja kausaalisten suhteiden ilmaisemisessa. Tarkastelun kohteena ovat ranskan ja suomen kausaalisuutta ilmaisevat konnektorit (konjunktiot ja konnektiivit), mm. ”parce que”, ”puisque” ja ”car” ranskan osalta sekä ”koska”, ”sillä”, ”kun” ja ”(sen) takia” suomen osalta. Eri konnektorit eivät ole synonyymeja keskenään, vaan niiden erot voivat olla merkittäviä viestin ymmärrettävyyden ja hyväksyttävyyden kannalta. Lisäksi niiden käyttö voi vaihdella tekstilajista riippuen.
Tutkimuksessani selvitän minkälaisia semanttisia, lauseopillisia ja tyylillisiä eroja kullakin konnektorilla on ja miten erilaiset tekstilajit, esim. kaunokirjallisuus ja säädöskieli, vaikuttavat eri konnektorien käyttöön ranskassa ja suomessa. Tarkastelen myös, miten eri konnektoreja on käännetty suomesta ranskaan ja ranskasta suomeen. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää mm. edistyneeseen kielitaitoon pyrkivässä ranskan ja suomen opetuksessa.
Aineistoon kuuluu eri tekstilajeja edustavia korpuksia. Etsin aineistosta kausaalikonnektoreja, joita analysoin laadullisesti ja määrällisesti luokitellen konnektoreja eri kategorioihin semantiikan, lauseopin ja tyylin mukaan ja vertailemalla miten eri tekstilajit sekä kääntäminen vaikuttavat siihen missä merkityksessä ja kuinka usein kutakin konnektoria käytetään.

En halua tutkimuksessani pitäytyä yhdenlaisessa kielen käytössä tarkastelemalla pelkästään esim. kaunokirjallisuutta. Mielestäni on kiinnostavaa vertailla, miten eri yhteyksissä käytetään kieltä. Tässä mielessä yhteiskunnan eri aloilla kirjoitettujen tekstien, esim. säädösten ja kaunokirjallisuuden, asettaminen rinnakkain avartaa näkemystä kausaalisten suhteiden ilmaisemisen monimuotoisuudesta.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FT Jaakko Topias Haverinen 32.400 €Sinilevämyrkytyksen mekanismit kaloilla ja ravuilla

Ympäristöntutkimus
3. vuosi
tutkijatohtori

Vesistöjen lämpenemisen ja lisääntyneen ravinnekuormituksen seurauksena sinilevien massakukinnat ovat yleistyvä ilmiö ympäri maapalloa aiheuttaen akuutteja ja kroonisia terveysvaikutuksia taloudellisten ja virkistyskäyttöön liittyvien haittojen lisäksi. Sinilevät tuottavat aineenvaihduntansa yhteydessä erilaisia myrkkyjä, jotka voivat olla hengenvaarallisia niin ihmisille kuin eläimille.
Saksitoksiini (STX) on sinilevämyrkky ja levien tuottamista hermomyrkyistä kaikkein voimakkain. Se sulkee solukalvon natrium (Na+)-kanavia ja estää impulssin leviämisen soluissa, johtaen lihashalvaukseen ja hengityksen lamaantuessa kuolemaan. STX-herkkyyksiä on tutkittu nisäkkäillä, mutta vesieliöillä solutason tarkkaa tutkimusta ei ole tehty.
Tutkimuksessani (3v) selvitän sähköfysiologisin ja molekyylibiologisin menetelmin kalojen ja rapujen sydämen toiminnan (Na+-kanavat, EKG) herkkyydet STX:lle ja perusteet eri kanava-isomuotojen välisille sinilevämyrkyllisyyksille sekä määritän erilaisten vesistötyyppien STX-pitoisuuksia sinileväkukintoaikoina.
Tutkimus on ajankohtainen, sillä maailman laajuiseksi huolenaiheeksi on noussut ympäristöolosuhteiden kiihtyvä muokkautuminen sinilevien massakukintoja suosivaksi. Tulevaisuuden vesipula ja makean veden puute maailmalla kasvattavat entisestään painetta huolehtia vesien kunnosta. Tuloksia hyödynnetään niin vesiviljelyssä levistä johtuviin kalojen lisääntymis-, kasvu- ja kuolleisuusongelmiin kuin päätöksenteossa sinilevän riskeistä luonnon vesissä.

Tutkimusaiheesta tekee rohkean avauksen, koska tämä antaa ensimmäisiä solutason tuloksia sinilevämyrkkyjen haittavaikutuksista kaloille ja ravuille sekä mekanismeista vaikutusten taustalta. Samalla työ nostaa valokeilaan päätösten tekijöiden, teollisuuden sekä yksityisen ihmisen vesistöjen ja ympäristön käytön vastuun. Tulokset tuovat uusia avaimia ennakoiviin leväongelmien ratkaisuihin, mikä on hyvin olennaista vesiekosysteemissä. Näkyvien oireiden ilmetessä voidaan olla jo myöhässä.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Filosofian tohtori Mikko Heikkilä 27.000 €Kesukisa eli keskiaikaisen suomen kielen sanastokorpus ja varhaissuomen äänneasun tutkimus

Humanistinen
tutkijatohtori
kieliohjelma

Tutkimushankkeeni tarkoituksena on kerätä keskiaikaisissa asiakirjoissa esiintyvien keskiaikaisen suomen kielen sanojen sanastokorpus sanojen ensiesiintymä-vuosineen ja lähteineen, ja tutkia kerätyn kieliaineiston pohjalta varhaissuomen äännehistoriaa ja sen kronologiaa. Digitaaliseen muotoon siirretyt ja tietokannaksi kerätyt Suomea koskevat keskiaikaiset dokumentit mahdollistavat tätä nykyä keskiaikaisen suomen kielen aiempaa tehokkaamman, kattavamman ja systemaattisemman tutkimisen. Keskiajan suomen sanastokorpusta ei toistaiseksi kuitenkaan ole olemassa toisin kuin vanhasta kirjasuomesta. Tutkimuksellani on kielitieteellisen relevanssin lisäksi yhteiskuntahistoriallista relevanssia, sillä tutkimukseni tulee paljastamaan, esiintyikö keskiaikaisissa asiakirjoissa alueellisia kielellisiä yhteneväisyyksiä ja/tai eroavaisuuksia. Mielenkiintoista on nähdä yhtäältä, missä määrin pohjoiskantasuomen pohjalta syntyneet suomen kielen murteet olivat jo eriytyneet, ja toisaalta, joko keskiaikaisessa kieliaineistossa on havaittavissa jonkinlaisen kirjakielisen standardin muotoutumista. Primaaritutkimusaineistoni muodostavat Suomea koekevan keskiaikaisen kirjallisen aineiston sisältävät Diplomatarium Fennicum, Finlands medeltidsurkunder, Registrum Ecclesiae Aboensis ja Diplomatarium Suecanum.Tutkimushankkeeni yhdistää historiallista kielitiedettä, fennistiikkaa ja historiatiedettä.

Varhaissuomen äännehistorian kronologia tunnetaan huonommin kuin esim. sitä noin 1500 vuotta aiemmin puhutun, kokonaan rekonstruoidun keskikantasuomen äännehistorian kronologia. Varhaissuomea on tutkittu verrattain vähän ja kauan sitten. Varhaissuomi lieneekin suomen kielen historian huonoiten tunnettu ajanjakso. Näin siitä huolimatta, että ajalta on olemassa tuhansia kirjallisia lähteitä, joissa esiintyy suomen kieltä. Tutkimukseni olisi uusi, moderni avaus varhaissuomen tutkimukseen.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Doctoral student Anita Heim 28.320 €Exploring food choices and linking nutrition to landscape - Understanding drivers of food and nutrition insecurity of a Sub-Saharan African Indigenous group

Ympäristöntutkimus
väitöskirjatutkija

Indigenous people who are historical creators of knowledge about food, are among the most impoverished, food insecure people of the contemporary world. This is often due to regulations over the usage of natural resources and very rapid changes in social settings, climatic patterns and cultural practices. This has significantly transformed the diets of indigenous people’s worldwide, non-exemption of the Khwe San indigenous people of Namibia. Today, not only are less food available to the Khwe, but also in reduced nutritional quality. The widely available processed foods and Food Aid deliveries have created dependencies and undermined traditional food systems and health. Development projects which targeted food shortages among the Khwe San people, used conventional food aid instruments and top down project implementation, seemingly without understanding the problem and addressing the root causes. My research is focusing not only to explore the shortcomings of the present diets but also looks to identify the drivers of their food choices and the gaps of local nutritional knowledge. These findings may support the design of successful future food and nutritional education programs. In the second phase of my research a participatory mapping process will be used to engage community members to connect nutrition to landscape and explore spatial suitability of different local food system models in a bottom-up manner to serve as a communication tool towards the development agencies.

Indigenous people in remote areas have limited information about modern foods. We have no idea how they choose what they eat, and what role culture and landscape play in their nutrition. Elders instinctively know that they are better off with wild foods, yet this dialogue with young mums shaped my research proposal: „People, who drink Coca Cola are fat. I want my son to be fat.” „Why wouldn’t these chips be good for kids, it’s just corn and tomato, they wouldn’t sell us this if it’s not good.”
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FT, dosentti Heikki Helanterä 42.000 €Evoluution siirtymät ja superorganismit - evoluutiobiologinen ja tieteenfilosofinen tutkimus

Ympäristöntutkimus
2. vuosi
kokenut

Elollinen luonto muodostuu hierarkkisesti biomolekyyleistä, soluista, monisoluisista eliöistä ja niiden muodostamista ryhmistä. Uudet hierarkiatasot, kuten monisoluiset eliöt muodostuvat evoluution tuloksena. Tässä työssä tutkin evoluutiobiologian ja tieteenfilosofian keinoin sosiaalisten hyönteisyhteiskuntia (esim. muurahaiset ja mehiläiset) evoluutiivisen hierarkian tasona, ns. ”superorganismeina”.

Työssäni on kaksi päälinjaa:
1. Tutkin vertailevan evoluutiotutkimuksen ja -teorian keinoin muistuttaako muurahaisten kuningatarten ja koiraiden evoluutio sukusolujen evoluutiota. Jos teoriat jotka selittävät sukusolujen evoluution ei-sosiaalisissa eliöissä ovat yleistettävissä kuningatarten ja koiraiden evoluutioon, voidaan evoluution ajatella toimivan samoin periaattein eri hierarkiatasoilla, ja voidaan ajatella hyönteisyhteiskuntien olevan todella evolutiivisia yksilöitä, superorganismeja.
2. Tutkin kirjallisuuskatsauksin käsitteellisesti hyönteisyhteiskuntien organismaalisuuden astetta. Biologian filosofiassa organismaalisuus määritetään ns. darwinilaisen avaruuden käsittein. Yhdistän darwinilaisen avaruuden kannalta oleellisen ekologisen ja evolutiivisen kirjallisuuden, ja käsittelen sen valossa laajemmin hyönteisyhteiskuntien evoluutiota ja asemaa luonnon hierarkiassa.

Työni tuo yhteen evoluutiobiologian ja tieteenfilosofian uudella tavalla, ja luo uuden näkökulman sosiaaliseen evoluutioon.

Hyönteisyhteiskuntien, kuten muurahais- tai mehiläispesien näkeminen toiminnallisina yksilöinä tai organismeina on kiehtova ajatus sekä biologille että maallikolle. Työni yhdistää tämän aiheen alle ennennäkemättömällä tavalla formaalit evoluutiobiologiset ennusteet, empiirisen työn sekä ajankohtaiset tieteenfilosofiset käsitteelliset analyysit. Työllä on siten paljon annettavaa sekä luonnontieteille että luonnontieteiden ja sosiaalisen evoluution tarkastelulle laajemmassa katsannossa.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Yhteiskuntatieteiden maisteri Olli Herranen 28.320 €State Administration Reform as a Catalyst for Change in the Welfare State – The Case of Finland in the Context of the European Union

Yhteiskuntatieteellinen
3. vuosi
väitöskirjatutkija

Väitöstutkimukseni käsittelee suomalaisen valtionhallinnon, julkisen sektorin ja hyvinvointivaltion muutosta, ja kyseisen muutoksen suhdetta Euroopan Unionin talouspoliittiseen ohjaukseen.

EU vaikuttaa jäsenvaltioidensa toimintaedellytyksiin koordinoimalla keskitetysti julkisten talouksien kestävyyksien arviointia. Tämä tapahtuu kestävyysindikaattoreilla, joilla tehtävät arvioinnit ohjaavat politiikkasuosituksia ja valtionhallintojen saneerauksia, kuten erilaisia uudistusohjelmia. Uudistusohjelmien julkilausuttu tavoite on ollut julkisen sektorin tuottavuuden lisääminen, mutta ne ovat johtaneet laajoihin leikkauksiin ja valtionhallinnon toimintatapojen ja lainsäädännön muutoksiin.

Euroopan komissiosta lähtöisin olevia uudistuksia koordinoi sen kanssa yhteistyössä EU:n jäsenvaltioiden rahaministeriöt, kuten Suomen valtiovarainministeriö. Kansallisella tasolla toimeenpanon välineinä toimivat kestävyysindikaattorit ja organisaatiotasolla, kuten ministeriöissä, lainsäädännön muutokset sekä erilaiset budjetti- ja tulosohjaustyökalut. Valtionhallinnoissa tehtävät muutokset heijastuvat aina hyvinvointivaltioiden toimintaperiaatteisiin saakka.

Tutkimukseni keskittyy Suomen tapaukseen osana kansainvälistä kehitystä. Valtionhallinnon uudistamisohjelmia tutkimalla osoitan, kuinka hyvinvointivaltion muutokset etenevät valtionhallinnon rakenteissa. Euroopan komission julkisen talouden kestävyysindikaattoreista selviää millaiseen yleiseurooppalaiseen standardiin uudistuksilla pyritään.

Ensimmäiset aihetta käsittelevät Suomea koskevat tutkimukset ovat syntyneet tämän väitöskirjaprojektin seurauksena, vaikka uudistukset määrittelevät suomalaisen yhteiskunnan suuntaa pitkälle tulevaisuuteen. Tutkimus pureutuu myös hyvin ajankohtaiseen julkiseen keskusteluun, kuten julkisen sektorin toimintaan ja kestävyysvajeeseen.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Diplomiympäristötieteilijä Jaani Hintikainen 28.320 €Tutkimus epätavanomaisten menetelmien käyttämisestä rehevöityneiden vesistöjen kunnostuksessa

Ympäristöntutkimus
2. vuosi
väitöskirjatutkija

Monet tutkimusryhmät eri puolella maailmaa tutkivat vettä ja koittavat saada selville sen rakenteen. Kuitenkin fyysikko Jaakko Kajamaa todennäköisesti ratkaisi veden rakenteen 1990-luvun alussa. Mm. tähän veden malliin pohjautuen on Heikki Tammisalo kehittänyt Kashimori-teknologian, jolla kenties voidaan vaikuttaa veden rakenteeseen ja sitä kautta puhdistaa vettä – myös isoja määriä eli lampia ja järviä, kenties myös merta. Ensimmäiset tulokset ovat lupaavia: Janakkalan Kärmelammissa, joka käsiteltiin Kashimori teknologialla, 11 m korkea vesipatsas hapettui pohjaan asti (6 m alkaen vesi oli hapetonta) ja pohjan musta vesi kirkastui täysin. Samaten lammesta hävisivät sinileväkukinnat, jotka ovat pysyneet poissa kuuden kesän ajan.

Tässä uudessa teknologiassa on valittu uudenlainen lähestymistapa. Hypoteesi kuuluukin: tärkeintä järven vedessä ei ole sen kemiallinen puhtaus, vaan se, että järven veden rakenne on kunnossa. Tämä tarkoittaa siis sitä, että ravinteiden määrä ei olisikaan ratkaisevaa, vaan veden rakenne. Tätä hypoteesiä tukevat mm. prof. Rustum Royn, joka oli materiaalitieteiden professori, tutkimukset.

Tohtorinväitöstyössä tutkitaan ja testataan Kashimori teknologiaa laboratoriossa. Ensisijaisesti tutkitaan miten menetelmä vaikuttaa leväyhteisöön eli estääkö menetelmä sinilevien massaesiintymisen.

Tutkimuskohteeksi on otettu uusi ja innovatiivinen teknologia, jonka lähestymistapa luonnon ongelmiin on lähes täysin valtavirtatieteiden ulkopuolelta. Onnistuessaan se voi mullistaa jopa tiedettä.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FM Joonas Hirvonen 28.320 €Humans and animals in ancient Mesopotamia: descriptions of animals in the Sumerian and Akkadian literature

Humanistinen
2. vuosi
väitöskirjatutkija

Väitöskirjatyöni tutkii ihmisten ja eläinten välistä suhdetta Mesopotamiassa kirjallisuuden näkökulmasta. Työ pyrkii problematisoimaan eläimen käsitteen ja pohtii kuinka eläimet käsitteellistettiin osaksi Mesopotamian maailmankuvaa ja kuinka eläimet toimivat suhteessa yliluonnolliseen, sekä suhteessa ihmiseen. Tutkimuksessa lähestytään eläimiä laaja-alaisesti eeppisen runouden, ylistyskirjallisuuden, didaktisen kirjallisuuden, vaikuttavan kirjallisuuden (loitsut), sekä ekspressiivisen kirjallisuuden näkökulmista. Eläimet esiintyvät teksteissä usein transsendenttien ilmiöiden kuvaajina ja toimivat ikkunana ihmisten eläimiin liittämiin asenteisiin, uskomuksiin, sekä pelkoihin. Kirjallisuuden antama todistusaineisto tuodaan tutkimuksessa yhteen ikonografisen tutkimuksen kanssa.

Tutkimus on antropologinen tekstitutkimus, joka kuuluu osaksi yhteiskunta- ja kulttuuritieteellistä eläintutkimusta. Se kohdistuu ennen kaikkea kirjallisuuden käsityksiin eläimistä osana teosentristä maailmankuvaa ja se antaa tärkeää tietoa eläinten asemasta ja roolista osana Mesopotamian kulttuuria. Tutkimus on tärkeä antropologian, filosofian, kuin myös historian tutkimukselle. Työ käsittelee Mesopotamian perintöä ihmisten ja eläinten välisestä suhteesta Välimeren kulttuurialueella.

Tutkimukseni on rohkea avaus, sillä se on ensimmäinen tutkimus, joka lähestyy sumerin- sekä akkadinkielistä kirjallisuutta eläinkuvausten näkökulmasta. Tutkimuksessa kysytään ensimmäisen kerran kuinka eläin käsitteellistettiin Mesopotamiassa. Tutkimus kuvaa ihmisten ja eläinten välisen suhteen kehittymistä kolmen vuosituhannen aikana, tutkien ihmisten asenteellisia eroa eläimiin. Se havainnollistaa eläinten suhdetta yliaistilliseen maailmaan sekä ihmisten käsityksiä maailman rakenteesta.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Filosofian tohtori (PhD) Onni Hirvonen 32.400 €Instituutiot ja identiteetit - tunnustussuhdeteoreettinen näkökulma

Humanistinen
2. vuosi
tutkijatohtori

Tutkimuksessa analysoidaan instituutioiden ja identiteettien välistä suhdetta hegeliläisen vastavuoroisen tunnustuksen käsitteen kautta. Tutkimus koostuu kolmesta vaiheesta, joista kukin käsittelee yhtä kolmesta toisiinsa liittyvistä teoreettisista ongelmista. Ensimmäinen (a) on tunnustuksen ja instituutioiden kehämäisyys. Toiseksi (b) analysoidaan autenttisuuden ongelmaa. Viimeinen (c) käsiteltävä teema on globaalien instituutioiden tunnustamisen vaikeus. Näiden kolmen ongelmakentän kautta pyritään pääsemään käsiksi siihen, millä tavoin henkilökohtaiset identiteettimme ja roolimme ovat sidoksissa institutionaaliseen todellisuuteen ja millä tavoin instituutiot ovat puolestaan riippuvaisia asenteistamme niitä kohtaan. Työhypoteesina on, että juuri tunnustuksen käsite on omiaan avaamaan tätä
ilmiökenttää.

Tutkimus ammentaa sekä kriittisestä yhteiskuntafilosofiasta että analyyttisestä filosofiasta. Pyrkimyksenä on ymmärtää instituutioiden ja identiteettien vuorovaikutusta, paikata mahdolliset tähän teemaan liittyvät aukot tunnustussuhdeteoriassa ja kehittää tärkeitä käsitteellisiä työkaluja eettisten instituutioiden luomiseen. Tutkimuksella on myös käytännöllinen ulottuvuus, sillä se luo empiirisesti testattavia hypoteeseja yhteiskuntatieteiden alalle sekä auttaa meitä ymmärtämään institutionaalisen maailman ongelmia, kuten esimerkiksi poliittisesta päätöksenteosta vieraantuminen tai EU:n ja YK:n arvovaltaan liittyvät kriisit.

Miksi EU:n päätöksenteko tuntuu etäiseltä? Miksi en tunne saavani toteuttaa itseäni työelämässä? Instituutioiden ja identiteettien välisten suhteiden ymmärtäminen on erityisen tärkeää monien arkielämän ongelmien ratkaisemiseksi. Tutkimus yhdistää ratkaisussaan ennakkoluulottomasti kaksi erillistä filosofian osa-aluetta, kriittisen yhteiskuntateorian ja analyyttisen sosiaalisen ontologian, ja näyttää samalla filosofisen analyysin merkityksen eettisten instituutioiden suunnittelussa.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Filosofian maisteri Tommi Hjelt 28.320 €Lukeminen modernissa olemisen tapana. Reseptioesteettinen tutkimus Hermann Brochin ja Robert Musilin romaaneista "Die Schlafwandler" ja "Der Mann ohne Eigenschaften"

Humanistinen
2. vuosi
väitöskirjatutkija

Tutkimuksen kohteena ovat Hermann Brochin ja Robert Musilin romaanit ”Die Schlafwandler” ja ”Der Mann ohne Eigenschaften”. Tutkimuksen pyrkimyksenä on hahmottaa romaaneille oma, sosiologisista ja filosofisista teorioista poikkeava osallistumisen tapa modernin diskurssiin. Perinteinen käsitys kyseisistä romaaneista on se, että ne kuvaavat modernia todellisuutta ja näyttävät päähenkilöidensä kuvauksen avulla ihmisen ongelmallisen suhteen moderniin. Tämä käsitys pitää osittain paikkaansa, mutta sen mukaan romaaneilla ei olisi lopulta mitään niille ominaista tapaa puhua modernista – pikemminkin ne esittäisivät vain havainnollisemmin ja yksinkertaisemmassa muodossa sen, mikä on jo aiemmin tullut käsiteltyä filosofiassa ja sosiologiassa. Tutkimuksessa osoitetaan perinteisen käsitystavan riittämättömyys lähestymällä romaaneja
reseptioestetiikan kannalta, joka paljastaa romaanien lukemisen modernissa olemisen tavaksi. Romaanit siis sijoittavat muotoratkaisujensa (mm. ironisoinnin, kertojan roolin hämärtämisen ja kerrontaa rikkovien esseeosien) avulla myös lukijansa moderniin tilaan. Tämän perusajatuksen valossa pyritään luonnostelemaan romaanille ja taiteelle ylipäänsä omaa roolia modernin diskurssissa. Sosiologiset ja filosofiset teoriat voivat kuvata meille modernin todellisuuden ja ihmisen välistä ongelmallista suhdetta, mutta yksikään teoria ei avaa modernin tilaa ja sijoita kokijaansa konkreettisesti tähän tilaan. Vain taide kykenee tähän.

Modernin diskurssin eräs keskeinen toteutumisalue on kulttuuripolitiikka, mutta tästä seikasta eivät kulttuuripäättäjät ja poliitikot itse ole aina tietoisia. Tutkimukseni pyrkii tekemään selväksi, mistä kulttuuripolitiikassa lopulta keskustellaan. Silti tutkimukseni ei tule olemaan pelkkää analyysia modernin diskurssista, vaan siinä tullaan ottamaan rohkeasti mutta perustellusti kantaa osoittamalla kulttuurisen ja erityisesti taiteellisen toiminnan välttämättömyys.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Artistic researcher Felicity Holland 28.320 €Revisiting: Traumatic Memory on a Small Scale

Taiteellinen tutkimus
3. vuosi
väitöskirjatutkija

The starting point for the research is the verbalisation of trauma, the struggle to articulate an event to somebody who wasn’t there. Attempts to bring two different points of view, places and times into convergence are destined to fail. Instead, the work takes a step back and focuses on the structure of the communication process, its tensions and inherent contradictions, as a form of meta-narrative. The research also reflects on the context of its own presentation, as an individual’s very public display within the art world.

This is a bold initiative as it attempts to shed light upon something which is both hard to visualise and inherently difficult to discuss. It uses an oblique personal starting point but must generalise sufficiently in order to be accessible to a wider audience, both within artistic research circles and to the public, which will be a delicate balancing act if it is to remain effective.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Filosofian maisteri Marko Home 28.320 €Kineettisiä kuvia - Eino Ruutsalon liikevoiman lähteillä 1961-1971

Humanistinen
väitöskirjatutkija

Tutkimukseni aihealue on uusia ilmaisumuotoja etsivä taide Suomessa 1960-luvulla. Väitöskirjani osallistuu tieteelliseen keskusteluun Suomen nykytaiteen juurista. Lähestyn aihetta kuvataiteilija ja elokuvantekijä Eino Ruutsalon (1921–2001) kautta.

Eino Ruutsalo oli Suomen taidekentällä poikkeuksellisen monipuolinen hahmo, eri taiteenlajien välillä työskentelevän nykytaiteilijan prototyyppi, joka vuosina 1952–1998 teki yli 40 elokuvaa ja yli 2000 muuta teosta (grafiikkaa, maalauksia, kineettistä taidetta jne.). Vuonna 1968 Amos Andersonin taidemuseossa Ruutsalon ”Valo ja liike”-näyttelyn yhteydessä järjestetty poikkitaiteellinen ”Sähkö-shokki-ilta” lukeutuu suomalaisen avantgarden huippuhetkiin. Ruutsalon 1960-luvun työt kestävät hyvin myös kansainvälisen vertailun, ja hänen kokeellisia elokuviaan esitetään yhä edelleen ulkomaisissa taidemuseoissa ja gallerioissa.

Tutkimuksessani pyrin selvittämään, mikä oli Eino Ruutsalon rooli taiteen uusien ilmaisumuotojen saapumisessa Suomeen 1960-luvulla. Tähän haen vastausta pohtimalla, miten Ruutsalo päätyi kokeellisen taiteen pariin, minkälaisen vastaanoton Ruutsalon 1960-luvun kokeilut saivat, ja missä määrin Ruutsalo oli nykytaiteen konventioiden edelläkävijä Suomessa. Kontekstin rekonstruoimiseksi tarkastelen myös laajemmin Suomen 1960-luvun taidekentän tilannetta ja problematiikkaa. Tutkimukseni tavoitteena on tuoda uutta tietoa paitsi Eino Ruutsalosta myös Suomen nykytaiteen juurista.

Eino Ruutsalo (1921–2001) oli 1960-luvulla Suomen taidekentän keskeisiä kokeilijoita, joka toteutti teoksiaan eri välinein yhteistyössä muusikoiden, runoilijoiden ja tanssijoiden kanssa. Ruutsalo oli kotimaisen kokeellisen elokuvan pioneeri, joka aukoi uusia uria myös mm. lettristisen ja kineettisen taiteen saralla. Toistaiseksi Ruutsalosta ei kuitenkaan ole tehty lainkaan tutkimusta. On siis korkea aika ryhtyä kartoittamaan tämän edelläkävijän vaiheita.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Master of Arts (M.A.) Sami Honkasalo 28.320 €Horpan kielen kielioppi (Grammar of the Horpa Language)

Humanistinen
2. vuosi
väitöskirjatutkija

Väitöskirjani tavoite on kuvata horpan kielen kielioppi keskittyen sen geshizha-varianttiin. Erittäin puutteellisesti tutkittu horpa on sinotiibetiläinen Kiinan Sichuanissa puhuttu vähemmistökieli eikä se omaa kirjallista muotoa. Koska monet nuoret horpan puhujat siirtyvät yhä useammin alueella hallitsevien kiinan ja tiibetin kielten käyttäjiksi, horpan kieli on kuvattava mahdollisimman aikaisin sen ollessa vielä elinvoimainen. Laadittuja tutkimusmateriaaleja voidaan jatkossa käyttää myös kielen ylläpitoon ja kehittämiseen. Metodologisesti työ jakautuu kahteen osaan: aineiston kerääminen ja sen analysointi. Kerään kielenkuvauksessa käytetyn aineiston pääasiallisesti Kiinan Sichuanin maakunnassa asuvien horpien keskuudesta. Kerätty aineisto analysoidaan hyödyntäen kielitieteessä vakiintuneita ja yleisesti hyväksyttyjä toimintatapoja. Koska horpa on sekä äänne- että muoto-opillisesti erittäin kompleksinen kieli, painotan erityisesti näitä kahta kielitieteen tutkimusalaa projektissani. Työstä noin neljännes toteutuu kenttämatkoina horpien keskuudessa.

Suorittaessaan kenttätutkimusta täysin erilaisessa kulttuuriympäristössä kielitieteilijä joutuu vastakkain vieraan todellisuuden kanssa, mikä johtaa hänet ajoittain jopa kyseenalaistamaan omat aikaisemmin itsestään selvinä pitämänsä elämänarvonsa. Tämän lisäksi tutkija löytää monesti uutta aineistoa, joka ei sovi minkään aikaisemman valtateorian puitteisiin. Häneltä vaaditaankin rohkeutta olemaan valmis muuttamaan ja korjaamaan omia tieteellisiä näkemyksiään uusien havaintojen perusteella.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FM Aleksi Huhta 21.240 €Practicing Race: Racial Thought and the Making of Finnish Americans, 1890-1938

Humanistinen
4. vuosi
väitöskirjatutkija

Tutkin väitöskirjassani Yhdysvaltain suomalaissiirtolaisten rotuun liittyviä käsityksiä ja kokemuksia 1890-luvulta 1930-luvun loppuun ulottuvalla ajanjaksolla. Tutkimukseni tavoitteena on selittää, miten rotuajattelu muovasi siirtolaisten käsityksiä ihmisten erilaisuudesta ja arvosta. Tarkastelen tutkimuksessani myös erilaisuuskäsitysten ilmenemistä ihmistenvälisen arkisen vuorovaikutuksen käytännöissä. Aineistoni koostuu pääasiassa siirtolaissanomalehdistä, aikalaiskirjallisuudesta sekä haastattelumateriaalista.

Tutkimukseni sijoittuu siirtolaisuushistorian sekä rasismintutkimuksen kentille. Vaikka suomalaista Amerikan-siirtolaisuutta ja amerikansuomalaista identiteettiä on tutkittu paljon, ei tutkimuksessa ole juuri kiinnitetty huomiota rotuajattelun merkitykseen. Tämä on merkittävä puute ottaen huomioon rodun käsitteen keskeisen sosiaalisen merkityksen USA:ssa. Tutkimukseni osallistuu myös laajempaan tutkimuskeskusteluun eurooppalaissiirtolaisten ja amerikkalaisen rasismin suhteesta. Tätä teemaa on käsitelty paljon, mutta vain harvoin siirtolaisten itsensä tuottaman, ei-englanninkielisen aineiston valossa. Oma tutkimukseni käsittelee juuri siirtolaisten omia tapoja hahmottaa rodun käsitettä ja rasismin ideologiaa.

Tutkimukseni laajempana tavoitteena on tuoda esiin suomalaisten historiallisesti moniulotteista suhdetta rasismin ja rotuajattelun ideologioihin. Tämä auttaa myös asettamaan nykyiset rasismikeskustelut osaksi historiallisia kontekstejaan.

Suomalaisen rasismin historiaa luotaava tutkimus on rohkea avaus yhteiskunnallisessa ympäristössä, jossa rasismi on vaarallisesti normalisoitumassa. Viime aikojen monikulttuurisuus- ja maahanmuuttokeskustelut ovat osoittaneet, kuinka kipeästi Suomessa tarvitaan tutkimukseen perustuvaa tietoa rasismista. On tullut myös selväksi, kuinka tarpeellista on tutkimus suomalaisten omista historiallisista maahanmuuttokokemuksista. Oma tutkimukseni on rohkea tutkimuksellinen avaus näihin teemoihin.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

KM Hanna-Maija Huhtala 28.320 €Philosophy of citizenship education from the perspective of Critical Theory

Humanistinen
4. vuosi
väitöskirjatutkija

Voidaanko kansalaisuuskasvatuksen avulla saavuttaa solidaarisempi ja eettisesti kestävämpi yhteiskuntatila? Mitä tarkoittavat rationaalisuus, vapaus ja moraali nykymaailmassa? Poikkitieteellinen väitöstutkimukseni on rohkea ja kunnianhimoinen puheenvuoro kansalaisuuskasvatusta ja moraalista toimijuutta koskevien kysymysten tarkastelemiseen. Väitöstutkimuksen erityisenä mielenkiinnon kohteena ovat yksilön ja yhteiskunnan väliset dikotomiat ja kriittisen teorian niihin tarjoamat ratkaisumahdollisuudet. Millaisia käsitteellisiä välineitä Adornon filosofia tarjoaa ajankohtaisille kansalaisuuskasvatuksen teoretisoinneille? Tähän pääkysymykseen pyritään vastaamaan seuraavien tarkentavien kysymysten avulla:
1.Mitä autonomian käsite tarkoittaa kriittisen teorian kontekstissa?
2.Miten Adornon ja Marcusen käsitykset järjestä eroavat ja täydentävät toisistaan?
3.Millainen on Adornon käsitys moraalista?
4.Miten järki ja vapaus filosofisina käsitteinä suhteutuvat toisiinsa Adornon kriittisen teorian valossa?

Väitöstyötutkimus on rohkea ja kunnianhimoinen puheenvuoro ajankohtaisiin kansalaisuuskasvatusta koskevien kysymysten tarkastelemiseen. Omalta osaltaan tämä Theodor W. Adornon filosofiasta ammentava tieteen raja-aitoja ylittävä tutkimus kantaa vastuunsa kasvatuksellisesti tärkeiden demokraattisuuden, suvaitsevaisuuden ja dialogin edistämisestä.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

VTM Antti Hyrkäs 14.160 €Tutkimus startup-yrittäjyyden pitkälle eriytyneestä alakulttuurista ja tämän kulttuurisen muodon merkityksestä

Yhteiskuntatieteellinen
4. vuosi
väitöskirjatutkija

Väitöskirjani analysoi startup-yrittäjien tarinoissa toistuvia narratiiveja ja käsitteitä, ja rakentaa niiden pohjalta mallin startup-yrittäjyyden "kulttuurisesta muodosta". Mallin avulla tutkin, miksi startup-yrityksissä vallitsee niin erilainen eetos ja erilainen näkökulma talouteen kuin perinteisemmissä arvoyhtiöissä ja kasvuyrityksissä. Miksi tämän kasvuyrittäjyyden muodon (skaalautuvat teknologiayritykset) kylkeen on noussut niin vahva alakulttuuri? Tutkimus kartoittaa startup-tarinoissa toistuvia episodeja ja käsitteitä, ja aineistot on siten kerätty pääasiassa yhdysvaltalaisista talouslehdistä ja startup-oppaista. Täydentävänä aineistona on haastatteluja ja havainnointiaineistoa Suomen startup-piireistä sekä Piilaaksosta. Sosiologisen mallin rakentaminen kulttuurisesta muodosta on keskeisessä roolissa tutkimuksessani. Malli auttaa vastaamaan siihen, miksi näin omintakeinen kulttuurinen muoto on niin elinvoimainen juuri nyt. Miksi perinteinen yrittäjyyden eetos ei riittänyt? Miksi startup-yritys asettuu usein talouden “sisäiseksi ulkopuoliseksi”, vaikka se olisi vahvasti rahoitettu tai jopa tuottava?

Tutkimukseni haastaa käsityksen startup-yrittäjyydestä kasvuyrittäjyyden suorana jatkumona. Startup-yrittäjyys on eriytynyt kulttuurinen muoto, jossa yrityksen itsekuvaus rakentuu erillään markkinoista, usein jopa markkinlähtöistä puhetapaa vierastaen. Startup-kulttuuria ei ole tutkittu sosiologisesti, vaikka aihe on kuuma ja herättää intohimoja. Lisäksi tutkimukseni hyödyntää uutta mallintamisen tapaa, jossa kartoitetaan kulttuuriin vaikuttavia ympäristöjä.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FM Marika Hyttinen 28.320 €Oulun Pikisaaren pikiruukki – historiallisen arkeologian tutkimus esiteollisen yhteisön arjesta ja maailmankuvan muutoksesta n. 1650–1850

Humanistinen
2. vuosi
väitöskirjatutkija

Tutkimus käsittelee Oulun Pikisaaren esiteollisen pikiruukkiyhteisön arkea ja maailmankuvaa modernisoituvassa maailmassa. Tutkin aihetta ruukkialueelta esiin kaivetun ainoalaatuisen ja rikkaan arkeologisen materiaalin sekä historiallisen lähdeaineiston kautta. Keskiössä ovat kysymykset varhaismodernin yhteisön arjesta, tavoista, tuotannosta sekä perinteisen, luontosidonnaisen yhteisön maailmankuvan murroksesta modernin ajan kynnyksellä. Pikiruukit ovat toistaiseksi tutkimattomia historiallisessa arkeologiassa, joten kyseessä on avaus uuteen tutkimuskohteeseen ja -aineistoon. Tutkimus kytkeytyy kansainväliseen yhteyteen Oulusta Eurooppaan suuntautuneen piki- ja tervakaupan sekä globalisaation kautta.

Suomen pikiruukit ovat lähes tutkimattomia kohteita historiallisessa arkeologiassa. Oulun Pikisaaren pikiruukki on ainoa, jossa on tehty arkeologisia kaivauksia. Kyseessä onkin avaus uuteen tutkimuskohteeseen ja -aineistoon. Tutkimukseni on ensimmäinen, joka käsittelee pikiruukkeja laajasti yhdistäen arkeologista ja historiallista lähdeaineistoa. Tutkimukseni myötä astun rohkeasti "tuntemattomalle maaperälle" ja otan käsiteltäväkseni tämän haastavan, mutta antoisan ja mielenkiintoisen aineiston.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FM Matti Häkkilä 28.320 €Biological homogenization of bird communities under human influence - Lintuyhteisöjen biologinen samankaltaistuminen ihmistoiminnan vaikutuksesta

Ympäristöntutkimus
4. vuosi
väitöskirjatutkija

Ihmisen aiheuttama elinympäristöjen muuttuminen on yksi vakavimpia uhkia monimuotoisuudelle maailmassa. Suojelualueiden perustaminen on tavallisin keinoja monimuotoisuuden ylläpitämiseksi. Kuitenkin myös suojelualueita ympäröivien alueiden laatu voi ratkaisevasti vaikuttaa suojelualueen lajistoon ja sen rikkauteen. Biologinen homogenisoituminen eli samankaltaistuminen tarkoittaa sitä, että esimerkiksi elinympäristön pirstoutumisen takia tiettyyn habitaattiin erikoistuneet lajit häviävät ja tilalle tulee generalisteja, ja erilaisten habitaattilaikkujen lajisto samankaltaistuu. Lajimäärä voi pysyä samana tai jopa kasvaa, joten pelkkä lajimäärä ei olekaan hyvä monimuotoisuuden mittari. Tässä väitöskirjassa tutkin pirstoutumisen ja muun ihmisen aiheuttaman maankäytön vaikutuksia boreaalisen havumetsän lintuyhteisöjen monimuotoisuudelle. Aineistona käytän pitkäaikaisaineistoja Metsähallituksen sekä Luonnontieteellisen Keskusmuseon linja- ja pistelaskennoista sekä Minnesotan Yliopiston tekemiä yli 20 vuoden vakioituja pistelaskenta- ja lintuatlasaineistoja, joiden keräämiseen olen itsekin osallistunut. Aineiston avulla tutkitaan pirstoutumisen vaikutusta lintuyhteisöihin, paikallisten elinympäristömuutosten aiheuttamaa muutosta yhteisöjen koostumuksessa sekä laajempaa maisematasolla tapahtuvaa diversiteetin muutosta.

Tutkimus tuo uutta, tärkeää tieto monimuotoisuuden suojelusta. Luonnonsuojelualueiden perustaminen on yksi tärkeimpiä ja yleisesti käytettyjä keinoja monimuotoisuuden suojeluun. Tutkimuksessa selvitetään ja myös kyseenalaistetaan nykyisen luonnonsuojeluverkoston kyky ylläpitää luonnon monimuotoisuutta.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FT Nora Hämäläinen 42.000 €Moral Philosophy, Self-help and Technologies of the Self

Humanistinen
kokenut

Projekti käsittelee hyvää ihmisyyttä koskevien käsitysten muotoutumista ja muutosta, keskittyen kolmeen keskenään erilaiseen keskusteluun: 1) populaariin self-help -ilmiöön, 2) sitä käsittelevään sosiologiseen ja kriittiseen journalistiseen kirjallisuuteen, sekä 3) akateemisen filosofian parissa kasvavaan ajatukseen filosofiasta terapiana tai oman itsensä työstämisenä. Self-help -kirjallisuudesta on viime vuosikymmeninä muodostunut aikamme ehkä keskeisin ja omaleimaisin hyvän elämän diskurssi, johon törmää yhä useammassa paikassa: naistenlehdissä, henkilöstökoulutuksessa, psykologin vastaanotolla tai joogatunnilla. Myös sen kriittinen tarkastelu on viime vuosina saanut enemmän näkyvyyttä medioissa. Tämä tutkimus näyttää nämä keskustelut uudessa valossa, asettaen ne rinnakkain akateemisen filosofian oman ”terapeuttisen käänteen” kanssa (Foucault, Hadot, Wittgenstein; Murdoch, Nussbaum, Cavell). Yhdessä nämä keskustelut piirtävät yllättävän kuvan post-sekulaarista yhtenäiskulttuurista, jossa itsen kehittämisestä on tullut syvällisyyden ja henkisyyden keskeisin muoto.

Tämä on ensimmäinen systemaattinen tutkimus populaarin self-help -kulttuurin ja filosofian sisäisen terapeuttisen käänteen välisistä suhteista, ja niiden laajemmasta kulttuurisesta merkityksestä. Tutkimus sisältää myös self-help -kirjallisuutta käsittelevän sosiologisen keskustelun pääpiirteiden uudelleen arvioinnin.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Filosofian tohtori Ciro Imperato 32.400 €Kohteen siirtämistä ilmaisevien verbien metaforinen käyttö Suomessa ja Italiassa

Humanistinen
tutkijatohtori
kieliohjelma

Italiankielisessä tutkimuksessani on kaksi tavoitetta: 1) tutkia vertailevasti italian ja suomen siirtotapahtumaverbien dare, portare, prendere, togliere, mettere ja niiden suomen vastineiden metaforista laajentumisprosessia kognitiivista lähestymistapaa hyödyntäen sekä 2) soveltaa tutkimuksestani saatuja tuloksia didaktisiin tarkoituksiin: suunnitella luentoja ja laatia opetusmateriaalia italian kielen suomenkielisille oppijoille. Kohderyhmät ovat: Helsingin yliopiston italialaisen filologian sekä Jyväskylän yliopiston italian kielen opiskelijat. Tutkimusaineisto koostuu sanakirjoista, käännöksistä ja netistä kerätyistä esimerkeistä.
Tutkimukseni viimeisen osan keskeisiä kysymyksiä ovat mm., miten voi laatia opiskelijaystävällisiä kuvausmalleja ja kognitiivisiin prosesseihin pohjautuvia opetusstrategioita. Samoin pohdin, minkälaisia tehtävien tulisi olla, jotta ne olisivat oppijan tasolle ja tarpeille sopivia ja missä määrin opetuksessa voi käyttää kognitiivisen kielentutkimusten piirissä kehiteltyjä käsitteitä.
Uutta kokeiluluonteisessa opetusmateriaalissani on uudenlaisen opetusmetodin sekä tehtävien tuottamisen ja testaamisen lisäksi myös pyrkimys kerätä ja hyödyntää tietoa oppijan oppimiskokemuksesta ja hänen suhtautumisestaan kognitiiviseen pedagogiseen lähestymistapaan.

Aion kehitellä didaktisia strategioita, joiden avulla suomalainen italian oppija voi syventää tuntemustaan italian ja suomen leksikossa toimivista prosesseista uudella tavalla: selvittämällä leksikon ja kielen ulkopuolisen kokemuksellisuuden välisiä suhteita. Tarkoitukseni on myös valmistella suomalaisille italian opiskelijoille suunnattu luentosarja sekä laatia siihen liittyviä tehtäviä tutkimukseni tulosten pohjalta.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Valtiotieteen maisteri Julia Jansson 28.320 €Honourable criminals or evil enemies? –Terrorists as political offenders

Yhteiskuntatieteellinen
väitöskirjatutkija

Väitöskirjassani tutkin terrorismin epäpolitisointia viimeisten vuosikymmenten aikana. Tärkeimmät tutkimuskysymykseni ovat: Miten ja milloin terrorismin epäpolitisointi 'trendi' on alkanut? Minkä takia muutos tapahtui ja minkälaisia vaikutuksia sillä voi mahdollisesti olla?

Osoitan, että terrorismi on kasvavassa määrin epäpolitisoitu kansainvälisillä foorumeilla ja terrorismi alettu määritellä "tavalliseksi", ei-poliittiseksi rikollisuudeksi. Kyseessä on selkeä muutos entiseen verrattuna. Terrorismia on vuosikymmenet pidetty poliittisena rikollisuutena niin akateemisissa määritelmissä kuin kansainvälisen yhteistyön puitteissakin.

Yhtä aikaa epäpolitisoinnin kanssa monissa maissa on säädetty uusia terrorismilakeja, jotka ovat kohdistettu paitsi tekoihin itseensä, myös niihin liittyviin poliittisiin kysymyksiin. Tästä esimerkkinä voidaan pitää terrorismin 'glorifioinnin' rangaistavaksi tekeviä lakeja Euroopassa. Yksi keskeisistä kiinnostuksen kohteistani on tämä epäpolitisoinnin ja uusien kriminalisointien välinen ristiriita.

Esitän, että terroristien suunnatessa hyökkäyksensä demokraattisia arvoja vastaan, kuten tänä päivänä on tapahtunut, heitä vastaan suunnatut lait ja rangaistukset ovat ankaroituvat. Ankaruus on helpompi perustella sivuuttamalla tekojen motivaatiot. Jos terrorismia taas käytetään demokraattisten tavoitteiden edistämiseen, tekojen poliittiset tavoitteet tuodaan herkemmin esiin, vaikka väkivalta itsessään tuomittaisiinkin.

Käsittelen ajankohtaista terrorismikysymystä historiallisesta näkökulmasta, ja osoitan, että terrorisminvastainen taistelu ei ole niin arvovapaata kuin annetaan ymmärtää. Avaan näkökulmia toisaalta siihen, mitä hyötyä epäpolitisoinnista voi kansainväliselle terrorisminvastaiselle yhteistyölle olla, mutta samaan aikaan käsittelen myös sen varjopuolia.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Jatko-opiskelija Kim Jeongdo 28.320 €Leksikaalinen ikonisuus ja sen neutraalistuminen etymologisesta näkökulmasta

Humanistinen
2. vuosi
väitöskirjatutkija

Suomalaisessa etymologisessa tutkimuksessa yhtenä etymologisena selityksenä on käytetty ikonisuutta, joka on ekspressiivisyyden ja äänteellisen motivaation rinnakkaiskäsite. Kaikki nämä termit viittaavat sanoihin, jotka kuvailevat äänneasullaan tarkoitettaan. Ongelmana on kuitenkin, että useita neutraalisanoja on pidetty alun perin ikonisina, mutta missään suomalaisessa etymologisessa kirjallisuudessa ei ole kuvattu neutraalistumisprosessia eli sitä, miten ikoninen sana on neutraalistunut.
Väitöskirjani tarkoituksena on antaa kriteerit, joita voidaan soveltaa käytettäessä ikonisuutta etymologisena selityksenä. Työni koostuu teoreettisesta ja empiirisestä osasta. Teoreettisessa osassa luokitellaan ikonisuutta alakäsitteisiin ja pohditaan, mikä niistä voi toimia etymologisena lähtökohtana. Lisäksi tarkastellaan ikonisten sanojen polyseemisyyttä, josta arvelen neutraalistumisen aiheutuvan. Empiirinen osa taas on varsinainen etymologioita käsittelevä osa, jossa kuvataan tarkasteltavien suomen kielen sanojen alkuperäiset ikonisuuteen perustuvat konventiot ja semanttiset neutraalistumisprosessit. Tutkimus kuuluu myös yleisen kielitieteen ja semiotiikan alaan: se havainnollistaa leksikkojen diakronista semioottista moninaisuutta.

Väitöskirjassani käsiteltävä aineisto koskee onomatopoetiikkaa, etymologiaa, semantiikkaa, kielitieteellistä semiotiikkaa, suomen kielen dialektologiaa ja typologiaa. Osassa näistä tieteenaloista on vallinnut yksipuolisuus: onomatopoeistiikassa ja semantiikassa on painotettu vain synkronista metodiikkaa, kun taas etymologiassa semantiikan teorioita ei ole hyödynnetty perusteellisesti. Väitöskirjatutkimukseni siis kytkee mainitut tieteenalat toisiinsa.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

VTM Maija Jokela 28.320 €Nuorten kansalaisuus toiminnassa. Etnografinen tutkimus elämänpoliittisista liikkeistä – tapaukset Kallioliike ja talonvaltaus

Yhteiskuntatieteellinen
väitöskirjatutkija

Väitöskirjani on osa hanketta Citizens in the Making: Ethnography and Big Data on Youth Engagement, Participation, and Marginalization in 2010s Finland. Hanke ja tutkimukseni lähtevät liikkeelle käsityksestä kansalaisuudesta toimintana. Ne kysyvät millaista kansalaisuutta nuoret rakentavat 2010-luvulla, jota leimaavat edustuksellisen demokratian kriisi ja osallistumisen polarisoituminen. Mihin suuntaan suomalainen yhteiskunnallinen vaikuttaminen on kehittymässä?
Etnografisessa väitöstutkimuksessani tutkin epäkonventionaalisella tavalla aktiivisia nuoria kahden erilaisen aktivismin virtauksen kautta – vasemmisto-anarkistista liikehdintää talonvaltauksen ja uutta kaupunkiaktivismia Kallio-liikkeen kautta. Liikkeiden sekä niiden saaman vastaanoton kautta tarkennan tähän asti jäsentymätöntä kuvaa uudesta elämänpolitiikkaan, projekteihin ja löyhiin verkostoihin perustuvasta yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta ja sen paikasta suomalaisessa poliittisessa kulttuurissa. Olen kirjoittanut talonvaltauksesta sosiologian pro graduni (2012) sekä artikkelin.
Etnografian lisäksi aineistoani ovat aktiivien ja Helsingin kaupungin toimijoiden haastattelut sekä media-aineistot. Analyysikehikkonani käytän julkisen oikeuttamisen analyysiä, jossa moraalisia oikeutuksia luokitellaan seitsemän ”maailman”– inspiraation, kodin, maineen, kansalaisuuden, markkinoiden, teollisuuden ja ekologian – avulla.

Tutkimukseni on rohkea avaus, sillä se tarttuu marginaalisiin mutta julkisuudessa hyvin näkyviin ja ajankohtaisiin ilmiöihin sekä avaa perinteistä käsitystä yhteiskunnallis-poliittisesta toiminnasta. Tutkimus kartoittaa 2010-luvun nuorten vaikuttamista: elämänpolitiikkaan, verkostoihin ja projekteihin perustuvaa liikehdintää ja sen elintilaa suomalaisessa poliittisessa kulttuurissa, jossa "politiikka" määrittyy edelleen edustuksellisen demokratian ja sitä lähellä olevien järjestöjen kautta.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FM, tohtorikoulutettava Sanna Joska 28.320 €Representing Imperial Children. Power and Communication in Antonine Rome

Humanistinen
4. vuosi
väitöskirjatutkija

Väitöskirjassani tutkin sosiaalista valtaa ja asemaa antiikin Roomassa keisarillisen perheen lapsista tehtyjen kuvausten kautta. Tutkimus liittyy teemoiltaan Rooman valtakunnan valtasuhteiden tutkimukseen ja antiikintutkimuksen piirissä viime vuosikymmenten aikana suositummaksi nousseeseen perheen- ja lapsuudenhistoriaan. Uusien näkökulmien tuominen sekä keskusteluun Rooman keisarikunnan valtastrategioista että antiikin lapsuuden historiasta on tarpeellista. Lähtökohdiltaan tutkimus on sosiaalihistoriallista, pyrkien selvittämään yhteiskunnan eri ryhmien välisiä suhteita ja nostamalla esiin kysymyksiä perheestä, elämänkaaresta ja sukupuolesta. Tutkimuksessani nostan esille lasten roolin valtasuhteiden kentästä kysymällä, mitä vallasta ja asemasta haluttiin viestiä käyttämällä keisarillisten lasten kuvauksia. Tarkastelen kysymystä kahdesta eri näkökulmasta, joiden toimijoina ovat keisarillinen hallinto ja keisarin alamaiset. Väitöskirjassani osoitan, että lapsuudella oli merkittävä rooli paitsi Rooman keisareiden, myös tämän alamaisten valtaretoriikassa. Tutkimuksen lähdeaineisto on laaja ja sisältää monentyyppistä materiaalia, mikä mahdollistaa kattavan kuvan luomisen lasten asemasta ja julkisesta kommunikaatiosta.

Väitöstutkimuksessani astun kahden antiikintutkimuksen parissa vakiintuneen tutkimusperinteen alueelle ja yhdistän ne tavalla, jota ei aiemmin ole tehty. Tutkimus on metodologisesti vaativa ja hyödyntää monenlaisia lähdeaineistoja. Väitöstutkimukseni tuo uusia näkökulmia sekä keisarillisen Rooman, että nykypäivän yhteiskuntaan tarkastelemalla sosiaalisen vallan ja aseman määrittelyn prosesseja, ja valottamalla lapsuudelle annettuja kulttuurisia rooleja.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FM Saila Järvinen 28.320 €Referoinnin konventiot liikkeessä

Humanistinen
väitöskirjatutkija

muovautumista tekstilajien muutoksen mukana. Tarkastelun kohteena on puheen esittäminen näytelmätekstille tyypillisessä muodossa sellaisissa teksteissä, jotka eivät ole näytelmiä eli joissa kyseinen muoto ei ole konventionaalinen referoinnin tapa. Tutkimuksen aineisto on koottu kirjoittamisen areenoilta, joilla kirjoitetun kielen konventioiden voidaan nähdä hakevat rajojaan ja muotoutuvan uudelleen: analysoitavana on arkikertomuksia, kaunokirjallisuutta ja kaunokirjallis-journalistisia lehtijuttuja.

Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa selvitän kognitiviisen kielentutkimuksen, keskustelunanalyysin ja narratologian teoriakehyksiin tukeutuen, millaiset tekstin ja keskustelun piirteet tarkasteltavissa tekstilajeissa kutsuvat juuri näytelmämuotoista dialogia muunlaisen suoran esityksen sijaan. Toisessa vaiheessa syvennyn osa-aineistojen analyysista nouseviin teemoihin ja etenen kohti kokonaisvaltaista käsitystä näytelmämuotoisen dialogin ei-konventionaalisesta käytöstä osana kirjoitetun kielen normien liikkuvuutta. Tutkimuksen päämääränä on selvittää, millaiset vuorovaikutukselliset tavoitteet motivoivat totuttujen referointikonventioiden venyttämistä, mitkä tekstilajimallit ohjaavat uudenlaisten referointitapojen kokeilua ja millaisen normineuvottelun tuloksena uudet referointikonventiot vakiintuvat tekstilajeihin.

Tutkimus tuo esille aiemmin lähinnä kirjoitusteknisenä kuriositeettina pidetyn referoinnin osa-alueen ja kurkottaa sen välityksellä kohti ymmärrystä siitä perustavanlaatuisesta tekstilajien muutoksesta, joka aiheutuu arkivuorovaikutuksen toteutumisesta yhä useammin kirjoitetussa, sähköisessä muodossa. Tutkimus yhdistää kaksi kielitieteen teoriakehystä, kognitiivisen ja vuorovaikutuslingvistiikan, ja tekee uuden avauksen kielen- ja kirjallisuudentutkimuksen välisen vuoropuhelun käynnistämiseksi.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Yhteiskuntatieteiden tohtori Tuukka Kaidesoja 42.000 €Mekanismeihin perustuva kognitiivisen sosiologian metodologia

Yhteiskuntatieteellinen
kokenut

Kognitiiviset sosiologit ovat esittäneet uusia teoreettisia avauksia monien tärkeiden sosiaalisten ilmiöiden tutkimiseen ottamalla käyttöön kognitiotieteiden käsitteitä ja teorioita. He ovat myös kritisoineet sosiologisten teorioiden perinteisiä oletuksia kognitiosta ja kulttuurista. Näistä seikoista huolimatta kognitiivinen sosiologia muodostaa vain marginaalisen, hajanaisen ja huonosti tunnetun tutkimusalueen nykysosiologiassa. Tämä on siinä mielessä ongelmallista, että kognitiotieteissä tutkimus on suuntautunut viime vuosikymmeninä aiempaa enemmän inhimillisen kognition sosiaalisiin ja kulttuurisiin aspekteihin. Näin ollen kognitiotieteet asettavat sosiologialle uudenlaisia haasteita ja mahdollisuuksia, joihin sosiologiassa ei ole vielä kunnolla vastattu.

Tutkimuksessani tartun tähän kognitiotieteiden haasteeseen kehittämällä kognitiiviselle sosiologialle yleistä metodologiaa, jonka tavoitteena on paitsi parantaa ja yhtenäistää kognitiivisen sosiologian tutkimuskäytäntöjä myös lisätä kognitiotieteiden ja sosiologian dialogia. Metodologian rakentamisessa nojaan muun muassa keskitason teorian käsitteeseen, mekanismeilla selittämisen ideaan ja monitasoiseen mekanismitulkintaan. Analysoin tutkimuksessani myös kognitiivisen sosiologian tutkimuskäytäntöjen ongelmia ja esitän niihin ratkaisuja em. metodologian pohjalta. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi teen kolme tapaustutkimusta kognitiivisen sosiologian eri aspekteista.

Koska tutkimukseni tähtää kognitiivisen sosiologian nostamiseen marginaalista sosiologian ytimeen ja pyrkii luomaan uutta metodologiaa tieteidenväliselle tutkimukselle, jossa integroidaan kognitiotieteiden ja sosiaalitieteiden teorioita ja menetelmiä. Lisäksi tutkimuksessani yhdistetään uudella tavalla metodologista, käsitteellistä ja empiiristä analyysiä.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Valtiotieteiden tohtori Anni Kajanus 13.500 €Yhteistyön sosiaalinen ja kognitiivinen kehitys lapsuudessa: Kulttuurienvälinen vertaileva tutkimus Kiinassa ja Englannissa

Yhteiskuntatieteellinen
tutkijatohtori

Projekti tutkii lasten yhteistyötaitojen ja -motivaatioiden sosiaalista ja kognitiivista kehitystä Kiinassa ja Englannissa, yhdistäen antropologian ja psykologian metodeja ja lähestymistapoja. Tutkimus rakentaa aiemmalle tutkimukselleni Kiinassa, joka koostui etnografisesta kenttätyöstä kahdessa koulussa (eliitti- ja työläisyhteisössä), sekä kokeellisesta osuudesta joka tutki etnografisesta vertailusta nousseita kysymyksiä liittyen mm. jakamiseen, auttamiseen ja kilpailulliseen motivaatioon. Tarkoitus on toistaa vastaava tutkimus Chathamissa Englannissa, aloittaen etnografisella kenttätyöllä, jonka myötä muodostuu syväluotaava kuva lasten oppimisympäristöstä (esim. yhteistyön mallit koulussa ja kotona, valta-asemat ja auktoriteetti lasten laajemmassa elinympäristössä). Tämän kulttuurienvälisen vertailun pohjalta suunnittelen kokeellisen osuuden, joka tutkii yhteistyön elementtejä (jakaminen, auttaminen jne.) kehityspsykologisesta näkökulmasta. Olen sosiaaliantropologi ja tutkimukseni kokeelliset osuudet suunnittelen yhteistyössä Harvardin yliopiston psykologien kanssa. Tutkimuksen tavoitteet ovat: (1) Tuottaa uutta tietoa yhteistyötaitojen ja -motivaatioiden kehityksestä lapsuudessa. (2) Tuottaa aineistoa joka on sekä ekologisesti validi antropologisesta näkökulmasta että systemaattista ja toistettavaa psykologian vaatimusten mukaisesti. (3) Edesauttaa antropologian, psykologian ja muiden kognitiivisten tieteiden välistä kommunikointia ja integraatiota.

(1) Tutkimuksen tekeminen tavalla joka täyttää antropologiset vaatimukset ekologisesta validiteetista ja psykologian vaatimukset systemaattisuudesta on erittäin haastavaa ja samaan aikaan tarpeellista. (2) Harvat sosiaali- ja kulttuuriantropologit käyttävät tutkimuksessaan evoluutioteorian näkökulmia, johtuen sen monista ongelmallisista puolista. On kuitenkin erittäin tarpeellista että antropologit osallistuvat lajikehityksen tutkimukseen muutenkin kuin kritisoimalla keskustelua ulkoa käsin.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Valtiotieteen tohtori, dosentti Kristiina Kalleinen 32.400 €Elämäkerta Suomen mineralogian isästä Nils Gustaf Nordenskiöldistä

Humanistinen
tutkijatohtori

Nils Nordenskiöld (1792-1866) oli järjestelmällisen malminetsinnän,geologisen kartoituksen ja mineralogisen tutkimuksen uranuurtaja Suomessa. Elämäkerta Nordenskiöldistä tulee olemaan suureksi osaksi tieteenhistoriaa sekä kuvaus hänen ulko- ja kotimaisista tutkimusverkostoistaan. Merkittävän panoksen Suomen tiedeyhteisön kehittymiseen Nordenskiöld toi olemalla Suomen Tiedeseuran syntysanojen lausuja: seura perustettiin 1838.
Kenraalikuvernööri F. Steinheiliin tukemana Nordenskiöld teki 1820-luvun alussa opintomatkan Euroopassa tutustuen samalla ajan huomattavimpiin mineralogeihin ja kemisteihin; läheisiä tutkijasuhteita hänellä oli myös Ruotsissa ja Venäjällä. Matkalta palattuaan Nils Nordenskiöld nimitettiin 1824 Suomen suuriruhtinaskunnan ensimmäiseksi vuoritoimen yli-intendentiksi ja uuden vuorilaitoksen johtajaksi. Nordenskiöld oli alusta saakka vakuuttunut siitä, että Suomen olisi malmin suhteen vapauduttava riippuvaisuudesta Ruotsiin ja pyrittävä etsimään omasta maasta rautamalmia ruukkien tarpeisiin: tähän työhön hän vuorilaitoksen johtajana keskittyi 1830- ja 1840-luvuilla.
Elämäkerran painopiste tulee olemaan Nordenskiöldin tutkimusverkostoissa ja ulkomaanmatkoissa sekä toisaalta hänen toiminnassaan vuoritoimen ”ylitirehtöörinä” perhe- ja sukulaissuhteiden muodostaessa sille taustan. Pääaineistona on Nordenskiöldin laaja kirjeenvaihto Kansalliskirjastossa. Työskentelyn kokonaiskesto on 3 vuotta.

Tällä elämäkerralla kuten muillakin tutkimuksillani pyrin täyttämään sitä aukkoa, joka Suomen suuriruhtinaskunnan alkupuolen historiantutkimuksessa on: yhteiskuntahistorialliselta ja poliittishistorialliselta näkökannalta tehtyä 1800-luvun alkua koskevaa tutkimusta tehdään huolestuttavan vähän. Tieteenhistorialliselta kannalta elämäkerta Nils Nordenskiöldistä luo ainutlaatuisen katsauksen suuriruhtinaskunnan ajan alkupuolen tiedeyhteisön elämään ja koti- sekä ulkomaisiin tutkimusverkostoihin.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Sinologi Merja-Riitta Kalliomäki 18.880 €Ethnic strategies in the Chinese sphere (Etnisiä strategioita kiinalaisessa ympäristössä)

Humanistinen
4. vuosi
väitöskirjatutkija

Vuosituhannen vaihtuessa, asuttuani Taiwanilla melkein kaksi vuosikymmentä, tuli ilmeiseksi, että jotkut läheisistä ystävistäni "tulivat ulos kaapista" kertoen olevansa
todellisuudessa pingpu-alkuperäiskansaan kuuluvia eikä han-kiinalaisia. Tutkimustyöni sain sysäyksen etsiä syitä muuttuneelle identiteetille ja metodeja joita ulkoiset voimat mm. hallitukset käyttivät identiteetin muuttamiseksi. 2006 kirjoitin aiheesta pro-gradun Helsingin Yliopiston Itä-Aasian tutkimuslaitokselle. Väitöskirjani on jatkoa tälle tutkimukselle ja tarkastelen kuinka Taiwanilaisen identiteetin luomisessa pingpu-heimojen fiktiivistä identiteettiä on käytetty hyväksi luotaessa eroa manner-Kiinaan. Toisaalta manner-Kiinassa on käyty jo vuosia kamppailua Xinjiangin maakunnan stabiliteetistä ja sen kiinalaistamisesta. Tarkastelen säädöksiä ja kamppanjoita joilla on pyritty assimiloimaan uiguurit ja kazakit osaksi suurta "kiinalaista perhettä". Haastattelujen ja saatavilla olevien kiinan- ja uiguurinkielisten tekstimateriaalien pohjalta tarkastelen identiteetin mahdollista muutosta ja muutokseen käytettyjä metodeja. Tarkastelen sopiiko Foucault’n teoria "governmentality"-opista Xinjiangiin.Työni perustuu henkilökohtaisiin kontakteihin, teksteihin alkuperäiskielillä kiinaksi ja uiguuriksi, blogiteksteihin ja uiguurinkielen välttävään hallintaan.

Xinjiangin etninen tilanne lisää jännitteitä ympäri maailma, koska jotkut uikuurit ovat aloittaneet pommitukset myös rajojen ulkopuolella kohteissa joissa vierailee kiinalaisia. Tämänvuotinen Bangkokin pommitus oli kosto Thaimaan hallitusta kohtaan siitä että he lähettivät lähes sata Kiinasta paennutta uikuuria takaisin Kiinaan. Aiheen tarkastelu Xinjiangissa on erittäin vaikeaa jatkuvan maasta karkoitusuhan vuoksi. Opiskelen uikuurin kieltä kokopäiväisesti paikallisessa yliopistossa.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Filosofian tohtori Maria Kallionpää 32.400 €Automatising musical expression in real-time performance settings: Procedural music systems as a composition technique

Taiteellinen tutkimus
tutkijatohtori

Tutkimuksen tarkoitus on selvittää, miten interaktiiviset tietokonepelimusiikkitekniikat voisivat toimia osana modernin konserttimusiikin sävellys- ja esitystekniikoita, täten lisäten säveltäjien ja esittäjien ilmaisullista ja teknistä kompetenssia. Dynaamisella musiikilla (dynamic music systems) tarkoitetaan interaktiivisten tietokonepelien ääniraidaksi sävellettyä musiikkia, joka reagoi reaaliajassa pelaajan toimintoihin ja pelin kerrontaan. Musiikki muuttaa muotoaan virtuaaliympäristössä ilmenevien tilanteiden mukaan. Jatkuvasti uudelleen muovautuva musiikillinen sisältö haastaa perinteiset käsitykset sävellyksen muodosta, rytmiikasta ja harmonisesta rakenteesta. Tällainen sävellys ei ole etukäteen määritelty suljettu kokonaisuus, vaan päättymätön tarina mittaamattomin eri ratkaisuin ja juonenkääntein. Projekti keskittyy proseduraalisessa musiikissa käytettyihin tekniikoihin. Eräät interaktiiiviset tietokonepelit perustuvat niihin, samoin kuin ääni-installaatiot ja elektroakustiset sävellykset, joissa tietokoneohjelmoidun musiikin osuus on ainakin osittain itsenäinen. Tarkoitukseni on tuottaa vakavaa konserttimusiikkia edustavia teoksia, joissa hyödynnetään näiden tekniikoiden avaamia ilmaisumahdollisuuksia. Tulokset esitellään eri julkaisuissa ja konferensseissa.

Tutkijat ovat aiemmin soveltaneet klassisen musiikin tekniikoita tietokonepeleihin, mutta tietokonepelien mekanismeja ei olla käytetty modernin konserttimusiikin kontekstissa, mikä tekee tästä rohkean avauksen. Rohkeaa on myös se, että käsitetaiteellisuuden sijaan projektin painopiste on teoreettisen tiedon tuottamisessa ja välittämisessä taiteen keinoin. Projekti perustuu taiteellisen ja tieteellisen sisällön jatkuvaan ja tasa-arvoiseen vuoropuheluun.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Filosofian tohtori Mikko Kallionsivu 32.400 €Kuolemantanssit ja makaaberi: Kuoleman kohtaamisen dramaattinen perinne

Humanistinen
3. vuosi
tutkijatohtori

Kotimaisesta tiedekirjallisuudesta puuttuu vielä kattava kuvaus eurooppalaisesta kuolemantanssimotiivista. Poikkitieteellinen työni täyttää tämän suomalaisessa tutkimuksessa olevan aukon. Samalla esittelen myös kyseisen motiivin synnyttäneet ja niistä voimaa saaneet taiteellisesti, kulttuurisesti ja psykologisesti erittäin kiehtovat makaaberin traditiot. Tutkimus on muodoltaan systemaattinen monografia, joka on samaan aikaan sekä yleistajuinen että kriittinen. Se tarkoitettu niin akateemiselle kuin laajemmallekin suomenkieliselle lukijakunnalle.

Työni esittelee valitun perinteen pääpiirteittäin. Lukijalle selviää, miten kuolemantanssit aikoinaan syntyivät ja mitä ne merkitsivät esimoderneille ja varhaismoderneille eurooppalaisille. Tanssien kirjalliset ja kuvalliset edeltäjät käsitellään havainnollisesti, samoin vaikutus myöhempään kirjallisuuteen ja taiteeseen. Myös nykyaika ja Suomen makaaberi esitellään. Työ myös taustoittaa perinnettä perehdyttämällä lukijan makaaberin historiallisiin reunaehtoihin (mm. kiirastulioppi, musta surma, jne.).

Kuoleman tutkiminen on aina rohkea aihe, sillä se sillä se kartoittaa inhimillisiä äärirajoja. Asian käsittely on monella tasolla vaikeaa. Kyse ei enää ole aivan sellainen tabu kuin mitä aiheen tutkijat antoivat vielä vähän aikaa sitten ymmärtää. Silti tosiasia on, että nykykulttuurimme rakentavat tavat kohdata elämän päättyminen ovat vähäisiä. Syvemmällä tasolla kuolema on edelleen kulttuurimme vaiettu toiseus, josta todisteena on myös aiheen vähäinen akateeminen käsittely.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FT, dosentti Klaus Juhani Karttunen 42.000 €Intia ja kreikkalais-roomalainen antiikki – vertaileva tutkimus teksti- ja arkeologisen aineiston pohjalta

Humanistinen
3. vuosi
kokenut

Kulttuurien kohtaaminen on kiehtova tutkimuskohde, joka auttaa myös ymmärtämään modernin ”globaalin” kulttuurin suhdetta paikallisiin. Tutkimus käsittelee Intian ja lännen yhteyksiä ja liittyy siten varhaisempiin töihini (1989, 1997).
Ensimmäinen tavoite on monografia Rooman ja Intian yhteyksistä tekstien ja arkeologisten löytöjen valossa. Arkeologia ja tekstitutkimus ovat kaksi eri tieteenalaa, mutta kattavan kuvan saamiseksi niiden informaatio tulee yhdistää. Latinan, kreikan ja Intian kielten taitoni mahdollistaa alkukielisten lähteiden käytön. Metodiapua haetaan myös historiasta ja satututkimuksesta. Tärkeä aspekti on historiallisen tiedon ja kirjallisten mielikuvien suhde, samoin vuorovaikutus uskonnon, filosofian ja tieteen alueella.

Pikään jatkunutta tutkimusta voi tuskin nimittää avaukseksi, mutta kulttuurikosketusten tutkiminen ja eri tieteenalojen yhdistäminen lienevät joka tapauksessa merkittäviä.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Master of Arts Sinem Kayacan 28.320 €Performing my body: Rehearsals. An artistic research about boundaries and in-between as the locus of knowledge production

Taiteellinen tutkimus
väitöskirjatutkija

This research is an inquiry about boundaries aiming to have an understanding of what may emerge from the act of crossing a boundary and 'in-between' terrains.
The main section is called 'Rehearsals' which are short texts, written with a performative, auto-ethnographic approach.
Performative since the subject matter has been put into narratives. Writing itself approximates/performs a crossing of a boundary; an academic thesis seeking its own thresholds. In the mean time, auto-ethnographic style aims to connect the personal to the cultural, social, political contexts.
Rehearsal texts are merged with artistic works. Not with illustrative purposes but as essential elements; seeking to evoke experiences potentially similar to the originating experience of the referred subject of the text. Initial plan of Rehearsals is bringing together around 13-15 texts, with very different subjects from each other but sharing a strong thematic connection as well as a methodological and stylistic approach together with the art works produced in collaboration with the artists from different disciplines.
Overall, using personal narratives, it studies the place of 1st person singular as the researcher and forms of embodied scholarship, all within the context of artistic research.

It seeks to destabilize the disembodied and objectified western ideals of what constitutes as knowledge,focuses on uncertainty,ambiguity and personal in the context of academic research. By using narratives it adopts a language accessible by a wider ‘audience’ than only the scholars in the field.Not by simplifying but being evocative and aiming to be perceivable by other means in a similar manner to an artistic work. It places an academic thesis on an in-between ground.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Master of Social Sciences Ruta Kazlauskaite Gurbuz 28.320 €Depicting the past: Knowledge production in school history education in Poland and Lithuania

Yhteiskuntatieteellinen
4. vuosi
väitöskirjatutkija

This study explores struggles over meaning and truth that shape the process of negotiation over what is to be acknowledged as the “correct” interpretation of the past. Textual analysis of history textbooks is accompanied by qualitative interviews with textbook authors, which elucidates the process of production of historical knowledge intended for secondary education. Drawing on a typology of philosophical orientations from philosophy of history, I trace how these orientations are expressed in the textbook contents and form of presentation (output/product of knowledge production) and statements about scholarly practices made in the interviews (practices/doings/performance of knowledge production). Dissonances among ontological, epistemological, methodological, ethical, and rhetorical choices are highlighted. Suggestions are outlined on how rival interpretations of the past could be conveyed in school history education.

This study was a bold undertaking because in order to proceed with the inquiry I needed to transcend the disciplinary boundaries and familiarize myself with historiography and philosophy of history. Coming from the discipline of political science, I found myself in an exciting, yet challenging terrain. Initially, this slowed down the research process, but I managed to illustrate how tools of philosophy of history can be applied to a case study outside the realm of philosophical debates.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

PhD Candidate Joanna Kedra 9.440 €Learning to see: Interpretation of journalistic photographs as a tool towards visual literacy development

Yhteiskuntatieteellinen
3. vuosi
väitöskirjatutkija

Contemporary media are dominated by pictures. Spectators are interested in photographs, which capture suffering and pain of others. However, to understand a photograph does not only mean to receive visual information, but to go beyond the frame to discover intertextual connotations, often based on viewers’ cultural background and experience. I argue that todays’ students, often perceived as digital natives, should become visually literate spectators, who are not merely exposed to visuals, but who are able to understand, use and create images, and think in terms of images, that is, to demonstrate visual literacy skills. Therefore, in each dissertation article, I discussed an approach, or created a tool for the interpretation of journalistic photographs, which can be used both in the classroom and individually, and which should lead towards visual literacy development. In addition, my study will contribute to the theory of press photography, by proposing the genre typology of journalistic photographs.
Currently, I am completing the last article and will work on the summary chapter, in which I will elaborate more on visual literacy, interpretation and reception of visual imagery, and explain how the tools for the photography interpretation, proposed in the articles, can be used in education. Results of this study can be applied in higher education and further developed within visual methodologies and visual communication studies.

By proposing tools for photography interpretation, I go beyond tradition of journalism studies, arguing that journalistic photographs can be interpreted with a context limited only to their captions, while the interpretation should focus on visual content and intertextual connotations. In addition, I attempt to combine various disciplinary perspectives on photography analysis, based in visual communication, visual methodologies, journalism studies, visual sociology and visual culture studies.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Filosofian tohtori Jaana Kekkonen 32.400 €Elinkiertopiirteiden vaikutus pienten populaatioiden geneettiseen monimuotoisuuteen ja elinkelpoisuuteen – avustetut istutukset luonnossa ja niiden sovellukset lajien suojeluun

Ympäristöntutkimus
2. vuosi
kokenut

Retaining genetic diversity in small animal populations is a growing concern because many species have increasingly bottlenecked populations. Moreover, introductions are used as a conservation tool. However, the effects of life-history traits and demographies to diversity are not well understood. Worryingly, unclear is also how the loss of genetic diversity affects fitness. Thus, management can fail to maximize viability. This project covers some of the caveats by using next generation molecular methods and introduced populations in the wild. Since management is often done with limited resources, the cases that are particularly comparable are “assisted colonization –like” introductions with only one introduction, small number of founders and no gene flow. Despite the potential, there are only a few studies having utilized them. To find which factors determine the genetic diversity retained and its fitness consequences, I study four introduced species. Basis for this study has been built in our white-tailed deer study. I expand this research to new markers and species (mouflon, roman snail and apollo). I further develop our models and implement them to the other cases to evaluate the applicability. Moreover, I develop methods to detect the effects of diversity loss to fitness and examine how many markers are needed to detect the heterozygosity-fitness-correlations. All in all, the aim is to develop genetic monitoring and improve the use of introductions as a conservation tool.

I am utilizing the great potential of ”assisted colonization –like” introductions in the wild and focus in this project to provide important insights into retaining genetic diversity in small populations and detecting the fitness consequences. The approach I am using is novel and thus the relevance of developing detection and monitoring methods is of crucial importance to conservation management.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Doctoral Student Irina Khaldarova 28.320 €Visual strategic communication narratives of the crisis in Ukraine

Yhteiskuntatieteellinen
2. vuosi
väitöskirjatutkija

Employing an interdisciplinary approach, the study integrates content and narrative analysis with semiotic methods in order to examine ideological or mythic understandings of the crisis imagery across TV channels in Russia (Channel One and RT), Ukraine (1st National Channel) and Europe (BBC). This in-depth analysis is complemented by the study of how the images are spread in Internet and social media surroundings, and how they are perceived (commented) by the users. This allows to develop a construct, which adds “depth” and “breadth” dimensions to the analytical spectrum. Three major themes are highlighted for the analysis: the EuroMaidan protests, referendum in and annexation of Crimea by Russia, and military conflict in Eastern Ukraine. These events are chosen due to two main reasons: (1) they are milestones in defining the current relations between Ukraine and Russia; and (2) they have been widely reported and all have reached a global audience. There is also logic in choosing the media: the Russian and Ukrainian channels represent the countries confronting in the crisis, and BBC is one of the biggest European channels taken for contrast as a voice reporting on the events from abroad.

The intense and dangerous turmoil provoked by the breakdown in Russian-Ukrainian relations has escalated into a crisis that now afflicts also European and global affairs. However the attempts to understand the crisis only in political or economic terms do not give a comprehensive picture. Therefore it raises a communication prospective as a frame of analysis. This prospective has been yet overlooked, though the critical importance of such analyses cannot be denied.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Doctoral Candidate Rania Khalil 28.320 €Research into memory: A video and performance archive retrieval in artistic research

Taiteellinen tutkimus
4. vuosi
väitöskirjatutkija

This project is an investigation into memory through artistic research. It draws on Post-Colonial theory, auto-biography and concepts of outsider art to make small scale interventions in video, performance and short essays. It aims to create aesthetic works which are kinesthetically and intellectually engaging for various audiences, using inexpensive tools and technology. This project uses an original archive of largely unproduced footage created by the artist as primary material. This collection chronicles her work as a performance artist and performance poet in New York City from the late nineties until 2007, when she returned with her parents to their original birthplace, Cairo. In Egypt, she began creating a copious collection of moving and still images barely seen until now. This project entails a personal excavation of memory by an artist researcher of dual citizenship, spanning lived experiences of September 11th in New York City and the Arab Spring in Cairo and Palestine. More importantly however, it sets out to remember the more intimate experiences of a life privately lived and intricrately noticed. It sets out to produce original interdisciplinary works over the course of four years, to be presented in an exhibition of performance and moving image at the Theatre Academy of Helsinki and finalized in catalogue form. This project uses original techniques which draw on the artist's individual methods of revisiting and reframing images.

This artistic research is a bold initiative at the cross roads of where critical ethnic studies and embodied cinema merge. Using a personal video archive, Khalil’s work subverts dominant media representations of the Middle East, using quiet images from nature to confront the spectacle of violence associated with the region. It examines the positioning of artists for the art market, working inter-culturally between the East and West, to question power and interrogate post-colonial orders.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Filosofian tohtori Karri Kiiskinen 32.400 €Rajoilla pyöräily. Etnologinen tutkimus identiteetin, rajojen ja pyöräilytoimijuuden rakentumisesta kolmella eurooppalaisella raja-alueella

Humanistinen
2. vuosi
tutkijatohtori

Tulevaisuuden kannalta keskeistä on miten ihmisten jokapäiväistä liikkuvuutta ja toisaalta ylirajaista liikkumista voidaan kestävällä tavalla edistää. Pyöräily näyttää olevan vastaus moniin ongelmiin, mutta on varsin vähän tutkimusta joka osoittaisi mitä ihmiset oikeastaan tekevät pyörällään ja miten he kiinnittyvät ympäristöönsä. Tutkimukseen valittu raja-alue -näkökulma tarjoaa erityisen mahdollisuuden ymmärtää ihmisen ja pyörän välisen vuorovaikutuksen merkitystä arkielämän liikkumiselle sekä identiteettien konstruoitumiselle. EU- rajojen muutokset ja niihin liittyvä pyöräilytoimijuus kertovat myös ihmisten mahdollisuuksista vaikuttaa heitä koskeviin muutosprosesseihin. Vertailevan etnografisen tutkimuksen kohdealueina ovat Pommern, Saaristomeri-Ahvenanmaa ja Tornionjokilaakso, kukin erityisine luonnon, sosiaalisine, poliittisine ja kulttuurisine rajoineen. Kohderyhminä ovat harrastepyöräilijät, työ- ja kauppamatkalaiset, sekä matkailevat pyöräilijät. Etnologinen tutkimus rakentuu keskeisesti tutkijan omaa kokemuksellisuutta korostaviin kenttätöihin kullakin raja-alueella sekä yhteistyöhön paikallisten toimijoiden kanssa. Tutkimus tarkastelee rajoilla pyöräilyä myös kenttätyön metodologian kehittämisen näkökulmasta. Aineistona ovat, paitsi haastattelut ja osallistuvan havainnoinnin materiaalit, myös elektroniset GPS-järjestelmiin perustuvat aineistot.

Tutkimus lähestyy jokapäiväistä ja arkista ilmiötä, pyöräilyä, uudenlaisena metodologisena mahdollisuutena ymmärtää liikkumistapojen ja rajojen muutosten merkitystä yhteisöjen hyvinvoinnille. Kontekstina ovat raja-seudut, joten tutkimus liittää vahvan mikrotason analyysin Euroopan laajuisiin prosesseihin: se kertoo miten EU-rajat rakentuvat osana liikkumisen kokemusta. Tutkimus hyödyntää tutkijan oman kokemuksellisuuden ohella myös uusia elektronisia GPS-teknologiaan perustuvia aineistoja.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

PhD Don Killian 32.400 €Advances in the investigation of spatial deixis: Methods in investigating complex demonstrative systems

Humanistinen
tutkijatohtori

The main goal of the project is to investigate spatial deixis in the linguistic domain of demonstratives, focused particularly on languages with complex systems. The project would initially focus on the development of new methodologies for investigating and identifying morphosyntactic and semantic features of demonstratives. These new techniques would then be tested on languages with demonstrative systems ranging from simple to complex.

Detailed referential properties of deictic and qualitative distinctions of demonstratives remain underinvestigated. Descriptive works typically provide only brief translations, and examples of detailed studies are generally lacking. Furthermore, the investigation of complex demonstrative systems is particularly hampered by the lack of proper methodology for the identification and investigation of demonstratives.

This study would attempt to address the issue of insufficient methodologies for studying demonstrative systems, encouraging further advances in investigating spatial cognition.

Grammatical descriptions of previously undescribed languages can lead to new realizations in language typology and comparative linguistics. During my PhD, pilot research suggested that the system of demonstratives in Uduk to be very complex. However, current methodologies for investigating demonstrative systems are limited. New methodologies would not only allow us a greater understanding of spatial deixis in Uduk itself, but would also be able to be applied to other languages around the world.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Filosofian maisteri Joonas Kinnunen 28.320 €Hanseatic league and the long-distance trade – Network analysis of distribution of archaeological material in the Baltic Sea region in Middle ages and early modern era

Humanistinen
väitöskirjatutkija

Hansaliitto oli keskiajan voimakkain talousmahti Itämeren piirin alueella. Sen mukana liikkui paitsi esineistöä, myös ihmisiä ja osaamista ympäri Eurooppaa. Väitöskirjassani tutkin verkostoanalyyttisin ja tilastollisin menetelmin Itämeren piirin arkeologista aineistoa ja analysoin tätä kautta kuinka hansakaupan kuljettaman esineistön volyymi ja suunta ovat kehittyneet vuosina 1300–1600. Lisäksi vertaan arkeologisesta aineistosta ja historiallisista lähteistä saatuja tuloksia ja niiden välistä korrelaatiota.

Sosiaalisia verkostoja ja verkostoanalyysiä on tutkittu arkeologiassa valan kokoon nähden vähän. Hansakaupan tutkimuksessa verkostoanalyysiä ei ole minun lisäkseni hyödyntänyt vielä kukaan muu. Väitöstyölläni olisi mahdollisuus olla uraa uurtava tutkimus Euroopassa, etenkin kun menetelmä on tullut todistettua toimivaksi.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FM Petri Kiuru 28.320 €Ilmastonmuutoksen vaikutuksen mallintaminen veden ja ilmakehän väliseen hiilidioksidi- ja metaanivaihtoon pohjoisen havumetsävyöhykkeen järvissä

Ympäristöntutkimus
2. vuosi
väitöskirjatutkija

Tutkin väitöskirjatyössäni hiilidioksidin ja metaanin vaihtoa veden ja ilmakehän välillä pohjoisen havumetsävyöhykkeen järvissä fysikaalis-kemiallis-biologisen järvimallin avulla. Selvitän myös ilmastonmuutoksen vaikutusta pohjoisten järvien hiilikaasudynamiikkaan ja -vaihtoon sekä hiilidioksidin vaikutusta järvien happamoitumiseen havumetsävyöhykkeen heikosti puskuroiduissa järvissä. Työn edetessä kiinnitän huomion myös jääpeitteen aikana järveen kerääntyvän liuenneen epäorgaanisen hiilen dynamiikan ja kevätkierron aikaisen hiilikaasujen vapautumisen mallintamiseen. Selvitän lämpötilan ja kemiallisten olosuhteiden sekä pohjasedimentin laadun vaikutusta sedimentissä muodostuvan hiilidioksidin määrään ja sen osuutta kaasunvaihtoon. Tutkin lisäksi pintavesivalunnan vaikutusta järvien hiilidioksidikuormituksen vaihteluun. Mallinnan järven lämpötilaa, jääpeitettä, fosforin ja liuenneen orgaanisen hiilen pitoisuutta sekä kasviplanktonin määrää yksiulotteisen, prosessipohjaisen järvimallin avulla. Olen kehittänyt malliin hapen ja liuenneen epäorgaanisen hiilen dynamiikan kuvauksen. Kehitän mallin prosessien kuvausta ja sovellan sitä järviin, joissa on tehty intensiivisiä hiilikaasumittauksia (Valkea-Kotinen Lammilla ja Kuivajärvi Juupajoella). Ilmastonmuutoksen vaikutusten mallintamisessa käytän ilmastomallien lämpötila-, sademäärä- ja tuuliennusteita sekä arvioita järvien valuma-alueen kuormitusmuutoksista.

Ilmastonmuutoksen aiheuttaman lämpenemisen ennustetaan olevan suurinta korkeilla leveysasteilla. Ilmastonmuutoksen vaikutuksia lauhkean vyöhykkeen sisävesiin on tutkittu paljon, mutta tuloksia ei voi suoraan yleistää koskemaan pohjoisia alueita. Myöskään kattavia mekanistisia malleja, joissa kytketään vesiekosysteemin fysikaaliset, kemialliset ja biologiset prosessit ja joilla simuloidaan yhtäaikaisesti kaikkia liuenneen epäorgaanisen hiilen dynamiikan prosesseja, ei ole juuri olemassa.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Musiikin maisteri Anne-Mari Kivimäki 28.320 €Suistamo – Perinnelaboratorio

Taiteellinen tutkimus
2. vuosi
väitöskirjatutkija

Teen taiteellista tohtorintutkintoa Taideyliopiston Sibelius-Akatemian kansanmusiikin aineryhmässä otsikolla Suistamo-Perinnelaboratorio. Toimin tutkija-taiteilijana ja tutkin sekä omaa taiteellista työtä että arkistoja. Ainutlaatuinen tutkimus pohjautuu Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran vuosina 1957-1961 äänitettyihin Raja-Karjalaisiin arkistoäänitteisiin. Tutkimus tuo julki sekä tietoa 1900-luvun alun Suistamon alueen elämästä, musiikista ja tarinankerrontakulttuurista että omasta taiteellisesta työstäni.

Apurahan turvin valmistan viidennen jatkotutkintokonsertin, siihen liittyvän levyn, neljänteen konserttiin liittyvän musiikkivideon, sekä teen työhön kuuluvan kirjallisen osion. Viides konsertti esittelee Suistamo-tutkimuksen tuloksia. Neljännen konsertin video tarkastelee konemusiikin ja perinnemusiikin kohtaamista. Kirjallinen työ tuo ensimmäistä kertaa julki tietoa karjalaisesta harmonikkaperinteestä ja perinteentaitajista.

Suistamo-tutkimuksen lopputuloksena on konserttien lisäksi cd-levysarja, arkistoäänitejulkaisu, mykkäelokuva, valokuvakirja, valokuvanäyttely ja nuottikirja.

Taiteellisessa työssäni käsittelen ja ravistelen ennakkoluulottomasti suomalaista kansanperinnettä. Sukellan omalle epämukavuusalueelle ja otan tutkimuksen edetessä riskejä. Perinnelaboratoriossa yhdistän musiikkini eri taiteenalojen taiteilijoiden kanssa ja toteutan näin rohkeita taiteen avauksia. ”Kivimäki on kansanmusiikin hullu alkemisti. Perinnelaboratoriossaan hän tekee venäläisellä haitarilla arkistopölystä kultaa" -Keskisuomalainen-
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Taiteen maisteri, kauppat. maisteri Jaana Kokko 28.320 €Nykytaide maailmallisuuden tutkimisen muotona – Avauksia poliittisen ja yhteiskunnallisen ymmärtämiseen

Taiteellinen tutkimus
4. vuosi
väitöskirjatutkija

Taiteellisen tutkimukseni ydin on poliittisen ja yhteiskunnallisen taiteen määrittäminen ja määrittyminen teosten valmistamisen ja niiden julkisen esittämisen kautta. Tutkimukseni on saanut alkunsa ja otsikon Hannah Arendtin ajattelusta, siitä kuinka hän ehdottaa ihmistä maailmallistumaan eli osallistumaan maailmaan poliittisena henkilönä. Puhe on Arendtin mukaan se mikä tekee meistä poliittisia, ja politiikka on Arendtille tila joka asettuu ihmisten väliin. Arendt myös erottelee yhteiskunnallisen ja poliittisen jyrkästi toisistaan. Tätä tutkimukseni olennaista tausta-ajattelua pyrin laajentamaan ja haastamaan toisenlaisten, teoreettisten ja konkreettisten erityisesti poliittisen tilan käsitteiden kautta.

Taiteellinen tutkimusosio rakentuu kolmesta teoskokonaisuudesta. Niistä kuhunkin kuuluu 1-2 videota. Teoskokonaisuudet muodostuvat videon lisäksi esimerkiksi maalauksesta, tekstistä, valokuvasta tai esinekoosteesta installoituna julkiseen tilaan. Tutkimukseni toinen osa on kirjallinen, esseemuotoinen tutkielma, ja se koostuu johdannosta, 4 esseestä ja jälkisanoista. Esseetutkielma on konseptuaalinen pikemmin kuin teoreettinen ja kaikki niistä käsittelevät poliittista ja yhteiskunnallista eri näkövinkkeleistä käsin. Kukin essee on kuitenkin rinnakkainen teokselle, ts. toimii sellaisenaan luettavana ja kokemuksena, vaikka teosta ei olisi tarjolla katsottavaksi.

Tämä Rohkea avaus on tarkoitus saattaa päätökseen nyt haettavana neljäntenä tukivuonna. Rohkeaa siinä on mielestäni sen pitkäjänteisyys, joka jo itsessään on kvartaalitaloutta hankaavaa. Rohkeata on myös se että tutkimukseni ja työskentelyni ei ole spektaakkelimaista eikä sen tuloksia voida aineellistaa rahaksi. Toivon tutkimukseni kultivoivan taiteen kokijaa ja lukijaa sen sivistyksellisessä ja emotionaalisessa merkityksessä.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

OTM, FM Ilja Kokkonen 14.160 €Islamilainen pankkitoiminta islamilaisen ja länsimaisen oikeusjärjestelmän kohtaamisena

Yhteiskuntatieteellinen
2. vuosi
väitöskirjatutkija

ikeushistorian väitöskirjatyöni tarkoituksena on kartoittaa islamilaisen pankkitoiminnan luonnetta islamilaisten ja länsimaisten oikeuskulttuurien ja oikeusjärjestelmien välisen kohtaamisen näkökulmasta sekä sitoa islamilainen pankkitoiminta historialliseen kontekstiinsa: islamilaista pankkitoimintaa voi lähestyä hybridisenä ilmiönä, jossa länsimainen luottolaitossääntely kohtaa islamilaisen oikeuden periaatteet. Islamilainen pankkitoiminta on 1960-luvulta lähtien syntynyt finanssitoiminnan muoto, joka pyrkii rakentamaan pankkitoimintaa islamilaisen oikeuden periaatteiden pohjalle. Tärkeimmät islamilaista pankkitoimintaa perinteisestä liikepankkitoiminnasta erottavat piirteet liittyvät "koron" (riban) kieltämiseen sekä spekulaation ja "uhkapeliluonteisten" liiketoimien välttämiseen ja islamilaisen oikeuden noudattamiseen sitoutumiseen. Se voidaan nähdä yhtenä ilmauksena pyrkimyksestä määritellä uudelleen muslimi-identiteetti moderniin maailmaan sopivalla tavalla. Täten se sivuaa sitä diskurssia, joka on koskenut kysymystä islamilaisen oikeuden (sharian) käyttöönotosta. Tässä keskustelussa, jota on käyty sekä muslimienemmistöisissä maissa että jossain määrin liittyen muslimisiirtolaisten muodostamiin vähemmistöihin, esille nousee ajatus islamilaisesta oikeudesta muslimi-identiteetin keskeisenä määrittäjänä.

Aihe on Suomessa jatkuvasti ajankohtaisempi, joka on heijastunut median kiinnostuksena. Asiaa ei ole kuitenkaan Suomessa sanottavasti tieteellisellä tasolla tutkittu ja ja aiheeseen liittyvät monet oikeudelliset kysymykset ovat selvitystä vailla. Tässä aiheessa oikeudellinen ja kulttuurinen kysymyksenasettelu liittyvät harvinaisen monipuolisella tavalla toisiinsa.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Yhteiskuntatieteiden maisteri Markus Kortesmäki 28.320 €Merkitykset perusteina: Käytännöllinen päättely ja merkityksen normatiivisuus

Humanistinen
väitöskirjatutkija

Kysymys normatiivisten ominaisuuksien, kuten hyvän ja oikean, sovittamisesta luonnontieteelliseen maailmankuvaan on nykyfilosofian kiivaimmin keskusteltuja teemoja. Kielifilosofiassa tämä kysymys saa muodon: Onko kielellisten ilmaisujen normatiivisuus selitettävissä tai kuvattavissa luonnontieteellisesti? Usein esitetyn argumentin mukaan näin on, koska ilmaisujen merkityksistä ei seuraa niiden käyttäjille kategorisia velvollisuuksia. Nykykeskustelu merkitysten normatiivisuudesta keskittyy paljolti tähän argumenttiin.

Kehitän väitöskirjassani vaihtoehtoisen näkemyksen kielen merkitysten normatiivisuudesta: normatiivisuus tarkoittaa toiminnan perusteena olemista. Erityisesti puolustan semanttiseksi partikularismiksi kutsumaani näkemystä, jonka mukaan merkitysten normatiivinen voima riippuu aina toiminnan muista perusteista. Tämä näkemys välttää dilemman, jonka mukaan joko kielelliset merkitykset implikoivat velvollisuuksia tai ne ovat puhtaan kausaalinen ilmiö. Eksplikoidessani ja puolustaessani kehittämääni näkemystä käsittelen useita vastaväitteitä, koskien esim. "humelaista" käytännöllisen päättelyn teoriaa, psykologismia ja atomismia. Vastaan näihin ongelmiin tuomalla kielifilosofiaa laajemmin lähemmäs käytännöllisen päättelyn teoriaa ja siten esim. teonfilosofiaa.

Vastaan tutkimuksessani erääseen kielifilosofian keskeisimpään kysymykseen murtautumalla vakiintuneen kysymyksenasettelun ulkopuolelle ja argumentoimalla ennakkoluulottomasti kielifilosofian ja teonfilosofian merkittävien yhteneväisyyksien puolesta tavalla, jota ei tietääkseni ole aiemmin tehty. Kunnianhimoinen tavoitteeni on samalla osaltani valottaa yleisemmin mielestäni nykyfilosofian suurinta ongelmaa: Mikä on vapaasti toimivan ja kommunikoivan ihmisen paikka mekanistisessa maailmassa?
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Valtiotieteiden maisteri, kuvataiteilija Aino Emilia Korvensyrjä 28.320 €Käännytettävyys “sietämisen” (Duldung) ja pakotetun paluun välissä – laki ja “oikeus alueeseen” Saksassa ja Euroopassa kolonialismin jälkeen

Yhteiskuntatieteellinen
2. vuosi
väitöskirjatutkija

Tutkimus käsittelee “ei-toivottujen” ulkomaalaisten käännytykseen liittyviä oikeudellisia ja hallinnollisia käytäntöjä Saksassa. Mikäli käännytys on syystä tai toisesta estynyt, henkilö saa jäädä väliaikaisesti maahan Duldung-todistuksella. Tämä ei ole oleskelulupa, mutta uusimis- ja ketjutuskäytännön kautta monille silti vuosikymmeniksikin pitkittyvän oleskelun perusta. “Siedetyn” asemaan liittyy äärimmäinen oikeudettomuus ja epävarmuus. Esitän Duldungin geneaologian oikeudellisena kategoriana ja hallinnollisena käytäntönä Saksan Liittotasavallassa vuodesta 1965 nykypäivään. Käännytyksen epäonnistumista ja sen täytäntöönpanon yrityksiä tarkastelemalla tarjoan uuden näkökulman lain alueellisuuden ja universaalisuuden muutokseen EU:n rajajärjestelmän kehityksen kontekstissa. Sovellan tutkimuksessa kriittistä kansalaisuus- ja rajatutkimusta, marxilaista oikeus- ja valtioteoriaa, Foucault'n liberaalin hallinnallisuuden analytiikkaa sekä erityisesti jälkikoloniaalista ja kriittistä rotuteoriaa. Tutkimus seuraa yhteiskunnallisesti sitoutuneen,ns. taistelevan tutkimuksen perinnettä soveltaen lisäksi visuaalisia ja (taide)aktivistisia menetelmiä.Se tarjoaa välineitä yhteiskunnalliseen muutokseen, “siedettyjen” oikeudettoman aseman parantamiseen. Tuotan yhdessä Saksassa asuvien pakolaisaktivistien ja “siedettyjen” kanssa videohaastattelujen arkiston, jota näytetään työpajoissa ja installaationa.Tarkoitus on herättää laajempaa keskustelua siirtolaisuuden kontrollista Euroopassa tänään

Ihmisten liikkumisen kontrolli on yhä polttavampi kysymys Euroopassa.Tutkimukseni tuottaa uutta tietoa vähän tutkitusta yhteiskunnallisesta epäkohdasta, osallistuu uuteen akateemiseen tutkimuskeskusteluun käännytettävyydestä ja lain, rasismin ja kolonialismin perinnön suhteesta. Samalla se ottaa laajemmin kantaa yhteiskunnalliseen keskusteluun liikkumisoikeudesta Euroopassa. Tutkimus yhdistää kunnianhimoisen yhteiskuntateoreettisen kehyksen visuaalisiin menetelmiin ja taistelevaan tutkimukseen.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Tutkija Terhi Koskela 14.160 €Metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen – metsänomistajien näkemykset ja vapaaehtoisten keinojen kehittäminen

Ympäristöntutkimus
väitöskirjatutkija

Tutkimus vastaa tarpeeseen löytää yhteiskunnallisesti hyväksyttäviä ja kustannustehokkaita tapoja turvata metsäluonnon monimuotoisuutta. Tietoa tarvitaan pohjaksi metsien monimuotoisuuden vapaaehtoisten turvaamiskeinojen kehittämiselle, neuvonnan suuntaamiselle sekä yhteiskunnallisesti hyväksyttävän suojelupolitiikan suunnittelulle.
Valtakunnallinen metsänomistajiin kohdistuva kyselytutkimus tunnistaa asenteiltaan, tavoitteiltaan ja arvoiltaan erilaisia metsänomistajaryhmiä sekä tekijöitä, jotka kannustavat tai estävät metsänomistajia osallistumaan vapaaehtoiseen metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamiseen. Erimittaisten suojelujaksojen aiheuttamia tulonmenetyksiä sekä toisaalta suojelun tuottamia monimuotoisuushyötyjä tarkastellaan suojeltujen kohteiden puusto- ja lahopuumittausten ja simuloinnin avulla. Niukkeneva luonnonsuojelurahoitus vaatii suojelukeinoilta tehokkuutta. Tutkimuksessa kehitetään lähestymistapoja, jotka sopivat erilaisille tutkimuksessa tunnistetuille metsänomistajaryhmille sekä edistävät ekologisten tavoitteiden lisäksi monimuotoisuuden turvaamiselle asetettua yhteiskunnallisen hyväksyttävyyden tavoitetta.

Vapaaehtoisella metsien suojelulla ei ole vielä pitkää perinnettä vaan sen käynnisti laajemmin Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma METSO (2008–2025). Metsäluonnon monimuotoisuuden vapaaehtoisten turvaamiskeinojen tutkimus ja METSO-ohjelman kehittäminen vaatii uutta monitieteistä lähestymistapaa: tutkimus tarkastelee metsien suojelua erilaisten metsänomistajien näkökulmasta, mutta selvittää myös suojelun aiheuttamia tulonmenetyksiä ja suojelun tuottamia monimuotoisuushyötyjä.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Näyttelijä, teatteritaiteen tohtori Anu Koskinen 32.400 €Foucault'n kanssa näyttämölle – Kuinka ruumiillistaa ekokatastrofi?

Taiteellinen tutkimus
2. vuosi
tutkijatohtori

Tutkimusprojektin puitteissa kehitetään uudenlaista ekologista nykyteatteria, jossa tarkastellaan ekokatastrofia filosofi-historijoitsija-aktivisti Michel Foucault’n (1926-1984) teoreettisen ajatuskehikon kautta. Foucault’laisen tutkimusotteen (jolla tässä viitataan foucault`laiseen diskurssianalyysiin ja itsekäytäntöjen analyysiin) inspiroimana kehitetään ruumiillisia harjoitteita ja kokeiluja, demonstraatioita ja lopulta teatteriesitys. Tutkimus tarjoaa uutta tietoa niin taiteellisen tutkimuksen kuin post-strukturalistisen kulttuurintutkimuksenkin kentille. Lisäksi se osallistuu keskusteluun ekologisesta teatterista ja käynnissä olevalle ekokatastrofille annetuista merkityksistä. Tutkija Anu Koskinen on näyttelijä, joka tarkasteli väitöstutkimuksessaan näyttelijöiden tunnetyöskentelyä foucault’laisen diskurssianalyysin keinoin. Tässä post-doc tutkimuksessaan hän haluaa kaapata foucault’laisen tutkimusotteen uudenlaiseen käyttöön: taiteen ja taiteellisen tutkimuksen tekemisen välineeksi.

Tutkimus lähestyy ekokatastrofia foucault’laisen ajatteluapparaatin kautta, ja tekee sen taiteellisen mediumin kautta. Yhdistelmä on uusi, omaperäinen ja kunnianhimoinen. Koska tutkimuksen yhteydessä kehitetään uudenlaista, haasteellista taiteellisen tutkimuksen metodologiaa, sen toteuttaminen vaatii tutkijalta riskiottokykyä ja henkilökohtaista, psykofyysistä heittäytymistä. Tähänastisen työskentelyn valossa näyttää siltä, että tähän tavoitteiseen päästään.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FT, dosentti Anu Koskivirta 42.000 €K.H.J. Ignatius: valistuskirjailija ja jälkimaine sosiaalisen fennomanian verkostoissa

Humanistinen
2. vuosi
kokenut

Viipuri oli osa baltiansaksalaista kieliympäristöä, kunnes kaupungin valtakieleksi 1840-luvulla tuli ruotsi. Kielenvaihdoksen aikaan sijoittui lyhyt suomenkielisen kulttuurin nousukausi, jonka keskeinen organisaattori oli K.H.J. Ignatius (1809-1856) – rangaistuslaitosten saarnaaja, valistuskirjailija, lehtimies, alkeiskoulujen ja lukion opettaja.

Ignatiuksen työn monialaisuus, vaatimaton virka-asema ja vähäinen jälkimaine luovat hedelmällisiä lähtökohtia hänen toimintansa mikrohistorialliseen ristivalottamiseen. Asetelman tekee mielenkiintoiseksi Ignatiuksen työn ajoittuminen kansalliseksi kevääksi ja takatalveksi nimettyyn ajanjaksoon, alueellinen sijoittuminen Vanhan Suomen keisariuskollisuuden ja orastavan radikalismin väliin ja hänen omien asemiensa päällekkäisyys, joka määritti hänen kurssinottojaan kansallisuusaatteeseen ja esivaltaan. Tutkimus selvittää, kuinka Ignatiuksen työ säätyläistölle vierailla elämänalueilla loi sosiaalisen fennomanian synnylle otollisia sosiaalisia verkostoja ja muotoili varhaisen itäisen fennomanian pragmaattisia painotuksia.

Tutkimuksen kohteena on Ignatiuksen henkilö sekä aikalaiskonteksteissaan että historiografisena aiheena. Elämäkertametodin historiapoliittiseen analyysiin risteyttävä tutkimus perustuu sekä henkilöhistoriallisiin lähteisiin, aikalaiskirjeenvaihtoon ja järjestöjen asiakirjoihin että tutkimusjakson Viipuria käsittelevän historiankirjoituksen aikakerrostumien ja tendenssien purkamiseen.

Tutkimuksen kysymyksenasettelu on monikerroksinen ja yhdistää useanlaisia tutkimussuuntauksia. Yksittäisen, sosiaalisesti varsin matalalla toimineen keskushahmon henkilöhistoriaan ja paikalliseen toimintaan kohdentuva analyysi laajenee historiapolitiikkaa käsitteleväksi tutkimukseksi, joka purkaa historiografian Viipuri-kuvaa ja tulkintoja. Näin arvioidaan ideaaleja, jotka loivat ja määrittivät kansallisen historiankirjoituksen suurmieshierarkioita ja fennomanian historiankirjoituksen motiiveja.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Valtiotieteiden maisteri Aura Kostiainen 28.320 €Kontrolli, sosiaaliset ongelmat ja yhteiskunnallinen muutos. Argumentaatio rikoslain kokonaisuudistuksessa

Yhteiskuntatieteellinen
2. vuosi
väitöskirjatutkija

1970-luvulla aloitettu rikoslain kokonaisuudistus on ollut yksi merkittävimmistä viime vuosikymmenten suomalaisista lakihankkeista. Uudistus tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden tarkastella kontrollipoliittisen keskustelun kehitystä viime vuosikymmenten suomalaisessa yhteiskunnassa.

Väitöskirjassa selvitetään, 1) miten rikoslain kokonaisuudistuksesta käyty keskustelu muuttui sosiaalisen kontrollin näkökulmasta ja 2) miten keskustelussa tapahtuneet muutokset linkittyivät laajemmin yhteiskunnassa tapahtuneisiin (erityisesti sosiaalipoliittisiin) muutoksiin ja miten niihin viitattiin keskustelussa. Pyrkimyksenä on hahmottaa kontrollikeskustelun kautta laajempaa kontrolli-ilmapiirin muutosta. Väitöskirja on muodoltaan monografia.

Menetelmänä käytetään argumentaatioanalyysiä, erityisesti Toulminin luonnollisen argumentin anatomiaa. Menetelminä ovat lisäksi Bacchin ”What’s the problem represented to be” -analyysi yhdistettynä Spectorin ja Kitsusen sosiaalisten ongelmien määrittelyn analyysiin sekä Lévi-Straussin kategoristen erottelujen analyysi. Menetelmien avulla tarkastellaan, miten sosiaalisia ongelmia määrittelemällä perusteltiin erilaisia kriminaalipoliittisia vaateita ja millaisiin taustaoletuksiin nämä ongelmien määrittelyt perustuivat.

Tutkimus osallistuu keskusteluun kontrollipolitiikan muutoksista vuosituhannen vaihteen länsimaisissa yhteiskunnissa sekä rikoskontrollin kehityksen yhteydestä hyvinvointipolitiikan muutoksiin.

Tutkimus sopii erinomaisesti Koneen säätiön 2014 teemaan "Jakautuuko Suomi", sillä tutkimuksessa etsitään vastausta kysymykseen, miten keskustelu rikollisuudesta on muuttunut rikoslain kokonaisuudistuksen kuluessa ja miten keskustelu kytkeytyy hyvinvointipolitiikan muutoksiin. Tällä hetkellä suomalaista kontrollipoliittista järjestelmää pidetään esimerkkinä onnistuneesta pohjoismaisesta "rationaalisesta ja humaanista" mallista. Tutkimus tarkastelee kriittisesti tätä vakiintunutta näkemystä.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Filosofian maisteri Jarkko Koukkunen 28.320 €Poltetun maan taktiikan kehitys ja käyttö talvisodassa 1939-1940

Humanistinen
2. vuosi
väitöskirjatutkija

Väitöskirjatyöni tarkoituksena on tutkia suomalaisten joukkojen talvisodassa soveltamaa poltetun maan taktiikkaa. Tutkittavana alueena on käytännössä koko Suomen itärajan alue niiltä osin, joilla taisteluita sodan aikana käytiin.

Tutkimuksen tarkoituksena on tuoda esille hyvin vähän tutkittua osa-aluetta muuten varsin läpikotaisin tutkitulla Suomen toisen maailmansodan historian kentällä. Kansainvälisestikin aihetta on tutkittu varsin vähän.

Taktiikan soveltamista tuodaan väitöskirjassa esille esimerkkitapausten kautta. Lisäksi teoksessa käsitellään syitä poltetun maan taktiikan käytölle sekä arvioidaan sen vaikutusta neuvostojoukkojen toiminnalle. Taktiikan soveltamisen onnistumisia ja epäonnistumisia käsitellään aluekohtaisesti. Sotilasmaantieteellä on suuri merkitys tutkittaessa taktiikan menestynyttä tai epäonnistunutta soveltamista Suomen eri alueilla.

Esimerkkeinä toteutetuista hävityksistä esille nousevat muun muassa Suvilahden taajaman hävittäminen Laatokan Karjalassa. Tämä noin 5000 asukkaan taajama onnistuttiin hävittämään lähes täysin, mikä aiheutti Laatokan Karjalassa
toimiville neuvostojoukoille huomattavia vaikeuksia muun muassa huollon järjestelyjen kannalta.

Poltetun maan taktiikan käyttö on viimeisiä tutkimattomia ilmiöitä suomalaisessa talvisodan historiassa. Sen esille tuominen on kansallisesti ja kansainvälisestikin merkittävä hanke, joka ansaitsee tulla huomioiduksi.

Tutkimusaihetta ei ole juurikaan käsitelty aiemmassa talvisodan historian tutkimuksessa. Tutkimus tarjoaa uutta tietoa ja uuden näkökulman ennestään varsin perinpohjaisesti tutkitusta ajanjaksosta Suomen historiassa. Tutkimusaihe on merkittävä niin makro- kuin mikrohistoriallisesta näkökulmasta. Poltetun maan taktiikan käyttöä on käsitelty kansainvälisessäkin sotahistoriantutkimuksessa varsin niukalti.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FM Aija Kukkala 28.320 €Paikkatietopohjainen menetelmä ekologisesti kestävän maankäytön ja vihreän infrastruktuurin suunnitteluun Euroopassa

Ympäristöntutkimus
väitöskirjatutkija

Perinteisesti maankäytön suunnittelu on vastannut lähinnä teollisuuden, maatalouden ja yhdyskuntien tarpeisiin. Viime aikoina harmaata infrastruktuuria täydentävänä on alettu nähdä vihreä infrastruktuuri, joka huomioi kestävästi useita maankäyttötarpeita, tarjoten useita hyötyjä ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti. Myös Euroopan Unionin (EU) tavoitteena on yhdistää vihreän infrastruktuurin strategia muihin poliittisiin viitekehyksiin. Jotta kestävän maankäytön tavoitteet toteutuisivat, työkaluille vihreän infrastruktuurin suunnitteluun on tarve. Strategisesti suunniteltu vihreä infrastruktuuri vaatii alueiden arviointia ja priorisointia. Väitöskirjatyöni tavoitteena on löytää paikkatietoa hyödyntävä menetelmä vihreän infrastruktuurin suunnitteluun ja määrittelyyn operationaalisesti, käyttäen Zonation- suojelu- ja maankäytönsuunnitteluohjelmistoa. Menetelmä pyrkii spatiaalisen priorisoinnin avulla tunnistamaan vihreän infrastruktuurin ydinalueita ja vastaavasti löytämään alueita, joihin intensiivistä maankäyttöä voitaisiin ohjata. Menetelmä huomioi mm. luontoarvot, ekosysteemipalvelut, alueiden erityislaadun sekä eri piirteiden kytkeytyvyyden. Käytän menetelmän testaamisessa laadukkaimpia saatavissa olevia paikkatietoaineistoja, mm. tietoja selkärankaisten levinneisyydestä ja ekosysteemipalveluista EU-alueelta.

Työni on rohkea avaus, koska se pyrkii löytämään toimivia menetelmällisiä ratkaisuja ajankohtaiseen aiheeseen, josta on vähän aikaisempaa tutkimusta. Vihreän infrastruktuurin käsite on ollut toistaiseksi kirjallisuudessa suhteellisen jäsentymätön, eikä ekosysteemipalveluiden huomioimiselle maankäytön suunnittelussa ole juuri aiempia menetelmiä. Tavoitteena on dokumentoida menetelmä avoimesti, jotta sitä voitaisiin hyödyntää tulevissa tutkimuskysymyksissä ja käytännön maankäytön suunnittelussa.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Research Associate Kim Kullman 32.400 €Street furniture futures: experiments at the interface of art, design and science

Yhteiskuntatieteellinen
tutkijatohtori

Kyseessä on Goldsmithsissa, University of Londonissa toteutettava väitöskirjan jälkeinen työ, joka asettuu kaupunkitutkimuksen, kulttuurimaantieteen sekä tieteen- ja teknologiantutkimuksen välimaastoon ja käsittelee kaupungin yhteisöllisyyden materiaalista perustaa ja sen muutoksia. Tutkimus luo uutta poikkitieteellistä näkökulmaa kaupunkiin tarkastelemalla San Franciscossa sijaitsevan Exploratorium-tiedemuseon Studio for Public Spaces -yksikön kokeellisia kaupunkikalusteita sekä niiden koostamista ja käyttöä. Yksikössä taiteilijat, tutkijat, suunnittelijat ja paikalliset asukkaat hakevat vaihtoehtoisia yhteisöllisyyden muotoja rakentamalla julkisten ulkotilojen kalusteita, jotka avaavat kaupungin arkeen yllättäviä kanssakäymisen mahdollisuuksia. Kalusteet esimerkiksi ohjaavat käyttäjiä tutkailemaan ja vaalimaan sidoksiaan kaupunkiympäristön moninaisiin aineksiin ja ilmiöihin, aina ruumiillisista kohtaamisista äänimaailman runsauteen ja säätilan muutoksiin. Laajemmin tutkimus osoittaa, miten ajatus kaupungista kokeellisuuden kenttänä on erityisen tarpeellinen aikana, jolloin sosiaalinen eriarvoisuus, epävakaa maailmantalous, ilmastonmuutos ja muut haasteet vaativat kestävämpiä ja kekseliäämpiä tapoja asuttaa kaupunkia yhdessä toisten kanssa.

Tutkimus tuo esiin, miten nykykaupungin haasteiden ymmärtäminen ja niihin vastaaminen vaatii yhä kokeellisempaa ajattelua ja työskentelyä, joka ammentaa aineksia niin taiteesta ja tieteestä kuin kaupunkisuunnittelustakin. Myös yhteiskuntatiede on väistämättä mukana näissä koetteluissa ja hanke puhuukin uudenlaisen tutkimuksenteon puolesta, joka maailman havainnoimisen lisäksi osallistuu aktiivisemmin sen luovaan toisin järjestämiseen muiden kanssa.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

OTM Visa Kurki 28.320 €A Theory of Legal Personality

Humanistinen
3. vuosi
väitöskirjatutkija

Miksi yhdenvertaisuutta ja oikeudenmukaisuutta painottava oikeustiede on spesististä eli lajisyrjivää? Miksi syvästi ja pysyvästi kehitysvammainen ihminen syntyy oikeuden silmissä "henkilöksi", eli oikeussubjektiksi, kun taas ihmisapina on "esine"?

Väitöskirjatutkimuksessani selvitän oikeussubjektikäsitteen teoreettista taustaa ja sitä, miksi oikeusfilosofiassa on perinteisesti katsottu, etteivät esimerkiksi muut eläimet kuin ihmiset ole oikeussubjekteja. Kritisoin olemassa olevia teorioita ja tarjoan vaihtoehtoisen oikeussubjektiteorian. Hypoteesinani on, että oikeussubjektille voidaan esittää useita funktioita, joista osa on relevantteja vain normaalijärkisten aikuisten ihmisten tapauksessa, mutta joista osaa voidaan soveltaa myös esimerkiksi eläimiin tai tekoälyihin.

Tutkimus on pääasiallisesti oikeusfilosofiaa, mutta sisältää kytköksiä esimerkiksi eläinetiikkaan ja sosiaaliseen ontologiaan. Hyödynnän analyyttisessa oikeusfilosofiassa kehitettyjä käsitteitä, kuten oikeuden (right) käsitettä, ja sovellan niitä oikeussubjektin käsitteeseen. Oikeusfilosofisen analyysin avulla olen tullut lopputulokseen, että esimerkiksi eläimet ovat jo oikeudenhaltijoita, mutta nykyisen oikeussubjektia koskevan paradigman takia oikeustieteen kielenkäytössä ei puhuta eläinten oikeuksista. Pyrinkin luomaan tutkimuksellani siltaa oikeustieteen, oikeusfilosofian ja eläinetiikan välille.

Kyseessä on harvoin tutkittu aihe, joka on kuitenkin keskeisessä asemassa filosofian ja oikeustieteen välillä. Oikeussubjektin käsitteellä on käytännön merkitystä esimerkiksi eläinten oikeuksien toteutumisessa, mutta harva juristi on tarttunut aiheeseen. Kunnollisella käsiteanalyysillä pystytään myös ymmärtämään paremmin erilaisten ihmisryhmien, kuten sikiöiden, oikeudellista asemaa.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Doctoral student Roman Kushnir 28.320 €Construction of Transcultural Identities in a Selection of Finnish-American Migrant Fiction

Humanistinen
väitöskirjatutkija

This doctoral dissertation explores the construction of Finnish-American identities in a selection of contemporary Finnish-American fiction: the collections of short stories Heikki Heikkinen and Other Stories of Upper Peninsula Finns (1995), Misery Bay and Other Stories from Michigan’s Upper Peninsula (2002), and Back to Misery Bay (2007) by Lauri Anderson, and the novels A Finntown of the Heart (1999) and A Finntown of the Soul (2008) by Patricia Eilola, and Welcome to Shadow Lake (1996) by Martin Koskela. In these works, the settlers nostalgically use cultural practices of their Finnish ancestors (food, sauna, language, music and festivals) to construct their own model of Finnishness. My research addresses these practices from the perspective of transculturation as developed by Mary Louise Pratt, Carola Suárez-Orozco, and Celia Jaes Falicov. It illustrates the ways in which the characters use their practices to incorporate the traits of both Finnish and American cultures, and to construct their identities as transcultural. My research seeks to find out how Finnish-American migrant literature represents contemporary Finnishness in America and how this literature regards their ancestry in relation to the present.

The literary production of the Finnish-American diaspora has not been addressed from the perspective of transculturation studies before. Furthermore, the major part of the source texts of my dissertation has not been analyzed yet. My doctoral thesis attempts to fill these gaps. It also paves the way for the further research into the construction of identities in Finnish-American migrant fiction through the material and non-material practices, and popularizes Finnish-American fiction.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Yhteiskuntatieteiden maisteri Kaisa Kärki 28.320 €Voluntary Exclusions: Refusing to Act as Systemic Resistance

Humanistinen
3. vuosi
väitöskirjatutkija

Tutkin monografiamuotoisessa väitöskirjatutkimuksessa soveltavan analyyttisen filosofian menetelmällä tarkoituksellisia yhteiskuntajärjestelmään kohdistuvia teosta kieltäytymisiä, joita voivat olla esimerkiksi aseistakieltäytyminen, nälkälakko, verojen maksamattomuus tai äänestämättä jättäminen. Määrittelen johdannossa tutkimuksen premissit ja metafilosofiset kannat ja osoitan, että negatiiviset teot ovat olemassa ja että niillä todennäköisesti on syitä ja seurauksia. Luvussa yksi määrittelen teosta kieltäytymisen, erotan sen muista intentionaalisista omissioista ja argumentoin teon filosofian “belief-desire-mallia” vastaan laajemman toimijuuden teorian puolesta. Luvussa kaksi määrittelen, millä ehdoin negatiiviset teot voivat olla vastarintaa, ja suhteutan kieltäytymisen teosta vastarintana läheisiin yhteiskuntafilosofisiin käsitteisiin. Luvussa kolme määrittelen, millä ehdoin negatiiviset teot voivat olla poliittisia tekoja ja milloin ne ovat ryhmän toimintaa. Luvussa neljä sovellan kehittämiäni käsitteellisiä kehikoita kysymykseen, voiko yhteiskunnallisten toimintojen ulkopuolisuus olla tarkoituksellista vastarintaa. Tutkimus luo arvoneutraalia suhtautumista syrjäytymiseen syventäen ymmärrystä yksilön ja yhteiskunnan välisen vuorovaikutuksen tulehtuneisuudesta. Kehitän positiiviset ja negatiiviset teot kattavaa, kokonaisvaltaista toimijuuden teoriaa, joka ottaa paremmin huomioon joidenkin tekemättä jättämisten vastarintaluonteen.

Tutkimus: 1) laajentaa analyyttistä teon filosofiaa käsitteellistämään vastarintaa, 2) erittelee negatiivisten tekojen poliittisuuden kysymyksiä, joita ei ole nähty riittävän erillisinä, 3) luo intentionaaliset tekemättä jättämiset sisältävää, yhteiskuntatieteiden ja analyyttisen filosofian paradigmoja yhdistävää, käyttökelpoista toimijuuden teoriaa, ja 4) soveltaa negatiivisten tekojen filosofiaa yhteiskuntatieteisiin, joissa niitä ei ole käsitelty tämän tutkimuksen esittämällä tavalla.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Doctor of Philosophy in Forestry Kajar Köster 32.400 €Reindeer grazing vs. changes in above- and below ground biota and soil carbon dynamics in subarctic boreal forests - guilty or not?

Ympäristöntutkimus
2. vuosi
tutkijatohtori

The research addresses a package of environmentally important issues from the point of view of soil carbon (C) stocks and climate change, whether and how reindeer (Rangifer tarandus L.) grazing in boreal forests is affecting: forest soils, carbon (C) dynamics in soil and processes behind that, CO2 and other greenhouse gas (GHG) exchange between soil and atmosphere, and aboveground biomasses.
The aim is to gather and combine information on stand, landscape and socio-economical level on how reindeer grazing affects descriptive qualities of soils in the subarctic zone of boreal forest and make confident conclusions about C neutrality of reindeer management in general.
The work is divided into three work packages (WPs) dealing with: 1) effects of reindeer grazing on stand level: how it affects the vegetation, C dynamics and its related components, regeneration, and above- and belowground biomass; 2) effects on landscape level: how the land use change (Metsähallitus decision 2010) has changed and will change the C balance; and 3) effects of reindeer husbandry on C balance: how big is the “ecological footprint” of reindeer husbandry and is the reindeer meat environmentally friendly food.
The study areas are located in the subarctic zone of boreal forests, in Finnish Lapland, in the surrounding of Värriö Subarctic Research Station and in Sodankylä. There are fenced areas (preventing reindeer movements) in both areas and study sites will be located in both sides of the fences.

This study is one of the first combining the ecological effects of reindeer grazing (detailed soil and vegetation measurements) and ecosystem modeling to socio-economic aspects such as livelihood of native people. The project also gives novel tools for evaluating the impacts of the livelihood of local people to forest sector, one of the most important industries in Finland, and vice versa.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Valtiotieteiden tohtori Ville Laamanen 32.400 €Neuvostoliiton kulttuuridiplomatia pohjoisen Itämeren piirissä 1939–1940

Yhteiskuntatieteellinen
tutkijatohtori

Tutkimukseni tuottaa uutta tietoa Neuvostoliiton kulttuuridiplomatian tavoitteista ja merkityksestä pohjoisen Itämeren piirissä toisen maailmansodan kynnyksellä. Toukokuun 1939 ja maaliskuun 1940 välillä Neuvostoliiton ulkomaisten kulttuurisuhteiden yhdistys VOKS isännöi viiden pohjoismaalaisen kirjailijan ja toimittajan matkoja Neuvostoliitossa. Kattavan alkuperäisaineiston lähilukuun perustuvassa tutkimuksessani tarkastelen näitä vierailuja ensimmäistä kertaa ja kysyn, muuttuiko VOKS ensisijaisesti kulttuuripoliittisesta toimijasta Moskovan välittömien ulko- ja turvallisuuspoliittisten intressien edunvalvojaksi. Hypoteesini on, että toisin kuin aiemmassa tutkimuksessa on esitetty, VOKS:in painoarvo Moskovan strategisten pyrkimysten edistäjänä nimenomaan pohjoisen Itämeren piirissä kasvoi niin kutsuttujen Stalinin vainojen (1936–1938) jälkeen. VOKS sai tehtäväkseen esittää Moskovan aggressiivinen ulkopolitiikka koko pohjoisen Itämeren piirin alueellista vakautta edistävänä toimintana, mutta samalla sen tuli selvittää, kuinka tällaiseen politiikkaan Pohjoismaissa tosiasiassa suhtauduttiin. Teen mikrohistoriapainotteista tutkimusta, jossa analysoin erityisesti epävirallista vuorovaikutusta ja suhdeverkostoja ja teen makrotasolle ulottuvia päätelmiä.

Hankkeeni yhdistää tuoreella tavalla kulttuuridiplomatian sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikan tutkimusta ja avaa ainutlaatuisen näkökulman Neuvostoliiton strategisiin tavoitteisiin vuosina 1939–1940. Aiheeseen suoraan liittyvä alkuperäisaineisto on edelleen suureksi osaksi tutkijoiden saavuttamattomissa. Tutkimus yhdistää yksilöiden, yhteisöjen ja politiikan ylätason historiaa ja saattaa yhteen näiden alojen asiantuntijoita Pohjoismaissa, Yhdysvalloissa, Baltian maissa ja Venäjällä.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FM Miikka Laihinen 28.320 €"Lajit etsivät uusia reittejä ollakseen." Kielen materiaalisuus ja lyriikan subjektiviteetti 2000-luvun suomalaisessa runoudessa.

Humanistinen
2. vuosi
väitöskirjatutkija

Tarkastelen väitöstutkimuksessani kielen materiaalisuuden ja lyriikan subjektiviteetin välistä suhdetta kokeellisessa suomalaisessa nykyrunodessa. Tutkimuksellani kysyn, mitä lyriikan subjekti(ude)lle tapahtuu, kun modernistisesta runotraditiosta kumpuava perinteinen säemuoto alkaa murtua, avautua erilaisten kokeellisina hahmottuvien ilmaisukeinojen suuntaan.

Yksi kotimaisen runouden 2000-luvun monikasvoistumisen ja/tai kokeellistumisen tunnuspiirteistä on kielen materiaalisten ominaisuuksien korostuminen runoilmaisuissa ja runojen lukukokemuksissa. Ennakkoluulottomat, materiaalisesti kohosteiset muotokokeilut viestivät hypoteesini mukaan tarpeesta jäsennellä uudelleen kielen, runouden, subjektiuden, lukijan ja maailman välisiä suhteita. Irtaudun työssäni suomalaista runoudentutkimusta viimeiset vuosikymmenet hallinneesta modernistisesta, kielikuvakeskeisestä analyysitraditiosta; tarkastelen nykyrunoutta paitsi tekstien sisäisten materiaalisten relaatioiden, myös tekstin ja lukijan välisen vuorovaikutussuhteen näkökulmasta.

Käsitteellistän useita teoksia lähilukevan tutkimukseni uusmaterialistisen filosofian kieli- ja subjektiviteettikäsitysten puitteisiin. Ankkuroin analyysin kolmen käsitteellisen kiinnekohdan – kokeellisuuden, materialisuuden ja subjektiviteetin – varaan; näin alan hahmotella tutkimuksessani perustaa uusmaterialistisen runoanalyysin metodologiaksi.

Suomalainen kirjallisuudentutkimus on pitkään ollut valtaosin kirjallisuuden sisällöt ensisijaistavaa tutkimusta. Oman työni painopiste on sen sijaan runokielen aineellisten ominaisuuksien, ja sitä kautta kirjallisuuden, lukijan ja maailman välisten suhteiden tarkastelussa. Kielen materiaalisuuksia tarkasteleva tutkimukseni tarjoaa näin, uudenlaisen tutkimuksellisen näkökulman lisäksi, uusia käsitteellisiä työkaluja kirjallisuuden, kielen ja yhteiskunnan välisten relaatioiden hahmottamiselle.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Dosentti Anna Laine 42.000 €Kasvien toiminnalliset ominaisuudet ympäristön muutosten indikoijina ja välittäjinä hiilirikkaassa suoekosysteemissä

Ympäristöntutkimus
kokenut

Kasvien toiminnalliset ominaisuudet ovat osoittautuneet hyväksi välineeksi ekosysteemien toiminnan mittareina ja sen muutoksen ennustajina. Soilla tämä tutkimussuunta on vielä alkupisteessä ja erityisesti suosammalien ominaisuudet tunnetaan erityisen heikosti. Soiden suuren, dynaamisen hiilivaraston vuoksi suokasveilla on suuri vaikutus ilmakehän kasvihuonekaasupitoisuuksien kehitykseen. Projektin tarkoituksena on kvantifioida ne keskeiset mekanismit, joilla suokasvit reagoivat muuttuvaan ympäristöön, ja joilla kasvien toiminta muokkaa ympäristöä. Tutkin globaalin muutoksen (lämpeneminen, muuttuva hydrologia) vaikutuksia kasvien toiminnallisiin ominaisuuksiin suoekosysteemeissä. Määritän putkilokasvien ja sammalien toiminnalliset ominaisuudet ja niiden yhdistelmät, jotka parhaiten kuvaavat soiden C kiertoa. Selvitän miten toiminnallisia ominaisuuksia voidaan käyttää ekosysteemin toiminnan indikaattoreina tulevissa ilmasto-oloissa; mitkä ominaisuudet ovat herkimpiä ympäristön muutokselle ja mitkä puolestaan lisäävät resistenssiä. Tutkin myös onko toiminnallisten ominaisuuksien muutoksella suosukkession aikana jokin yleistä maantieteelliset alueet ylittävä kaavaa. Tutkimusalueet sijaitsevat Itämeren rannikolla Suomessa ja Ruotsissa, sekä Vienanmeren rannikolla Venäjällä. Tutkimus sisältää sekä maastomittauksia että kokeellisen osion.

Tämä tutkimus on ajankohtainen ja rohkea avaus sillä yhdistän maankohoamisen luoman koejärjestelyn ja uuden menetelmän tutkiakseni soiden ja ilmaston välistä vuorovaikutusta muuttuvissa oloissa. Käytän hyväkseni maankohoamisalueen tarjoamaa ainutlaatuista tilaisuutta tutkia eri-ikäisiä luonnontilaisia suoekosysteemejä. Lähestyn aihetta kasvien toiminnallisten ominaisuuksien muodostaman vaste-vaikutus –viitekehyksen kautta mallintaakseni ne ominaisuudet jotka parhaiten selittävät hiilen sidontaa.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FM Heikki Lakkala 28.320 €Samankaikuisuus ja kreolisaatio kääntämisessä – merkitysten välittyminen ja uusien ilmausten luominen tieteellisen tekstin kääntämisessä

Humanistinen
3. vuosi
väitöskirjatutkija

herättäisivät mahdollisimman samankaltaisen tulkinnan kuin lähtötekstin ilmaukset ja näin välittäisivät alkutekstin merkitykset.

Aineistona olevissa suomennoksista valikoimiani käännösratkaisuja ja niiden taustalla olevia käännösongelmia kuvailemalla ja analysoimalla tutkin, millaisia käännösongelmia filosofisen ja teoreettisen sosiologisen tekstin yhteydessä voi tulla esiin ja miten niitä näissä tapauksissa on ratkaistu. Tutkin nimenomaan uudenlaisten ilmaisujen muodostamista ja näin syntyneitä uusia ilmaisuja.

Tutkimusaineistona ovat Edmund Husserlin Die Krisis der europäischen Wissenschaften und die transzendentale Phänomenologie ja Alfred Schützin Der sinnhafte Aufbau der sozialen Welt: eine Einleitung in die verstehende Soziologie sekä niiden suomennokset. Molemmat kirjoittajat ovat kehitelleet runsaasti uusia ilmauksia ja ottaneet myös yleiskielen sanoja tieteellisen kielen erikoistermeiksi.

Tutkimus keskittyy ensisijaisesti sananmuodostuksen keinojen käyttöön ja toisaalta ilmaisujen luonteeseen siinä mielessä, millainen on lähtötekstin ilmausten ja käännöksessä käytettyjen ilmausten näkökulma niiden ilmaisemiin asioihin. Tutkin myös viittaussuhteiden välittymistä kieleltä toiselle. Pyrin hahmottamaan tyypillisistä tapoja ratkaista käännösongelmia niin sana- kuin ilmaisutasollakin tekstin sisältämien merkitysten välittymisen näkökulmasta.

Tieteellisen tekstin kääntämistä on tutkittu vähän ja lähinnä tekniikan ja luonnontieteen alaa, harvoin yhteiskuntatieteellisen ja vielä harvemmin filosofisen tekstin kääntämistä. Rajaus uusiin ilmauksiin kohdistaa tutkimuksen keskeisen filosofisen suuntauksen suomalaisen perussanaston luomiseen.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FM Jussi Lampinen 28.320 €Kaupunkien uusympäristöt harvinaistuvan niittykasvillisuuden suojelussa

Ympäristöntutkimus
2. vuosi
väitöskirjatutkija

Perinnebiotooppien niityt ja kedot ovat Suomen lajirikkaimpia ja uhanalaisimpia luontotyyppejä. Ainoastaan monitieteiset, ennakkoluulottomat tavat toteuttaa luonnonsuojelua voivat varmistaa niiden säilymisen tuleville sukupolville. Ratkaisu tähän löytyy uusympäristöistä, eli voimakkaasti ihmisen muokkaamista ja lajistoltaan poikkeavista elinympäristöistä. Niittylajiston suojelu uusympäristöjen avulla on mahdollista etenkin kaupungeissa, sillä monet kaupunkien maankäyttömuodot (kuten johtoaukeat) ovat niittylajistolle soveltuvia uusympäristöjä. Tutkimalla kaupunkien uusympäristöjä voidaan samanaikaisesti sekä suojella harvinaistuvaa niittylajistoa että ylläpitää monimuotoista kaupunkiluontoa kasvavan kaupunkilaisväestön ulottuvilla.

Tämä väitöskirjatutkimus koostuu kolmesta osasta. Näistä ensimmäinen koskee niittymäisten uusympäristöjen yhteisöekologiaa, toinen taas uhanalaisen niittylajin populaatioiden menestymistä kaupungeissa ja maaseudulla. Kolmas osa käsittelee yhteiskuntaan ja kaupunkilaisten arvomaailmaan liittyviä käytännön ongelmia, joita niittykasvillisuuden suojelu uusympäristöissä kohtaa.

Tutkimuksen tavoite on laatia synteesi niittykasvillisuuden suojelusta kaupungeissa ja uusympäristöissä. Tutkimustulokset ovat sovellettavissa esim. kaupunkien viheraluesuunnitteluun ja perinnebiotooppien suojeluhankkeisiin.

Perinteinen luonnonsuojelu on keskittynyt kaupungistumisen haitallisiin luontovaikutuksiin ja jättänyt kaupunkien merkityksen luonnon monimuotoisuuden suojelussa huomiotta. Kaupunkien uusympäristöjen tutkimus niittykasvillisuuden suojelussa hylkää tämän asetelman ja tuo luonnonsuojelun kaupunkeihin, joissa suurin osa väestöstä elää. Työ edistää harvinaistuvan niittykasvillisuuden säilymistä osana Suomen luontoa ja samalla monimuotoisten elinympäristöjen säilymistä osana kaupunkiluontoa.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

YTM Silja Lanas Cavada 28.320 €Toimittajat, ammatti-identiteetin muutos ja poliittinen transitio Tunisiassa ja Pohjois-Afrikan Maghreb-maissa vuoden 2011 kansannousujen jälkeen

Yhteiskuntatieteellinen
2. vuosi
väitöskirjatutkija

Väitöskirjassa tarkastellaan Tunisian median ja toimittajien ammatillisen identiteetin muutosta autoritaarisen hallinnon kaatumisen ja arabimaailman kansannousujen jälkeen. Presidentti Ben Alin kaudella (1987–2011) Tunisian mediajärjestelmä oli median vapauden näkökulmasta yksi Pohjois-Afrikan sortavimpia. Maassa oli Pohjois-Afrikan ankarimpina pidetyt medialait. Toimittajat työskentelivät valtion propagandan äänitorvina ja sen kontrollin alla. Tutkimuksen yksi tarkoitus on antaa ääni arabimaiden toimittajille. Tutkimusmenetelmänä käytetään puolistrukturoitua haastattelua eli teemahaastattelua. Ensisijainen tutkimusaineisto koostuu 25:stä julkisen median toimittajan teemahaastattelusta. Julkiseen mediaan kuuluvat Tunisian Televisio, Tunisian Radio, uutistoimisto TAP sekä sanomalehdet La Presse de Tunisie ja Assahafa. Tunisian julkisen median toiminnasta ja sen uudistamisesta on käyty kiivasta väittelyä 2011 alkaneen mediauudistuksen aikana. Arvostelun kohteena ovat olleet julkisen median itsenäisyys vallanpitäjistä ja toimittajien professionalismin taso. Haastatteluaineisto on kerätty Tunisiassa loppuvuodesta 2014 ja kevät–kesällä 2015, jolloin ensimmäinen vapailla vaaleilla valittu presidentti oli ollut vallassa puolisen vuotta. Lisäksi on taustahaastateltu 20:tä tunisialaista media-alan asiantuntijaa. Väitöskirjan teoreettinen osuus liittyy median muutokseen sekä laajemmin journalistisen mediamallin muutokseen yhdessä "arabikevään" maassa ns. poliittisen transition aikana.

Tutkimukseni on rohkea avaus kolmesta syystä: se tutkii median ja journalismin muutosta pohjoisafrikkalaisten julkisen median toimittajien näkökulmasta. Alueen mediaa on usein syytetty journalistisen professionalismin puutteesta. Toiseksi tutkin ns. perinteistä mediaa (tv, radio, sanomalehti, uutistoimisto), en sosiaalista mediaa, joka on ollut päätrendi "arabikevään" maiden mediatutkimuksessa. Lisäksi tutkin Maghreb-maiden journalismia, josta löytyy hyvin vähän kansainvälistäkään tutkimusta.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Filosofian tohtori Hanna Lantto 32.400 €Baskimaan uusien kielenpuhujien rooli kielen elvytyksessä ja muutoksessa

Humanistinen
tutkijatohtori

Baskin kieltä on elvytetty menestyksekkäästi jo yli kolmen vuosikymmenen ajan. Vähemmistökieli on saanut tilan hallinnossa ja mediassa, ja erityisesti koulutuksesta on tullut tärkeä baskin kielen tukipilari. Baskimaassa elääkin nyt runsaasti ihmisiä, jotka ovat oppineet baskin toisena kielenään. Heitä kutsutaan nimellä euskaldun berriak, uudet baskit.

Haen Koneen säätiöltä tutkijastipendiä väitöskirjan jälkeiseen tutkimukseeni. Tutkimukseni kartoittaa uusien baskien roolia kielen elvytyksessä ja muutoksessa. Tavoitteenani on selvittää 1) millaisia kielivalintoja uudet baskit arkielämässään tekevät ja 2) eroavatko nämä valinnat heidän ääneen lausumistaan ihanteista. Post doc-tutkimus on luonteva jatko väitöskirjalleni (2015), jossa tutkin koodinvaihtoa eli kielten sekoittumista Suur-Bilbaon alueella. Hankkeen suorituspaikkoja ovat Deuston yliopisto Bilbaossa, jossa teen tutkimukseni kenttätyön, Helsingin yliopisto ja Tilburgin yliopisto Alankomaissa. Sovellan aineistonkeruussa etnografista kenttätyötä, fokusryhmäkeskusteluja ja elisitaatiomenetelmiä. Tutkimukseni yhdistää kaksi uutta tutkimusalaa: uusien kielenpuhujien tutkimuksen, joka haastaa perinteiset käsitykset äidinkielisestä puhujasta ainoana autenttisena kielenkäyttäjänä, sekä käyttöpohjaisen lähestymistavan kielikontaktin ja kielen muutoksen tutkimukseen. Se on yhteiskunnallisesti merkittävä, sillä uusien baskien kielimuotoja ei ole vielä dokumentoitu.

Vähemmistökielten tutkimuksessa on perinteisesti pyritty keräämään mahdollisimman alkuperäisinä pidettyjä, kontaktivaikutuksesta vapaita aluemurteita. Baskimaassa ei-äidinkieliset puhujat ovat merkittävä baskin puhujaryhmä. Heidän kielimuotonsa on kuitenkin jätetty vaille huomiota, koska niitä on sekä kielitieteen kaanonissa että yhteiskunnallisella tasolla pidetty epäautenttisina. Kielenelvytyksen kannalta on tärkeää legitimoida uusien kielenpuhujien kielimuodot dokumentoimalla ne.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Filosofian tohtori Tomas Lehecka 32.400 €The Effects of Grammatical Categories on Cognition: Probabilistic vs. Categorical Predictors (Kieliopillisten kategorioiden vaikutus ajatteluun: probabilistiset vs. kategoriset selittäjät kielessä)

Humanistinen
2. vuosi
tutkijatohtori

Kielen rakenteen vaikutus kielenkäyttäjien ajattelutapoihin (nk. Sapirin-Whorfin hypoteesi) on paljon kiistelty aihe. Tutkimukseni edustaa aihepiirin uutta aaltoa käyttäessään kokeellisia menetelmiä selvittääkseen miten suomen, ruotsin ja tsekin puhujien kognitiiviset toimintakaavat eroavat toisistaan suhteessa kahteen kieliopilliseen kategoriaan: sukuun ja lukuun. Tutkin, vaikuttavatko näiden kategorioiden erilaiset ilmenemistavat kyseisissä kielissä siihen, miten kielenkäyttäjät havainnoivat ja muistavat näkemäänsä.

Hankkeessa tarkasteltavat tutkimuskysymykset ovat seuraavat: Miten vahvasti kieliopillinen suku vaikuttaa olentojen ja esineiden luokitteluun ei-kielellisissä tehtävissä? Miten kieliopillisen luvun eksplisiittinen ilmaiseminen vaikuttaa lukumäärien kognitiiviseen prosessointiin? Ovatko nämä vaikutukset selitettävissä paremmin kussakin kielessä periaatteessa olevilla kategorioilla vai yksittäisten sanamuotojen probabilistiseen analyysiin perustuvilla muuttujilla?

Tarkastelemalla näitä kysymyksiä saadaan uutta tietoa siitä, mikä kieliopillisten kategorioiden asema on kyseisten kielten puhujien ajattelussa. Lisäksi kyseessä on ensimmäinen aihealuetta koskeva tutkimus, jossa hyödynnetään probabilistista näkökulmaa kieleen.

Hanke on innovatiivinen sekä tutkittavien kielten ja tarkasteltavien kieliopillisten piirteiden osalta. Ruotsi, suomi ja tsekki ovat typologisesti erilaisia kieliä, joita ei ole aiemmin tutkittu Sapirin-Whorfin hypoteesin kontekstissa. Lisäksi tutkimukseni ottaa huomioon kieliopillisten piirteiden kielellisen ilmaisun sisältämän variaation ja kyseenalaistaa näin aihealueessa perinteisesti käytetyn teoreettismetodologisen viitekehyksen.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Filosofian tohtori Joni Tapani Lehto 32.400 €Rikittömän massanvalmistuksen yhteydessä syntyvien sivutuotevirtojen biojalostaminen

Ympäristöntutkimus
tutkijatohtori

Tutkimuksen tavoitteena on kehittää innovatiivinen selluloosatehtaisiin integroitava bioprosessikonsepti, joka sisältää varsinaista keittoa edeltävän puuhakkeen kemiallisen esikäsittelyvaiheen arvokkaiden hemiselluloosa- ja ligniinifraktioiden talteenottamiseksi ja hyödyntämiseksi. Kyseistä prosessivaihetta seuraa esikäsitellyn puun kemiallinen rikkivapaa kuidutus uudenlaisten kuitutuotteiden sekä syntyvien rikittömien sivutuotevirtojen tuottamiseksi ja jatkojalostamiseksi. Tutkimus jakautuu seuraaviin vaiheisiin:
1. Kemiallisten esikäsittelyiden ja esikäsitellyn puun rikkivapaan kuidutuksen yhdistäminen uudenlaisten sivutuotevirtojen sekä uusien kuitutuotteiden tuottamiseksi. Tavoitteena mm. erilaisten hiilihydraatti-, happo- ja ligniinifraktioiden tuottaminen.
2. Syntyvien tuotevirtojen kemiallinen karakterisointi, prosessikonseptien kemometrinen mallintaminen ja prosessien tehostaminen.
3. Syntyvien sivutuotevirtojen jatkojalostus. Pääpaino erityisesti ligniinistä jalostettavissa tuotteissa (pienimolekyyliset fenoliset yhdisteet antioksidanteiksi, suuren molekyylikoon ligniinin hyötykäyttö mm. polymeerisovellutuksissa), sekä hiilihydraattilähtöisissä komponenteissa (mono-, oligo- ja polysakkaridit sekä hiilihydraattien hajoamistuotteet, kuten orgaaniset hapot ja furaaniyhdisteet joista voidaan jalostaa esim. polttoaineita ja polymeerejä).
4. Yhteistyön jatkaminen ja syventäminen koti- ja ulkomaisten yhteistyökumppaneiden kanssa.

Projektin tavoitteena on ennakkoluulottomasti luoda uusi prosessikonsepti puun kokonaisvaltaseksi hyötykäytöksi biojalostamoissa. Tämä käsittää mm. uusien biotuotteiden tuottamisen, puun tehokkaamman hyötykäytön, sekä ympäristöystävällisen (rikittömän) tuotantotekniikan kehittämisen. Tutkimuksen hyödyntäjinä ovat metsäteollisuuden lisäksi monet muut teollisuusalat, erityisesti kuitenkin kemian- ja lääketeollisuuden toimijat joiden käyttöön syntyviä materiaalivirtoja on tarkoitus suunnata.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FT Joona Lehtomäki 32.400 €Konfliktista yhteiseen projektiin: kuinka lisäämme suojelusuunnittelun hyväksyttävyyttä?

Ympäristöntutkimus
tutkijatohtori

Tieteellisesti tuotetulla tiedolla on kasvava merkitys yhteiskunnallisessa päätöksenteossa, mukaan lukien alueellisessa luonnonsuojelun ja maankäytön suunnittelussa. Menestyksekäs suunnittelu vaatii kuitenkin ekologisen tutkimustiedon, arvojen ja esimerkiksi kustannusten yhteensovittamista sekä erilaisten toimenpiteiden arvottamista. Etenkin monimutkaisten ongelmien, kuten ympäristöongelmien, tapauksessa päätökset voivat onnistua vain mikäli ne ovat laajasti hyväksyttyjä. Tämä tosiasia on kuitenkin jäänyt tutkimuksellisesti varjoon ehkä siksi, että se asettuu luonnon- ja yhteiskuntatieteiden sekä käytännön toteutuksen välimaastoon.

Ehdottamassani projektissa selvitän miten avoimuuden ja hyväksyttävyyden parantaminen voisi johtaa parempiin suojelusuunnitelmiin. Työssäni tarkastelen kahta käynnissä olevaa alueelliseen luonnonsuojelun ja maankäytön suunnitteluun liittyvää projektia Suomessa. Molemmissa on käytetty laskennallisia päätöstukityökaluja arvottamaan toimenpiteitä tai alueita luonnon monimuotoisuuden suojelemiseksi. Pyrin selvittämään missä määrin hyväksyttävyyden puute on ongelmallista arvotettavien toimenpiteiden käytännön toteutuksen kannalta. Tarkastelen myös mitkä tekijät vaikuttavat eniten päätösten hyväksyttävyyteen sidosryhmäverkostoissa. Projektin tuloksena syntyvät menetelmät ja käytännöt tukevat vuorovaikutteisen suojelusuunnittelun toteuttamista Suomessa ja laajemmin.

Yleisesti ottaen, politiikantutkimus ja luonnontieteellinen menetelmäkehitys ovat pitäytyneet erillään. Ehdottamani tutkimus on rohkea avaus, koska se tuo nämä tarkastelut yhteen tutkimuksen ja päätöksenteon rajapinnalla. Tutkimuksella on sekä tieteellistä mielenkiintoa että välitöntä käyttöarvoa todellisessa päätöksenteossa. Tulokset voivat myös tarjota tietoa siitä, miten päätöksentekoprosessejamme voidaan kehittää siirtyessämme kohti avoimempaa tietoyhteiskuntaa.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Filosofian maisteri Ville Leppänen 28.320 €Indoeurooppalaisen ablautvaihtelun kehitys latinan kielihistoriassa

Humanistinen
3. vuosi
väitöskirjatutkija

Väitöskirjani käsittelee indoeurooppalaisen kantakielen ablautvaihtelun, eli sanavartaloiden ja suffiksien vokaalinmuunnoksen kehitystä latinan kielihistoriassa. Kantakielen ablaut käsitti viisi astetta (lyhyen ja pitkän e-asteen, lyhyen ja pitkän o-asteen sekä katoasteen). Joissain kielissä vaihtelu näkyy yhä, esim. kreikassa ja germaanisissa kielissä se erottelee verbin aikamuotoja, kuten engl. sing~sang~sung, mutta latinassa vaihtelu on erilaisten kielenmuutosprosessien seurauksena tasoittunut. Tästä johtuen aiemmassa tutkimuksessa ablautin kehitykseen latinassa ei ole kiinnitetty huomiota, eikä tällaisten ilmiöiden selittämiseen ole olemassa teoreettista mallia. Väitöskirjani tavoitteena on kuvata ja selittää kehitys kantaindoeuroopasta latinaan, sekä kehittää metodeja ja teoriaa tällaista tutkimusta varten. Tutkimukseni perustuu kielen normatiivisuuteen ja on tässä suhteessa lajissaan ensimmäinen indoeuropeistiikan ja latinan kielihistorian aloilla. Uusia kehittämiäni konsepteja ovat degrammatisaatio ja relikoituminen, joista ensimmäinen tarkoittaa
kieliopin rakenteen katoamista ja jälkimmäinen rakenteen supistumista reliikiksi (esim. epäsäännöllisiksi taivutusmuodoiksi). Keskeistä on kielenmuutoksen jatkuvuuksien ja jatkumattomuuksien analysointi.

Tutkimukseni yhdistää kielenmuutostutkimuksen uusinta teoriaa ja perinteistä latinan kielihistorian ja indoeuropeistiikan tutkimusta täysin uudesta näkökulmasta: kielenmuutosta ei ole aikaisemmin tutkittu normatiivisuuden kautta. En ainoastaan tuota uutta tutkimustietoa latinan kielihistoriasta vaan myös laajennan aiempaa teoriapohjaa uusilla merkittävillä kontribuutioilla ja täten kehitän kielenmuutoksen tutkimuksen työkaluja, mikä puolestaan lisää ymmärrystämme kielten kehittymisestä.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FT, dosentti Ilkka Levä 42.000 €Toimihenkilöiden ammatillisten keskusjärjestöjen naiskuvat vuosina 1922-2010

Humanistinen
kokenut

Tutkimukseni tarkastelee toimihenkilöiden ammatillisten keskusjärjestöjen (HTY, HTK, TVK, Akava ja STTK) naiskuvia niiden toiminta-ajalla vuosina 1922-2010. Varhaisin keskusjärjestö oli 1922 perustettu Henkisen työn yhtymä, joka perustettiin nimellä Suomen Virkailijakeskusliittojen yhtymä mutta joka vaihtoi nimensä 1924 henkisen työn yhtymäksi sosiaalineuvos Niilo Mannion aloitteesta. HTY:n tilalle perustettiin uusi keskusjärjestö sodan lopulla 1944, jonka nimeksi tuli Henkisen työn keskusliitto. Nimi muutettiin 1956 Toimihenkilö- ja virkamiesjärjestöjen keskusliitoksi. Suomen teknisten toimihenkilöiden keskusliitto STTK perustettiin 1945 sodan jälkeen. Akava taas perustettiin Akateemisena valtuuskuntana 1950 ja se vaihtoi nimensä Akavaksi 1954. TVK teki konkurssin 1992 jonka jälkeen suurin osa sen jäsenliitoista siirtyi STTK:n huomaan. Samalla STTK muutti nimensä vuoden 1993 liittokokouksessa Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:ksi. Nykyään toimihenkilöiksi mielletyillä työntekijöillä on siis kaksi erillistä keskusjärjestöä.

Tutkimukseni kysyy millä tavoin toimihenkilöiden ammatilliset keskusjärjestöt ymmärsivät naisten paikat omassa itseymmärryksessään. Itseymmärrys on luettavissa keskusjärjestöjen tuottamassa virallisessa aineistossa sekä erityisesti keskusjärjestöjen lehdissä. Tutkimusta varten on käyty lävitse HTY:n, HTK:n, TVK:n, STTK:n ja Akavan julkaisemien lehtien kaikki vuosikerrat niiden olemassaolon ajalta vuosien 1922-2010 välillä.

Aihetta ei ole aiemmin tutkittu ollenkaan.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Filosofian tohtori, dosentti Susanna Lindberg 42.000 €Yhteisön paikasta tekniikan näyttämöön

Humanistinen
3. vuosi
kokenut

Tutkimukseni tarkoituksena on tuottaa tämän käsityksen sisäisen kritiikin avulla (post)fenomenologinen kuvaus maailmasta tekniikan näyttämönä. Lähtökohtanani on 1900-luvun puoliväliin mennessä vakiintunut ajatus tekniikasta ihmiselämän keskeisenä horisonttina (Martin Heidegger ja Frankfurtin koulu). Sen varsinaisena aineistona ovat tämän ajatuksen sisäiset kritiikit 1900-luvun jälkipuolella etenkin ns. "mannermaisessa filosofiassa" (Derrida, Deleuze, Foucault, Simondon, Hottois, Stiegler, Hörl, Ihde…). Näissä kritiikeissä 1) kyseenalaistetaan ajatus tekniikasta totalitaarisena teollisena kehyksenä, sillä modernit tekniikat ovat pluraalisia, plastisia, heterogeenisia, ubiikkeja ja muuttuvaisia; 2) kyseenalaistetaan ajatus vieraantumisesta, sillä tekniikka sekoittuu yhä selvemmin biologiseen ja psykologiseen todellisuuteen; 3) arvioidaan tekniikkaa moraalisesti ottaen huomioon sen, että tekniikka ei ole vain väline vaan hyvin olennainen identiteetin kehys. Työssäni arvioin näitä käsityksiä, ja aion myös kritisoida niitä (mm. luonnon unohtamisesta). Luon teoreettisen kehikon tekniikan kysymyksen käsittelemistä varten.

Työni on rohkea avaus siksi, että siinä luodaan uudenlainen filosofinen kehikko, jolla nykytekniikan määrittämää elämismaailmaa voidaan tarkastella: laadin ensin hermeneuttisen kuvauksen "tekniikan näyttämöstä", sitten ontologisen selvityksen sen perustasta analysoiden sitä "materiana", ja lopulta esitän moraalisen kysymyksen tekniikan kritiikin ja jopa "tekno-ekologian" mahdollisuudesta. Näin nykymaailman analyysi johtaa minut myös uudistamaan fenomenologista filosofiaa.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Yliopistonopettaja Jarmo Lintunen 28.320 €Nykypäivän aatedraamaa? Luonto, sukupuoli ja politiikka Laura Ruohosen näytelmissä

Humanistinen
väitöskirjatutkija

Tutkin ja analysoin kirjallisuuden väitöskirjassani näytelmäkirjailija Laura Ruohosen kahdeksaa näytelmää ekokriittisen ja sukupuolen tutkimuksen näkökulmista. Hypoteesini on, että nämä teemat (luonnon ja ihmisen suhde, sukupuoli) korostuvat ja tekevät näytelmistä nykypäivän ”aatedraamoja”. Oletan, että Ruohosen näytelmät eroavat perinteisistä aatedraamoista sekä muodon että sisällön suhteen: näytelmien aatteellisuus ei ole tendenssimäistä eivätkä näytelmät tarjoa yksiselitteisiä ratkaisuja käsittelemiinsä ongelmiin. Ehdotan, että näytelmien muoto nostaa esille nykypäivän yhteiskunnallisten kysymysten monimutkaisuuden.

Keskeinen tutkimuskysymykseni on: Miten Laura Ruohosen näytelmät hahmottuvat kotimaisen kirjallisuuden ja kulttuurin kentällä aatedraamoina? Kysymykseen liittyen selvitän myös, mitä on nykypäivän aatedraama, ja miten poliittisuus on niissä läsnä. Toinen keskeinen tutkimuskysymys liittyy Ruohosen näytelmien muotoon ja keinoihin. Miten Ruohosen näytelmät toteuttavat postdraamallisen draaman keinoja? Miten näytelmien sisältö ja muoto kohtaavat, ja miten ne ovat kytköksissä yhteiskunnallisiin ilmiöihin?

Ruohosen näytelmiä analysoin draaman peruskäsitteiden avulla. Lisäksi käytän queer- sekä ihmettelevää ja performatiivista luentaa, jossa analyysi ja tulkinta ovat erottamattomia. Tekstistä mm. pyritään löytämään yhteyksiä, viitteitä ja assosiaatiota muihin teksteihin.

Tutkimukseni on rohkea avaus monella tapaa. Draamakirjallisuutta, varsinkaan nykydraamaa, ei ole tutkittu Suomessa kirjallisuutena, vaikka uutta draamaa syntyy ja esitetään paljon. Nykydraama ansaitsee enemmän huomiota. Yhtenä tavoitteenani on uudistaa draaman tutkimusta, esim. ekokriittisen ja sukupuolen tutkimuksen näkökulmat ovat uusia draamatutkimuksessa. Tavoitteena on myös etsiä ja kehittää uusia välineitä näytelmien analysointiin ja toisaalta myös draamakirjoittamisen opetukseen.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Doctor of Psychology, Musician Guadalupe López Íñiguez 32.400 €Autoethnography of a period cellist: Performance psychology and technical aesthetics in the variation works by Beethoven and Mendelssohn

Taiteellinen tutkimus
tutkijatohtori

Musicologists, psychologists, and musicians understand the performative style and aesthetics of music from the late Classical and early Romantic periods in different ways. What scholars study about historical performance practice does not correspond to the actual practices of many performers. What educational psychologists know about learning constructively seems distant from how musicians actually learn. Musicologists tend to approach the teaching of music in a transmissive-traditional way, while educational psychologists support constructivist approaches in which the individual is the engine of learning. Considering such paradigms, as an autoethnographer completing a multidisciplinary research proposal, I will approach the performance psychology and technical aesthetics in the variation works for cello and fortepiano by Beethoven and Mendelssohn by following a research triangulation including a constructivist system for learning instrumental music, an empirical musicology approach, and the autoethnographic perspective. I will collect data by journaling my learning process and recording my individual study sessions as well as the practices involved in rehearsals/concerts with my fortepianist. Data will be analyzed using the mixed-methods approach. Results will be disseminated by means of writing scientific/popularized articles and a critical edition, playing concerts, attending conferences, and filming a documentary.

My research will not only be shared with scholars and musicians, but with a great number of non-academic people through research-based concerts and by broadcasting and publishing a film-documentary. In this way, new technologies will be used in a field that usually is library-specific. Benefitting from my artist-researcher background, this project will also bridge the gap between theory and practice by combining multidisciplinary and contrasting fields and will include innovative methodologies.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Filosofian tohtori Karina Lukin 32.400 €Kirjallisuutta ja kulttuuriperintöä yhteistyössä. Kielirepertoaarit ja -ideologiat nenetsien 1920- ja 30-lukujen kirjallisuudessa ja perinnejulkaisuissa

Humanistinen
tutkijatohtori
kieliohjelma

Tutkimuksessa tarkastellaan nenetsien ja heidän yhteistyökumppaniensa 1900-luvun alussa tuottamia heterogeenisiä ja moniäänisiä folklore- ja kirjallisuusaineistoja, jotka ovat jääneet erittäin vähälle huomiolle. Aineiston analyysissä pyritään tuomaan esiin, mitä nenetsit ajattelivat kielellisten resurssien olevan ja miten he käyttivät eri kieliä (nenetsiä, venäjää) ja kielirepertoaareja (perinnettä, venäläisiä diskursseja) perinteensä ja kirjallisuutensa luomiseen. Lisäksi tutkimuksessa pohditaan folkloren, kulttuuriperinnön ja kirjallisuuden välisiä rajoja ja niistä neuvottelua.
Tutkimus on lähtökohdiltaan folkloristinen, mutta sosiolingvistiikan lähtökohdilla on merkittävä metodologinen rooli. Kirjallisuustieteen keskustelut tarjoavat myös merkittäviä lähtökohtia. Tutkimuksessa suullinen ja kirjallinen ilmaisutapa nähdään jatkumona ja eri kielet resursseina. Kielen käyttäjät valitsevat ilmaisuunsa vapaasti elementtejä kaikista ylittäen keinotekoiset rajat ja luoden uusia, hybridejä ja innovatiivisia ilmauksia.
Tutkimuksen aikana kartoitetaan ja kerätään aineisto, analysoidaan sitä tarkastelemalla tuottamisen tapoja ja prosesseja sekä kielellisiä ja sisällöllisiä piirteitä. Analyysi on aineistolähtöistä, mutta edellä kuvattu metodologinen ote suuntaa analyysiä.
Tutkimus avartaa tietämystä Neuvostoliiton ja Euroopan kieli-ideologioista ja kulttuuripolitiikan keskeisistä välineistä, purkaa käsityksiämme kielestä, kulttuurista ja kulttuuriperinnöstä.

1. Tutkimusaineistot ovat vaikeasti saavutettavissa ja heterogeenisiä; sen luokittelu aiempien kategorioiden avulla on haastavaa tai mahdotonta. 2. Tutkimustehtävä tarkastelee alkuperäiskansan käytänteiden kautta Neuvustoliiton ja Euroopan kieli-ideologioita. 3. Tutkimus haastaa monokielisyyden ajatukset ja ajatukset yhdestä kielestä ja kulttuurista. 4. Tutkimus haastaa tutkijan vuoropuheluun hänelle uuden tieteenalan kanssa.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

YTM Aki Luoto 28.320 €Rockmuusikot ”kansan edustajina”: Muusikoiden rooli suomalaisessa poliittisessa kulttuurissa 1970-1990 -luvuilla

Yhteiskuntatieteellinen
väitöskirjatutkija

Tutkin väitöskirjassani rockmuusikoiden merkitystä ja roolia suomalaisessa poliittisessa kulttuurissa 1970-luvun lopulta 1990-luvun alkuun. Tänä yhtenäiskulttuurin murtumisen ajanjaksona poliittisessa kulttuurissa ja julkisessa keskustelussa alkoi aueta tilaa muusikoiden kaltaisille epävirallisille poliittisille toimijoille. Väitän,että muusikoiden poliittista merkitystä voidaan avata tarkastelemalla heitä kansan epävirallisina ’edustajina’, jotka merkittävällä tavalla ovat mukana rakentamassa ja välittämässä kansalaisten suhdetta poliittiseen järjestelmään ja instituutioihin. Suomalaisessa politiikan tutkimuksessa väitöskirjani ja sen näkökulma ovat uraauurtavia.
Tutkimukseni tärkein primääriaineisto koostuu n.15 artistin kanssa tehtävistä syvähaastatteluista ja heidän tuotannostaan. Metodisesti lähden liikkeelle artistien omista subjektiivisista kokemuksista ja arvioista, joita analysoin narratologisesti. Väitöstutkimukseni on vahvasti monitieteinen, yhdistellen politiikantutkimuksellisia käsitteitä sosiologisiin ja musiikkitieteellisiin teorioihin ja lähestymistapoihin. Tutkimukseni on jo herättänyt laajaa kiinnostusta niin tutkijoiden piirissä kuin julkisuudessakin. Ajattelen tämän kiinnostuksen kertovan siitä, että suomalaisesta politiikan tutkimuksesta on toistaiseksi puuttunut musiikin poliittisuuteen fokusoiva tutkimusalue. Tätä aukkoa tutkimukseni ja julkaisutoimintani tulee olennaisesti paikkaamaan.

Väistötutkimukseni tarkastelee ensimmäistä kertaa suomalaisten muusikoiden poliittisuutta osana politiikan tutkimuksen oppiainetta. Muusikoiden poliittisesta toiminnasta on aina ollut paljon näkemyksiä, mutta tätä toimijuutta ei ole Suomessa aiemmin tieteellisesti tarkasteltu. Väitökseni kysyykin mihin artistit toiminnallaan ovat pyrkineet, keitä he ovat kokeneet edustavansa, miten heidän poliittisuuteensa on suhtauduttu, ja millainen asema heillä on maamme poliittisessa kulttuurissa ollut?
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

VTM, tohtorikoulutettava Aino Luotonen 28.320 €Perhe, sukulaisuus ja sosiaaliset sidokset kolmessa elämänvaiheessa

Yhteiskuntatieteellinen
3. vuosi
väitöskirjatutkija

Väitöstutkimukseni kohteena ovat perhe, sukulaisuus ja merkittävät sosiaaliset sidokset sekä niiden muutokset. Tarkastelen perhe- ja läheissuhteita erityisesti kolmessa perheen perustamisen vaiheessa: avioliittoa solmittaessa, ensimmäisen lapsen syntymän jälkeen sekä palkkatyötä ja pikkulapsiperheen arkea yhteen sovitettaessa. Tutkimus osallistuu keskusteluun perheiden yhteisöllisyydestä, sosiaalisesta tuesta ja sen puutteesta avaamalla perhe- ja läheissuhteiden dynamiikkaa perheen sosiaalisen verkoston muodostumisen kannalta tärkeänä ajanjaksona, avioliiton alkuvuosina. Keskeiset tutkimuskysymykset ovat: Ketkä kuuluvat perheeseen ja läheisten verkostoon? Millä tavoin läheissidoksissa vaihdetaan apua ja tukea? Millä logiikalla sosiaaliset sidokset muodostuvat, pysyvät yllä tai katkeavat? Tutkimuksen aineisto koostuu kahtena eri ajankohtana kerätyistä aineistoista, jotka kartoittavat 19 suomalaisen pariskunnan perhe- ja läheissuhteiden verkostoa avioliittoa solmittaessa ja ensimmäisten aviovuosien jälkeen. Aineistoon kuuluu niin haastatteluaineistoja kuin systemaattisesti sosiaalisia verkostoja kartoittava lomakeaineisto. Monimenetelmällinen tutkimusote sekä pitkittäisasetelma mahdollistavat syvällisen analyysin läheissuhteiden dynamiikasta.

Tutkimus tuo uuden näkökulman ajankohtaiseen keskusteluun nuorten perheiden yhteisöllisyydestä, sosiaalisista verkostoista ja niiden puutteesta. Uutta on sosiologinen näkökulma, jonka avulla tarkastelen perhe- ja läheissuhteita suhteessa toisiinsa. Pitkittäisasetelman avulla tarkastelen läheissuhteiden muutosta ja monesta osa-aineistosta koostuva laadullinen aineisto mahdollistaa syvällisen analyysin läheissuhteiden dynamiikasta.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

YTT, dosentti Vili Lähteenmäki 42.000 €Self in Full. Constitution of the Self in the Cartesian and Lockean Traditions

Humanistinen
kokenut

Hankkeeni esittää uuden tulkinnan rationalismin ja empirismin keskeisten ajattelijoiden, Descartesin ja Locken, minuusteorioista. Se perustuu aikaisempaan kansainvälisesti tunnustettuun varhaismoderneja tietoisuusteorioita käsittelevään tutkimukseeni.

Vakiintuneen tulkinnan mukaan Descartes edustaa substantiaalista ja Locke psykologista minuusteoriaa. Descartesin minä on yksinkertainen muuttumaton substanssi, jonka psykologiset tilat eivät ole sen konstitutiivisia ominaisuuksia. Locken minä on kokemuksellisesti rakentunut eikä lainkaan riippuvainen substanssista. Näille teorioille on yhteistä, että minä käsitetään tarkkarajaisena entiteettinä.

Vastoin vakiintunutta tulkintaa tutkimukseni pyrkii osoittamaan, että Descartes ja Locke, yhdessä ja erikseen, sitoutuvat verrattain holistiseen näkemykseen, jonka mukaan sekä psykologiset subjektiiviset että metafyysiset objektiiviset aspektit ovat minän aitoja konstituentteja.

Aikaisempi tutkimus on keskittynyt minuuden metafyysiseen aspektiin ja pitänyt Descartesia ja Lockea modernin minimalistisen subjektikäsityksen synnyttäjinä. Tutkimus ei ole huomioinut oikein heidän pyrkimystään selittää moraalisen toimijan konstituutio, jossa metafyysinen subjekti on vain yksi elementti.

Tarkoituksenani on tarjota historiallisesti täsmällinen ja systemaattisesti perusteltu tulkinta siitä, miten metafyysiset, psykologiset, ja ruumiilliset aspektit yhdessä nivoutuvat täydeksi itseksi.

Hankkeeni keskeinen väite on erityisen rohkea siksi, että aikaisempi hyvin vaikutusvaltainen tutkimus pitää Descartesia ja Lockea modernin minimalistisen subjektikäsityksen synnyttäjinä. Hankkeeni seisoo kuitenkin tukevasti omissa tietoisuusteorioita käsittelevissä tutkimustuloksissani – uskallan väittää, että vakiintunut käsityksemme ei pidä paikkaansa.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FM, porotalousyrittäjä Anni Magga-Eira 28.320 €Sosio-onomastinen tutkimus Sallivaaran ja Lákkonjárga -paliskuntien pohjoissaamenkielisistä paikannimistä

Humanistinen
väitöskirjatutkija
kieliohjelma

Tutkimukseni käsittelee porosaamelaisten paikannimitaitoa Lákkonjárgan paliskunnan alueella Norjassa ja Sallivaaran paliskunnassa Inarin kunnan alueella. Kiinnostukseni kohteena ovat paikannimitaito perinteisessä porosaamelaisessa kulttuurissa. Tutkimukseni lähtökohtana on kahden sukupolven nimitaito. Selvitän tutkimuksessani mitä pohjoissaamenkielisille paikannimille on tapahtunut kahden sukupolven välillä. Missä määrin, millä tavoin ja miksi paikannimet ovat säilyneet, muuttuneet, vaihtuneet ja kadonneet. Haluan selvittää minkälaisia eroja on sukupolvien välillä ja mistä nämä johtuvat. En pyri selvittämään yksityisten nimien säilymisen, katoamisen, vaihtumisen ja muuttumisen syitä, vaan löytämään yleisiä linjoja ja tekemään teoreettisia päätelmiä nimien käyttöön liittyvistä tekijöistä. Tutkin työssäni myös minkälaisia eroja porosaamelaisten paikannimitaidoissa on kahden eri paliskunnan välillä, mitkä ovat kahdella puolella valtakunnan rajaa.
Tutkimukseni lähestymistapana toimii pääosin sosio-onomastiikka, mikä on uusi aspekti saamelaisessa paikannimitutkimuksessa. Sosio-onomastiikka pyrkii ottamaan huomioon koko sosiaalisen kentän jossa nimiä käytetään.

Työni on rohkea avaus, koska se on vasta toinen saamelainen/saamen kielinen sosio-onomastiikkaa käsittelevä tutkimus pro gradu -työni jälkeen. Lisäksi kirjallista materiaalia teoria osuutta varten on niukasti ja joudun miettimään aina kirjoittaessani sopiiko valtaväestön näkemykset alkuperäiskansaa koskevaan tutkimukseen ja sen näkemyksiin. Eli näin ollen olen samalla luomassa uutta sosio-onomastista teoria osaa ja terminologiaa alkuperäiskansatutkimuksia varten.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Filosofian maisteri Pirjo Majuri 28.320 €Maalämmön käyttö yleistyy - hyödyt, haitat ja tulevaisuuden näkymät ympäristön näkökulmasta

Ympäristöntutkimus
3. vuosi
väitöskirjatutkija

Väitöskirjatyön tarkoitus on tuottaa maalämmön ympäristövaikutuksista tietoa mm. ympäristöpoliittista päätöksentekoa sekä alan ohjeistusta ja koulutusta varten.
Työn ensimmäinen osa on melkein valmis. Siinä käsitellään maalämpöalan kehitystä ja ympäristöpolitiikkaa yleisesti ja alan toimijoiden näkökulmasta. Työn toisessa osassa selvitän lämpökaivojen ympäristövaikutuksia sekä sitä, mitä menetelmiä ympäristöhaittojen torjumiseen on käytössä eri maissa. Aineistona ovat alan toimijoille suunnatut kyselytutkimus ja teemahaastattelut sekä vakuutusyhtiöiden antamat tiedot ja kirjalliset lähteet.
Työn kolmas osa tarkastelee lämpökaivojen lupakäytäntöjen muotoutumista, lupamenettelyn muuttamista ilmoitusmenettelyksi sekä viranomaisten kokemuksia lämpökaivoista ja niihin liittyvistä ympäristönäkökohdista. Aineistoa kerään viranhaltijoille suunnatulla kyselyllä. Hyödynnän myös alan toimijoiden kyselyn ja teemahaastattelujen antamia tietoja.
Työn neljäs osa liittyy maalämpöjärjestelmien mitoitusasteisiin ja maalämmön rooliin lämmityksen hiilijalanjäljen pienentämisessä Suomessa. Selvitän erilaisten mitoitusasteiden vaikutusta lämpöpumppujen hyötysuhteeseen, energiankulutukseen ja huipputehontarpeeseen.
Aikataulu: Maalämpöalan kehitystä Suomessa käsittelevä artikkeli 2015.
Lämpökaivojen ympäristövaikutuksia käsittelevä artikkeli 2015.
Lämpökaivot lupaviranomaisten näkökulmasta 2016.
Mitoitusasteiden ja hiilijalanjäljen tarkastelu 2017.
Arvioitu valmistumisaika 2017.

1. Maalämpöalan tutkimusta Suomessa on tähän asti tehty lähinnä joko lämpöpumpputekniikan tai kasvihuonekaasupäästöjen näkökulmasta. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on nostaa keskiöön ympäristöhistoria, lämpökaivot ja alan kehittäminen ympäristön näkökulmasta. 2.Lähtökohtana ovat maalämpöalalla työskennellessäni heränneet kysymykset, joihin ei ole löytynyt vastauksia aiemmin tehdyistä tutkimuksista. Alan sisältä lähteneitä tutkijoita on Suomessa vähän, vielä vähemmän ympäristötieteen alalla.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

PhD student Enikö Marton 14.160 €A special case of majority language speakers’ motivation in learning and using minority languages – hearing persons’ motivation in learning and using sign languages

Humanistinen
väitöskirjatutkija
kieliohjelma

The proposed research deals with the motivation of minority language speakers in learning and using minority languages.
The analysis of the data from Finland (N = 562), Slovenia (N = 119), and Italy (N = 315) revealed that despite the legal status of the minority languages and their teaching as an L2 majority language speakers rarely use their L2 skill for the purpose of authentic communication when encountering minority language speakers outside the school environment. Thus, minority language speakers have to accommodate to their majority speaking interlocutors even in those bilingual regions where majority speakers could handle everyday communication in the minority language.
The main research question of the proposed study is: What are the motivational characteristics of those majority language speakers who learn a minority language whose speakers/users are not able to accommodate linguistically?
First, interviews will be conducted with hearing people who learn Finnish Sign Language as an L2. Then a questionnaire survey will be conducted. The questionnaire will cover motivational and attitudinal variables, items on L2 confidence, and the L2 use. The quantitative data will be analysed with path analysis.
The uncovered motivational mechanisms can inform us on how to promote the motivation of majority language speakers in learning and using minority languages also in other contexts.

Although the field of L2 motivation research is one of the most dynamically developing ones within applied linguistics there are no studies on the motivation in learning sign languages as L2s. Yet, there is reasonable to believe that this special case of SLA has some unique motivational characteristics. Hearing persons who learn sign languages are aware that their L2 user interlocutors cannot accommodate linguistically. The study can reveal how the motivatin-L2 use link can be promoted.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Doctor Anna Matyska 32.400 €Transnational posted workers and their families: debating the class-making on the move

Yhteiskuntatieteellinen
2. vuosi
tutkijatohtori

This research recognizes that class is increasingly made on the move and not in static locations, thus challenging the relevance of established class categories and analysis. Transnational mobility shifts class formation from a single national framework into a transnational space rooted in multiple localities. The research aims to analyse transnational class-making from the perspective of both Polish posted workers residing in Finland and other Nordic countries (Norway and Denmark) and their families who remain in Poland. The research asks how class is produced and reproduced under the conditions of posted work mobility in a specifically Polish-Nordic context. The research is based on multi-sited ethnography. Fieldwork in Finland will be complemented with fieldwork in Norway, Denmark and Poland. The research will help us to understand the impact of posted work on workers’ relationships, solidarities and life projects, and the social structures of Poland, Finland and other Nordic countries. By making the issue of class explicit, the research draws attention to global economic inequalities underlying posted work and will show what Finland can learn from its neighbours for the benefit of both the foreign and local workforce.

This research speaks from outside the mainstream and aims to escape the predefined notions of migrants and bounded class categories. It is devoted to the transnational class analysis as a way of drawing attention to the global economic inequalities and opening up the space for transnational cooperation and dialogue between the foreign and local workforce, thus improving their lives and empower against the forces of neoliberal capitalism. It crosses boundaries methodologically and theoretically.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Valtiotieteiden tohtori Sonja Miettinen 42.000 €Vaikeasti kehitysvammaisen aikuisen toimintamahdollisuudet. Etnografinen tutkimus hoivan suhteista ja käytännöistä

Yhteiskuntatieteellinen
kokenut

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan vaikeasti kehitysvammaisten aikuisten saamaa tukea ja hoivaa Martha Nussbaumin toimintamahdollisuuksien ("capabilities") teorian näkökulmasta. Tutkimuksessa keskitytään kahteen perustavaa laatua olevaan inhimilliseen toimintamahdollisuuteen: vammaisen yksilön ja hänen ympäristönsä välisessä vuorovaikutuksessa muodostuviin mahdollisuuksiin tehdä omaa elämää koskevia päätöksiä ja osallistua sosiaaliseen vuorovaikutukseen. Tavoitteena on selvittää, miten kyseiset toimintamahdollisuudet rakentuvat hoivasuhteissa, joista vaikeasti kehitysvammaiset henkilöt ovat voimakkaasti riippuvaisia. Tavoitteena on myös arvioida, tukevatko vallitsevat hoivan käytännöt heidän toimintamahdollisuuksiaan riittävällä tavalla. Lisäksi keskustellaan toimintamahdollisuuksien teorian soveltuvuudesta vaikeasti kehitysvammaisten henkilöiden hoivan eettiseksi perustaksi sekä sen suhteesta nk. hoivan etiikkaan.

Tutkimuksessa hyödynnetään yksityiskohtaista etnografista tutkimusaineistoa, joka on kerätty "Vaikea kehitysvammaisuus ja hyvä elämä" -tutkimushankkeessa (2014–2018). Tutkimusaineisto on tuotettu havainnoimalla useamman kuukauden ajan kuuden vaikeasti kehitysvammaisen aikuisen elämää ja toimintaa eri ympäristöissä. Havainnoinnissa on pyritty ottamaan vaikeasti kehitysvammaisten, non-verbaalisten henkilöiden näkökulma ja ymmärtämään heidän kokemuksiaan. Havainnointiaineistoa on täydennetty haastattelemalla heidän omaisiaan ja lähityöntekijöitään.

Tutkimus on rohkea avaus useammallakin tavalla. Siinä luodaan uudenlaista tapaa lähestyä vammaisuutta, joka ylittää rajan yksinomaan yksilöön tai yhteiskuntaan kohdistuvien lähestymistapojen välillä. Tutkimuksessa luodaan uudenlaista ymmärrystä myös hoivasta, jossa huomioidaan, miten hoivan käytännöt tukevat tai rajaavat hoivan tarvitsijan oikeuksia. Lisäksi siinä pyritään ymmärtämään pelkän olemuskielen varassa kommunikoivien ihmisten kokemuksia sekä arvioimaan vammaispalveluja normatiivisesti.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

TkT Kati Miettunen 21.000 €SolArt - Aurinkosähkön uusi ilme

Ympäristöntutkimus
kokenut

Saisiko olla ympäristöystävällisiä edullisista materiaaleista tulostettuja aurinkokennoja? Minkä kuvion haluaisit tulostaa? Väriaineaurinkokennot ovat uuden sukupolven aurinkosähkötekniikka, joka käyttää aktiivisena aineena erilaisia värillisiä molekyylejä. Väriaineiden ja uusien valmistustapojen takia näiden kennojen ulkonäkö poikkeaa täysin perinteisistä kennoista tarjoten uusia kiehtovia sovelluskohteita. Tässä rohkeassa avauksessa yhdistetään tulostettujen aurinkokennojen tieteellinen tutkimus niiden taiteellisiin ilmaisumahdollisuuksiin. Aurinkokennon tulostamiseen valitun kuvan värien sävyt ja tummuus määräävät kennon sähköntuotannon. Tutkimuskysymyksenä on pystyä ennustamaan tuotto ennalta, jotta voidaan varmistaa sen riittävyys käyttötarkoitukseensa. Kysymykseen vastataan laatimalla matemaattinen malli, joka laskee tuotannon lähes mielivaltaiselle värikuvalle, ottaen huomioon sekä kennojen optiset ominaisuudet (värin) että sen sähköisen toiminnan. Aurinkokenno voi taipua moneen ja tätä viestiä viedäksemme järjestämme yhteisen kurssin tieteen ja taiteen opiskelijoille. Kurssilla opiskelijaryhmät suunnittelevat ja toteuttavat innovatiivisia demonstraatiota, jotka samalla esittelevät tieteen eturintaman tutkimusta edelleen suurelle yleisölle. Hankkeessa ylitetään perinteisiä rajoja yhdistämällä ennakkoluulottomasti tiede taiteeseen ja teoria käytäntöön.

Tutkimuksessa lähestytään aurinkokennotutkimusta hyvin poikkeuksellisesta lähestymiskulmasta eli otetaan huomioon taiteellinen ilmaisu ja sovellutukset tieteellisen tutkimuksen pohjaksi. Lisäksi hankkeessa yhdistetään monitieteistä opetusta ennakkoluulottomasti osaksi tieteellistä tutkimusta.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Filosofian maisteri Sini-Inkeri Mononen 28.320 €Vainoamisen kokemus elokuvassa: fenomenologinen tutkimus vainoamisen auditiivisista esityksistä

Humanistinen
2. vuosi
väitöskirjatutkija

Väitöskirjatutkimus käsittelee vainoamisen (engl. stalking) kokemuksen äänellisiä ja musiikillisia esityksiä elokuvissa 1970-luvun alusta 2000-luvun alkuun. Tutkimus luo tietoa siitä, millaista vainoamisen kokemusta elokuvien ääni ja musiikki ovat esittäneet. Samalla tutkimus tuottaa tietoa siitä, kuinka vainoaminen on kehystetty elokuvien äänessä ja musiikissa: Millaista väkivaltaa vainoaminen aineiston mukaan on? Keneen se kohdistuu, kuka sitä tekee? Tutkimus tarkastelee vainoamista erityisesti sellaisena väkivallan lajina, joka on ollut etenkin varhaisen tutkimusaineiston syntyaikana kulttuurissa vielä nimeämätöntä ja tunnistamatonta väkivaltaa. Tutkimuksen aineistona on lähes sata vainoamiselokuvaa, joista osaa lähikuunnellaan ja -katsellaan audiovisuaalisen taiteen analyysimenetelmin. Suurempaa aineistoa lajitellaan ja tyypitellään erilaisten vainoamisen esityksen mukaisesti. Tutkimus kuuluu musiikin fenomenologian, musiikin kulttuurisen tutkimuksen, audiovisuaalisen taiteen tutkimuksen sekä väkivallan ja musiikin tutkimuksen alaan.

Vainoaminen on vanha käytösmalli, joka on ymmärretty sosiokulttuurisesti väkivallaksi vasta vähän aikaa. Taide sen sijaan on esittänyt vainoamista sellaisena kuin se kulttuurissamme tänä päivänä määritellään jo pitkään. Näitä esityksiä ei ole kuitenkaan tutkittu aikaisemmin. Tutkimus on rohkea avaus: se tuo musiikkitieteen alaan uuden tutkimuskohteen, joka on myös yhteiskunnallisesti merkittävä ja ajanohtainen. Tutkimus tuottaa uutta tietoa yleisestä mutta huonosti ymmärretystä väkivallasta.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Doctoral Candidate David Muñoz Alcantara 28.320 €Nomad agency-archive of emergent studies/NAES. Art as an Agenda – envisioning places for synergy

Taiteellinen tutkimus
3. vuosi
väitöskirjatutkija

The project focuses on stressing radical and critical cultural content by actualizing contemporary and transhistoric strategies of artistic practice (agency-archive) merged with complex and non-linear theoretical synthesis. The methodological process complement the contemporary pedagogical turn towards multi-layered connective forms of knowledge conception, assimilation, and distribution. Understood as a research-based cultural practice, the aim is to facilitate a nomad platform for propitiating cross-disciplinary emergent art strategies: creative transversality, and strategies of dissent. The outcome of NAES practice-led artistic research aims to function as a reflective organ for cultural (self-)critique. NAES focus areas are articulated through an exploration of transparency and governance discourses as subjects and conceptual connections, bridging art with environmental social sciences.

The NAES initiative departs from an exploration of aesthetic environmental forms of significance and emergent forms of knowledge production. The project merges within a critical perceptual analysis of visuality discursive literacy -forms of archival and processes of agency, in proximity to a non-linear methodologies of artistic research. NAES targets on producing as an international cross-disciplinary platform, a reflective organ for cultural (self-)critique.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FT Anne-Mari Mustonen 42.000 €Luonnontieteen ja teologian kipupisteet: Eutanasian, abortin ja seksuaalisuuden etiikka, argumentaatio ja ajattelumallit

Humanistinen
kokenut

Tutkimuksessa paneudutaan tekstianalyysin keinoin keskeisiin luonnontieteellisen modernismin ja perinteisen uskonkäsityksen välisiin ristiriitoihin, erityisesti perusteluihin, joita keskustelun tai väittelyn osapuolet käyttävät aihetta koskevissa kirjoituksissa. Aihepiireiksi on valittu abortti, eutanasia sekä seksuaalivähemmistöt ja teksteiksi Suomen Eduskunnan puheenvuorot, mielipidekirjoitukset sekä keskustelupalstat. Menetelmänä on argumentaatioanalyysi, erityisesti argumentaatiovirheiden ja kokemuksellisen ajattelun tunnistaminen valikoiduista teksteistä kiistojen molemmilla osapuolilla ja näiden perusteluiden vertaaminen eri tieteenalojen tutkimukseen ja loogiseen päättelyyn pohjautuviin rationaalisiin argumentteihin. Alustavassa analyysissä olemme havainneet, kuinka nämä perustelut esiintyvät usein myös em. kolmea aihetta koskevissa keskusteluissa. Tavoitteena on analysoida systemaattisesti osapuolten argumentit ja tarkastella, kuinka suuri osuus niistä koostuu virheargumenteista ja muista tunnevaltaisista perusteluista.

Tutkimuksen aihepiirit aiheuttavat polarisoituneita näkökantoja, ja keskustelu on tunnevaltaisesti kärjistynyttä. Projekti paneutuu tähän purkamalla osapuolten argumentit hyvin perusteltuihin ja virheellisiin. On odotettavissa, että myös tulokset voivat aiheuttaa pahastumista keskustelun osapuolilla, mutta tietoon perustuvien argumenttien löytäminen kiihkeästä keskustelusta tarjoaa myös mahdollisuuden tehdä asiapitoisia päätöksiä ja ymmärtää keskustelun toista osapuolta rakentavalla tavalla.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Filosofian maisteri Jussi Mäkinen 28.320 €Ympäristön kompleksisuuden huomioinen bayesilaisilla menetelmillä ekosysteemien hallinnassa

Ympäristöntutkimus
väitöskirjatutkija

Tutkimuksen tavoitteena on kehittää ympäristötutkimuksen metodologiaa ja sen soveltamista käytännön ympäristöongelmiin. Perinteisten tilastotieteellisten menetelmien ennustekyky on rajallinen monimuuttujaisten aineistojen ja kompleksisten ilmiöiden ennustamisessa. Tässä työssä sovelletaan Bayesilaista todennäköisyyksiin perustuvaa epäparametrista menetelmää parantamaan meriympäristön ja lajilevinneisyyksien mallintamisen tarkkuutta ja ennusteiden vakautta. Tutkimuksessa yhdistetään eliömaantieteen teoriaa tilastotieteellisiin menetelmiin ja sovelletaan uutta metodologiaa ympäristötieteistä nouseviin kysymyksiin.
Tutkimuksessa mallinnetaan meriympäristön fyysisten muuttujien spatio-temporaalista vaihtelua. Tästä saatuja tuloksia hyödynnetään lajilevinneisyysmalleissa, joissa fyysisen ympäristön ja lajien vuorovaikutusten avulla ennustetaan yksittäisten lajien esiintymistä. Menetelmää sovelletaan Itämeren ekologisen tilan määrittelemisessä, mikä suoritetaan yhteistyössä Luonnonvarakeskuksen kanssa. Toinen sovelluskohde on Arktisen meren öljykuljetuksista meriekosysteemille syntyvän öljyonnettomuusriskin määrittäminen. Työssä mallinnetaan ensimmäistä kertaa tärkeimpien arktisten lajien levinneisyys ja niiden muutokset öljyonnettomuuden seurauksena. Tutkimus tehdään yhteistyössä HY:ssä käynnissä olevan CEARCTIC-projektin kanssa.

Työssä kehitetään uutta metodologiaa, joka hyödyntää olemassa olevia tietoja, mutta yhdistää niiden hyötyjä. Bayesilaista päättelyä on sovellettu harvoin spatiaaliseen mallintamiseen, ja sen yhdistäminen epä-parametrisiin malleihin on täysin uusi avaus. Poikkitieteellisyys on mukana sekä menetelmäkehityksessä että soveltavien kysymysten muotoilussa, mikä luo uudesta menetelmästä käyttökelpoisen erilaisiin ongelmiin. Kysymykset on muotoiltu tekemään rohkea avaus ympäristön hallintaan.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Valtiotieteiden maisteri Jenni Elina Mölkänen 14.160 €Suojellun ja viljellyn luonnon politiikka Koillis-Madagaskarilla

Yhteiskuntatieteellinen
väitöskirjatutkija

Tutkimuksen keskiössä ovat globaalit ympäristönsuojelun ja ekoturismin ja toisaalta omavarais- ja rahakasviviljelyn prosessit ja näiden prosessien sosiokulttuuriset vaikutukset Koillis-Madagaskarin maaseudulla. Etnografinen viiteryhmä ovat tsimihety-maanviljelijät, jotka ovat paenneet erityisesti siirtomaavaltiota metsäisille alueille, mutta ovat keskeisiä vaniljan tuottajia sekä ekoturismioppaita valtion ja kansainvälisten järjestöjen tukemissa luonnonsuojeluprojekteissa. Keskeinen tutkimuskysymys on mitkä suhteet tuottavat Madagaskarin nykyisen luonnon, joka on ympäristönsuojelun ’kuuma piste’, kuluttamisen kohde ja jossa tuotetaan maailman suurin vaniljatuotanto. Tutkimus tuottaa tieteenalojen rajoja ylittävää tietoa em. prosesseihin liittyvistä teknologisista ja poliittisista valinnoista, neuvotteluista ja mahdollisuuksista sekä kuvaa etnografisesti uutta kansainvälistä järjestystä, joka perustuu luonnonvarojen ja ympäristön hallintaan.
Työn keskeinen materiaali on kerätty kahden kenttätyön aikana Koillis-Madagaskarilla pääasiassa osallistuvalla havainnoilla viljelijöiden jokapäiväisestä elämästä, viljelytekniikoista ja rituaaleista. Arkistotutkimuksella olen kartoittanut historiallista maankäyttöä sekä väestön liikkeitä. Haastattelut ovat tuottaneet vertailtavaa materiaalia kansallispuistoprojektista.

Tutkimuksen aihe ylittää tieteenalojen rajoja ja tuo vahvasti esille tsimihetyjen näkökulman luontoa muokkaavissa hankkeissa ja prosesseissa. Sen sijaan, että alleviivattaisi modernistista -narratiivia kehityksestä ja edistyksestä, tutkimus painottaa kuinka ihmiset pyrkivät järjestämään mielekkään elämänsä hyvin erilaisiin suhteisiin ja käytäntöihin perustuen. Tällä on poliittisia vaikutuksia. Tutkimus tuottaa erityisen ajankohtaista tietoa globaalien ympäristökysymysten ratkaisemiseksi.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

PhD student Olga Neselevska 28.320 €Essays on the Economics of Corruption

Yhteiskuntatieteellinen
2. vuosi
väitöskirjatutkija

Currently the body of the PhD thesis includes 3 essays.
(1) Corruption and Trust in Private Corporations (with co-author Robert Gillanders): We discovered the new spillover harming effect of corruption - public sector bribery experience of individuals turned out to lower their trust in private sector (from big companies to local shopkeepers and traders). Following the literature about importance of trust for growth and development, this seems to be an important finding suggesting that private sector is not really seen as an alternative to public sector and can be destructed by corruption.
(2) Doing Business with the State: Safe Haven or Still Waters? (separate research proposal is attached): I investigate the characteristics of the firms that do business with the state and estimate the benefits of having the state as a customer. Non-legal institutional environment of countries (in particular, corruption) will be introduced in the models of this study.
(3) Corruption, performance and growth: To do or not to do businesses in corrupted countries. This study aims to investigate how corporate decisions about not doing business in highly corrupted countries influence the firm’s growth perspectives and performance.

Sustainability of the development and economic growth have been in the agenda of the majority of international organizations and national governments for last few decades. Corruption, being one of the biggest challenges to reach this sustainability, needs to be studied. This projects aims at policy implications with regards to the research subjects of the essays.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Filosofian maisteri Juha-Matti Niemi-Kapee 28.320 €Ohuiden sammalkattojen lajisto, toiminta ja erityispiirteet ratkaisuiksi hulevesitorjuntaan Suomessa

Ympäristöntutkimus
2. vuosi
väitöskirjatutkija

Maailman väestö muuttaa kaupunkeihin kiihtyvällä vauhdilla. Tästä muuttoliikkeestä seuraava kaupunkien kasvu uhkaa monia luonnon ominaispiirteitä ja asettaa haasteita kaupunkialueiden ympäristön monimuotoisuudelle. Uhaksi nousevat elinympäristöjen väheneminen ja pirstaloituminen, hulevesien kuormitus vesistöille, lisääntyvä energiantarve sekä biodiversiteetin kapeneminen kaupunkialueilla.

Tämän tutkimuksen tavoitteena on löytää ratkaisuja näihin ongelmiin viherkattojen ominaisuuksia ja lajistoa tutkimalla. Tutkimuksessa keskitytään kevyisiin viherkattoratkaisuihin, joilla on laajemmat käyttömahdollisuudet kuin raskaammilla ratkaisuilla. Mielenkiinto kohdistetaan erityisesti hyvin ohuisiin sammalkattoihin, joilla on monia helppohoitoisuuteen ja asennettavuuteen liittyviä hyödyllisiä piirteitä ja laajat käyttömahdollisuudet.

Tutkimuksen tarkoituksena on inventoida olemassa olevien viherkattojen sammallajistoa ja löytää ekstensiivisen viherkaton optimaalinen sammallajisto ja rakenne Suomen vaihteleviin olosuhteisiin. Tutkimus jakautuu seuraaviin osa-alueisiin:
1.Millainen sammallajisto kasvaa rakennetuilla ja spontaanisti vihertyneillä katoilla taajama-alueilla?
2.Millainen kasvualusta tukee parhaiten siirretyn sammalen kasvua?
3.Mitä muutoksia sammalkatto saa aikaan katoilla syntyviin hulevesiin?
4.Miten lajiston sukkessio etenee katolla ja mitä mahdollisuuksia tämä antaa kaupunkialueiden lajiston monimuotoisuuden lisäämiseksi?

Viherkattojen lajistoa ja rakennetta on tutkittu pitkään. Tulokset viittaavat tutkimuksissa samaan suuntaan: viherkattojen kasvukerrosta lisäämällä saadaan aikaan laajempi biodiversiteetti ja parempi vedenpidätyskyky. Samalla kuitenkin sekä kustannukset että vaatimukset rakennuksen ominaisuuksille nousevat. Sammalien ominaisuuksien hyödyntäminen kääntää asetelman ympäri. Mikä on ohuin mahdollinen kasvukerros ja mitkä sen ominaisuuksien tulee olla, jotta mahdollisimman moni katto voidaan vihertää?
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Hallintotieteiden tohtori Jere Nieminen 32.400 €Kuinka erämaa rakennetaan? Luonnon dynamiikka eteläsuomalaisissa kansallispuistoissa

Ympäristöntutkimus
tutkijatohtori

Vaikka erämaat on totuttu käsittämään laajoina ja kirveenkoskemattomina takamaina, ovat ne nykypäivänä etenkin Etelä-Suomessa suuria rakennusprojekteja. Seitsemisen ja Nuuksion kansallispuistot edustavat aikakautemme eteläsuomalaista erämaata, jotka ovat monin paikoin aktiivisen kehittämisen kuten jatkuvan laajentamisen ja ennallistamisen kohteina. Tutkimus muuttaa käsitystä luonnontilaisesta erämaaluonnosta nostamalla esiin inhimillisten toimintojen aktiivisen roolin nykypäivän erämaa-alueita muodostaessa.

Laadullisen yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen tavoitteena on selvittää erämaaluonnon dynamiikkaa kahden eteläsuomalaisen kansallispuiston empiirisessä tapauksessa. Tutkimus kohdentuu kahteen teemaan, joihin liittyvät kysymykset ja analyyttiset käsitteet ovat: 1) Millaisten toimintojen seurauksena kansallispuistojen luonto on muotoutunut sellaiseksi kuin se on? Kysymykseen vastatakseni käytän käytännön (practice) käsitettä. Analyysin tuotoksena on jäsennys keskeisimmistä toimintatavoista, jotka vaikuttavat kansallispuistojen luontoon. 2) Millaiseksi näkemys luonnosta ja erämaasta muotoutuu kansallispuistojen luonnon käsittelytavoissa? Kysymykseen vastatakseni käytän todellistumisen (enactment) käsitettä. Analyysin tuotoksena on käsitys luonnon muuttumisen tavoista eteläsuomalaisissa kansallispuistoissa. Tutkimuksen aineistona käytän teema- ja kävelyhaastatteluita sekä dokumenttiaineistoa.

Tutkimus muuttaa totunnaista käsitystä erämaaluonnosta koskemattomina takamaina korostamalla inhimillisten toimintojen roolia laajoja ja yhtenäisiä alueita muodostaessa. Tutkimuksen tulokset vaikuttavat siihen yhteiskunnalliseen näkemykseen, jolla tulevaisuudessa suhtaudutaan suomalaiseen erämaaluontoon ja perustetaan uusia kansallispuistoja. Kun erämaa-alueet ymmärretään rakennusprojekteina ja aktiivisen kehittämisen kohteina, nähdään niiden kehittämisen edellytykset nykyistä laajempana.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Filosofian maisteri Pekka Niittynen 28.320 €Muuttuvat talviolosuhteet ja arktinen ympäristönmuutos

Ympäristöntutkimus
väitöskirjatutkija

Työssäni selvitetään muuttuvien talviolosuhteiden ekosysteemivaikutuksia arktisilla alueilla. Arktisten alueiden talviolosuhteet ovat muuttuneet voimakkaasti viimeisten vuosikymmenien aikana. Talvinen ilmastonmuutos vaikuttaa maanpintaa suojaavan lumipeitteen kestoon ja paksuuteen. Muutos vaikuttaa maaperän lämpötilaan, hydrologisia oloihin sekä ravinnekiertoihin. Talviolosuhteiden merkitys arktiselle ympäristölle on keskeinen, mutta ilmastonmuutoksen vaikutuksia on tutkittu ja mallinnettu lähinnä kesäolosuhteiden perusteella. Työssäni yhdistetään tarkkoja, mutta alueellisesti kattavia ympäristöaineistoja kaukokartoitus- ja paikkatietoaineistoihin ja luodaan siten realistisia alueellisia malleja arktisesta ekosysteemistä ja sen muutoksesta. Tutkimus on aidosti poikkitieteellinen ja siinä yhdistyy moderni luonnonmaantiede, geoinformatiikka, ekologia ja geofysiikka.

Suuri osa tutkimusaineistosta on jo olemassa. Tutkimusaineistot ovat koeteltuja ja kansainvälisesti ainutlaatuisia. Olen itse ollut suuressa roolissa aineiston keräämisessä viimeisinä kolmena kesänä. Kenttätyöt keskittyvät kesään sekä ensi talven lumimittauksiin.

Työssä yhdistyvät aidosti poikkitieteellinen osaamiseni, tutkimusryhmän kansainvälisestikin ainutlaatuiset aineistot ja alan kehittyneimmät tilastolliset menetelmät. Tuon tärkeään aiheeseen alueellisen näkökulman, jota ei aiemmin ole hyödynnetty yhtä laadukkaalla aineistolla. Tarkoilla alueellisilla ilmasto- ja hiilitasemalleilla on suuri tieteellinen ja yhteiskunnallinen merkitys. Työni mahdollistaa tulosten näyttävän visualisoinnin ja kansantajuisen tiedeviestinnän ja antaa työkaluja suojeluun
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Väitöskirjatutkija (YTM) Ilari Nikula 28.320 €Ympäristökriisin biopolitiikka

Yhteiskuntatieteellinen
2. vuosi
väitöskirjatutkija

Väitöskirja tulee problematisoimaan kansainväliset ympäristön suojelemiseksi vaaditut toimenpiteet ja analysoi niiden osallisuutta haitallisiin globaaleihin sosiopoliittisiin kehityskulkuihin analysoimalla niitä osana Michel Foucaultin väestön biopoliittista hallintaa.

Tutkimus dekonstruoi näiden toimenpiteiden perustana olevan luontokäsityksen ja muotoilee uudenlaisen ymmärryksen luonnosta ja ihmisen luontosuhteesta, jonka pohjalle sosiopoliittisesti demokraattisemmat kehityskulut voivat rakentua. Teoreettisena huippunaan tutkimus esittää muutosehdotuksen biopolitiikan moderneista lähtökohdista säilyneeseen teoriaan.

Tutkimus yhdistää poikkitieteellistä lähdeaineistoa poliittisen ekologian, tieteenfilosofian, kulttuurihistorian ja poliittisen teorian aloilta, erityisesti keskittyen Foucaultin muotoilemiin hallinnan teorioihin. Tutkimus osallistuu kriittiseen keskusteluun kansainvälisten organisaatioiden kuten YK:n ja olennaisten NGO:iden ympäristöraporteista. Se rakentaa pohjansa ekologian, kestävän kehityksen, biopolitiikan ja uusliberaalin talousteorian lähteiltä ja asettaa kriittiset kysymyksensä yleisesti hyväksyttyjen narratiivien ulkopuolelta. Täten tutkimus kyseenalaistaa vallitsevan käsityksen todellisuudesta ja tarjoaa mahdollisuuden ajatella ja toimia uudella tavalla.

Tutkimus edustaa harvoin esille pääsevää yhteiskuntatieteistä nousevaa ympäristöproblematiikan diskurssia. Tutkimus kiinnittää huomiota meille esitetyn hyvin vaikutusvaltaisen ekologisen kriisin narratiivin rajoitteisiin sekä sen sosiopoliittisiin seurauksiin tekemällä hyvin perusteltuja rohkeita väitteitä. Tutkimus tarkastelee aihetta poikkeavalla tavalla ja kyseenalaistaa vallitsevaa ymmärrystä. Lisäksi tavoitteena on esittää muutosehdotus Foucaultin biopolitiikan teoriaan.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Filosofian maisteri Sampsa Nisonen 28.320 €Linking the field – Bayesian network based decision support tools for reducing the environmental impacts of agriculture in Finland

Ympäristöntutkimus
2. vuosi
väitöskirjatutkija

Tutkimuksen tavoitteena on kehittää Bayes-verkostoihin perustuvia päätöstukityökaluja auttamaan maatalouden ympäristövaikutusten vähentämisessä käytännön tasolla. Työkaluja suunnitellaan sekä kansallisen että tilatason päätöksentekoa varten. Kokonaisvaltainen käsittely auttaa hahmottamaan koko vaikutusketjua poliittisesta päätöksenteosta havaittaviin ympäristövaikutuksiin. Internet-pohjaisina työkalut tulevat olemaan kaikkien saatavilla.

Työkalun suunnittelussa nojataan seuraaviin periaatteisiin: olemassa olevan tietojen ja mallien tehokas hyödyntäminen, tiedossa olevien puutteiden täydentäminen asiantuntijahaastatteluilla ja aiheeseen erottamattomasti liittyvien epävarmuuksien käsittely ehdollisiin todennäköisyyksiin pohjautuvalla Bayesilaisella tilastotieteellä. Työkaluilla voidaan esittää arvio niistä toimenpiteistä, joilla maatalouden haitallisia vaikutuksia ilmastolle ja vesistöille voidaan vähentää kustannustehokkaimmin.

Työ toteutetaan neljän artikkelin sarjana: ensimmäinen keskittyy ympäristövaikutusten luonnontieteelliseen mallintamiseen, toinen politiikkatoimenpiteiden mallintamiseen, kolmannessa mallit siirretään GIS-pohjalle, jotta paikalliset ympäristötekijät voidaan huomioida ja neljäs vetää poikkitieteellisen kokonaisuuden yhteen.

Yleisessä keskustelussa on ollut esillä, kuinka moniin ympäristöongelmiin on jo olemassa ratkaisut ja kuinka uutta teknologiaa ei varsinaisesti tarvittaisi. Valitettavasti olemassa oleva tieto siirtyy hitaasti käytäntöön. Tällä hetkellä on olemassa tarve päätöstyökaluille, jotka asettavat olemassa olevan tiedon eri tieteenaloilta samaan kokonaisvaltaiseen kehykseen ottaen huomioon myös tietoon liittyvät epävarmuudet. Tässä työssä pyrin toteuttamaan nämä tavoitteet Suomen maatalouden tapauksessa.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

YTM Paula Nissilä 28.320 €Uskonnollinen yhteisöllisyys ja festivaalin merkitykset hengellisissä kesäjuhlissa: herättäjäjuhlat ja nuorten kävijöiden kokemukset

Yhteiskuntatieteellinen
2. vuosi
väitöskirjatutkija

Tutkin väitöskirjassani suomalaista uskonnollisuutta: herättäjäjuhlia ja nuorten kävijöiden siihen liittämiä merkityksiä. Herättäjäjuhlat, kirkollinen kesäjuhla, ylittää kävijämäärässä monet maalliset festivaalimme. Samaan aikaan evankelisluterilaisen kirkon jäsenmäärä ja uskonnollisiin toimituksiin osallistuminen ovat laskeneet. Menestyksekkäät kollektiiviset uskonnollisuuden muodot ovat kiinnostavia aikoina, jolloin trendinä on uskonnon individualisoituminen ja yksityistyminen. Herättäjäjuhlat on toiseksi suurimman kirkon herätysliikkeen, herännäisyyden tärkeä yhteisöllinen tunnusmerkki. Nuoret ovat keskeisessä herätysliikkeitä uudistavassa ja samalla perinteitä ylläpitävässä roolissa. Lähestyn herättäjäjuhlia sosiologisena tapaustutkimuksena nuorten uskonnollisuuteen. Tutkin, nouseeko nuorten herättäjäjuhliin liittämissä merkityksissä ja toiminnassa juhlilla esiin festivaaliteorioissa ja –tutkimuksessa esiintuotuja piirteitä. Tutkin, kuvaavatko festivaalitutkimuksen kontekstissa tarkastellut nuorten herättäjäjuhliin liittämät merkitykset ja toiminta luonteeltaan sosiaalista, performatiivista uskoa. Tarkastelen nuorten uskonnollisuuden ilmentymistä ja yhteisöön kiinnittymistä. Festivaalitutkimukseen peilaaminen liittää tutkimukseni myös kansainväliseen viitekehykseen. Tutkimuksen aineisto koostuu osallistuvasta havainnoinnista, teemahaastatteluista, nuorten kertomuksista sekä kirjallisista aineistoista.

Hankkeeni käsittelee suomalaista uskonnollisuutta uudella, tuoreella tavalla. Kirkollisia kesäjuhlia ei ole aiemmin tutkittu festivaalitutkimukseen peilaten. Myös tapahtumien sosiaalisten vaikutusten ja prosessien tutkimus on maailmallakin ollut yhä paitsiossa. Lisäksi nuoret ovat jääneet uskonnon sosiologisessa tutkimuksessa vähemmälle huomiolle. Tutkimukseni tuo myös kiinnostavan lisän uskonnon kollektiivisuuden ja individualisoitumisen pohtimisen akselille.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Filosofian maisteri Sanna Nordlund 28.320 €Passiivi, tilan käyttö ja referentiaalisuus suomalaisessa viittomakielessä – oletuksia ja todellisuutta

Humanistinen
väitöskirjatutkija
kieliohjelma

Kyseenalaistan väitöstutkimuksessani oletuksia, joita vallitsee suomalaista viittomakieltä käyttävien ja opettavien keskuudessa riittämättömän tutkimuksen ja kieliopin kuvauksen puutteen takia. Eräs yleinen oletus on, ettei kyseisessä kielessä ole passiivia, vaan lauseen tekijä olisi aina pakko ilmaista. Aineistoni kuitenkin osoittaa, että tekijä voidaan häivyttää. Tutkin aineistopohjaisesti, miten eräitä suomalaisen viittomakielen rakenteita todellisuudessa käytetään. Artikkeliväitöskirjan tutkimuskysymykset ovat: 1) Minkälaisia ovat agentin häivyttävät rakenteet suomalaisessa viittomakielessä, ja mitä eroja on näiden rakenteiden merkityksessä ja käytössä? 2) Millä tavalla tarkoitteisiin viitataan niiden esiintyessä diskurssissa useita kertoja? 3) Millä tavalla tyypin 2 verbaalien modifiointipotentiaali toteutuu suomalaisen viittomakielen käytössä? 4) Mitä eri funktioita on ensimmäisen persoonan pronominilla ja viittojan paikalla tyypin 2 verbaalien suuntaamisessa? Funktionaalis-typologiseen viitekehykseen sijoittuvassa tutkimuksessa käytetään laajaa, monipuolista, annotoitua korpusaineistoa ja korpusmenetelmiä, mikä mahdollistaa aiempaa yleistettävämmät tutkimustulokset. Tutkimus hyödyttää muun muassa kielenopetusta, tuo typologisesti kiinnostavaa tietoa vähän tutkitun kielen rakenteesta sekä edistää korpusten käyttöä ja funktionaalista lähestymistapaa viitottujen kielten tutkimuksessa.

Tutkimus asettaa vastakkain oletukset ja todellisuuden: siinä kyseenalaistetaan eräitä suomalaisen viittomakielen rakennetta koskevia oletuksia ja tutkitaan laajaan, monipuoliseen korpusaineistoon perustuen, miten kieltä todellisuudessa käytetään. Väitöskirjatutkimus alkaa rohkeasti hyödyntää uusia ja tekeillä olevia korpusaineistoja, vaikka viittomakielten korpusten kokoaminen ja annotointi on Suomessa vasta alkanut ja kansainvälisestikin korpustutkimus on vielä marginaalista.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

VTM Anne Nykänen 28.320 €Saksan ulko- ja Eurooppa-politiikka liittokansleri Angela Merkelin kaudella

Yhteiskuntatieteellinen
3. vuosi
väitöskirjatutkija

Saksa on vahva eurooppalainen valtio, jonka politiikalla on merkittävä vaikutus koko maanosan tulevaisuuteen. Viime vuosina Saksan ulko- ja Eurooppa-politiikka on vaikuttanut tempoilevalta ja epäjohdonmukaiselta. Onkin tärkeää tuottaa analyysia nyky-Saksan politiikasta ja arvioitava Saksan politiikan mahdollisen normalisoitumiskehityksen luonnetta ja nyansseja. Uusi näkökulma Saksan harjoittamaan politiikkaan liittokansleri Merkelin kaudella voidaan tuoda tarkastelemalla hänen uskomuksiaan operationaalisen koodin avulla sekä sitä, kuinka paljon ja miten poliittisten päätöksentekijöiden uskomukset muokkaavat ulkopolitiikan sisältöä ja prosesseja. Kun kognitiivinen näkökulma yhdistetään ulkopolitiikan tutkimuksen teoreettiseen kehykseen, on mahdollista tarkastella, miten uskomukset kehystävät harjoitetun ulkopolitiikan sisältöä ja miten ne vaikuttavat sisäpolitiikassa eri instituutioiden väliseen tasapainoon (executive vs. domestic institutions). Vertailen liittokansleri Merkelin ulko- ja Eurooppa-politiikkaa hänen 1. ja 2. kaudellaan kolmella eri aihealueella: ulko- ja turvallisuuspolitiikassa, talous- sekä energiapolitiikassa. Aineistona toimivat Merkelin julkiset puheet. Tutkimus hyödyntää tarvittaessa myös sanoma- ja aikakauslehtimateriaalia. Metodeina toimivat kvantitatiivinen operationaalisen koodin tutkimus, laadullinen sisällönanalyysi sekä process-tracing -menetelmä.

Tutkimus on rohkea avaus kansainvälisen politiikan tutkimukseen sen innovatiivisen teorioiden yhdistelyn, eklektismin, sekä teorian kehittämiseen tähtäävän luonteensa vuoksi. Työ tarjoaa strategista, nyanssoitua tietoa tieteenharjoittajien lisäksi myös päätöksentekijöille sekä yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FT, dosentti Venla Oikkonen 42.000 €Vaccines as Technologies of Difference in the Cultural Debate about Immunization - Tutkimus rokotteista eroja jäsentävinä teknologioina rokotteita koskevassa julkisessa keskustelussa

Humanistinen
kokenut

Kolmivuotinen poikkitieteellinen tutkimukseni tarkastelee kulttuurista ymmärrystä rokotteista. Se lähestyy rokotteita ruumiillisina teknologioina, jotka jäsentävät ja muovaavat oletuksia ihmisten välisistä eroista, kuten sukupuoli, seksuaalisuus, etnisyys, luokka, ikä ja vammaisuus. Tutkimuksen hypoteesina on, että rokotteiden nostattamat kulttuuriset tunteet kumpuavat pitkälti rokotteiden roolista erojen teknologiana. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa empiiristä tietoa eroja koskevien oletusten roolista rokotekiistoissa, osallistua materiaalisuutta ja intersektionaalisuutta koskevaan teoreettiseen keskusteluun sekä tarjota tietoa rokotteita koskevan tiedotuksen kehittämiseen.

Kulttuurista ymmärrystä rokotteista lähestytään kahden rokotteen kautta: H1N1-rokotetta ("sikainfluenssarokote") ja narkolepsiaa koskeva kiista Suomessa ja Ruotsissa, ja HPV-rokotetta ja naisten seksuaalisuutta koskeva kiista Yhdysvalloissa ja Isossa-Britanniassa. Aineistona on sanomalehdissä, aikakauslehdissä, blogeissa ja rokotteita käsittelevillä verkkosivuilla julkaistut yleistajuiset tekstit. Aineistoa lähestytään affektiivisten sitoumusten ja siirtymien analyysin ja narratiivisen analyysin kautta. Kansallisten rokotekeskustelujen välisten erojen ja yhtäläisyyksien kautta paikannetaan affektiivisia rakenteita ja niiden variaatioita.

Tutkimus tarttuu polttavaan ajankohtaiseen ongelmaan: rokotevastaisuuden nousuun ja sitä seuranneisiin tartuntatautiepidemioihin. Poikkitieteellinen tutkimus yhdistää sukupuolentutkimuksen, tieteentutkimuksen, kulttuurintutkimuksen ja biotieteiden kysymyksenasetteluja. Se osallistuu kansainväliseen teoreettiseen ja empiriseen tiedekeskusteluun, mutta tuottaa myös tietoa, jota voidaan hyödyntää rokotteita koskevan tiedotuksen kehittämisessä vaikuttavammaksi ja moninaisuuden tunnistavaksi.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

VTT Henri Onodera 32.400 €Beyond making do? Youth experiences of waithood in post-revolutionary Egypt

Yhteiskuntatieteellinen
tutkijatohtori

Etnografinen tutkimus tarkastelee Arabikevään jälkeistä yhteiskunnallista murroskautta egyptiläisnuorten näkökulmasta. Se keskittyy heidän kokemuksiinsa aikuisuuteen siirtymisen haasteista, erityisesti työnhaun, asumisen, ja avioliittohaaveiden yhteydessä. Se tarkastelee aihetta ns. pitkittyneen nuoruuden (waithood) näkökulmasta, ja pyrkii ymmärtämään kuinka nuoret itse jäsentävät, kokevat, ja haastavat tätä nuoruuden tilaa historiallisten muutosten keskellä. Pitkittynyt nuoruus nähdään osattomuutta vahvistavana, samalla nuoruuden kokemusta vahvistavana ilmiönä, joka kulttuuriset jäsennykset ja käytänteet ovat sidoksissa mm. koulutukseen, sukupuoleen, ja sosioekonomiseen asemaan. Tutkimus pohjautuu 20 kairolaistyöttömän elämänkertahaastatteluun.

Tutkimus nuoriso- ja kehitysmaatutkimuksen rajapinnoilla on yleistynyt globaalisti 2000-luvulla, mutta on Suomessa marginaalista. Tutkimus monipuolistaa ns. Arabikevään myötä kasvanutta keskustelua globaalin etelän nuorisosta, ja tarkastelee kriittisesti nuorten osattomuutta ja siirtymien dynamiikkaa, jotka jäävät usein aktivisti- ja terroristipainotusten sekä maahanmuuttokeskustelujen varjoon.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

VTM Pauli Pakarinen 28.320 €1980-luvun rahoitusmarkkinoiden murroksen historiallinen sosiologia

Yhteiskuntatieteellinen
4. vuosi
väitöskirjatutkija

Tutkimus tarkastelee Suomen rahoitusmarkkinoiden murrosta 1980-luvulla; murroksen syntyä ja murroksen taustalla olevia toimijoita, tapahtumia ja muutoksia talouden kentässä. Tutkimus pyrkii ymmärtämään sitä, kuinka rahoitusmarkkinat alkoivat koordinoida talouden kenttää, mitä markkinoiden roolin radikaalista muutoksesta seurasi 1980-luvulla ja millaisten prosessien kautta murros syntyi.

Tutkimus keskittyy erityisesti kahteen kysymykseen: Ensinnäkin, (a) miten rahoitusmarkkinoista tuli talouden legitiimi koordinaation keskus. Tutkimus vastaa kysymykseen tarkastelemalla rahoitusmarkkinoiden nousua sekä uusia toimijoita ja käytöntöjä - kuten johdon palkitsemisjärjestelmiä - 1980-luvun Suomessa. Erityisesti tutkimus kohdentuu rahoitustaloustieteessä esitettyjen ajatusten materialisoitumiseen talouden kentässä.

Toiseksi, (b) miten rahoitusmarkkinoiden vapautuminen tapahtui? Rahoitusmarkkinoiden sääntelyn purkaminen 1980-luvulla Suomessa on sikäli poikkeuksellinen ilmiö, että sääntelyn purkaminen ei perustunut varsinaisesti poliittiseen keskusteluun, valmisteluun tai päätöksentekoon, vaan Suomen pankin hallinnollis-luonteisiin päätöksiin ja uusien rahoitusinnovaatioiden (kuten rahamarkkinainstrumenttien) käyttöönottoon. Tutkimus vastaa kysymykseen tarkastelemalla talouden ja poliittisen päätöksenteon eri toimijoiden vuorovaikutuksellista roolia ja erityisesti Suomen Pankin päätöstentekoa, toimintaa, ja toiminnan oikeuttamista markkinoiden sääntelyn purkamisessa 1980-luvulla.

Tutkimus lähtee rohkeasti avaamaan niitä historiallisia prosesseja ja mekanismeja, jotka tuottivat nykyisen talousjärjestyksen: Finanssikriisi, jatkuvat kohut johdon palkitseminen ympärillä, kollektiivinen tunne epäoikeidenmukaisuudesta ja kohtuuttomuudesta, kasvavat tuloerot, kilpailukyky, asioiden ”väistämättömyys”. Mistä kaikesta tässä on oikein kyse ja miten nykyinen yhteiskunnallinen tilanne on syntynyt? Tutkimus pyrkii vastaamaan osaltaan näihin aikamme suuriin kysymyksiin.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Kasvatustieteiden maisteri Helena Parkkila 28.320 €Väkivallattomuuden ja kuulumisen mahdollisuudet ja haasteet – Tutkimus pohjoissuomalaisissa lastensuojeluyksiköissä asuvien tyttöjen kokemuksista

Yhteiskuntatieteellinen
väitöskirjatutkija

Tutkimukseni kohteena ovat 14–18-vuotiaiden huostaan otettujen ja lastensuojeluyksiköissä asuvien tyttöjen väkivallan ja kuulumisen kokemukset. Tutkin millaisia väkivallan ja toiseuden kokemuksia huostaan otetuilla tytöillä on, miten he määrittelevät väkivaltaa sekä miten kuulumisen tunne ja tyttöjen minuus ovat rakentuneet väkivallan ympärille. Yleisesti nuoret tytöt kokevat väkivaltaa kaikilla elämänalueilla; kotona, koulussa ja vapaa-ajalla. Kuitenkin lastensuojeluyksiköissä asuvat tytöt voidaan kuitenkin nähdä ikätovereitaan haavoittuvampina: iän, sukupuolen sekä potentiaalisen henkisen, taloudellisen ja fyysisen laiminlyönnin vuoksi.
Pohdin ensimmäisessä artikkelissani (2014) tyttöjen potentiaalista toiseuden ja kuulumattomuuden tunnetta laitoselämän aikana. Toisessa artikkelissani (2015) tarkastelen lastensuojeluyksiköissä asuvien tyttöjen väkivaltakokemuksia ja heidän mahdollisia sokeita pisteitä väkivallan tunnistamisessa. Tulosten mukaan tytöt eivät tunnista seksuaalista väkivaltaa ja kuulumisen tunne toimii sekä väkivallan että väkivallattomuuden reunaehtona. Tutkin kolmannessa artikkelissani syvemmällä tasolla miten kuulumisen tunne ja tyttöjen minuus ovat rakentuneet väkivallan ympärille.
Väitöskirjani neljännessä ja viimeisessä artikkelissa käsittelen teoreettisesti lastensuojeluyksiköissä asuville tytöille suunnattua väkivaltaa ehkäisevää Voimavarakoulutusta, joka toteutettiin keväällä 2014.

Hyödynnän tutkimuksessani feministisen Stand Point-teorian mukaisesti myös omaa tutkijan paikkaani ja henkilökohtaista kokemushistoriaani tutkimuksen teossa. Olen tutkimukseni kohderyhmäläisten tavoin ollut itsekin nuorena tyttönä huostaanotettuna ja asunut lastensuojeluyksikössä sekä kokenut väkivaltaa elämässäni. Oman elämänkokemukseni hyödyntäminen tekee tutkimuksestani erityisen rohkean avauksen monitieteisellä tutkimuksen kentällä.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FM, tohtorikoulutettava Kenneth Partti 28.320 €The Appearance of the Linguistic Turns in Finnish and Swedish Historical Dissertations 1970-2010

Humanistinen
väitöskirjatutkija

Väitöskirjan tarkoituksena on tarkastella kielellisten käänteiden eli kielen analyysin kautta tapahtuvan historiantutkimuksen ilmenemistä Suomessa ja Ruotsissa 1970-2010. Päätutkimuskysymyksinä ovat, missä vaiheessa Suomessa ja Ruotsissa on kiinnostuttu kielestä ja mitä siitä on kirjoitettu tutkittavan ajanjakson aikana. Alkuperäisaineistona käytän näissä maissa puolustettuja historian väitöskirjoja suhteuttaen niiden sisältöjä myös muuhun tieteelliseen keskusteluun. Sekundaarisina lähteinä käytän Suomen ja Ruotsin historiankirjoituksen historiaa, kansainvälisiä suhteita, historioitsijoita ja oppilaitoksia koskevaa kirjallisuutta. Väitöskirjan metodologinen ja teoreettinen pohja on vastaanoton ja vertailevan tutkimuksen alueella, johon sisältyy myös mikro- ja makrotason kontekstualisointia sekä käsitetutkimusta.

Vastaanoton tutkimisen syventämisen lisäksi keskityn kansallisten tutkimuskulttuurien analysoimiseen kielellisten käänteiden oman soveltamisen kautta. Väitöskirjani ei ole pelkkä analyysi viimeisten vuosikymmenten kehityksestä, vaan se esittää myös vision tulevasta mahdollisesta kehityksestä ja osallistuu näin vallitsevaan metodikeskusteluun.

Oman alan sisäiset metatutkimukset ovat harvinaisia vaikka ne parhaimmillaan hyödyttävät laajalti. Kielellisten käänteiden vastaanoton selvittäminen on tarpeellista, koska menetelmien tuloa ei tunneta, vaikka ne nykyään ilmenevät selvästi. Samalla tämä on erinomainen näkökulma suomalaisen ja ruotsalaisen tutkimuskulttuurin tarkasteluun, koska se mittaa tutkimuksen avoimuutta uusia menetelmiä kohtaan ja sitä kautta ilmentää tutkimustraditioiden ja vaihtoehtoisten lähestymistapojen vahvuutta.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Master of Science (MSc) Diego Pavon-Jordan 28.320 €Effects of climate change on population dynamics, distribution and conservation status of waterbirds in Europe

Ympäristöntutkimus
väitöskirjatutkija

In my PhD I aim to study the effects of climate change on different aspects of the ecology of waterbirds throughout the European continent. The mechanisms underlying these processes are still poorly understood and further research is needed. Here is where my PhD adds new knowledge to the scientific community. By combining this long-term (25-30 years) and large scale (continental) dataset on waterbirds abundance (25 species) and temperature data, my PhD project can shed new insight into (a) the effectiveness of the protected areas network at a continental scale in the context of climate change and (b) the sensitivity of European waterbirds to large-scale changes in climate. Understanding the drivers of change in waterbird populations is of paramount importance to propose efficient conservation measures that ensure that the site-safeguard network is responsive to changes in waterbird populations and comprehensive to provide protection throughout the migratory flyway. These results could be used by policy makers to improve the site-safeguard network under current and future climate change. Studies analysing entire flyway populations are scarce and, thus, my project contributes to fill this gap. Hence, my PhD is a clear example of how spatio-temporal studies at large scale can make a conservation difference in the context of climate change.

This is the first study, to date, to (1) analyse climatic effects on entire 'migratory flyway populations' of birds and (2) to assess the effectiveness of the network of protected areas at a continental scale in the context of climate change. An impressive dataset on waterbird abundances (25 species) that expands almost 3 decades and covers the whole of Europe is used in this project to shed new light on the effects of climate change on the dynamics, distribution and conservation status of birds
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Filosofian tohtori Anna Pehkoranta 32.400 €Kirjallinen muoto ja affektiivisuus kokeellisessa ja transgressiivisessä aasialaisamerikkalaisessa nykykirjallisuudessa

Humanistinen
tutkijatohtori

Tutkimus tarkastelee kuuden aasialaisamerikkalaisen nykykirjailijan kokeellisia ja transgressiivisiä proosateoksia affektiivisuuden ja kirjallisen muodon näkökulmasta. Sen tavoitteena on kehittää vähemmistökirjallisuuksien tutkimukseen uusi metodologinen lähestymistapa, jossa muotoon ja estetiikkaan liittyvät kysymykset saavat tasavertaisen aseman teosten historiallisen ja yhteiskunnallisen kontekstin tarkastelun kanssa. Metodologisesti tutkimuksessa sovelletaan uusinta poikkitieteellistä affektiteoreettista tutkimusta, affektiivisen ja kognitiivisen narratologian teoriaa sekä historiallisesti ja yhteiskunnallisesti kontekstualisoivaa tutkimusotetta. Uudella affektiivisuuteen ja kirjalliseen muotoon keskittyvällä lukutavallaan tutkimus pyrkii vastustamaan ns. etnisten kirjallisuuksien tarkastelemista rodullisesti määrittynein perustein etnisen valtavirran kirjallisuudesta erillisinä "kirjallisina gettoina", joiden kohdalla teosten esteettinen ulottuvuus on aiemmassa tutkimuksessa jäänyt vaille riittävää huomiota.

Tutkimuksen tavoitteena on kehittää uusi affektiivisuuden käsitteeseen nojaava metodologinen lähestymistapa vähemmistökirjallisuuksien tutkimukseen. Lähestymistapaa voidaan soveltaa myös suomalaisessa kontekstissa yhä ajankohtaisemmaksi käyvän maahanmuuttajakirjallisuuden tutkimukseen. Kiinnittämällä huomiota historiallisen ja poliittisen kontekstin rinnalla muodon yksityiskohtaiseen analyysiin tutkimus avaa uusia näköaloja myös affektiivisen ja kognitiivisen narratologian kehitykselle.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Hallintotieteiden tohtori Juha Peltomaa 32.400 €Biotalousekosysteemien rakentaminen - kestävää järjestelmämuutosta vai keisarin uudet vaatteet?

Ympäristöntutkimus
tutkijatohtori

Biotalouden on viime aikoina toivottu lunastavan suuria lupauksia suomalaisessa yhteiskunnassa. Epäselvää kuitenkin on, kenen käsissä tämä pallo tarkalleen ottaen on. Tässä tutkimuksessa seurataan valikoituja biotalousyrityksiä etnografian keinoin tarkastelemalla rohkeasti yritysten hienopiirteisiä käytäntöjä ja niihin vaikuttavia yhteiskunnallisia interventioita, kytkentöjä sekä yritysten sisäisiä prosesseja yrityksissä paikan päällä. Tutkimuksessa selvitetään miten eri tasoisten toimijoiden välinen dynamiikka vaikuttaa järjestelmien syntyyn ja toimintaan erityisesti biotalousympäristössä, jossa on kysymys sekä vuosisatoja vanhasta että täysin uudesta. Tutkimus keskittyy Äänekosken biotuotetehtaan ympärille järjestäytyvään biotalousekosysteemiin. Ekosysteemin toimintadynamiikan lisäksi käytäntöjä uudella tavalla tarkastelemalla pyritään saamaan selville, mitä biotalous itse asiassa tarkoittaa, mitä tämä käsite tekee ja miten sekä biotalous että ekosysteemi metaforina ohjaavat ja mahdollisesti rajoittavat kestävää järjestelmämuutosta. Tällä on kauaskantoisia vaikutuksia siihen, millaiseksi suomalainen yhteiskunta tulevaisuudessa kehittyy. Erityisen merkittävää on, mikäli nämä implisiittisesti näennäisen positiiviset käsitteet ohjaavat biotalouteen liittyviä sosiomateriaalisia järjestelmiä ja meneillään olevaa muutosta tavoilla, jotka lukitsevat tulevaisuuden toimintapolkuja.

Tutkimuksessa käytetään ennakkoluulottomasti suomalaisessa innovaatiotutkimuksessa hyvin vähän käytettyä metodiikkaa, teollista etnografiaa, jolla pyritään pääsemään kiinni hienopiirteisesti uutuuden emergenssiin tarkastelemalla yrityksiä rohkeasti sisältä käsin sekä pohtimalla näin saatujen havaintojen avulle kriittisesti kahden polttavan ajankohtaisen yhteiskunnallisessa keskustelussa käytetyn metaforisen käsitteen, biotalouden ja ekosysteemin sisäänrakennettuja ontologisia sudenkuoppia.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Yhteiskuntatieteiden maisteri Joonas Pennanen 28.320 €When No One is Wrong: Analysis of Essentially Contested Concepts and of the Significance of Essential Contestation for Social Relations

Humanistinen
väitöskirjatutkija

Tutkimuksessani analysoin erityisen hankalien moraalisten ja poliittisten kiistojen käsitteellisiä ja sisällöllisiä piirteitä sekä kiistelyn epistemologisia puitteita. Kyseiset erimielisyydet koskevat esimerkiksi sitä, mitä sosiaalinen oikeudenmukaisuus meiltä itse asiassa vaatii, tai sitä, millaisia toimintatapoja ja rakenteita voidaan pitää demokraattisina. Kiistan alla olevat seikat ovat tyypillisesti moraalisessa ja poliittisessa mielessä hyvin tärkeitä, ja jopa itse kiistelyä pidetään yhteiskunnallisesti arvokkaana. Kuitenkin kiistely itsessään vaikuttaa loputtomalta ratkaisun karttaessa kiistan osapuolia. Arkiymmärrys tai teoreettinen tutkimus ei tarjoa tyydyttävää selitystä kiistojen henkilökohtaiselle tärkeydelle sekä kiistelyn rationaalisuudelle ja mielekkyydelle. Väitöskirjatutkimuksessani jäsennän ilmiötä epistemologisesta, kielifilosofisesta ja sosiaaliontologisesta näkökulmasta. Miten tällainen kiistely vaikuttaa henkilöiden sosiaalisiin suhteisiin, sekä siihen, mikä merkitys kiistelyllä on yksilö- ja ryhmäidentiteettien muodostumisessa ja ylläpitämisessä? Mitkä epistemologiset seikat tekevät kiistoista ratkeamattomia? Missä määrin kyse on käsitteellisestä, ja missä määrin sisällöllisestä kiistasta? Kysymyksiin on vastattava, jotta aikamme hankalimpia yhteiskunnallisia kiistoja voitaisiin ymmärtää ja niihin voitaisiin paremmin suhtautua.

Näkemyserojen perustavista syistä ja niiden aiheuttamista syvistä kiistoista on kirjoitettu paljon. Näkökulma asiaan on kuitenkin lähes aina ollut kiistan ulkopuolinen. Tutkimuksessani otan kiistelijöiden oman näkökulman vakavasti ja arvioin kiistan sisäistä rationaalisuutta. Analysoin olennaisesta kiistanalaisuudesta käytyä keskustelua ennakkoluulottamasti epistemologisesta, kielifilosofisesta ja sosiaaliontologisesta näkökulmasta. Asiaa ei ole analysoitu näin holistisesti aiemmin.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Research Associate Daniela Perrotti 16.200 €Across Academic Borders: Transferring Urban Metabolism Knowledge from Research to Practice. A Real-World Test in Helsinki

Ympäristöntutkimus
tutkijatohtori

The goal of the research is to challenge the potential of urban metabolism studies to inform resource-efficient and climate-sensitive planning strategies and decision-making. Despite the substantial growth of urban metabolism studies over the last years, their results have been only rarely transferred to planning and design agendas at regional, urban, or local level. Translation of urban metabolism data into new knowledge for decision-makers and design professionals is urged.
The research is based on an interdisciplinary approach. Knowledge and methods of social environmental sciences will be used to advance research and practice in design disciplines. The city of Helsinki and its metropolitan region will be used as case study, with the Vuosaari district as an embedded case.
The analysis of the urban metabolism of Helsinki was performed within the EU FP7 project BRIDGE (2010-2014). The research will consist in a survey involving key local stakeholders: researchers at the University of Helsinki who have conducted the study of the urban metabolism of Helsinki; urban planners and designers at the Municipality of Helsinki, City Planning Department. The goal of the survey will be to evaluate to what extent the results of the study of the urban metabolism of Helsinki have informed planning orientation of the Municipality of Helsinki at the scale of the whole urban region as well as the specific land use strategies and planning principles for the Vuosaari city district.

The main ambition of the research is to challenge conventional assumptions regarding “sustainability” in urban planning practices. The research consists in a real-word field test to explore the social and political meaning of an increasingly fashionable field of study (urban metabolism), nowadays at the forefront of academic research agendas worldwide. The social impact of the research will be to elicit innovation by letting knowledge cross academic boundaries and enter professional circles.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

VTT Jussi Perälä 32.400 €Joitakin muita tarkoituksia varten? - Etnografinen tutkimus viranomaisten rikolliseksi luokittelemasta moottoripyöräkerhosta

Yhteiskuntatieteellinen
2. vuosi
tutkijatohtori

Tutkimus tarkastelee Suomessa toimivaa kansainvälistä moottoripyöräkerhoa, joka viranomaisten mukaan täyttää järjestäytyneen rikollisuuden tunnusmerkit. Lainsäädäntötasolla käydään keskustelua siitä, onko järjestäytyneestä rikollisuudesta epäillyn ryhmän pitänyt alun perin olla järjestäytynyt rikoksien tekemistä varten vai riittääkö, että ryhmä on alun perin muodostunut muita tarkoituksia varten.

Aikaisemmat tutkimukset ovat tuoneet esiin, että näissä kerhoissa päämäärätietoista rikollisuutta enemmin toimintaa ohjaavat esimerkiksi solidaarisuus, rituaalit ja elämäntyyli. Haasteet, joihin lainsäädäntö törmää määritellessään järjestäytynyttä rikollisuutta ja moottoripyöräkerhoja, tekevät moottoripyöräkerhoista erittäin kiinnostavan tutkimuskohteen. Tutkimuksen kannalta mielenkiintoisimmat kansainväliset moottoripyöräkerhot ovat kuitenkin tähän asti olleet tutkimattomia, tutkimusten aineistot ovat olleet puutteellisia tai perustuneet toissijaisiin lähteisiin. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella lain ja osakulttuurin yhteentörmäystä sekä tuottaa tietoa näistä muista tarkoituksista, joista kerhossa on kyse.

Tutkimusmenetelminä käytetään etnografiaa ja haastatteluja. Tutkimuksen ainutlaatuinen aineisto kattaa kansainvälisen moottoripyöräkerhon kokonaisuudessaan. Tulokset lisäävät sekä kansallista että kansainvälistä tietämystä aiheesta.

Tutkimus tarkastelee erittäin vaikeasti tavoitettavaa kohderyhmää, kansainvälistä moottoripyöräkerhoa, josta tähän asti saatavilla ollut tieto on perustunut toissijaisiin lähteisiin. Etnografista tutkimusotetta on harvoin käytetty moottoripyöräkerhoja koskevassa tutkimuksessa, mikä osaltaan tekee tutkimuksesta poikkeuksellisen. Vastaavanlaista aineistoa ei ole kerätty aikaisemmin. Tutkimus tuottaa erittäin tärkeän avauksen keskusteluun moottoripyöräkerhojen asemasta yhteiskunnassamme.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Valtiotieteiden maisteri Jukka Ilari Pesu 28.320 €Suomen kuusi vuosikymmentä ”rauhanturvaamisen suurvaltana” - Suomalaisen rauhanturvatradition ideologinen muodostuminen 1950-luvulta 2010-luvulle

Yhteiskuntatieteellinen
2. vuosi
väitöskirjatutkija

Tutkimus lähtee oletuksesta, että suomalainen rauhanturvaaminen ja siitä muodostunut traditio, on tietoisen toiminnan tulosta, jota perustellaan omista poliittisista ja maailmankatsomuksellisista lähtökohdista käsin ja jonka taustalta löytyy erilaisia poliittisia päämääriä. Rauhanturvaamisen taustalla on siis tietoista poliittista toimintaa, jota reaalipolitiikan ehdoilla on pyritty toteuttamaan. Olenkin kiinnostunut ideologiasta rauhanturvaamisen taustalla: kuinka rauhanturvaaminen (operaatiot tai neuvottelut) on perusteltu ja mitä siinä on pidetty tärkeänä, sekä minkälaisia argumentteja sitä vastaan on esitetty, sekä toisaalta minkälaisia kerrannaisvaikutuksia rauhanturvaamisella on ollut suomalaisille tai Suomen politiikkaan.

Tutkimuksen pääasiallisena aineistona ovat ulkoasianministeriön, eduskunnan, Urho Kekkosen ja puolustusvoimien/puolustushallinnon arkistos, sekä näiden lisäksi sellaisten henkilöiden yksityisarkistot (kansallisarkisto), jotka ovat olleet vaikuttamassa suomalaisen rauhanturvaideologian kehittymiseen. Tulkitsemalla ja analysoimalla arkistoista löytyvää tietoa voin jäsentää tutkimustani ja ohjata sitä eteenpäin keskityttämällä niihin aihealueisiin ja aikajaksoihin, jotka ovat kysymysteni kannalta erityisen merkittäviä ja tältä pohjalta voin valikoida loput aineistot: aikakausi- ja sanomalehdet, tv-ohjelmat sekä haastattelut.

Tutkimukseni aihe on ajankohtainen ja kertoo suomalaisen rauhanturvaamisen vähemmän tunnetusta puolesta: miksi joihinkin konflikteihin panostettiin ja toisiin ei, miten rauhanturvaamisen painopisteet perustellaan eri aikoina ja mikä on syvällinen motivaatio tämän taustalla, sekä miten keskustelu ja kuva rauhanturvaamisesta osana ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa on muuttunut ajan saatossa.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

VTT, dosentti Tuulikki Pietilä 42.000 €Menestys ja moraaliset arvot afrikkalaisen luovan keskiluokan keskuudessa

Yhteiskuntatieteellinen
kokenut

Afrikka tunnetaan köyhyydestään. Vähälle huomiolle onkin jäänyt se tosiasia, että afrikkalainen keskiluokka kasvaa suhteellisen nopeasti. Olemassa oleva tutkimus aiheesta on vähäistä. Perustelemattomia käsityksiä esitetään sitäkin enemmän akateemisissa ja populaareissa piireissä. Tyypillisesti afrikkalaiseen keskiluokkaan nousseiden väitetään olevan itsekkäitä, uusliberalistiset arvot omaksuneita ihmisiä, jotka käyttävät ansionsa mieluummin omaan kulutukseensa kuin sosiaaliseen hyvään.

Hankkeeni tähtää olemassa olevaa syvällisempään ymmärrykseen nousevan afrikkalaisen keskiluokan arvoista ja toiminnasta. Tutkin luovan alan toimijoita kahdessa maassa, Etelä-Afrikassa ja Tansaniassa. Poliittisista syistä johtuen luova sektori on suhteellisen uusi molemmissa maissa, ja sillä menestyneet ovat usein järjestyneet monia taitoja yhdistäviksi yrityskollektiiveiksi. Tutkin sellaisissa kollektiiveissa toimivien ihmisten arvoja, strategioita, yritystoimintaa sekä niitä inhimillisiä ja yli-inhimillisiä voimia ja verkostoja, joihin he kiinnittyvät ja joiden kanssa he menestyksensä jakavat.

Tutkimus on kolmevuotinen ja perustuu laadullisten, hitaiden menetelmien käyttöön eli kenttätyöllä koottavaan aineistoon.

Hankkeeni on rohkea avaus tutkimusmenetelmiltään. Se perustuu laadullisiin, hitaisiin menetelmiin, kun olemassa oleva tutkimus aiheesta painottuu kvantitatiivisiin ja nopeisiin menetelmiin. Hankkeeni on rohkea avaus myös kehittäessään vertailuun pohjautuvaa aineiston kokoamis- ja analysointimenetelmää. Teoreettisesti hankkeeni on rohkea, sillä se ylittää tieteellisiä rajoja ja yhdistää uraauurtavalla tavalla antropologista ja filosofista ymmärrystä moraalista, menestyksestä ja hyvästä elämästä.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

OTT, FM Jari Pirjola 42.000 €Kansainvälinen suojelu ja moderni nomadismi: pakolaisuuden viitekehyksestä kohti ihmisten liikkumisen teoriaa

Yhteiskuntatieteellinen
kokenut

Euroopan uutta siirtolaiskysymystä lähestytään pitkälti väärän teorian, lähestymistavan ja käsitteiden avulla. Pyrin lakimiehenä ja kulttuuriantropologina osoittamaan, että kansainvälisen suojelun viitekehys tarvitsee rinnalleen esimerkiksi antropologista nomadismin teoriaa, joka selittää ihmisten liikkumista ja avun tarvetta aivan uudesta lähestymistavasta ja uusien käsitteiden avulla. On tutkittava myös ei-suojelun tarpeessa olevia siirtolaisia.

Sadat Turkin tai esimerkiksi Kreikan siirtolaiskeskuksissa elävät pakistanilaiset, afganistanilaiset, afrikkalaiset, jne siirtolaiset (naiset, eläkeläiset, vammaiset, insinöörit, maanviljelijät, lääkärit), joita olen haastatellut eivät hahmottaneet omaa tilannettaan ja tavoitteitaan vain kansainvälisen suojelun käsitteiden avulla, vaan kysymys on hyvin erilaisten ja erilaisia taustoja omaavien ihmisten siirtymisestä maasta toiseen.

Tutkimuskysymykseni: 1) Ovatko pakolaisoikeuden periaatteet, teoriat ja käsitteet kaikilta osin toimivia modernien kansainvaellusten aikana? Onko pakolaisoikeudessa syytä palata pakolaisoikeuden alkuperäiseen ideaan kansainvälisen suojelun tilapäisyydestä? 2) Tarjoaako antropologinen nomadismin teoria vaihtoehtoisen ja oikeudellista tarkastelua täydentävän tavan käsitteellistää ja hallita kansainvälistä liikkuvuutta? 3) Miten siirtolaiset itse mieltävät oman tilanteensa? 4) Miten siirtolaisten lähtömaiden tutkimuksessa analysoidaan siirtolaisuutta ja siihen liittyviä syitä.

Suomalaista ja eurooppalaista pakolaiskeskustelua on tarkasteltava uudesta monitieteellisestä näkökulmasta. Kysymys ei valtaosaltaan (70-80 %) ole pakolaisuudesta, vaan ns. modernista nomadismista. Väärä käsitteistö ja analyysi lisää syrjintää ja äärikoikestolaista liikehdintää ja vaarantaa arvokkaan turvapaikkajärjestelmän. Keskusteluun ja ratkaisujen laadintaan on saatava mukaan myös lähtömaiden tutkijat ja näkökulmat. Ihmisoikeuspuhe ei saa estää tilanteen kriittistä analysointia.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

YTT Päivi Pirkkalainen 32.400 €Out of the Margins: Civic and Political Participation of Migrant Youth in Finland

Yhteiskuntatieteellinen
tutkijatohtori

In the current public discourse and social science research in Europe migrant youth are often framed around exclusion and marginalisation. This research project takes a novel perspective on migrant youth and aims to analyse the processes through which migrant youth in Finland construct their political subjectivity. These processes are analysed by focusing on different forms of civic and political participation of migrant youth in Finland from a translocal perspective. The empirical data of the project consists of life-course interviews of migrant youth which are collected in Finland applying participatory methods. The theoretical framework consists of concept of “acts of citizenship”, which is used in analyzing life-stories of migrant youth in Finland and interplay between different forms, channels and sites of participation.

A new perspective balancing the widespread view on migrant youth as excluded and marginalized by focusing on migrant youths' views and stories, and going beyond the participation solely from the European point of view. In addition to its scholarly contribution, the project aims at making migrant youths’ voice heard in public discussion by producing through participatory methods a collection of life stories of migrant youths who are active in political and civic institutions in Finland.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Filosofian maisteri Aira Pohjanen 28.320 €Sukupuolivähemmistöjen informaatiokäyttäytyminen ja tiedon tarpeet

Yhteiskuntatieteellinen
väitöskirjatutkija

Sukupuolivähemmistöihin kuuluvat kohtaavat vaikeuksia sukupuoli-identiteettinsä rakentamisessa. He kokevat syrjintää ja heillä on muita suurempi riski sairastua masennukseen tai tehdä itsemurha. Sukupuolivähemmistöistä kertovaa tietoa voi olla vaikea löytää, ja se voi olla puutteellista ja epäluotettavaa. Luotettava ja ajantasainen tieto on kuitenkin tärkeää esimerkiksi sukupuoli-identiteettinsä kanssa kamppailevalle nuorelle sekä terveydenalan ammattilaiselle, jolta nuori hakee tukea ja toisaalta meille kaikille muille, jotka tiedämme liian vähän sukupuolen moninaisuudesta. Tutkimukseni tuottaa uutta tietoa sukupuolivähemmistöihin kuuluvien ihmisten tiedon tarpeista, informaatiokäyttäytymisestä sekä siitä, millaisia erilaisia esteitä he kohtaavat hankkiessaan tietoa. Tutkimuksessani kartoitan jo olemassa olevan tiedon tuottajatahoja sekä tiedon luotettavuutta ja relevanttiutta sukupuolivähemmistöjen edustajien näkökulmasta. Terveydenhoitoalan henkilökunnalla on tärkeä rooli sukupuolivähemmistöön kuuluvan ihmisen tukemisessa, ja siksi tutkin myös lääketieteen asiantuntijoiden tietämystä sukupuolivähemmistöistä ja heidän hoidostaan. Tutkimusmenetelminäni käytän laadullisia menetelmiä: kyselyä, haastattelua ja sisällönanalyysia.

Sukupuolivähemmistöt ovat näkymätön vähemmistö, jota yhteiskuntamme on pitkään kriminalisoinut, medikalisoinut, tehnyt naurunalaiseksi tai sivuuttanut. Länsimaisen yhteiskunnan sukupuolikäsitys sisältää vain miehen ja naisen, jättäen ulkopuolelle ihmiset, jotka eivät koe olevansa tai edes biologisesti ole kumpaakaan kahdesta sukupuolellisesta ääripäästä. Tutkimukseni tuottaa tietoa tähän marginalisoituun ryhmään kuuluvista ihmisistä, jotka ovat vain harvoin esillä mediassa ja tutkimuksissa.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FM Hannu Poutiainen 32.400 €The Anamagical. A Metamorphic History of Magic and Literature

Humanistinen
tutkijatohtori

Tutkimukseni väittää, että modernin kirjallisuusinstituution leimallisin piirre on esimodernin magian rakenteen toisinto: kirjallisuuden demokraattinen oikeus hylätä totunnaiset ajattelutavat toimiakseen totuudenpuhujana on samaa juurta kuin maagikon oikeus rikkoa yhteisöllisiä normeja vastaan ja siten altistaa yhteisöllinen elämä "henkien" vaikutukselle. Romantiikan ajoista asti on ajateltu, että kirjailija muistuttaa maagikkoa erityisen lumovoimansa ja myyttisen mielikuvituksensa ansiosta. Tutkimukseni irtaantuu tästä perinteisestä käsityksestä tarkastellessaan kirjallisuutta demokraattisena ja maallistuneena instituutiona. Tässä valossa kirjallisuuden ja magian sukulaisuutta ei voi hahmottaa esteettis-psykologisin kategorioin, vaan se edellyttää, että myös magia, "anamagian" eli magian paluun muodossa, suhteutetaan nimenomaan moderneihin poliittisiin ja yhteiskunnallisiin rakenteisiin: ilmaisunvapauteen, kansalaisuuteen, suvereniteettiin ja autonomiseen subjektiin.

Tutkimuksen uusi hahmotus kirjallisuuden ja magian luonteesta avaa uuden ikkunan demokraattisten yhteiskuntien rakentumisen historiaan. Kirjallisuus muodostaa maagisen ja demokraattisen vapauden välille ylihistoriallisen ristikkäisyyden: demokratia paljastaa magiasta totuuden palvelukseen omistetun puolen, samalla kun "anamagian" uudiskäsite paljastaa, millä tavoin modernit yhteiskunnat ovat rakenteellisesti alttiita demokratian nimissä harjoitetun transgressiivisen voimankäytön lumoukselle.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FT, yliopistonlehtori Svetlana Probirskaja 32.400 €Suomen ja Venäjän väliset translationaaliset tilat monikielisessä maailmassa: kaksi sodan- ja rauhanajan tapaustutkimusta

Humanistinen
2. vuosi
tutkijatohtori

Tutkimuksessa tarkastellaan suomalaisten, venäläisten ja muunmaalaisten välisiä kohtaamisia toisaalta sodanaikana ja toisaalta Allegro-junassa nykyaikana. Kyseisiä kohtaamisia tarkastellaan translationaalisen tilan näkökulmasta. Translationaalinen tila on kääntämisen tila, jossa erikielisten henkilöiden ja yhteisöjen vuorovaikutus tapahtuu kääntämällä ja tulkitsemalla itseään ja toista. Tutkimuksen lähteinä käytetään sodanajan osalta sotavankien muistelmia, sotatulkkien muistelmia, sotahistoriallista tutkimusta ja arkistoaineistoa. Allegron osalta aineistona toimii organisaation omat monikieliseen toimintaympäristöön liittyvät ohjeet, matkustajien, junanhenkilökunnan ja rajaviranomaisten haastattelut sekä tutkijan oma havainnointiaineisto, joka syntyy ”junakävelyä” suorittamalla. Niistä aineksista muodostetaan käsitys translationaalisen tilan toimintatavoista, toimijoista ja käytännöistä. Sodan- ja rauhanajan translationaalisia tiloja vertaillaan ja kysytään mitä yhtäläisyyksiä ja eroja niiden välillä löytyy, onko mitään jatkuvuuksia, mikä on muuttunut. Jatkotutkimuskauden aikana suoritetaan translationaalisten tilojen vertailuanalyysi, julkaistaan tutkimustulokset ja avataan uudenlainen näkökulma sotatulkkauksen ja Allegron narratiiveihin ja representaatioihin mm. mediassa ja taiteessa. Tutkimus näyttää uudessa valossa suomalaisten ja venäläisten arkipäiväiset kielelliset kohtaamiset monikielisessä maailmassa, sodassa ja rauhassa.

Tutkimuksen rohkea avaus on tarkastella sota-aikaa ja junaa translationaalisina tiloina, mitä aiemmin ei ole tehty. Tutkimuksessa tartutaan rohkeasti marginaaliseen aiheeseen – suomalaisten ja venäläisten vuorovaikutukseen ruohonjuuritasolla sodanaikana. Rohkeutta on myös vertailla suoraviivaisesti sotatilannetta nykyaikaiseen junaan ja tarkastella tutkimuskohteita niiden representaatioiden kautta mediassa ja taiteessa.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

VTT Martti Puohiniemi 32.400 €The four seasons of globalization: How diffusion of new technology shapes human values

Yhteiskuntatieteellinen
3. vuosi
tutkijatohtori

Tutkimuksen kohteena on arvomuutoksen ja uuden teknologian leviämisen suhde 1981–2015. Tutkimuksen teoreettinen perusta rakentuu Schwartzin arvoteorian ja Rogersin innovaatioiden diffuusioteorian varaan. Tutkittavat ilmiöt suhteutetaan myös postmaterialistiseen ja postmoderniin ajatteluun. Tutkimuksen näyte muodostuu Suomen 15–75 -vuotiaasta väestöstä (N=14079). 1980-luvun arvokehityksen estimoin asenneaineiston avulla ja 1990 -luvun alusta alkaen tutkin arvokehitystä käyttäen SVS-arvomittaria. Suhteutan arvokehityksen paitsi teknologian leviämiseen, myös talousodotuksiin, mediavalintoihin, yhteiskunnallisiin asenteisiin ja ympäristöajatteluun. Osatutkimusten tulosten mukaan teknologian ja arvokehityksen yhteydet ovat erilaisia eri väestöryhmissä, ja teknologian suhde inhimillisiin arvoihin muodostuu sitä läheisemmäksi, mitä henkilökohtaisemmalla, sosiaalisemmalla ja interaktiivisemmalla tasolla teknologia toimii. Suhteutan tutkimuksen tulokset teknologian kehitykseen neljään kauteen. Näistä ensimmäinen (1981–90) sähköisti kodit kotitalous- ja viihde-elektroniikalla, toinen (1991–00) toi markkinoille informaatio- ja kommunikaatioteknologian (ICT), kolmas (2001–05) synnytti mobiilipalvelut ja sosiaalisen median, ja neljäs (2006–15) suljetut ICT-yhteisöt.

Tämä arvomuutoksen ja uuden teknologian leviämisen suhdetta käsittelevä tutkimus on ensimmäinen laatuaan. Se perustuu 34 vuoden aikana koottuun laajaan väestöaineistojen aikasarjaan, joka kattaa suomalaisen yhteiskunnan siirtymän teollisesta ajasta tietoyhteiskuntaan. Hanke keskittyy eri näkökulmista uuteen teknologiaan, jonka ote arkielämästä on voimistunut koko tutkimusjakson ajan. Monitieteinen hanke yhdistää myös postmodernin ympäristötutkimuksen sosiaalipsykologiseen arvoteoriaan.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Filosofian tohtori Elina Pyy 32.400 €Roomalainen maskuliinisuus ja kulttuuri-identiteetti keisarikauden runoudessa (70-100-l. jKr.)

Humanistinen
tutkijatohtori

Tutkimukseni käsittelee maskuliinisuuden konstruktioita roomalaisessa runoudessa 70-100-luvuilla jKr. Tyylilajit ovat epiikka, satiiri ja epigrammi, ja auktorit Statius, Valerius Flaccus, Silius Italicus, Martialis ja Juvenalis. Monografiamuotoinen työ koostuu neljästä pääluvusta, joissa maskuliinisuutta lähestytään sodankäynnin, poliittisen toiminnan, seksuaalisuuden ja perhe-elämän näkökulmista. Keskiössä on yhteiskunnallisen murroksen, roomalaisen identiteetin ja maskuliinisuuden suhde. Kuinka siirtymä autokratiaan muokkasi roomalaista maskuliinisuutta? Vahvistuiko mieheyden toteuttaminen yksityiselämässä, kun mahdollisuudet siihen poliittisella kentällä kaventuivat?

Tutkimukseni metodologia on poikkitieteellinen: täydennän antiikintutkimuksen lähdekriittistä perinnettä narratologialla ja diskurssianalyysillä, joiden kautta tutkin runojen kerronnallisia keinoja. Sukupuolentutkimuksen traditiosta hyödynnän subjektiivisuuden ja toiseuden terminologiaa.

Roomalainen mieheys on kansainvälisesti erittäin vähän tutkittu aihe. Syy tähän on ajatus maskuliinisuuden normatiivisuudesta roomalaisessa kulttuurissa; vuosikymmeniä antiikin sukupuolentutkimus on tarkoittanut naiseuden tutkimusta. Tämä epäsuhta paitsi marginalisoi naiseuden, myös vinouttaa käsityksemme roomalaisesta sukupuolijärjestelmästä. Tutkimukseni vapauttaa roomalaisen mieheyden normatiivisuudestaan ja päivittää antiikintutkimuksen vastaamaan sukupuolentutkimuksen moderneja painopisteitä.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FT Noora Pyyry 32.400 €Avauksia asumiseen ja osallistumiseen kaupunkitilassa: Jokaisen oikeus kaupunkiin?

Yhteiskuntatieteellinen
tutkijatohtori

Tarkastelen hankkeessa ajankohtaista kysymystä julkisen tilan kaventumisesta soveltamalla pohjoismaista ideaa jokamiehenoikeuksista tutkimukseen ihmisten oikeuksista kaupunkitilassa. Tutkin aihetta kolmella tavalla: 1) kehitän uusia käsitteellisiä keinoja arjen kokemusten tarkastelemiseksi, 2) tutkin nuorten hengailua ja ruohonjuuritason kaupunkiaktivismia keinoina osallistua yhteiskuntaan, venyttää julkisen tilan käyttötapoja ja tuottaa moniarvoista kaupunkiympäristöä ja 3) kehitän menetelmiä, joilla voidaan tutkia ihmisen suhdetta materiaaliseen ympäristöön ja päästä kiinni arjen tilallis-keholliseen tietoon. Toteutan tutkimuksen kahden empiirisen tapauksen kautta. Ensimmäinen tapaustutkimus toteutetaan Helsingin keskustassa Aseman lapset -yhdistyksen kautta yhdessä teini-ikäisten nuorten kanssa. Toinen tutkimus tapahtuu yhteistyössä kaupunkiaktivistien kanssa Hermannin yhteisöpuutarhassa, Helsingissä. Luovien ja taiteellisten menetelmien avulla on mahdollista käsitellä sellaista osallistumista ja tietoa, jota ei välttämättä voida ilmaista sanoin. Jälkihumanistisen teorian piirissä niin osallistuminen kuin ajattelukin ymmärretään tapahtuviksi yhdessä maailman kanssa: materiaalisen maailman kyky vaikuttaa ihmiskehoihin huomioidaan ja arjen ilmiöitä tutkitaan toiminnallisesti keskittymällä maailmaa rakentaviin suhteisiin. Tavoitteena on kokeilla osallistumisen rajoja, rakenteellisia ja ideologisia, ja avata näin tilaa politiikalle ja toisin olemiselle.

Tämän päivän poliittisessa ilmapiirissä kysymys oikeudesta kaupunkiin on polttavan ajankohtainen. Niin nuorten hengailu kuin kaupunkiaktivismikin ottavat osaa elävän ja moniarvoisen kaupunkitilan rakentamiseen. Näiden osallistumisen tapojen tunnistaminen on tärkeää, jotta kaupungeissamme on tilaa toisin olemiselle ja ajattelulle. Luovien menetelmien kehittämisen kautta hanke lisää etenkin nuorten mahdollisuuksia osallistua myös viralliseen kaupunkisuunnitteluun ja ehkäisee näin syrjäytymistä.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Professori Pauliina Raento 42.000 €Hevonen Suomessa: yhteiskunta, kieli ja kulttuuri

Yhteiskuntatieteellinen
3. vuosi
kokenut

Suomalaisten kasvava kiinnostus hevosiin muuttaa hevoskulttuurin elämäntapoja, identiteettejä ja elinkeinotoimintaa alueittain epätasaisesti. Kehitys tunnetaan heikosti, koska hevosten yhteiskuntatieteellinen ja humanistinen perustutkimus on vähäistä ja kotimainen tieto yhdistyy rajallisesti maailmalla virinneeseen monitieteiseen keskusteluun. Tämä tutkimus lisää tietoa identiteetin, aluekehityksen, koulutuksen ja vapaa-ajan teemoista. Raviurheilun, hevostalouden muutoksen ja alkuperäisrotujen esimerkit selvittävät suomalaisen hevosalan rakenteellista muutosta ja sen seurauksia. Samalla dokumentoidaan Ravi-Suomen omaa kieltä. Tulokset tukevat suomalaisen kulttuurimaantieteen näkyvyyttä ja yhteyksiä, humanistisen eläintutkimuksen teoreettis-metodologista kehitystä ja kotimaista hevosalaa. Tutkimus perustuu osallistuvaan havainnointiin, haastatteluihin ja sanomalehti- ja muistitietoaineistoon. Niitä analysoidaan trianguloiden, etnografisesti ja sisällön- ja diskurssianalyyttisesti. Tilan, paikan ja ajan käsitteistö ja tekstin- ja kuvantulkinnan monitieteinen metodologia jäsentävät kokonaisuutta. Valtasuhteet ja niiden vaikutukset eri mittakaavoissa painottuvat. Pääsyä erikoistuneisiin yhteisöihin helpottavat tutkijan osallisuus ja verkostot.

Tutkimus haastaa hevosväen korostamalla yhteiskuntatieteellistä perustutkimusta ja kysymällä monimutkaisia kriittisiä kysymyksiä, joilla on merkitystä hevosalan ulkopuolella. Tutkijoille hanke osoittaa, että tutkijan poistuminen kammiostaan, käytännön osaamisen arvostaminen ja uusien asioiden opettelu oman mukavuusalueen ulkopuolella syventävät tieteellisiä tuloksia. Samalla helpottuvat niistä kertominen ja tulosten vastaanotto.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

TaT Minna Rainio 32.400 €Ilmastonmuutoksen kohtaaminen ja käsitteleminen taiteessa

Taiteellinen tutkimus
tutkijatohtori

Tutkin, miten ilmastonmuutosta ja sen syitä ja seurauksia voidaan käsitellä moniaistisesti taiteen keinoin ja millaista uutta kokemuksellista tietoa ja ymmärrystä taide tuottaa.Tutkimukseni keskiössä ovat kysymykset, miten todistamme parhaillaan tapahtuvia suuria ilmastoon ja yhteiskuntiin liittyviä muutoksia ja toisaalta miten päivittäiset kulutustottumuksemme ja valintamme tekevät meidät hyvin konkreettisin ja materiaalisin tavoin osallisiksi ilmastonmuutokseen. Ilmastonmuutokseen liittyvät prosessit ovat usein hitaita ja näkymättömiä ja voivat tuntua abstrakteilta ja etäisiltä. Tutkin, millaisten esteettisten strategioiden avulla näitä ilmiöitä voi tehdä näkyväksi taiteessa ja miten taideteokset voivat luoda kokonaisvaltaista ymmärrystä ilmastonmuutoksesta tieteellisen tiedon, käsitteellisen ajattelun ja affektiivisen, kokemuksellisen aistihavainnon risteyksessä. Tutkimukseni koostuu tieteelliseen taustatutkimukseen perustuvista taideteoksista – liikkuvan kuvan installaatioista – ja kirjoitetusta tieteellisestä tutkimuksesta. Tieteen ja taiteen vuorovaikutus on keskeinen osa tutkimustani. Teokset tarkastelevat ilmastonmuutosta omilla menetelmillään, joihin kuuluvat liikkuvan kuvan visuaalisuus, kerronnallisuus ja ääni sekä installaation tilallisuus. Tutkimukseni osallistuu ajankohtaiseen yhteiskunnalliseen keskusteluun ilmastonmuutoksesta ja siihen liittyvästä globaalista eriarvoisuudesta intermediaalisen taiteen ja monitieteisen tutkimuksen keinoin.

Taiteellinen tutkimukseni tarttuu poleemisesti ja provosoiden yhteen aikamme tärkeimmistä kysymyksistä, ilmastonmuutokseen. Se ei kaihda tuoda esille sitä, miten kulutustottumuksemme tekevät meidät konkreettisesti ja materiaalisesti osalliseksi ilmastonmuutokseen ja globaalin eriarvoisuuden tuottamiseen ja ylläpitämiseen. Tutkimus tuottaa uutta tietoa luovan tieteidenvälisen lainaamisen ja moniaistisen kokemuksellisen taiteen kautta. Tutkimukseni on ajankohtainen ja rohkeasti kantaaottava.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Doctoral student Banafsheh Ranji 28.320 €

Yhteiskuntatieteellinen
väitöskirjatutkija

FT Saara Ratilainen 32.400 €Globaali informaatiotalous ja Internet-alakulttuurit Venäjällä (Globalisation from the Margins: Russian Online Subcultures and the Eco(nomic) system of Symbols)

Humanistinen
tutkijatohtori

Tutkimukseni käsittelee Internetissä toimivia vaihtoehtoisen kulttuurin tuotannon muotoja, nk. Internet-alakulttuureja. Keskityn erityisesti venäläisten maailmanmatkaajien ja amatööritelevision ympärille muodostuneisiin alakulttuureihin. Ne ovat verkostomaisia muodostelmia, jotka toimivat useiden eri viestintäkanavien välityksellä. Kerään tutkimusmateriaalini verkon eri julkaisualustoilta kuten sosiaalisesta mediasta, videopalveluista ja yhteisösivuilta. Niissä tärkeässä asemassa ovat digitaalista teknologiaa erityisen hyvin taitavat käyttäjät, joiden kautta myös kuva- ja informaatiovirrat järjestäytyvät. Analysoin erityisesti heidän tuottamiaan informaatiovirtoja. Täydennän aineistoani verkostojen jäsenten haastatteluilla. Sovellan aineiston analyysiin diskursiivisia verkostoja käsitteleviä teorioita ja semioottisen luennan menetelmiä. Työni keskeinen väittämä on, että digitaaliset verkostot muodostavat vaihtoehtoisen kulttuurisen kanssakäymisen ja ammattimaistumisen alueen, jossa globaali ideoiden ja ihmisten liikkuvuus toimii sosiaalisen, kulttuurisen ja ekonomisen pääoman vaihdon ja kartuttamisen alueena. Venäjänkielinen Internet tarjoaa globalisaatiotutkimukseen ei-läntisen näkökulman. Tutkimukseni tuottaa uutta tietoa siitä, kuinka digitaalinen kulttuuri murentaa perinteisiä globaalin ja lokaalin tietotalouden hierarkioita.

Tutkimukseni käsittelee kulttuurin aluetta, joka on muotoutumassa tässä hetkessä. Sitä tehdessä täytyy olla avoin uusille menetelmille ja näkökulmille. Tutkimukseni tarkastelee sellaisia Internetin käyttäjiä, jotka kokeilevat digitaalisen kommunikaation rajoja ja määrittävät kulttuuriin liittyviä normeja ja testaavat internetin sosiaalisia vaikutuksia. Tutkimukseni suuntautuu näin myös tulevaisuuteen. Tutkimukseni tekee näkyväksi globaalia Venäjää, joka on yleensä piilossa suomalaisilta.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FT Ilona Erika Rauhala 32.400 €Adjektiiviattribuuttijärjestelmä ja sen muutos pohjoissaamessa

Humanistinen
tutkijatohtori
kieliohjelma

Tutkimus käsittelee pohjoissaamen adjektiivien attribuuttijärjestelmän dynamiikkaa ja muutosta. Se kuuluu temaattisesti fennougristiikan, saamelaiskielten tutkimuksen (lappologian), historiallisen morfologian ja kielitypologian kenttiin. Tutkimus on toisaalta nykykielessä esiintyvän attribuuttijärjestelmän kuvaus, toisaalta selvitys siitä, miten se on muuttunut. Vastausta haetaan myös kysymykseen siitä, onko pohjoissaamen attribuuttijärjestelmä katoamassa vai vain muuttumassa.

Nykykielen järjestelmän kuvauksessa käytän viimeisimpiä keskusteluaineistoja. Nykypuhekieltä on kerätty jonkin verran, viimeisimpänä pohjoissaamen itämurteiden alueelta. Hankkeen alkuvaiheessa tarkoitus on kerätä lisää keskusteluaineistoa länsimurteen puhuma-alueelta. Adjektiivien attribuuttijärjestelmän muutosta tutkin sanakirjojen attribuuttimuotoja vertailemalla ja myös vanhempaa puhutun kielen aineistoa analysoimalla. Aineistoa on 1800-luvulta nykypäivään.

Adjektiiviattribuutin merkintä saamelaiskielissä poikkeaa ympäröivistä kielistä. Adjektiivien attribuuttijärjestelmä on muuttumassa kaikissa saamelaiskielissä, myös pohjoissaamessa, mutta muutoksen mekanismeja ei ole tutkittu eikä nykypuhekielessä vallitsevaa järjestelmää kuvattu. Tämä tutkimus on systemaattinen kuvaus attribuuttijärjestelmästä ja sen muutoksesta. Se tuottaa paitsi tietoa attribuuttijärjestelmästä, myös uutta aineistoa tulevia tutkimuksia silmällä pitäen.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Filosofian maisteri Reijo Rautajoki 28.320 €Inkeriläiset opettajat jatkosodan jaloissa. Kouluhallinon pyrkimys ratkaista opettajapula integroimalla neuvosto-opettajia suomalaiseen koulujärjestelmään

Humanistinen
väitöskirjatutkija

Valtioneuvosto päätti sodan keskellä joulukuussa 1942 ulkoistaa kouluhallinnon tehtäviä väestönsiirtohallinnolle. Uusi virasto ryhtyi pystyttämään suomalaista koululaitosta saksalaisten valtaamaan Inkeriin. Hanke epäonnistui perusteellisesti.

Toinen väestönsiirtohallinnon valmennushanke koski Suomessa 500 inkeriläistä opettajaa, joita ryhdyttiin integroimaan suomalaiskansallisen hengen mukaisiksi opettajiksi helpottamaan maamme opettajapulaa. Tämäkin hanke epäonnistui, kun ulkopolitiikan täyskäännös johti inkeriläisten palauttamiseen Neuvostoliittoon. Inkeriläisille opettajille rauhan tulo merkitsi tylyä palautusta kotimaahansa.

Tutkimukseni selvittää, miksi kouluhallituksen keskeiset tehtävät ulkoistettiin väestönsiirtohallinnolle ja miksi ulkoistus epäonnistui. Samalla arvioidaan taustalla vaikuttaneen vahvan heimoaatteen merkitystä ja sen häviämistä uuden ulkopolitiikan murroksessa.

Sodanajan väestöpolitiikassa inkeriläisiä pyöritettiin Itämeren ympäristössä Viron, Neuvostoliiton, Saksan ja Suomen välillä. Sodan jälkeen inkeriläiset vaiettiin vuosikymmeniksi ulkopoliittisista syistä. Presidentti Koivisto avasi rohkeasti rajat inkeriläisten paluumuutolle. Vaikenemisen kulttuuri murtui. Tutkimus täydentää osaltaan Koiviston avausta. Nykyisessä maahanmuuttoaallossa olisi hyvä tiedostaa, miten ennen toimittiin, kun Suomeen ryhdyttiin integroimaan maahan tulijoita.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Jatko-opiskelija Suvi Rautio 28.320 €How can you bring the tree spirit back to life if you want to chop down the tree? An ethnography on the workings of preservation in a Chinese ethnic minority village

Yhteiskuntatieteellinen
väitöskirjatutkija

Etnografinen tutkimukseni Lounais-Kiinan Guizhoun maakunnassa sijaitsevassa Dalin kylässä kuvailee, miten universaalit käsitykset luonnosta ja sen maisemista muokkaavat paikallisia alueita. Samanaikaisesti tutkimukseni menee globaaleja vaikutuksia syvemmälle selittääkseen, miten Dalin kylän maisema ja paikalliset ymmärrykset luonnosta välittyvät tavoin, jotka muokkaavat kansallista ja globaalia luontoa. Tutkimukseni koostuu kahdentoista kuukauden etnografisesta kenttätyöstä Dalissa ja Unescon Pekingin toimistossa. Tutkimus koostuu paikallisten asukkaiden, metsänvartijoiden ja Kiinan kulttuuriviranomaisten haastatteluista ja osallistuvasta havainnoinnista. Käsittelen tapoja, joilla kulttuuriperinnön suojelemisen myötä esille nousevat sosiaaliset ja poliittiset kertomukset muokkaavat sekä paikkalista aluetta sekä fyysisesti että ontologisesti. Nyky-Kiinassa yhä enemmän valtaa saavaa sosiopoliittista ilmapiiriä vasten nähtynä tutkimukseni hyödyntää eriäviä monitieteisiä teorioita esittääkseen vastaväitteen länsivaltojen hegemonian edistämälle, homogeeniselle luontokäsitykselle. Vastavuoroisesti, tutkimukseni osoittaa, miten sosiaaliset ja poliittiset suuntaukset yhdistyvät ja arvojen välittymisen kautta muokkaavat vähemmistökansan kylän fyysistä ja ontologista luonnonmaisemaa sen muuttuessa eläväksi maailmanperintökohteeksi. Kumppanini toimivat arkeologian, museologian ja antropologian laitoksissa.

Kulttuurisesti arvokkaiden alueiden suojelulla pyritään säilyttämään alueelle ominaiset elintavat, rakennukset ja esineet. Sen seurauksena saattaa tapahtua elinolosuhteiden, kulttuurin ja ympäristön “museoituminen”. Teen etnografista tieteidenvälistä tutkimusta joka tuo esille miten Dalin kylässä, joka sijaitsee Guizhoun maakunnassa Lounais-Kiinassa alueen muuttuminen kulttuuriperintökohteeksi vaikuttaa paikallisten ontologinen ymmärrykseen luonnosta ja siihen liittyviin arvoihin.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

MMus.Ed. Heli Reimann 32.400 €Jazz in Soviet Estonia from 1944 until 1968

Humanistinen
tutkijatohtori

This project seeks to explore the meanings and the mode of the function of Soviet Estonian jazz culture from 1944 to 1968. The proposed holistic ‘cultural spaces of action’ model, highlighting the interaction of jazz culture and state power on the one hand, and the distinction of forms within jazz culture on the other, approaches culture as a phenomenon functioning at multiple levels. The main benefit of the model is the capacity to offer new insights into the paradox surrounding the state of jazz in the Soviet Union. Despite being an instrument of anti-American propaganda during the Cold War and experiencing low political tolerance, the music never disappeared. It was practiced even during the Late-Stalinist years, when the anti-jazz actions of Soviet politics erased jazz from public spaces. The study argues that the meaning of jazz was shaped as a product of the interplay between Soviet socio-political forces, the traditions of jazz culture, and the actions of cultural agents. This interdisciplinary study combines methodologies from transnational Jazz Studies, Soviet Studies, Estonian historiography and New Cultural History. It refers to source pluralism as a main method of research combining fragments from sources such as archival materials, interviews, ego documents and biographical books.

This first ever scholarly project on Soviet Estonian jazz history will offer new insights into how a popular cultural form of Western origin functioned in Soviet society. The original five-dimensional framework avoids the common strategies of confrontation between ‘Soviet power’ and ‘culture’ where power is seen to dominate over creative people, and discloses the paradoxical nature of jazz in the Soviet Union, where jazz was concurrently forbidden but never silent.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Tekniikan tohtori Anna Repo 32.400 €Hiilikompensaatiolla ilmastoystävälliseen ja kestävän metsäenergiaan (KOMET)

Ympäristöntutkimus
tutkijatohtori

Metsien hakkuutähteistä tuotettua bioenergiaa on pidetty hiilineutraalina ja näin ollen tehokkaana keinona vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. Hakkuutähteen korjuu ja energiakäyttö kuitenkin pienentävät metsien hiilivarastoa ja -nielua, mikä vähentää tähde-energialla saavutettavia ilmastohyötyjä. Aikaisemmissa tutkimuksissa on selvitetty hiilivaraston pienenemisestä johtuvien päästöjen suuruutta ja ajoittumista. Toistaiseksi ei kuitenkaan ole etsitty keinoja, joilla energiaa voisi tuottaa hakkuutähteistä nykyistä vähäpäästöisemmin tai aidosti hiilineutraalisti. Tässä kolmivuotisessa hankkeessa kehitän täysin uuden toimintamallin vähähiilisen hakkutähde-energian tuottamiseksi: hiilikompensaation. Hiilikompensaatiossa hakkuutähteen korjuusta syntyvä hiilivaje paikataan lisäämällä hiilensidontaa metsänhoidon muutoksin. Hankkeessa tarkastelen hiilikompensoinnin keinoja ja kustannuksia sekä toteutettavuutta yhdistäen hiilimallinnusta sekä ekologian, taloustieteen ja ympäristöpolitiikan tutkimuksen menetelmiä. Tutkimus on rohkea avaus, sillä se esittää uuden toimintamallin, jolla voidaan varmistaa bioenergian tuotanto vaarantamatta metsien hiilinielua. Tutkimus muuttaa käsitystämme siitä, miten metsiä tulisi käsitellä, jotta hakkuutähteen korjuun aiheuttama hiilivaje minimoidaan ja bioenergialla saavutettavat ilmastohyödyt maksimoidaan huomioiden myös muut ympäristövaikutukset. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää kehitettäessä metsänhoitoa sekä uusia vihreän energian tuotteita.

Hiilikompensaatio on uudenlainen toimintamalli, jossa kestävyysnäkökulmien huomioinen ei rajoita metsäenergian tuotantoa vaan ohjaa tuottamaan bioenergiaa nykykäytäntöjä ilmasto- ja ympäristöystävällisemmin. Hiilikompensaatiolla voidaan varmistaa kestävä bioenergian tuotanto pienentämättä metsien hiilivarastoa ja -nielua. Tutkimus mullistaa käsitystämme siitä, miten metsiä tulisi käsitellä, jotta bioenergialla saavutettavat ilmastohyödyt maksimoidaan kustannustehokkaasti.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Valtiotieteiden maisteri Jenni Rinne 28.320 €Between a rock and a hard place? Shifting Contexts of Democratic Representation and Possibilities for Representative Deliberation in the Parliament of Finland

Yhteiskuntatieteellinen
väitöskirjatutkija

Väitöskirjatutkimus käsittelee deliberaation eli punnitsevan ja harkitsevan puheen mahdollisuuksia eduskunnan poliittisen päätöksenteon prosesseissa.Tutkimuksen myötä eduskuntatyöskentelyn deliberatiivisen ulottuvuuden ymmärrys syvenee,ja siten se palauttaa edustuksellisten demokratioiden haasteita koskevaan laajempaan keskusteluun kansanedustuslaitosten,poliittisten puolueiden ja kansanedustajien merkityksen.Tutkimuksen aineisto koostuu laajoista kansanedustajien eliittihaastatteluista sekä eduskunnan asiakirja-aineistosta.Tutkimusasetelman keskiössä tarkastellaan ja analysoidaan poliittisesta edustamisesta johdettuja dynamiikkoja eli sitä, minkä kaltaisia moniulotteisia kannustimia ja rajoitteita kansanedustajien toiminnalle ja puheelle on löydettävissä,ja miten edustajat näitä keskenään toisinaan ristiriitaisia edustusodotuksia tulkitsevat. Näiltä osin tutkimus kartoittaa myös edustajien itseymmärrystä edustusroolistaan ja ennen kaikkea näkemyksiä deliberaation motiiveista.Tämä deliberaation harkintaan liittyvä ominaisuus on myös kansainvälisesti tarkasteltuna jäänyt hyvin vähäiselle tutkimukselliselle huomioille. Tutkimus tavoittaa ajankohtaisissa teoreettisista keskusteluista puuttuvan empiirisen ulottuvuuden,mikä on herättänyt paljon kiinnostusta kansainvälisessä tutkimusyhteisössä johon projektin myötä on luotu kiinteät verkostot.

Väitöstutkimuksen pääargumentti on rohkea avaus,koska se "ui vastavirtaan" eli palauttaa kysymyksen edustuksellisen demokratian toimivuudesta ja demokratiavajeesta itse edustuslaitoksen toimintaan sekä edustamiskäsitteen ymmärrykseen.Tutkimus tavoittaa kansainvälisistä teoreettisissa keskusteluista puuttuvan empiirisen ulottuvuuden kytkemällä sen deliberaation rooliin parlamentaarisessa päätöksenteossa.Näin ollen se on rohkea pioneeritutkimus,jolle on myös selkeä kansainvälinen tilaus.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

MA, kuvataiteilija Hilja Roivainen 28.320 €Utooppinen maisema pohjoismaisessa 2000-luvun maalaustaiteessa

Humanistinen
väitöskirjatutkija

Taidehistorian monografiaväitöskirjani tuottaa sekä taideteoreettisen tulkinnan utooppisen maiseman käsitteestä että visuaalisen analyysin pohjoismaisen nykytaiteen utooppisista maisemamaalauksista. Vertailen kahdeksan pohjoismaisen taiteilijan 2000-luvulla maalaamia maisemia suhteessa utooppisten (kreik. eu- ja ou-topos, hyvä ei-paikka)
maisemien kuvallisiin ja aatehistoriallisiin esitysmuotoihin länsimaisessa 1400–2000-lukujen kirjallisuudessa, maalaustaiteessa sekä taidediskurssissa. Esimerkiksi yksi utooppisen maiseman muoto on vihreä metsäaukio Eedenin, paratiisin ja Arkadian myytissä, maailman taiteessa tai mm. Poussinin ja Claude Lorrainin ideaalisissa maisemamaalauksissa.

Väitöskirjatyöni on tärkeä panos pohjoismaisen maalaustaiteen tutkimukseen, koska nykymaalaustaiteen utooppisen maiseman käsitteellinen tulkinta sekä määritelmä Ernst Blochin (1959) utopian filosofian taidehistoriallisesta merkityksestä puuttuu suomalaisesta taidehistorian tutkimuksesta. Analysoin Blochin luokittelemien utooppisten maisemien kuva-aiheiden kytkeytymistä metafyysisiin käsitteisiin, idealismiin todellisuudesta ja näkemykseen toivon prosessuaalisesta luonteesta. Määrittelen nykymaisemamaalausten utooppisia ja dystooppisia moodeja eli kuvaan rakentuvia tunnelmia. Keskeinen tutkimuskysymykseni on: miten utooppiset ihannemaisemakuva-aiheet (mm. Arkadia, Faust tai Paradiso) ja maisemalliset ympäristöt toimivat osana utopiadiskurssia?

2000-luvun utooppisen maisemamaalauksen symboliikkaa ei ole tarkemmin tutkittu kriittisesti Ernst Blochin (1959, 1964) määrittämän psykologisen utopia-ajattelun perspektiivistä. Tutkimukseni analysoi Blochin utopian filosofian taidehistoriallista merkitystä utooppisen maisemamaalauksen tulkinnassa.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Theater director / Doctoral candidate Vincent Roumagnac 28.320 €How to stage heterochronic theater? Experimentations on disruption and expansion of the theatrical copresence

Taiteellinen tutkimus
väitöskirjatutkija

My research consists on the articulation and the exposition of my current practice of mise-en-scène which focuses on theatrical time and more specifically on the following topic : « How to stage heterochronic theater? ; Experimentations on disruption and expansion of the theatrical copresence ». This practice-based research adresses the potential of a theatrical paradigm shift in response to a contemporary context theoretically pointed as "temporal turn" in the age of the aknowledgement of the Anthropocene. It aims to produce of a specific knowledge stemming from the triple confluence of theatrical experimentations on the undermining of the conventional (taken-for-granted) – human - copresence in theater, theoretical interpretative hypotheses and openings on the emergent aesthetic regime of heterochrony and elaboration of a potential of academic/pedagogic dissemination for theater (acting and directing) art schools. In the framework of Artistic Research my research will be conducted through several artistic parts. I will be reflecting this experimental practice-led process on posthumanist reformulation of the notion of theatrical copresence with derridean deconstruction, Latour's actor-network theory, relational and object oriented ontologies, communication studies and new materialism-s theory-ies.

The boldness resides in the unconventional way to implement theater and mimesis turn through an original conception of chrono-poetics and chrono-politics. It takes risks, within an experimentality on the edge, to hybridize, through unlikely connections and confluences, different art practices and theoretical surprising crossovers. It aims to generate a thought-provoking dialogue, through innovative theatrical experiences, on the question of contemporary human specificity after anthropocentrism.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Dr. Fedor Rozhanskiy 42.000 €Morphological dictionary of Ingrian: an innovative language resource for a gravely endangered language

Humanistinen
kokenut
kieliohjelma

The project is aimed at creating a morphological dictionary of Ingrian (a nearly extinct Finnic language closely related to Finnish and Karelian). The dictionary will be prepared in two versions: a paper version and an electronic version designed as special software that can be installed on the computer. Translations and definitions will be given in English and in Russian. The dictionary will be morphological, meaning that it will provide all necessary details for building paradigms for all inflectional words in the dictionary. The dictionary will be provided with ample illustrative audio material. Audio samples will be given not only for the main entries, but also for different morphological forms, both as separate words and in the context of simple sentences.

The dictionary will be based on the Soikkola dialect of Ingrian. The applicant will conduct additional research on Ingrian phonetics and inflection in order to revise the orthography and build a system of paradigmatic classes. Next, the data will be inserted into the shell program, a user interface will be designed, formats for presenting the dictionary materials will be developed, and the data will be re-checked with native speakers.

The project is aimed at creating a digital linguistic resource for a highly endangered language. The electronic format of the dictionary and illustrative audio materials are an absolutely innovative initiative for the Ingrian language. The work on the dictionary is only possible in the nearest time, as already in a few years there will be not enough fluent speakers who can help with the task. The project will be a further step in documentation of Ingrian carried out by the applicant since 2011.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Magistra Artium Katharina Ruuska 28.320 €Oppijasta puhujaksi: neksusanalyysi kieli-ideologioiden roolista suomea toisena kielenä puhuvien aikuisten kielellisessä arjessa

Humanistinen
väitöskirjatutkija
kieliohjelma

Suomessa suomi toisena kielenä -opetus on kehittynyt valtavasti viime vuosikymmeninä, joten erittäin edistyneen kielitaitotason saavuttamista ei voida enää pitää poikkeuksena. Tosin suomen kieltä ja sen oppimista koskevat näkemykset kehittyvät hitaammin, ja suomenkielisinä ihmisinä pidetään edelleenkin ennen kaikkea syntyperäisiä tai kielen varhaisessa iässä oppineita puhujia. Väitöstutkimuksessani tutkin kieli-ideologioiden roolia suomea toisena kielenä (S2) puhuvien aikuisten kielellisessä arjessa. Informanttini ovat suomen kielen vasta aikuisina oppineita, mutta erittäin korkean kielitaitotason saavuttaneita puhujia, joita vuorovaikutustilanteissa pidetään toisinaan jopa suomea ensimmäisenä kielenä puhuvina ihmisinä. Neksusanalyysin avulla tarkastelen näiden puhujien sosiaalisia ja kielellisiä käytänteitä selvittääkseni, miten he esiintyvät ja tulevat kohdelluiksi eri tilanteissa (esimerkiksi oppijoina, legitiimeinä suomenkielisinä puhujina tai jopa ‘natiivipuhujina’) ja millä tavalla kieli-ideologiat vaikuttavat näiden tilanteisten identiteettien rakentumiseen. Tutkimuksen tavoite on lisätä teoreettista ymmärrystä siitä, miten kieli-ideologioiden rooli vuorovaikutustilanteissa voidaan hahmottaa, sekä saada empiiristä tietoa edistyneiden S2-puhujien kokemuksista opetuskontekstin ulkopuolella. Aineistona hyödynnän kvalitatiivisia haastatteluja, vuorovaikutustilanteiden nauhoitteita ja osallistuvan havainnoinnin pohjalta tehtyjä muistiinpanoja.

Käsittelemällä kieli-ideologioiden roolia vuorovaikutuksessa tutkimukseni edistää kulttuuristen rakenteiden makro-tason ja sosiaalisen toiminnan mikro-tason suhteen ymmärtämistä sosiolingvistisestä näkökulmasta. Lisäksi tutkimus osallistuu yhteiskunnalliseen keskusteluun suomesta toisena kielenä tarkastelemalla kriittisesti ja kulttuurisia itsestäänselvyyksiä kyseenalaistaen niitä ideologioita, kategorioita ja käytänteitä, joiden myötä suomenkielisyys rakentuu sosiaalisesti.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Hallintotieteen kandidaatti, kirjailija Heikki Saari 28.320 €Sisältötehtaan varjossa. Suomalaisen median ja journalistisen työn muutos 1970-luvun lopulta 2010-luvulle

Humanistinen
2. vuosi
väitöskirjatutkija

Väitöskirjatutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten suomalainen media muuttui rakenteellisesti 1970-luvun lopulta 2010-luvulle. Tutkimuksen ydinkysymys liittyy journalistisen työn muutokseen kyseisenä aikana. Tutkimus koostuu empiirisesti kolmesta keskeisestä alueesta: teknologian, omistuksen ja toimitustyön muutokset. Ne luovat dynamiikan, jonka seurauksena meillä on tietynlainen mediaympäristö 2000-luvulla. Teknologian ja mediakentän eli omistusrakenteen ja markkina-aseman muutokset vaikuttavat toimitustyöhön, jonka muutos on tutkimuksen ydinkysymys. Journalistinen työprosessi on muuttunut ns. notkean modernin maailmassa. Lisäksi tarkastellaan sisältöjen ja yleisösuhteen muutosta. Kysymys on historiallisesta tutkimuksesta, jota täydennetään rakenteellisella lähestymistavalla. Se pohjautuu mm. modernin työelämän muutosta koskevaan keskusteluun. Tavoitteena on ymmärtää nykyistä digitaalista murrosta laajemmasta historiallisesta ja yhteiskunnallisesta perspektiivistä. Tutkimus pyrkii luomaan kokonaiskuvan muutoksesta ja avaamaan uusia teoreettisia kulmia. Tutkimus perustuu aiempaan tutkimuskirjallisuuteen ja arkistolähteisiin mm. HS-Päivälehden arkistossa ja Kansallisarkistossa.

Tutkimus tuo uutta historiallista tietoa aiheesta, jota ei ole juurikaan tutkittu Suomessa. Se avaa uuden monitieteisen näkökulman median historiaan ja luo yhteyden työelämän muutoskeskusteluun. Se tuo uuden avauksen mediatutkimukseen, yhdistää erilaisia tieteellisiä lähestymistapoja mediahistoriaan ja luo kokonaiskuvaa muutoksesta. Tutkimus auttaa ymmärtämään digitaalista murrosta, yhteiskunnan ja talouden muutoksessa. Se voi siten tuoda uusia avauksia median muutosta koskevaan keskusteluun.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FM, VTM Matti Saarni 28.320 €Objektiivinen referenssi Kantin dialogisessa subjektin ja objektin ontologiassa

Humanistinen
2. vuosi
väitöskirjatutkija

Tutkimus selvittää Immanuel Kantin (1724–1804) filosofian suhdetta objektiivisen referenssin ongelmaan nykyfilosofialle tärkeistä kysymyksenasetteluista käsin ja vastaa spekulatiivisen realismin (Meillassoux 2008) ja objektiorientoituneen ontologian (Harman 2010) Kantia vastaan esittämään kritiikkiin. Tämä tapahtuu etenkin valaisemalla Kantin transsendentaaliseen idealismiin sisältyvää subjektin ja objektin dialogista ontologiaa. Tutkimus on tarpeellinen vastine niille lukuisille Kant-tulkinnoille, jotka korostavat Kantin subjektivismia kiinnittämättä huomiota tämän hienosyiseen teoriaan objektiivisuudesta.

Keskeinen aineisto on Kantin pääteos Puhtaan järjen kritiikki (1781/1787). Tutkimuksen metodologiassa käsiteanalyysi yhdistyy ymmärtävään tekstintulkintaan, jossa ammennetaan paitsi analyyttisestä myös mannermaisesta tutkimustraditiosta. Hypoteesi on, että aiemman tutkimuksen laajalti sivuuttama ”objektin yleensä” käsite on luultua keskeisemmässä asemassa perustettaessa ontologisesti objektien objektiivisuutta. Lisäksi aiempi tutkimus jättää pitkälti vastaamatta kysymykseen siitä, minkälaisia ennakkoehtoja asetetaan objekteille, joihin viittaamisen subjektin ja objektin dialoginen a priori -rakenne mahdollistaa.

Kantin filosofiaa ei ole aiemmin lähes ollenkaan tutkittu dialogisuuden näkökulmasta, puhumattakaan dialogisuudesta siinä mielessä kuin sitä tässä tutkimuksessa käytetään. Tutkimus osallistuu merkittävästi kansainväliseen Kant-tutkimukseen, ja edustaa suomalaisen filosofian kansainvälistä osaamista. Lisäksi tutkimus pyrkii dialogiin tämän päivän mannereurooppalaisen filosofian kanssa, mikä Suomen akateemisen filosofian piirissä ei ole tavanomaista.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Maisteri Aaro Sahari 28.320 €Valtio ja suurteollisuuden synty: laivanrakennus yhteiskunnan teollistumispolitiikan muutoksen solmukohtana 1920-1965

Humanistinen
3. vuosi
väitöskirjatutkija

Väitöskirjatutkimus käsittelee suomalaisen laivanrakennusteollisuuden kehitykseen vaikuttaneen julkistaloudellisen verkoston toimintamallien ja vuorovaikutussuhteiden kehitystä vuosina 1920-1965. Tutkimuksessa verrataan teollisuuden toimintaa ja siihen vaikuttanutta valtion ohjauspolitiikkaa ennen toista maailmansotaa, sotakorvauskaudella ja tämän jälkeen kylmän sodan alussa. Suomalaisen laivanrakennusteollisuuden kasvukautta on käsitelty historian yleisteoksissa ja yrityshistorioissa. Valtion ja teollisuuden suhteiden kehitystä ja niissä tapahtuneita muutoksia ei kuitenkaan ole tarkasteltu kokonaisvaltaisesti.

Tutkimuksen avulla pyritään vastaamaan seuraaviin kysymyksiin:
1. Miten Suomen valtio pyrki vaikuttamaan laivanrakennusteollisuuden kehitykseen?
2. Mikä oli valtion suhde muihin alan nousuun vaikuttaneisiin sisäisiin ja ulkoisiin tekijöihin?
3. Missä määrin valtion toiminta edesauttoi alan kasvua?

Ilmiöitä tarkastellaan organisaatioverkostojen ja hallinnollisten rakenteiden tutkimuksen metodein. Keskeiset lähdeaineistot ovat valtionhallinnon organisaatioiden arkistokokonaisuudet arkistolaitoksessa, eduskunnassa ja ulkoministeriössä, sekä elinkeinoelämän keskusarkistossa. Näiden tukena käytetään erityisarkistoja, haastatteluita, sekä opintovaihdossa kerättyjä kansainvälisiä alkuperäisaineistoja ja laajaa aihetta käsittelevää kirjallisuutta.

Sotakorvauksista ja metalliteollisuuden suuresta murroksesta ei ole tehty kattavaa julkistaloudellista ja poliittista tulkintaa. Laivanrakennuksen kehityksen tutkimus tarjoaa näkökulman lähihistoriaa ja teollisuuden yhteiskunnallista asemaa käsitteleviin, kipeisiinkin myytteihin. Valtion ja teollisuuden suhteen tarkastelu valaisee viranomaisten ja teollisuuden tekemien valintojen taustavaikuttimia ja antaa uusia käsitteellisiä välineitä ymmärtää teollistuvan Suomen arvojen kehitystä.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Doctoral student Sonya Sahradyan 28.320 €Migrant NGO practitioners in Finland: Discourses on language, integration and employment

Humanistinen
väitöskirjatutkija
kieliohjelma

In recent years, language has become a policy priority in Finland and has been established as a key factor in migrants’ labour market integration in academic studies. So far, however, relatively few ethnographic studies have been conducted on migrants working in non-governmental organisations (NGOs) and the linguistic resources that are important for their working life integration or their language practices in the workplace. The proposed linguistic ethnographic study is based on a superdiverse NGO in Finland and focuses on migrant NGO practitioners, that is, employees, trainees, interns, volunteers and their supervisors. The study analyses working life trajectories and linguistic resources of migrant NGO practitioners by cross-examining their practices and narratives at the micro level and situating them within the macro level of Finnish state policies on language, integration and employment. The study also explores multi-sited language policies and practices in the offline and online settings of the NGO. The research includes multilingual data collected through participant observation, photographs, artefacts, audio/video recordings, informal talks, biographical interviews, mailing lists, websites and social media sites. The analytical framework of the study draws from the traditions of narrative and discourse analysis.

The study provides new insights into linguistic ethnographic studies, which focus on migration and integration within the Finnish context. It also promotes the understanding of the dynamic processes of the labour market among migrants with diverse linguistic backgrounds and employment statuses. Furthermore, the study critically re-assesses the role of languages in Finnish integration and labour policies, and it approaches integration from a novel, multidisciplinary, and holistic point of view.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

VM Anna Salmivaara 28.320 €Kansainvälisen yritysvastuun merkitys kehitysmaiden työntekijöiden näkökulmasta

Yhteiskuntatieteellinen
2. vuosi
väitöskirjatutkija

Globalisaatio on merkinnyt teollisuustuotannon siirtymistä matalan palkkatason maihin, joissa työlainsäädäntö ja ammattiyhdistysliike ovat heikkoja. Huoli työntekijöiden oikeuksista on kasvattanut vapaaehtoisiin yritysvastuustandardeihin kohdistuvia odotuksia, mutta tieto niiden relevanssista työntekijöiden oikeuksien kannalta on melko vähäistä.

Väitöskirjatutkimukseni analysoi näitä muutoksia sekä yritysvastuun merkitystä kehitysmaiden työntekijöiden näkökulmasta. Kambodzhan tekstiiliteollisuutta käsittelevän tapaustutkimuksen valossa tutkimus kysyy, miten globalisaatio on muuttanut työntekijöiden asemaa ja vastarinnan mahdollisuuksia. Se tarkastelee tekstiilityöntekijöiden strategioita ja yritysvastuustandardien merkitystä niissä. Työntekijät nähdään aktiivisina toimijoina, ja labour agency -käsitteen kautta huomio kiinnittyy ammatillisen järjestäytyminen lisäksi työntekijöiden jokapäiväisiin strategioihin. Työntekijöiden toimintaa määrittää myös paikallinen konteksti, sukupuolittuneet rakenteet ja ay-liikkeen traditio.

Kehitysmaatutkimuksen oppiaineeseen kuuluva tutkimukseni kiinnittyy poliittisen taloustieteen, sosiaalihistoriaan sekä työväentutkimukseen. Se toteutetaan empiirisenä tapaustutkimuksena hyödyntäen etnografian ja historiatieteen metodeja. Etnografinen aineisto kerätään kambodzhalaisten työntekijöiden parissa. Historiallinen aineisto koostuu ay-liikkeen dokumenteista sekä lehdistöarkistoista.

Kansainvälisen kehityspolitiikan piirissä uskotaan yhä yksimielisemmin vastuullisen yksityisen sektorin roolin sosiaalisen kehityksen edistäjänä. Tutkimukseni kyseenalaistaa yritysvastuun vaikuttavuuden. Tarkastelemalla etelän työntekijöitä aktiivisina toimijoina se myös kääntää päälaelleen aiemman yritysvastuukriittisen tutkimuksen näkökulman: Yritysvastuustandardeja ei analysoida sen perusteella, suojaavatko ne globalisaation uhreja, vaan ovatko ne relevantteja työntekijöiden strategioille.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FT, dosentti Tuija Saresma 42.000 €Kulkemisen ja kuulumisen kertomukset: Liikkeelläolon ja kiinnittymisen kokemusten ja kuvausten elämäkerrallisia, etnografisia ja intersektionaalisia analyyseja (KulKu)

Humanistinen
kokenut

Tutkimuksessa tarkastellaan maahanmuuttajien elämäkerrallisia kertomuksia ja heidän arkisia käytäntöjään sekä muuttajien esittämistä mediassa. Pääkysymys on, miten liikkumisen ja kuulumisen kokemukset, kertomukset ja mediarepresentaatiot eroavat ajallisesti ja paikallisesti. Muuttamisen affektiivisuus ja intersektionaalisuus korostuvat: muuttajien kokemukset eroavat esimerkiksi sukupuolen, iän, etnisen taustan ja sosiaaliluokan vaikutuksesta. Arkistojen evakko-, sotalapsi- ja siirtolaiskertomuksia ja -kuvia sekä internetin blogeja ja sivustoja tarkastellaan narratiivisen ja visuaalisen analyysin keinoin. Monipaikkaista etnografista kenttätyötä tehdään Suomessa mm. vastaanottokeskuksissa ja monikulttuurikeskuksissa; lisäksi kehitellään oikoetnografiaa, jossa tutkija perheineen havainnoi väliaikaisia maahanmuuttokokemuksiaan Virossa ja Alankomaissa. Osallistavissa työpajoissa työstetään äskettäin maahan muuttaneiden kanssa heidän liikkuvuuskertomuksiaan taiteellisin menetelmin, luovan kirjoittamisen ja valokuvauksen, muistelutyön ja reittikarttojen avulla. Tutkimus lisää ymmärrystä maahanmuutosta ja antaa välineitä analyyttiseen keskusteluun.

Tutkimus tarttuu tunteita herättävään aiheeseen, tuottaa uudenlaista tietoa ja lisää ymmärrystä maahanmuuton moninaisuudesta. Rohkeassa avauksessa yhdistyvät ymmärtävä kertomusten tulkinta, innovatiivinen etnografinen kenttätyö, kriittinen media-analyysi ja yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistuminen. Kunnianhimoinen tutkimus rikkoo tieteenalarajoja (monitieteisyys), tieteen ja taiteen rajoja (osallistavat työpajat) ja kansallisvaltion rajoja. Tuloksena syntyy interaktiivinen verkkosivusto.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Filosofian maisteri Samu Sarviaho 28.320 €Pähkinäsaaren rauha suomalaisissa historiankäsityksissä

Humanistinen
4. vuosi
väitöskirjatutkija

Aate- ja oppihistorian alaan kuuluva väitöstutkimukseni käsittelee vuonna 1323 solmittua Pähkinäsaren rauhaa koskevia suomalaisia akateemisia ja populaareja historiankäsityksiä. Pähkinäsaaren rauha on pohjoismaisen historiankirjoituksen
suurimpia kiistakysymyksiä, eikä sitä ole aiemmin tutkittu tieteenhistorian kannalta. Keskeisenä tutkimuskysymyksenä on: minkälaisena rauhan luonne ja merkitys on nähty?

Tutkimuksessa tarkastelen 1800-luvun alusta 1990-luvun lopulle ulottuvalla ajanjaksolla tehtyjä historioitsijoiden erityistutkimuksia sekä historiakulttuuria, eli ihmistä ympäröivän historiallisen viestinnän kokonaisuutta. Historiakulttuurin
osia ovat muun muassa koulujen oppikirjat sekä populaarikulttuurin tuotteet, kuten historialliset romaanit.

Tutkimuksessani sovellan aate- ja oppihistorian alalle tyypillisiä metodeja, kuten vaikutemallia, jossa analysoidaan vaikutussuhteita. Tärkeää on myös kontekstualisointi, jossa lähteet sidotaan laajempaan viitekehykseen niiden
ymmärtämiseksi. Sovellan tutkimuksessa myös tieteensosiologiaa. Ajatuskollektiivin ja -tyylin käsitteiden avulla voin hahmottaa historioitsijoille ominaisten ajatusmallien sosiaalista rakentumista. Havaintojen teoriapitoisuuden käsitteen avulla voin puolestani selvittää heidän havaintojaan ohjaavia taustauskomuksia.

Tutkimukseni tarkastelee laajan aineiston avulla kriittisesti yhden suomalaisen historiatietoisuuden merkittävimmän vakiintuneen käsityskokonaisuuden ja kiistanaiheen syntyhistoriaa sekä leviämistä suomalaiseen historiakulttuuriin pitkällä aikavälillä. Kriittinen ja laaja historiankirjoituksen historian ja historiakulttuurin tutkimus on suomalaisessa historiatieteessä yhä varsin harvinaista, mikä korostaa väitöstutkimukseni luonnetta rohkeana avauksena.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Valtiotieteiden maisteri Laura Saura 28.320 €Ultima ratiosta ensimmäiseksi keinoksi: Kauko-ohjattavat lennokit ja kohdennetun tappamisen institutionalisoiminen

Yhteiskuntatieteellinen
väitöskirjatutkija

Kohdennetun tappamisen (targeted killing) metodi on muodostunut yhdeksi sodan etiikan ajankohtaisimmista ja tärkeimmistä kysymyksistä. Se on 2010-luvun kansainvälisen politiikan kaleidoskooppi, jonka avulla voidaan tarkastella useita modernin ja asymmetrisen sodankäynnin ydinalueita. Metodi haastaa ennennäkemättömällä tavalla konventiot siitä, kuinka sotaa käydään ja kenen toimesta. Artikkeliväitöskirjana toteutettavan ja vuonna 2019 valmistuvan tutkimuksen tavoitteena on syventää aiheesta käytävää debattia nostamalla esiin teoreettisen metodin ja sen pohjalta harjoitettavan tosiasiallisen politiikan välistä ristiriitaa.
Kauko-ohjattavien lennokkien avulla toteutetut ohjusiskut ovat lisääntyneet Barack Obaman presidenttiyden aikana merkittävästi, ja kohdennetun tappamisen metodi on alkanut muuttua ad hoc -elementistä Yhdysvaltain harjoittaman turvallisuuspolitiikan ydinstrategiaksi. Yhdysvaltain nykyinen hallinto luottaa harjoittamaansa kohdennetun tappamisen politiikkaan niin vahvasti, että on alkanut institutionalisoida sitä. Tutkimuksessa tarkastellaan, mitä ad hoc -metodin oikeuttamisperusteille tapahtuu, kun sitä aletaan soveltaa tapajärjestelmällisesti. Lähtökohtaisena olettamuksena on, että sekä kohdennettuun tappamiseen että kauko-ohjattaviin lennokkeihin liittyy olennaisesti poikkeuksellisia piirteitä. Lennokkien tulevaisuus on kuitenkin toistaiseksi avoin: on yhtä mahdollista, että niitä voitaisiin käyttää niin hyvien tarkoitusperien ohjaamana kuin turmiollisesti.

Kohdennettu tappaminen (targeted killing) on äärimmäisen ristiriitainen sodankäynnin metodi, joka haastaa tutkijansa kyseenalaistamaan sodan oikeussäännöt ja jopa olemassa olevan tappamisen normin regulatiivisen rajan. Vaikka kohdennetun tappamisen politiikan institutionalisoiminen Yhdysvalloissa on edelleen prosessina keskeneräinen ja verifioitua tietoa metodiin turvautumisesta on saatavilla vain marginaalisesti, ilmiö on kuitenkin todellinen, äärimmäisen ajankohtainen ja tarkastelun arvoinen.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Researcher Composer Dominik Elias Schlienger-Tuomi 28.320 €Acoustic localisation techniques for interactive audio applications: Developing an ubiquitous positioning system for interactive arts

Taiteellinen tutkimus
2. vuosi
väitöskirjatutkija

For spatial interactivity, the technology available to musicians, developers, dancers, video game-designers,choreographers and scenographers is often cumbersome and uninspiring. Cameras, helmets, headphones with antennas, backpacks, even full bodysuits are considered acceptable for many applications to track participants' movements. My earlier research into positioning technology showed that acoustic localisation technique provides competitive alternatives for tracking technology in interactive arts, with very reduced technological effort. But despite the well documented feasibility of acoustic localisation technology, it has rarely been implemented for artistic purposes. Particularly in the case of musical and audio visual applications, where loudspeakers and microphones are already part of the system, the proposed technology is pervasive and ubiquitous. Motivated by my own compositional work, which integrates spatially dynamic elements as key parameters in compositional timelines, I'm developing a suitable and effective system in collaboration with researchers and musicians, dancers and theatre performers from the University of the Arts Helsinki. Thus, user requirements are derived directly from artistic practice. The outcome will be a working and tested prototype of a positioning system for interactive arts as well as a contribution to the body of work on development for ubiquitous creative technology.

Sensory perception and its physical quantifiability must be at the core of creative tool development, it demands an integrative, transdisciplinary approach. Yet artistic research for development is a scarcely charted field. Here, creative professionals, namely musicians, developers and artists, develop cooperatively a creative tool according to the emerging requirements of the community it serves. This will enable novel, maybe even new forms of expression, based on artistic practices.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

YTT Nora Marjolein Schuurman 32.400 €Eläimen kuolema: käsitykset, kokemukset ja käytännöt

Yhteiskuntatieteellinen
2. vuosi
tutkijatohtori

Tavat ymmärtää eläinten kuolemaa heijastavat ihmisen ja eläinten välisissä suhteissa tapahtuneita muutoksia. Eläimiin suhtaudutaan aiempaa emotionaalisemmin, mikä näkyy sekä lemmikkien pidon yleistymisenä että kriittisenä suhtautumisena eläintuotantoon. Ihmisen parissa elävien eläinten kuolemat ovat ”kulttuuristuneet”, eli ne ovat ihmisen kontrolloimia ja usein aiheuttamia. Erilaiset tavat suhtautua eläinten kuolemaan tuottavat erilaisia käytäntöjä ja normeja koskien eläinten lopettamista. Tässä tutkimuksessa
tarkastelen eläinten kuolemaan liittyviä käsityksiä, käytäntöjä ja kokemuksia Suomessa. Tarkastelu keskittyy erityisesti lemmikkien ja hevosten kuolemaan. Kysyn, miten läheisen eläimen kuolemaan suhtaudutaan eri tilanteissa. Tarkennan tätä kysymällä: Millaiset eläimen kuolemaan liittyvät käytännön ratkaisut koetaan
itsestään selvinä, hyväksyttävinä tai väärinä, ja miksi? Miten eläimen oma kokemus ymmärretään ja otetaan huomioon lopetustilanteessa? Millaisia ongelmia tai eettisiä ristiriitoja eläinten kuolemaan liittyy? Suhtautuminen eläinten kuolemaan liittyy myös laajempiin ihmisten ja eläinten välistä suhdetta koskeviin kysymyksiin. Tutkimus on menetelmiltään laadullinen, ja sen aineisto koostuu valtakunnallisesta kirjoituskeruumateriaalista, asiantuntijoiden haastatteluista sekä lemmikkien hautausmailta kerätystä valokuva-aineistosta. Analyysimenetelminä käytän narratiivianalyysia, teoriasidonnaista sisällönanalyysia sekä visuaalisen aineiston analyysimenetelmiä.

Eläimen kuolema, kuten kuolema yleensäkin, on länsimaisessa kulttuurissa pitkälti vaiettu aihe. Eläimen kohdalla kyse on luopumisen lisäksi myös eettisestä dilemmasta, joka koskee päätöstä eläimen elämän lopettamisesta. Koska selkeitä sääntöjä eläimen lopettamisen perusteista ei voida antaa, jokainen tapaus on omanlaisensa ja jättää eläimestä vastuussa olevan ihmisen tunteineen yksin. Aiheen tutkimus ja nostaminen yleiseen tietoisuuteen on keskustelun herättämiseksi äärimmäisen tärkeää.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Tohtorikoulutettava Minna Seikkula 28.320 €Intersektionaalinen näkökulma rasisminvastaisuuteen Suomessa

Yhteiskuntatieteellinen
3. vuosi
väitöskirjatutkija

Väitöskirjaprojektissa käsittelen rasisminvastaisuutta suomalaisessa kansalaisyhteiskunnassa. Työssäni olen kiinnostunut siitä, minkälaista on rasismia vastustava ja rasisminvastaisuutta edistävä toiminta. Vastaan työssäni kysymyksiin siitä, minkälaisia keskusteluja rasisminvastaisen toiminnan eri muotoihin liittyy ja miten mahdollisesti erilaiset käsitykset rasismista jäsentävät toimintaa. Lisäksi käsittelen mahdollista eri toimijoiden välistä yhteistoimintaa tai sen puutetta.

Tutkimuksen kohteena ovat siis rasisminvastaisen toiminnanmuodot ja niihin kytkeytyvät käsitykset rasismista. Väitöskirja jakautuu neljään eri toiminnanmuotoja tarkastelevaan artikkeliin, joissa käsittelen rasisminvastaisuutta kansalaisjärjestöjen kampanjoista pienempien ja epämuodollisempien ryhmien ja yksilöiden toimintaan. Tarkastelen rasisminvastaisuuden valtavirtaistamista, rasismia kokevien tekemää vastarintaa, rasistiset tahot nimeävää ja ne kyseenalaistavaa toimintaa sekä yrityksiä luoda yhteistyöverkostoja erilaisista positioista käsin toimivien ihmisten välille.

Tutkin kansalaistoimintaa ja aktivismia mediatekstien, haastatteluaineiston ja havainnoinnin avulla. Luen aineistoani suhteessa rasismia ja rasisminvastaisuutta käsittelevään kriittiseen tutkimuskeskusteluun sekä suhteessa feministisen tutkimuksen keskusteluun intersektionaalisuudesta.

Tuon esiin, miten rasisminvastainen toiminta ei ole automaattisesti irrallaan rasistisista rakenteista ja rodullistamisen värittämistä valtasuhteista. Pohdin kriittisesti, miten erilaiset rasisminvastaisen toiminnan muodot pyrkivät ja pystyvät purkamaan rodullistettuja hierarkioita. Rasismia käsittelevien kriittisten teorioiden avulla esitän uudenlaisia näkökulmia rasismista ja rasisminvastaisuudesta Suomessa käytyyn ajankohtaiseen keskusteluun.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Dosentti Liisa Seppänen 21.000 €Turku – keskiajan Euroopan periferia vai Pohjolan metropoli? Turun rakentaminen, kehittyminen ja kaupunkikulttuurin muutokset keskiajalta uuden ajan alkuun

Humanistinen
3. vuosi
kokenut

Tutkimuksessa tarkastellaan Turun kaupungin varhaisia vaiheita (n. 1300–1550) ja pohditaan niitä syitä, jotka vaikuttivat kaupungin perustamiseen, rakentamiseen ja laajentumiseen, sen infrastruktuurin muotoutumiseen sekä asukkaiden materiaaliseen kulttuuriin ja sen muutoksiin. Turun rakentaminen ja kaupunki aktiviteetteineen asetetaan laajempaan historialliseen kontekstiin ja osaksi Itämeren piirin kaupunkikulttuuria. Keskeisenä kysymyksenä on, oliko Turku keskiajalla Euroopan periferia vai Pohjolan metropoli? Missä suhteissa Turku oli erityinen ja missä suhteissa sitä voidaan pitää yhtenäisen keskiaikaisen kaupunkikulttuurin luomuksena? Taustoja ja vaikuttimia selvittäessäni tarkastelen sekä Ruotsin valtakunnassa että laajemmin Euroopassa vallinneita taloudellisia, poliittisia, ilmastollisia, ideologisia, sosiaalisia tekijöitä sekä erilaisia kulttuurisia ilmiöitä ja innovaatioita. Tutkimuksessa tarkastellaan myös Turun sosio-topografista rakennetta ja niitä seikkoja, joiden avulla kaupunkiyhteisöjä on keskiajan tutkimuksessa tulkittu.

Turun historiaa käsittelevän tutkimukseni ohella tutkin myös kaupunkiarkeologian, kaupunkisuunnittelun ja kaupunkirakentamisen välistä suhdetta ja osallistun aihepiiriä käsitteleviin seminaareihin ja laadin sitä koskien esitelmiä ja artikkeleita.

Menneisyyden tutkiminen ja humanistisen perustutkimuksen teko on tänä päivänä ylipäänsä rohkeaa. On rohkeaa tarkastella asioita, joita pidetään jo tutkittuina ja loppuunkäsiteltyinä ja kyseenalaistaa vanhat, vakiintuneina pidetyt käsitykset. On rohkeaa lähteä esittelemään Suomen historian keskiajan tutkimusta kansainvälisille foorumeille. On rohkea tavoite saada suomalainen kaupunkiarkeologinen tutkimus osaksi nykyistä kaupunkisuunnittelua ja yhteiskunnallista keskustelua ja kaupunkikuvaa.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FT, DI, dosentti Yury Shikalov 42.000 €Neuvostotalouden pimeä puoli: laiton kauppa (trokaus) Viipurissa ja sen lähiympäristössä 1970-1990-luvuilla

Humanistinen
kokenut

Lähes jokainen Viipurissa neuvostovallan aikana käynyt suomalainen tapasi matkallaan trokareita, jotka tarjosivat edullista viinaa, valuutanvaihtoa ja muita kaupantekomahdollisuuksia. Laitonta ”bisnestä” harrastettiin laajasti myös Leningradiin johtavalla maantiellä.
Trokaus Viipurissa oli vain jäävuoren huippu. Se oli osa harmaata taloutta, joka kukoisti kaikkialla Neuvostoliitossa ns. pysähtyneisyyden kaudella 1970–1980-luvuilla. Ilmiön laajuudesta huolimatta sitä ei juuri ole tutkittu.
Tässä tutkimuksella selvitetään millaista oli suomalaisten ja venäläisten välinen laiton kauppatoiminta Viipurissa ja sen lähiympäristössä 1970–1990-luvuilla. Milloin ilmiö alkoi, miten se kehittyi, miten toimi ja mihin päättyi? Selvitetään mitkä olivat syyt, jotka edesauttoivat trokauksen syntyä ja kehitystä, ja valaistaan sitä kautta neuvostotalouden ongelmia ja pimeää puolta. Tutkimus avaa myös neuvostoliittolaisen nuorisokulttuurin erityispiirteitä, kuvailee nuorison epävirallisia ryhmittymiä ja niiden toimintaa. Viipurin trokareita tutkimalla pystytään kurkistamaan myös neuvostoliittolaisten sosiaaliseen elämään. Tutkimus liikkuu historian, sosiologian ja kulttuuritutkimuksen välimaastossa.

Tutkimus on rohkea, sillä se tuo esiin hyvin arkaluonteisia tietoja suomalaisten ja neuvostoliittolaisten välisistä epävirallisista suhteista kylmän sodan aikana. Se avaa uuden näkökulman Neuvostoliiton harmaaseen talouteen, paljastaa suomalaisen turismin varjopuolia, kuvailee neuvostonuorisokulttuurin sellaisia piirteitä, joista ei julkisesti puhuttu. Se auttaa ymmärtämään myös nykysuomalaisten ja -venäläisten toisiinsa kohdistuvien stereotypioiden ja kanssakäymisen historiallista taustaa.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

MSc, MPA Young Kyu Shin 28.320 €Finnish Trade Unions: On the Decline or Towards a New Path?

Yhteiskuntatieteellinen
väitöskirjatutkija

The research questions are as follows.
Q1. Are employees facing new social risks less active in joining a trade union than other employees? And what are the effects of industrial relations regimes on the association between new social risk groups and union membership from a comparative perspective?
Q2. How did the independent unemployment insurance fund affect individuals’ trade union membership between 2002 and 2013?
Q3. How did the roles and strategies of Finnish trade unions in the income policy agreements conducted at the industry level between 2007 and 2010 differ from those in the previous national income policy agreements?
Q4. How have the transformations of social and labour market policies changed the organisational structures, processes, strategy and culture of Finnish trade unions?

To answer the questions, this research firstly analyses the European Social Survey and the Finnish Income Distribution Survey data. Next, it interviews participants of labour unions. Lastly, it surveys Finnish unions and then analyses the results.

This research is bold for the reasoned outlined below. First, it analyses very contemporary topics about Finnish trade unions from a foreigner’s point of view. Second, it applies mixed methods (combining qualitative and quantitative analyses) and neo-institutionalism which are not as popular in the Finnish academic field as in the US and the UK ones. Last, it aims to conduct a survey focusing on all trade unions in Finland to produce knowledge about the overall labour movement in the country.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Maatalous- ja metsätieteiden maisteri Jenni Simkin 28.320 €Millaiset luontoympäristöt elvyttävät?

Ympäristöntutkimus
väitöskirjatutkija

Tutkimuksissa on havaittu stressitason laskevan luonnossa mutta kaupungissa asumisen vaikuttavan jopa negatiivisesti mielenterveyteen. Stressi voi johtaa depressioon joka on selkeästi yleistynyt työkyvyttömyyden aiheuttajana ja noussut Suomessa yleisimmäksi yksittäiseksi työikäisen väestön eläkkeelle siirtymisen lääketieteelliseksi syyksi. Kuudessa vuodessa (2007–2013) depressiosta johtuvat työttömyyseläkemenot nousivat 100 miljoonaa euroa ollen yli 600 miljoonaa euroa vuodessa.

Koska yli puolet maailman väestöstä asuu nykyään kaupungeissa, on tärkeää tietää mitkä seikat voivat edesauttaa kansan hyvinvointia ja ehkäistä terveyttä uhkaavia asioita, kuten esimerkiksi stressiä.

Oikeanlaisten luontoympäristöjen riittävä määrä kaupungissa voi olla osa ratkaisua. Tästä johtuen luontoympäristöjen säilyttämistä kaupungissa voi perustella myös kansanterveyden kautta. Väestön muuttaessa kiihtyvällä vauhdilla kaupunkeihin, rakentaminen luo painetta virkistysalueiden säilymiselle. Esimerkiksi Helsingissä rakentaminen uhkaa mm. Kivinokan, Vartiosaaren ja keskuspuiston luontoympäristöjä.

Tietämykseni mukaan tämä väitöstutkimus on ensimmäinen tutkimus, jossa erilaisten luontoympäristöjen laadullisia vaikutuksia itsessään on tarkoitus tutkia paikan päällä erilaisissa luontoympäristöissä, ilman liikuntasuoritusta, kontrolloiduissa tutkimusasetelmissa, erilaisten osallistujaryhmien (depressiota sairastavat, terveet, miehet ja naiset) kesken.

Tutkimus on poikkitieteellinen yhdistäessään metsä- ja maantiedettä, terveystiedettä sekä ympäristöpsykologiaa tuottaen tietoa näistä jokaisesta sekä luodessa työkaluja erilaisille alueidenkäytön toimijoille. Tulokset voivat lisäksi toimia paitsi työterveyden edistäjänä myös myyntivalttina Suomen turismillle. Jo nyt Suomessa on syntynyt yrityksiä jotka toteuttavat ns. terapialuontokävelyjä. Luonnonsuojelua ei juurikaan ole tieteellisesti perusteltu terveyden kautta Suomessa aiemmin.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Oikeustieteen maisteri Ukri Soirila 28.320 €Legitimacy and Life: humanity discourse in global law and policy

Yhteiskuntatieteellinen
väitöskirjatutkija

Jotakin on ollut tapahtumassa kansainvälisessä oikeudessa viimeistään 1990-luvun alusta lähtien. Jotkut kuvaavat tätä muutosta kansainvälisen oikeuden inhimillistymisenä, toiset taas aivan uuden oikeusjärjestelmän – ”ihmiskunnan oikeuden” – asteittaisena perustamisena. Kaikkia näitä teorioita yhdistää kuitenkin ajatus siitä, että ihminen on korvaamassa valtion kansainvälisen oikeuden keskeisimpänä subjektina.

Väitöskirjassani tutkin tätä prosessia, ja ennen kaikkea sitä tukevia teorioita, uudesta näkökulmasta. Tarkoituksenani ei ole todistaa inhimillistymisprosessia. Sen sijaan olen kiinnostunut inhimillistymisprosessia kuvaavien ja sitä tukevien teorioiden konkreettisista implikaatioista – siis sitä ympäröivästä diskurssista ja sen vaikutuksista. Tarkemmin ottaen tutkin millaisia uusia vallan muotoja ja valtasuhteita tämä diskurssi luo ja millaisia yhteyksiä tällä diskurssilla on yhteiskunnalliseen muutokseen. Tässä yhteydessä keskityn erityisesti siihen, miten eri regiimien ja toimijoiden legitimiteetti on yhä enenevässä määrin riippuvainen niiden kyvystä esittää suojelevansa ihmiselämää, sekä siihen, millainen kuva ihmisestä luodaan tässä diskurssissa.

Tutkimuksessani yhdistän radikaaleja yhteiskuntateorioita ja post-strukturaalista filosofiaa kansainvälisen oikeuden tutkimukseen, haastaen niin kansainvälisen oikeuden klassiset perusteet kuin vallitsevan nykytrendinkin. Tutkimus ei kuulu perinteisen oikeustieteen piiriin ja sitä voisi varmasti kuvata monitieteelliseksi, mutta tosiasiassa se on pikemminkin sellaista eri tieteenalojen rajoilla ja marginaaleissa esiintyvää tutkimusta, jota voitaisiin kutsua ehkäpä 'alter-tieteelliseksi'.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Filosofian maisteri Kirsi Sonck-Rautio 28.320 €The past, the present and the future of the Archipelago of Southwestern Finland - Community level adaptation to global changes in Rymättylä 1880-2050

Humanistinen
2. vuosi
väitöskirjatutkija

Väitöskirjatutkimukseni on poikkitieteellinen tutkimus jossa yhdistyvät ympäristöetnologinen tutkimusperinne, ympäristötieteet, globaalimuutokseen sopeutumisen tutkimus sekä tulevaisuuden tutkimus. Tutkin Rymättylän asukkaiden, elinkeinojen ja elämäntapojen sopeutumista ympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Ympäristönmuutoksiksi tässä tutkimuksissa lasken fyysisen ympäristön muutokset sekä muutoksen yhteiskunnassa ja kulttuurissa. Tutkimukseni avulla vastaan seuraaviin kysymyksiin: Kuinka rymättyläläiset ovat sopeutuneet jo tapahtuneisiin muutoksiin? Kuinka paikalliset asukkaat tunnistavat ja arvottavat käyttämiään ekosysteemipalveluita? Millaisia päätöksentekoprosesseja Rymättylän ympäristöön ja sopeutumiseen liittyy? Kuinka paikallisten toimijoiden osallistamista päätöksentekoprosesseihin voisi edistää? Ja lopulta, millaisia uhkia ja mahdollisuuksia Rymättylän asukkaat kohtaavat tulevaisuudessa ja millaisia sopeutumismahdollisuuksia heillä on? Tutkimusaineistoni koostuu eri alojen julkaisuista, arkistolähteistä, tilastoista, ilmastomalleista sekä etnografisesta aineistosta. Teoreettinen ja metodologinen viitekehykseni painottuu perinteisen kulttuuriekologian sovelluksiin, poliittiseen ekologiaan ja systeemiteoriaan.

Tutkimukseni yhdistää rohkeasti asioita, joiden yhdistäminen ei ole perinteistä, turvallista taikka helppoa.Se avaa uusia näkemyksiä sekä ympäristötieteissä että kulttuurintutkimuksen piirissä, ja uskaltaa haastaa perinteisen tieteellisen tavan tutkia ja tulkita tietoa. Tutkimukseni vastaa moniin ajankohtaisiin kysymyksiin,kuten ekosysteemipalveluihin, kulttuuriperinnön säilyttämiseen tai ilmastonmuutokseen sopeutumiseen paikallisten ihmisten äänellä, arkielämän lähtökohdista.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Diplomi-insinööri Jaakko Sorri 28.320 €Sääntely rakennetussa ympäristössä ja sen vaikutukset sekä seuraukset erityisesti energia-asioissa

Ympäristöntutkimus
2. vuosi
väitöskirjatutkija

Tutkimuksen tavoitteena on muodostaa kokonaiskuva rakennusalaan Suomessa kohdistettavista sääntelyluonteisista yhteiskunnallisista ohjauskeinoista.
Sääntely vaikuttaa esimerkiksi siihen, mihin Suomessa saa rakentaa ja mihin ei, millaisia rakennusten tulee olla eräiltä energiankäyttöön liittyviltä ominaisuuksiltaan, miten rakentaminen tulee tehdä ja millaisia hiilidioksidipäästöjä rakennetusta ympäristöstä voi aiheutua. Rakennettuun ympäristöön kohdistuva sääntely vaikuttaa moneen muuhunkin asiaan kuin vain rakentamiseen.

Erityistarkastelussa ovat rakennetun ympäristön energia-asioihin liittyvä sääntely ja siihen liittyvät kysymykset. Tutkimuksessa tarkastellaan muun muassa sitä, miten sääntely vaikuttaa rakennetun ympäristön kehittämiseen ja kehittymiseen, sekä miten erilaiset rakentamisen kannalta keskeiset tahot sääntelytapoihin reagoivat. Tutkimus tuottaa tietoa myös nykyisestä sääntelystä Suomessa ja siitä, millaista Suomessa toteutuva sääntely on verrattuna eräiden muiden maiden sääntelyyn.

Toistaiseksi rakennettuun ympäristöön liittyvää sääntelyä ja sen vaikuttavuutta on tutkittu varsin vähän. Energia-asioihin liittyvää sääntelyäkin on tuotettu paljon sekä Suomessa kansallisesti että Euroopan unionissa, mutta näitä koskevaa sääntelyä on tutkittu vielä suhteellisen vähän. Tutkimusaiheella on sekä kansallista että kansainvälistä merkitystä. Aihepiiristä tehdyillä tutkimuksilla voisi olla käyttöä sääntelyä eteenpäin kehitettäessä.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Filosofian maisteri Sachiko Sosa 14.160 €Informaatiorakenne itähantin kertovissa teksteissä

Humanistinen
väitöskirjatutkija
kieliohjelma

Hanti on suomalais-ugrilainen kieli. Tutkimuskysymys on, miten pragmaattiset seikat vaikuttavat puhujan morfosyntaktisiin valintoihin hantin kielessä. Tutkimukseni nojaa vahvasti diskurssiin ja empiiriseen aineistoon ja kuuluu diskursiivisen funktionalismin alaan. Päätavoitteenani on tehdä kuvaus hantin kielen informaatiorakenteen ja -kuljetuksen mekanismeista ja niiden vaikutuksesta morfosyntaktiseen rakenteeseen sekä valottaa informaatiorakenteen mallien kieliopillistumista hantinkielisessä diskurssissa. Väitöskirjani tarkastelukohteet jakaantuvat kolmeen kategoriaan: semanttinen, morfosyntaktinen ja pragmaattinen taso. Tutkimusaineistosta aion poimia hantille tyypillisiä kielenkäytön tendenssejä informaatiorakenteen kannalta: tarkasteluni rajaa erityishuomion kohteeksi subjektin (agentiivin) ja objektin (patientin) läsnäolon ja niiden morfosyntaksin tasolla tapahtuvan vaihtelun sekä topiikin jatkuvuuden suhteessa sen semantiikkaan ja asemaan agentiivisuushierarkiassa. Aineisto koostuu viime vuosisadan lopussa ja tämän vuosituhannen alussa kerätyistä kertovia alun perin puhuttuja kielinäytteistä.

Hantin kielen, erityisesti tutkimani Surgutin hantin, pragmatiikkaa ei ole juuri tutkittu, eikä morfosyntaksiakaan tutkittu paljon. Fennougristiikka on vahva perinteisesti vertailevassa historiallisessa kielentutkimuksessa ja tutkimukseni tuo siihen uutta näkökulmaa ja aineistoa ratkaisemaan kielitieteen peruskysymyksiä kuten morfosyntaksin ongelmia pragmatiikan tutkimuksen kautta. Lisäksi hantin kieli on uhanalainen kieli, jonka tutkimuksessa on valitettavasti kiire.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FT Sari Stark 42.000 €Historian jäljet pohjoisessa tunturiluonnossa

Ympäristöntutkimus
kokenut

Ekologisissa tutkimuksissa luonnon prosesseja tarkastellaan nykyhetkessä. Vasta viime vuosikymmeninä on herätty tiedostamaan, miten suuresti kasvillisuuteen ja maaperään vaikuttaa, mitä samalla paikalla on tapahtunut sen menneisyydessä. Pohjoisessa luonnossa menneisyyden merkitys on erityisen vahva, koska maaperään sitoutuneen hiilen ja ravinteiden kierto vie vuosisatoja. Maankäytön historia on läsnä ekosysteemissä erityisesti maaperän ravinteisuudessa, joka määrittää kasvillisuuden kasvuedellytykset. Pohjoisessa Lapissa ja Finnmarkissa porotalous on ollut merkittävä maankäyttömuoto jo useita vuosisatoja. Tutkimuksessani vastaan kysymykseen: Mikä on porotalouden historian menneisyydestä ulottuva vaikutus nykyiseen tunturiluontoon? Käytän tutkimuksessani rohkeaa poikkitieteellistä lähestymistapaa, joka rakentaa siltaa luonnontieteiden ja historiallisen tutkimustiedon välille. Käytännön toteutuksessa yhdistetään ekosysteemiekologiset tutkimusmenetelmät arkeologisten tietokantojen ja historiallisten lähteiden kanssa. Tieteiden välisiä rajoja murtamalla voidaan laidunnuksen ekosysteemivaikutuksia tutkia vuosikymmenien ja vuosisatojen aikajänteellä. Tulosten avulla voidaan tunnistaa historian ja kulttuurin jäljet pohjoisessa. Samalla luodaan työkaluja tämänhetkisten ekologisten ongelmien ratkaisemiseen ja muuttuvan ilmaston vaikutusten ennustamiseen ja niihin sopeutumiseen.

Tutkimus yhdistää ekologisen ja humanistisen tutkimuksen menetelmiä tavoitteenaan ymmärtää luonnon prosesseja ja maisemaa aiempaa syvällisemmin. Historian ja ekologian yhdistäminen tunturissa on erityisen rohkeaa, koska pohjoinen useimmiten nähdään koskemattomana eikä kulttuurin muokkaamana ympäristönä ja josta historiallisia lähteitä on vähän. Vuosisatojen päähän ulottuva koeasetelma on aivan uutta laidunnusta koskevassa ekologisessa tutkimuksessa.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Ph.D. student Junko Sugano 28.320 €Synergistic degradation of lignocellulose using multiple fungi

Ympäristöntutkimus
4. vuosi
väitöskirjatutkija

The lignocellulose is well known as an abundand renewable energy resource on the earth. It is expected to be used an alternative energy and new materials in the bio-refinery. A lot of chemical and physical ways to degrade lignocellulose have been done. However, the environmental friendly way of use the lignocellulose as a resourse has not been established yet. In the nature, microbes work to degrade woody biomass. Therefore, many researchers have been investigated about degradtion of lignocellulosic biomass by rot fungi. The aim of this study is to analyze the role of interspecific competition of fungi in degradation process of lignocellulose. Our hypothesis is that microbes including fungi compete about limited resources and competition among different fungi species activates specific factors, which have a key role in the elaborative degradation process of biomass. To achieve the goal, co-cultivation system using selected fungi will be used to find the factors/parameters related with the synergistic effect of multiple fungi. Three types of fungi that specifically degrade cellulose, hemicellulose or lignin with high efficiency will be selected and characterized by analyzing their basic properties in the degradation process of the substrates. These characterized fungi will be used for the co-cultivation system using real biomass samples. We expect some key factors/parameters that influence into the effective degradation of lignocellulose to be revealed in this research.

My research is to understand the role of interspecific competition of fungi in degradation process of lignocellulose. Understanding the role of interspecific competition in lignocellulose degradation would open innovative new avenues for the production of economic biofuels.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Ph.D. Yasuhito Sugano 32.400 €Electro-catalytic oxidation of polysaccharides at nanostructured electrodes

Ympäristöntutkimus
2. vuosi
tutkijatohtori

The primary aim of this research project is to find new reaction pathways from polysaccharides (i.e. cellulose and hemicelluloses) using electro-catalysts to produce new functional materials from the polysaccharides. In general, it has so far believed that the polysaccharides are electrochemically inactive materials. However, I have recently found that cellulose can be oxidized by an electro-catalytic process at Au electrode in NaOH. Dissolution of these materials in NaOH and special Ionic Liquids enables the electro-catalytic studies at different electrode materials (e.g. Au, Cu, Ag). The electrochemical approach opens a completely new and novel research field: “Electrochemistry of polysaccharides”. Adsorption/desorption of OH- anion at the electrode surface is crucial for the electrochemical process and using Ionic Liquids with OH- as the anion open new pathways for electro-oxidation of polysaccharides. It can also be expected that the electro-catalytic process of nanostructured electrode surface (e.g. Au nanoparticles) is enhanced and more selective. There has not yet been any systematic research combining electrochemistry, ionic liquids, nanomaterials and polysaccharides. Therefore, this research project has a promising potential to open a new interdisciplinary research field to study how polysaccharides derived from biomass, in a controllable way, can electrochemically be functionalized and converted to useful materials and chemicals which alternative to petrochemicals.

The strategic point of this research project is to open an interdisciplinary research field that is indispensable for the development of the human society in the future by finding new reaction pathway(s) from the environmental-friendly and alternative renewable resources (i.e. cellulose and hemicelluloses) with the help of a cross-sectoral concept.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

MSc Johanna Suikkanen 28.320 €Material flow management in a circular economy: How does the adoption of circular economy business models improve environmental performance?

Ympäristöntutkimus
väitöskirjatutkija

In Finland 90 million tons of waste are produced annually, of which only 34% are recycled. An important amount of valuable resources could be saved if circular models of operation would replace the the current “take-make-waste” model of production and consumption. This research will address an important gap in providing framework for assessing material (natural resource) flow improvements through interdisciplinary methods (material flow management and inter-organisational studies).

The PhD research project aims at identifying what is the correlation between the uptake of circular economy business models (such remanufacturing) and environmental performance improvements (e.g. reduced material intensity) within and among organisations. First, I will review the existing material flow assessment and management methodologies through a literature review. Second, I will involve a focus group with experts and practitioners needing to assess environmental improvements. Third, I will design and perform a survey of companies. The result will be an assessment of the appropriateness of existing methods, potential gaps and needs and the development of an analytical framework to be applied in case study based comparative research of companies and inter-organisational networks in the following stages of the PhD research. The results will be interesting for organisations as support to decision-making regarding future operations.

In Finland 90 million tons of waste is produced annually, of which only 34% is recycled. An important amount of valuable resources could be saved if circular economy models of operation would replace the the current “take-make-waste” model of production and consumption. This research will address an important gap in providing framework for assessing material (natural resource) flow improvements through interdisciplinary methods (material flow management and inter-organisational studies).
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

VTT Anu Suoranta 32.400 €Työelämän satunnaistetut ja sääntelyn sopivuus

Yhteiskuntatieteellinen
3. vuosi
tutkijatohtori

Post doc -tutkimus "Työelämän satunnaistetut ja sääntelyn sopivuus" rakentuu jännitteelle, joka muodostuu 1970- ja 1980-lukujen työn ja työttömyyden hallinnan järjestelmien ja käsitteiden sekä muuttuneen työmarkkinatodellisuuden välille.

Sääntelyjärjestelmien ja työelämän käytäntöjen välillä on nähtävissä ristiriita, kun sääntelyjärjestelmät ovat aiempina vuosikymmeninä pitkälti rakennettu ajattelulle, joka nojaa vakituisen ja kokoaikaisen palkkatyösuhteessa tehtävän työn ja ansioiden normiin. Tämän normin voi katsoa murtuneen 1990-luvun laman seurauksena ja se voidaan kiteyttää pätkätyöyhteiskunnan synnyksi.

2010-luvulle tultaessa on näkyvissä työn muutosaalto, jossa formaalista, vaikkakin pätkitystä työsuhteista työstä siirrytään työ- ja palvelusuhteiden informalisoitumiseen. Tämä näkyy erilaisina freelanceriuksina, itsensä työllistämisinä, toimeksiantoina, palvelujen vaihtosopimuksina eli työn teetäntänä ilman työsuhdetta.

Työnteon moninaistumisen vakiintumisesta avautuu näköala työn ja työttömyyden yhteiskunnalliseen hallintaan ja siinä käytettyjen käsitteiden rakentumiseen. Nykyisessä työmarkkina-ajattelussa käsitteet otetaan usein annettuina näkemättä sitä, missä historiallisessa tilanteessa ja mihin tarpeeseen ne ovat muodostuneet.

Työ sijoittuu aihepiiriltään työelämän tutkimuksen ja historiantutkimuksen leikkauspisteeseen ja sen läpäisee työmarkkinoiden sukupuolittavia käytäntöjä erittelevä ote.

Tutkimus osallistuu työn sääntelyä koskevaan ajankohtaiseen keskusteluun osoittamalla perinteiseen palkkatyösuhteeseen kytkeytyvien ajatusmallien ja käsitteiden ongelmallisuuden.Tutkimusasetelma haastaa suomalaisen palkkatyöyhteiskunnan peruskallion, joka vahvasti olettaa työn olevan parasta sosiaaliturvaa. Tutkimus kysyy sosiaalisten oikeuksien ja palkkatyösuhteen sidoksen legitimiteettiä 2000-luvun Suomessa. Näkökulma on työmarkkinatutkimuksen valtavirrasta poiketen sukupuolisensitiivinen
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Fil.maist. Väinö Syrjälä 28.320 €Käsitykset kaksikielisen Suomen kielitilanteesta kielimaiseman heijastamana

Humanistinen
väitöskirjatutkija
kieliohjelma

Väitöskirjatutkimukseni keskeisenä teemana on kielimaiseman (engl. linguistic landscape) suhde kielenkäyttäjien käsityksiin kielitilanteesta kaksikielisessä Suomessa. Kielimaiseman valossa tarkastelen tilan ja paikan käsitteitä (engl. space ja place): millainen rooli kielimaisemalla on kielenkäyttäjien näkökulmasta määriteltäessä kielellistä paikkaa "kaksikielinen Suomi". Tutkimukseen sisältyy lisäksi sosio-onomastinen näkökulma nimistön vaikuttaessa keskeisesti kielimaiseman monimuotoisuuteen sekä kielelliseen identiteettiin liittyviin kysymyksiin. Lisätavoitteena on kartoittaa millaisin metodein kielenkäyttäjien näkökulmaa on mahdollista huomioida tutkimuksessa.

Väitöskirjani on artikkelimuotoinen. Kolmeen osatutkimukseen pohjautuvat viisi artikkelia tarkastelevat kielimaisemaan liitettäviä mielikuvia ja preferenssejä, kielimaiseman roolia kielellisen paikan määrittelyssä sekä nimien roolia kielimaisemassa. Pääasiallisena materiaalina toimivat uudet kysely- ja haastatteluaineistot Länsi-Uudenmaan kaksikielisistä kaupungeista sekä pääkaupunkiseudulta. Erityisesti tarkastelen nuorten (15-20-vuotiaat) kielenkäyttäjien näkemyksiä.

Väitöskirjatutkimukseni on rohkea avaus usealla tasolla. Tutkimuksen näkökulmat ovat tuoreita suomalaisessa kielentutkimuksessa ja ne hyödyntävät kielitieteen eri osa-alueiden sekä muiden tieteenalojen osaamista. Lisäksi perinteisten aineistojen sijaan etsitään oikeiden kielenkäyttäjien näkökulmaa kielitilanteeseen. Tutkimusaihe on mielipiteitä herättävä (Suomen kaksikielisyys), jolloin tulokset tulevat tarjoamaan oikeaa tietoa yhteiskunnalliseen keskusteluun eri kielten asemasta Suomessa.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Taiteen tohtori Matti Tainio 32.400 €Esteettisen ja luovuuden merkitykset nykypäivän liikuntakulttuurissa

Humanistinen
tutkijatohtori

Nykyisessä urheilu- ja liikuntakulttuurista kerrottaessa korostetaan liikunnasta saatavia elämyksiä. Kuvaillaan urheilun ja liikunnan mahdollistamia kokemuksia, onnistumisen ja oppimisen tunteita, iloa, yhteisöllisyyttä - fiiliksiä, jotka tekevät liikunnasta nautinnollista. Kuitenkin elämykset unohtuvat virallisissa yhteyksissä, jolloin urheilun ja liikunnan yhteydessä korostetaan saavutettavaa hyötyä ja tuloksia. Suomalaisen urheilun laatua mitataan arvokisamitaleilla ja liikuntaa sairauskulujen alenemisella ja työkyvyn parantamisella. Elämykset ja nautinto nähdään lähinnä fyysisen aktiivisuuden sivutuotteina.

Entä jos liikunnasta saatavat elämykset ja nautinto olisivat liikunnan päämäärä ja liikunnan mitattava hyöty ja tulokset toivottu sivutuote? Ajateltaisiin liikunta ja ruumiinkulttuuri uudessa kehyksessä?

Millaiseen kuva liikuntakulttuurista syntyy, kun sitä tarkastellaan estetiikan, erityisesti esteettisen kokemuksen ja luovuuden, näkökulmista. Vaikka elämykset nähdään nyt osana liikuntaa, niiden yhteyttä esteettiseen ei havaita, eikä niiden sisältöjä ja merkityksiä eritellä. Ne jäävät maininnan ja kuvauksen tasolle jolloin monet analysoinnin ja tulkinnan mahdollisuudet jäävät hyödyntämättä.

Tutkimukseni tarkastelee liikunnan kokemuksia painottaen estetiikan, luovuuden ja taiteen ulottuvuuksia jaa analysoi liikuntaelämyksiä, niiden merkityksiä ja elämyshakuisen liikunnan sisältämää luovuuden elementtiä korostaen esteettisen kokemuksen näkökulmaa.

Tutkimukseni irrottaa fyysisen aktiivisuuden urheilun ja liikunnan kehyksestä ja tarkastelee sitä ilman modernin urheiluliikkeen painolastia. Fyysiseen aktiivisuuteen liittyvä esteettinen kokemus ja luovuus ansaitsee tulla tutkituksi perinteen taakasta vapautettuna. Ihmisen aktiivisuuden hyötyä ei aina tarvitse mitata rahalla tai terveyden edistämisellä. Estetiikasta avautuva uusi näkökulma auttaa löytämään uusia, tulevaisuuteen kantavia tapoja nauttia ruumiillisuuden ja maailman yhteydestä.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Valtiotieteiden maisteri Jaakko Taipale 28.320 €Tutkimustieto, mielentilalausunto ja tuomiovalta. Oikeuspsykiatria osana suomalaista oikeusjärjestelmää sodanjälkeisellä ajalla

Yhteiskuntatieteellinen
2. vuosi
väitöskirjatutkija

Miten kaksi keskenään erilaista tietomuotoa, oikeuspsykiatrinen ja oikeudellinen tieto sekä näihin liittyvät käytännöt, sovitetaan yhteen?

Psykiatrisen tiedon roolia oikeusprosessissa on aiemmassa suomalaisessa tutkimuksessa käsitelty muun muassa syyntakeisuuden määräytymisen ja oikeuskäytännön näkökulmista. Oikeuspsykiatrian ja oikeuden suhdetta on kuvattu jännitteiseksi ja oikeusjärjestelmän toimivuuden kannalta häiriön lähteeksi.

Poiketen aiemmasta tarkastelen, miten edellä mainittu jännite onnistutaan valjastamaan niin, että järjestelmän on mahdollista toimia ja tuottaa oikeudellisia päätöksiä. Yhteistoiminta edellyttää sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin, mutta miten tietomuodot säilyttävät sisäisen koherenssinsa ja tuottavat keskinäiset rajansa?

Tutkin oikeuspsykiatrian ja tuomioistuinten yhteistoimintaa historiallisesti muuttuvana suhteena; luon kontrasteja suhteessa menneeseen ymmärtääkseni nykyisyyttä. Tarkastelen, miten oikeuspsykiatrinen asiantuntijatieto sekä sen välittyminen materiaalisissa, jaetuissa käytännöissä, sekä näiden käytäntöjen ajallinen muuttuminen on vaikuttanut tuomioistuintyössä.

Aineiston osalta tutkimus pohjautuu oikeuspsykiatrian ja oikeustieteen tieteenalojen tuottamaan tieteelliseen materiaaliin, tutkimusajanjaksolla tuotettuun mielentilatutkimusaineistoon sekä oikeustapausaineistoon.

Sosiologinen ja tutkimuskohteen ulkopuolelle asettuva kritiikki avaa keskustelulle asioita, jotka itse tietokäytännöissä toimiville tuntuvat ongelmattomilta. Mikä on psykiatrisen asiantuntijuuden asema suhteessa oikeuteen? Onko oikeuspsykiatrinen tieto liiankin vallakasta, kun arvioidaan sen asemaa oikeudellisissa käytännöissä? Psykiatrian sosiologisella kritiikillä on pitkä historia, samoin psykiatrien sosiologiakritiikillä. Pyrin liittymään rakentavalla tavalla tähän haastavaan keskusteluun.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Filosofian tohtori Tuomo Takala 21.600 €Metsänomistajien metsädiskurssit

Ympäristöntutkimus
tutkijatohtori

Tutkimuksen tarkoituksena on metsänomistajien metsädiskursseja analysoimalla hahmottaa aiempaa paremmin sitä todellisuutta, jossa suomalainen metsänomistaja elää. Uutta ja oleellista tässä lähestymistavassa on se, että metsänomistajan metsään liittämiä arvoja, motiiveja, näkökulmia tai tavoitteita ei pidetä ristiriidattomina tosiasioina, vaan ollaan kiinnostuneita niiden taustalla vaikuttavista tekijöistä. Kiinnostuksen kohteena ovat tällöin kielen välittämien merkitysten lisäksi niiden alkuperä, tarkoitukset ja keskinäiset suhteet. Erilaisten keskenään kilpailevien metsädiskurssien tuottamat kuvat metsästä vaikuttanevat aivan oleellisesti siihen millaisia ratkaisuja metsänomistajat omissa metsissään tekevät, sekä siihen miten maamme metsiin yleisesti suhtaudutaan. Tavoitteena on paitsi kuvata metsänomistajien metsädiskursseja, myös saada metsänomistajat (muutkin kuin tutkimukseen osallistuvat) tietoisemmiksi erilaisten metsädiskurssien vaikutuksista omiin ajatuksiin ja näkökulmiin.

Tutkimukseen valitaan mahdollisimman satunnaisesti 10-15 suurmetsänomistajaa (>5 ha) ja 10-15 pienmetsänomistajaa (<5 ha). Aineisto kerätään avoimehkolla teemahaastattelulla, jossa keskitytään keskustelemaan metsänomistajan omasta metsästä. Aineistoa analysoidaan määrällisiä ja laadullisia menetelmiä yhdistävällä sisällönanalyysilla, josta edetään puhtaasti laadulliseen diskurssianalyysiin.

Diskurssianalyysi on vielä toistaiseksi hyvin vierasta suomalaiselle metsätieteelle, vaikka sitä tehdään rutiininomaisesti yhteiskuntatieteissä. Ennakkoluuloja joutuu siksi kohtaamaan. Yritän myös rikkoa tiedekuntien ja tieteenalojen välisiä raja-aitoja: toinen työnohjaajistani on metsätieteilijä, toinen yhteiskuntamaantieteilijä ja oma taustani on biologiassa. Rohkeana pitäisin myös sitä, että hyppäsin itselleni tutuista ja turvallisista luonnontieteistä laadullisen tutkimuksen maailmaan.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FM Miikka Tallavaara 32.400 €Nykyihmisen globaali levintäkuva 130 000 ja 21 000 vuotta sitten

Humanistinen
tutkijatohtori

Tieto nykyihmispopulaatioiden koon ja levinneisyyden muutoksista ja muutoksia aiheuttavista tekijöistä läpi lajimme historian auttaa ymmärtämään niin biologista kuin kulttuurista evoluutiotamme ja siten myös nykyistä monimuotoisuuttamme. Tässä tutkimuksessa kehitän ja sovellan uutta, makroekologian ja eliömaantieteen ekolokeromalleihin perustuvaa menetelmää esihistoriallisen ihmispopulaation alueellis-ajallisen jakauman mallintamiseksi. Tarkoituksenani on mallintaa nykyihmisen globaali levintäkuva kahdella lajimme kehityksen kannalta merkittävällä aikatasolla: 1) viime jääkautta edeltävällä lämpimällä Eem-interglasiaalilla n. 130 000 vuotta sitten Afrikassa ja 2) viime jääkauden kylmimmän vaiheen aikana n. 21 000 vuotta sitten Afrikassa, Euraasiassa ja Australiassa. Malliperusteisia levintäkuvia on tarkoitus verrata arkeologiseen tietoon muinaisen ihmispopulaation jakaumasta. Esihistoriallinen väestömallinnus perustuu tietoon siitä, miten ympäristötekijät vaikuttavat tunnettuihin luontaistaloudessa eläviin ihmispopulaatioihin. Sen vuoksi 3) pyrin myös tuottamaan aiempaa tarkempaa tietoa abioottisten ja bioottisten ympäristötekijöiden vaikutuksesta etnografisesti dokumentoituihin metsästäjä-keräilijöihin ja näin samalla osallistumaan ajankohtaiseen keskusteluun ympäristöllisen vaihtelun vaikutuksesta ihmisiin. Tutkimus perustuu laadukkaisiin etnografisiin, arkeologisiin ja muinaisilmastoaineistoihin.

Tutkimus on rohkea avaus yhdistäessään innovatiivisella tavalla makroekologian, antropologian ja arkeologian lähestymistavat nykyihmisen varhaisen levintäkuvan rekonstruoimiseksi. Nykyihmisen esihistoriallista alueellis-ajallista jakaumaa ei ole vastaavalla alueellisella ja ajallisella laajuudella ja tarkkuudella aiemmin yritetty mallintaa. Myöskään ekolokeromalleja ei ole aiemmin hyödynnetty vastaavalla tavalla nykyisten ja esihistoriallisten ihmisyhteisöjen tutkimuksessa.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

MMM Stella Thompson 28.320 €Majavan luoman tulvan vaikutukset lahopuuhun ja sillä elävään kovakuoriaisyhteisöön

Ympäristöntutkimus
väitöskirjatutkija

Tutkimus selvittää majavan aiheuttaman tulvan vaikutuksia veden alle jääneeseen puustoon, ja kuinka vuorostaan tämä kuoleva puusto vaikuttaa lahopuulla elävien kovakuoriaisten lajistoon. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää 1) kuinka paljon lahopuuta majava tuottaa ympäristöönsä; 2) hyötyykö tästä lahopuusta luonnon monimuotoisuudelle tärkeitä kovakuoriaislajeja tai metsätaloudelle haitallisia kovakuoriaislajeja; 3) majavan yhteiskunnan hyväksi tuottamia ekosysteemipalveluita; ja 4) majavan mahdollista käyttöä kosteikkoympäristössä ennallistajana ja monimuotoisuuden ylläpitäjänä esimerkiksi siirtoistutusten kautta.
Tutkimus koostuu neljästä osatyöstä:
1. Majava-altaiden lahopuusto.
2. Maisemallinen lajitarkastelu eli yhteisökuvaus.
3. Hukkuneen puun ”houkuttelevuus” kovakuoriaisille.
4. Majavan ekosysteemipalvelut.

Majava sopisi nykyisin käytössä olevien kosteikon- ja metsänhoitomenetelmien rinnalle käytettäväksi ennallistamisen välineenä. Lajia voitaisiin istuttaa tarkoin harkituille alueille, jolloin näiden kosteikoiden ja metsien kehitys alkaisi alusta lisäten alueiden monimuotoisuutta ja tominnallista vakautta. Tästä hyötyisi myös yhteiskunta esimerkiksi puhtaamman veden tai lisääntyneiden virkistyskäyttömahdollisuuksien kautta. Lajin vaikutuksia metsäekosysteemeissä on kuitenkin ensin tutkittava.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Valtiotieteiden maisteri Sanna Tirkkonen 21.240 €Ethics and Experience of Exclusion in Michel Foucault's Philosophy

Humanistinen
väitöskirjatutkija

Väitöstutkimukseni analysoi Michel Foucault’n etiikkaa kokemuksen ja taidon käsitteiden näkökulmasta. Tutkimus sijoittuu etiikan, yhteiskuntafilosofian ja psykiatrian filosofian/historian leikkauspisteeseen. Sen ajankohtaisuus ja käytettävyys liittyvät inhimillisen kokemuksen ymmärtämiseen niin yhteiskunnallisen eriytymisen ilmiöissä kuin esimerkiksi terapiakäytännöissä tai mielenterveysongelmien jäsentämisessä. Kokemuksen käsite liitetään filosofiassa usein fenomenologisen tradition piiriin, jolloin tutkimuksen kohteena ovat ilmenevän kokemuksen välttämättömät ehdot. Väitän, että käsitellessä sellaisia kokemuksen muotoja, jotka subjektille itselleen näyttäytyvät ongelmallisina, kokemusta on myös analysoitava muutoksen mahdollisuuksien, ei ainoastaan pysyvien ehtojen, näkökulmasta. Väitöskirjani tutkii erityisesti sitä, kuinka subjektin käsitykset itsestä muodostuvat esim. hulluna, sairaana, terveenä tai vapaana – eettisenä – subjektina, ja minkälaisia aktiivisia toimia ja taitoja subjekti tällöin kohdistaa itseensä. Tämä on relevanttia sen hahmottamisessa, kuinka kokemus itsestä yhteiskunnallisena, aktiivisena, passiivisena tai ulkopuolisena subjektina oletetaan muodostuvan ja muuttuvan. Ulkopuolisuuden tematiikassa psykiatrisen tiedon kytkös valtaan ja sosiaalisiin suhteisiin korostuu. Tärkeimmät lähteeni ovat Foucault’n vastajulkaistut luentosarjat ja käsikirjoitukset.

Foucault'n etiikantutkimus jäsentää inhimillisen kohtaamisen tilannesidonnaisuutta, mikä haastaa moraalinormistoihin perustuvat etiikankehykset. Psykiatrian filosofia on hahmottumassa oleva ala, jonka piirissä ei juuri ole tarkasteltu subjektin itsesuhteen muodostumista tästä kriittisestä näkökulmasta, vaikka hoitokäytäntöjen eettisyyden kannalta se olisi välttämätöntä.Tutkimani uudet tekstit eivät ole yhteneväisiä ennalta tunnettujen teosten kanssa, eli teoreettisestikin kyseessä on uusi avaus.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Filologi, opettaja Riku Toivola 28.320 €Alexander Vertinsky’s ”Doleful Ditties”: Mask. Mime. Myth – väitöskirjatutkimus venäläisen runoilijan, laulajan ja näyttelijän tuotannosta

Humanistinen
väitöskirjatutkija

Väitöskirjassani tutkin venäläisen laulavan runoilijan, Aleksandr Vertinskin (1889–1957) tuotantoa. Pierrot-klovnin puvussa hän nousi kabareeyleisön suosikiksi, emigroitui 1920 ja kiersi esiintyen ympäri maailmaa, kunnes sai 1943 luvan palata Neuvostoliittoon. Laulujensa lisäksi hänet muistetaan Stalinin palkitsemana näyttelijänä tsaarinajan mykkäelokuvista 50-luvun epookkidraamoihin.

Vertinskin ”surulliset laulut” edustavat runosta, pantomiimista ja musiikista koostuvaa synteettistä estraditaiteen lajia. Tutkimuksessani kartoitan Vertinskin performanssin rakennetta ja kehitystä suhteessa 1900-luvun alun viihteeseen (kabaree, elokuva); analysoin Vertinskin laulutekstien poetiikkaa suhteessa niiden realisaatioon – performanssiin (lausuttu sana, ele); analysoin, kuinka Vertinski teksteissään (lyyrinen minä), näyttämöllä (performanssi) ja elämässään (itsen esitys, mediatähteys) soveltaa erilaisia taiteen traditioita (symbolismi, sosialistinen realismi); sekä kuvaan Vertinskin tuotannon merkitystä venäläisen runouden ja laulutaiteen historiassa.

Aineistoni koostuu Vertinskin kirjallisen tuotannon, kirjeenvaihdon, valokuvien ja tallenteiden lisäksi aikalaiskirjoituksista, yksityishenkilöiden, teattereiden ja median dokumenteista. Analyysissä yhdistän kirjallisuustieteen, teatteritieteen ja musiikkitieteen lähestymistapoja sekä hyödynnän digitaalisia tekstikorpuksia.

Tutkimukseni tuo estraditaiteen poetiikan alueelle: käyn dialogia läntisten (esitystutkimus) ja venäläisten (historiallinen poetiikka) tutkimussuuntausten välillä. Vertinskin kautta avaan näkökulmia 1900-luvun alun viihteen ja taiteen vuorovaikutteiseen suhteeseen, ylirajaiseen venäläiseen kulttuuriin (kabareen adaptaatio Venäjällä, venäläisyyden representaatio Euroopassa, emigraatio, repatriaatio) sekä taiteen ja yhteiskunnan suhteisiin (vallankumous, totalitaarinen kulttuuripolitiikka).
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Filosofian maisteri Anna Tomi 28.320 €Esine, objekti, toinen – kokeellinen runous ja uusi materialismi

Humanistinen
väitöskirjatutkija

Väitöskirjassani tutkin, miten ei-elolliset esineet rakentavat suomalaisessa kokeellisessa runoudessa materialistista, ei-ihmiskeskeistä poetiikkaa, joka kytkeytyy posthumanistiseen käänteeseen. Tarkastelemalla runoudessa ilmeneviä esineitä ja kirjaesineitä voimme saada uuden näkökulman sekä subjektiuteen että kokeelliseen runouteen. Tutkimuksessani esitän, että esineiden määrittelemätön toiseus on oire kulttuurimme perustavanlaatuisesta toiseuttavasta mekanismista. Tätä käsitystä kokeellinen runous lähtee eri tavoin haastamaan. Väitöskirjassani hahmottelen esineteoreettista ja posthumanistista näkökulmaa suomalaiseen runouteen aineistonani nykyrunoutta, joissa esineet ilmenevät merkityksellisellä tavalla. Tutkin muun muassa Silja Järventaustan ja Eino Santasen runouden ilmentämää kriittistä otetta subjekti-objekti-jaotteluun sekä konseptualistisen runouden kiinnostusta kirjaesineen institutionaalisesti määrittyviin rajoihin.

Väitöskirjani fokus on ennen kaikkea uuden terminologian luomisessa nykyrunouden ja muuttuneen subjekti-objektikäsityksen kehyksessä. Tutkimukseni hahmottelee runouden subjektiteoriaa, joka ei perustu ei-inhimillisen välineellistämiselle. Väitöskirjassani keskityn rakentamaan metodologiaa, joka yhdistelee runouden teoriaa, kulttuurintutkimusta ja yhteiskuntateoriaa. Uutta käsitteistöä hahmotteleva tutkimukseni liikkuu runouden teorian ja semiotiikan lisäksi myös mannermaisen filosofian, kriittisen teorian ja uuden materialismin traditiossa.

Tutkimukseni hahmottelee uudenlaista metodologiaa, joka yhdistelee kirjallisuudentutkimusta kulttuurintutkimukseen, yhteiskuntatieteeseen ja mannermaiseen filosofiaan, erityisesti posthumanismin ja uusmaterialismin hengessä. Väitöskirjani tarkastelee, miten kokeellinen runous ottaa esineiden kautta kantaa kulttuurimme toiseuttaviin mekanismeihin ja ihmiskeskeisyyteen. Poikkitieteellinen tutkimukseni kartoittaa suomalaisessa runoudentutkimuksessa ennen tutkimattomia metodologisia maastoja
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Doctor of Philosophy Han Thuc Tran 32.400 €Inequality of Ecological Footprint in Finland – In search of sustainable limits of consumption and sustainable well-being

Ympäristöntutkimus
2. vuosi
tutkijatohtori

The research considers the issue of living sustainably within available finite resources in Finland. Ecological footprint (EF) suggested that we have to reduce consumption in order to live within the finite resources. ?It is important to find out specifically which group of people has the highest consumption and highest EF. The study results at the current stage reveal that the group of people living alone in Finland actually consumed more resources than the highest income group. This has been measured through energy footprint of different households in Finland by income and household size, including different consumption categories. The energy footprint of a single-person household is 2.31ha/cap compared to 2.28ha/cap for the highest income bracket group; and 1.63ha/cap for average Finns. The hypothesis of the research is that, delivering equity through the approach based on income equity alone is not enough to improve social equity neither reduce environmental impact. Rather, delivering equitable lifestyle and resources consumption is the path to follow. The findings of single person households’ high footprint are an example to prove it. The study will show how living alone would eliminate the potential for sharing resources and reducing EF, but not necessarily make people happier. This research has explored how individuals can earn an income, and how people spend their time that allows them to fulfill their fundamental human needs while living within available resource.

The results of the study will raise new and important issues for policy makers considering ways to reduce Finland’s footprint and will contribute to ways to deliver greater equity in terms of resource uses and social wellbeing. The research will find out the decent level of consumption in Finland that can meet both social and environmental well-being. To do so, it is important to analyse the decent level of consumption for Finland in both a global and national contexts.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

MA Sonja Trifuljesko 28.320 €Changing Finland: ‘Internationalization’, doctoral education and everyday life at the University of Helsinki

Yhteiskuntatieteellinen
2. vuosi
väitöskirjatutkija

My project ethnographically investigates the manner in which the expansion of market-oriented ideas transforms contemporary universities. It does that by tracking different forms the concept of ’internationalization’ takes within doctoral education at the University of Helsinki. My research aims to understand and explain how do market-oriented ideas affect university’s basic tasks. Furthermore, it seeks to interpret social, political and economic implications of university changes for present-day Finland.

To do that, I have started conducting multi-sited ethnography at four campuses of the University of Helsinki, including direct observation, interviews and informal discussions among doctoral candidates; participant observation within two student associations; and participant observation at different events organized by the University of Helsinki. I will also conduct interviews with individuals at the decision-making, and at the implementation level. By studying university reform bottom-up, as well as top-down, my thesis will fill in the current gap in social theory, abundant in general descriptions of the transformation, but almost completely empty of its nuance and variation.

Uncompromising in its usage of a small-scale, everyday approach to a study of macro phenomena, my research counteracts current supremacy of quantitative methods and advocates for an epistemological rehabilitation and restoration of qualitative accounts. Furthermore, through a constant outsider-insider interplay, my project investigates limits to the researcher’s participation, engaging with various issues this participation entails.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Filosofian maisteri Helena Tukiainen 28.320 €Geodiversiteetin käyttö biodiversiteetin kartoituksessa ja arvioinnissa

Ympäristöntutkimus
väitöskirjatutkija

Väitöskirjassani tutkin geodiversiteetin käyttöä biodiversiteetin kartoituksessa ja arvioinnissa tarkastellen niiden välistä yhteyttä eri näkökulmista. Tutkimuksen keskeisin tavoite on selvittää, miten suhteellisen nopeasti ja kustannustehokkaasti paikkatietoaineistoista mitattavaa geodiversiteettiä, eli maa- ja kallioperän, hydrologian sekä geomorfologian monimuotoisuutta kuvaavia muuttujia voidaan kokonaisuutena hyödyntää biodiversiteetin, kuten putkilokasvien lajirunsauden, ja lajien levinneisyyden tutkimisessa sekä luonnon monimuotoisuuden suojelun työkaluna. Tämä onnistuu käyttämällä alueellista lähestymistapaa, koko Suomen kattavia laji- ja ympäristömuuttujista koostuvia aineistoja, paikkatietojärjestelmiä sekä moderneja tilastollisia analyysimenetelmiä. Tutkimuksen ote on monitieteinen – siinä yhdistyvät niin luonnonmaantieteellinen, geologinen kuin ekologinen tematiikka. Tutkimus tehdään Oulun yliopiston maantieteen laitoksella yhdessä kotimaisten ja kansainvälisten yhteistyötahojen kanssa. Tutkimustuloksia esitellään artikkelien ohella kotimaisissa ja kansainvälisissä seminaareissa.

Väitöskirjani on rohkea avaus, koska siinä yhdistetään perinteiseen, elolliseen luontoon keskittyvään luonnonsuojeluun näkökulma geo- ja biodiversiteetin välisestä kytköksestä. Tutkimuksessa tuotetaan uutta tietoa siitä, voidaanko geodiversiteetin mittareita hyödyntää kokonaisvaltaisina, kustannustehokkaina ja ekologisesti kestävinä työkaluina biodiversiteetin suojelussa boreaalisella vyöhykkeellä.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FM, VTM Katri Johanna Tukiainen 28.320 €Lisääntyykö lapsisotilaiden osuus Afrikan konflikteissa?

Yhteiskuntatieteellinen
2. vuosi
väitöskirjatutkija

Maailmassa arvioidaan olevan tällä hetkellä noin 250 000 - 300 000 lapsisotilasta, joista kolmasosa on mukana aseellisissa konflikteissa Afrikassa (Roméo Dallaire Child Soldiers Initiative). Saharan eteläpuolisen Afrikan pahimmat kriisi- ja konfliktialueet ovat Keski-, Länsi- ja Itä-Afrikassa. Alaikäiset lapset eivät uhriudu pelkästään tulitaisteluissa, vaan asevoimien palvelijoina, kantajina, tiedustelijoina ja seksiorjina.
Väitöskirjassa tutkitaan 1. mikä saa ja/tai pakottaa ryhtymään lapsisotilaaksi Afrikassa? 2. mikä saa ja/ tai pakottaa värväämään lapsisotilaita? 3. miten paikallinen ja kansainvälinen yhteisö yrittää estää lapsisotilaiden värväämisen? 4. miten paikallinen ja kansainvälinen yhteisö auttaa entisiä lapsisotilaita takaisin siviilielämään? 5. miten kansallinen ja kansainvälinen lainsäädäntö kehittyy koskien lapsisotilaita?
Väitöskirjan tutkimusmenetelmät perustuvat tutkijan omakohtaiseen lapsisotilaita koskevaan tapaustutkimukseen ja kenttätyöhön erityisesti Kongon demokraattisessa tasavallassa ja Malissa, sekä Etelä-Sudanissa. Lapsisotilaiden haastattelut ja lapsisotilaita värväävien tahojen haastattelut ovat väitöskirjan keskiössä.

Lapsisotilaita ei ole tutkittu oikeastaan ollenkaan maailmalla väitöskirjatasolla. Suomessa tästä vakavasta aiheesta tunnetaan ja tiedetään erityisen vähän. Tutkija haluaa väitöskirjallaan antaa tarkkaa ja dokumentoitua ensikäden tietoa lapsisotilaista Afrikassa. Lapsisotilaiden käyttö konflikteissa on yksi vakavimmista ihmisoikeusrikoksista maailmassa.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

HM Johanna Tuomisaari 28.320 €Luonto ja ekosysteemipalveluiden idea maankäytön suunnittelussa

Ympäristöntutkimus
3. vuosi
väitöskirjatutkija

Tutkimus koskee luontoa koskevan tiedon ja ymmärryksen tuottamista maankäytön suunnittelussa. Tarkastelen luontoon liitettyjä käsityksiä, merkityksiä ja tulkintoja sekä pohdin, miten ne suhteutuvat ekosysteemipalvelun käsitteeseen.
Keskeisiä kysymyksiä ovat, miten ja millaisiin suunnittelukysymyksiin luonto kietoutuu, miten ekosysteemipalvelunäkökulma yhdistyy suunnitteluun ja puheeseen luonnosta sekä mitä kaupunkiluonnon ulottuvuuksia mahdollisesti jää ekosysteemipalvelun käsitteen alan ulkopuolelle. Tarkastelun lähtökohta on, että suunnittelussa tehdään valintoja eri vaihtoehtojen välillä eli suunnittelu on poliittista.

Olen valinnut kolme yleiskaavatapausta, jotka valottavat tutkimuskohdetta toisiaan täydentävistä näkökulmista. Aineisto koostuu haastatteluista, asiakirjoista ja havainnoinnista. Analysoin aineistoa tulkitsevan politiikka-analyysin näkökulmasta, mikä tarkoittaa konkreettisten käytäntöjen, tilanteisen toiminnan, argumenttien ja toimijasuhteiden analyyysia. Tunnistan ja analysoin tilanteita, joissa muotoillaan luontoa koskevia argumentteja ja päätetään maankäytön vaihtoehtojen välillä. Tutkimus koostuu osajulkaisuista.

Tarkastelen kaupunkiluonnon suunnittelua ja hallintaa kaavoituskäytäntöjen näkökulmasta. Pohdin, miten käytännön kaupunkisuunnittelussa huomioidaan ekosysteemipalvelujen ja kaupunkiluonnon näkökulma sekä miten ne määrittyvät konkreettisissa suunnitteluprosesseissa. Mallien rakentamisen tai testaamisen sijaan perehdyn päätöksenteon ja suunnittelun aineelliseen ja yhteiskunnalliseen kontekstiin tapaustutkimuksen keinoin eli siihen, miten yleiset mallit ja käsitteellistykset siirtyvät käytäntöön.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

YTM Salla Tuomivaara 28.320 €Invisibility of animals in sociology – Searching for the roots of tradition of exclusion

Yhteiskuntatieteellinen
väitöskirjatutkija

Väitöskirjassani etsin syitä eläinten näkymättömyydelle sosiologiassa. Samalla selvitän sitä, miksi ihmisen ja eläinten välinen eronteko on ollut sosiologian tieteenalalle niin tärkeää. Tutkimukseni lisää ymmärrystä sosiologian eläinkäsityksen taustoista ja eläimen merkityksestä sosiologiselle teorianmuodostukselle. Samalla se kertoo myös sosiologian ihmiskäsityksen muotoutumisesta.

Sosiologiassa on tehty viimeisten vuosikymmenten aikana uudelleenarviointia luonnon ja kulttuurin välisestä suhteesta ja tämän rajan merkityksestä tieteenalalle. Osana tätä keskustelua on noussut esiin eläinten yhteiskunnallisen merkityksen tarkastelu, jonka piirissä on pohdittu syitä eläinten jäämiseen sosiologisen katseen ulkopuolelle. Sosiologian klassisen vaiheen eläinkäsityksiä on kuitenkin tutkittu vasta vähän. Tutkimukseni keskiössä ovat kahden sosiologin, ranskalaisen Émile Durkheimin ja suomalais-brittiläisen Edward Westermarckin, tekstit. Molempien urat ajoittuvat 1800- ja 1900-lukujen vaihteeseen. Etsin artikulaatioita, kategorisointeja ja erotteluja, joita he käyttävät kirjoittaessaan eläimistä ja pohtiessaan ihmisen suhdetta eläimiin. Vertailen tämän analyysin tuloksia sosiologian myöhempään teoriaperinteeseen ja tarkastelen syntyvää kuvaa mm. posthumanistisen eläintutkimuksen viitekehyksestä.

Väitöskirjani pureutuu luonto–kulttuuri -kahtiajaon vähän tunnettuun puoleen: yhteiskuntatieteilijöiden omilla käsitteillään toteuttamaan eläinten ja eläimellisen sulkemiseen sosiaalisen ulkopuolelle. Sosiologian ihmiskäsitys liittyy osin puutteelliseen luonnontieteelliseen näkemykseen eläimistä, mikä on mahdollistanut laadullisen erottelun ihmisen ja muiden eläinten välille. Tutkimuksessani tuotan myös tekstiä, josta tulee osa Toisten historian Epäinhimillisyyden museota (Haapoja-Gustafsson).
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Kuvataiteen maisteri Markus Tuormaa 28.320 €Osallinen maisemasuhde nykytaiteessa

Taiteellinen tutkimus
4. vuosi
väitöskirjatutkija

Tutkimukseni tarkastelee taiteen näkökulmasta kahta erityyppistä maisemakäsitystä. Toinen, ja taiteessa yleisemmin tunnettu, on romanttinen maisemakäsitys. Taidehistoriallisen tutkimuksen mukaan siihen liittyy etäisyys luonnosta: ihaillaan jotakin, joka on menetetty teollistumisen ja kaupungistumisen myötä. Luonnon kauneuden kokemisen ja maisemaan liittyvien henkisten merkitysten on arvioitu syntyneen juuri romantiikan myötä. Romanttisesta maisemakäsityksestä kuitenkin puuttuu ruumiillinen side maisemaan. Tutkimuksessani kutsun tätä kuvalliseksi maisemasuhteeksi.

Tälle maisemakäsitykselle etsin vaihtoehtoa, jossa on sijaa myös ruumiilliselle siteelle maisemaan. Tätä nimitän osalliseksi maisemasuhteeksi. Pyrin etsimään taiteellista muotoa maisemalle, joka sisältäisi ruumiillisen kokemuksen luonnosta ja toisaalta mahdollisuuden nähdä maisemassa henkisiä merkityksiä, kuva ihmisestä itsestään. Tutkimukseni kaksijakoisen aiheen vuoksi käytän sekä kuvallisia (video) että materiaalisia (tilateos, pihkamaalaus) tekniikoita.

Yhteiskunnan teollistuessa oli aluksi mahdollista käsittää luonto ruumiillisesti ihmisestä erillisenä. Nykyisin ympäristöongelmien, etenkin ilmastonmuutoksen, vuoksi on kuitenkin syntynyt tarve ruumiillisemmalle ja naturalistisemmalle maisemakäsitykselle.

Nykykulttuuri on parhaillaan sopeutumassa luonnon kestokyvyn rajoihin. Syntyy uudenlainen tarve elää luonnonmukaisesti ja tavallaan vanhanaikaisesti, vaikka tämä tehdäänkin nykyajan tekniikalla. Tästä esimerkkinä voi pitää uusiutuvaa energiantuotantoa, joka on teknisesti kehittynyttä, mutta toimii luonnon ehdoilla. Mielestäni on rohkea avaus tutkia taiteellisesti nykytilannetta. Taiteen keinoin on mahdollista sulauttaa nykyhetkeen esimerkiksi luonnonkansojen ajattelutapoja.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Filosofian maisteri Emilia Tuuri 28.320 €Kieltenvälinen ja kielensisäinen variaatio liikkeen ilmaisussa – Sijakielen näkökulma leksikalisoinnin typologiaan

Humanistinen
väitöskirjatutkija
kieliohjelma

Väitöskirjassani kartoitan ihmiselle äärimmäisen keskeisen ilmiön, liikkeen, taipumista kielelliseksi ilmaisuksi. Tarkasteltavana on suomi verrattuna muihin, sekä typologisesti läheisiin että kaukaisiin kieliin. Tutkin lisäksi kielenpuhujayksilöiden välistä vaihtelua liikkeen ilmaisussa. Tutkimus kattaa myös ei-aktuaalisen liikkeen ilmiön, jossa liikkeen käsitteistysmalleja lainataan staattisten asiaintilojen kuvaukseen (Tie menee tunneliin).

Artikkeliväitöskirjana toteutettava tutkimukseni kuuluu Lundin yliopistosta koordinoitavaan kansainväliseen semanttisen typologian yhteistyöprojektiin, jossa muotoillaan uutta liikkeen kielentämisen typologiaa kuvilla ja videoilla elisitoidun vertailuaineiston pohjalta.

Suomen osuus toteutuu osana yksilövariaatiota tutkivaa monitieteistä projektia. Suomen liikkeen ilmaisu näyttäytyy alustavan analyysin perusteella monimuotoisena, mikä ohjaa osaltaan kyseenalaistamaan aiempien merkitysperustaisten typologioiden tapaa luokitella kokonaisia kieliä yhtenäisinä kokonaisuuksina.

Suomalais-ugrilaiset ja muut synteettiset sijakielet ovat jääneet vähälle huomiolle liikkeen leksikalisoinnin aiemmassa typologisessa tutkimuksessa. Suomen liikkeen ilmaisua ei ole myöskään tarkasteltu kokonaisuudessaan vaan yksittäisten muotokeinojen kautta. Semanttisessa typologiassa keskitytään merkitykseen ja kartoitetaan, miten merkityskategoriat jäsentyvät ja painottuvat eri kielissä, sekä lähestytään ymmärrystä kielen ja kognition suhteesta.

Tutkimuksen rohkea avaus on pyrkimys purkaa monitieteisesti ja monimetodisesti typologiaan vakiintuneita käsityksiä, joissa kielellisten konventioiden eroavaisuuksien oletetaan jokseenkin suoraviivaisesti (ilman varsinaista näyttöä) aktuaalistuvan myös havainnoinnissa. Rajoja rikotaan myös yhdistämällä yksilövariaation tarkastelua typologiaan, jonka tavoitteena tyypillisesti on tehdä yleistyksiä kokonaisista kielistä ja siten pikemminkin häivyttää yksittäiskielten sisäistä variaatiota.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Valtiotieteiden maisteri Ottoaleksi Tähkäpää 28.320 €From Blue to Blue-Green Baltic Sea: A network approach to the environmental history of phosphorus and nitrogen fertilizing in Finnish agriculture 1945–1995

Yhteiskuntatieteellinen
2. vuosi
väitöskirjatutkija

Tutkimus selvittää, miksi suomalaisesta maataloudesta tuli 1900-luvun jälkipuoliskon kuluessa vesialueemme suurin Itämeren kuormittaja. Tutkimus kysyy, miten suomalaisessa maataloudessa päädyttiin Itämeren nykytilan kannalta kohtalokkaaseen keinolannoitteiden käytön nopeaan lisäämiseen ja erityisesti vuosikymmeniä jatkuneeseen ylilannoitukseen?

Lannoitteiden käytön lisääminen oli taloudellinen, poliittinen ja sosiaalinen prosessi, jonka ymmärtämiseksi tarvitaan tietoa ympäristön ja yhteiskunnan pitkän aikavälin muutoksista – lannoitteiden käytön ympäristöhistoriasta. Tutkimuksen työhypoteesin mukaan prosessia ei voida ymmärtää tarkastelemalla vain yhtä yhteiskunnallista toimijaa. Väitän, että siihen vaikuttaneita toimijoita on ollut useita ja ne ovat olleet keskenään vuorovaikutuksessa. Tästä syystä tutkin aihetta toimijaverkostoteorian näkökulmasta. Verkoston keskiössä ovat lannoitteiden käytöstä vastanneet yksittäiset maatilat. Niiden liikkumavara on sidottu verkoston muihin päätoimijoihin, joita ovat valtion maatalouspolitiikka, lannoitteiden markkinoinnista ja myynnistä vastanneet kaupallis-korporatiiviset toimijat ja ravinteiden käyttöä ohjannut tieteellinen keskustelu.

Väitöskirja toteutetaan artikkelimuodossa ja se tulee olemaan kansainvälisestikin ensimmäinen tutkimus Itämeren rehevöitymiseen johtaneen maatalouden ravinnekuormituksen ympäristö- ja yhteiskuntahistoriasta.

Maatalouden aiheuttaman Itämeren rehevöitymisen ympäristö- ja yhteiskuntahistorian tutkiminen on rohkea avaus, sillä aihe on suomalaisessa maataloushistoriassa tabu, johon kukaan ei ole aiemmin tarttunut. Rohkeutta vaatii myös aiheen edellyttämä, perinteiselle historiantutkimukselle vieras monitieteinen lähestymistapa ja menetelmäosaaminen. Hankkeeseen ryhtyminen onkin uskalias sukellus vesiin, joita kukaan ei ole aiemmin tutkinut, mutta joiden kartoittamiselle on selvä yhteiskunnallinen tarve.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Yliopistonlehtori Virpi Tökkäri 42.000 €Unien mielekkyys organisaatiossa

Yhteiskuntatieteellinen
kokenut

Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietämystä unien merkityksestä organisaatioelämässä. Perinteisesti organisaatiota on tarkasteltu rationaalisena kokonaisuutena, mutta tämä tarkastelukulma on nykyään haastettu tuomalla inhimillinen kokemusmaailma, kuten tunteet, organisaatiotutkimuksen piiriin. Tämä tutkimus jatkaa organisaation kokemuksellisuuden tarkastelua ottamalla tutkimuskohteeksi unet, jotka muodostavat määrällisesti ja sisällöllisesti merkittävän, mutta erityisesti työkontekstissa vähän tutkitun, kokemisen alueen. Vaikka unia on työhön liittyen tutkittu vähän, unet muodostavat osan myös valveilla koettua maailmaa ja voivat olla mukana rakentamassa organisaatioon liittyviä merkityksiä. Unilla voi myös olla rooli organisaatioille tärkeissä ilmiöissä, kuten luovuus, innovatiivisuus ja sosiaalinen vuorovaikutus. Tutkimus hyödyntää sensemaking-tutkimusperinnettä, jossa keskitytään tarkastelemaan, miten ihmiset luovat mielekkyyttä kohtaamilleen asioille ja ihmisille. Päätutkimuskysymyksenä on: Miten unien avulla luodaan mielekkyyttä organisaatiossa? Kyseessä on uuden tutkimuksen ensivaihe, jossa ensimmäinen aineisto kerätään yksilö- ja mahdollisesti myös ryhmähaastatteluin eri organisaatioissa työskenteleviltä, soveltuvilta henkilöiltä. Analyysi toteutetaan laadullisin menetelmin, joista hyödynnetään erityisesti fenomenologisia ja narratiivisia menetelmiä. Valitut menetelmät soveltuvat sekä yksilöiden kokemusmaailman että merkitysten sosiaalisen muodostumisen tarkasteluun.

Tutkimus on rohkea avaus yhteiskuntatieteellisessä ja etenkin hallintotieteellisessä tutkimuksessa, koska (1) tutkimusteemana ovat unet, joka organisaatiokontekstissa on vaiettu ja mahdollisesti provosoivakin aihe; (2) tutkimuksen näkökulma organisaatioon on kokemuksellisuutta korostava, mikä on kyseisellä tieteenalalla vähän hyödynnetty mutta ajankohtainen trendi; (3) tutkimus on lähtökohdiltaan monitieteinen, hyödyntäen laajasti uniin liittyvää tutkimusta.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Filosofian maisteri Harri Uusitalo 28.320 €Codex Aitolahti

Humanistinen
väitöskirjatutkija
kieliohjelma

Väitöstutkimukseni aiheena on Aitolahden koodeksi, joka on vanhoista tunnetuista suomennetuista lakikirjakäsikirjoituksista ainoa, jota ei ole tutkittu käytännössä lainkaan. Koodeksi on löytynyt jo vuonna 1963, mutta yksikään tutkija ei ole vuosikymmenten saatossa ryhtynyt toimeen, vaikka kyseessä on kansallisesti merkittävä tutkimuskohde. Vanhan kirjasuomen tutkijat ovat aiemmin julkaisseet tutkimuksiaan enimmäkseen varhaisesta painetusta uskonnollisesta kirjallisuudesta, kuten Mikael Agricolan teoksista, mutta käsikirjoitukset ja lakikieli on jäänyt valitettavan vähälle huomiolle. Tutkimukseni on perusteellinen tutkimus Aitolahden koodeksin sisällöstä ja sen kieliasusta. Tarkoituksena on selvittää mahdollisimman tarkkaan kaikki koodeksin alkuperää valaiseva tieto, kuten mahdolliset viitteet tekstin kääntäjästä tai kopioijasta. Monografiamuotoisen väitöskirjan tärkeimpänä tutkimusmetodina on eri tekstien synoptinen eli rinnakkainen samanaikainen vertailu.

Tutkimukseni on rohkea avaus paitsi aineistonsa puolesta myös metodologisesti. Vaikka koodeksi löytyi jo 1960-luvulla, olen ensimmäinen tutkija, joka alkaa tehdä tieteellistä tukimusta ko. hyvin haastavasta aineistosta. Lisäksi aion ensimmäisenä vanhan kirjakielen tutkijana hyödyntää forensisen lingvistiikan menetelmiä. Forensista lingvistiikkaa käytetään apuna rikostutkimuksessa, kun halutaan selvittää jonkin tekstin kirjoittaja. Tällainen tutkimus on Suomessa hyvin harvinaista.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

TaM, skenografi, opettaja Maarit Uusitalo 28.320 €Virtuaaliset puvut: Pukusuunnitteluprosessi ja digitaaliset suunnittelumenetelmät animaatio/CGI-elokuvissa

Taiteellinen tutkimus
väitöskirjatutkija

Työssä tutkitaan animaatioelokuvan pukusuunnitteluprosessia, sekä elokuvan pukusuunnittelijan ja animaatiohahmon suunnittelijan välistä vuorovaikutusta.

Animaatioelokuvan pukusuunnitteluprosessissa suunnittelija ei ole tekemisissä vain konkreettisten, vaan myös virtuaalisten materiaalien kanssa. Tutkimus pyrkii selvittämään pukusuunnitteluprosessin vaiheita ja miten suunnittelija käyttää digitaalista materiaalia hyödykseen suunnittelussaan. Tämä tuo pukusuunnittelijan työhön monia uusia työkaluja, joiden hyödyistä suunnittelutyössä ei ole aikaisempaa tietoa.

Tutkimus pyrkii lisäksi selvittämään pukusuunnittelijan ja animaatiohahmosuunnittelijan välistä vuorovaikutusta sekä tutkii pukusuunnittelijan roolia animaatioelokuvan suunnitteluprosessissa. Elokuvan tekemisessä on mukana ammattilaisia monialaisesti, johon pukusuunnittelija tuo ammattitaitonsa mukaan.

Animaatioelokuvateollisuus on kasvanut valtavasti viimeisen 15 vuoden aikana, mutta elokuvan digitaalista suunnitteluprosessia ei ole juuri tutkittu. Tämä väitöskirjatutkimus tuo uutta ja arvokasta tietoa elokuvataiteen ammattilaisille ja pukusuunnittelijoille digitaalisuudesta. Tiedon avulla on mahdollista kehittää aivan uusia ja monipuolisempia tapoja edistää animaatioelokuvaa ja sen ilmaisumuotoja. Tutkimus on ajankohtainen, innovatiivinen ja sen avulla muodostuu loistavia kontakteja.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FM Milla Uusitupa 14.160 €Avoimet persoonakonstruktiot rajakarjalaismurteissa

Humanistinen
väitöskirjatutkija
kieliohjelma

Väitöstutkimukseni on funktionaalista murresyntaksin tutkimusta ja kiinnittyy fennistiseen puhutun kielen syntaksin tutkimusperinteeseen. Teoriatausta ammentaa vuorovaikutuslingvistiikasta ja kognitiivisesta konstruktiokieliopista.

Olen kiinnostunut puheen persoonajärjestelmästä. Selvitän, miten yksikön 2. ja 3. persoonalla viitataan avoimesti eli puhutaan erityisten henkilöiden sijaan yleisemmin tietynlaisessa tilanteessa olemisesta. Tavoitteenani on lisäksi selventää referentiaalisuuteen ja persoonanmerkitsimien impersonaaliseen käyttöön liittyvää terminologiaa suomenkielisessä tutkimuksessa.

Olen kerännyt aineistoni 1960-luvulla tehdyistä murrehaastatteluista, joiden haastateltavat ovat kotoisin Raja-Karjalasta - alueelta, jossa puhuttiin ennen vuosien 1939-1944 sotia sekä suomen savolaismurteita että karjalan kieliä. Karjalassa yks. 2. persoona on ensisijainen avoimen referenssin ilmaisukeino, mutta suomen murteissa käytetään tavallisemmin avointa yks. 3. persoonaa. Pro gradussani osoitin, että sekä avoin yksikön 2. persoona että avoin yksikön 3. persoona kuuluvat rajakarjalaismurteisiin. Väitöstutkimuksessani analysoin tarkemmin, millaisia toistuvia puhekuvioita ilmaisukeinot murrehaastattelupuheessa muodostavat.

Sovellan puhuttuun murreaineistoon konstruktionaalista lähestymistapa, mitä ei ole aikaisemmin juuri tehty. Vaikka murresyntaksin funktionaalisella tutkimuksella on fennistiikassa pitkät perinteet, konstruktiokielioppia on toistaiseksi tehty lähinnä vain kirjoitetuista aineistoista. Teen tutkimusta omin käsin, silmin ja korvin lähilukumenetelmällä, koska tutkimuskysymyksiini ei ole mahdollista vastata korpushauilla.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

VTM, viestintäpäällikkö Marjo Uutela 14.160 €Operaatio Pax - Saksojen yhdistyminen ja Suomen puolueettomuuspolitiikka 1987-1990

Humanistinen
3. vuosi
väitöskirjatutkija

Väitöskirjatyö käsittelee uusien arkistolähteiden valossa, miten Suomi irtautui yllättäen vuonna 1990 Pariisin rauhansopimuksen sotilasartikloista ja YYA-sopimuksen lausumasta, jossa Saksa mainittiin mahdollisena hyökkääjänä Suomeen. Tämä Operaatio Paxiksi kutsuttu tapahtumaketju nähdään tutkimuksessa Suomen reagointina Saksan suvereniteetin palauttamiseen, minkä vuoksi Suomen ulkopoliittisen johdon toimintaa peilataan Saksan yhdentymisprosessin vaiheisiin. Puolueettomuuspolitiikka on työssä keskeisellä sijalla, koska Pariisin rauhansopimus ja YYA-sopimus varjostivat Suomen asemaa puolueettomana maana.

Mikä merkitys Pariisin rauhansopimuksen ja YYA-sopimuksen uudella tulkinnalla oli Suomen puolueettomuuspolitiikalle? Oliko kyse pelkästä vanhentuneiden sopimusten päivityksestä vai saiko Saksojen yhdistyminen aikaan muutoksen Suomen ulkopolitiikassa? Nämä ovat työn tutkimuskysymyksiä.

Työssä yhdistyvät poliittisen historian ja kansainvälisten suhteiden tutkimus. Näkökulmana hyödynnetään muutoksen ja pysyvyyden välistä jännitettä. Ajatuksena on, että pienelle valtiolle avautuu mahdollisuuksia poliittisiin käänteisiin, kun suurvaltasuhteet ja kansainvälinen järjestelmä ovat murroksessa.

Arkistoaineistoon pohjautuva tutkimus lähtee liikkeelle vuodesta 1987, jolloin muutos Gorbatšovin Saksa-politiikassa alkoi näkyä. Painopiste on vuosissa 1989 ja 1990.

Työ on hyvin perusteltu, sillä tieteellistä tutkimusta Operaatio Paxista ei ole tehty. Ylipäätään 1980-luvun historiaa on tutkittu vähän, eikä kuvaa varovaisuuslinjasta ole kyseenalaistettu. Tutkimus haastaa uudempaa suomettumiskeskustelua, sillä uusien lähteiden valossa Koiviston ulkopolitiikkaa on vaikea lokeroida suomettuneisuuden huipuksi, kun uskallusta muutoksiin on löytynyt. Myös tapa yhdistää poliittisen historian lähdevertailu ja kansainvälisten suhteiden teoria on erityislaatuinen.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

PhD Milla Emilia Vaha 32.400 €The Ethics of War and the War of Ethics: Ethical Reasoning and International Political Theory

Yhteiskuntatieteellinen
3. vuosi
tutkijatohtori

Tämä post doc -projekti tutkii oikeutetun sodan teoriaa ajankohtaisten, sodan oikeudenmukaisuutta kyseenalaistavien tapausten valossa. Valitsemalla tutkittavakseen eettisesti ongelmallisia sodan ilmiöitä, jotka jollakin tavalla haastavat käsityksemme oikeasta ja väärästä, tutkimus pyrkii paitsi kehittämään oikeutetun sodan teoriaa vastaamaan paremmin nykypäivän sodan asettamiin haasteisiin, myös tutkimaan laajemmin eettisen päättelyn roolia kansainvälisessä politiikassa. Käytännön tasolla oiketetun sodan rajoitteita ja mahdollisuuksia pohditaan paitsi teoreettisesti, myös neljän moraalisesti vaikean tapauksen avulla, joiden kautta oikeudenmukaisen sodankäynnin eettisiä haasteita tuodaan esiin. Teoreettisesti tutkimus pyrkii luomaan metaeettisen perustan, jonka avulla pragmaattinen ja deontologinen päättely, jotka nykyisen oikeutetun sodan teorian valossa kilpailevat keskenään, voitaisiin jollakin tavalla yhdistää tai niiden välistä jännitettä voitaisiin lieventää. Esimerkkitapauksia, joiden kautta tätä jännitettä tutkitaan on puolestaan neljä: rankaisusotien oikeuttaminen, lapsisotilaiden toimiijuuden ja autonomian ymmärtäminen, kidutuksen käytön oikeutus nykysodankäynnissä, sekä uusien sotilasteknologioiden, kuten robottien tuomat haasteet sodan eettisyydelle. Tutkimus toteutetaan kansainvälisissä julkaisuissa julkaistavien artikkelien muodossa.

Tutkimukseni pyrkii uudelleenjäsentämään vallitsevia paradigmoja sodan etiikan tutkimuksessa. Moderni sodankäynti on haastanut paitsi perinteisen oikeutetun sodan teorian keskeiset periaatteet, myös tavan jäsentää kollektiivisen väkivallan käyttöä inhimillisenä toimintana, jota tulee arvioida eettisesti kuten muutakin inhimillistä toimintaa.Lähestymällä sodan teoriaa metateorian kautta, tutkimukseni pyrkii avaamaan uusia näkökulmia sodankäynnin eettisyyden arviointiin.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Taiteen tohtori Leena Valkeapää 32.400 €Taiteellinen kulttuurintutkimus Käsivarren Lapissa

Taiteellinen tutkimus
2. vuosi
tutkijatohtori

Tutkimuksessani tarkastelen arktisen elämänpiirin todellisuutta kulttuurisen käytännön, taiteen ja luonnontieteen näkökulmista. Erilaiset lähestymistavat ilmentävät pohjoisessa luonnossa tapahtuvia muutoksia ihmisen ja luonnon kohtaamisissa sekä sopeutumista olosuhteiden vaihteluihin.

Taustoitan Nils-Aslak Valkeapään (1943-2001) taidetta ja tuotantoa. Olen mukana toimittamassa monitieteistä Áillohaš-artikkelikokoelma, jossa tarkastellaan Nils-Aslak Valkeapään elämäntyön merkityksiä. Kirjoitan kokoelmaan artikkelin Nils-Aslak Valkeapään ja hänen äitinsä Susanna Valkeapään ilmaisun rinnakkaisuudesta.

Toiseksi tarkkailen olosuhteiden muutoksia taiteellis-luonnontieteellisellä koealalla ”Raidallinen räsymatto”. Olen perustanut koealan yhdessä FT Maija Salemaan (Metla) kanssa vuonna 2013. Taiteen ja luonnontieteellisen lähestymistavan yhdistämisen idea on syntynyt Suomen biotaiteen seuran työpajassa Kilpisjärvellä vuonna 2009. Koeala on pitkäkestoinen hanke, jossa seurataan sekä eteläistä että paikallista alkuperää olevien puolukoiden ja variksenmarjojen kasvua karussa kasvupaikassaan.

Etenen kolmen vuoden ajan kahdessa hankkeessa rinnakkain. Kasvukausien aikana etsin kuvaustapaa, jossa varpujen toteuttamat yksilölliset selviytymisstrategiat tulisivat esiin. Talven aikana työskentely keskittyy Nils-Aslak Valkeapään taiteen luontomerkityksiin ja porosaamelaisessa elinpiirissä elämiseen.

Olemalla itse alttiina pohjoisen luonnolle porosaamelaisessa elämänpiirissä työskentelyyni suodattuu vaikutuksia arktisen luonnon ehdoilla elämisen perinteestä sekä päivittyy nykyiset selviytymisen strategiat. Alttiiksi asettuminen on ehkä hankkeeni rohkein ulottuvuus. Taiteelliseen ajattelemiseen sisältyvä autoetnografinen asenne on lähestymistapana rohkea myös taiteellisen tutkimuksen kentällä. Kulttuuri, luonnontiede ja taide limittyvät, niin että hankkeeni merkitykset saattavat yllättää.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Filosofian tohtori, dosentti Leena Elina Valkeapää 42.000 €Luovaa voimaa etsimässä. Taidehistorialliset tutkimusretket uuden suomalaisen arkkitehtuurin, taiteen ja taideteollisuuden edistäjinä 1871-1902

Humanistinen
2. vuosi
kokenut

Suomessa järjestettiin vuosina 1871-1902 kahdeksan kotimaahan suuntautunutta taidehistoriallista tutkimusretkeä, joilla kerättiin tietoja ja dokumentoitiin rakennuksia, maalauksia ja esineistöä ja samalla määriteltiin sitä mikä on arvokasta kotimaista kulttuuriperintöä. Materiaali oli tarkoitettu tutkijoiden käyttöön, mutta saman aineiston ja siihen talletetun menneisyyden taiteen luovan voiman, toivottiin auttavan myös taiteilijoita, arkkitehtejä ja taideteollisuusihmisiä tulevaisuuden arkkitehtuurin, taiteen ja taideteolisuuden luomisessa.
Taidehistoriallisia tutkimusretkiä pidetään itsestään selvänä alan esihistoriana, mutta todellisuudessa kaikki retket kattava perustutkimus puuttuu täysin. Myöskään tutkimusretkien tulosten ja kotimaisen uuden tuotannon ajatukselliseen ja konkreettiseen yhteyteen ei ole kiinnitetty huomiota. Ilmiön kansainväliset yhteydetkin ovat tutkimatta. Tieteen, taiteen ja teollisuuden toimijoita ja tavoitteita yhdistävä kiinnostava tapahtumasarja on siten jäänyt tuntemattomaksi.
Tutkimuskysymykset: 1) Ketkä retkille osallistuivat, minne ja mihin kohteisiin retket suunnattiin? 2) Mille tietämykselle retket perustuivat ja miten retkillä koottua tietoa jaettiin eteenpäin? 3) Mille argumenteille perustui kotimaiseen aineistoon pohjaavasta uudesta tuotannosta käyty keskustelu? 4) Toteutuiko retkien ohjelmassa esitetty ajatus tulosten hyödyntämisestä kotimaisessa tuotannossa? 5) Millaisia olivat retkien kansainväliset yhteydet?

Tuon esille vähän tunnettua materiaalia, tarkastelen ilmiötä uudesta näkökulmasta ja sovellan uutta teoreettista kehystä. Yhdistän tähän asti erillään käsiteltyjä alueita, jolloin syntyvä kokonaiskuva paljastaa tutkimusretkien taustasta ja tuloksista yllättäviä yhteyksiä eri alojen ja tapahtumien välillä. Tutkin kiinnostavia ajatuksia kuten oman maan menneisyyden vieraus ja sieltä löytyvä luova voima. Tuloksena on uutta tietoa suomalaisen yhteiskunnan kannalta tärkeästä ajanjaksosta.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FT, dos. Jukka Varelius 42.000 €Lääkärin avustaman kuoleman moraalinen hyväksyttävyys epäautonomisten psykiatristen potilaiden kohdalla

Humanistinen
2. vuosi
kokenut

Tutkimuksessa selvitetään lääkärin avustaman kuoleman – avustetun itsemurhan ja eutanasian – moraalista hyväksyttävyyttä kuolemaa haluavien epäautonomisten psykiatristen potilaiden kohdalla. Vaikka lääkärin avustaman kuoleman puolesta esitetyt pääargumentit koskevat autonomisia fyysisestä vammasta tai fyysisestä sairaudesta kärsiviä potilaita, ne näyttäisivät tukevan lääkärin avustamaa kuolemaa myös epäautonomisten psykiatristen potilaiden tapauksessa. Ajatukseen lääkärin avustaman kuoleman oikeutettavuudesta epäautonomisten psykiatristen potilaiden kohdalla liittyy kuitenkin monia moraalisia ongelmia. Näitä ovat esimerkiksi seuraavat: Minkälainen moraalinen painoarvo tulisi antaa epäautonomisen psykiatrisen potilaan halulle kuolla? Voiko psyykkinen kärsimys olla tässä yhteydessä moraalisesti yhtä merkittävää kuin fyysinen kärsimys? Eikö avustetun kuoleman hyväksyminen epäautonomisten psykiatristen
potilaiden tapauksissa olisi epähumaania ja ihmisarvon vastaista? Olisiko hyväksymisellä myös katastrofaalisia seurauksia? Tutkimusprojektissa lääkärin avustaman kuoleman moraalista hyväksyttävyyttä kuolemaa haluavien psykiatristen potilaiden kohdalla arvioidaan selvittämällä sen yhteensopivuutta
relevanttien tosiasioiden, logiikan vaatimusten ja kompetenttien moraalisten toimijoiden jakamien moraalisten intuitioiden kanssa.

Lääkärin avustaman kuoleman moraaliseen hyväksyttävyyteen liittyvä tutkimus on keskittynyt autonomisiin potilaisiin, joiden kärsimys seuraa fyysisestä vammasta tai fyysisestä sairaudesta. Vielä hyvin harvinaisissa psykiatrista eutanasiaa koskevissa töissä potilaan kuolemaan kohdistuvan halun autonomisuutta on pidetty ensiarvoisen tärkeänä. Tämä hanke on rohkea avaus, koska se keskittyy lääkärin avustaman kuoleman moraaliseen hyväksyttävyyteen epäautonomisten psykiatristen potilaiden kohdalla.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Filosofian maisteri Heidi Vepsäläinen 28.320 €Suomen kielen no-partikkeli kysymysten vastauksissa

Humanistinen
2. vuosi
väitöskirjatutkija

Keskustelunanalyyttinen tutkimukseni käsittelee no-partikkelilla alkavia vastauksia kysymyksiin suomenkielisessä arkikeskustelussa. Suomen vastaussysteemiä on kartoitettu vasta osin, ja oma tutkimukseni täydentää osaltaan laajempaa meneillään olevaa kartoitusta luomalla kattavan kuvan erityyppisistä no-partikkelilla alkavista vastauksista ja niiden funktioista. Varsin suuri osa suomenkielisistä vastauksista alkaa no-partikkelilla, mikä tuo oman mielenkiintoisen lisänsä sen tarkasteluun, millä resursseilla välitämme tietoa toisillemme ja mitä muuta teemme samanaikaisesti. Kysymysten ja vastausten tutkimuksessa on keskitytty esimerkiksi kysymyksen modaaliseen lausetyyppiin, episteemisyyteen ja vastauksen muotoon, mutta sekä vähemmälle huomiolle ovat jääneet hienovaraisemmat keinot kuten vuoron- ja lausumanalkuiset partikkelit, joilla vuoron merkitystä ja tehtävää muotoillaan. Vastauksen no-alkuisuus kuuluu sellaisiin kielen piirteisiin, joiden merkitystä on vaikea hahmottaa tarkasti intuition avulla. Kuulija voi mahdollisesti hahmottaa sävyeron, mutta ilman vuorovaikutustilanteen yksityiskohtaista tutkimusta ei ole pääsyä siihen, mitä vastaaja tekee, kun hän aloittaa vastauksensa partikkelilla. Aloitan työni käsittelemässä no-partikkelia eri esiintymisympäristöissään, ja tarkempi analyysini kohdistuu no-alkuisiin kysymysten vastauksiin sen mahdollisissa kontekstityypeissä.

Tutkimukseni on rohkea uudelleenavaus. Keskustelunanalyyttinen partikkelintutkimus eli Suomessa jonkinlaista nousukautta viime vuosituhannen lopulla ja 2000-luvun taitteessa, jolloin monia partikkeleita tutkittiin, mutta alueen kokonaiskuva on vasta osittainen. Tieto keskustelun rakenteista ja toiminnoista on lisääntynyt huimasti, ja tätä tietoa hyödyntämällä myös partikkeleista nousee esiin paljon enemmän, jos vain tutkijoilla riittää uskallusta palata jo aiemmin koluttuihin aihepiireihin.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FM, kääntäjä Ella Vihelmaa 28.320 €Toislajisten tulkit. Miten ihmiset puhuvat eläinten puolesta ja eläimet ihmisten puolesta?

Humanistinen
4. vuosi
väitöskirjatutkija

Millaisena ihmisen ja toislajisten eläinten vuorovaikutus näyttäytyy kääntämisen näkökulmasta? Miten eläinten äänet välittyvät ihmiskieleen? Tutkimukseni päätavoitteena on kehittää Charles S. Peircen semioottisia käsitteitä soveltaen metodi, jonka avulla erilaisia eläintekstejä voidaan tarkastella käännöksinä. Tämä johtaa myös pohtimaan kääntämisen käsitteen eri merkityksiä.

Väitöskirjani Toislajisten tulkit on suomenkielinen esitys lajienvälisestä kääntämisestä. Siinä yhdistän kehittämieni mallien ja jäsennysten esittelyn eläinsuhteidemme kannalta ajankohtaisten tekstiaineistojen analysointiin.

Tässä yhteydessä sovellan menetelmääni lokkeihin suuntautuvaan vihapuheeseen sosiaalisessa mediassa, Luontoon-portaalin kuvauksiin erämaiden asukeista, koulukirjojen eläinhahmoihin sekä Pentti Linkolan ihmis-, kissa- ja lintutulkintoihin. Useimmat tekstit ovat monitasoisia risteytyksiä, joissa yhdistyvät ihmisen ja eläimen perspektiivit, intentiot, ilmaisumuodot ja kieliopit. Metodini auttaa hahmottamaan, kuinka tekstien kirjoittajat puhuvat eläinten puolesta ja eläimet ihmisten puolesta.

Kehittämäni käsitteelliset työkalut uhmaavat totunnaisia hierarkioita asettamalla samalle lähtöviivalle ihmisten ja toislajisten merkit, oman vakaumuksen mukaiset ja sille vastakkaiset tulkinnat, maallikon ja asiantuntijan näkökulman. Tällaisen mallinnuksen toivon kasvattavan rohkeutta hankalien tilanteiden asialliseen tarkasteluun. Lisäksi koetan tutkijana keskittyä kriittisiin kysymyksiin, sen sijaan että antaisin nurkkakuntaisten traditioiden ohjata ajatteluani.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FT Tomi Visakko 32.400 €Muuntautumisen kulttuuriset teknologiat: Semioottinen käyttäytyminen, refleksiivisyys ja agentiivisuus (Cultural technologies of self-transformation: Semiotic behavior, reflexivity, and agency)

Humanistinen
tutkijatohtori

Tutkimuksessa tarkastellaan keinoja muuntautua sosiaalisesta persoonasta toiseen sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Sosiaalisella persoonalla tarkoitan kulttuurisia henkilönä olemisen moodeja, joihin ymmärretään liittyvän tietynlaisia ominaisuuksia, oikeuksia ja velvollisuuksia. Tutkimuksessa paneudutaan erityisesti ”promotionaalisiin” ja ”liminoidisiin” persooniin. Promotionaalisella persoonalla tarkoitan sellaisia semioottisia prosesseja, joissa henkilöllä on mahdollisuus kontrolloida ja idealisoida niitä ”minuuden merkkejä”, joiden kautta hänestä välittyy kuva niin itselle kuin toisille (esim. erilaisissa itsen markkinoinnin performansseissa, kuten deitti-ilmoituksissa). Liminoidisuudella puolestaan on tarkoitettu tietynlaisten elämänmuotojen, kuten modernin taiteen, reflektoivaa, leikittelevää tai jopa kumouksellisesta suhdetta arkielämän sosiaaliseen järjestykseen. Liminoidiset ympäristöt mahdollistavat ruumiintekniikoiden ja muun semioottisen repertuaarin laajentamisen yksilön arkitottumuksista poikkeaviin suuntiin esimerkiksi erilaisten näyttelijäntyön tekniikoiden ja niitä ohjaavien ideologioiden avulla. Tutkimuksen tavoitteena on ymmärtää henkilöiden mahdollisuuksia laajentaa ja muovata kykyään toimia sosiokulttuurisissa maailmoissa, mikä on olennaista esim. sosiaalisen elämän monimuotoisuuden ja hyvinvoinnin kannalta.

Tutkimus on monitieteinen ja monimenetelmäinen. Tutkimuksen holistisella lähestymistavalla voi edistää eri ihmistieteellisten (ja taiteellisten) traditioiden välistä aitoa yhteistyötä sekä kielentutkimuksen metateoreettisen perustan uudelleenarviointia. Se tuo uudenlaisen näkökulman intersubjektiivisen vuorovaikutuksen ja identiteetin kulttuurisiin prosesseihin. Tutkimuksessa pohditaan myös, miten tiede voi pelkän kuvailun tai selittämisen lisäksi edistää esimerkiksi arkielämän hyvinvointia.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

VTT Liisa Voutilainen 32.400 €Sosiaalinen vuorovaikutus ja fysiologiset tunneprosessit psykoterapiassa

Yhteiskuntatieteellinen
2. vuosi
tutkijatohtori

Psykoterapian toimintaperiaate on erityisellä tavalla sosiaalinen, sillä se perustuu yksinomaan keskusteluun. Tämä tekee psykoterapiasta kiinnostavan tutkimuskohteen, kun halutaan ymmärtää, miten sosiaaliset, mentaaliset ja bio-fysiologiset prosessit ovat yhteydessä toisiinsa. Tutkimuksessani lähestyn tätä kysymystä uudella tavalla, yhdistämällä sosiologisen vuorovaikutustutkimuksen fysiologisten tunneprosessien tutkimukseen. Tutkimuskysymykseni on: miten emootion vuorovaikutuksellinen säätely on yhteydessä terapeutin ja potilaan fysiologiseen emootioprosessiin, joka ilmenee autonomisen hermoston aktivaation vaihtelussa. Analysoimalla terapiaistuntojen videonauhoituksia ja istuntojen aikana tehtyjä fysiologisen aktivaation mittauksia kuvaan, miten terapeutin ja potilaan erilaiset keskustelutoiminnot (esimerkiksi terapeutin uudelleenmuotoilut potilaan puheesta, empatian osoitukset, potilaan samanmielisyys tai erimielisyys terapeutin uudelleenmuotoilujen kanssa) yhdistyvät muutoksiin fysiologisessa aktivaatiossa (esimerkiksi sydämen sykkeessä). Aineiston analyysissä teoreettisena taustana on keskustelunanalyyttinen ymmärrys vuorovaikutuksesta rakenteellisesti jäsentyneenä, reflektiivisenä prosessina. Tutkimuksen empiirinen toteutus on kvantitatiivinen. Tutkimuksen ensimmäinen osatutkimus on raportointivaiheessa ja haen nyt jatkoapurahaa toiseen osatutkimukseen.

Keskustelunanalyttiseen tutkimusperinteeseen on liittynyt agnostinen suhtautuminen keskusteluun osallistujien mielensisäisiin prosesseihin; ne on otettu huomioon vain niiden sosiaalisen ilmiasun suhteen. Tutkimuksessani ylitän tämän, metodologisesti perustellun mutta todellisuudessa keinotekoisen rajan tavoitteenani kuvata uudella tavalla tunteiden säätelyn ja psykoterapiaprosessin sosiaalista luonnetta sekä rakentaa siltaa ymmärtävän sosiologian ja bio-fysiologisen tutkimuksen välille.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Filosofian maisteri Katri Vuola 28.320 €Maalatut puuveistokset Turun keskiaikaisessa hiippakunnassa 1250–1400: veistosten valmistus, hankinta ja käyttö Itämeren alueen historiallisessa kontekstissa

Humanistinen
2. vuosi
väitöskirjatutkija

Ajanjaksolta 1250–1400 on Suomessa on säilynyt noin 130 Turun keskiaikaisen hiippakunnan kirkoissa käytössä ollutta puuveistosta. Veistokset kuuluvat vanhimpaan aineelliseen kulttuuriperintöömme arkeologisen aineiston ohella. Taidehistorian alaan liittyvän väitöstutkimuksen tavoitteena on selvittää monitieteisesti, miten ja missä veistokset on valmistettu, millainen oli veistosten hankintaprosessi sekä miten veistokset ilmentävät muutoksia kirkon kultissa. Lisäksi selvitetään oliko taidekäsityöläisyydelle edellytyksiä Suomen kaupungistuvissa asutuskeskuksissa. Veistosten muodon analyysia painottanut aikaisempi tutkimus on tulkinnut alkuperäkysymyksiä kansallisen historiatutkimuksen viitekehyksestä käsin. Kysymys veistosten alkuperästä on kuitenkin aiemmin oletettua monimuotoisempi. Tutkimuksen ensisijaisena lähteenä ovat Kristusta, Mariaa sekä katolisen kirkon pyhimyksiä kuvaavat veistokset. Menetelmät ovat materiaalinen esinehavainnointi, ikonografinen analyysi, tyylivertailu sekä materiaali- ja rakennetutkimukseen liittyvät luonnontieteelliset menetelmät.

Väitöstutkimus kyseenalaistaa rohkeasti ja monitieteisesti aikaisempia veistostyöhuoneiden toimintaan, veistosten materiaalisuuteen ja veistosten alkuperään liittyviä käsityksiä. Se rakentaa uusia yhteistyöverkostoja ja kehittää tutkimuskäytäntöjä veistoksia hallinnoivien seurakuntien ja kulttuuriperintöalan organisaatioiden välillä sekä haastaa organisaatiot keskusteluun veistosten säilyttämiseksi. Tutkimus edellyttää tekijältään avoimuutta, organisointi- ja yhteistyökykyä sekä matkustusintoa.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

MuT, FM Laura Wahlfors 32.400 €Klassisen musiikin muuttuva kenttä 2000-luvulla: Muusikkouden queer-päivitys

Humanistinen
tutkijatohtori

Tutkimushankkeessani tarkastelen klassisen muusikkouden muuttuvaa kenttää 2000-luvulla. Sukupuolen ja seksuaalisuuden kysymykset ovat nousseet klassisessa musiikissa uudella tavalla neuvoteltaviksi, kun avoimesti sukupuolista tai seksuaalista vähemmistöä edustavia ja sukupuolirooleilla leikitteleviä muusikoita on noussut esiintymislavoille. Mitä on 2000-luvun queer-muusikkous klassisessa musiikissa?

Vastaan kysymykseen tutkimalla tunnettuja avoimesti queerejä muusikoita tai queer-ikoneja (Cameron Carpenter, Jeremy Denk, Stephen Hough, Sharon Isbin, Jean-Yves Thibaudet, Nathalie Stutzmann). Tarkastelun kohteena on myös oma työskentelyni pianistina. Monialainen hanke yhdistää kulttuurista musiikintutkimusta ja muusikkoustutkimusta, sukupuolentutkimusta, esitystutkimusta, etnografista tutkimusta, taiteellista tutkimusta sekä filosofiaa.

Hankkeen tavoitteet ovat: 1) tuottaa uutta tietoa klassisen musiikin queer-käytännöistä sekä 2) klassisesta musiikista kulttuurikriittisenä näyttämönä; 3) kehittää klassisen musiikin esittämisen tutkimusta; 4) valottaa klassisen musiikin heterogeenisyyttä; 5) purkaa klassisen musiikin käytännöissä vaikuttavia vanhanaikaisia ideologioita ja 6) tuoda esiin seksuaalisen toiseuden merkitys yhteiskunnassa. Hanke tuottaa myös queer-konsertin.

Klassisessa musiikissa seksuaalinen ja sukupuolinen toiseus on edelleen tabu. Tähän tarttuminen on rohkeaa; tulee varmasti herättämään reaktioita. Ideologiaa purkamalla pyrin aktiivisesti muuttamaan käsityksiä. Pureudun provokatiivisesti klassisen musiikin ja yhteiskunnan suhteeseen korostamalla muusikoita yhteiskunnallisina toimijoina ja klassista musiikkia kulttuurikriittisenä kenttänä. Yhdistelen ennakkoluulottomasti teorioita ja metodeja. Asetan myös itseni alttiiksi vähemmistön edustajana.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Valtiotieteiden maisteri Heikki Wilenius 28.320 €Oikeuttaminen ja moraali Itä-Jaavan politiikassa

Yhteiskuntatieteellinen
3. vuosi
väitöskirjatutkija

Indonesia on sekä maailman neljänneksi väkirikkain maa että maailman suurin muslimienemmistöinen valtio. Indonesia on myös tuore demokratia, jossa kunnallistason autonomia on poikkeuksellisen suuri. Tutkimuksessani analysoin paikallispolitiikan arkea Itä-Jaavan maakunnassa moraalin antropologian ja oikeuttamisen teorioiden näkökulmista. Tutkimusaineisto keskittyy poliitikkojen julkisiin keskusteluihin ja heidän kohtaamiinsa moraalisiin ongelmiin. Tutkimuksen päämääränä on ymmärtää sitä, miten politiikka Jaavalla luovii yhtäältä perinteisten auktoriteettiverkostojen ja vanhan diktatuurin ajan tapojen, toisaalta kansainvälisten hyvän hallinnon ja islamin diskurssien välillä. Erityisen huomion kohteena on se, miten tällaisessa ympäristössä pystytään neuvottelemaan poliittisia kompromisseja.

Alustavien tutkimustulosteni perusteella analyysini yleinen merkitys on siinä, että hyvin arvopluralistisessa poliittisessa ympäristössä erityisen tärkeitä ovat metatason uskomukset siitä, mitä ylipäätänsä pidetään pätevänä poliittisena keskusteluna tai toimintana. Tutkimalla sitä, miten erilaiset metatason poliittiset uskomukset kohtaavat poliittisessa toiminnassa voidaan ymmärtää eri tapoja oikeuttaa mielipiteitä tai erilaisia moraalisia näkökulmia politiikassa. Tutkimusaineisto kerättiin Itä-Jaavalla osallistuvan havainnoinnin keinoin vuoden mittaisella kenttätyöjaksolla.

Tutkimuksessa sukelletaan sotkuiseen jaavalaisen politiikan arkeen poliitikon näkökulmasta ja katsotaan miten ihmiset navigoivat demokraattisten ideaalien, uskonnollisten normien ja jaavalaisten vastavuoroisuuskäsitysten keskellä. Tutkimus haastaa ohuet ja pintapuoliset analyysit Indonesian politiikan korruptiosta ja kabinettiluonteesta pureutumalla mikrotason interaktioihin ja poliitikkojen näkemyksiin siitä, mikä politiikassa on merkityksellistä ja tärkeää.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Filosofian tohtori Ville Yliaska 32.400 €Keskiluokan responssi talouskriiseihin (1990-2008)

Humanistinen
tutkijatohtori

Tutkimuksen tarkoituksena on tutkia sitä miten keskiluokkaiset yksilöt ja perheet ovat reagoineet taloudellisen “kultakauden” (1950-1975) päättymiseen ja sen tuottamaan statusahdistukseen. Erityisesti tarkastelen 1990-luvun lamaa ja 2008 alkanutta finanssikriisiä.
Toisen maailmansodan jälkeen vallitsi poikkeuksellisen suuri talouskasvu ja matala työttömyys, mutta sen jälkeen talouskasvu ei ole noussut aikaisemmalle uralle. Samalla työttömyyden lisääntyminen, tuloerojen kasvu sekä globalisaation voimasta vähentyneet tehdastyöt ovat nakertaneet keskiluokan asemaa.
Tutkimuskysymyksenä on: miten keskiluokan yksilöt ja perheet ovat reagoineet talouskriiseihin ja epävarmuuden lisääntymiseen? Reagoinnilla tarkoitan sekä emotionaalista responssia että sitä keinovalikoimaa, minkä ihmiset ovat ottaneet käyttöön lama-ajasta ja epävarmuudesta selviämiseksi. Pohjalla on oletus, että taloudelliset olosuhteet vaikuttavat ihmisten tunteisiin ja ajatuksiin sekä siihen miten ihmiset näkevät itsensä. Näin tutkimus kuuluu sekä tunteiden historian että identiteettihistorian piiriin. Uusien identiteettien muotoutumisen myötä tutkimuskohteena ovat myös uuden kulttuurisodat, joita Suomeen syntyi 1990-luvulta alkaen. Tärkeimpänä esimerkkeinä uusnationalismin synty ja "arvokonservatiivit vs. suvaitsevaisto" -jakolinjan muotoutuminen.

Suomen 1990-luvun laman ja yleisesti talouskriisien tunteiden ja selviytymiskeinojen historia on jäänyt tutkimuksessa varjoon, vaikka Suomessa on tutkittu kyllä muiden kriisien (lähinnä sotien) tunteiden historiaa. Aikaisempi lamatutkimus on keskittynyt talouspolitiikan ratkaisujen selvittämiseen sekä laman vaikutuksiin. Arkipäivän ratkaisujen sekä kriisin muutosvoimien analyysi on tekemättä.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Filosofian maisteri Kai Ylinen 28.320 €Urban Graffiti Sites as Cultural Heritage

Humanistinen
väitöskirjatutkija

Väitöskirjassani tutkin graffititaidetta ja graffitialueita kulttuuriperintönä. Tutkimukseni tavoitteena on lisätä tietoa nykygraffitin kulttuuriperintöarvoista ja avartaa keskustelua kulttuuriympäristöjen monimuotoisuudesta ja niiden arvojen muutoksista. Erikokoisia graffitialueita on purettu alueellisten muutosten tieltä jo 1980-luvulta lähtien, eikä niiden uutta graffitikulttuuriin pohjautuvaa aktiivista käyttöä ole katsottu aiheelliseksi huomioida osana muutoksia. Graffitikulttuurin haltuun ottamien rakennusten ja alueiden menettämisestä on kuitenkin viime vuosina käyty kiivasta keskusteltua, eikä niiden täysivaltainen poistaminen enää 2010-luvulla näyttäydy yksiselitteisenä. Voiko nykygraffiti siis olla kulttuuriperintöä? Mitkä ominaisuudet tekevät kulttuuriympäristöstä arvokkaan? Kuinka urbaania taidetta ja vaihtoehtoista urbaania kulttuuria voidaan suojella ja säilyttää? Entä mitä menetämme, mikäli graffitin kaltaisia taiteen muotoja ei säilytetä? Väitöskirjani on empiirinen, laadullinen ja kriittinen tutkimus, joka kohdistuu kulttuuriperintö- ja kulttuuriympäristötyöhön pääasiassa Pohjois- ja Keski-Euroopassa.

Luonteeltaan luvattoman taiteen ja ränsistyneiden urbaaneiden joutomaiden esiinnosto arvokkaana kulttuuriperintönä ei ole helppo tehtävä. Myös päätökset graffitin ja graffitialueiden dokumentoinnista, suojelusta ja säilyttämisestä vaativat usein päätöksentekijöiltä rohkeutta. Niinpä teoreettis-filosofista ja kriittistä keskustelua aiheesta tarvitaan enemmän, jotta päätöksiä näiden alueiden säilyttämisestä voidaan ylipäätään tukea.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

VTM Tuukka Ylä-Anttila 28.320 €Populismi ja muuttuvat poliittiset käytännöt

Yhteiskuntatieteellinen
4. vuosi
väitöskirjatutkija

Perussuomalaisten (PS) nousu valtavirtapuolueeksi osana eurooppalaista populistien voittokulkua on merkittävin muutos sodanjälkeisen Suomen politiikassa. Tämä tutkimus analysoi tuota muutosta apunaan Laurent Thévenot’n sitoumusten sosiologia, joka mahdollistaa poliittisten väitteiden oikeutustapojen tarkastelun. Murroksessa eivät ole vain valtasuhteet vaan myös politiikanteon tavat. Populistista, henkilökohtaiseen kokemukseen vetoavaa puhetta esiintyy usein myös arkisessa esipoliittisessa puheessa, josta poliittinen osallistuminen kumpuaa. Helsinki Research Group for Political Sociology -ryhmässä sekä kansainvälisessä yhteistyössä tehtävä tutkimus perustuu laskennallisten ja laadullisten menetelmien yhdistelmään. Se koostuu neljästä artikkelista, jotka käsittelevät talouskriisin ja populismin nousun yhteyttä, PS:n politiikan sukupuolittuneisuutta, yhteisöllisten tunnekokemusten käyttöä populistisessa politiikassa sekä populistisen argumentaation leviämistä sosiaalisessa mediassa ja puoluepolitiikassa. Lopuksi väitöskirjan täydentää yhteenveto, joka ottaa kantaa populismin teorian uudistamiseen sekä esittää saatujen tutkimustulosten valossa johtopäätökset siitä, miten suomalainen demokratia ja politiikanteko ovat muuttumassa.

Tutkimus tarkastelee politiikkaa osana arkipäiväistä toimintaa, johon kaikki osallistuvat, ei vain poliitikkojen tekemisinä kabineteissa. Väitän, että politiikan muutokset seurailevat laajempia kulttuurisia muutoksia, joita jäljitän uudenlaisilla sosiaalisen median big data -aineistoilla ja teknisillä menetelmillä, yhdistettynä teoreettiseen ymmärrykseen. Uusilla automaattisen tekstianalyysin menetelmillä aion tarkastella huomattavasti laajempia aineistoja kuin on aiemmin tehty.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

TkL, tohtorikoulutettava Jenni Ylä-Mella 32.400 €Kestävän energian ja cleantech-sovellusten kierrätyksen haasteet: Loppuvatko kriittiset materiaalit?

Ympäristöntutkimus
tutkijatohtori

Tutkimus keskittyy moneen tämän päivän avainhaasteeseen: kestävään uusiutuvaan energiaan, resurssitehokkuuteen ja materiaalien kriittisyyteen. Lähtökohta on, että tulevaisuuden energiaratkaisujen ja cleantech-sovellusten käyttöönottosuunnitelmat perustuvat pääosin taloudellisiin tavoitteisiin ja vähähiilisyyteen, eivätkä ne huomioi kriittisten materiaalien aiheuttamia rajoitteita.
Tutkimus kartoittaa tulevaisuuden energiateknologioiden ja cleantech-sovellusten kierrätysmenetelmiä kriittisten materiaalien talteenoton maksimoimiseksi sekä tarkastelee materiaalivirta-analyysin (MFA) ja elinkaariarvioinnin (LCA) avulla kriittisten materiaalien häviöitä elinkaaren eri vaiheissa.
Tutkimus tuottaa uutta tietoa materiaalihäviöiden mekanismeista ja kriittisten materiaalien käytön tehokkuudesta elektroniikan suunnittelun, tuotannon, käytön ja loppuhallinnan välillä olevien kuilujen pienentämiseksi. Tutkimuksessa ehdotetaan myös uusia strategisia kierrätystavoitteita ja suosituksia hiilivapaiden energiateknologioiden ja cleantech-sovellusten kierrätykseen arvokkaimpien materiaalien häviöiden minimoimiseksi. Aluksi tutkimus keskittyy valittujen case-sovellusten ja tiettyjen kriittisten materiaalien häviötarkasteluihin, jälkipuoliskolla kartoitetaan kriittisille materiaaleille sopivat kierrätysteknologiat sekä sovelletaan aikaisemmin tuotettua tietoa materiaalihäviöiden mekanismeista strategisten kierrätystavoitteiden ja -suositusten luomiseen.

Kestävän energian ja cleantech-sovellusten laaja-alaiset käyttöönottosuunnitelmat eivät huomioi kriittisten materiaalien riittävyydestä aiheutuvia materiaalirajoitteita. Hiilivapaiden uusiutuvien energiateknologioiden jätteidenhallinta on vielä pitkälti kartoittamaton aihealue; käytännössä alalla ei tutkimusta vielä lainkaan. Tulosten odotetaan olevan merkityksellisiä ja hyödyllisiä uusien strategisten tavoitteiden asettamiseksi uusiutuvien energiateknologioiden loppukäsittelyinfrastruktuurille.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FM Henni Ylänne 28.320 €Laidunnuksen ja ilmastonmuutoksen yhteisvaikutukset subarktisten ekosysteemien hiilivarastoihin

Ympäristöntutkimus
väitöskirjatutkija

Käsittelen väitöskirjassani porojen laidunnuspaineen ja ilmaston lämpenemisen vaikutuksia pohjoisten ekosysteemien hiilenkiertoon. Tutkimuskysymyksinäni kysyn, muuttuuko tundra-alueiden hiilivarastojen vaste lämpenemiselle paikallisen porojen laidunnuspaineen mukaan, mitkä paikalliset tekijät säätelevät vastetta ja mitkä prosessit vaikuttavat tundramaiden hiilen kiertoon nyt ja vastaisuudessa.

Tutkimuksessa yhdistelemme kahden pitkäaikaisen lämmityskokeen tuloksia todellisuudessa tapahtuneisiin ajallisiin muutoksiin. Sekä kokeissa että seurantatutkimuksissa mittaamme hiilen määrää kasvillisuudessa, karikkeessa ja maaperässä (=hiilivarastot) sekä arvioimme hiilen kiertoon vaikuttavia prosesseja, kuten yhteyttämistä, ekosysteemihengitystä, mikrobihengitystä ja mikrobien ulkopuolisten entsyymien aktiivisuutta.

Tutkimuksen tulosten avulla pyrimme luomaan konkreettisen arvion siitä, miten ilmaston lämpeneminen ja laidunnus muuttavat subarktisten ekosysteemien kykyä sitoa ja vapauttaa ilmakehän hiilidioksidia. Aihe on ajankohtainen ja globaalisti merkittävä, sillä arktisen alueen maaperässä on suuret määrät hiiltä, joka saattaa vapautua ilmakehään jos mikrobien aktiivisuus kasvaa enemmän kuin kasvien yhteyttäminen.

Tutkimukseeni sisältyy useita uusia avauksia kansainvälisesti kiinnostavasta aiheesta. Laiduntajia esiintyy maailmanlaajuisesti, kuitenkaan näiden merkitystä osana paikallista hiilenkiertoa ei ymmärretä. Tuottamalla uutta ymmärrystä, pyrimme luomaan edellytyksiä ilmastonmuutoksen paikallisten vasteiden tarkempaan mallinnukseen. Tulevaisuudessa parempaa tietoa voisi käyttää myös apuna hiilineutraalissa maankäyttösuunnittelussa. Tematiikkaa voidaan soveltaa myös arktisten alueiden ulkopuolelle.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FT Konstantin Zamyatin 32.400 €Can Nationalism Be Imported? Internationalization of the Ethnopolitical Conflict in Russia’s Republic of Mari El in the mid-2000s

Humanistinen
3. vuosi
tutkijatohtori

The Mari people, an ethnic minority in Russia, reserved themselves a place on the international political map in 2005, when an ethnopolitical conflict in their ethnic republic became widely known in Europe and elsewhere. However, the sources, dimensions and consequences of this conflict as well as the reasons for its internationalization remain understudied. This research into the development of the confrontation in the Mari Republic is to be conducted within the interdisciplinary academic framework of Finno-Ugrian studies, because it was precisely Finno-Ugric co-operation that was a prerequisite for the emergence of an international dimension in the conflict. The three-year project includes extensive fieldwork with help of the methods of mass media content analysis, discourse analysis, participatory observation, in-depth interviews and other methods. During the third year, the intention is to analyse the Russian official endeavour at the ‘domestication’ of ethnopolitics as an aspect of the country’s pursuit of a nation-building agenda and to finalize the work on the project. The approach of this interdisciplinary project is not restricted to an attempt at the empirical reconstruction of the course of historical events, but rather the study intends to utilize insights from the studies on ethnicity and nationalism with an emphasis on political science and international relations in order to test competing theories explaining the internationalization of inter-ethnic relations.

Russia’s current political situation complicates independent scientific research on sensitive topics in the Russian politics, such as the country’s ethnic policy or foreign relations. Russian academic publications on the conflict in Mari El in the mid-2000s were agenda-driven and largely coincided with the official interpretation of the events as ones insinuated ‘from abroad’. This study is the first attempt to produce a more balanced account of the political developments in the republic.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Research Scholar Barry Zellen 32.400 €Tribal Buffer Zones and Regional Stability in the Polar and Oceanic Regions

Yhteiskuntatieteellinen
tutkijatohtori

Tribe-state partnerships are especially important in remote border zones where the assertion of state sovereignty remains most muted. While some more conflict-prone border zones manifest a persistent fault-line between traditional indigeneity and more contemporary assertions of sovereignty, the existence of porous borders that facilitate a fluid flow of indigenous peoples, ideas and customs across state frontiers can in some cases foster a more collaborative environment. If well-managed, these frontier regions may provide a foundation for a stable regional order, offering on a micro-scale what buffer states have offered in the past.

In particular, Arctic and subarctic trans-state indigenous homelands have experienced increasingly inclusive and collaborative governance that aspires to integrate the interests of tribe and state, and even where inter-ethnic conflicts persist, they appear less sectarian and polarizing in nature, leading to more stable international frontiers, presenting us with a compelling new model to apply to frontier zones elsewhere in the world like the conflict-embroiled ethnically-complex frontier regions seen across the Middle East, South Asia and Southeast Asia where regional conflicts fester.

This project will look comparatively at the Saami, Inuit, Athabaskan, Dayak and Hill Tribe homelands to identify commonalities and differences and to help build a new model for tribe-state buffer zones for potential application elsewhere in the world.

This is a bold initiative that looks to Arctic, Subarctic and Tropical regions where tribal and sub-state peoples have co-existed with modernizing states for centuries without the persistent and protected conflicts seen elsewhere in the world such as the Middle East. Conflicts remain but methods for co-managing native lands and resources and asserting a more collaborative form of sovereignty present the world with a new, bold model for peacefully managing border zones based on indigenous values.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Post-Doc Researcher Liandong Zhu 32.400 €Continuous Production of Biodiesel and Biogas from Microalgae Cultivated with Livestock Waste Compost

Ympäristöntutkimus
2. vuosi
tutkijatohtori

Increased necessity to overcome oil dependence on foreign sources along with growing concerns over ever-increasing CO2 levels have intensified the search for renewables. Microalgae have huge potential to help fulfil the demand of energy supply and mitigate CO2 via biofuels production.
The objective of this proposal is to testify the integration of microalgae cultivation with livestock waste compost for waste management and biofuels production. The microalgal biofuel applications appear to be strongly economically convenient only in conjunction with waste management. In this study, the livestock waste compost with different nutrient levels will be used to cultivate microalgae to unveil the nutrient uptake ability and the productivity of biomass, lipids and biodiesel; microalgal leftovers after biodiesel production will be digested to exam the potential biogas yields; water footprint and energy balance of microalgal biofuel production will be evaluated; the relative cost-effectiveness analysis (CEA) of microalgal biofuel production will be determined. The conclusions will follow, showing if there exist possible scenarios in which livestock waste compost could be efficiently and economically used to cultivate microalgae for biofuels production as well as the scenarios in which it is not.
The findings of this project are based on experiments, and therefore this study lies in the scope of quantitative investigation.

There is limited information published on the livestock waste compost application in microalgal cultivation for continuous production of biodiesel and biogas. The results from this study will enrich and update the relative literature. This research can offer technical guidance for the energy industry (e.g., Fortum Corporation). In addition, this research can help livestock enterprises (e.g., Pellon Group) solve the waste problems, putting forward an efficient solution for waste management.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti