Myönnetyt apurahat ja residenssipaikat

Jakautuuko Suomi? -ohjelman (2014–15) tavoitteena on lisätä ymmärrystä sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta ja eriarvoisuudesta. Säätiö rahoittaa toimittajien ja tutkijoiden yhteishankkeita, jotka pureutuvat eriarvoisuuteen ja sen käsittelyyn yhteiskunnassa, eli voivat tehdä teemaan liittyvää tutkimusta ja tuoda tutkimuksen tuloksia julkisuuteen.

Selaa arkistoa

VTT, dosentti Anu-Hanna Anttila ja työryhmä355.053 €Ajolähtö. Nuoret aikuiset uuden työn markkinoilla -hanke tutkii 18–35-vuotiaiden työnteon, ajankäytön ja tulojen jakoa Kymenlaaksossa ja Helsingissä. Toteuttajina työryhmä ja Suomen Kuvalehti

Ajolähtö-hankkeessa tutkimusryhmä ja Suomen Kuvalehti tutkivat yhdessä matalapalkkatöissä tai yrittäjämuotoisesti työskenteleviä nuoria aikuisia, jotka ovat muuttaneet Kymenlaaksosta Helsinkiin tai asuvat yhä Kotkan ja Kouvolan alueella. Nuorilla toistaiseksi voimassa olevan palkkatyösuhteen rinnalla ovat yleistyneet prekaarityö, epätyypilliset työsuhteet sekä erilaiset itsen työllistämisen muodot. Yrittäjyyttä on tarjottu yhtenä ratkaisuna toimeentulon epävarmuuteen. Helsinki vetää, kun taas Kouvola ja Kotka ovat Suomen muuttotappiollisimpia kuntia, joissa nuorisotyöttömyys on korkea. Pääkaupungissa asumis- ja elinkustannukset ovat kuitenkin korkeammat, eikä työpaikka välttämättä ole yhtään sen pysyvämpi. Hankkeessa tutkimme journalismin, valokuvan ja etnografian keinoin 18–35-vuotiaiden (N=40) työn, ajankäytön ja tulojen alueellista jakoa. Yhdistämme uudella tavalla journalismin ja valokuvan nuoriso- ja työelämän tutkimukseen. Itsen työllistämisen ja prekaarityön etnografia antaa ajankohtaista tietoa ajankäytön itsesäätelystä ja toimeentulosta. Hanke tuottaa juttuja ja reportaaseja Suomen Kuvalehteen (myös sähköisesti), valokuvanäyttelyn, loppuseminaarin sekä tieteellisiä artikkeleita. Näin tuottuu yhteiskunnallisesti merkittävää tietoa uuden työn markkinoista sekä nuorten toimeentulon ja ajankäytön eriarvoisuudesta. Ajolähtö on myös ikkuna koko maassa käynnissä olevaan rakennemuutokseen teollisesta yhteiskunnassa kohti jälkiteollista, tietoteknistyvää palveluyhteiskuntaa.Teemme journalismin, taiteen ja tieteen keinoin kriittistä analyysia ansiotyön muutoksista sekä alueellisesta eriarvoisuudesta toimeentuloon. Hankkeen nuoret aikuiset ja tutkimusryhmä sitoutuvat arkailemattomaan otteeseen: tuotamme jopa epämukavaa ja ravistelevaakin tietoa pakosta lähteä työn perässä tai jäädä sinnittelemään syystä tai toisesta. Uskallamme näyttää hankkeemme eri tuotoksissa, että tietäminen on huteraa eikä päätöksenteko noudata olettamuksia saati työvoimapoliittisia linjauksia.

DocSocSc, Professor Laura Assmuth ja työryhmä289.200 €"Eriarvoisuus liikkeessä: Ylirajaiset perheet Virossa ja Suomessa" - tiedettä, taidetta ja journalismia ylirajaisesti "Inequalities in Motion: Transnational Families in Estonia and Finland"

Hankkeessa tarkastellaan Viron ja Suomen välistä muuttoliikettä ja pendelöintiä sekä näihin liittyvää eriarvoisuutta. Viro ja Suomi muodostavat aidosti ylirajaisen alueen: kymmenet tuhannet ihmiset ylittävät säännöllisesti Suomenlahden, jotkut jopa viikottain, toiset muutaman kerran vuodessa. Ylirajainen liikkuvuus ei muuta ainoastaan ulkomailla työskentelevien elämää. Yksilökeskeisen näkökulman muuttoliikkeeseen on yhä suuremmassa määrin korvannut tietoisuus siitä, että kaikilla muuttajilla on perhesidoksia, riippumatta sitä muuttavatko he yksin vai läheistensä kanssa. Hankkeessa keskitymme perheiden pärjäämiseen uusissa olosuhteissa sekä liikkuvuuden subjektiivisiin ja tunneperäisiin ulottuvuuksiin: miten ylirajainen perhe-elämä ja siihen kytkeytyvä eriarvoisuus koetaan ja miten eri perheenjäsenet tästä kertovat. Metodologisesti lähestymistapamme on innovatiivinen: näkökulma on etnografinen, mutta tutkijat käyttävät useita eri menetelmiä osallistuvasta havainnoinnista ja tutkittavien mukana liikkumisesta lasten sadutukseen ja piirrättämiseen. Taiteilijat panostavat monipuolisten visuaalisten metodien muodossa, ja journalisti tuo mukaan yksilöiden näkökulman ja perheiden tarinat muutosta. Tutkittavien ihmisten ja perheiden määrä on rajallinen, ja yhteistyötä samojen perheiden kanssa tehdään koko kolmen vuoden projektin ajan. Hankkeen tuloksia esitellään suurelle yleisölle paitsi tekstien (artikkelit, kirjat, blogi) myös dokumenttifilmin, (sarja)kuvien ja katutaiteen keinoin.Tieteen, taiteen ja journalismin välisiä sekä kansallisia rajoja ylittävä tutkimushanke ja –asetelma tuottaa uudenlaista ymmärrystä liikkuvuuteen ja ylirajaiseen perhe-elämään kytkeytyvästä eriarvoisuudesta. Ylirajaisuuden subjektiiviseen ja emotionaaliseen puoleen paneudutaan sensitiivisen tutkimusotteen ja innovatiivisten työskentelymenetelmien avulla. Tuloksena on monipuolisia visuaalisia ja taiteellisia tuotoksia. Tavoitteena on saavuttaa myös laaja yleisö molemmissa tutkittavissa maissa.

Ekoyhtiö Huili OY 25.440 €Leipäjonot, eriarvoisuus ja ruokahävikki. Journalistinen kuvaus leipäjonojen roolista yhteiskunnan eriarvoistumiskehityksessä ja pyrkimyksessä ruokahävikin vähentämiseen

Nykyinen leipäjonojärjestelmä, jossa vähävaraiset saavat kauppiaiden lahjoittamaa ylijäämäruokaa, esitetään julkisuudessa kaikki voittaa –ratkaisuna. Hyvällä tarkoituksella on kuitenkin kääntöpuoli. Leipäjonot eivät ole ratkaisu köyhyyteen, päinvastoin. Ihmiset jäävät köyhyyteen ja jonoihin vuosiksi. Jopa puolet leipäjonojen asiakkaista hakee sieltä ruokaa säännöllisesti. Hankkeemme tutkii, miten leipäjonot vaikuttavat kaikkein huono-osaisimpien asemaan. Kohentavatko ne ihmisten hyvinvointia vai lisäävätkö ne ravitsemus- ja terveyseroja? Lisäksi hanke tutkii, ovatko leipäjonot todella tehokas tapa estää ruokahävikkiä vai ylläpitävätkö ne nykyisenlaista tuhlausta. Ruokahävikki on vakava ekologinen ongelma. Kun mukaan otetaan kauppa, elintarviketeollisuus, ravintolat ja kotitaloudet, on ruokahävikki noin 62–86 kiloa suomalaista kohti vuodessa. Maapallolla ei ole varaa nykyisenlaiseen ruuan tuhlaukseen. Kuitenkin merkittävä osa leipäjonoissa jaettavasta ruuasta on Euroopan unionin maataloustuotannon ylijäämää. Hankkeemme valottaa, miksi ruokaa tuotetaan EU:ssa liikaa ja miten ylituotanto kulkeutuu köyhille suomalaisille. Leipäjonoihin liittyy useita intressejä: kaupat pitävät suurella valikoimallaan yllä ilmiötä. Valikoimat ovat kahdessa vuosikymmenessä kolminkertaistuneet. Yksi syy valikoimien kasvuun on keskiluokan halu erottua ruokavalioilla. Niin kauan kun on hävikkiä, hyväntekeväisyysjärjestöillä on jaettavaa.Leipäjonoista raportoidaan mediassa yleensä sapluunamaisesti. Esiin nostetaan ruokahävikin vähentäminen, hyväntekeväisyysjärjestöjen hyvän tekeminen ja jonojen pituus. Tästä poiketen nostamme hankkeessa esiin uusia näkökulmia aiheeseen. 1) Leipäjonot eivät ratkaise köyhyyttä 2) Ne ylläpitävät ravitsemus- ja terveyseroja 3) Leipäjonot eivät ratkaise ruokahävikkiä, joka johtuu kaupan rakenteista ja ylituotannosta 4) Keskiluokan kasvava halu erottautua ruokavaliolla lisää hävikkiä.

Professori Laura Huttunen ja työryhmä221.500 €Maailma lähiössä: Islam, Suomi ja arki Turun Varissuolla

Tässä hankkeessa tarkastellaan journalistisin, kaunokirjallisin ja sosiaalitieteellisin välinein kahta suomalaista yhteiskuntaa lävistävää jakolinjaa sekä niiden globaaleja kytköksiä: ensiksi suomalaisten ja muslimitaustaisten maahanmuuttajien välille syntyneitä jakolinjoja, toiseksi eri muslimiryhmien välisiä jännitteitä. Siis kuinka globaalit jännitteet näkyvät suomalaisen monikulttuurisen lähiön arjessa, ja millaisia jakolinjoja ne tuottavat? Hankkeessa tuotetaan erilaisia aihetta tarkastelevia tekstejä erilaisille yleisöille: ns. suurelle yleisölle, viranomaisille ja tutkijoille. Hankkeessa nojaudutaan sosiaaliantropologisen tutkimuksen sekä tutkivan journalismin perinteisiin ja nostetaan osallistuva havainnointi, siis aktiivinen arkeen osallistuminen, keskeiseksi tiedon tuottamisen keinoksi. Tutkiva katse kohdistetaan arkielämään monikulttuurisessa Varissuon lähiössä Turussa, erityisesti voimakkaasti kasvaneen muslimiväestön ja kantaväestön välisiin suhteisiin sekä muslimiväestön sisäisiin jakolinjoihin. Varissuo on Suomen kansainvälisimpiä lähiöitä. ja Varissuolla konkretisoituvat monet Suomen etnisestä ja uskonnollisesta jakautumisesta käydyn keskustelun teemat. Hankkeessamme tätä monimutkaista sosiaalista kenttää kartoittavat irakilaistaustainen mutta pitkään Suomessa asunut kirjailija-toimittaja sekä suomalaistaustainen, pitkään arabimaissa työskennellyt sosiaaliantropologi.Tämä hanke on rohkea ja innovatiivinen, koska se yhdistää toisiinsa kaunokirjallisuuden, journalismin ja akateemisen tutkimuksen lähestymistapoja. Se on toteuttamistavaltaan rohkea, koska sen tekijät sitoutuvat jalkautumaan puoleksi vuodeksi tutkimiensa ihmisten arkeen. Se on rohkea myös tarttuessaan kiihkeitä tunteita herättävään aiheeseen. Se on innovatiivinen yhdistäessään antropologian ja tutkivan journalismin tiedonhankintaperinteet.

Itä-Suomen yliopisto, Yhteiskuntatieteiden laitos 146.500 €Kaksi Suomea - Yhteiskunnalliset erot ja jaot 2010-luvun Suomessa (KASU)

Kaksi Suomea (KASU) -hankkeessa analysoidaan suomalaisen yhteiskunnan jakautumista 2010-luvulla kolmesta näkökulmasta käsin, jotka ovat koettu eriarvoisuus, terveys- ja hyvinvointierot sekä visuaalinen eriytyminen. Näitä teemoja yhdistää väestöryhmien välisen sosiaalisen etäisyyden analysointi ja journalistinen raportointi. Hankkeessa tuotetaan näihin kolmeen toisiaan vahvistavaan teemaan perustuva kokonaiskuva suomalaisen yhteiskunnan tilasta sekä tehdään tältä pohjalta sekä mediayhteistyötä että yhteiskuntapoliittiset johtopäätökset. Aineistona käytetään yhdessä Helsingin Sanomien kanssa kerättävää mediajournalistista nettiaineistoa, väestöaineistoja ja huono-osaisuuden notkelmista tehtyjä kerättyjä näytteitä (leipäjonot, huuimeidenkäyttäjät) sekä valokuvia eri sosioekonomisissa asemissa olevien suomalaisten arjesta. Analyysissä käytetään monimuuttujamenetelmiä, datanlouhintaa ja sisällönerittelyä sekä visuaalisen tutkimuksen menetelmiä.Itä-Suomen yliopiston (UEF) johtamassa konsortiossa on kumppaneina mukana kaksi freelancerjournalistia, DIAK sekä Valokuvataiteilijoiden liitto yhteistyössä Valokuvataiteen museon kanssa. KASU:n mediapartnereina toimivat Helsingin Sanomat, Kotimaa, Savon Sanomat (yhteistyössä maakuntalehtien kanssa) sekä Helsingin Diakonissalaitos. Mediapartnerit koulutetaan työpajassa. KASU toteutetaan vuosina 2015-2017.Suomalaisen yhteiskunnan tilan analysointi edellyttää eri tieteenaloilta tulevien tutkijoiden, taiteilijoiden ja journalistien välistä yhteistyötä, jossa eri osapuolet tuovat toisiaan kunnioittaen yhteistä lisäarvoa prosessiin. KASU-hanke osoittaa suomalaisen kasvun ja työllisyyden politiiikan eriarvoistavat rakenteet ja luo luotettavan kiinnekohdan kohta satavuotiaan Suomen sosiaalisen tilan arvioimiselle sekä yhteiskuntapolitiikan uudelleensuuntaamiselle tasa-arvoistavampaan suuntaan.

KTT Paavo Järvensivu ja työryhmä287.000 €Realiteetit ja visio Suomesta: Tutkijaryhmän ja Ylen yhteiskuntatoimituksen kaksivuotinen yhteistyöhanke

Ympäristö- ja resurssikriisit sekä ilmastonmuutosta hillitsevät päästörajoitukset heijastuvat nyt ja tulevaisuudessa kaikkialle yhteiskuntaan ja niiden ennakoidaan voimistavan yksilöiden, alueiden ja eri toimialojen eriarvoistumista. Riskien hallinta edellyttää laaja-alaista tutkimusta sekä aktiivista vuorovaikutusta tutkimuksen, kulttuurialojen, tiedonvälityksen ja päätöksenteon välillä.Hanke tukee aihepiirin käsittelyä Suomessa kokoamalla Ylen yhteiskuntatoimitukselle tieteellistä tutkimustietoa ja kulttuurisia näkökulmia, rakentamalla yhteyksiä keskeisiin kansainvälisiin toimijoihin, tuomalla ulkomaisista medioista uusia toteutustapoja aiheiden käsittelyyn ja luomalla tutkijoille selkeän käsityksen ajankohtaisjournalismin toimintatavoista. Yle sitoutuu yhteistyöhön tutkimusryhmän kanssa ja julkaisee teemaan liittyviä sisältöjä. Yle tekee juttujen julkaisemispäätökset itsenäisesti, journalistisin perustein.Hankkeen tavoitteena on lisätä ymmärrystä ympäristö- ja resurssikriisien vaikutuksista eriarvoistumiseen Suomessa ja kehittää niihin liittyvää tutkimuksellista, journalistista ja taiteellista yhteistyötä ja viestintää. Haasteena on yhtäältä uuden tiedon ja uudenlaisten näkökulmien tuottaminen, mutta toisaalta kyse on vahvasti myös uudenlaisista viestintätavoista, jotka eivät perustu jo tapahtuneen kertomiseen vaan ennakoivat tulevia, yhteiskuntaan joka tasolla vaikuttavia muutoksia.Hanke käynnistyy elokuussa 2015 ja kestää kaksi vuotta.Tämä on ensimmäinen kerta, kun Suomessa journalistit ja poikkitieteellinen tutkijaryhmä tekevät laajaa, pitkäkestoista ja tiivistä yhteistyötä kehittääkseen vaikuttavaa viestintää, joka käsittelee vakavien ympäristö- ja resurssikriisien seurauksia suomalaiseen yhteiskuntaan ja erityisesti eriarvoistumiseen.

Dosentti Anu Kantola ja työryhmä215.900 €Promillen projekti. Irtoavatko talouden eliitit Suomesta?

Promillen projekti tutkii, ovatko suomalaiset talouden eliitit irtoamassa muusta yhteiskunnasta. Yhteiskunnan huipulla olevien tulot ovat kasvaneet viime vuosikymmeninä nopeammin kuin muiden tuloryhmien ja projekti ottaa lähtökohdakseen ylimmän, noin promillen suuruisen tuloluokan. Selvitämme ylimmän promillen tulorajat ja perkaamme verotustiedoista kuvan siitä, ketä promilleen kuuluu. Täydennämme kuvaa selvittämällä journalistisella työllä varakkaimpien joukkoa. Tietojen varassa erotamme eliitin joukosta esiin nousevia yhteiskunnallisesti kiinnostavia eliittiryhmiä ja haastattelemme heitä. Selvitämme miten talouden eliitit itsensä näkevät, millainen identiteetti heillä on, ja millainen suhde heillä on yhteiskuntaan. Ovatko taloudelliset eliitit tai jokin osa niistä irtoamassa muusta yhteiskunnasta, ja jos, niin miten se ilmenee ja mikä sitä selittää? Projekti yhdistää journalismia ja yhteiskuntatieteellistä eliittitutkimusta. Työryhmässä ovat dosentti Anu Kantola ja PhD Hanna Kuusela Helsingin yliopistosta sosiaalitieteiden laitokselta sekä toimittaja Jyri Hänninen Helsingin Sanomista. Projekti hyödyntää Helsingin Sanomien hallussa olevia vero- ja omistustietojen tietopankkeja. Eliittejä lähestytään tutkijahaastatteluilla. Projektin tuloksia julkaistaan monipuolisesti journalismina, tieteellisenä artikkeleina, kirjana ja valokuvanäyttelynä.Promillen projekti on rohkea avaus, koska talouden eliitit ovat tärkeitä, mutta suojattuja ja usein hiljaisia vallankäyttäjä. Tutkimus hankkii uutta tietoa tästä joukosta, ja koska eliittejä on tutkittu vähän, tutkimus kiinnostaa varmasti myös kansainvälisesti. Projekti yhdistää myös uudella tavalla tutkimusta ja journalismia, hyödyntää molempien parhaita puolia ja pyrkii herättämään rohkeasti merkittävää yhteiskunnallista keskustelua eliiteistä ja niiden roolista yhteiskunnassa

YTT, dosentti, akatemiatutkija Suvi Keskinen ja työryhmä272.463 €Pysäytetyt - Etnisen profiloinnin tilat, merkitykset ja käytännöt

Useissa Euroopan maissa on viime vuosina leimahtanut monietnisten lähiöiden mellakoita, jotka ovat saaneet alkunsa poliisin käyttämästä väkivallasta ja nuorten epäoikeudenmukaiseksi kokemasta kohtelusta. Monietnisten lähiöiden asukkaat kritisoivat poliisin pysäyttämis- ja henkilöllisyystodistusten tarkistuskäytäntöjä sekä ulkonäön ja ihonvärin perusteella toteutettavaa valikointia. Suomessa aiheesta ei ole tehty perusteellista tutkimusta, eikä ilmiön laajuudesta tai sen ilmenemismuodoista ole tietoa. Mediauutisoinneista ja muihin tutkimuksiin sisältyvistä viitteistä voidaan kuitenkin päätellä, että etnistä profilointia esiintyy myös Suomessa ja ilmiön tarkempi tutkiminen on tarpeen.Tämä hanke selvittää etnisen profiloinnin esiintymistä Suomessa, sen yleisyttä, muotoja ja niitä tulkintoja, joiden kautta etnisen profiloinnin kohteena olevat vähemmistöjen jäsenet ja poliisiviranomaiset asiaa tarkastelevat. Hankkeessa analysoidaan myös niitä käytäntöjä ja logiikkoja, jotka johtavat etniseen profilointiin. Hankkeen tavoitteena on tieteen, taiteen ja journalismin keinoin lisätä ymmärrystä ilmiöstä ja tuoda se yhteiskunnallisesti näkyväksi. Tutkimuksessa käytetään sekä kvantitatiivisia että kvalitatiivisia aineistoja (kysely, haastattelut, havainnointi, päiväkirjat). Hankkeen tuloksena syntyy tutkimusjulkaisuja, mediateksteja valokuvineen, interaktiivinen webdokumentti, valokuvanäyttely ja sen yhteydessä järjestettävät keskustelutilaisuudet.Tutkimme ensi kertaa Suomessa ilmiötä, etnistä profilointia, jota ei tunnisteta ongelmaksi, mutta joka suomalaisiin tutkimuksiin sisältyvien viittausten, mediauutisoinnin ja sen kohteeksi joutuneiden kertomusten perusteella on todellinen yhteiskuntaamme jakava ilmiö. Hanke tuo tietoa myös ilmiön sukupuolittumisesta ja sukupolvittumisesta. Se on toimittajien, tutkijoiden ja taiteilijoiden yhdessä suunnittelema ja tuloksena syntyvä interaktiivinen webdokumentti on uusi journalistinen muoto.

Terveystieteen tohtori (Sosiaali- ja terveyspolitiikka) Lauri Kokkinen ja työryhmä114.600 €Terveyden luokkakuva: Pohjois-Karjala-projektin perilliset 2010-luvun Suomessa

Erittelemme terveyseroja tuottavia ”pieniä mekanismeja” vuonna 1964 syntyneiden pohjoiskarjalaisten miesten ryhmässä, hyödyntäen haastattelu-, arkisto- sekä rekisteriaineistoja. Viitekehyksessämme yhdistyy antropologinen terveyden mikroprosessien ymmärtäminen väestön terveyttä hahmottaviin makroviitekehyksiin tarkastelemassamme ainutkertaisessa ajallisessa ja paikallisessa kontekstissa. Monia näkökulmia avaavien lähteiden kautta muodostuu monikerroksinen kuva siitä, kuinka terveys kytkeytyy erilaisiin aineellisiin, sosiaalisiin, tiedollisiin, poliittisiin ja kulttuurisiin resursseihin ja kuinka erilaiset sukupolvien jatkumot mahdollisesti näkyvät terveyden pitkällä jatkumolla. Näin sukupolviketjut, paikalliskulttuurit ja elinkeinorakennemuutokset piirtyvät terveyden ulottuvuuksien taustalle. Eritaustaisten pohjoiskarjalaisten miesten terveyttä tarkastellaan myös suhteessa muiden väestöryhmien miehiin, sekä suhteessa suomalaisiin naisiin. Tämä avaa laajan vertailevan näkökulman koko väestöön. Hankkeen toteuttavat YLE, Karjalainen, Työterveyslaitos, Helsingin yliopisto sekä kaksi freelanceria. Se tuottaa elämänmakuisen ja syväluotaavan kuvauksen suomalaisten terveyden erilaisista maisemista. Hankkeessa toteutettava dokumenttielokuva esitetään YLE:n Dokumenttiprojektin verkkosivuilla. Hankkeessa syntyvät kolme yleistajuista artikkelia ja sarjakuva julkaistaan Karjalaisen, Savon Sanomien, Keskisuomalaisen ja Etelä-Suomen Sanomien kiertävillä terveyssivuilla.Median, tieteen ja taiteen yhteistyön avulla hanke tuottaa rikkaan kuvauksen terveyserojen ajallisista ja paikallisista syntymekanismeista. Laajaa 1970-luvulta saakka kertynyttä mediamateriaalia hyödyntämällä hanke avaa myös ainutlaatuisen mahdollisuuden tarkastella journalismin roolia hyvän terveyden määrittäjänä ja suomalaisen terveyskeskustelun keskeisenä osapuolena, joka on ottanut monin tavoin kantaa esimerkiksi eriarvoisuuskysymykseen.

Professori Päivi Korvajärvi ja työryhmä322.050 €Hankkeessa "Y-sukupolvea etsimässä. Nuoret, työ ja tulevaisuus" tarkastellaan nuorten eriarvoistumista, sukupuolta ja luokkaa

Tarkastelemme hankkeessamme nuorten aikuisten jakautumista ja jakamista menestyjiin ja syrjäytyneisiin sekä niihin, jotka eivät sovi kumpaankaan määritelmään. Miten jaot, joita julkisuudessa ja nuorisopolitiikassa käytetään, suhteutuvat nuorten tilanteisiin ja heidän tulevaisuudenvisioihinsa? Minkälaisia käsityksiä nuorilla itsellään on menestyksestä ja menestymättömyydestä ja miten he arvottavat toisia ja toisenlaisia nuoria? Olemme erityisesti kiinnostuneita siitä, miten sukupuoli ja luokka liittyvät nuoria koskeviin määrityksiin, arvotuksiin ja odotuksiin.Toteutamme tutkimuksen erilaisia nuoria kokoavien tilojen ja tilaisuuksien etnografiana ja haastattelemalla 18–30-vuotiaita nuoria aikuisia. Tausta-aineistona käytämme nuorisopoliittisia dokumentteja vuosilta 2009–2014. Aineistoja analysoidaan laadullisin menetelmin: sisällönanalyysin, diskurssianalyysin ja narratiivisen analyysin avulla.Kehitämme laadullisen yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen tulosten julkaisemiseen työtapoja. Tässä välineitämme ovat journalistinen multimediaesitys ja tietokonepeliHanke toteutetaan kolmivuotisena. Se alkaa 1.8.2015 ja päättyy 31.7.2018.Nuoret aikuiset ovat nuorisotutkimuksen katveryhmä, joka pääsee nyt ääneen. Hanke avaa tutkimustyön yleisölle ja toimittajille. Tutkimuksen kulkua seurataan koko hankkeen ajan blogissa ja sarjakuvissa. Toimittajat osallistuvat tiedon tuottamiseen tutkimuksen suunnittelusta, taustatiedon hankkimisesta haastatteluihin ja raportointiin asti. Tutkimuksen nuoret osallistuvat työpajaan, jossa he valokuvaavat rahan merkitystä arjessaan. Tutkimustuloksia esitetään lisäksi tietokonepelissä.

VTT, dosentti Eeva Luhtakallio ja työryhmä39.100 €Polkuja osallistumiseen: Poliittisen performanssin perusoppimäärä

Äänestysprosenttien lasku ja politiikkaa kohtaan tunnetun kiinnostuksen väheneminen on aiheuttanut pitkään huolta julkisessa keskustelussa. On myös havaittu, että suomalaisen yhteiskunnan eriarvoistumiskehitys näkyy poliittisessa osallistumisessa. Laadullista tutkimusta poliittisesta osallistumattomuudesta on kuitenkin vähän.Tässä hankkeessa kehitetään toimintatutkimuksen, kansalaisjournalismin ja yhteisöteatterin menetelmiä yhdistävää mallia, jonka avulla poliittiseen osallistumattomuuteen voidaan tarttua. Yhteisötaiteilijan, tutkijan ja toimittajan muodostava työryhmä toteuttaa puoli vuotta kestävän työpajan Jakomäessä Pienperheyhdistys ry:n perhepaikka Punahilkan toimintaan osallistuvien yksinhuoltajaperheiden kanssa. Pajassa etsitään ja kehitetään erilaisia poliittisen toiminnan malleja sekä puretaan osallistumisen esteitä yhdessä osallistujien kanssa.Ryhmän esille nostamista teemoista työstetään vähintään kuukausittain jokin teos, esimerkiksi mielipidekirjoitus, radio-ohjelma, valokuvakertomus tai flash mob -performanssi. Pajan päätyttyä työryhmä kirjoittaa kirjan Polkuja politiikkaan? Poliittisen osallistumisen eriarvoisuus, mahdollisuudet ja edellytykset. Teoksessa luodataan yleistajuisesti osallistumisen eriarvoisuutta tutkimusnäkökulmasta, raportoidaan hankkeessa saaduista kokemuksista ja esitellään malli, jonka pohjalta vastaavia työpajoja voidaan järjestää.Hankkeen tavoite ei ole vain tutkia ja raportoida, mitä poliittisen osallistumisen eriarvoistuminen on ja mistä se johtuu, vaan myös kehittää välineitä kehityksen purkamiseen. Koska valmista kaavaa ei ole, ote on kokeileva. Epätavallisella menetelmien yhdistelmällä - toimintatutkimuksella, kansalaisjournalismilla, yhteisöteatterilla - pyritään yllättäviin ja monimuotoisiin lopputuloksiin.

YTT Saara Särmä ja työryhmä20.000 €Naiset esiin!

Feministinen ajatushautomo Hattu (www.hautomohattu.fi) perustettiin yhtäältä tarpeesta puuttua naisten asiantuntijuuden näkymättömyyteen eri kentillä, toisaalta havaitsimme, että on tarpeellista vapauttaa naisia ilon kautta ja huumorin keinoin. Tässä projektissa pureudumme näihin molempiin ulottuvuuksiin tutkija Saara Särmän ja kirjailija-toimittaja Rosa Meriläisen yhteistyönä.Haemme Koneen Säätiön Jakautuuko Suomi? –haussa Feministiselle ajatushautomo Hatulle rahoitusta Naiset esiin! -projektiin, joka edistää sukupuoliskarppia analyysia ja toimintaa. Hyvinvointivaltiota rakennettaessa sukupuolten tasa-arvoon tähtäävä politiikka oli keskeisessä asemassa. Hyvinvointivaltion rapautuessa ja erilaisten eriarvoistavien jakolinjojen syventyessä sukupuoliskarppi analyysi on tasa-arvoisemman politiikan ja päätöksenteon edellytys.Projektin tarkoituksena on koota yhteen laaja verkosto suomalaisia asiantuntijanaisia eri aloilta. Keräämme nettisivulle tietopankin suomalaista asiantuntijanaisista ja järjestämme verkostotapaamisia.Projekti tuottaa kampanjan, jolla teemme asiantuntijanaisia näkyviksi eri kentillä. Kampanja koostuu kirjallisesta ja kuvallisesta dokumentaatiosta eri medioissa sekä suorista yhteydenotoista ja toimenpide-ehdotusten tarjoamisesta eri toimijoille.Projekti sisältää myös headhunting-palvelun pilottihankkeen.Naisten vapauttamiseen tähtäävä osa projektia koostuu Anna mennä! elämäntaito-oppaasta ja voimauttavista Näin opit olemaan hauska työpajoista. Feminismi ja naisten voimauttaminen radikaalin hauskuuden keinon on rohkeaa. Pureudumme sukupuolten väliseen epätasa-arvoon erityisesti asiantuntijuuden saralla sekä annamme asiantuntijanaisille välineitä vapauttaa oma rohkeutensa ja tulla esiin!

Radio- ja EMC-laboratorio Turun ammattikorkeakoulu 82.500 €Yhteiskunnalliset mekanismit suomalaisen ympäristösairaan aseman rakentajina

Hankkeen aiheena ovat ympäristösairaudet, joilla tarkoitetaan yleisimmin home-, kemikaali-, tuoksu- ja sähköherkkyyttä. Nämä oireyhtymät ovat viime vuosikymmeninä lisääntyneet sekä Suomessa että myös globaalisti. Näyttää siltä, että suomalainen terveydenhuolto- ja sosiaaliturvajärjestelmä ei ole pystynyt edistämään sairastuneiden osallisuutta yhteiskunnassa, vaan ympäristöherkkyys johtaa usein syrjäytymiseen. Kansainvälinen tutkimustieto on poikkitieteellistä ja vaikeaselkoista, mikä on omiaan johtamaan siihen, että suomalainen media vaikenee kokonaan tai viestii pintapuolisesti uusimmista tieteellisistä tuloksista. Hankkeessa tarkastellaan sitä, miten tiedonpuute voi toimia ympäristöherkkiä yhteiskunnasta syrjäyttävänä voimana. Tärkeimpinä tutkimuskysymyksinä on selvittää, miten suomalainen yhteiskunta on onnistunut kohtelemaan ympäristöherkkiä ja paljastaa mahdollisia eriarvoistavia mekanismeja. Hanke toteutetaan tutkijan, ympäristösairausasiantuntijan/alaan erikoistuneen toimittajan sekä kahden toimittajan yhteishankkeena aikavälillä 9/2015 – 8/2016. Käytännössä tutkimuskysymyksiin vastataan analysoimalla jo kerättyä tilastoaineistoa, tekemälllä hankkeessa syvähaastatteluja sairastuneille sekä koostamalla kansainvälisten tutkijoiden haastatteluja. Tämän aineiston pohjalta tehdään tutkivaa journalismia, jonka tuloksia julkaistaan blogissa, ammatti-, sanomalehti- ja aikakauslehdissä. Tutkimusryhmä on hankkinut ennakkositoomuksia lehdistöltä medianäkyvyyden varmistamiseksi.Ympäristösairaudet ovat monimutkainen, ristiriitoja ja suuria tunteitakin herättävä aihe. Käytännössä ympäristösairaat elävät ahtaalla yhteiskunnan marginaalissa. Tutkijat, viranomaiset ja journalistit tuntuvat käsittelevän aihetta pintapuolisesti, ikään kuin yhteiskunnallinen eriarvoisuus olisi annettu fakta. Hankkeessa tuotetaan kotimaista tilasto- ja tutkimustietoa, tuodaan Suomeen tietoa kansainvälisistä tutkimuksista, ja luodaan alku uudenlaiselle, taustasyihin pureutuvalle keskustelulle.