Uutiset

Saaren kartanon residenssi

30.10.2018

Lokakuun alumni Tommi Musturi






Tamperelainen sarjakuva- ja kuvataiteilija Tommi Musturi työskenteli Saaren kartanolla helmi-maaliskuussa 2009. Musturin pääilmaisumuoto on sarjakuva, mutta hänen työnsä rönsyilee myös muihin suuntiin: maalaukseen, installaatioon, videotaiteeseen, performanssiin, animaatioon, ääniin ja demoskenen tuotoksiin.

Musturi kertoo pitäneensä kuvien tekemisestä aina. ”Aloitin piirtämisen ala-asteiässä tietokoneella, välineinäni Commodore 64, Joystick ja alkeellinen Koala Painter -ohjelma. Opettelin pikseligrafiikkaa itsekseni ja tuotin suuret määrät kuvia, fontteja ynnä muuta demoskenelle ennen taidekouluun suuntaamista”, Musturi kuvailee. Demoskene on tietokoneharrastajien alakulttuuri, jossa keskitytään ohjelmoimaan tietokoneelle näyttäviä audiovisuaalisia efektiohjelmia eli demoja. Myös sarjakuvat ovat olleet lapsesta lähtien osa Musturin elämää, mutta suuremman innostuksen syttyminen paikantuu Lybeckerin taidekouluun 90-luvun puoliväliin: ”Koulussa oli useampia sarjakuvataiteilijoita, joiden kanssa aloimme työstämään omia julkaisujamme. Syntyivät antologiat Glömp ja Pole, jotka ajoittuvat viimeisimpään suureen sarjakuvaliikkeeseen ja suomalaisen taidesarjakuvan synnyn vuosiin 90-luvun puolelle.”

Sarjakuvassa Musturia kiinnostaa erityisesti ilmaisun koskemattomuus: ”Voin kehittää täysin omanlaistani kerrontaa ja löytää siitä koko ajan kolkkia, joissa ei vielä ole käyty. Sarjakuva sijoittuu uutena populääristä ponnistavana taiteena jollekin oudolle joutomaa-alueelle. Tämä kiinnostaa minua”, toteaa Musturi. Sarjakuva on myös ilmaisumuotona helppo – tarvitaan vain piirrosväline ja materiaali, jolle piirtää. ”Esimerkiksi liikkuvaan kuvaan verrattuna olen vapaa koneistosta ympärilläni ja voin helpommin kokeilla erilaisia asioita”, Musturi sanoo. ”Yksin työstäminen tuo tietysti vastuun ja haasteita, jotka kuitenkin jälkikäteen ajateltuna usein ovat se arkisen työn suola”, hän jatkaa.

Tommi Musturin sarjakuvat sijoitetaan yleensä nykysarjakuvan kontekstiin. Hänen teoksilleen tyypillistä on kokeellisuus ja omaäänisyys. Sarjakuvien päähenkilöt ovat usein yksinäisiä, maailman kolhimia ja hieman outoja hahmoja. Vaikka Musturi käsittelee teoksissaan erilaisia teemoja, ovat tietynlainen eksistentiaalisuus ja kokemisen merkitykset olleet läsnä hänen työskentelyssään alusta alkaen. ”Kokemisen taito on moniaistinen kokonaisuus, joka avaa ymmärrystä ja on osa kommunikointiamme. Ilman kokemisen taitoa elämä on varsin yksiulotteista ja ohjailtavaa”, avaa Musturi. Lisäksi teoksissa nousevat esiin vapauden käsite sekä yksilön näkökulmasta artikuloitu arvopohjainen poliittisuus.

Tommi Musturi oli vuonna 2009 Saaren kartanon ensimmäisiä residenssivieraita. Residenssinsä aikana hän työsti Toivon kirjat -sarjaa. Musturi muistaa vielä Saarelle saapumisen hyvin: ”Matkasimme kiireen ja loskan keskeltä Helsingistä Saareen nykyisen vaimoni runoilija Tiina Lehikoisen kanssa jonain talviaamuna. Huonosti nukkuneena mieliala ei tainnut olla mitenkään erityisen korkealla. Saapuminen residenssiin oli kuitenkin yksi merkillisimpiä hetkiä, mitä kumpikaan meistä on kokenut: hernerokkasumun keskeltä aukesi yhtäkkiä aurinkoinen peltomaisema, jonka yllä leijaili valtavia lumihiutaleita. Maisema oli täysin epätodellinen, muistuttaen lähinnä Narniaa.” Talvi 2009 oli kylmä, ja työskentelyn lomassa pääsikin retkeilemään meren jäälle. ”Uskoisin olevani yksi ainoista residenssitaiteilijoista, joka kävi työskentelynsä lomassa säännöllisesti pilkillä”, arvelee Musturi.

 

Tommi Musturilta ilmestyi juuri (syyskuussa 2018) retrospektiivinen kokoelmateos Mielen antologia, joka sisältää 37 sarjakuvanovellia tai -teosta 20 vuoden ajalta. Kirja julkaistiin samanaikaisesti seitsemässä maassa ja ilmestyy ensi keväänä Yhdysvalloissa. Tällä hetkellä taiteilija on vanhempainvapaalla ja kertoo rullailevansa päivisin ympäri Tamperetta viisikuisen tyttärensä kanssa. Työn alla on kuitenkin useampia projekteja. Suuri kokonaisuus on viisi vuotta sitten aloitettu FUTURE-niminen tieteissarjakuva, joka käsittelee ihmiskunnan mahdollisia tulevaisuuksia. Sarja ilmestyy ensin kymmenenä lehtenä ja myöhemmin sarjakuvaromaanina. Sarjakuvan fragmentaariset tarinat sijoittuvat eri aikatasoille ja ne kaikki on toteutettu  erilaisin piirros- ja kerrontatyylein. Kuvataiteen puolella Musturi kokoaa taidegrafiikkaa sekä installaation sisältävää näyttelykokonaisuutta MUU Galleriaan Helsinkiin syksylle 2019. Lisäksi Tampereen Pelimuseossa on juuri avautunut (12.10.2018)  Musturin ja Ari Sepän yhdessä kuratoima Disk Covers -näyttelyn, joka keskittyy demoskenen disketinkansiin.  Musturi toteaa tiiviin työtahdin pitävät ajatukset vireessä: ”On eräänlaista taikuutta luoda jotain uutta täysin tyhjästä. Koetan pitää kiinni tuosta ajatuksesta, sillä se jo itsessään inspiroi.”