Tiede näkyväksi | 25.01.2017

Poimintoja terveydestä ja sairaudesta muuttuneessa maailmassa

Ympäristösairas yhteiskunnassa -hankkeessa tuotetaan tietoa ympäristösairauksista ja ympäristösairaan asemasta suomalaisessa yhteiskunnassa.
Kuva: Dominique Wendelin

Monin tavoin muuttuva arkiympäristömme on tuonut mukanaan uuden ilmiön, ympäristösairaudet. Ihminen elää kosketuksissa ympäröivään maailmaan, joka on etenkin viimeisen vuosisadan aikana muuttunut esimerkiksi arjen kemikalisoitumisen kautta nopeammin ja mullistavammin kuin koskaan aiemmin ihmiskunnan historian aikana.

Ympäristösairaudet ovat kiistanalainen ilmiö kaikkialla maailmassa. Erilaisia uusia ympäristöperäisiä oireyhtymiä, kuten kemikaali- ja sähköherkkyyttä sekä sisäilmaperäisiä sairauksia, havainnoidaan useilla prosenteilla väestöstä – alueesta, oireilun vakavuusasteesta ja määrittelytavasta liittyen jopa kymmenillä prosenteilla. Näitä sairauksia on kutsuttu myös ympäristöherkkyyksiksi. Tällaisen akuutin ympäristötekijöille reagoinnin lisäksi tietyt sairaudet, kuten kilpirauhaussairaudet, autismi ja syövät yleistyvät. Tautikenttämme muuttuu. On esitetty arvioita, että muutos saattaa osin liittyä arkisiin ympäristötekijöihin.

Ympäristösairaudet ovat hyvin monitasoinen ja moniulotteinen vyyhti erilaisia oirekuvia, oireiden aiheuttajia ja sairauksia. Suomessa ympäristösairaista eniten otsikoissa ovat viime aikoina olleet sisäilmasairaat.

Ympäristötekijöiden aiheuttamat akuutit oireet voivat rajoittaa elinpiiriä ja saattavat romuttaa ympäristösairastuneen henkilön koko normaalin elämän. Tavallinen arki voi muuttua kamppailuksi lukemattomien erilaisten ympäristöön liittyvien esteiden kanssa, ja ympäristösairas putoaa usein normaalin työelämän, palveluiden ja sosiaalisen kanssakäymisen ulkopuolelle arkiympäristöön liittyvän oireilun vuoksi. Myös asuminen ja sopivan kodin löytyminen on monelle ympäristöperäisistä herkistymissairauksista kärsivälle hankalaa tai jopa mahdotonta. Ongelma vaikuttaa yleistyvän nopeasti.

Lääkärin vastaanotolla ja yhteiskunnan palveluiden parissa nämä henkilöt jäävät vielä käytännössä huomiotta. Ympäristösairauksia ei ole integroitu osaksi yhteiskunnan toimintoja ja järjestelmiä kattavasti missään maailmalla. Ilmiön syitä, sen moninaisia ulottuvuuksia ja ratkaisuja hahmotetaan ja ymmärretään vielä puutteellisesti. Tutkimustietoa aiheesta löytyy, mutta ei lainkaan kattavasti. Samalla ilmiö vaikuttaa kasvavan nopeasti, ja se on sekä inhimillisiltä että taloudellisilta kustannuksiltaan raskas ja haastava niin yksilöille, yhteisöille kuin koko yhteiskunnallekin.

Tämä tekstikokoelma on osa Koneen Säätiön rahoittamaa Ympäristösairas yhteiskunnassa -hanketta, jossa tuotetaan tietoa ympäristösairauksista ja ympäristösairaan asemasta suomalaisessa yhteiskunnassa. Tässä kolmiosaisessa koosteessa on tarkoitus antaa monialainen kuva ympäristösairauksista ja niihin liittyvästä tutkimuksesta ja tämän hetken tilanteesta. Tekstit pohjautuvat hankkeen aikana tehtyihin haastatteluihin alan asiantuntijoille ja tutkijoille Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa.

Tekstikokoelma ei ole tieteellinen katsaus ympäristösairauksia koskevaan tutkimukseen, eikä voikaan olla aihepiirin laajuuden vuoksi, se ei myöskään kata läheskään kaikkia ilmiön lukuisista ulottuvuuksista. Sen sijaan kokoelmassa tuodaan esiin poimintoja ympäristösairauksiin liittyen erityisesti sellaisilta alueilta, jotka eivät ole suomalaisessa alan keskustelussa nousseet esiin. Tekstien on omalta osaltaan tarkoitus antaa kuvaa siitä, millaiset kysymykset ja tietoaukot tällä hetkellä aiheuttavat ympäristösairaiden henkilöiden syrjäytymistä ja miksi ilmiö on yleisyydestään huolimatta vielä niin kiistanalainen. Samalla tekstit toivottavasti antavat hahmoa sille, minkä tyyppistä tutkimusta aiheesta on saatavilla ja missä kohden aihepiirissä taasen on oleellisia tutkimusaukkoja.

Pääset lukemaan aiheesta lisää kolmen osa-alueen kautta. Jokainen osa koostuu useammasta haastattelusta tai artikkelista.

OSA 1. Ympäristösairas lääkärin vastaanotolla – tarvitaan uudenlaista tulokulmaa 

OSA 2. Mahdollisia tautimekanismejamonisyisiä vaikutuksia aletaan vasta hahmottaa 

OSA 3. Vaillinainen lainsäädäntömme – arjen kemikalisoituminen aliarvioituna terveyshaittana

 

Lisätietoa

Ympäristösairaiden tilannetta ja kiistanalaisia sairauksia yhteiskunnallisena sekä terveys- ja sosiaalipoliittisena ilmiönä on tarkasteltu mm. seuraavissa tutkimuksissa:

Ask, I. (2016). Accounts of life with Chemical Intolerance. Umeå University, Faculty of Social Sciences, Department of Psychology

Dumit, J. (2006). Illnesses you have to fight to get: facts as forces uncertain, emergent illnesses. Social Science and Medicine 62 (3): 577–90

Gibson, P. R., Leaf, B., & Komisarcik, V. (2016). Unmet medical care needs in persons with multiple chemical sensitivity: A grounded theory of contested illness. Journal of Nursing Education and Practice, 6(5), 75

Kajanne A, Eränen L, Leijola M, Paavola J. 2002. Homeongelma ja sen psykososiaaliset vaikutukset. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2002:7, Helsinki

Mäki, S., Ryynänen, T. (2016). Köyhät, pakotetut, kyvyttömät ja toivottomat – Sisäilmasta sairastuneiden kokemuksia taloudellisesta asemasta. Janus, vol 24 (3): 211-229

Sabo, B.M. (1999). The Camphill Experience – concepts of wellness among people with environmental sensitivities. Dailhouse University, Halifax, Nova Scotia

Swoboda, D. A. (2008). Negotiating the diagnostic uncertainty of contested illnesses: physician practices and paradigms. Health:, 12(4), 453-478

 

Tietoa tekijästä

Koosteen on toimittanut Ympäristösairas yhteiskunnassa -hankkeessa työskennellyt Katja Pulkkinen.

Ympäristöterveyskysymyksiin erikoistunut Pulkkinen toimii hankkeen lisäksi projektipäällikkönä RAY-rahoitteisessa Ratkaisuja sisäilmasairaille -projektissa ja mm. kemikaalipolitiikkaan ja kemikaaliturvallisuuteen erikoistuneena vapaana toimittajana.

Palautetta, kommentteja ja kysymyksiä kokonaisuuteen liittyen voi lähettää osoitteeseen: pulkkinen.katja@gmail.com