Rajanylityksiä | 01.06.2015

Vuosaari-projekti on toimittajan ja kahden tutkijan sukellus monikulttuuriseen ja sosioekonomisesti eriytyvään Suomeen.
vas Reetta Räty, Johanna Niemi ja Miika Tervonen Kuva: Meeri Utti

Millaista on arki Helsingin Vuosaaressa, yhdellä Suomen sosiaalisesti ja kulttuurisesti monimuotoisimmista asuinalueista? Millaisia toisistaan eroavia todellisuuksia on vaikkapa koululuokissa? Mitä opittavaa vuosaarelaisten kokemuksista, tiedoista ja taidoista voisi olla muualla Suomessa?

Vuosaaressa on noin 3300 kaupungin vuokra-asuntoa. Asumisneuvojan päätyö on häätöjen ehkäisy, ja suurin syy häätöuhkaan on vuokravelka. Asumisneuvojan työkalupakkiin Vuosaaressa kuuluvat myös mm. kuvassa olevat ohjeet: saunomisohje somalian kielellä, pesutuvan käyttöohje arabiaksi, ja molemmat näistä sarjakuvina. Sarjakuvat on tehnyt Pakolaisapu.

Toimittaja Reetta Rädyn, historiantutkija Miika Tervosen ja sosiologi Johanna Niemen hankkeessa Eriytyvä Suomi: tapaustutkimus sosiaalisista jakolinjoista ja kaupunkitilan mahdollisuuksista Vuosaaressa tutkitaan vuokkilaisten arkea, yhteisöjä ja kokemuksia “tulevaisuuden Suomessa” elämisestä.

Vuosaari on Helsingin suurin kaupunginosa. Siellä on reilut 36 000 asukasta ja asukasmäärä kasvaa jatkuvasti. Vuosaari on kahden muuttoliikkeen lähiö: siellä on maaltamuuttajia ja maahanmuuttajia.

Vuosaari-tutkimus on osa Koneen Säätiön Jakautuuko Suomi? -ohjelmaa, joka pyrkii lisäämään ymmärrystä sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta ja eriarvoisuudesta Suomessa.

Vuosaaren lukion seinällä on kartta, johon oppilaat ovat merkinneet nuppineulalla vanhempiensa kotipaikan. Neuloja on joka puolella maailmaa, tietenkin myös ympäri Suomea (siitä on erillinen kartta). Tämä kartta on hyvä syy tehdä Jakautuuko Suomi -aiheista tutkimusta juuri Vuosaaressa.

Hankkeen puitteissa on käynnistetty keväällä 2015 Tehtaanpuiston yläasteen ja Vuosaaren lukion kanssa yhteistyössä tehtävä Minun Vuosaareni -dokumentaatioprojekti. Siinä tutkitaan valokuvapäiväkirjojen kautta nuorten arjen maantiedettä. Koulujen oppilaat dokumentoivat arkeaan Vuosaaressa kuvin, tekstein ja videoin. Samalla tehdään asiantuntijahaastatteluja, joissa kerätään alueen toimijoille kertynyttä ’hiljaista tietoa’ monimuotoisen arjen haasteiden kohtaamisesta.

Asukashaastatteluiden kautta puolestaan tutkitaan erilaisia todellisuuksia ja kuullaan, miten vuosaarelaiset itse näkevät ympäristönsä.

Projekti tuottaa tutkimustiedon lisäksi valokuvanäyttelyn Vuotalossa, lehtijuttuja, digitaalisia karttoja ja kirjan, jossa käsitellään tapaus Vuosaaren kautta suomalaista tulevaisuutta. Vuonna 2016 mukaan rekrytoidaan lisäksi dokumentintekijä.

Vuosaaressa on muuhun Helsinkiin verrattuna poikkeuksellisen paljon kouluikäisiä lapsia. Koulut ovat tutkimuksemme näkökulmasta niitä ”kohtaamisen kenttiä”, joissa kaikenlaiset vuosaarelaiset kohtaavat. Teemme kouluprojekteja mm. Tehtaanpuiston yläasteella ja Vuosaaren lukiossa. Yksi vuoden 2015 projekteista on valokuvapäiväkirja ja kirjoitusprojekti Minun Vuosaareni. Aineistoa kerätään ja Vuosaaresta puhutaan mm. äidinkielen, maantiedon ja kuvaamataidon tunneilla. Vuoden vaihteessa 2015-16 järjestämme Vuotalolla Minun Vuosaareni – näyttelyn. Kuva on Vuosaaren Aurinkolahdesta.

Raty

Helsinkiläisillä on 137 äidinkieltä. Niistä suurta osaa puhutaan Vuosaaressa. Monia vuokkilaisia yhdistää ja erottaa juuri kieli: venäjä, viro, arabia, somalian kieli, ja tietenkin suomi, jota opiskellaan esimerkiksi Kallahden nuorisotalolla. Kallahdessa kokoontuu myös koraanikoulu, jossa opiskellaan arabiaa. Tutkimme projektissamme sitä, millainen tekijä kieli on yhteisöjen syntymisessä ja toisaalta erottavana tekijänä.

 

OperaatioVuosaari

Vuosaarelaisen baarin ovessa on Suomen lippu. Millaisia jakolinjoja Vuokista löytyy? Mistä kulkevat eri yhteisöjen rajat ja millaisia ne ovat? Puhumme asukashaastatteluissa vuokkilaisten omista kokemuksista Vuosaaresta. Kenen kanssa he viettävät aikaa, kenen kanssa tiet tai arjet eivät kohtaa? Asukashaastatteluissa kuullaan tämän baarin vakiokäviöitä, Meri-Rastilan rukoushuoneella kävijöitä, Aurinkolahden lapsiperheitä, vanhan Vuosaaren kanta-asukkaita ja niin edelleen.

Kallahden nuorisotalolla Vuosaaressa kokoontuu torstaisin monikulttuuriset äidit eli Finnmamut. Naiset tekevät yhdessä ruokaa, ja nutalle voi pistäytyä lounaalle (3 e). Finnmamu tarkoittaa arabiaksi suunnilleen ”missä äiti”. Suuri osa naisista puhuukin keskenään arabiaa. Monet puhuvat myös hyvää suomea. Käymme Kallahdessa joka viikko ja opettelemme naisten kanssa keskustellessa myös arabian perusteita. Kokkausta koordinoi Hewida Ahmed, kuvassa toinen vasemmalta.

Yhteystiedot:

Reetta Räty reetta@rsb.fi
Miika Tervonen mmtervon@mappi.helsinki.fi
Johanna Niemi johannamaarianiemi@gmail.com

Projektia voi seurata myös Twitter-tilillä @ReettaRaty ja Instagramissa tilillä reettaraty

Lue myös Reetta Rädyn kirjoitus säätiön Rohkeus-blogista: Rohkea teko, josta kukaan ei kiitä

Reetta Räty on kirjoittanut Jakautuuko Suomi -projektiin liittyviä juttuja mm. Helsingin Sanomiin ja Image-lehteen:

”Mä oon siltä väliltä” – featurejuttu maahanmuuttajanuorista Maailman Kuvalehdessä 5.12. 2016

Idän ammattilaiset – opettajat ja kasvattajat – ovat arjen sankareita (kolumni Imagessa 20. 6. 2016)

Oppilaat lähettävät terveisiä Itä-Helsingin lukioista (HS 7. 6. 2015)

Helsingissä puhutaan jo toistasataa kieltä (Kuukausiliite 1. 8. 2015)

Testaa, tunnetko nämä helsinkiläisten puhumat kielet (1. 8. 2015)

Koulujen uskonnon opetuksesta (Image 3. 9. 2015)

Minkä kukin kokee perheeksi? Terveisiä Kallahdesta (HS 13. 7. 2015)

Muslimit juhlivat ramadanin päättymistä Helsingin puistoissa  (HS 18. 7. 2015)

Projektista muualla:

Itä kuuluu -radio-ohjelmasarja joka viikko keväällä 2016 Radio Helsingissä  (podcastit löytyvät radion sivuilta) 

Kavereita monista maista ja hyvä meininki – nuorten ottamat valokuvat näyttävät, millainen on heidän Vuosaarensa (HS 9.12.2015) 

Vuotalon tiedote Minun Vuosaareni -näyttelystä (12/2015)

Kulmat – arjen ympäristöä vuosaarelaisten nuorten silmin (yhteistyössä Petra Martinezin kanssa 12/2015)

Vuosaari-ryhmä ja nuorisotoimi kutsuvat kansanedustajia vierailulle (16. 9. 2015 Helsingin kaupunki)

Teksti ja kuvat: Reetta Räty, Miika Tervonen ja Johanna Niemi