Rajanylityksiä | 08.12.2016

Mitä voimme oppia menneestä? Pakkomuuton vaikutukset evakkoperheisiin

John Loehrin johtamassa poikkitieteellisessä hankkeessa tutkitaan miten pakotettu muutto vaikutti perhesuhteisiin, lastensaantiin ja yhteiskuntaan integroitumiseen. Kuvassa myös työryhmän jäsen Anna Rotkirch. Kuva: Aleksi Poutanen.

Maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden ahdinko on tullut silmiemme eteen Euroopassa. Moni Suomessa tuntuu unohtaneen, että myös yli 400 000 suomalaista joutui lähtemään kodeistaan Karjalasta toisen maailmansodan seurauksena. Poikkitieteellisessä hankkeessa biologit, sosiologit, historioitsijat ja väestötutkijat tutkivat, miten pakotettu muutto vaikutti perhesuhteisiin, lastensaantiin ja yhteiskuntaan integroitumiseen.

”Tietysti siirtolaisten ja pakolaisten tilanne Suomessa ja Euroopassa on monella tavalla erilainen, kuin mitä Karjalan evakot kokivat aikoinaan. Monet evakot joutuivat kuitenkin kokemaan samanlaisia traumoja, ennakkoluuloja ja paheksuntaa kuin nykyiset turvapaikanhakijat ja maahanmuuttajat”, kertoo hankkeen johtaja, FT John Loehr.

Hankkeessa tutkitaan historiallista tietoa 60- ja 70-luvuilta, kuten matrikkeleja Suuret Maatilat, Suomen rintamamiehet, Suomen pienviljelijät sekä Siirtokarjalaisten tie, joka pitää sisällään satojen tuhansien Karjalasta muuttaneiden ihmisten tiedot; missä he ovat asuneet, milloin menneet naimisiin, missä puoliso on syntynyt, milloin lapset ovat syntyneet jne. Tämä aineisto on digitoitu ja sähköisen tietokannan luomiseksi on kehitetty Kaira-tietokoneohjelma. Tutkimusryhmän jäsenellä, Turun yliopiston akatemiaprofessori Virpi Lummaalla on laaja aineisto kirkonkirjoista jo 1700-luvulta lähtien, ja näin tutkimuksessa voidaan tehdä vertailua aikaan ennen muuttoa ja muuton jälkeen sekä vertailua ns. kantaväestön ja siirtolaisten välillä.

”Vaikka aineisto on historiallista, on tutkimuksen aihe hyvin ajankohtainen. Tutkimalla historiallista aineistoa pystymme ymmärtämään paremmin sekä menneisyytemme että nykypäivän tilannetta”, kertoo Loehr.

siirtokarjalaistentie

Siirtokarjalaisten tien haastatteluaineisto on kerätty vuosina 1967–70. Kuva: Aleksi Poutanen.

Pakkosiirrot ja pakolaisuus ovat olleet kautta ihmishistorian hyvin yleisiä ilmiöitä ja viime vuosina näitä ilmiöitä on tutkittu eri näkökulmista esim. terveyden ja mielenterveyden kannalta. Laajan ja monipuolisen aineiston ansiosta hankkeessa voidaan saada vastauksia kysymyksiin, jotka aiemmin olisivat jääneet ilman vastausta. Hankkeessa tutkitaan esimerkiksi, milloin Karjalan evakot ovat menneet naimisiin, onko puolisokin ollut evakko ja minkä ikäisenä on saatu lapsia.

”Karjalan evakot sopeutuivat suhteellisen hyvin taloudellisesti, mutta tässä tutkimuksessa otetaan huomioon perhesuhteisiin vaikuttaneet suhteet”, kertoo hankkeen tutkija, Väestöntutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja Anna Rotkirch.

Sekä Rotkirch että Lummaa ovat aikaisemmin tutkineet  isoäidin merkitystä hyvinvoinnin ja syntyvyyden kannalta. Isoäidin ja muun mukana tulleen tai jäämättä tulleen perheen merkitystä tutkitaan nyt ensimmäistä kertaa siirtolaisten kannalta. Hankkeesta voidaankin saada hyvin mielenkiintoista ja tärkeää tietoa perheenyhdistämisen vaikutuksista.

”Emme välttämättä voi sanoa, miten pitäisi toimia nykypäivänä, mutta ehkä pystymme kiinnittämään päättäjien huomion johonkin tärkeään. Meillä on jopa mahdollisuus vaikuttaa yhteiskuntaan jollain pienellä tavalla. Se on tutkijalle antoisaa”, Loehr sanoo.

John Loehr ja työryhmä sai Koneen Säätiön vuoden 2016 apurahahaun yhteydessä järjestetyssä Lähinaapurit-teemahaussa 225 000 euron apurahan tarkoitukseen Learning from the past: the effect of forced migration from Karelia on family life.

Tutkimusryhmä:

John Loehr, FT, tutkimuskoordinaattori, Lammin biologinen asema, Helsingin yliopisto
Virpi Lummaa, akatemiaprofessori, Turun yliopisto
Johanna Mappes, evoluutioekologian professori, Jyväskylän yliopisto
Jenni Pettay, FT, Turun yliopisto
Anna Rotkirch, tutkimusjohtaja, Väestöntutkimuslaitos
Mirkka Danielsbacka, FT, VTT, yliopisto-opettaja, Turun yliopisto

Karjalaisten muuttoliike henkilömäärinä vuosina 1912–1966 (Visualisointi: Tuomas Salmi):  https://tumetsu.github.io/siirtokarjalaiset-visualization/