Rajanylityksiä | 08.12.2016

Lasten kirjasto -hankkeessa tehdään tutkimuksen ja taiteen avulla tarinoita, joissa sukupuoli, luokka ja rotu on ajateltu uudestaan.
Faith Mkwesha, Christopher Wessels, Ahmed Al-Nawas, Amina Maluka ja Katarina Jungar. Kuva: Aleksi Poutanen

Yhteiskuntatieteilijä Katarina Jungarin vetämä Children’s library project lähti liikkeelle ruohonjuuritason vanhempien vertaisryhmästä, joka kokoontui keskustellakseen lastensa julkisessa tilassa kokemasta rasismista.

”Ymmärsimme, että ryhmän tiedon ja kokemusten näkyväksi tekeminen on ensiarvoisen tärkeää, kun haluamme ymmärtää rodullistettua lapsuutta ja sen ilmenemismuotoja Suomessa”, kertoo Jungar.

Ryhmä päätti järjestää näyttelyn Turun kaupungin kirjastossa eteläafrikkalaisen toimitusryhmä Chimurengan tempauksen innoittamana. Chimurenga käytti kirjastoa luovan tiedontuottamisen ja uudelleenajattelun tilana Ahmed Al-Nawasin kuratoimassa Checkpoint Helsingin toimintaan kuuluvassa kokonaisuudessa Helsingin Kallion kirjastossa.

”Kirjasto on todennäköisesti tämän päivän suomalaisessa kontekstissa kulutusyhteiskunnassa itsenäisin ja saavutettavuudelta vahvin  julkinen tila. Kirjasto toimiikin projektissamme sekä tutkimuksen tekopaikkana, että uuden tiedon levittämisen tilana”, kertoo Christopher Wessels.

Hankkeessa vanhemmat ja aikuiset pyrkivät ymmärtämään rasismia, jota lapset kokevat ja jolta he myös aikuisia suojelevat. Lisäksi hankkeessa halutaan löytää uusia tapoja käsitellä rasismia, jotta myös lasten ikätoverien ymmärrys kasvaisi.

Hankkeen keskeisimpiä tavoitteita on tehdä näkyväksi suomalainen rodullistettu lapsuus. Projektissa käytetään erilaisia taiteellisia menetelmiä, joiden tavoitteena on tuottaa vastatarinoita, joissa sukupuoli, rotu ja luokka on ajateltu uudestaan. Hankkeessa tuotettavista uusista lasten tarinoista, taiteesta ja muusta tutkimusmateriaalista kootaan arkisto.

”Vanhempien vertaisryhmässä tulimme tietoisiksi, kuinka monet rakastetut lastenkirjat toisintavat ongelmallisia rodun ja sukupuolen respresentaatioita”, kertoo Jungar.  ”Arkisto tekee näkyväksi näkymättömiä tarinoita ja kokemuksia ja luo tämän kautta pohjaa yhä uusille narratiiveille ja erilaiselle ajattelulle. Haluamme nostaa esiin sellaisia tarinoita, joissa rotua, seksuaalisuutta, luokkaa ja sukupuolta käsitellään positiivisesti ja luovasti”, Wessels kertoo ja jatkaa:

”Motivaatiomme kumpuaa halusta ajatella tarinoita radikaalisti uusilla tavoilla. Pyrkimyksemme on tuoda näkyväksi vaihtoehtoisia ja toimivia tapoja elää rodullistetussa yhteiskunnassa. Meitä motivoi pyrkimys haastaa mielikuvituksemme rajoja ja keksiä miten me itse ja omat  lapsemme voisimme ymmärtää arjessa kohtaamiamme ennakkoluuloja. Meitä motivoi pyrkimys mielikuvituksen laajentamiseen taiteen, tarinoiden ja tutkimuksen avulla.”

Jungarin hankkeessa tartutaan suomalaisen yhteiskunnan muutokseen ja osallistutaan ajankohtaiseen keskusteluun vallan intersektionaalisuudesta ja koloniaalisuudesta.

Katarina Jungar ja työryhmä sai Koneen Säätiön vuoden 2016 haussa 474 000 euron apurahan nelivuotiselle hankkeelleen The Children’s Library Project.

Hanke toteutetaan Åbo Akademissa. Hankkeen jäsenet ovat:

Assistant professor Katarina Jungar
PhD Faith Mkwesha
MA, artist, curator Christopher Wessels
MA, artist, curator Ahmed Al-Nawas
PhD Kattis Honkanen
MA (PhD in 2017) Pauline Hortelano
Adjunct professor Mia Österlund
Artist Tracey Rose

Camilla Hellberg-Mushonga (muistelutyöryhmän jäsen)
Amina Maluka (muistelutyöryhmän jäsen)
Marika Elmeranta (muistelutyöryhmän jäsen)