Awarded grants and residencies

Annual funding round: Evaluation profiles for the arts (8 Dec. 2016)

Browse the archive

Toimittaja Maryan Abdulkarim (Abdulkarim-Iduozee)28.320 €This is not how I imagined my life -valokuvakirja Suomeen siirtolaisina muuttaneiden ja vuosia täällä asuneiden henkilöiden tarinoista

Taiteellinen työ / siihen pohjautuva työ | Hankkeen teemat liittyvät Suomen muuttuvat naapuruudet -ohjelmaan

Valokuvakirja dokumentoi kuuden ensimmäisen sukupolven, pitkään Suomessa asuneen, afrikkalaistaustaisen maahanmuuttajan arkea. Suomessa on suuri joukko korkeasti koulutettuja maahanmuuttajia, joiden koulutusta ei ole kyetty hyödyntämään, ja jotka olosuhteiden pakosta ovat uudelleenkouluttautuneet aloille, joilla työpaikkoja on ollut tarjolla. Teos kyseenalaistaa stereotypioita, jotka usein typistävät ns. hanttihommissa työskentelevät maahanmuuttajat monoliittiseen muottiin. He toimivat usein näkyvissäkin rooleissa yhteiskunnassamme – postinjakajina, siivoojina, bussikuskeina tai varastotyöntekijöinä – mutta pysähdymme harvoin ajattelemaan heitä yksilöinä, joilla on elämä ja unelmia myös ammattinsa ulkopuolella.

Mediassa esiintyvä keskustelu maahanmuuttoon liittyen on etenkin viime vuosina painottunut vahvasti pakolaiskontekstiin; nimenomaisesti Euroopan pakolaiskriisiin. Tässä keskustelussa usein unohtuu, että Suomessa on asunut maahanmuuttajia perheineen jo vuosikymmeniä, ja heille on ehtinyt tässä ajassa syntyä täysin suomalaisia lapsia ja lapsenlapsia.

Julkisen keskustelun typistäessä maahanmuuttajat homogeeniseksi massaksi ei synny samaistumispintaa, jonka avulla kykenemme ymmärtämään heitä samankaltaisina ihmisyksilöinä kuin me itse. Haluamme tässä työssä välttää uhriasetelmaa ja ”me-he”-vastakkainasettelua – tavoitteena on inhimillistää näitä ihmisiä tekemällä näkyväksi heidän arkeaan.

Tämä hanke toteutuessaan tekee näkyväksi siirtolaisten todellisuuden ja heidän sijoittumisensa suomalaisessa yhteiskunnassa. Se kuvaa rehellisesti elämää, jonka he päätyivät elämään suunnitellun elämän sijaan. Tekijöinä on kaksi siirtolaisten Suomessa kasvattamaa aikuista, toinen valokuvaaja ja toinen kirjoittaja. Tämä on rohkea avaus, koska Suomi tarvitsee tämän hetken vihan täyteisessä ilmapiirissä näitä tarinoita, rehellisiä avauksia siirtolaisten eletystä arjesta ja sivuutetuista unelmista.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Taiteen maisteri Umayya Abu-Hanna 42.000 €Rethink Amsterdam is a project and process opening up multiple memory lanes in the most multicultural city in the world. Decolonizing identities and contributing to a more holistic cohesion

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ

Rethink Amsterdam is a project opening up multiple memory lanes. Breaking the grip of one story about a city and its identity. Amsterdam is statistically the most multicultural city in the world, where New York comes third place. Amsterdam loves to sell itself as “The most liberal city in the world”. And though it is liberal in many ways, statistics regarding its demographics tell of a reality far from being either liberal or diverse. The reality reflects not only white power and hierarchy but also the ownership of narratives of the city, of identity and of the narratives of every ‘other’ group. In addition to that, the narratives of the relationships between groups is also locked.

With a multidisciplinary approach, the project uses memory to change narratives. Memory is a shaping instrument not only of the past, but of individual and collective identities. The way we remember or chose to remember, reconstructs history. History is not ‘what happened’ but memories and stories of what happened. RA makes space and enhances the power behind neglected or even hidden stories and narratives in different processes, projects and spaces.

Rethink Amsterdam aims at gathering experience, best practice and networks that can be used in other cities too.

Europe is facing a fast polarisation in every aspect. 'Ethnic groups' usually go hand in hand with socio-economic polarisation, preparing for unsettled and alienated futures. Rethink Amsterdam does not celebrate diversity nor tolerance – it uses historical facts, statistics, conflict, emotions, resistance, denial and taboos; and aims at the narrative behind the structure of power. At making the invisible obstacles and potential visible. Changing minds in order to change realities.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Adelfa Agency Oy 21.540 €Studia Creativica -yleisöluennot otsikolla Venäjän kulttuuri – taustaa ja tätä päivää. Eri alojen asiantuntijat kertovat Venäjän kulttuurisista ja yhteiskunnallisista muutoksista ja trendeistä

Muu kulttuurityö | Hankkeen teemat liittyvät Suomen muuttuvat naapuruudet -ohjelmaan

Vuoden 2017 aikana kerran kuussa vierailevat luennoitsijat kertovat venäläisestä animaatiotaiteesta, lastenkirjoista, journalismista, mesenaateista, valokuvataiteesta, tekijänoikeuksista, kansalaistoiminnasta, historian uudelleen kirjoittamisesta ja kansan muistista, elokuvamusiikista, nykyteatterista ja ympäristöpolitiikasta. Näemme valokuvanäyttelyjä ja lukudraamaa, herätämme keskustelua ja annamme yleisölle mahdollisuuden muodostaa tietoon perustuvan oman mielipiteensä Venäjästä.

Luentosarja suunnataan laajalle yleisölle; tarkoituksena on päästä Helsinki-keskeisyydestä ja järjestää tapahtumia myös muualla Suomessa. Luentoihin liitetään keskustelutilaisuuksia, työpajoja, konsertteja, näyttelyitä tai vaikkapa ruokatapahtumia mahdollisuuksien mukaan. Tavoitteena on kiinnostava kokonaisuus, jossa eri alojen asiantuntijat ovat valmiita jakamaan tietoa ja vastaamaan yleisön kysymyksiin. Kulttuuri luentojen aiheena käsitetään laajasti ajankohtaisia yhteiskunnallisia kysymyksiä myöten. Hanke on monialainen ja monikielinen, työkielinä venäjä, englanti, suomi ja ruotsi.

Hankkeesta vastaavat FK Helena Autio-Meloni ja FM Anna Sidorova, jotka perustivat Adelfa Agency Oy:n vuonna 2010 edistääkseen Suomen ja Venäjän välistä kulttuurivaihtoa ja -osaamista. Hankkeen ensimmäisiä yhteistyökumppaneita ovat Cultura-säätiö, Suomi-Venäjä -seura, Helsingin yliopisto ja kielipäiväkoti Kalinka, sekä Centria-ammattikorkeakoulu ja Yrkeshögskolan Novia Pietarsaaresta.

Suomessa ei, vakuutteluista huolimatta, tunneta Venäjää. Vain joka 25. suomalainen puhuu naapurin kieltä. Studia Creativica -luentosarja pureutuu siihen venäläiseen todellisuuteen, joka jää pinnallisen suomalaisen mediaraportoinnin tai venäläisen kiihtyvän patrioottisen mediavaikuttamisen alle. Luentosarja on myös toteuttajiensa henkilökohtainen kannanotto kiristyneeseen kansainväliseen tilanteeseen, jotta ihmiset voivat jatkossakin kohdata ja oppia ymmärtämään toisiaan.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Taiteen maisteri, valokuvaaja Tanja Ahola 9.440 €Maali tanssii -näyttelyn valmistaminen syksyksi 2017 galleria Katariinaan

Taiteellinen työ / siihen pohjautuva työ

Olen löytänyt kutkuttavan haasteen maalata maalauksiksi kokemukseni tanssin monivuotisena ammattikuvaajana, tanssijana ja tanssin katsojana. Minussa asuu tanssi, sen kuvasto ja sen tervehdyttävä elinvoima.

En ole ammattitanssija, mutta olen elänyt lähes koko elämäni tanssin kanssa rinnakkain. Nyt haluan maalata tanssin ja liikkeiden ominaislaadut itseni kautta suodattaen kankaalle. Pyrin maalauksissani yhdistämään ilmaisua eri koreografeilta, joiden kanssa olen työskennellyt (mm. Tero Saarinen, Petri Kekoni, Nina Hyvärinen, Arja Raatikainen, Liisa Pentti) ja joiden liikekielen olen omaksunut.

Tiedossa on siis uusi ja tuntematon prosessi, joka voi myös johtaa moneen suuntaan. Prosessi sisältää maalausteknisien ongelmien ratkontaa, läsnäolevaa tapaa maalata, pyrkimystä pois pakotetusta liikkeestä, kohti vapautta kaikilla tasoilla. Erotuksena ekspressiivisestä taideterapiasta ja sen estetiikasta sen verran, että lopputuloksella on väliä, vaikka prosessi onkin tärkeä.

Teoksissa ei tule näkymään itse tanssijaa. Maali on tanssija.

Tanssi, maalauksen rajoissa esitetty liike, kehon kieli ja maalauksen kieli etsivät jo hyvää vauhtia tietään teoksiksi. Valokuvaajana koen, että kuva pysäyttää liikkeen, kun sen sijaan maalauksessa liike jatkuu ja etsii muotoaan.

Rinnalla tekemisessä säilyy ajatus tunteiden näyttämöstä, jossa maalauskangas toimii tyhjänä näyttämönä, paikkana, jossa alitajunnasta voi nähdä vilauksen.

Tarkoitukseni on yhdistää ennennäkemättömällä tavalla kaksi elementtiä: tanssi ja maali. Yhdistän pitkän matkani tanssin ytimeen maalamalla. Niin että maali itse tanssii. Olen itse tanssivalokuvaaja, tanssija ja taidemaalari. Prosessi on avoin, mutta päämäärät korkealla. Tavoitteenani on vangita eri liikkeiden, eri tanssijoiden tapojen salaisuutta siveltimen avulla. Fyysisyyden kautta.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

TeM, Näyttelijä Oona Airola ja työryhmä (VIHAPUHERYHMÄ)25.000 €Vihapuhevastaanotto -näytelmä – dokumentaarinen kahden naisen muusiikkiteatteriesitys, jossa käsitellään Suomessa asuvien ihmisten vihaa turhia kaunistelematta

Taiteellinen työ / siihen pohjautuva työ

Vihapuhevastaanotto on journalismia ja teatteria yhdistävä esitys, jonka tarkoituksena on kanavoida suomalaista vihaa ja raivoa.

Sosiaalinen media on täynnä paitsi tsemppipeukutusta, myös silmitöntä raivoa ja sekunnin murto-osassa nousevaa kiihkoisaa vitutusta, jota harvoin ilmenee muussa sosiaalisessa todellisuudessamme. Haluamme koostaa dokumenttiteatteri-periaatteella musiikkiteatteriesityksen suomalaisesta raivosta. Ajatuksena on perustaa vihaklinikka, jossa erilaisista taustoista, kansallisuuksista, yhteiskunnallisista asemista ja ikäryhmistä olevat suomalaiset voisivat purkaa vihaansa. Näistä purkauksista, sekä sosiaalisesta mediasta keräämästämme materiaalista koostamme kahden naisen musiikkiteatteriesityksen, jonka tarkoituksena on kanavoida suomalaista vihaa ja toivottavasti puhdistaa keskusteluilmapiiriä turhasta roskasta.

Esityksessä pohditaan myös sosiaalisen median vaikutuksia ihmisten nykyiseen yhteisökäsitykseen. Sosiaalinen media auttaa ihmisiä muodostamaan samanmielisiä yhteisöjä, joiden ulkopuolelta tulevat vaikutteet ja ajatukset voidaan kokonaan rajata oman kokemuspiirin ulkopuolelle. Vähentääkö tämä ymmärrystä toisinajattelijoita kohtaan? Esityksessä käytetään hyväksi videotekniikkaa ja musiikkia sekä äänitteeltä että livenä. Esitys toteutetaan huoneteatterin omaisesti pienelle näyttämölle (Teatteri Takomo), joka helpottaa sen interaktiivista muotoa. Esitys itsessään kestää noin tunnin ja sen toinen puoliaika on keskustelutilaisuus.

Haluamme kohdata vihaa, mikä on lähtökohtaisesti pelottavaa. Viha on mielestämme yhteiskunnassamme tällä hetkellä suurin ihmisiä erottava asia. Haluamme tehdä vihasta käsiteltävää, osasiin purettavissa olevaa materiaa, josta irtautuminen aiheuttaa katharsiksen. Vihan lietsonta on erittäin vaarallista aikoina, joina poliittiset ääriliikkeet ottavat yhteiskunnallista tilaa jopa äärimmäisen väkivallan muodossa. Haluamme kerätä tuota vihaa ja koostaa siitä vihalaulun, joka tekee vihaajansa onnellisemmaksi.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Laura Airola, Oona Airola

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Tanssi- ja teatteritaiteilija Akseli Aittomäki ja työryhmä (Bally & Aittomäki)9.440 €Venture operations (working title) – esityksellisiä tutkimuksia arvon ja kapitalismin luonteesta

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ

Venture operations on Akseli Aittomäen ja Cécile Ballyn yhteistyö. Se on reflektiivistä ja tutkivaa taiteellista työtä, joka synnyttää myös näyttämöteoksen. Työskentelemme sekä Helsingissä että Berliinissä, ja teos esitetään molemmissa kaupungeissa. Helsingissä hankkeen tuottaa Höyhentämö.

Yhteistyömme käsittelee arvon käsitettä suhteessa kokemukseen ja ruumiin asemaa tuotannossa. Sen tutkimuskohteena on erityisesti kapitalistisen arvonmuodostuksen olemus (ontologia) ja suhde ruumiin kykyihin.

Meillä on molemmilla esitystaiteellinen praktiikka, jossa fyysinen esiintyminen yhdistyy teoreettiseen reflektioon. Akseli ajattelee, että nämä muodostavat yhdessä kokeellisen filosofian muodon. Cécile on kiinnostunut metodologisesta järjestelmällisyydestä. Olemme molemmat käsitelleet talouden termejä osana aiempaa työtämme. Taiteellisen työn ohessa Akseli on tehnyt sosiaalitieteellistä tutkimustyötä ja Cécile suorittanut taloustieteen maisterin opinnot. Tavoitteenamme on kehittää taiteellista metodologiaa, joka kykenee käsittelemään taloudellisen diskurssin ruumiillista ulottuvuutta ja filosofisia perusteita.

Uskomme että talouden ja kapitalismin luonnetta tulee tarkastella lähtökohdista, jotka eivät kiinnity pelkästään 'oikeoppiseen' talousajatteluun. Uskomme, että esityksellinen työskentely voi olla reflektion tai filosofian muoto, joka kertoo meille jotakin maailmamme luonteesta. Uskomme, että on oleellista pyrkiä ymmärtämään myös talousajattelun diskurssia ja pystyä näkemään sen ontologisia yhteyksiä ja kokemuksellista perustaa.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Akseli Aittomäki, Cécile Bally

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Doctoral Candidate Ersin Alaca Fahrettin and workgroup20.000 €On the Curves of a Design Mythology. Debating Heroes, Speculators, and Viewers

Academic research and artistic work, or work based on them | The project''s themes are related to The changing neighbourness of Finland programme

The main aim of the project is to document, display, and debate the emergence and development of the Finnish design mythology with a critical eye on the current designer and consumer roles. The documentation originates from the cultivation of the mythical designer roles in the 1950s and 1960s emergent consumer society and extends towards these roles’ wider impact on the contemporary design and consumption scenes in Finland. The outcome of this research is set to be displayed in the Helsinki Design Museum in a continuously developing exhibition that is designed as a temporary artistic intervention within the permanent collection for a period of four months.

The project aims to draw a comprehensive cultural framework and bridge moments for critical reflections regarding the blind spots in contemporary design ethos when meeting the eye of the heroic discourse, providing moments of self-criticality in relation to discourses based on homogeneous identity coercivity (e.g. nationalisms) that are embedded in the cultural field. As well, to bring into the discussion their contradictory relations to notions of exteriority (e.g. internationalisms).

Workgroup members
Monthly grant recipients:David Munoz Alcantara, Ersin Alaca Fahrettin

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Kuvataiteen Maisteri Jasmin Anoschkin 62.640 €Taiteellinen työskentely kuvanveiston tekniikoilla muodin ja muotoilun symbioosissa

Taiteellinen työ / siihen pohjautuva työ | 2-vuotinen hanke

Teen puu- sekä saviveistoksia ja maalauksia. Haluan nyt haastaa itseni ja tekemiseni muodin ja muotoilun tutkimiselle taiteellisen tekemisen kautta.

Saako veistoksista liikkuvia, voiko niihin pukeutua, miten pitkään voi sanoa veistosta veistokseksi ja milloin se muuttuu muotivaatteeksi? Voiko veistos kulkea catwalkilla vai vain museossa? Muuttuuko vesinokkaeläinveistos muotoiluksi, kun siitä tehdään saunanripa tai puhelin?

Tulevat teokseni ovat valmiina Pariisin muotiviikoille, paperi-/puuteollisuuden maskoteiksi, mökkikyläksi ja puuterihuiskuksi sekä museo- että gallerianäyttelyihin.

Hankkeessa tutkitaan taiteellisen työskentelyn kautta kuvanveiston mahdollisuuksia ja haasteita muodin ja muotoilun yhteydessä sekä tehdään yhteistyötä teollisuuden kanssa ilman tuotteistamista ja taideteollisuuden lyömää leimaa. Hankkeessa haetaan muotoja uudenlaiselle mesenaattitoiminnalle. Yhteistyötahojen kanssa prosessissa kehittyvät myös lopulliset taiteen esiintymisareenat ja -muodot.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Kirjailija ja kustannustoimittaja Antti Arnkil 14.160 €Esseekokoelman kirjoittaminen

Taiteellinen työ / siihen pohjautuva työ

Aion kirjassa käsitellä yhtä aikaa kriittisellä ja innostavalla otteella kaunokirjallisuutta, elokuvia, teatteria, TV-sarjoja ja popmusiikkia. Kokoelman aiheina ovat mm. Jaakko Yli-Juonikkaan tuotanto, Breaking Bad -TV-sarja, Pauliina Haasjoen runous, 80-luvun kulttuurikiistat Suomessa, Kaurismäen varhaiset elokuvat, Harry Potter ja politiikka, vanha suomalainen maantieteellinen proosa, Tytti Heikkisen yhteiskuntakritiikki, kustannustoimittajan työ sekä varhaisromanttinen filosofia.

Kymmenkunta vuotta olen kehittänyt esseetyyliä, jossa yhdistyy kunnianhimoinen luenta ja tulkinta populaariin tyyliin. Olen kirjoittanut kaksi esseeteosta ilman apurahoja (Lauantaiesseet 2014 ja Raittilan linja 2016) ja saanut kirjoituksista hyvää palautetta. Esikoiskirjani oli ehdolla HS:n kirjallisuuspalkinnon saajaksi. Vuonna 2011 tekstini Paavo Rintalasta palkittiin Parnasson esseekilpailussa.

Minä en ole erityisen rohkea ihminen. Kirjoitan rakkaudesta lajiin, antaakseni jotakin lukijalle. Tunnen, että minun on kirjoitettava nämä tekstit. Seitsemän veljeksen Aapon sanoin: ”parempihan viimeinkin nousta kuin ijankaikkiseksi uupua viheliäisyytemme ropakkoon.”
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Kirjailija Tuuve Aro 28.320 €Novellikokoelman kirjoittaminen

Taiteellinen työ / siihen pohjautuva työ

Saatuani erinomaisen vastaanoton edellisille teoksilleni keskityn nyt ajankohtaisimpaan kirjalliseen projektiini, novellikokoelmaan Lihanleikkaaja. Tuleva kokoelma on yhdeksäs teokseni ja viides novellikokoelmani, ja sen on tarkoitus ilmestyä 2017 tai viimeistään 2018 (WSOY). Lihanleikkaaja jatkaa aiempien teosteni linjaa uutta luovana ja erilaisia rajoja kokeilevana kirjallisuutena, joka on saavuttanut menestystä myös kansainvälisesti. Keskiössä on ihminen nopeasti muuttuvassa ja jakautuvassa maailmassamme. Mitä on olla koulukiusattu mutta hurjalla mielikuvituksella varustettu lapsi? Entä työlleen omistautunut mutta ympäristöstään vieraantunut aikuinen?

Tuotantoani on käännetty menestyksekkäästi saksaksi, englanniksi, venäjäksi, ruotsiksi, unkariksi, espanjaksi, serbiaksi ja bengaliksi. Novellejani on julkaistu myös lukuisissa kotimaisissa ja kansainvälisissä antologioissa ja oppimateriaaleissa. Kokoelmani Merkki (2006) niminovellista valmistui 15 min. lyhytelokuva Sirocco, joka voitti useita palkintoja, mm. pääpalkinnon Odensen kansainvälisellä elokuvafestivaalilla 2012.

Novellitaide on maailmalla ja Suomessa marginaaliasemassa, turhaan ja väärin perustein. Olen novellien ohessa julkaissut romaaneja ja lastenkirjoja, mutta haluan edistää erityisesti novellin asemaa kirjoittamalla kiinnostavia, rajoja kokeilevia novelliteoksia sekä osallistumalla kirjailijana ja puhujana aktiivisesti esim. novelliteemaisiin tapahtumiin. Olin mukana mm. vuoden 2013 Novelli palaa! -teemavuoden toiminnassa ja 2016 osallistuin kansainväliselle Kikinda Short –novellifestivaalille.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Art Slow Oy, tuotantoyhtiö 3.000 €Suuri Savotta – Dokumenttielokuva suomalaisesta puuteollisuudesta

Taiteellinen työ / siihen pohjautuva työ

Joka sadas metsä maailmassa on suomalainen. Kautta aikain ne ovat olleet Suomelle tärkeitä taloudellisesti sekä henkisesti. Metsäteollisuuden toiminta on kuitenkin jäänyt osittain vanhoihin savujaon aikoihin, jolloin metsät jaettiin suurten yhtiöiden toimesta. Sopiiko tämä modernin länsimaisen markkina- ja talousmaan piiriin? Sodan jälkeisinä niukkoina aikoina oli tärkeää, että resursseja säännösteltiin ja kaikki puhalsivat yhteen hiileen. Nyt 70 vuotta myöhemmin: kuinka puuteollisuuden ala kehittyy ja kuinka alalle saadaan oikeudenmukaiset oltavat kaikille osapuolille?


Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Jani Salminen

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Artist Anastasia Artemeva 15.000 €Prison Outside: Artistic inquiry into cross-border relationships with incarceration, resulting in an exhibition and a public discussion

Artistic work or work based on it | Kickstarter grant | The project’s themes are related to The changing neighbourness of Finland programme

Prison Outside enables exchange and public dialogue on the subject of incarceration in Russia and Finland. It questions stereotypes and perception that we have of convicts and ex-convict.
For this project research incarceration and connection between “free” people and those in prisons. I will also develop a working relationships with prisoner and ex-convict NGOs.

A series of artistic works communicating the everyday environment of prison will be created, to offer an opportunity for the public to relate to incarcerated men and women on a personal level. Through making the institution of prison visible, rather than hidden away structure of violence and punishment, I set out to make imprisonment and relationships with incarcerated people a subject of international public discussion.

One of the particular goals is to showcase creativity, solidarity and resistance that take place in prisons and activists' organizations that engage with prisoners.

The project will culminate in an exhibition (Galleria Lapinlahti May 2017) of artistic works and a panel discussion with speakers invited from Russia, Finland, and beyond. The discussion will be an opportunity to present activist and artistic programs to the public and as a platform to exchange knowledge. With this project, I set out to inquire – what can we do to change and challenge our relationships with the institution of prison.

This project brings together artists and activists working in and around prisons in Russia and Finland, and provides a platform for discussion on the marginalized subject that is normally not addressed on the international level. This is an extremely necessary as it will prevent the isolation, currently created by both countries’ media.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Association WHS ry 40.000 €Vultures (työnimi) – nykysirkusta ja thaimaalaista tanssia yhdistävä teos

Taiteellinen työ / siihen pohjautuva työ

Näyttämöllä yleisö näkee esiintyjät suljettuina lintuhäkkiin. Vai onko yleisö häkin vankina?

Valtavassa lintuhäkissä esiintyjä kesyttää korppia. Toinen kantaa lonkkaluita kruununa päässään. Petolinnut hyökkäävät. Esityksessä sotaa ja rauhaa, kansallisia identiteettejä ja itsenäisyyden teemaa lähestytään lintujen kautta.

Vultures (työnimi) on nykysirkusryhmä WHS:n vuonna 2017 toteutettava yhteistyöprojekti maailmankuulun thaimaalaisen klassisen khon-tanssin mestarin Pichet Klunchunin kanssa. Khon on thaimaalainen perinteinen naamioteatterin muoto, johon kuuluu paljon tanssillista ja akrobaattista liikettä. Taistelukohtauksien koreografiat sisältävät lennokkaita hyppyjä ja esiintyjät kannattelevat toisiaan käsiensä ja jalkojensa varassa. Akrobaattista tanssia täydentää nykysirkuksen jongleerausta ja nukketeatteria lähestyvä esineiden käsittely.

Ensi-ilta Suomessa ja Thaimaassa on syksyllä 2017.

Nykytaiteilijana toimiminen Thaimaassa vaatii todellista rohkeutta. Thaimaassa taiteilijan vapaus on suhteellista. Kuningasperhettä tai uskonnollisia arvoja loukkaaviksi katsottuja teoksia sensuroidaan, taiteen rahoitus on vähäistä ja liian provokatiivisia taiteilijoita uhkaa vuosien vankeus. Taiteilijat kiertävät rajoituksia monin keinoin ja keräävät rahoitusta kekseliäästi monenlaisista lähteistä yksityisistä yrityksistä ulkomaisiin taideinstituutioihin. Tämä teos on yksi keino.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Anne Jämsä, Jumpan Padung, Kornkarn Rungsawang, Pichet Klunchun, Ville Walo, Wachirawarakarn Sunon

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Säveltäjä Antti Auvinen 72.800 €Uusien sävellysprojektien toteuttaminen 2017–2018

Taiteellinen työ / siihen pohjautuva työ | 2-vuotinen hanke

1. Selloprojekti, helmikuu 2017 – joulukuu 2017
Uusi teos sellolle, videolle ja orkesterille, teoksen kesto on noin 35 min. Yhteistyössä sellisti Anssi Karttusen ja IRCAM:n kanssa.

Ajattelen, että video voi olla hyvä ja toimiva lisä klassisen taidemusiikin konsertteihin. Videon rooli ei kuitenkaan saa olla pelkkä visuaalinen koriste, eräänlainen ”näytönsäästäjä” nykymusiikille. Musiikki ei myöskään saa olla alisteisessa asemassa suhteessa kuvaan, toisin sanoen taustamusiikkia videolle. Tavoitteeni on, että videomateriaalilla on musiikillisesti merkittävä rooli teoksessani.

2. Taiwan-projekti
Uusi teos kiinalaisille instrumenteille. Teoksen kesto on noin 30 min. Yhteistyössä Taiwanilaisen Little Giant Chinese Chamber Orchestran sekä kapellimestari Chih-Sheng Chen kanssa.

3. Soolokitarasonaatti -projekti
Yhteistyössä kitaristi Otto Tolosen kanssa.

4. Ooppera-projekti
Yhteistyössä Harry Salmenniemen kanssa.

5. Konsertto sopraanonokkahuilulle ja orkesterille
Yhteistyössä nokkahuilisti Erik Bosgraafin kanssa.

Uusien ilmaisukeinojen ja teknologioiden liittäminen toimivaksi osaksi omassa sävellysprosessissa sekä osaksi yleistä konserttikokemusta.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Kirjailija Kiamars Baghbani ja työryhmä15.340 €Harjalintu, kansanrunouden kääntösilta suomen ja persian välille

Taiteellinen työ / siihen pohjautuva työ

Baghbani kääntää persiaksi Kalevalan tarinoiden toisen osan ja Hölmöläistarinoita sekä kääntää persiasta suomeksi lastentarinoita ja satuja. Persiasta suomeen käännettävät tarinat Baghbani lukee muististaan ja kirjailija, runoilija Kalle Niinikangas nauhoittaa ne ja kirjoittaa puhtaaksi nauhoitusten perusteella. Tarinat voidaan tarvittaessa esittää ja nauhoittaa julkisessa paikassa, jolloin niiden nauhoittamisesta voisi muodostua hauska kulttuurintuntemusta edistävä lastentapahtuma.

Hankkeen tarkoituksena on edistää suomen kulttuurin tuntemusta persiankieltä puhuvien parissa ja vastaavasti persialaisen lastenkulttuurin tuntemusta Suomessa.

Tekijä valikoi käännettävän materiaalin, raakakääntää sen, koelukee materiaalia ja laatii lopullisen käännöksen.
Enostone kustannus on osoittanut halukkuutta teosten julkaisuun.

Kalevalan kääntäminen persiaksi on rohkeaa jos mikä, samoin suomalaisten hölmöläistarinoiden. Rohkeaa on myös nykyisessä ilmapiirissä kääntää ja kertoa persialaisia tarinoita suomeksi.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Kalle Niinikangas, Kiamars Baghbani

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Kuvataiteen maisteri Panos Balomenos 28.320 €Transseksuaalit Ateenassa taloudellisen kriisin keskellä -maalaussarja

Taiteellinen työ / siihen pohjautuva työ

Ateena, synnyinkaupunkini, on ollut valtavien muutosten keskellä viime vuosina. Kreikan keskiluokka on käytännöllisesti katsoen kadonnut ja ero rikkaiden ja köyhien välillä on suurentunut ennennäkemättömällä tavalla. Pääkaupungissa taloudellinen kurjistuminen on ollut näkyvintä. Vähemmistöjen asema on romahtanut. Pakolaiset, invalidit ja seksuaalivähemmistöt asuvat käytännöllisesti katsoen kadulla oman onnensa nojassa. Kreikassa transseksuaalien asema ei ole koskaan ollut yhtä vahva kuin Pohjoismaissa. Mutta nyt heidän ainoa toimeentulon lähde on prostituutio.

Taiteellisen työni tavoitteena on 12 kuukauden ajan maalata transseksuaalien elämästä Ateenassa taloudellisen kriisin keskellä. Tapaamisten, henkilökohtaisten haastattelujen kautta rakennan kokonaisuuden maalaussarjaksi.

Osana taideprosessia tarkoitukseni on kutsua maalauskohteeni koolle yhteisiin tapaamisiin. Ateenan Kipsellin kaupunginosassa keväällä 2017 järjestän keskustelusarjan, Trans Gender Talking about Art, jossa kaupungissa samaan aikaan aukeavan nykytaidefestivaali Dokumentan yhteydessä paikalliset transseksuaalit kokoontuvat keskustelemaan taiteesta.

Maalaussarjani käsittelevät ihmiselämän perimmäisiä kysymyksiä useasta eri näkökulmasta; hyväksytyksi tulemista, rakkautta, surua, vihaa, epävarmuutta, oikeudenmukaisuutta, erilaisuuden hyväksymistä, pelkoa ja onnea.

Transseksuaalit kuuluvat vähemmistöön, alakulttuuriin, joka reagoi erityisen vahvasti yhteiskunnallisiin muutoksiin. Kreikassa taloudellisen kriisin aikana transseksuaalien asema on entisestään heikentynyt. Heidän ainoa toimeentulon lähde on prostituutio. Taiteellisen työskentelyni tavoitteena on antaa kasvot ja ihmisarvo heille, joiden asema yhteiskunnassa on kaikista heikoimpia. Taiteellinen työni on rohkea avaus, koska se nostaa esiin asioita, joista yleensä haluamme vaieta.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Elokuvataiteen maisteri Anna Berg 10.280 €Mainostauko – yhteisötaidetta LED-mainostauluille

Taiteellinen työ / siihen pohjautuva työ

Kotikaupungissani Varkaudessa suurikokoiset ja kirkasväriset LED-mainostaulut toitottavat viestiään pääkatujen varsilla. Suuri osa kaupunkilaisista kulkee päivittäin niiden ohi: ne vaikuttavat merkittävällä tavalla pikkukaupungin katukuvaan. Jos kaupungin nuoret saisivat mainosaikaa tauluilta, mitä he haluaisivat viestittää niiden kautta muille kaupunkilaisille? Millaisen tarinan he kertoisivat?

Aion ostaa varkautelaisille yläkoululaisille kuukauden ajaksi esitysaikaa tauluilta. Kehitän heille myös työpajan, jossa tarjotaan työkaluja ja inspiraatiota oman viestin esilletuomiseen esimerkiksi videotaiteen tai animaation keinoin. Kun työpajassa syntyneet teokset esitetään LED-tauluilla, Varkauden katukuvaan syntyy elävä taidegalleria.

Varkaudessa järjestettävä työpaja on pilottiprojekti ja ensimmäinen työpajojen sarjassa. Aion seuraavaksi kehittää työpajasta versiot vanhainkotiin ja vastaanottokeskukseen. Seuraavien työpajojen toteutus on kuitenkin tämän hakemuksen ulkopuolella.

Tämä on rohkea avaus, sillä se antaa poikkeuksellisesti äänen kaupunkitilassa niille, joilla ei sitä totutusti ole. LED-tauluilla yhteisön tuottamat teokset pääsevät suuremman katsojakunnan tietoisuuteen kuin gallerioissa: Ne todella vaikuttavat kotikaupungin katukuvaan ja kaupunkilaisten mieliin. Mainostaulut ovat näkyviä ilmaisun areenoja, mutta ne ovat rajoittuneet kaupalliseen käyttöön. Teos herätteleekin kyseenalaistamaan mainonnan roolia ja vaikutusvaltaa kaupunkitilassa.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FT, runoilija Kristian Blomberg 56.640 €Neljännen runokirjan kirjoittaminen

Taiteellinen työ / siihen pohjautuva työ | 2-vuotinen hanke

Tekeillä oleva kokoelmani hyödyntää kirjan fyysisten piirteitä ja erilaisia runokirjoittamisen keinoja kiinnittääkseen huomion ihmisten välittömässä arjessa kyteviin yksityiskohtiin ja herkistääkseen niiden avulla lukijaa kohtaamaan elämäänsä liittyvien vivahteiden hiljaista merkitystä.

Edellinen ei tarkoita esimerkiksi arjen romantisointia, vaan arjessa olevien mutta huomaamattomaksi jäävien sellaisten piirteiden tuomista kielellisen havainnon ja välittymisen piiriin, joka siirtää niin kutsuttua "ihmeen tuntua" elämää suuremmista tapahtumista ja tarinoista siihen, missä oleminen tapahtuu, kunkin omaan elämään.

Edellisestä johtuen kokoelman kysymyksenasettelussa on syvästi eettinen vire. Pohdin – varsin filosofisessa rekisterissä – hyvän elämän muuttuneita ehtoja maailmassa, jossa identiteetit ja totuus näyttäytyvät julkisen leikittelyn alueina. Minusta ne voivat olla enemmänkin.

Teos jakaantuu kahteen pääosioon, joiden avulla pohdin välittömyyden ja kulttuurisesti välittyneen välistä dynamiikkaa. Eräänlaisina vastapooleina voisi ajatella luontokokemusten intiimiyttä, kauneutta, jopa musiikillisuutta – ja kulttuurisen tiedon loogisuutta sekä lyyrisyyteen nähden esseistisempää tiedon ymmärtämisen ja jakamisen piirteistöä. Teokseni osoittaa erilaisin sisältöä tukevin runokeinoin, että molempia tarvitaan.

Teoksessa on myös Suomessa ennenkuulumaton minimalististen ja konkreettisten runojen jakso, joka kytkee yksityiskohtien merkityksen molempiin edellä mainittuihin pooleihin.

Vaikka runouden kohdalla puhutaan – jopa verrattain äänekkäästi – esiintymisestä ja yhteisyydellisyydestä, uskallan väittää tätä virtausta vasten, ettei se ole nykyrunouden merkittävintä aluetta. Minulla on rohkeutta katsoa myös runouden yksinäisiin, hiljaisiin ja yksityisiin muotoihin, joihin kuuluu kirjamuodon mahdollisuuksien ja runokeinojen huolellinen pohdinta ja kehittely. Minusta on tärkeää, että runoudella on elinvoimaa myös baarien ja "hyvän meiningin" ulkopuolella, kirjoissa, lukijassa.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Diplomihistoriotsija, lehtori Katariina Borisova 1.200 €Linnan kummat -runoteoksen julkaisu Karjalan tasavallassa

Taiteellinen työ / siihen pohjautuva työ | Hankkeen teemat liittyvät Kieliohjelmaan

Olen kirjoittanut jo 30 vuoden ajan runoja venäjäksi sen ollessa Karjalan tasavallan ainoa todellinen virallinen kieli. Karjalan kielen käytön rappion seurauksena venäjän kieli näytti olevan sopiva saavuttamaan eniten huomiota itselleni. Vuodesta 2006 olen siirtynyt runoilemaan yksinomaan aunuksenkarjalaksi, sillä olen havainnut, että vain äidinkielellä voi ilmaista elämän syviä tunnelmia.

Siirryttyäni eläkkeelle opettajan tehtävistäni 2012 olen koonnut julkaistut runoni yhteen ja ne julkaistiin Koneen Säätiön tukemassa teoksessa Kaksi jogii..., joka viittaa kotipaikkani Aunuksenkaupungin asemaan Alavoisen ja Mägriäjoen yhtymäkohdassa. Nykyinen käsikirjoitukseni Linnan kummat on sen jatko-osa, joka kuitenkin koostuu täysin uusista, missään julkaisemattomista runoistani.

Käsikirjoitus on jo saatu painovalmiiseen ja julkaisusta puuttuu enää kielentarkastus Petroskoin yliopistolla sekä painatus. Mahdollisuuksia saada karjalankielinen runokokoelma julkaistua kaupallisesti ei ole kielen lukijakunnan pienuuden ja vähävaraisuuden vuoksi. Karjalan tasavallan talouskriisin oloissa on toivotonta saada Karjalan valtiolta rahoitusta tähän.

Teoksen runot koskettelevat Karjalan tavallisen kansan elämää ennen ja nyt. Verrattuna karjalankielisen runouden päälinjaan on kuitenkin perusmielenkiinto yksilön omassa elämässä, sen iloissa ja vaikeuksissa. Keskeisenä aiheena on ihmisten yhteys ympärillään tapahtuvaan elämään ja sen muutoksiin. Tällainen runoustyyppi on vielä ollut esillä Karjalassa vain venäjäksi, koska sen karjalaiset edustajat uskovat, että he tarvitsevat sille kansallisesti suppean sijaan "laajennetun" lukijakunnan.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

BRITDOC Foundation 50.000 €Good Pitch Europe 2017, including the Impact Producers Lab

Artistic work or work based on it

The Global North is facing geo-political challenges that can only be met if our societies are open, brave, empathic, strong, well-educated, and well-informed. Documentary film with its singular ability to tell an immediate, multi-perspective, nuanced and truthful story is in a unique position to provide society with this perspective. However, at a time when high-quality, balanced journalistic film is needed more than ever, structural changes in the way that films are funded and distributed threaten to deprive societies of a vital tool for understanding the new world order and how to make a proper response.

Our Good Pitch Programme seeks to address this by: 1) building the capacity of filmmakers to seek funding, resources and distribution networks beyond the traditional sources and; 2) educating NGOs, foundations, community groups, changemakers and influencers in civil society on the potential of film as a means to further their goals so they offer up their resources. In this way, we strengthen the future of film and its impact in the world.

BRITDOC operates the Good Pitch programme globally and is keen to engage mainland Europe with it. We chose to lead with work in the Nordic region because of the interest from key regional stakeholders and the nature of Nordic societies. We anticipate being able to embed the Good Pitch Programme in a lasting, beneficial and sustainable way as a case study for other regions to follow.

Good Pitch is an innovative global programme and seeks to lever in resources and partners for film beyond traditional supporters – and in doing so enables social impact, beneficial change and positive results for culture and democracy.

The Impact Producers Lab enables a stronger arts/film sector by offering key workers training in a new way of thinking about resources & partnership formation and refining their ability to pitch ambitions to partners new to working with filmmakers.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

CAA Contemporary Art Archipelago ry 17.000 €Spectres in Change / Aaveet muutoksessa käynnistää ilmastonmuutosta tutkivan paikkasidonnaisen nykytaidehankkeen Seilin saarella yhteistyössä monitieteisen Saaristomeren tutkimuslaitoksen kanssa

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ | Ponnistusraha

Vuonna 2017 CAA käynnistää hankkeen ja toteuttaa ensimmäisen hautomon ja taiteilijaresidenssejä Seilin saarella yhdessä Turun Yliopiston Saaristomeren tutkimuslaitoksen kanssa.

Viisivuotinen hanke sisältää taiteilijoille ja tutkijoille suunnattuja hautomoita, taiteilijaresidenssejä tutkimuslaitoksella, kansainvälisten ja suomalaisten taiteilijoiden teostuotantoja, näyttelyitä Seilissä sekä nykytaideinstituutioissa Suomessa ja ulkomailla, julkaisusarjan sekä päätössymposiumin.

Seili tarjoaa ainutlaatuisen alustan nykytaiteilijoiden tutkimukselliselle työlle monitieteisessä kontekstissa, jossa pitkäjänteinen ilmastonmuutoksen tutkimus elää rinta rinnan saaren monisatavuotisen toiseuden historian kanssa: Luonnontieteellinen tutkimus tarkastelee ilmastonmuutosta saarella mm. punkin räjähdysmäisen leviämisen kautta, kun taas Seilin historia kertoo sairauden, hulluuden ja sukupuolen tarinaa. Saari avaa näköaloja ekosysteemin ja yhteiskunnan muutoksiin läpi vuosisatojen suhteessa niin instituutioihin kuin yksilön oikeuksiin ja ympäristösuhteeseen.

Aaveet viittaavat hankkeessa varjoista ja rivienväleistä löytyvään hiljaiseen tietoon muutoksista ja näiden taustoista, joiden mittakaavan ja monimuotoisuuden ymmärtäminen luo perustan osallisuudelle. Taiteilijat kutsutaan pureutumaan eri taiteellisin metodein Seilin kontekstiin, jossa taide paikantuu aktiiviseksi katalysaattoriksi tiedontuoton ja toimijuuden monille muodoille ja merkityksille.

Hanke tukee nykytaiteen poikkitieteellisten käytäntöjen kehitystä ja vastaa akuutteihin ekologisiin haasteisiin, jotka edellyttävät ympäristökysymysten monialaisten ulottuvuuksien tarkastelua. Seilissä voi lähestyä ilmastonmuutosta ja sen vaatimaa yhteiskunnan rakenteiden ja arvojen työstöä kartoittaen muutoksia ekologian eri rekistereissä (ympäristö, yhteiskunta ja subjekti). Taiteellinen työ avaa hankkeessa merkittävää vuoropuhelua mikro- ja makrotasojen sekä eri epistemologioiden välillä.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Checkpoint Helsingin Tukiyhdistys ry 550.000 €Checkpoint Helsingin toiminnan ylläpitäminen, kehittäminen ja tapahtumien tuottaminen vuosina 2017–2019

Taiteellinen työ / siihen pohjautuva työ | 3-vuotinen hanke

Checkpoint Helsinki on edelläkävijän asenteen omaava nykytaideorganisaatio ja uusien avauksien esittäjä. Yhteistyössä paikallisten ja kansainvälisten toimijoiden kanssa toteutamme taiteellisesti laadukasta, sisällöltään puhuttelevaa kansainvälistä tulevaisuuden nykytaidetta. Toteutamme suuria, pitkäjänteiseen työskentelyyn perustuvia taidehankkeita. Ohjelmistomme peruspilareita ovat taiteen itseisarvo, kokeellisuus ja marginaalien ja hiljennettyjen näkökulmien tuominen näkyville.

Vaalimme organisaation joustavuutta, mikä mahdollistaa nopean reagointikyvyn ja ajassa oleviin aiheisiin tarttumisen. Luomme edellytyksiä pitkäjänteiselle toiminnalle. Palkkaamme uutta henkilökuntaa ja jäsenistöä, jotka jatkavat ohjelmiston suunnittelua ja rahoituspohjan kehittämistä.

Tuotamme vuosittain 1–3 vierailevien kuraattorien suunnittelemaa taidehanketta, jotka eivät muuten olisi mahdollisia. Uusi painopiste on erilaisille yleisöille suunnattu opetuksellinen ohjelma, mikä tuo vuosikalenteriimme toistuvia elementtejä.

Vuoden 2017 päähanke on Joanna Warszan kuratoima Uncanny Interdependence -teoskokonaisuus, joka käsittelee Suomen itsenäisyyttä lokakuun vallankumouksen valossa. Projekti tuo esille Suomen ja Venäjän yhteistä historiaa ja sen kipukohtia ja avaa uusia näkökulmia itsenäisyyden juhlavuoteen.

Jokainen Checkpoint Helsingin tuotantokausi on katsaus siihen, minkälainen tulevaisuus voisi olla. Teemme tilaa marginaalisille ja hiljennetyille näkökulmille. Kevytrakenteinen tuotanto-organisaatiomme toteuttaa laajoja ja monimuotoisia nykytaideprojekteja, mikä vaatii uudenlaista joustavuutta ja organisaatiorakennetta.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Ahmed Al-Nawas, Anton Vidokle, Arseny Zhilyaev, Ilya Orlov, Joanna Warsza, Liisa Roberts, N Kuraattori N, N Taiteilija N

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Defunensemblen kannatusyhdistys ry 25.000 €Defunensemblen taiteellinen toiminta ja sävellystilaukset

Taiteellinen työ / siihen pohjautuva työ

Klassisen nykymusiikin piirissä elektroakustinen musiikki on jäänyt Suomessa vähälle huomiolle. Vuonna 2009 perustettu defunensemble edistää ja kehittää uuden musiikin, erityisesti elektroakustisen nykymusiikin esitys- ja sävellystoimintaa, ja luo yhteyksiä eri taiteenalojen ja toimijoiden välille. Taiteellisen johtajansa Sami Klemolan johdolla defunensemble jatkaa vuonna 2017 merkittävää työtä elektroakustisen musiikin ammattimaisena ja systemaattisena esittäjänä, tekee rohkeasti persoonallista ja uudenlaista lähestymistapaa nykymusiikkiin sekä etsii uusia yleisöjä, laajentaen yleisöpohjaansa tavanomaisesta klassisen musiikin yleisöstä.

Toimintavuonna 2017 defunensemble:

1) Jatkaa korkeatasoisten konserttien tekemistä, yhteistyötä koti- ja ulkomaisten festivaalien sekä yhtyeiden kanssa, mm. Riot Ensemble (UK), Cikada (NO) & Esbjerg Ensemble (DK).

2) Uusien teosten tilaaminen suomalaisilta ja ulkomaisilta nykysäveltäjiltä, ja uusien teosten kantaesittäminen. Vuonna 2017 uusia teoksia tilataan ja kantaesitetään mm. säveltäjiltä: Bryan Jacobs, David Chisholm, Minna Leinonen ja Sami Klemola.

3) Jatkaa genrerajatonta yhteistyötä elektronisen musiikin ja eri taiteen tekijöiden kanssa, mm. kuvataiteilija Heta Kuchkan, noise-muusikko Tommi Keräsen, laulaja-lauluntekijä Islajan, sirkusryhmä Circo Aereon sekä sarjakuvataitelija Tommi Musturin kanssa.

4) Lisää työpajojen ja työpajakonserttien määrää ja kouluttaa elektroakustiseen musiikkiin erikoistuneita äänisuunnittelijoita.

Suomalaisessa musiikkikentässä ei ole ennen ollut merkittävää, aktiivisesti toimivaa, huippumuusikoista koostuvaa yhtyettä, joka keskittyisi systemaattisesti elektroakustisen musiikin esittämiseen. defunensemble aktivoi suomalaista musiikkielämää, tuo maahamme kiinnostavinta sähköä hyödyntävää nykymusiikkia, aktiivisesti tilaa ja kantaesittää uusia teoksia, sekä luo katu-uskottavia, moniin kokeellisen musiikin alagenreihin katsovia konserttikokonaisuuksia näyttävästi kotimaassa ja ulkomailla.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

DocPoint-elokuvatapahtumat ry 70.000 €DOKKINO – lasten ja nuorten dokumenttielokuvakiertueen, elokuviin liittyvän oppimateriaalin ja dokumenttielokuvaverstaiden suunnittelu ja toteutus 2017 ja 2018

Taiteellinen työ / siihen pohjautuva työ | 2-vuotinen hanke

DOKKINO (DK) on lasten ja nuorten dokumenttielokuva- ja mediakasvatuskiertue, joka vie koululaiset dokumenttielokuvan maailmaan ja ohjaa ymmärtämään dokumentaarista kerrontaa elokuvassa, uutisissa ja sosiaalisessa mediassa. DK sisältää elokuvanäytökset, mobillioppimistehtävät sekä erikseen tilattavat dokkariverstaat. Kiertuepaikkakuntia on 20 vuonna 2017 ja 22 vuonna 2018. Hakemus on kiertueiden 2017 ja 2018 toteutukseen.

DK 2016–2018 kehityshankkeessa
1. Oppimateriaali uudistetaan mobiliioppimisaineistoksi.
2. Maantieteellinen saavutettavuus paranee.
3. Toteutetan dokkariverstaita, joissa opitaan, mitä dokumentaarinen kerronta on ja miten se voi muotoilla ja rajata todellisuutta.
4. Järjestetään 19 Suomi 100 -juhlanäytöstä, joissa esitetään koululaisten verstaissa tekemät Yhdessä!-dokkarit.

2017 kiertueella sukelletaan fyysisessä ja virtuaalimaailmassa teemaan "Toiset todellisuudet". Koululaiset haastetaan ajattelemaan ja keskustelemaan aiheesta sekä löytämään samaistumisen kohteita. Tutustutaan myös yhteisöön, jossa kännyköitä tai digitaalista teknologiaa ei ole.

2018 teemassa ”Kuka minä olen?” aiheena on erilaiset ihmiset ja minäkäsitykset. Teemassa käsitellään mm. identiteettiä, ulkonäköä ja sukupuolirooleja. Päähenkilöt painivat samojen asioiden parissa kuin muutkin koululaiset ja löytävät omat vahvuutensa huomatessaan, että ovat sopivia juuri sellaisina kuin ovat.

2017–2018 verstaissa koululaiset aktivoidaan dokumentaariseen kerrontaan myös videobloggaajina.

DOKKINO toteuttaa 2016–2018 kehityshankeen, joka vie näytökset 6 uudelle paikkakunnalle ja uusille yleisöille. Opetusmateriaalissa tehdään historiallinen muutos, kun tehtävät uudistuvat mobiliioppimisaineistoksi huomioiden opintosuunnitelma OPS 2016:n asettamat perusopetuksen uudet tavoitteet: aktiivinen, innostuva oppiminen, mobiilioppimistaidot, ryhmätyö ja oppiainerajat ylittävää opetus. Myös verstasopetuksessa puhaltavat uudet tuulet, kun vloggausta tarkastellaan dokumentaarisena kerrontana.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

DocPoint-elokuvatapahtumat ry 30.000 €DocPoint IMPACT- vaikuttavuustuottamisen kansallinen ammattilaistapahtuma 2018

Taiteellinen työ / siihen pohjautuva työ

DocPoint IMPACT 2018 on uusien ja energisten kohtaamisten foorumi, jossa 4–6 kotimaisen dokumenttielokuvan ympärille kokoontuu järjestöjä, säätiöitä, tiedeyhteisöjä, mediaa, päättäjiä, viestintätoimistoja ja yrityksiä, joilla on halu toimia yhdessä elokuvien nostamien sosiaalisten, yhteiskunnallisten ja ympäristöön liittyvien kysymysten äärellä. Yhteistyö on uusia avauksia tarjoavaa, motivoivaa, ja muutokseen tähtäävää, tavoitteena yhteisöjen aktivoiminen, yhteiskunnan kehittäminen ja elämänlaadun parantaminen. Tapahtuma yhdistää elokuvantekijät ja muutoksen tekijät useilta yhteiskunnan osa-alueilta ja tuo uusia rahoitusmahdollisuuksia ja yleisöjä dokumenttielokuvalle.

Vuoden 2018 tapahtumaa jatkona suunnitellaan vuodelle 2019 DocPoint IMPACT: Good Pitch² Nordic 2019 -tapahtumaa.

Kyseessä on uusien ja energisten kohtaamisten foorumi. Tapahtuma yhdistää poikkeuksellisella tavalla elokuvantekijät ja muutoksen tekijä useilta yhteiskunnan osa-alueilta, mahdollistaen samalla uusia rahoitusmahdollisuuksia ja yleisöjä dokumenttielokuvalle. Vaikuttavuustuottamisen tapahtumaa ei vastaavassa laajuudessa ole ennen järjestetty Suomessa.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Elokuvatuotantoyhtiö Testifilmi Oy 6.870 €Sininen Honda Civic -lyhytelokuva

Taiteellinen työ / siihen pohjautuva työ

Syrjäisiä pikkuteitä, öisiä teollisuusalueita ja tyhjiä maisemia paikallaan olevan auton tuulilasin läpi nähtynä. Kuka ratin takana istuu ja miksi hän on ajanut näihin paikkoihin? Oudolla suspensella ladattu minimalistinen lyhytelokuva.

Muodoltaan pelkistetyssä teoksessa nähdään ainoastaan näkymiä auton ikkunan takaa tuulilasin läpi kuvattuna. Paikat, vuorokauden- ja jopa vuodenajat saattavat vaihtua leikattaessa seuraavaan kuvaan. Otokset ovat fragmentaarisia katkelmia yhden henkilön autossa viettämistä hetkistä. Päähenkilöä, auton kuljettajaa, ei koskaan nähdä eikä hänen karaktääriään avata. Lähes ainoa henkilöstä kertova informaatio on elokuvan nimessä: auton merkki, jolla hän ajaa.

Miksi hän ajaa noihin paikkoihin?
Mitä nämä paikat hänelle merkitsevät?
Onko näissä paikoissa tapahtunut aiemmin jotain vai odottaako henkilö kenties kohta tapahtuvaksi?

Teos hakee ”puhtaan elokuvan” ideaa ja pudottaa pois perinteisesti elokuvaan liitetyn tarinallisuuden. Elokuvan lähtökohta on radikaali myös kuvatessaan mielentilaa ilman, että päähenkilöä ja hänen kasvojaan koskaan näytetään. Elokuvan minimalistinen kerronta perustuu kuvien ja äänten luomiin vaikutelmiin ja merkityksiin.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Jussi Eerola

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Encanto Music ry 28.000 €Encanto Festival – elämänmakuisten konserttikokemusten festivaali Kauniaisissa sekä ympärivuotinen taidesalonkitoiminta Linnunlaulun huviloissa 2017 ja 2018

Taiteellinen työ / siihen pohjautuva työ | 2-vuotinen hanke

Encanto Music ry on muusikoiden perustama yhdistys, jonka tarkoituksena on kansainvälisen yhteistyön lisääminen korkeatasoisen taiteen parissa sekä kasvuympäristön luominen uudenlaisille keksinnöille taiteenlajien reunapinnoilla. Se on yhdistelmillä leikkimistä ja ihmisyyden syviin kerroksiin pureutumista. Aito kansainvälinen taiteellinen ytimiin asti pureutuva yhteistyö alkaa vuorovaikutuksesta konseptin rakennusvaiheessa ja syventyy kohti yhdessä muotoutuvaa taiteellista lopputulosta.

Aina toukokuussa järjestettävä Encanto Festival, jossa suomalaiset ja muualta saapuvat taiteilijat työskentelevät ja musisoivat yhdessä, on ytimekäs konkreettinen Encanto-filosofiasta kumpuava tuotos. Kulttuurivaikutteet ovat jo ensimmäisen festivaalin jälkeen levinneet toivotulla tavalla myös Encanton ulkopuolelle uusien esteettisten ja konsepteihin ja rakenteeseen liittyvien keksintöjen myötä. Kiitos Koneen Säätiön sekä Kauniaisten kaupungin ja seurakunnan tuen, suunnitteluasenne on voinut olla pitkäjänteisyyteen perustuva ja ensimmäisen vuoden aikana ollaan voitu kehitellä vankkoja perusrakenteita.

Festivaalitoiminnan rinnalle on noussut monitaiteellinen taidesalonkiprojekti, joka edistää tavallaan samoja missioita. Yhteinen rakenne lisää kustannustehokkuutta ja erillinen suunnittelu monipuolisuutta.

Encanto Music ry on perustettu kokeilevia konserttikonsepteja varten. Konserttiprojekteihin otetaan rohkeasti elementtejä muista taiteenlajeista taiteellisen sisällön niin vaatiessa. Lisäksi otetaan ilo irti kansainvälisessä yhteistyössä syntyvästä kitkapinnasta, joka "pakottaa" oman ajattelun muutoksiin. Syntyy uusia ratkaisuja ja käytäntöjä. Konkreettinen rohkeus liittyy uskallukseen kohtalaisen suureen taloudelliseen riskinottoon, joka ainakin ensimmäisenä vuonna kannatti.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Anthony Marini, Georg Kallweit, Hanna Haapamäki, Laura Kajander, Lea Pekkala, Mikko Vehkaperä

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Muotoilija ja kuvataiteilija Janne Erkkilä 16.520 €Pyhiinvaellusmatka kävellen Hangosta Nuorgamiin ja matkalla syntyneitä tuntemuksia käsittelevän valokuva-, kollaasi-, ja videoteossarjan valmistaminen

Taiteellinen työ / siihen pohjautuva työ

Ensimmäisessä osassa vaellan neljässä kuukaudessa kävellen Hangosta Nuorgamiin käyttäen erilaisia kävelymeditaatiomenetelmiä. Otan valokuvan tai videoklipin edessäni avautumasta maisemasta aina 100–1000 metrin välein riippuen reitin mutkaisuudesta. Pyrin välittämään sen hetkisen tunnetilani erilaisilla kuvaustekniikoilla. Kuvaan myös sekalaisia kohteita, jotka kiinnittävät huomioni häiriten meditatiivista olemistani. Kuvaamalla häiriötekijän saan noteerattua sen ja päästettyä siitä irti, jotta matka voi jatkua tyynessä mielentilassa. Parhaiten tarkoitukseen soveltuvia meditaatiotekniinoita lienevät zenmeditaatio, vipassanameditaatio sekä mantrameditaatio yhdistettynä kävelyn tuomaan dynamiikkaan.

Toisessa osassa, kävelyn jälkeen, koostan kuvista ja videoista kaksi noin 30 minuuttia pitkää videota. Ensimmäisessä videossa maisema vaihtuu hiljalleen käsittäen koko matkan Hangosta Nuorgamiin. Muuntelemalla tempoa, kuvien vaihtumistapaa ja äänimaisemaa, saan ilmaistua erilaisia tunnelmia. Toinen video koostuu vuorotellen mustasta ruudusta ja häiriötekijöitä esittelevistä kuvista, esimerkiksi tienviitoista, roskista, jännistä kivistä, autoista, ihmisistä tai muista eläimistä. Näyttelyyn laitan nämä videot vierekkäin.

Kolmas osa kestää kuukauden ja koostuu studiotyöskentelystä kollaasitaiteen parissa. Työstän 10–15 suurta teosta käsittävän sarjan kollaaseja, jotka tulkitsevat kävelymatkallani kokemiani oivalluksia, tuntemuksia ja aivoitusteni kehittymistä.

Pyhiinvaelluksen on havaittu olevan tehokas tapa tutustua itseensä, kehittää tietoisuustaitoja sekä edistää henkistä hyvinvointia. Tavoitteenani on edistää lähipyhiinvaelluskulttuuria hankkimalla ensin omakohtaista kokemusta aiheesta ja sen pohjalta edesauttaa keskusteluun kuvallisin keinoin. Tutkin, tarvitseeko aina lähteä merta edemmäs kalaan maailman kuuluisille pyhiinvaelluspaikoille vai voiko lähelläkin onnistua.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FM, sarjakuvataiteilija Roope Eronen 28.320 €Jaiksfukin-lehti

Taiteellinen työ / siihen pohjautuva työ

Jaiksfukin-lehti pohjautuu sarjakuvaani Jouluyllätys, joka ilmestyi ensiksi interaktiivisena blogina, ja sitten albumina Suomessa ja Ranskassa. Sarjakuvassa kaikki maailman ihmisten toiveet toteutuvat, mikä tekee maailmasta kaoottisen ja arvaamattoman paikan. Tavoitteenani on jatkaa sarjakuvaa kokonaisuudessaan noin 500-sivuiseksi kokonaisuudeksi, jonka osa myös vuodelle 2017 kaavailema Jaiksfukin-lehti (yhteensä 200–300 sivua) on.

Jaiksfukin on pieni ankka, joka syntyi Jouluyllätyksessä urosankalle, joka toivoi voivansa kokea synnytyksen. Julkaisin ensimmäisen Jaiksfukin-lehden syksyllä 2016. Lehdessä Jaiksfukin tulee kesätöihin kotiini. Tarina saa dramaattisen käänteen, kun Jouluyllätys-albumin viivakoodi tupsahtaa paikalle ja pyrkii väkisin lehden takakanteen. Tarina tuo yhteen Jouluyllätyksen fiktiomaailman sekä omaelämänkerrallisuuden ja toimii täten pilottina myöhemmille lehdille. Perustan tarinan kehittymisen improvisaatiolle ja interaktiivisuudelle. Ainoa tavoitteeni sen suhteen on kehitellä Jouluyllätyksessä avaamiani kysymyksiä vapaan tahdon suhteen, ja pyrkiä luomaan kypsempi pohja seuraavalle Jouluyllätys-albumille (2018).

Lehden sivumäärä vaihtelee 16–24 sivun välillä. Teen runsaasti kokeiluja tilaajuuden suhteen (lehden formaatti, ilmestymistiheys, tilausten rahoitus...).

Kyseessä on ensimmäinen Suomessa keskimäärin kuukausittain ilmestyvä täydellisen päämäärätön ja improvisoitu lehti. Jaiksfukin perustuu perinteiseen sarjakuvan muotoon, säännöllisesti ilmestyvään lehteen. Se on kuitenkin voimakkaan kokeellinen ilmaisultaan, koska se käyttää runsaasti hyväkseen monitasoista metasarjakuvaa, interaktiivisuutta, improvisaatiota sekä tilaajasuhdetta uudistavia kokeiluja.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Valosuunnittelija, teatteritaiteen maisteri Tarja Ervasti ja työryhmä36.820 €Uuden valotaideteoksen ja retrospektiivisen näyttelyn valmistaminen ja esittäminen

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ

Valmistan valotaidenäyttelyä, jossa esitän joitakin teoksia kolmikymmenvuotisen valotaiteilijan urani varrelta sekä yhden uuden, suurimuotoisen valoinstallaation työnimellä Colour music. Näyttelyn on tarkoitus toteutua alkuvuodesta 2018.

Retrospektiiviseen osuuteen valmistan joitakin sovelluksia ja rekonstruktioita suurikokoisista installaatioistani vuosilta 2000–2016 sekä esitän pienempiä valoteoksia vuosilta 1993–2014.

Colour music -teoksen nimi viittaa värimusiikkiin, synestesiailmiön perustalle luotuun valon ja musiikin taiteeseen. Teokseni tutkii valon, värin ja äänen yhteyttä, vapaasti soveltaen synestesian periaatteita. Teemat, joita teoksessa lähestytään, liittyvät synestesian tunnettuihin muotoihin: väreinä koetaan mm. kirjaimet ja numerot, kipuaistimukset ja musiikki.

Muusikko Willie Budsko säveltää teokseen musiikkivariaatioita, jotka tukevat synestesiailmiön havainnollistamista. Teokseen ohjelmoidaan valon, liikkeen ja äänen kokonaisuuksia, joita käyttäjät pääsevät itse ”soittamaan” tarkoitusta varten rakennettavalla valourulla. Työryhmää täydennetään informaatioteknologian kehittäjällä, joka vastaa käyttöliittymänä toimivan interaktiivisen soittokoneen suunnittelusta ja ohjelmoinnista.

Lisäksi tulen haastattelemaan synestesian asiantuntijoina ainakin aivotutkija Minna Huotilaista sekä Aalto-yliopiston väriopin lehtoria, Suomen väriyhdistyksen perustajaa Harald Arnkilia.

Valotaide kuuluu uusien kuvataiteiden joukkoon, mutta se on edelleen marginaalissa. Suurimuotoisen valotaidenäyttelyn ja uuden, vaativaa tekniikkaa edellyttävän teoksen valmistaminen taiteilijalähtöisesti on taloudellisesti vaativa hanke, sillä valotaiteen materiaalikustannukset ovat melkoiset.

Valotaideteokset ovat katoavaa taidetta, ja siksi retrospektiivisen näyttelyn järjestäminen on kulttuuriteko, joka näyttää pitkäjänteisen valotaidetyöskentelyn kaaren.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Tarja Ervasti, Willie Budsko

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Musiikin maisteri Senni Eskelinen 28.320 €Taiteellinen työskentely muusikkona ja säveltäjänä kahdeksassa eri projektissa vuonna 2017

Taiteellinen työ / siihen pohjautuva työ | Hankkeen teemat liittyvät Kieliohjelmaan | Hankkeen teemat liittyvät Suomen muuttuvat naapuruudet -ohjelmaan

Työskentelyni käsittää kahdeksan erilaista projektia joissa työskentelen muusikkona ja säveltäjänä.

1. Zoongary, European Theatre Collective on unkarilaista identiteettiä tutkiva esitys.
2. Rundi 3:n Suomen kiertueen keskiössä ovat kolmen nuoren naisartistin luotsaamat yhtyeet, omani on Stringpurée Band.
3. Stringpurée Band & Kalevala live goes Karjala -esityskokonaisuus yhdistää taiteilija Reino Niinirannan 1970-luvun Kalevala-animaatioelokuvat ja folk-progeyhtye Stringpurée Bandin progressiivisen instrumentaalimusiikin ainutlaatuiseksi elokuvaelämykseksi.
4. Sigurd Ring -Peking-ooppera on pohjoismaiseen mytologiaan pohjautuva ruotsinkielinen moderni Peking-ooppera, jossa yhdistyvät huikea akrobatia ja näyttävät toimintakohtaukset.
5. Riikka Timonen-albumin tekeminen ja Saksan kiertue: Riikka Timonen on laulaja- lauluntekijä joka tunnetaan mm. yhtyeistä Värttinä ja Adiemus Singers. Työstämme Riikan uutta sooloalbumia ja teemme Saksan kiertueen marras-joulukuussa 2017.
6. Strange Fruit – Tribute to Billie Holiday on Kaisa Leskisen ja Senni Eskelisen ideoima Billie Holidayn tuotantoa esittävä konserttikiertue. Konsertit toteutetaan suomalaisissa vankiloissa vuosien 2016 ja 2017 aikana.
7. Finnphonia Emigrantica, European Theatre Collective: Miltä Suomi näyttää ja kuulostaa ugandaksi, ranskaksi, romaniaksi tai venäjäksi?
8.Sarastuksia-sooloproggis esittelee omaa sävelkieltäni. Mukana muusikot Kaisa Leskinen ja Harri Kuusijärvi.

Vuonna 2017 aion taiteilla ristiin rastiin ja heitän romukoppaan asenteet pinttyneestä kantelemusiikista. Matkaani kuuluu palasia Kalevalasta, unkarilaista identiteettitutkimusta, Billie Holidayn musiikkia, uuden levyn valmistamista lauluntekijän kanssa, kiertueita, suomalaisia runoilijoita, elektropulputusta ja kiinalaista Peking-oopperaa. Haastan, heittäydyn ja hikoilen! Roudaan kantelettani mitä erilaisimpiin paikkoihin iloiten saadessani soittaa maagista soitinta ja olla mukana upeissa projekteissa!
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Kuvataiteen maisteri Jenni Eskola 14.160 €Taiteellinen työskentely ja yksityisnäyttely Helsingin taidemuseon (HAM) galleriassa 2017

Taiteellinen työ / siihen pohjautuva työ

Työskentelen enimmäkseen paikkasidonnaisten installaatioiden parissa ja kiinnostuksenkohteitani ovat mm. toiston ja ainutkertaisuuden suhde, tyhjyys sekä kestäminen niin ajallisessa kuin fyysisessä merkityksessä. Työt ovat olemassa usein vain tietyn hetken, ts. niiden materiaali on katoavaa/hajoavaa, ja ajattelenkin työskentelyäni ennemmin performanssina, joka ilmentää asioiden hetkellisyyttä kuin valmiin ja pysyvän teoksen valmistamisena.

Olen erityisen kiinnostunut muutoksesta, joka tulee näkyviin näennäisen toiston kautta ja on usein niin hidasta, että sitä on vaikea havaita arkielämässä, mutta joka kuitenkin tapahtuu jatkuvasti ympärillämme ja meissä itsessämme. Työskentelymateriaalina käytän mm. kasvien lehtivihreää, joka pigmenttinä käytettynä on valonarkaa ja epästabiilia sekä paperia, joka varomattomasti käsiteltynä on altis repeytymisille ja tuhoutumiselle.

Työskentelen pitkäkestoisesti sellaisten teemojen kanssa kuin aika ja tyhjyys. Mielestäni vetäytyminen ja hiljentyminen; pitkäjänteinen keskittyminen on rohkeaa argumentointia nyky-yhteiskunnassa vallitsevia käytäntöjä vastaan. Arkielämässä käsitämme ajan tunteina tai korkeintaan vuosina, vaikka mittakaavan pitäisi olla ennemmin vuosikymmenissä ja sadoissa, jotta voisimme elää eettisesti ja tehdä oikeita ratkaisuja.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

MLitt, English Literature John Fail and workgroup (Temporary/Biathlon)56.640 €Biathlon/Temporary: toolkit for cultural production and experimental project space

Artistic work or work based on it

We will further develop Biathlon, our toolkit for cultural production, and the trans-disciplinary project space, Temporary, which uses it.

Biathlon is a fully functional digital currency, used in the production of experimental cultural interactions at Temporary. In just a few weeks, we have seen over 90 people join the system, which "pays" people for participating in activities. The currency, called 'Temps', can be spent to use Temporary's resources to organise one's own cultural activities.

Next, we will further develop Biathlon, opening the system to other organisations and individuals for their own customised use. Biathlon will not be a direct replacement for real money, but rather a complementary economy that will capture and make cumulative the efforts that go into our activities. In 2017, we hope to find several local initiatives to try Biathlon for their own purposes, with the intention that exchangeable participatory energy can be recognised, and creative collaborations can develop.

During this time, we will continue to operate the Temporary space, located in Kallio, already a site of numerous activities in its first month. We will focus on developing the programming, which looks primarily to our visitors for content proposals, while developing a decentralised documentary model and working with other organisations. Temporary maintains an agile, evolving structure that avoids rigidity and prioritises experimentation.

Temporary is distinct from other models in its operating structure, built upon the Biathlon toolkit, a digital currency designed to map the processes of participatory activities. Structurally, Biathlon establishes an inverted, circular economy reflecting the energies involved in culture creation. Temporary focuses on experimental interactions that directly involve its participants. Our use of the Ethereum blockchain is unique among culture spaces and even among other Ethereum applications.

Workgroup members
Monthly grant recipients:Agnieszka Pokrywka, John W. Fail

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Teatteritaiteen maisteri Lija Fischer ja työryhmä (Vapaa Vyöhyke)24.000 €Immersiivisen ja monitaiteisen 13. tunti -suurteoksen toteuttaminen tyhjässä toimistorakennuksessa Helsingissä sekä katsojakokemuksen ajallinen laajentaminen esityksen keston yli

Taiteellinen työ / siihen pohjautuva työ

Teatteri Vapaa Vyöhyke toteuttaa Helsinkiin immersiivisen ja monitaiteisen suurteoksen 13. tunti. Esityksen ensi-ilta on 27.1.2017 liiketilassa Helsingin Hermannissa.

Esityksessä ei ole katsomoa: esiintyjät kulkevat yleisön joukossa ja yleisö liikkuu suuressa esitystilassa vapaasti. Katsoja muuttuu kokijasta tekijäksi, joka rakentaa itse oman esityksensä dramaturgian kyllästäen sen omalla persoonallaan. Esitys aaltoilee assosiaation ja dissosiaation välillä. Immersion hyväksyvä mieli tekee sirpaleisesta todellisuudesta kokonaista.

13. tunti on ylimääräinen hetki, joka saa epäilemään kaikkia edellisiä tunteja. Dramaturgia lähtee déjà-vu-ilmiön tutkimisesta. Hyödynnämme Grimmin veljesten saduista tuttuja hahmoja ja tarinoita nykypäivän kontekstissa. Satujen subteksti on radikaalia – niissä käsitellään universaaleja pelkoja, salattuja toiveita ja tabuja. Tarinalinjoista muodostuu esityksen maailma. Käytämme maagisessa realismissamme myös E.A. Poen novelleja joiden alitajuntaa kuoriva kerronta venyttää todellisuutemme rajoja.

13. tunti on hybridi, jossa yhdistyy monen taiteenlajin paras osaaminen, pelillisyys sekä katsojan oma toiminta.

Teoksen konseptoivat ohjaaja L. Fischer ja näyttelijä H. Tanskanen. Työryhmään kuuluvat koreografi S. Lindfors, äänisuunnittelija J. Matikainen, valosuunnittelija L. Lundahl, nukketeatteritaiteilija M. Linturi, visuaalinen suunnittelija S. Levo ja tuottaja M. Junno; sekä näyttelijöitä, tanssijoita, nukketeatteri- ja sirkustaiteilijoita.

Esitys haastaa katsojan ajan- ja paikantajun. Immersioon ja Eisensteinin montaasiteoriaan nojaava esitysalusta laajenee ajallisesti kokijan arkeen ennen ja jälkeen esityksen sekä paikallisesti ympäröivästä maailmasta pään sisälle. 13. tunti -esitys alkaa jo ennen esityksen alkua käyttäen AR-tekniikkaa mobiililaitteissa. Peliteoriasta tutun "avoimen maailman" hengessä katsoja määrittelee itse oman esitysdramaturgiansa suuressa sokkeloisessa esitystilassa muuttuen kokijasta tekijäksi.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Henna Tanskanen, Ilona Pukkila, Lauri Lundahl, Lauri Tanskanen, Leena Harjunpää, Lija Fischer, Maija Linturi, Maria Junno, Pauliina Palo, Sanna Levo, Sanna Ristaniemi
Muut työryhmän jäsenet: Aleksi Holkko, Matikainen Jussi , Onni Hämäläinen, Rebecca Viitala, Sonya Lindfors

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Flame Jazz ry 10.000 €Flame Jazz -konserttisarjan kansainvälistyminen

Taiteellinen työ / siihen pohjautuva työ

Flame Jazz ry toimii kuudetta vuotta järjestäen korkeatasoista säännöllistä konserttitoimintaa Turun alueella. Toimintaa on rakennettu taiteellisesti ja tuotannollisesti tinkimättömällä tavalla pienistä vuosibudjeteista huolimatta. Flame Jazz on toimintansa myötä ottanut suunnannäyttäjän roolin säännöllisen jazzkonserttitoiminnan järjestäjänä sekä maan parhaiden jazzmuusikoiden työllistäjänä.

Konserttisarjan ensisijainen tavoite on saada jazzmusiikki taiteenlajina voimaan hyvin kotimaassa. Neljän toimintavuoden jälkeen Flame Jazzin keskeiseksi tavoitteeksi määriteltiin kansainvälistyminen. Flame Jazz haluaa auttaa viemään suomijazzia maailmalle, ja tämän tavoitteen täyttämiseksi tarvitaan vientiaspektin rinnalle myös tuontia. Puhdas kulttuurivienti jazzalalla, joka ei ole lähtökohtaisesti markkinavetoinen, ei ole käytännössä mahdollista. Tehokas tapa viedä suomalaista musiikkia maailmalle on kommunikoida aktiivisesti kansainvälisellä kentällä ja tehdä artistivaihtoa ulkomaalaisten toimijoiden kanssa. Tuonti on siis oleellinen osa vientiä.

Flame Jazz tuo vuosien 2015–2017 aikana 24 merkittävää kansainvälistä artistia konsertoimaan Suomeen ja luo näin kontakteja tärkeisiin kansainvälisiin toimijoihin. Yhteistyössä suomalaisten agentuurien kanssa viemme suomalaisartisteja konsertoimaan lähinnä eurooppalaisille estradeille. Flame Jazz toimii aktiivisena kenttätoimijana ja suunnannäyttäjänä suomijazzin kansainvälistymisessä.

Flame Jazz on alallaan poikkeuksellinen toimija jazzmuusikoiden työllistäjänä sekä uuden jazzkulttuurin luojana perinteitä unohtamatta. Konserttisarjan korkea taiteellinen taso on kaiken toiminnan kulmakivenä. Suomijazz on maailmalla vielä suhteellisen tuntematon käsite. Flame Jazz haluaa edistää suomalaisten artistien kansainvälistymistä strategianaan artistivaihto ulkomaisten agentuurien ja tapahtumien kanssa.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Tanssitaiteilija Thomas Freundlich ja työryhmä17.880 €Tanssijalle ja teollisuusrobotille valmistetun näyttämöteoksen valmistaminen

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ

You and Me (työnimi) on nykytanssiteos tanssijalle ja teollisuusrobotille. Teos tutkii ihmisen suhdetta teknologiaan sekä sitä, miten väistämättä näemme koneet elävinä ja luemme niiden liikkeeseen, intentiota, tunnetta ja jopa tietoisuutta.

Teos hyödyntää uusimman sukupolven robotiikkaa, joka mahdollistaa ensimmäistä kertaa ihmisen turvallisen oleskelun robotin työalueella ilman erillisiä turvajärjestelmiä. Tämä tekee robotista aidosti tasavertaisen tanssipartnerin ihmiselle sekä avaa mullistavat mahdollisuudet robotin tanssiliikkeen työstämiseen.

Tanssiteoksen toisena esiintyjänä nähdään ABB IRB 14000 "YuMi" -robotti, joka edustaa teollisuusrobotiikan uusinta sukupolvea. Kaksikätinen, 14-akselinen robotti on suunniteltu työskentelemään turvallisesti ihmisen kanssa.

Ihminen näkee liikkuvan koneen tahtomattaankin elävänä, ja lukee sen liikkeet intentionaalisina. Mitä tapahtuu, kun tätä evoluution sanelemaa kognitiivista mekanismia lähdetään tarkoituksella hyödyntämään tanssiesityksen kontekstissa?

You and Me -teos peilaa myös tekniikan uhkakuvia, peruslähtökohtanaan "teknologinen humanismi". Tekniikan kehittyminen on halki vuosisatojen herättänyt pelkoa ihmisyyden ytimen kadottamisesta, ja jokainen edistysaskel tuo mahdollisuuksien lisäksi uusia uhkia. Evoluutiota ei kuitenkaan voi pysäyttää, eikä menneeseen käpertyminen auta; jos ihmiskunta haluaa ratkaista ongelmansa, ei se tapahdu teknologiaa demonisoimalla, vaan sen mahdollisuuksia hyödyntäen.

Tanssijalle ja teollisuusrobotille luotu kokoillan tanssiteos on kansainvälisestikin ainutlaatuinen konsepti, joka tuo yhteen voimavaroja ja osaamista taiteen, tekniikan ja teollisuuden aloilta.
Uusimman sukupolven teollisuusrobotiikka avaa ennen näkemättömät mahdollisuudet robottien hyödyntämiseen täysipainoisina esiintyjinä ihmisen rinnalla.

Hakemusta jätettäessä tiedossa ei ole, että vastaavaa projektia olisi toteutettu maailmanlaajuisesti missään aiemmin.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Minttu Pietilä, Thomas Freundlich

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Associate degree Stage direction Leda Garina and workgroup (Eve's Ribs project)168.000 €Eve's Ribs: a human rights festival of documentary and social theatre, cinematic and street art projects, dedicated to gender issues, in particular – gender discrimination and violence towards women (2017–2018)

Academic research and artistic work, or work based on them | 2-year project | The project’s themes are related to The changing neighbourness of Finland programme

Eve’s Ribs is a Russian-Finnish initiative dedicated to issues of feminism, human rights, gender based violence and violence against women in particular. Project encourages non-professionals and professionals to work together and find new ways of addressing the problems, raising social awareness and attracting attention to the issues with the help of documentary theatre, forum theatre, social initiatives, cinema, performance and street art.

The specific problems faced by women are never spoken of enough and aren't realised as a systemic phenomenon. They remain invisible both to the public opinion and the law enforcement agencies. Our goal is to break the silence and make the phenomenon of systematic violence towards women visible. To demonstrate that it is not acceptable and can’t and shouldn’t be considered a norm.

Project includes continuous coordination and research work of the initiative group, educational seminars, workshops and lectures, various localised events and an annual Eve’s Ribs festival in St.Petersburg in June.

As many of these problems are global, we wish to work internationally. Finland, as our closest neighbour, is our premier partner. Unfortunately, statistics of violence within Finnish society is horrifying as well. At the same time Finland has a vast experience in fighting these issues and this experience is invaluable for sharing.

We feel that only by combining our efforts the possibilities of making a bigger change can grow.

Topics we speak about are usually tabooed not only within a rather traditional and patriarchal Russian society but also in Finland and other countries. People are afraid to hear about existing problems, but art helps to approach. We're combining variable art forms, create new ones and we're not afraid of braking existing borders. We work with people of different ages, views, professions, nationalities. This initiative is unique to Russia and we are constantly searching for ways to develop.

Workgroup members
Monthly grant recipients:Anastasia Trizna, Anita Parri, Julia Alimova, Leda Garina, Petra Haapio
Other members: Anastasia Vepreva, Elena Baburina, Inna Perheentupa, Julia Kurdibanskaya, Jurii Sheglov, Maria Kolosova, Oksana Zamoiskaya, Varvara Mikhailova

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Käsikirjoittaja-ohjaaja Katja Marika Gauriloff ja työryhmä (Auringon Tytär)10.000 €Koltansaamenkielisen Auringon tytär -legendan työstäminen näyttämölle ja siihen liittyvän haastattelumateriaalin kerääminen

Taiteellinen työ / siihen pohjautuva työ | Ponnistusraha | Hankkeen teemat liittyvät Kieliohjelmaan

Auringon tytär -musiikkiteatteriesitys yhdistää saamelaista tarinankerrontaa kolttakansan vaiettuun historiaan pakkosuomalaistamisen ajoilta. Kaisa Gauriloffin (1884-1980), tunnetun kolttasaamelaisen sadunkertojan ja tietäjän, tarinoita on tallentunut jälkipolville. Yksi kertomuksista on legenda Auringon tyttärestä. Musiikkiteatterihanke, joka Kaisa Gauriloffin perinnöstä kumpuaa, jatkaa tarinankerrontaa Kaisan jalanjäljillä suoraan alenevassa polvessa. Kaisan jälkeläiset yhdistävät osaamisensa ja työstävät esityksen, joka Auringon tyttären kautta peilaa kolttakansan selviytymistä sodanjälkeisestä uudelleenrakentamisen aikakaudesta tähän päivään.

Esitys vie katsojan dokumentaaristen takautumien kautta kansakouluajan asuntoloihin, joissa kolttalapset joutuivat olemaan pitkiäkin aikoja erossa perheistään. Tuon ajan voimakas suomalaistaminen kielsi lapsia käyttämästä kouluissa omaa äidinkieltään jättäen syvän trauman sodanjälkeiseen sukupolveen. Sittemmin trauma on siirtynyt eteenpäin seuraavalle polvelle kielitaidon katkeamisen myötä.

Auringon tyttären tarina kerrotaan kolttasaamelaisen perinnelaulun eli leu’ddin, teatterin ja elokuvan keinoja yhdistämällä. Esityksen kielet ovat koltansaame ja suomi. Työryhmän jäsenet ovat toisilleen serkkuja, heidän yhteinen isoäidinäitinsä oli Kaisa Gauriloff.

Tämä on rohkea avaus sen vuoksi, että meidän sukupolvemme on jäänyt vaille kieltä ja kulttuuria vahvan sodan jälkeisen assimilaatiopolitiikan vuoksi. Me olemme kamppailleet identiteettikysymysten kanssa koko ikämme ja siitä kumpuaa pakko tehdä asialle jotain. Koltansaamenkielistä monitaiteellista teatteria, joka käsittelee hyvin traumaattista aikakautta, ei ole ennen tehty eikä aiheesta ole puhuttu juuri lainkaan. Tarkoituksemme on työllämme vahvistaa ja yhdistää kolttasaamelaista yhteisöä.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Heidi Juliaana Gauriloff, Katja Marika Gauriloff, Mari Korpimäki
Muut työryhmän jäsenet: Heidi Gauriloff, Mari Korpimäki

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Artist Antje Greie-Ripatti 23.690 €History of female Russian language poetry and sound

Artistic work or work based on it

I will realise the 4th edition of my ongoing recording series with feminist poetry, languages & sound. After publishing 3 CDs dedicated to German, Finnish & Japanese language, the upcoming edition is concentrating on Russian language and heritage involving Russian language artists & prominent female artists’ voices.

I was raised in East Germany with Soviet culture around me & studied the language for 9 years. I can read it. A large part the project contains investigation, reading, interviews, letter writing & asking questions. The curation of the poems is the important part & engaging with Russians. I plan to travel to Russia & Russian language countries to meet curators, musicians & artists in the field of electronic arts.

Sonically I will work with Russian tradition of sound art from theremin, soviet pioneering synthesisers & current sound art practices. The work will be released on a small CD edition and exhibited online. I commission a Russian writer and critic to contribute to the booklet text and a graphic designer. I hope to build stronger connections & relationships with Russian artists. While this project shows respect for the the Russian culture it will also be critical of it through means of sound.

The project engages with Russian language, sound art, traditional artistic heritage & the current feminist culture through poetry & sound. The project is personal & deeply political. I want to concentrate on female voices from the early existence of the written Russian language until today. I invite prominent Russian artists to contribute. The project is bold in the context of global conversation of cultures which is dominated by English-Americans & the radical uncompromising feminist angle.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

MFA & BA Liinu Maaria Grönlund ja työryhmä13.720 €Dokumenttielokuva In a Box

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ

In a Box on futuristinen luontoelokuva. Elokuvassa käsitellään eläinten poistamista luonnollisesta elinympäristöstään ja sitä, kuinka elämää voidaan ylläpitää keinotekoisesti lasiseinien sisällä. Lasilaatikkoon päätyy pieni eläin ja elokuvan edetessä vahvistuu ajatus siitä, että lähiaikoina sinne päätyy koko metsä ja lopulta myös ihminen.

Keskitymme elokuvassa tarkastelemaan pieniä vaihtolämpöisiä villieläimiä. Kalat, matelijat ja sammakkoeläimet ovat hiljaisia ja vaatimattomia, ne eivät ole luonnonsuojelun lippulaivoja, kuten mahtavat norsut tai kauniit kissapedot. Niitä pidetään jopa vastenmielisinä, vieraina ja arvottomina. Niiden katoaminen tapahtuu täydessä hiljaisuudessa.

Ihmisen aika on ollut elämän historiaan suhteutettuna hyvin lyhyt. Sammakkoeläimet nousivat maalle ensimmäisinä, 370 miljoonaa vuotta sitten. Ne ovat selvinneet jo neljästä sukupuuttoaallosta. Ne kehittyivät alkukaloista, ja sammakkoeläimistä puolestaan kehittyivät matelijat. Nämä alkukantaiset eläimet rinnastuvat elokuvassa suuriin globaaleihin ilmiöihin.

Vielä muutama vuosikymmen sitten ongelmana oli, kuinka saada metsänhakkuu loppumaan tai kaivoksen jätevedet puhdistettua. Nyt kuitenkin ympäristökatastrofi on kollektiivinen tila, jossa kaikki maapallon lajit elävät jokapäiväistä elämäänsä.

Eräänlaisena ihmiskunnan nerouden huipentumana pidetään kykyä herättää henkiin kadonneita lajeja ja luoda maailma uudelleen. Ihminen on oppinut tarpeeksi genetiikasta ja evoluutiosta, mutta käykö aika sittenkin vähiin?

Futuristinen dokumenttielokuvamme tarttuu ajankohtaiseen aiheeseen ja tarkkailee sitä yllättävästä näkökulmasta, kertoen tarinan pienimpien ja jonkun mielestä vähäpätöistenkin eläinten – matelijoiden, sammakoiden ja kalojen – kautta. Elokuvassamme yhdistyvät tutkijoiden näkemykset ja tieteen saavutukset ihmisten henkilökohtaiseen luontosuhteeseen. Elokuva piirtää kuvaa tulevaisuuden maailmasta, jossa ei ole pelkkää tuhoa, vaan myös elämän säilyttämisen ja arvostamisen mahdollisuus.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Liinu Grönlund, Okku Nuutilainen

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FT, dos, yliopistonlehtori, kirjailija Vesa Haapala ja työryhmä (Runouskritiikki kaikille)11.525 €Runouskritiikki kaikille

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ

Runokritiikki kaikille -hankkeen toinen vuosi 2017 jatkaa yhteistyötä pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen kanssa. Toisena vuotena fokuksessa ei ole vain runous vaan myös muut kirjallisuuden marginaaliset, mutta yhtä kaikki tärkeät lajit, joiden välillä on monia yhteyksiä: aforismi, autofiktiiviset tekstit, essee, fragmentti, kokeellinen lyhytproosa ja novelli.

Päämäärä on siis puhua runouden ilmiöiden ohella ajankohtaisesta proosakirjallisuudesta ja tuoda lukevalle yleisölle näkyviin, mitä tapahtuu paljon julkisuutta saavan kertomakirjallisuuden katveissa.

Suuressa mittakaavassa tämä tarkoittaa siirtymistä puhtaista kritiikeistä esittelevämpään, ilmiöitä taustoittavaan ja keskustelevampaan suuntaan.

Toisena vuotena syvenee ajatus uuden kirjallisuuden lukemaan opettamisesta. Tämä oli toki jo vuonna 2016 hankkeen tausta-ajatuksena. Pyrkimys on madaltaa lukijoiden kynnystä tarttua sellaiseenkin kirjallisuuteen, joka näyttää aluksi oudolta, tai tutustua kirjallisiin muotoihin, joita eivät ole totuttu lukemaa yhtä lailla kuin kertovaa romaania.

Projektin toisena vuotena mukana on kuusi henkilöä: Antti Arnkil (essee), Kristian Blomberg (fragmentti), Vesa Haapala (runo ja kokeellinen lyhytproosa), Päivi Koivisto (autofiktio), Tiina Lehikoinen (aforismi) ja Juhani Sipilä (novelli). Kukin kirjoittaa 1–2 laajahkoa tekstiä. Pääkaupunkiseudun kirjastoihin tehdään 4–5 kirjastovierailua. Hankkeen pääpaino on uusimmassa kirjallisuudessa. Iina Soininen on mukana Helmetin toimittajana.

Hankkeeseen osallistujat ovat akateemisesti koulutettuja ja pystyvät tuottamaan ja analysoimaan kirjallisuutta monipuolisesti runoudesta esseisiin. Osaamista sovelletaan ennakkoluulottomasti uusimman kaunokirjallisuuden ilmiöiden esittelyyn ja jäsentämiseen tavallisille kulttuurista kiinnostuneille ihmisille. Hankkeen tulokset ovat kenen hyvänsä saatavilla ja tarjoavat kulttuurista pääomaa ja hyvinvointia vapaasti ja ilmaiseksi. Hanke tuo lisäarvoa kirjastotoiminnalle ja vahvistaa sen asemaa.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Antti Arnkil, Juhani Sipilä, Päivi Koivisto, Tiina Lehikoinen, Vesa Haapala
Muut työryhmän jäsenet: Kristian Blomberg

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Kuvataiteen maisteri Siiri Haarla-Vahvelainen 30.000 €Taiteellinen työskentely ja näyttelyiden valmistaminen

Taiteellinen työ / siihen pohjautuva työ

Aion jatkaa taiteellista työskentelyäni, jonka päävälineenä on öljymaalaus, mutta myös teksti ja piirtäminen. Minulla on näyttely Huuto Jätkäsaari -galleriassa Helsingissä huhti–toukokuussa ja alkuvuonna työskentelen sinne tulevan maalauskokonaisuuden kanssa. Näyttelyn teemana on yksilöllisyys. Lähestyn sitä strukturalististen ja dekonstruktion teorioiden valossa, jotka esittävät, että ihmisen itseilmaisu ja taideteokset ilmentävät tämän asemaa ja roolia yhteiskunnassa, toisinsanoen yksilön ajattelu olisi sidoksissa sellaisiin yksilön attribuutteihin kuin luokkatausta tai sukupuoli. Nämä teoriat ovat vaikuttaneet paljon kulttuuriseen itseymmärrykseemme ja taiteeseen viimevuosikymmenten aikana. Maalauksissa tuon esiin sitä puolta yksilössä, joka ei ole näihin sidoksissa, ajaton.

Maalaaminen toimintana ja filosofiana tukee tätä katsomusta. Kauneus ja matemaattiset suhteet luovat pohjan kuvan rakentamiselle, jota vasten yksilö voi peilata kokemustaan. Tämä prosessi on irtiotto yhteiskunnallisesta tematiikasta aikana, jolloin ei tarvitse olla erityisen herkkä tunteakseen pettymystä siihen.

Toinen projekti vuodelle 2017 on näyttely Berliinissä Kunst am Spreeknie -festivaalin yhteydessä toteutettava yksityisnäyttely, joka tematisoi naiseutta klassisen feminismin hengessä. Maalauksissa kuvaan naisia niinä hetkinä, kun on yhteiskunnallisesti hyväksyttyä naiselta jättäytyä lapsen osaan, olla olematta täysivaltainen toimija, paeta elämän perimmäistä vakavuutta.

Koska vaatimus vapaasta intellektuaalisuudesta ja minkään aseman tai attribuutin taakse piiloutumattomuus on mielestäni välttämätöntä, muttei välttämättä kovin suosittua.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Muusikko/Taiteilija Ville Haimala 28.320 €Tutkimus musiikin ja muiden taiteiden rajapinnoilla sekä kokeellisen musiikin sävellystyö

Taiteellinen työ / siihen pohjautuva työ

Luon vuonna 2017 sarjan teoksia, jotka toimivat keskustelunavauksina sekä taiteellisen tutkimuksen benchmarkeina. Teossarja lähestyy sekä musiikin sävellystä ja tuotantoa että sen julkaisua ja esittämistä useasta uudesta kulmasta hyväksikäyttäen sekä uusinta teknologiaa että yhteistyötä muiden taiteenalojen innovaattorien kanssa.

Hankkeen ensimäinen vaihe on osana Wiener Festwochea toteutettava koko päivän mittainen performanssi 1600-luvulla rakennetun Schloss Neugebäuden suuressa tanssisalissa. Yhteistyössä lavastajien, taiteilijoiden ja muiden muusikoiden kanssa haluan tutkia epälineaarisen musiikkiperformanssin muotoa, jossa tilan sisäinen logiikka on jatkuvassa muutoksessa ja yleisö on kokemuksellisemmin osana teosta. Katsojan ja esiintyjän välinen binääri tekee tilaa uudelle fluidimmalle asetelmalle.

Wienin jälkeen tuotan tekstiä sekä binauraalista äänitystekniikkaa yhdistelevän Augmented Reality -performanssin eAR New Yorkin MoMA PS1 -museossa osana PAN-performanssisarjaa.

Osittain samaa tekstin ja äänen välipintaa tutkin myös Angels Rig Hook 2 -projektissa. Fragmentoituneista audiovisuaalisista elementeistä koostuva teos haastaa lineaarisen musiikkivideon synnyttääkseen oman jatkuvasti uudelleen organisoituvan taiteellisen ekosysteemin.

Teossarjaan tuotetaan myös neljäs, musiikin julkaisuformaatteja tutkiva teos, jonka lopullinen muoto ja kokoonpano selviää tutkimuksen edetessä.

Musiikin kenttä kaipaa ravistelua. Samaan aikaan, kun musiikkia kuunnellaan enemmän kuin koskaan, on ala itse lamaantunut suuren taloudellisen murroksen keskelle. Musiikki tarvitsee uutta energiaa, uusia ideoita ja synergiaa muilta taiteen ja elämän aloilta. Tällaiseen cross-platform-ajatteluun perustuu tämä projektini. Tämä hanke haastaa niin kuulijan kuin minut musiikin tekijänä miettimään uudelleen omaa suhdetta musiikkiin ja musiikin suhdetta muihin taiteisiin.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Writer Sarah Harrison and workgroup (Charisma)38.040 €Charisma. Associated with charm, magnetism and presence, once considered a spiritual gift or virtue, is now mostly associated with influence; subjective, constructed, special, suspicious

Artistic work or work based on it

Charisma is an artistic television research project created by Sarah Harrison and Wojciech Kosma. For its first public iteration, planned for release in 2017, artists and musicians from Finland will be invited to co-create a web-series.

Inspired by their aesthetic and conceptual work, Harrison and Kosma invited Kimmo Modig, Jaakko Pallasvuo as well as musicians Amnesia Scanner to collaborate both in person in Finland and online by exchanging ideas and materials virtually. Together they will design, stage and document a variety of situations, later editing them into short episodes, similar to the format of a web-series, to be made freely available on Youtube.

Moving between actions that are deliberate and accidental or theatrical and mundane, episodes will explore the notions of identity and representation and a host of related constructs including class, sexuality or race. The framework that Harrison and Kosma have developed over the past 2 years – specifically exposing “fall-back” behavioural positions through performance – will be extended by the aesthetic contributions of collaborating artists.

The aim of Charisma is to produce an active engagement of the viewer, similar to the experience of a performance. The complexity of the onscreen portrayals, decoding and positioning oneself within the dilemmas will require a subjective and emotional investment. Thanks to the novelty of the format the viewers will be able to engage in this process in their own intimate setting.

Charisma is process-driven and collaborative, fully captioned and freely available on the internet. Driven by aesthetic and conceptual innovations of collaborating Finnish artists and informed by our exploration into “behavioral defaults”, we intend to create an audio-visual vocabulary that is neither manipulative nor elitist. By exploring the new medium of internet TV, the project will take art into a domestic, intimate realm, where viewers can determine their own conditions of engagement.

Workgroup members
Monthly grant recipients:Sarah Harrison, Wojciech Kosma

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Muusikko Yamk Tuomas Hautala ja työryhmä29.810 €Kikka-musikaalin toteuttaminen

Taiteellinen työ / siihen pohjautuva työ

Kikka on malliesimerkki naisartistista tai -julkkiksesta, jonka juorulehdet ovat naurunalaistaneet. Osalle meistä hän on kuitenkin lapsuuden idoli, joka edustaa vapautta olla oma itsensä. Aitouden, oman tiensä kulkemisen ja kaupallisten kynäilijöiden tekemien laulujen ristivalotus on eräs niistä kohdista, joihin Kikka-musikaali pureutuu.

Teoksen rakenne noudattaa klassisen sinfonian rakennetta jakautuen neljään osaan. Sinfonian ilmaisukeinoja käytetään myös sisällön rakentamisessa.

Kikka-musikaali on monologiesitys, joka tarkastelee yksityisellä ja yleisellä tasolla naisen julkisuuskuvaa. Se on taiteilijakuva, jossa nähdään välähdyksiä laulajasta ja häneen liittyvistä mielikuvista. Esityksessä käsitellään myös faniutta, rakkauden ja (myötä)häpeän omituista yhtälöä. Miten eri tavalla Kikka näyttäytyi itselle 7-vuotiaana kuin kolmikymppisenä.

Osa näytelmässä kuultavasta tekstistä on peräisin netin keskustelupalstoilta. Siten tuodaan esiin anonyymiä vihapuhetta, jota Kikan kaltaiset julkisuudessa esiintyvät naiset saavat osakseen.

Kikka-musikaali ei ole musikaali, ja teoksen nimessä onkin kuultavissa ironiaa. Musiikkinäytelmää kuitenkin ollaan tekemässä, joskin tarkoitus on ajatella musiikkiteatterin konseptia hyvin vapaasti. Hautalan sävellysten lisäksi myös Kikan esittämiä lauluja kuullaan esityksessä, mutta uudelleen sovitettuina. Osa musiikista toteutetaan taustanauhoin. Esitykset ovat Teatteri Jurkassa.

Se, että Kikasta tehdään esitys on jo sinällään rohkea avaus. Kikassa ja häneen liittyvissä mielikuvissa tuntuu olevan jotain kiellettyä ja siitä syystä käsittelemisen tarvetta. Tarjotessamme teosta teattereille olemmekin törmänneet ennakkoluuloihin ja ovien sulkemisiin.
Lisäksi “elitistisen” klassisen sinfonian ja seksistä laulavan iskelmäartistin yhdistelmä on jotain, minkä kautta on mahdollista tutkia aihetta rohkeasti uusista kulmista.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Ina Niemelä, Pia Andersson, Tellervo Syrjäkari, Tuomas Hautala

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Helsingin Jazz-utopia ry 15.000 €We Jazz 2017 -festivaalin järjestäminen Helsingissä 4.–10.12.2017

Taiteellinen työ / siihen pohjautuva työ

We Jazz on vuonna 2013 ensimmäistä kertaa järjestetty tapahtuma, joka esittelee joulukuun toisella viikolla kiinnostavinta jazzmusiikkia Suomesta ja maailmalta.

Pyrkimyksemme on parhaan mahdollisen musiikin tarjoilemisen ohella uudistaa jazzin esittämisen tapoja. Viikon mittainen festivaali levittäytyy ympäri Helsinkiä, mutta esityspaikat vaihtuvat suurelta osin vuodesta toiseen. We Jazzin tavoitteena onkin löytää jatkuvasti uusia mielenkiintoisia esitystiloja. Esiintyjien ja tilojen valinnassa pyritään mahdollisimman toimivan kontekstin luomiseen musiikille, mistä johtuen monet We Jazz -keikkapaikat ovat varsin pieniä. Musiikki on usein parhaimmillaan läheltä kuultuna ja We Jazzin ideologiaan kuuluukin laatuun panostaminen määrän sijaan.

We Jazz järjestetään joulukuussa, koska mielestämme silloin ei tapahdu tarpeeksi, ja koska vuoden pimein aika vaatii piristystä. Jazzmusiikin kannalta yritämme luoda osaksi vuoden kiertoa vakiintuvan katsauksen menneeseen vuoteen. We Jazz on osuva läpileikkaus ajankohtaisesta ja myös ajan hammasta väistävästä jazzmusiikista halki genren laajan tyylispektrin.

Vuonna 2017 We Jazz -festivaali järjestetään viidettä kertaa. Vuoden 2017 tapahtuman fokuksessa on taiteellinen kasvu ja samalla toiminnan kehittäminen edelleen. Kyseessä on juhlavuosi tapahtumalle, joka on vuosi vuodelta kasvattanut festivaaliviikon pituutta ja esitysten määrää hämmästyttävän pienellä budjetilla mutta ennen kaikkea ammattimaisella työllä ja intohimolla suomijazziin.

We Jazz 2017 -festivaali on rohkea avaus, sillä pyrimme haastamaan jazzmusiikin olemassa olevia konventioita ja antamaan sekä artisteille että yleisölle mahdollisuuksia kehittää omaa ajatteluaan. Rajojen rikkominen on jo lähtökohtaisesti rohkeaa, mutta pyrimme toiminnassamme jatkuvasti myös kehittämään uusia tapoja luoda ja kokea taidetta ja kaupunkikulttuuria sekä täten löytämään uusia laajempia näkökulmia jazzkulttuuriin.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Helsinki Poetry Connection 3.000 €Suomalaisen lavarunouden audiovisuaalinen tallentaminen

Taiteellinen työ / siihen pohjautuva työ

Vuonna 2016 käynnistyneessä suomalaisen lavarunouden audiovisuaalisen tallentamisen projektissa kuvataan suomalaisia lavarunoilijoita Helsinki Poetry Connectionin Youtube-kanavalle lausumassa runojaan. Tavoitteena on lisätä lavarunouden näkyvyyttä. Uutena tavoitteena on myös lisätä lavarunouden monikulttuurisuuden näkyvyyttä videoissa.

2016 keväällä ja kesällä kuvattiin 18 runoilijan lausuntaa sekä Helsinki Poetry Connectionin tapahtumia. Näistä saaduista materiaaleista on ilmestynyt Youtubeen videoita 26.10.2016 lähtien ja ne ilmestyvät säännöllisesti kerran viikossa. Tähän mennessä kuvattuja runoilijoita ovat mm. Will Männikkölahti, Jarkko Jokinen, Kati Neuvonen, Maksimi Voima, A.P. Kivinen ja Illmari.

Kuvaukset jatkuvat tammikuussa 2017, jolloin videoiden ilmestyminen viikottain jatkuu ainakin alkukevääseen saakka. Tämä jälkeen tuotannossa pidetään muutaman kuukauden tauko ja sitä jatketaan jälleen heinäkuussa.

2017 kehitetään tuotannon laatua edelleen.

Lavarunous on Suomessa tuore, monimuotoinen, ja elinvoimainen taiteenala, jonka suosio kasvaa koko maassa. Erityisesti lavarunoudesta ovat kiinnostuneet nuoret, jotka ovat sitä kautta löytäneet tavan ilmaista itseään.

Projekti antaa suomalaisille, ja erityisesti suomalaisille nuorille mahdollisuuden hahmottaa omaa kulttuuriaan, vahvistaa suomalaisen lavarunouden kehitystä kansainvälisesti korkeammalle tasolle, sekä tuo tavan jakaa maailmankuvaa poikkeuksellisella tavalla toisille.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Kuvataiteen maisteri Minna Henriksson 29.820 €Suomalaisten rotutiede ja rotutieteen suomalaiset

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ

Suomen historiassa on aihealueita, joita ei ole vielä tuotu riittävästi päivänvaloon, mutta joiden huomioiminen voi tuoda uusia perspektiivejä tämänhetkisiin poliittisiin päätöksiin ja yhteiskunnalliseen arvomaailmaan erityisesti suhteessa väestöpolitiikkaan ja länsimaisten hyvinvointivaltioiden maailmanlaajuiseen vastuuseen. Historioitsijalle menneisyyden pimeiden alueiden esilletuominen on vaikeaa tilanteessa, jossa oleellista lähdeaineistoa on tuhottu tai sitä ei luovuteta tutkijoiden käyttöön. Olen kiinnostunut taiteen mahdollisuuksista osallistua historiankirjoitukseen, joka rikkoo myyttejä, muun muassa suomalaisten osattomuudesta rasistisiin luokitteluihin, joilla muun muassa Euroopan maiden suurvaltapolitiikka ja riisto oikeutettiin.

Projektissani pyrin tarkastelemaan rotutieteen historiaa visuaalisten tuotteiden kautta, joita sen välineinä syntyi. Teen taideteoksen tämän tutkimuksen tuloksena. Osana teostani tuon esille, missä arkistoissa ja kokoelmissa materiaali rotutieteestä sijaitsee tänä päivänä Suomessa ja millä tavoin sitä siellä säilytetään. Myöskin tuon esiin aukkoja, joissa kuuluisi olla arkistomateriaalia, mutta se sieltä jostain syystä puuttuu. Aihepiirin sisällä seuraan eri polkuja, joissa rotutiede ja sen tuotokset näkyvät yhä. Projektin lopputuloksena teen taideteoksen ja julkaisun vuoden 2017 lopulla tai 2018 aikana.

Projektissa nostetaan esiin seikkoja historiasta, jotka ovat jääneet vähälle huomiolle tai niitä ei ole tutkittu ollenkaan. Mutta näillä historiallisilla tapahtumilla ja ilmiöillä on relevanssi tämän päivän yhteiskunnassa, jossa rasismista uhkaa taas tulla hyväksytty osa valtion virallisia instituutioita. Rohkeaa menneeseen palaamisessa on jatkuvuuden osoittaminen menneiden aikojen rasismin ja nykyaikana juhlitun kansallisten kulttuurihistorian välillä.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Arkkitehti Petri Herrala 28.320 €Jälkifossiilisen ajan tasapainoinen asuinympäristö: suunnitelma posthumanistisesta kaupungista

Taiteellinen työ / siihen pohjautuva työ

Antroposeenin aikana ilmaston lämmetessä ja kuudennen joukkosukupuuton vallitessa ihminen ei voi enää pitää yllä vallitsevia vahingollisia yhteiskunnallisia ja taloudellisia rakenteitaan. Tuleva jälkifossiilinen aika tulee vaatimaan sodanjälkeisten sukupolvien nauttiman rajattoman energian markkinatalouden murtumista ja muuttumista.

Selvitäkseen ainoassa asuinympäristössään ihmisen on muutettava asemaansa luonnon, heikommassa asemassa olevien lajitovereidensa ja raaka-aineiden hyväksikäyttäjästä kohti kestävää tasapainoa muiden lajien ja resurssien kanssa. Aion suunnitella monipuoliseen analyysiin sekä kirjalliseen tutkimukseen perustuen, minkälaista asuinympäristöä tällainen alistamattomuuden ja rajallisuuden hallinto- ja talousjärjestelmä voisi tuottaa. Millainen olisi posthumanistinen kaupunki?

Kiihtyvän muutoksen keskellä arkkitehdin rooli on nykyään useimmiten vain puhtaan reaktiivinen liiketalouden etuun, lainsäädännön vaatimuksiin ja asiakkaan haluihin nähden. Arkkitehti on pääosin rakennusteollisuuden palveluksessa oleva suunnittelija. Työni tarkoitus on myös osaltani muuttaa arkkitehdin passiivista asemaa optimistisempaan, aloitteellisempaan ja avantgardistisempaan suuntaan aikana, jolloin arkkitehtuurin realismi merkitsee lähinnä pessimismiä. Tulevaisuutta hahmottelevaa ja utopistista arkkitehtuuria tarvitaan enemmän kuin kenties koskaan ennen.

Miltä voisi näyttää kaupunki tai asuinympäristö, jossa ihminen elää täydellisessä tasapainossa ja tasa-arvossa maapallon muiden lajien ja resurssien kanssa? Aihepiiriä on käsitelty esimerkiksi filosofian piirissä, mutta arkkitehti- ja kaupunkisuunnittelun alalla se on miltei ennenkuulumaton. Aihe on merkityksellinen keskustelunavaus aikana, jolloin ihmiskunta jatkaa kulkuaan kohti jatkuvasti todennäköisempää ekokatastrofia. Aikana, jona arkkitehtikunta on aiheesta merkillisen hiljaa.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

HIAP ry 100.000 €Frontiers in Retreat – Multidisciplinary approaches to ecology in contemporary art

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ | 2-vuotinen hanke

Frontiers in Retreat -hanke tuottaa nykytaiteen ja monialaisen yhteistyön menetelmin laaja-alaista ja syvällistä ymmärrystä tulevaisuuden ekologisista haasteista niin paikallisella tasolla kuin suhteessa globaaleihin muutosprosesseihin. Viisivuotista hanketta koordinoi HIAP ry EU:n Kulttuuriohjelman tuella.

Aikaamme leimaavat ekologiset haasteet ovat kompleksisia ja yhteiskuntien toimintarakenteita kokonaisvaltaisesti läpäiseviä. Niiden ymmärtäminen edellyttää uudenlaisia, monialaisia lähestymistapoja. Hanke muodostaa verkoston taiteelliselle tutkimukselle, monialaiselle tiedontuotannolle ja kriittiselle keskustelulle. Hankkeen pitkä, viisivuotinen aikajänne mahdollistaa syvällisen ekologisen ymmärryksen muodostumisen.

Hankkeen kahdeksan partneriorganisaatiota ovat yhdessä valinneet 24 kansainvälisesti työskentelevää ja tunnustettua taiteilijaa tutkimus- ja tuotantoresidensseihin seitsemään erilaiseen Frontiers -kohteeseen. Kaikki lokaatiot ovat tavalla tai toisella rajavyöhykkeitä: esimerkiksi syrjässä suurista asutuskeskuksista, autioituneita tai toistaiseksi ihmisten asuttamattomia.

Viiden vuoden aikana kukin hankkeeseen valittu taiteilija työskentelee yhdessä tai useammassa residenssikeskuksessa. Taiteilijat tarkastelevat kullekin paikalle ominaisia ekologisia kysymyksiä monialaisessa yhteistyössä eri alojen asiantuntijoiden sekä paikallisten toimijoiden kanssa ja tutkivat, miten nämä kysymykset linkittyvät laajempiin, globaalin tason ekologisiin muutosprosesseihin.

On rohkeaa luoda tila kokeellisuudelle ja hitaudelle: taiteen, tieteen ja yhteiskunnallisen keskustelun rajamaastossa tapahtuvalle ajattelulle ja toiminnalle, joka tutkii uusiutuville energiamuodoille perustuvien, jälkifossiilisten yhteiskuntien mahdollisuuksia kansainvälisesti. Viisivuotisen Frontiers in Retreat -hankkeen aikana syrjäisiltä reuna-alueilta virtaa suuriin keskuksiin monimuotoista taiteellista ajattelua ja uudenlaisia lähestymistapoja monimutkaisiin ekologisiin haasteisiin.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Freelance-toimittaja, YTM Hanna Hirvonen ja työryhmä (The World Mirror)23.600 €The World Mirror – runoutta ja journalismia yhdistävä projekti, jossa esitellään suomalaisia ja syyrialaisia runoilijoita sekä käännetään heidän tuotantoaan eri kielille (suomi, englanti, arabia)

Taiteellinen työ / siihen pohjautuva työ | Ponnistusraha

Projektin keskiössä on runous: suomalaisten runoilijoiden ja heidän työnsä esittely Syyriassa ja muissa arabimaissa sekä syyrialaisten runoilijoiden ja heidän työnsä esittely Suomessa. Projektissa käännetään ja julkaistaan runoutta (kielet: suomi, englanti, arabia) ja kirjoitetaan journalistisia artikkeleita (kuten henkilökuvia), jotka julkaistaan kolmella kielellä.

Runoilija-kääntäjä Shurouk Hammoud asuu tällä hetkellä Damaskoksessa ja työskentelee sieltä käsin. Projektin päähenkilöt – 3 runoilijaa Suomesta ja 3 Syyriasta – saavat ainutlaatuisen mahdollisuuden kansainvälisen näkyvyyden ja kontaktien lisäämiseksi. Julkaisupaikka on Hanna Hirvosen perustama Kuudes kulma -verkkolehti, mutta työtä levitetään myös muuhun mediaan.

Shurouk Hammoudilla on kyky nähdä ihmisten sisimpään. Hanna Hirvonen on toimittaja, jolla on vahva tahto kehittää journalismin tekemisen tapoja sekä kirjoittaa tarinoita, jotka tuovat haastateltavat lähelle lukijaa. Runoilijat ovat herkkiä ja tarkkoja ihmisiä. Heidän kauttaan voimme paljastaa, millaista elämä kahdessa kotimaassa on. Syyria on agendalla, mutta mitä median kautta kuulemme, on hyvin pinnallista. Me katsomme ihmisten sisimpään, runoutta esittelemällä, molemmissa maissa.

Projektissa avataan Kuudes kulma -verkkolehteen Syyria-osio, jota aiomme jatkaa apurahakauden jälkeen. Luontevinta on aloittaa juuri runouden ja runoilijoiden esittelyllä, sillä sitä varten on olemassa Hammoudin laaja verkosto Syyriassa.

The World Mirror -projekti on ainutlaatuinen mahdollisuus tuoda esille erilainen näkökulma Syyriasta sekä viedä uusia näkökulmia Suomesta Syyriaan ja muihin arabimaihin. Toimittaja Hanna Hirvonen ja syyrialainen runoilija Shurouk Hammoud tekevät vaihdon runoilijoiden ja heidän työnsä esittelyn kautta. Uskallammeko kohdata ja katsoa toistemme sisimpään?

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Hanna Hirvonen, Shurouk Hammoud
Muut työryhmän jäsenet: Katri Tenhola, Maija Repo, Milla Selin

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Taiteen Maisteri, elokuvaohjaaja Maija Hirvonen 8.980 €Tuntemattomat kuidut -dokumenttielokuvan tekeminen

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ

Tuntemattomat kuidut on 50 minuutin "elokuva tieteilijöistä selvittämässä vaatteen mysteeriä ja haluamisen lainalaisuuksia."

Tekstiilijätettä kertyy vuosittain maailmanlaajuisesti miljoonia tonneja. Samaan aikaan uusien, halpojen ja heikkolaatuisten vaatteiden myyntisyklit vain nopeutuvat entisestään.
Mahdollisena ratkaisuna tähän ongelmaan VTT:n tutkimusprofessori Ali Harlin työryhmineen on kehittänyt menetelmän, jonka avulla käyttökelvottomiksi käyneistä puuvillatekstiileistä voi liuottamalla erotella kuidut uudelleen käytettäviksi ja luoda huonosta materiaalista hyvää.
Elokuva kertaa keksinnön tutkimusvaiheita ja seuraa pilottituotteiden lanseerausta.

Keskushenkilöitä on kaksi: Ali Harlin, ulkonäköasioista tai muodista täysin piittaamaton, sarkastinen tiedemies, sekä Anne Raudaskoski, markkinointityöryhmää johtava konsultti. Heidän molempien on pyöriteltävä syvälle perusasioihin meneviä kysymyksiä. Mistä vaatteen arvo oikeastaan muodostuu, ja miksi se menettää arvonsa niin helposti? Mistä haluamisessa on oikeastaan kyse, ja kuinka hallittavissa on uutuudenkaipuun luonnonvoima? Miksi vaate on hajotettava molekyylitasolle, jotta se kelpaisi käytettäväksi uudelleen?

Aihe pitää sisällään myös hiljaista huumoria. Tekstiiliä tutkitaan kuin se olisi jokin vasta löydetty, tuntematon eläinlaji. Elokuvan tarkoituksena on päästää katsojat seuraamaan lähietäisyydeltä sitä ajatus- ja tutkimusprosessia, jossa jätteet muunnetaan resursseiksi.

Elokuva seuraa työryhmää etsimässä käytännön ratkaisuja kysymyksiin, jotka pohjimmiltaan koskevat koko länsimaisen sivilisaation tapaa toimia ja kuluttaa. Miten materiaa tulisi kohdella? Voiko haluamista ymmärtää paremmin?
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Kuvataiteilija/Taiteen opettaja Eeva Honkanen 5.220 €Taiteellinen työskentely Suomen New Yorkin kulttuuri-instituutin residenssissä New Yorkissa

Taiteellinen työ / siihen pohjautuva työ

Neljä vuotta sitten Venäjän ylle ilmatilaan törmäsi asteroidi. Kappaleen hajotessa siitä ehti sinkoutua pieniä meteoriitteja myös maanpinnalle. Yksi näistä palasista tippui vanhempieni talon takapihalle. Tapahtuneen jälkeen olen monta kertaa miettinyt kysymystä ”mitä jos?”

Minulle on myönnetty Suomen New Yorkin kulttuuri-instituutin residenssipaikka tammi-helmikuuksi 2017. Lähden tutkimaan New Yorkia etsien sen lähteitä ja vuotoja sekä ihmisten rakennetussa että henkisessä maailmassa. Pienet syyt voivat aikaansaada suuria vaikutuksia.

Työskentelen installaatiomaisen tussipiirroksen parissa, joka tiivistyy sanaan ’impakti’. Sanalla tarkoitetaan avaruudesta tulevan kappaleen törmäystä maahan, mutta minulle se merkitsee laajemmin uhkaa ja epävarmuutta. Teoksessani leikittelen ’impaktin’ käsitteellä, se luo minulle mielikuvia olemisen epävarmuudesta, mutta myös läsnäolemisen tärkeydestä ja hetkessä elämisestä.

Kokemus New Yorkin tietynlaisesta kaaoksesta ja ennalta-arvaamattomuudesta saa uuden olomuodon mahdollisimman korkean, jopa 30–40 metriä pitkän tussipiirrokseni kautta. Teoksen esitystapa on kokeileva – pimennetyssä tilassa teosta tutkitaan taskulampun avulla. Seiniä muinaisten kalliopiirrosten tavoin syleilevä tussipiirros kutsuu tarkastelemaan vertauskuvallisesti ’impaktia’, siihen sisältyviä uhkia, ehkä siristämään silmiään valon avulla nähdäkseen kaikki ne yksityiskohdat, jota tilan pimeys alleen kätkee, ehkä hetken ajan pohtimaan myös kysymystä ”mitä jos?”

Piirrokseni ovat rajuja, väkeviä, jopa ravistavia. Projektini on rohkea avaus sisällöllisesti, mutta uskallan myös kyseenalaistaa totuttuja ajatusmalleja installaatiomaisen ja interaktiivisen esittämistavan kautta. Projektini on kunnianhimoinen jo pelkästään teoksen kokoluokassa. Voimakkaiden kuvieni piirrosjälki on anarkistista ja kokeilevaa. Koen tämän kokeilevuuden itseni ylittämisenä ja sitä kautta rohkeutena. Rohkeaa on myös avata työskentelyä vuorovaikutteisesti eri sos. medioiden kautta.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Kuvataiteilija, taiteen maisteri, Meisterschülerin Laura Horelli 56.640 €SWAPO Suomessa / Namibia Today: Taiteellinen työskentely, näyttelyiden järjestäminen Berliinissä, Windhoekissa ja Helsingissä sekä taiteilijakirjan tekeminen

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ | 2-vuotinen hanke | Hankkeen teemat liittyvät Suomen muuttuvat naapuruudet -ohjelmaan

Vietin osan lapsuuttani Keniassa. Nyt minua kiinnostaa jonkinlainen omien kokemuksieni peilikuva – afrikkalaisten elämä Suomessa. Tarkoitukseni on toteuttaa filmi, joka tarkastelee SWAPO (The South West Africa People’s Organization) -stipendiaattiohjelmaa, jonka kautta Namibian itsenäisyyden puolesta taistelevan liikkeen jäseniä saapui Suomen yliopistoihin 1970–80 luvuilla. SWAPO Suomessa -filmi, 30 min., yhdistää ainakin YLEn uutis- ja ajankohtaisohjelmia, tekstejä namibialaisten Maria Kaakungan ja Ellen Ndeshi Namhilan omaelämänkerroista ja Namibiassa kuvaamaani materiaalia.

Olen asunut entisessä Itä-Berliinissä 15 vuotta, joten yritän löytää kiinnekohtia nykyisen elinympäristöni historiaan. SWAPOn Namibia Today -lehden toimitus oli maanpaossa Angolassa 1980-luvulla, mutta lehti painettiin Erfurtissa, Itä-Saksassa. Haluaisin toteuttaa n. 15 minuutin filmin Namibia Today -lehdestä, jossa yritän selvittää julkaisun vaiheita Angolassa ja DDR:ssä. Filmi rakentuu arkistomateriaalista ja se kuvataan Berliinissä, Erfurtissa ja Windhoekissä.

Filmit saavat ensiesityksensä Galerie Barbara Weississa, Berliinissä. Pyrin siihen, että teokset esitetään myös Namibiassa ja Suomessa; olen kiinnostunut näkemään, miten teoksiin suhtaudutaan eri paikoissa.

Haluaisin tehdä taiteilijakirjan, johon on kerätty materiaalia työprosessista päiväkirjamaisesti. Siinä olisi tutkimukseen liittyviä muistiinpanoja, luonnoksia, valokuvia, näyttelyiden installaatiokuvia sekä osallistujien haastatteluja/tekstejä.

Mielestäni on tärkeää tutkia vähän tunnettua menneisyyttä. Sen tunteminen on viisauden perusta. Ehdotetut filmiteokset pyrkivät tulkitsemaan Namibian, Suomen ja DDR:n/Saksan historiaa yhteisenä, jaettuna historiana. Transnationaalinen, monikielinen hanke pyrkii eroon Eurooppa-keskeisyydestä ja on samalla tekijän oman identiteetin etsintää. Näin se nojaa yhteisyyteen, ei erotteluun ja pelkoon, perustuvaan maailmankatsomukseen.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Valtiotieteiden kandidaatti Koko Hubara ja työryhmä (Ruskeat Tytöt )21.540 €Ruskeattytöt.fi-verkkomedian tiede-, taide- ja kulttuurisisältöjen kehittämis- ja pilotointihanke

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ | Hankkeen teemat liittyvät Kieliohjelmaan

Ruskeat Tytöt on monimedia, joka tuottaa tekstiä, kuvaa, videota ja audiojournalismia. Kaikki sisältö on rodullistettujen journalistien ensisijaisesti rodullistetuille lukijoille tuottamaa.

Sivusto lanseerataan 1/2017 ja sen päätoimittajana toimii Koko Hubara. Verkkomedia perustuu samannimiseen suosittuun ja palkittuun Hubaran perustamaan ja yksin kirjoittamaan blogiin sekä 2/2017 Like kustannuksen julkaisemaan Ruskeat Tytöt -esseekokoelmaan. Nyt toimintaa laajennetaan moniäänisempään ja ammatillisempaan suuntaan.

Haemme ponnistusrahaa visuaalisen kokonaisuuden eteenpäin kehittämiseen sekä ei-kaupallisten, pidempää taustoittamista ja tutkimista vaativien tiede-, taide- ja kulttuurisisältöjen pilotoimiseen ja kehittämiseen. Näitä sisältöjä ovat:

1. Podcast-sarja Afro-Suomen historiasta.
2. Tutkivan journalismin pitkä artikkeli (teksti + kuva), joka käsittelee tieteen valkoisuutta ja nostaa esiin rodullistettuja suomalaisia tieteentekijöitä eri aloilta.
3. Tutkivan journalismin pitkä artikkeli (teksti + kuva) kulttuurisesta omimisesta ja orientalismista Suomen kulttuurikentällä erityisesti kuvataiteen ja kuvataideinstituutioiden näkökulmasta. Jutussa nostetaan esiin rodullistettuja suomalaisia kuvataiteilijoita.

Spesifien juttusarjojen lisäksi kehitetään eteenpäin sivuston visuaalista ilmettä sekä kartoitetaan ja suunnitellaan eteenpäin erityisesti video-, mutta myös muita sisältöjä.

1/2017 lanseerataan ensimmäinen media Suomen historiassa, ruskeattytöt.fi-sivusto, jonka päätoimittajana ja tekijöinä toimivat pelkästään rodullistetut ihmiset ja jonka kaikessa sisällössä otetaan huomioon ensisijaisesti rodullistetut suomalaiset lukijat. Ruskeat Tytöt tekee seksikästä, urbaania, korkeatasoista kulttuurijournalismia, joka perustuu intersektionaaliseen feminismiin ja sukupuolen moninaisuuteen, sekä haastaa nykyisen suomalaisen mediakentän valkoisuuden ja suomen kielen rajat.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Carolina Vasama, Koko Hubara
Muut työryhmän jäsenet: Aicha Manai, Maija Baijukya

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Valtiotieteen kandidaatti Koko Hubara 14.160 €Ensimmäinen ruskeaa suomalaista naiseutta käsittelevä kaunokirjallinen teos Bechi ja toiset (työnimi)

Taiteellinen työ / siihen pohjautuva työ

Tarina kertoo kolmikymppisestä, helsinkiläisestä yksinhuoltajasta Bechistä, joka alkaa odottaa toista lastaan raiskauksen myötä. Tai, ehkä se oli raiskaus, ehkä ei, sitä on joskus aika vaikea tietää. Hän päättää pitää lapsen yksin, keksii kysyjästä riippuen erilaisia tarinoita siitä, miten tuli äidiksi. Tulevalle isosiskolle, nelivuotiaalle Rivkalle, hän kertoo, että on ruokasetiä (pizzalähetit) ja vauvasetiä (enkelit, jotka Jumalan käskystä tuovat ihmisille lapsia).

Raskaus ja synnytys menevät siinä sivussa, muiden kiireiden lomassa, mutta äitiyslomalla Bechillä on aikaa miettiä. Ja lukea. Päivisin, Rivkan ollessa päiväkodissa, hän lukee kirjoja, joissa käsitellään naiseutta/tyttöyttä, parisuhteita, seksuaalisuutta ja äitiyttä rodullistetun naisen näkökulmasta ja alkaa intuitiivisesti kirjoittaa kirjailijoille kirjeitä ja postittelemaan niitä vaunulenkeillään.

Yllättäen Zadie Smith vastaa hänelle. Näin alkaa kahden postkolonialistisessa Euroopassa elävän, kahden lapsen äidin välinen vuoropuhelu, joka päättyy oudoimmalla mahdollisella tavalla.

Teos pohjaa Anja Snellmanin Sonja O. kävi täällä -kirjaan lisäten sen päälle murtuvassa hyvinvointiyhteiskunnassa ja rodullistettuna suomalaisena äitinä elämisen kerrokset ja kysyen: missä olemme nyt? Jos Sonja olisi lopulta päättänyt pitää lapsensa, millaista elämää tytär eläisi nyt.

Suomessa on vuonna 2016 häviävän vähän rodullistettujen suomalaisten itse itsestään kirjoittamaa kaunokirjallisuutta, joka kytkeytyy eurooppalaiseen, postkolonialistiseen kirjallisuuskenttään. Tähän genreen kuuluva, feministinen kirjallisuus puuttuu kokonaan. Teokseni tavoite on avata ruskeaa suomalaista naiseutta ja äitiyttä, sen universaaliutta ja erityisyyttä, fiktion keinoin.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Elokuvaohjaaja, TaK, VTK Reetta Huhtanen 9.440 €Luokkaretki tulevaisuuteen (työnimi)-dokumenttielokuvan taustatutkimus, käsikirjoittaminen ja kehittely

Taiteellinen työ / siihen pohjautuva työ

Luokkaretki tulevaisuuteen on fiktion ja dokumentin rajapinnoilla liikkuva elokuva lasten tulevaisuuden utopioista ja dystopioista ja niiden kautta myös oman aikamme yhteiskunnasta.
Elokuvassa kulkee lomittain kaksi kerronnallisesti ja estetiikaltaan erilaista tasoa. Dokumentaarisemmalla tasolla liikutaan realistisissa tilanteissa lasten arjessa. Toisen, dramaturgisen tason muodostavat lasten kirjoittamat tarinat omista tulevaisuuden utopioistaan ja dystopioistaan, joiden myötä elokuvassa liikutaan fiktiivisessä, surrealistisessakin visuaalisessa maisemassa.

Kahden erilaisen kerronnallisen maailman välillä siirrytään assosiatiivisesti, tavoitellen elokuvan muodossakin lapsen tapaa hahmottaa todellisuus: mielikuvitus ja todellisuus kietoutuvat yhteen ja syntyy omanlainen maailma, jossa faktalla ja fiktiolla ei ole niin selviä rajoja. Reaalitodellisuuden dokumentaariset kosketuspinnat toimivat impulsseina siirtymille fiktiiviseen mielikuvitusmaailmaan ja toisinpäin.

Näiden kerronnallisten elementtien kautta elokuva pureutuu yhteiskunnallisiin teemoihin esittäen kysymyksen jopa lasten luokkayhteiskunnan synnystä. Miten tämän ajan yhteiskuntatodellisuus jäsentyy lapsen näkökulmasta käsin ja miten tulevaisuus on täällä jo nyt?

Elokuva haastaa yhteiskunnalliseen dokumenttielokuvaan piintyneitä konventioita vakavasta ja objektiivisesta. Yhteiskuntatodellisuutta havainnoidaan tavalla, jossa mielikuvituksen tihentämä kuva todellisuudesta onkin todellisempi kuin itse todellisuus.

Eriarvoistuva yhteiskunta ei välttämättä perustavimmalla tasollaan ole mitään silmiinpistävän ja käsinkosketeltavan konkreettista. Se ujuttautuu mentaliteetteihimme ajatuksina siitä, mitä uskomme voivamme saavuttaa, toivoa tai pelätä. Se määrittää suuntia ja piirtää reittejä, joiden perusta monessa suhteessa valetaan jo lapsuudessa. Luokkaretki tulevaisuuteen pyrkii elokuvan keinoin tekemään tätä näkyväksi – miten tulevaisuus tapahtuu jo nyt.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Taiteen maisteri Miina Hujala ja työryhmä165.160 €Propaganda, tiedonvälitys ja disinformaatio osana vuorovaikutusta ja ymmärrystä – tapahtumafokuksena Venäjä

Taiteellinen työ / siihen pohjautuva työ | 3-vuotinen hanke | Hankkeen teemat liittyvät Suomen muuttuvat naapuruudet -ohjelmaan

Jatkamme Alkovin tänä vuonna (2016) lanseeraamaa fokusta yhteistyöhankkeiden kehittämiseksi Venäjällä ja Suomessa toimivien taiteilijoiden, kuraattorien ja taideorganisaatioiden välillä. Keskeisenä teemana tulevassa kolmen vuoden hankkeessamme on tieto inhimillisenä ja yhteiskunnallisena arvona, tiedon tuottaminen vallankäytön välineenä sekä disinformaatio ja kriisiretoriikka tietoa hajottavina strategioina.

Toimintamme keskiössä on paitsi taiteellinen työ sekä näyttelyiden ja tapahtumien tuottaminen, myös erilaisista lähtökohdista tulevien toimijoiden (taiteilijat, kuraattorit, toimittajat, tutkijat, suunnittelijat) yhteensaattaminen osana taiteessa tapahtuvaa merkitysten muodostamista ja arviointia.

Hankkeessa toteutamme vuonna 2017 projektin yhteistyössä pietarilaisen kuraattoripari Anna Bitkinan ja Maria Veitsin / TOKn kanssa, joka käsittelee propagandaa sekä erilaisia mediakulttuureja Suomessa ja Venäjällä.

Laajennamme kontaktejamme Venäjän taidekentälle ja toteutamme projekteja Viipuriin, Moskovaan ja Vladivostokiin sekä tuomme venäläisiä toimijoita Suomeen. Yhteistyökumppanina kanssamme toimii HIAP, jonka "Connecting Points" / Venäjä- ohjelmaa organisoimme. Panostamme laajamittaiseen mutta sitoutuneeseen työskentelyyn, jossa henkilökohtainen vuorovaikutus on keskeisessä asemassa. Haluamme myös edistää yksityisten toimijoiden työskentelyä itseohjautuvana, tinkimättömänä ja organisaatioiden välillä toimivana tekijyytenä.

Avaamme vaihtoehtoisia näkökulmia ja vuorovaikutusketjuja värittyneeseen ja latautuneeseen aihe-alueeseen. Länsimedian ja venäläisen valtamedian tavat välittää ajatuksia ja tietoa ovat äärimmäisen keskeisessä asemassa muodostaessamme näkemyksiä siitä missä tilanteessa olemme ja mitkä ovat suhteemme toisiimme. Koska toiminta-alue ja teemat ovat laajoja ja kiistanalaisia, haluamme että hanke on pitkäkestoinen ja vaikutuksellinen. Rajoja ylittävän yhteistyön mahdollistaminen on nyt olennaista.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Anna Bitkina, Arttu Merimaa, Mariya Veiyts, Miina Hujala

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Taiteen kandidaatti Juliana Hyrri 7.080 €Muukalainen sisältä ja ulkoa -sarjakuva-albumi

Taiteellinen työ / siihen pohjautuva työ

Henkilökohtaisten kokemusten pohjalta tuotettu sarjakuva-albumi Muukalainen sisältä ja ulkoa käsittelee rohkeasti ja sensuroimatta ajankohtaista toiseuden käsitettä eri näkökulmista. Albumi koostuu viidestä sarjakuvanovellista, jotka pohjautuvat sekä tekijän omiin kokemuksiin toiseudesta että tekijän haastattelemien henkilöiden kertomuksiin.

Sarjakuva ilmaisuvälineenä välittää kevennetysti sanaa todellisen ihmisen vaikeuksista ja häpeästä, mutta kokemusten totuudenmukaiset ja rehelliset kuvaukset tekevät niistä samaistuttavia ja uskottavia muille ihmisille. Kukaan ei ole kärsimystensä kanssa yksin, mutta siitä huolimatta kärsivä usein tuntee itsensä yksinäiseksi ja ulkopuoliseksi, Toiseksi. Ihminen on vaistomaisesti laumaeläin – kuinka siis käy heidän, niiden Toisten, jotka putoavat yhteiskunnan rakenteiden ulkopuolelle?

Muukalainen sisältä ja ulkoa voi lukukokemuksena ja taide-elämyksenä antaa toivoa ja ymmärrystä sitä tarvitsevalle sekä rohkaista ja kannustaa samankaltaisten elämänsäröjen kanssa kamppailevia kokeilemaan taiteen terapeuttisia vaikutuksia.

Toiseuden voi ymmärtää ulkopuolisuuden tunteena, erilaisuutena, poikkeavuutena. Toiseuttaminen on pinnalla kaikkialla; sukupuolten välillä, rotueroissa, seksuaalisuudessa ja terveydentilassa, joissa marginaali on aina Toinen. Sarjakuva-albumi Muukalainen sisältä ja ulkoa käy läpi toiseuden käsitettä yksilön kokemusten pohjalta tehden näkyväksi julkisessa keskustelussa tärkeät mutta vaietut teemat, kuten maahanmuuton, mielenterveysongelmat sekä henkisen väkivallan jäljet.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Taiteen maisteri Wille Hyvönen 28.320 €Neljän poikkitaiteellisen yhteistyöprojektin parissa työskenteleminen

Taiteellinen työ / siihen pohjautuva työ

1.Tuntematon sotilas neva 4get

Johannes Ekholmin kanssa kirjoitettava puolituntinen lyhytelokuva keskustelee Aku Louhimiehen kolmannen Tuntematon-filmatisoinnin kanssa. Se kysyy, miksi tarvitsemme kolmatta Tuntematon-elokuvaa. Perustuuko kansallinen identiteetti yhä sotamuistoihin ja onko ”kansaa” edes olemassa? Onko machomiesmyytin ylläpitäminen välttämätöntä?

2. Automatisoitu taidemaku

Wille Hyvösen ja Sakari Vaelman käsitetaideteos automatisoi Koneen Säätiön apuraharaadin kuvataidemaun.

Kullekin Koneen Säätiön apuraharaadin jäsenelle näytetään vartin ajan satunnaisia taidekuvia, joista raatilaisten on muodostettava mielipiteensä painamalla joko peukalo ylös tai alas -symbolia. Mielipiteet syötetään Vaelman koodaamaan neuroverkko-ohjelmaan, joka mielipiteiden perusteella oppii, minkälaisista asioista kuvassa raati pitää. Mielipiteiden perusteella ohjelma muodostaa mielipiteistä raadin kuvataidemaun mallin. Kun ohjelma on valmis, järjestämme kuvataidekilpailun, jonka raatina toimii ko. ohjelma.

3. Hylätyt

Hylätyt antaa uuden elämän Suomen elokuvasäätiön hylkäämille käsikirjoitusideoille. Sakari Vaelman ohjelmoimaan neuroverkko-ohjelmaan syötetään 200 hylättyä käsikirjoitusideaa ja saadaan yksi synteesikäsikirjoitus, jonka Wille Hyvönen ohjaa.

4. Luoja ei laiskoja elätä

Tommi Vaskon kanssa kirjoitettava dokumenttielokuva pohtii työn merkitystä ihmisten kautta, jotka saavat leipänsä mahdollisimman pienellä vaivalla, kuten nettipokerilla tai verokeplottelulla.

Työskentelyni on rohkeaa, koska yhdistelen töissäni pelottomasti eri taidemuotoja, tiedettä ja näiden osaajia. Teemani ovat rohkeita, koska ne kyseenalaistavat vallalla olevia patriarkaalisia rakenteita, kansallista identiteettiä ja ”kansan” olemassaoloa. Muotoni ovat rohkeita, koska ne hämärtävät todellisen ja fiktiivisen välistä rajaa olemalla samalla raa’an henkilökohtaisia. Töissäni keskustelen suuntaan, johon ei ole totuttu puhumaan kritisoimalla instituutioita, joilta olen saanut leipäni.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Kuvataiteen maisteri, kuvanveistäjä Päivi Häkkinen 14.040 €Yksityisnäyttelyn järjestäminen Galleria Sculptorissa sekä taiteellinen työskentely

Taiteellinen työ / siihen pohjautuva työ

Haen apurahaa yksityisnäyttelyn Hullu, pelle ja pyhimys järjestämiseen Galleria Sculptorissa alkuvuodesta 2017. Näyttelyyn tulevat teokset yhdistelevät taidehistoriaa ja absurdia maailmankuvaa. Ihmisluonnon pimeätä puolta ja sen tragikoomisuutta sekä hullua rakkautta tarkastelen henkilökohtaisen elämäni kautta. Näyttelyyn tulee esille kuusi tilaan suunniteltua veistoskokonaisuutta ja installaatiota.

Lisäksi osa näyttelyn teoksista tulee esille kesällä 2017 Hyvinkään taidemuseossa ja kaupunkitilassa järjestettävään Taju-biennaaliin, johon osallistun yhtenä kutsutuista taiteilijoista.

Rupeanmyös koostamaan merimiesaiheista teosta Neljänkymmenen vuoden jälkeen, joka kertoo edesmenneen isäni, merikapteeni-banaanitutkija Markku Häkkisen vaiherikkaasta elämästä. Tähän linkittyy ajatus hakea kanadalaisen Access Galleryn residenssiohjelmaan, jossa vietetään kolme viikkoa rahtilaivassa Tyynen valtameren yli lähtien Vancouverista. Ollessani kaksivuotias tein matkan isäni laivalla Atlantin yli Vancouveriin ja tästä matka jatkuisi nyt neljänkymmenen vuoden jälkeen.

Näyttelyn teokset ovat minulle aiheiltaan erittäin henkilökohtaisia ja tunnepitoisia. Yksi käsittelemistäni teemoista on rakkaus, jonka saralla koen olevani täysin aseeton. Lisäksi en halua tavoittaa taiteellani pelkästään taide-eliittiä, siksi gallerianäyttelyn pitäminen ei ole minulle kovin tyypillistä ja koen liikkuvani hieman vieraalla maalla. Seuraava aiheeni tulee kertomaan edesmenneen merikapteeni-banaanitutkijaisäni tarinan liikkuen myös hyvin henkilökohtaisella tasolla.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Koreografi Ima Iduozee ja työryhmä (Garden Of Eden)18.320 €Working title: Garden of Eden

Taiteellinen työ / siihen pohjautuva työ

Working title: Garden of Eden -näyttämöteos on omistettu kahdelle ruumiille, valolle ja äänelle. Teoksen maailma koostuu objekteista, esillepantuina ja kontekstistaan irrotettuina. Tässä maailmassa ihmiskeho on määrittämätön, identiteetistä, sukupuolesta sekä etnisyydestä riisuttu objekti.

Tämä ennalta määrittelemätön artikkeli luo ja purkaa merkityksiä, Working title: Garden of Eden purkaa käsityksiämme ruumiin representaatiosta ja sen rakentuneisuudesta.

Teos luo vaihtoehtoisen näkökulman mustan ruumiin representaatioon nykytaiteen näyttämöllä. Samalla teos purkaa konventionaalisia käsityksiä ruumiillisen teatterin lainalaisuuksista. Working title: Garden of Eden edustaa suomalaisen näyttämötaiteen ja nykykoreografian uutta tulemista.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Erno Aaltonen, Esete Sutinen, Ima Iduozee

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Illume Oy 99.800 €Venäjän vähemmistöjen elokuva -hanke: on kuuden vähemmistöistä kertovan elokuvan kokonaisuus ja yhteistyöverkoston rakentaminen Venäjälle

Taiteellinen työ / siihen pohjautuva työ | 2-vuotinen hanke | Hankkeen teemat liittyvät Kieliohjelmaan | Hankkeen teemat liittyvät Suomen muuttuvat naapuruudet -ohjelmaan

Kuuden Venäjän vähemmistöistä kertovan elokuvan sarjassa on
mukana Markku Lehmuskallion ja Anastasia Lapsuin uusin hanteista ja nenetseistä kertova historiallinen fiktio Marfa Kira Jääskeläisen Pälsin jalanjäljissä Tsukotkalla liikkuva dokumentti Pohjankävijäin merkintöjä, kolttaperheen kotivideoista tehtävä dokumentti Lovozero, jossa perheen äiti on toinen ohjaaja, Udmurttien Besmeria-vähemmistön kulttuurin elvyttäjistä kertova To be a nation. Elokuvan ohjaa Julia Mironova, jonka dokumentti Kamchatka - the Cure for Hatred (45 min) voitti IDFA:n keskipitkän sarjan pääpalkinnon Amsterdamissa 2014. Life of Ivanna kertoo Taimyrin niemimaalla asuvasta nuoresta nenetsinaisesta, joka matkustaa porojen vetämässä mökissä leirin mukana. Ivanna on lopen kyllästynyt elämään tundralla ja haluaa muuttaa viiden lapsensa kanssa läheiseen Dudinkan kaupunkiin, aivan kuten tuhannet ja tuhannet nuoret naiset ympäri maailmaa. Elokuva voi vastata osaltaan kysymykseen miksi. Dhzardon on udmurtialaisen ohjaajan Venjamin Troninin suunnittelema pitkä esikoisfiktio, joka kertoo punatukkaisten kylästä syvällä Siperiassa. Kyläläisten joka vuotinen velvollisuus on pelastaa auringon nousu talvipäivän seisauksen aikana dzardon-juhlassa. Elokuvassa puhutaan izevskiläisen professorin kehittelemää dhzardon-kieltä, eräänlaista suomalais-ugrilaisia kieliä yhdistelevää ”esperantoa”. Venjamin on ensimmäinen udmurtialaisen ugri-aiheisen pitkän elokuvan ohjaaja.

Illume Oy on aloittamassa laajan Venäjän vähemmistöihin liittyvän elokuvayhteistyön. Elokuvissa käytetään laajasti vähemmistöjen kieliä, joista suurin osa on suomalais-ugrilaisia. Samalla rakennamme yhteistyöverkostoa suomalaisista, venäläisistä ja vähemmistöjen elokuvataiteilijoista ja tuottajista. Kaikkia yhdistää kiinnostus Venäjän vähemmistöihin, halu tallentaa ja vahvistaa vähemmistöjen kulttuurien olemassa oloa ja näkyvyyttä elokuvan avulla. Samalla tuemme vähemmistöjen elokuvantekijöitä.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Anastasia Lapsui, Joona Pettersson, Kira Jääskeläinen, Marianne Mäkelä, Markku Lehmuskallio, Pertti Veijalainen

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Diplomisellisti, eläkkeellä, kirjailija, kääntäjä Eleonora Joffe ja työryhmä11.402 €Suomalaisten naisrunoilijoiden teoksia Suomen itsenäisyyden vuosisadalta venäjäksi. Runoantologia

Taiteellinen työ / siihen pohjautuva työ | Hankkeen teemat liittyvät Suomen muuttuvat naapuruudet -ohjelmaan

Geopoliittisesti Venäjä on lähin ja tärkein Suomen naapuri. Vaikeaa kansainvälistä tilannetta silmälläpitäen Suomen ja Venäjän kulttuurien kohtaaminen kielen ja kirjallisuuden kentällä on erittäin tärkeää. Suomessa asuu yli 72 000 venäjää äidinkielenään puhuvaa. Tutustuminen suomalaiseen kirjallisuuteen edistää sopeutumista uuteen kotimaahan ja integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan.

Suomalainen proosa on viime vuosikymmenillä löytänyt tiensä Venäjälle, mutta suomalainen runous on siellä edelleen miltei tuntematonta. Kummankin kentän kunniapaikka on jo vuosikymmeniä kuulunut suomen- ja ruotsinkielisille naisrunoilijoille. Naisen näkökulma olemisen perusasioihin, kuten elämään ja sotaan, luontoon ja rakkauteen, vanhenemiseen ja kuolemaan eroaa monella tavoin miehen katsannosta. Erittäin tärkeä osa naisen maailmankuvaa on myös äitiys. Se avaa naisrunoilijoille erityisen näköalan tulevaisuuteen.

Naisten asema Suomessa on ollut perinteisesti vahva. Varsinkin viime vuosisadan aikana naisen rooli on muuttunut objektista tasa-arvoisen yhteiskunnan subjektiksi. Se tapahtui paljolti naiskirjailijoiden ja -runoilijoiden ansiosta. Nykyään monissa maissa, myös entisen Neuvostoliiton alueilla, naisen yhteiskunnallinen asema on edelleen heikko. Toivomme, että suomalaisten naisrunoilijoiden esimerkki rohkaisee ja inspiroi siellä asuvia venäjänkielisiä naisia taistelemaan oikeuksistaan.

Naisen roolin ja sukupuoliproblematiikan avaaminen suomalaisten naisrunoilijoiden teoksien kautta venäjänkielisille lukijoille on tärkeää nykytilanteessa, jolloin Venäjällä on voimistumassa negatiivinen asenne sekä suvaitsematon suhtautuminen sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin. Venäjänkielinen lukija tutustuu myös erilaiseen näkökulmaan sotiin ja rauhaan.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Eleonora Joffe, Zinaida Linden

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Assistant Professor Katarina Jungar and workgroup (The Children's Library group)474.000 €The Childrens' Library project

Academic research and artistic work, or work based on them | 4-year project | The project’s themes are related to The changing neighbourness of Finland programme

The Children’s Library Project has three main focuses; revisiting memories, exploring the children’s book archive and new narratives. The library functions in the project both as the site for the research and as the site for making new knowledge available in the public sphere. The immediate objective of the research is to make visible a certain experiences that has been silenced, such as the racialised Finnish childhood.

With the use of different artistic research methods, among the project members, among racialized children and their parents (who all are project members) the project will produce new/counter-narratives on race, class and gender and translate these into an archive of materials, for example two children’s books.

The aim is furthermore to do a mapping, and in a sense find an alternative route to the children’s library archive that makes evident the stories that deal positively and creatively with race, class, sexuality and gender.

These two objectives obviously support and intersect with each other. The main objective of the project is to develop an artistic intervention at the library that draws and builds upon the work revisiting memories and exploring children’s books. The Children’s Library intervention is called new narratives. Turku City Library will serve as the pilot project, thereafter expanding the project to other sites like Mynämäki Municipal Library, Pansio Library and Varissuo Library.

Although our aim to act decolonially comes out of a necessity to change the world for our children and ourselves, we would still call it a bold one in all its marginality and utopian creativity. The endeavor is a challenge as we navigate the tricky terrains of colonial narratives that also form our own thinking. The framework of decoloniality and intersectionalities gives us a way to reflect our research through ourselves, through the art and via a collective process aiming at radical change.

Workgroup members
Monthly grant recipients:Ahmed Al-Nawas, Christopher Wessels, Designer NN, Faith Mkwesha, Katarina Jungar, Kattis Honkanen, Pauline Hortelano, Tracey Rose
Other members: Mia Österlund

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Kuvataiteen maisteri J. A. Juvani 35.000 €Drag is my fucking gender, queer is my fucking sexuality — Brave new queer narratives in Finnish contemporary art

Taiteellinen työ / siihen pohjautuva työ

Project deals with the idea of what’s sexy. What kind of desire am I willing to expose myself to. What forms of desire is there to be found in queerness. Does it have a gender or orientation of any kind? Can I turn you on? Is there any shame in that?

Also it’s poking fun at the old stereotypes of feminism and feminist art, but also using it as a critical tool to explore how much ridicule it, itself, can take and is it a good or a bad thing? Is it neither? How angry it all can make me feel and what kind of love I am capable of, but it's never indifferent. Because it all matters, always.

Under what kind of light all of its complexity shows? Does it smell like oranges? Or roses? Or dirt? Does it look like freshly cut grass? Or is it wild? Is it wilder? Is it wildest?

This is about the existence that neither needs nor asks anyone’s permission.

If you aren't a queer outsider or politically careless, weird and witty bitch standing outside the norms: this art is not made for you. You are free to experience it, but it wasn't made with you in mind.

So are you for it or against it?
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Metallitaiteilija (fil.yo, kultaseppä) Jouni Jäppinen 56.640 €Loviisan kansainvälisen vierasateljeen toiminnan kehittäminen vuosina 2017 ja 2018

Taiteellinen työ / siihen pohjautuva työ | 2-vuotinen hanke

Loviisan vierasateljeen tarkoitus on seuraavien kahden vuoden aikana kehittää ja tukea rohkeasti eri taiteenalojen kontekstissa tapahtuvia ilmiöitä ja niihin liittyviä produktioita sekä kehittää taiteilijoiden ja eri alojen toimijoiden yhteistoimintaa residenssikontekstissa kutsumalla vieraiksi Loviisaan eri alojen huipputaiteilijoita.

Tarkoitus on kehittää myös uudenlaisia yhteisötaiteen muotoja, joissa kaupunkilaiset voisivat olla osallisina kahden viime vuoden hyviin kokemuksiin nojautuen (2015 ja 2016). Samalla pyritään tukemaan maamme lähialueiden ja erityisesti virolaisia vähävaraisia ja lahjakkaita taiteilijoita.

Tavoitteeseen pyritään kehittämällä edelleen yhteistyötä lähialueiden taideinstituutioiden kanssa sekä jatkamalla yhteistyötä Loviisaan 2014 perustetun nykytaiteen yhdistys Loviisa Contemporary:n kanssa, jonka jäseninä on maamme eturivin nuoren polven taiteilijoita, säveltäjiä ja kirjailijoita.

Kansainvälisen residenssitoiminnan tuottaminen ammattitaiteen kontekstissa, erityisesti lähialueiden vähävaraisten ja lahjakkaiden taiteilijoiden tukeminen kutsumalla eri taiteenalojen lahjakkuuksien työskentelemään Loviisaan unohtamatta marginaalisia nykytaiteen ilmaisumuotoja, edellyttää kaikilta asianosaisilta tavanomaista enemmän rohkeutta ja valmiuksia.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Kirjailija Silja Järventausta 42.480 €Lastenromaanin kirjoittaminen aikuisille

Taiteellinen työ / siihen pohjautuva työ | 2-vuotinen hanke

Haen apurahaa lastenromaanin kirjoittamiseen aikuisille. Hankkeen toteutusajankohta on 2015– 2019. Jatkan yhteistyötä aiempien kirjojeni kustantajan, Teoksen, kanssa. Lastenromaani on kirjoitusmenetelmäni, joka yhdistelee lasten- ja aikuisten kirjallisuuden tyylilajeja. Kirjoitan aikuistuvan ihmisen kehitysvaiheet tunnepitoisiksi proosarunoiksi ja tarinoiksi.

Lastenromaanissa nuori päähenkilö opettelee kiinnittymään vajaan kielitaitonsa avulla hänelle vieraaseen ympäristöön, maahan, kaupunkiin ja tutustumaan eri kieltä puhuviin ihmisiin. Kirjoitan päähenkilön elämälle kielellisiä rakennusaineita tavuista alkaen ja luon hänelle turvallisen yhteisön lastenromaaniin. Päähenkilö muuttuu kirjassa henkilöhahmosta ihmiseksi, kun hän alkaa ilmaista tunteitaan lause lauseelta.

Etsin vironkielisten kansansatujen ja viron intensiivisen opiskelemisen kautta uudenlaista ja tuoretta kieltä proosarunoihini ja tarinoihini. Suunnitelmissani on asua ja työskennellä sekä Helsingissä että Tartossa, jotta voin kirjoittaa kielenvaihdosta samastuttavasti. Haluan kirjoittamalla osoittaa ”miten”-sanomisen, pohditun ilmaisemisen ja yhdessä kokemisen merkityksellisyyden maailmassa. Kirjan sisältö ja siinä syntyvä kieli ovat tärkeitä laajemminkin, koska monet eri-ikäiset ihmiset etsivät ummikkoina yhteyttä toisiin ihmisiin saadakseen konkreettiset viestinsä perille ja toiveensa jaettua.

Altistan itseni vieraan kielen oppimiselle, vajaalla kielitaidolla toisessa maassa elämiselle ja työskentelemiselle, jotta löydän kirjan päähenkilölle samastuttavan kielen ja saan uudistettua kirjoittamani runo- ja proosakielen lauserakenteita. Aloitan aivan alusta – tavuista ja äänteistä alkaen – kielen luomisen kirjan päähenkilölle, jotta lukijat saavat kosketuspintaa ummikkoina ja vajaalla kielitaidolla maassa elävien ihmisten kieleen ja kokemusmaailmaan.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Kuvanveistäjä Matti Kalkamo 28.320 €Teoskokonaisuuden valmistaminen näyttelyitä varten

Taiteellinen työ / siihen pohjautuva työ

Valmistan teoskokonaisuuden näyttelyitä varten (kevät 2018 Galleria Sculptor, Helsinki, hakemus lähetetty ja syksy 2018 Taidekeskus Mältinranta, Tampere, haku myöhemmin). Kuvanveiston erilaisia menetelmiä ja materiaaleja ennakkoluulottomasti yhdistävien veistoksien ja installaatioiden teemana on ihmisenä oleminen ja maailman kipupisteet.

Toivon taiteeni haastavan katsojan mielikuvituksen, huumorintajun tai maailmankatsomuksen. Teosteni luonne vaihtelee ilkikurisesta vakavaan. Ne ovat kolmiulotteisia ajatuksia ihmisenä olemisesta. Valmiiksi pureskellun sijaan yritän työstää pitkään – tai jopa vaikeasti sulavaa.
Teoksissani korkeakulttuuriin mielletyt materiaalit, kuten pronssi tai alumiini, yhdistyvät alakulttuuriin liitettyihin vimmaan tai häiritsevään olemukseen. Usein käyttämäni pronssi viittaa perinteisesti sankaripatsaisiin, mutta henkilökohtaisesti yritän viedä katseen sankarin varjoon jäävälle todellisuuden synkemmälle puolelle.

Näyttelyihin työstettävän kokonaisuuden teokset käsittelevät mm. yksilön ja yhteiskunnan välistä suhdetta ja ihmisen ikiaikaista yhteiseloa luonnon kanssa. Auktoriteetit kyseenalaistava karnevaalin henki lepää kaiken yllä.

Työskentelen mielenkiintoisesta asetelmasta käsin, jossa katsoja on houkuteltava teoksen luo, vaikka aihe voi olla luotaantyöntävä. Musta huumori voi olla epäluottamuslause asioiden tilalle. Rohkeutta on teosteni aiheiden poliittinen ulottuvuus: maailman tapahtumien hyväksyttävyys, humaanius ja moraalisuus. Synkistäkin aiheista kumpuavia teoksia pehmennän luonteeni mukaisesti huumorilla. Käyttämäni parodia antaa myös vapauksia.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Tanssija-koreografi Mikko Kallinen 28.320 €Kokeellisen low tech henkisen malfunctionalism 0,1b -tanssielokuvan valmistus 2017. Teos on Artificial Dance Quadrologian toinen osa

Taiteellinen työ / siihen pohjautuva työ

Jatkan työskentelyäni robottianimaatio Guadrologiaan kuuluvien teosten päävastuullisena henkilönä. Vuoden 2017 työskentely painottuu malfunctionalism 0,1b -teoksen valmistamiseen (Artificial Dance Quadrologian toinen osa) sekä REVERSE forward -teoksen sekä koti- että ulkomaan installaatio- ja festivaalilevitykseen. REVERSE forward on Quadrologian ensimmäinen osa ja sen ensi-ilta oli Tanssin talon Kiss My Dance -tapahtumassa Merikaapelihallissa 13. lokakuuta 2016.

Apurahavuonna päävastuualueenani ovat koreografia/ohjaus, teosten tuottaminen, työryhmän kokoaminen sekä levityskanavien ylläpito, laajentaminen ja päivittäminen.

malfunctionalism 0,1b omaa hyvin erilaisen työjärjestyksen verrattuna REVERSE forward -teokseen. REVERSE forward -teos oli hyvin työläs ja sisälsi raskaan jälkituotantoprosessin. Uudessa teoksessa jo kuvausvaiheessa pyritään saamaan mahdollisimman valmista editoitavaa materiaalia mm. videoprojisointien, transparenttien pintojen ja erikoislinssien avulla. Myös äänimaailma on poikkeuksellisesti valmis jo kuvausvaiheessa eli teos painottuu hyvin paljon ennakkosuunnitteluun sekä kuvaustilanteessa käytettävien ”illuusioiden” testaamiseen.

Koska olen taas kerran valmis heittäytymään tyhjän päälle....

...jotta saisin luotua yhteyden luovuuden voimaan (liikkeeseen)
maailmankaikkeuden värähtelevään energiaan/ytimeen kaiken
muun läpi...
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Muotoilija (AMK) Justus Kantakoski ja työryhmä9.320 €Kalliolainen katupartio -meemistä inspiroitunut installaatio. Käsin kudottu muotitaiteellinen teos Johannes Haapasalon julkiselle Nyrkkeilijät veistokselle

Taiteellinen työ / siihen pohjautuva työ

Teos käsittelee turvaa ja turvattomuutta nyky-Suomessa. Turvapaikanhakijat hakevat turvaa Suomesta, mikä aiheuttaa joillekin turvattomuuden tunnetta ja sen vuoksi Soldiers of Odin -ryhmittymät marssivat kaduilla. Odinit taas aiheuttavat itse toiminnallaan vielä enemmän turvattomuutta.

Erilaisuus aiheuttaa pelkoa, mutta joillekin se voi toimia turvasatamana. Kesällä 2015 Kalliolainen katupartio drag kingeineen ja -queeneineen turvasi Drag Bear Race:ssä helsinkiläisten ilmaisunvapautta. Drag-kulttuurin asema ihmisoikeuksia puolustavana voimana on ajankohtainen myös nykyisen turvapaikkakysymyksen johdosta.

Kerään teosta varten suomalaisten drag-taiteilijoiden käytettyjä esiintymisvaatteita ja tarvittaessa muita lahjoitettavia tekstiilejä. Asut puretaan osiin ja käytetään materiaalina käsin kudottuihin design-kankaisiin. Kankaista malliompelija Suvi Hänninen valmistaa suunnitelmieni mukaan Johannes Haapasalon julkiselle Nyrkkeilijät-veistokselle uudet asukokonaisuudet. Teos käsittelee miehisyyttä ja muodin tapaa ilmaista sukupuoli-identiteettiä laajasti. Miehisyyden stereotyyppisen kuvan laajentaminen on osa teosta ja haluan sillä haastaa ihmiset kyseenalaistamaan omia ennakkoasenteitaan.

Osana installaatiota malliompelija ompelee asuja yleisön nähtävillä Siltasaaressa, jonka jälkeen asukokonaisuudet installoidaan veistokselle. Teos on esillä tapahtumaviikonlopun ajan. Teos on toteutuessaan osana Suomi 100 Sateenkaaren väreissä -ohjelmaa. Teos ei vaurioita veistosta.

Teos osoittaa kunnioitusta rohkealle drag-kulttuurille ihmisoikeuksien suojelijana. Meemi Kalliolainen katupartio toi minulle turvaa aikana, jolloin mustiin huppareihin pukeutuneita katupartioita marssi ympäri Suomen. Haluan teoksella osoittaa kuinka tärkeää suvaitsevainen ympäristö on ihmisen hyvinvoinnille ja samalla pohtia kuinka erilaisuus voi aiheuttaa turvattomuutta massakulttuuriin tottuneille.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Justus Kantakoski
Muut työryhmän jäsenet: Suvi Hänninen

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Hum.kand., taidekriitikko Otso Kantokorpi ja työryhmä (Vesitornikerrostaloryhmä)4.720 €Taiteelliskriittinen kirja Viron neuvostoaikaisista vesitornikerrostaloista

Taiteellinen työ / siihen pohjautuva työ

Tarkoitus on kuvata sekä kuvailla kaikki Viron 12 neuvostoaikaista vesitornikerrostaloa. Rakennustyyppi on melko harvinainen ja epäilemättä myös absurdi. Projektin on tarkoitus olla sekä vakavaa arkkitehtuurihistoriaa että myös taiteellinen projekti, jossa vesitornikerrostaloa lähestytään sekä sanoin että kuvin taiteellisen motiivin kaltaisena. Miksi esimerkiksi virolaisen taiteilijan, professori Jaan Toomikin mukaan "Haapsalun vesitornikerrostalo on Viron metafyysisin rakennus"? Tarkoitus on järjestää myös näyttely aiheesta. Projekti on lähinnä taiteellinen ja epäilemättä myös vähän humoristinenkin, mutta talotyypin historian kautta on tekstissä myös tarkoitus käsitellä neuvostoliittolaisten ns. "yleisliittolaisten tyyppiprojektien" problematiikkaa.

Olemme tehneet kustannussopimuksen virolaisen kuvataiteilija Kiwa Noidin kanssa hänen Paranoia Publishing -kustantamonsa kautta.

Koska projektilla ei ole lainkaan kaupallisia ulottuvuuksia, eikä se muutenkaan ole sellainen projekti, jota mikään taho ilmiselvästi haluaisi tukea.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Otso Kantokorpi, Timo Setälä
Muut työryhmän jäsenet: Timo Setälä

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Kapsäkki Osuuskunta 27.420 €Vihdoinkin vihille -pilottihankkeessa luodaan samansukupuolisille pareille tasa-arvoinen ja turvallinen tila, jossa parit voivat mennä vihille samoin kulttuurillisin seremonioin kuin heteroparit

Taiteellinen työ / siihen pohjautuva työ

Musiikkiteatteri Kapsäkki järjestää tasa-arvoisen avioliittolain voimaantulemisen kunniaksi joukkovihkimistilaisuuden 1.3.2017, jonka tavoitteena on tarjota samaa sukupuolta oleville pareille tasa-arvoinen, voimaannuttava ja ennen kaikkea taiteellisesti laadukas vihkitilaisuus joko evankelisluterilaisen tai uskonnottoman seremonian keinoin. Kyseessä on pilottiprojekti, jonka tarkoituksena on luoda monistettava tasa-arvoiseen vihkitilaisuuteen sopiva taiteellinen ohjelmisto sovitettuna yhteen juridisen tai kirkollisen vihkikaavan kanssa.

Tasa-arvoisen avioliittolain astuessa voimaan 1.3.2017, tilanne on se, että samaa sukupuolta olevien parien on mahdollisuus päästä vihille vain maistraatin kautta. Neljän miljoonan jäsenen evankelisluterilainen kirkko tuskin tulee tarjoamaan vihkimahdollisuutta samaa sukupuolta oleville jäsenpariskunnilleen. Koska kyseessä on vakava tasa-arvo-ongelma ja suoranainen syrjintä, on Musiikkiteatteri Kapsäkki päättänyt avata ovensa samaa sukupuolta oleville pareille – myös kirkon jäsenille, jotka haluavat vihille kirkon seremonioin – ja tarjoaa heille juridisesti sitovaa mahdollisuutta kirkolliseen vihkimiseen.

Tilaisuuden vihkimiset suorittaa evankelisluterilaisen kirkon pappi tai maistraatin henkikirjoittaja parin oman toiveen mukaisesti. Musiikkiteatteri Kapsäkki on varmistanut maistraatista, että papin suorittaman vihkiseremonia on pätevä evankelisluterilaisen kirkon virallisista kannanotoista huolimatta.

Eduskunta on hyväksynyt tasa-arvoisen avioliittolain, joka astuu voimaan 1.3.17. Samaan aikaan evlut. kirkko, jonka jäsenenä on 4 miljoonaa suomalaista, vääntää peistä siitä, saavatko samansukupuoliset parit saman vihkiseremonian heteroiden kanssa. Piispat ovat kieltäneet pappeja vihkimästä, mutta osa papeista on ilmoittanut vihkivänsä tasa-arvoon ja ihmisoikeuksiin vedoten. Kapsäkki haluaa taiteen keinon tukea sukupuolivähemmistöjen tasa-arvoa ja tarjoaa mahdollisuuden tasa-arvoiseen vihkimiseen.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Petri Pöyhönen

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Valt.yo, tanssija-esiintyjä, päätoimittaja ja kirjoittaja Maija Karhunen 84.960 €Taiteellinen työskentely tanssijana, esiintyjänä, kirjoittajana ja päätoimittajana

Taiteellinen työ / siihen pohjautuva työ | 3-vuotinen hanke

Työskentelen pitkäjänteisesti ja kunnianhimoisesti tanssijana, esiintyjänä, päätoimittajana ja kirjoittajana. Kiinnostukseni kohteita ovat ihmisen kokonaisvaltainen esiintyjyys, vallan kysymykset, intiimiys, groteskius ja henkilökohtaisuus. Haluan jatkaa todellisten asioiden tekemistä näyttämöllä ja omasta ruumiistani lähtöisin olevan liikkeen tutkimista. Työskentelen 2017–2019 tanssijana Kekäläinen & Companyssa Sanna Kekäläisen teoksissa. Tulevien vuosien kokonaisuus jakautuu kahteen teemaan.

Tiedostamattoman politiikkaa -teeman teokset:
Whorescope(Ruumiillisen taiteen teatteri 2017), Marxilaisia päiväunia (2018) sekä Pure sex (2019)

Inhimillisen politiikkaa -teeman teokset:
Hullu – The mad (Stoa 2017/2018), Juoppo – The drunk (2019) sekä Lapsi – The child (2019/2020).

Jatkan työskentelyä koreografi Maija Hirvasen kanssa teoksessa Epic Failing. Keikkailen teoksilla Ceci n'est pas (Dries Verhoeven) ja AJIMA (Marc Philipp Gabriel).

Toimin tanssitaiteen verkkolehti Liikekieli.comin päätoimittajana ja vapaana kirjoittajana. Toimin Raisa Vennamon työparina TEAK:n Kinesis-sarjassa 2018 julkaistavan Tietoisuutta liikkeen avulla -kirjan toimittamisessa. Kirjoitan esseen Feldenkrais-menetelmästä ja emansipaatiosta, kokemuksen autenttisuudesta ja auktoriteettien purusta ihmisessä itsessään.

Olen itse elävä, rohkea avaus. Minulla on mahdollisuus avata vielä löytämättömiä polkuja liikkeeseen, kehoon ja esitykseen sellaisesta näkökulmasta, jota monella muulla Suomessa ei ole. Itsetunto on nyky-yhteiskunnassa epätasaisesti jakautuvaa pääomaa. Haluan tulevien vuosien työskentelyni kautta iskeä lopullisesti omaan kultasuoneeni, jotta arvostavia suhteita voisi ympärilläni syntyä monenlaisiin ruumiisiin.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Vapaa kirjoittaja Antti Kauppinen 14.160 €Rakkauteni jäi Venäjälle -kirjan kirjoittaminen

Taiteellinen työ / siihen pohjautuva työ | Hankkeen teemat liittyvät Suomen muuttuvat naapuruudet -ohjelmaan

"Miesystäväni hakattiin tiedottomaksi ja jätettiin hankeen. Kadunlakaisijat löysivät hänen kuolleeksi paleltuneen ruumiinsa aamulla." Ystävieni tarinat ovat nykyisin kauhukertomuksia. Pietari – kaupunki, jossa vietin nuoruuteni ja uskoin Venäjän nousuun länsimaiseksi sivistysvaltioksi, on sittemmin muuttunut toiveikkuuden irvikuvaksi. Nykyisin käyn tapaamassa perheellistä lesboystävääni helsinkiläisessä pakolaiskeskuksessa.

Aluksi keräsin tarinoita tietämättä mitä niillä teen. Tämän vuoden aikana romaanimuoto on alkanut näyttää niille ilmeisimmältä. Irralliset, mutta toisiinsa lomittuvat kertomukset, luovat kuvan kauniista kaupungista, jossa valtion tukema viha pakkautuu kosteutena seiniin ja ihmisiin. Toivo paremmasta ei koskaan jätä ihmistä, mutta olemassa olevaa todellisuutta on jossain vaiheessa pakko katsoa silmästä silmään. Jokainen kirjan henkilöitteni taustalla oleva todellinen ihminen on tehnyt oman ratkaisunsa: kuka piiloutunut kaappiin, kuka ottanut lapsensa ja lähtenyt länteen hakemaan turvapaikkaa. Tämä kirja on pakko kirjoittaa. Olen alustavasti sopinut kirjan toteuttamisesta kustantamoni Schildts & Söderströmin kanssa.

Asuin vuosina 1999–2006 Pietarissa. Kymmenen vuotta sitten Venäjä oli toinen maa kuin tänään. Viimeiset vuodet olen kerännyt venäläisten ystävieni tarinoita hlbti-vähemmistöä kohtaan koventuneesta ilmapiiristä. Olen tavannut vanhoja tuttaviani Suomen vastaanottokeskuksissa ja yhdessä pohdimme sitä, kuinka tähän ollaan tultu. Todellisiin tarinoihin pohjautuva novellikokoelma on rohkea avaus seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen elämästä 300 kilometrin päässä Helsingistä.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Muusikko, musiikkitoimittaja, mus. kand. Amanda Kauranne 9.440 €Verta, pornoa ja propagandaa, JUMALAUTA! -esityksen työstäminen

Taiteellinen työ / siihen pohjautuva työ

Valmistelen vuonna 2018 esitettävää viiden konsertin ketjumaista sarjaa Verta, pornoa ja propagandaa, JUMALAUTA! Konserttisarja koostuu neljästä eri konsertista:

Verta-konsertissa kuullaan mm. murhaballadeja, Vanhan virsikirjan virsiä ja synnytysloitsuja. Pornoa-konsertissa esitetään mm. runolaulua vitun vihoista sekä seksuaalissävytteisiä uudempia lauluja. Propagandaa-konsertti koostuu vuonna 2018 ajankohtaisista valkoisten ja punaisten lauluista, protestilauluista sekä historiallisista arkkiveisuista. Jumalauta-konsertissa lauletaan virsiä, kristillisiä runolauluja sekä keskiaikaisia ihmeballadeja.

Viides konsertti on kaikki neljä aiempaa konserttia yhdistävä koko päivän kokonaisuus.

Syksyllä 2017 työskentelen kuukauden kunkin konsertin kanssa keräten materiaalia arkistoista (SKS, Kansanperinteen arkisto, Kansanmusiikki-instituutti) sekä sovittaen perinnekappaleita 5-henkiselle naispuolisten kansanmuusikkojen kokoonpanolle. Luon konserttien monitaiteista dramaturgiaa, jota täydennetään vuonna 2018 työryhmän kanssa. Etsin myös esiintymispaikat sekä yhteistyökumppanit esitykselle.

Työskentelyn tavoitteena on käyttää rikasta ja ilmaisuvoimaista perinnemateriaalia innovatiivisella, laajaakin yleisöä kiinnostavalla tavalla. Provokatiivisuus, keskustelun herättäminen ja kansanmusiikin kantaaottavuuden takaisin ottaminen kuuluvat esityksen luonteeseen. Naiskuva kansanmusiikissa ja taiteen kentällä laajemminkin saa uutta potkua historiasta.

Esitys käsittelee lauluja, joista salonkikelpoiseksi siistiytyneessä kansanmusiikissa ei enää lauleta, ainakaan naisen suulla. Kansanperinteessä vilisevät nykysuomalaiset tabut – uskonto, politiikka, seksuaalisuus ja väkivalta – tuodaan musiikin voimin takaisin näkyville. Provokatiivisuus, keskustelun herättäminen ja kansanmusiikin kantaaottavuuden mahdollistaminen kuuluvat esityksen luonteeseen. Naiskuva kansanmusiikissa ja taiteen kentällä saa uutta potkua naisen monitahoisesta historiasta.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Taiteen Maisteri Heidi Kilpeläinen 34.000 €Lauluvastaanotto-performanssi rajoja rikkovana kommunikointikeinona maahanmuuttajien ja Suomen sotainvalidien kanssa

Taiteellinen työ / siihen pohjautuva työ | Hankkeen teemat liittyvät Suomen muuttuvat naapuruudet -ohjelmaan

Toteutan Lauluvastaanotto-performanssikiertueen (engl. Tango Therapy) vastaanottokeskuksiin ympäri Suomea sekä Suomen sotainvalidien ja heidän leskiensä koteihin Kainuun alueella.
Kiertue järjestetään kahdesti vuodessa 3–4 viikon ajan kerrallaan. Isäni vie minut sotainvalidien koteihin 3 kertaa viikossa ja vierailemme 1–3 eri kodissa kullakin kerralla.

Teen vierailut ensin muutamina päivinä yksin ja sen jälkeen parina päivänä valokuvaajan kanssa, joka dokumentoi esitykset lopputeosta varten. Molempien kiertueiden aineisto editoidaan yksi- ja kolmekanavaisiksi videoteoksiksi, joita esitetään gallerioissa, museoissa ja filmitapahtumissa kansainvälisesti.

Lauluvastaanotto on performanssi, jossa esitän suomalaisen tangon tai muun tutun sävelmän yhdelle ihmiselle kerrallaan. Istumme tuoleilla vastakkain, syvälle silmiin katsoen. Performanssi on luonteeltaan hyvinvointia, ihmisyyttä ja läsnäoloa korostava esitys, joka toimii usealla eri tasolla. Olen esittänyt Lauluvastaanottoa erilaisissa tapahtumissa, gallerioissa, vastaanottokeskuksissa sekä sotainvalidien ja heidän leskiensä kodeissa. Kielivaikeuksista huolimatta melodia toimii rajojarikkovana kommunikointikeinona.

Tavoitteeni on rohkaista vaikeassa elämäntilanteessa olevia ihmisiä avautumaan ja jakamaan tunteita yhdessä koetun performatiivisen laulutapahtuman avulla, kulttuurien ja kielien rajat ylittäen. Projekti vaatii myös minulta rohkeutta avautua elämän suurien asioiden edessä; vaikeudet ja epäonnistuminen ovat uusia mahdollisuuksia. Minulle onnistunut tavoite olisi luoda Lauluvastaanotto-tilaisuuksia, joissa vastaanottokeskuksien asukit laulaisivat esimerkiksi omilla kielillään myös toisilleen.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Tanssinopettaja (AMK), sirkusartisti Reetta Kinnari ja työryhmä (Taidekollektiivi Liiketila)32.000 €Taidekollektiivi Liiketilan taiteellinen työskentely ja Kielimaisema-teoksen (työnimi) valmistelu ja esittäminen

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ | Hankkeen teemat liittyvät Kieliohjelmaan

Vuonna 2017 Taidekollektiivi Liiketila toteuttaa monitaiteellisen teoksen Kielimaisema (työnimi) yhteistyössä Kansalliskirjaston kanssa. Kirjasto tarjoaa ryhmän käyttöön tutkijoiden keräämää ja järjestelemää kielitieteellistä aineistoa, jota hyödynnetään pohjana taiteellisessa prosessissa. Aineistoista rakentuu tarina, jota tulkitaan tanssin, ilma-akrobatian, modernisoitujen perinnetekstiilien, installaatioiden ja typografian keinoin. Kuten aikaisempi teoksemme MAA, myös Kielimaisema luo maailman, joka kommunikoi taiteen avulla.

Maailma kansainvälistyy ja pienten kielten kohtalo puhuttaa. Jyräävätkö isot kielet pienet? Taiteilijoina pohdimme näitä teemoja oman kielemme, taiteen, kautta. Yleisö saa tulkita teoksen visuaalista ja liikkeellistä kieltä omista lähtökohdistaan, eikä kielellisen pohjan ymmärtäminen ole välttämätöntä.

Suomi 100 -juhlavuosi tuo teokseen oman lisänsä vieden katseen historiaan ja juuriimme. Työryhmä tarkastelee naapuruusteemaa kielen kantilta ja pohtii sukukielten historiaa rakentaen näistä monipuolisen visuaalisen teoksen.

Kielimaisema-teos rakentuu julkisten demo-esitysten avulla. Pääteoksen (kesto n. 30 min) ensi-ilta on Lahdessa syksyllä 2017.

Taidekollektiivi Liiketila on lahtelainen monitaiteellinen ryhmä, joka luo visuaalisesti monimuotoisia teoksia. Liiketilassa työskentelevät Marion Robinson, Elina Koskelainen, Meri-Tuuli Risberg sekä Reetta Kinnari.

Tuomme eri taiteenalojen tekijöitä yhteen ja hyödynnämme avointa kulttuuridataa taiteellisesti monipuolisella ja kiinnostavalla tavalla. Monitaiteelliset projektit ovat harvinaista alueellamme ja työllämme on paikallisesti merkittävä tehtävä. Haluamme tutkia, löytää uusia ratkaisuja ja tapoja tehdä. Haluamme herättää ajatuksia ja kannustaa monimuotoisuuteen niin taiteessa, kuin arjessakin...
….ihmisten tavassa ajatella ja nähdä (maailmaa)(taidetta)(toisiamme).

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Elina Koskelainen, Marion Robinson, Meri-Tuuli Risberg, Reetta Kinnari

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Kääntäjä, kulttuurituottaja, toimittaja Kirsi Kinnunen 63.720 €Suomalaisen sarjakuvataiteen kansainvälistymissatelliittitoiminta Ranskassa

Taiteellinen työ / siihen pohjautuva työ | 3-vuotinen hanke

Olen urakoinut itsenäisesti ja kaikkien valtavirtojen ulkopuolella jo 15 vuotta suomalaisen sarjakuvan kansainvälistymisen edistämiseksi Ranskassa, jossa asun. Kentän kommenttien perusteella työlläni on suuri merkitys ja se vastaa tekijöiden kipeään tarpeeseen. Sain 2011 sarjakuvaneuvoksen arvonimen sekä Vuoden sarjakuvateko -palkinnon. Kun aloitin vienninedistämistyöni Ranskassa, siellä julkaistujen suomalaisten sarjakuvateosten määrä on noussut konkreettisesti ”nollasta sataan”. Olen ranskantanut 51 teosta ja kätilöinyt kymmeniä oikeuksien ostosopimuksia.

Haluan vakinaistaa toimintani tärkeitä osa-alueita: verkostojen luomista, neuvonnan henkilökohtaista räätälöintiä tekijöille ja kustantajille, tiedottamista, jatkokoulutuksen kehittämistä, näytekäännösten tarjoamista kustantajille, näyttelyiden, luentojen ja taitelija- sekä asiantuntijavierailujen tarjoamista Suomeen ja Ranskaan. Kehitän ideaani ”vientisatelliitti”-mallista ja esittelen sitä sarjakuva-alan toimijoille, muiden taidealojen tiedotuskeskusten edustajille sekä päättäjille Suomessa.

Tein tämän Rohkeus ja intohimo -avauksen jo 15 vuotta sitten! Muutin Ranskaan, jossa rupesin edistämään suomalaista sarjakuvaa: sinä aikana ranskaksi julkaistujen suomalaisten kirjojen määrä on noussut lähes nollasta yli sataan. Olen ranskantanut niistä yli 50. Olen käsittääkseni ainoa alan toimija paikan päällä, muut vientiä edistävät hankkeet hoidetaan Suomesta käsin. Mielestäni tällainen "kansainvälistysmissatelliittitoiminta" saattaisi olla mallina muillekin taiteenaloille.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Kirjoittajayhdistys Kapustarinta ry 7.220 €Turkulaisen kirjoittajayhdistys Kapustarinta ry:n julkaiseman Kirjallisuuslehti Lumoojan julkaiseminen ja toiminnan kehittäminen

Taiteellinen työ / siihen pohjautuva työ

Vuoden 2017 numeroiden alustavia teemoja ovat queer, matka, maahanmuuttajien kirjallisuus Suomessa ja taiteiden välisyys. Uuden päätoimittajan Elisa Heleniuksen ensimmäinen toimittama Lumooja on syksyn 2016 feminismi-teemanumero.

Kapustarinta ry on Turussa toimiva kirjallisuuteen suuntautunut yhdistys. Yhdistyksen keskeisimmät toimintamuodot ovat kirjallisuuslehti Lumoojan julkaiseminen ja erilaisten tapahtumien järjestäminen. Kirjoittajayhdistys Kapustarinta ry on perustettu vuonna 1999. Yhdistys on julkaissut kirjallisuuslehti Lumoojaa vuodesta 2000 lähtien neljä kertaa vuodessa. Lehdelle valitaan uusi päätoimittaja kahden vuoden välein, ja päätoimittaja valitsee lehdelle uuden toimituskunnan.

Lumooja on tuoreen kotimaisen kirjallisuuden äänenkannattaja, joka tarkastelee kirjallisuusmaailman ilmiöitä ytimestä marginaaliin. Lumoojan keskeisiin periaatteisiin kuuluu toimiminen valtavirtakulttuurin ulkopuolelle jäävien äänikanavana sekä ennen julkaisemattomien kirjoittajien julkaisualustana. Kulttuurialojen pienlehtien joukossa Lumooja on ainoa laatuaan, sillä mikään muu pienlehti ei painota toimintaansa niin vahvasti uusien kykyjen ja marginaalisten toimijoiden esille nostamiseen.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Elisa Helenius

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Valokuvaaja Japo Knuutila 56.640 €Poeettinen arkeologia -projektin hankkeet Deutsches lager ja 1918 nyt!

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ | 2-vuotinen hanke

Poeettinen arkeologia tarkastelee Deutsces Lager -projektissa Hangon Tulliniemen saksalaisleirin vaiheita 1942–44. Projekti 1918 Nyt! tarkastelee vuoden 1918 kansallissodan tapahtumia Helsingissä. Hanke perustuu taiteellisen tutkimuksen metodologiaan, jonka lähtökohtana ovat arkeologia sekä historiantutkimus.

Poeettisella tarkoitetaan tässä yhteydessä sekä mieli- että muistikuvien synnyttämistä, osin intuitiivisesti, esteettisistä (väri, valo, liike, muoto jne.) lähtökohdista käsin mediaa ja välineistöä (liikkuva kuva, valokuva, tekstit, esineet) joustavasti vaihdellen. Projekti sekä muistuttaa arkeologiaa että on arkeologiaa. Hankkeessa ”kaivetaan” historiaa esiin niin fyysisesti (esineet sekä tekstit) kuin visuaalisestikin (valokuvat sekä liikkuva kuva).

Poeettisen arkeologian puitteissa valmistettavat teokset eivät perustu yksittäiseen tekijyyteen (author), vaan teokset ”signeerataan” kollektiivisesti Poeettinen arkeologia -nimikkeellä.
Deutsches Lager -näyttelyprojektin taiteilijat/tutkijat ovat taiteilijat Japo Knuutila ja Jan Kaila sekä arkeologi Jan Fast. Knuutila ja Kaila vastaavat valokuviin, liikkuviin kuviin, teksteihin sekä erilaisiin esineisiin perustuvista teoksista. Lisäksi Knuutila keskittyy arkistomateriaalien läpikäyntiin ja analysointiin. Projektin 1918 nyt! taiteilijat ovat Japo Knuutila, Jan Kaila, kirjailija Sirpa Kähkönen, ohjaaja Taru Mäkelä ja näyttelijä Reetta Ristimäki. Projekti toteutetaan yhteistyössä Helsingin kaupunginmuseon kanssa.

Nykytaiteen, arkeologian ja historiantutkimuksen yhteyttä on käsitelty paljon, mutta nykytaiteen ja nykyarkeologian suhde on jäänyt vähemmälle huomiolle. Poeettinen arkeologia -hankkeissa koetellaan taiteen ja mainittujen tiedealojen yhteistyötä radikaalisti. Poeettisessa arkeologiassa poikkitaiteellisuus ja -tieteellisyys toteutuu oikeasti sekä kenttätyönä kaivauksilla ja arkistoissa että erilaisina näyttelyinä ja seminaareina.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Bachelor of Performing Arts, BA Jenni Koistinen 32.400 €Taiteellinen työskentely osallistavien taideprojektien parissa

Taiteellinen työ / siihen pohjautuva työ

Olen työskennellyt viimeiset vuodet tiiviisti osallistavan taiteen parissa. Taiteellisissa töissäni olen yhdistänyt ei-ammattilaisia ja ammatti-taiteilijoita sekä esiintyjinä että kanssatekijöinä. Työskentelyni ytimessä on toisaalta taiteen keinoin työskentely ja usko taiteellisen, luovan ja orgaanisen prosessin mahdollisuuksiin ja toisaalta kiinnostus löytää arkisista paikoista ja näennäisen tutuista asioista ikkunoita näkymättömiin, tuntemattomiin ja tiedostamattomiin maailmoihin. Kädenjäljekseni on muodostunut myös työskentely poikkeavissa esitysympäristöissä.

Freelance-taiteilijan työ perustuu perinteisesti jatkuvan uudistumisen ja uuden luomisen periaatteelle. Todellisuudessa useimmat teokset kypsyvät uusintaversioiden ja jatkokehittelyn myötä. Jatkuva alusta aloittaminen on myös olemassaolevien materiaalisten ja ei-materiaalisten resurssien tuhlausta ja asettuu tukemaan kestämättömiä toiminta- ja kulutusmalleja.

Käytännössä teosten jatkokehittely ja kierrättäminen on työ sinänsä, jolle ei löydy aikaa muun työn ohessa. Teokset, joiden kanssa haluan tehdä jatkokehittelytyötä, ovat syksyllä 2015 ensi-iltansa saanut Kotimatkalla, vuonna 2007 ensi-iltansa saanut tänään. täällä. me: paikka auringossa ja vuonna 2016 toteutuva Urbaaniluonto-projekti.

Osallistava taide on Suomessa lapsenkengissä. Se on usein joko kukkahattutätien hymistelevää arkartelutoimintaa tai sitten se toimii taiteilijoiden omantunnon ja yhteiskuntavastuun kannattelijana ilman varsinaista kiinnostusta aiheeseen. Millaista olisi osallistava taide, joka olisi taiteellisesti tinkimätöntä ja samalla osallistujiaan ja ympäristöään aidosti kuuntelevaa ja kunnioittavaa? Osallistavan taiteen voima on sen anarkistisessa potentiaalissa, ja juuri tätä potentiaalia haluan tutkia.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Teatteritaiteen maisteri Emilia Kokko ja työryhmä10.000 €Näyttely – Exhibition – Vino Potretti

Taiteellinen työ / siihen pohjautuva työ

Näyttely – Exhibition – Vino Potretti on esitysteos, jossa on 20 suurta omakuvavalokuvaa, 10 erilaista esitystä, aseemista tussirunoutta, videopoesiaa, äänimaisemia, maisemia ja vinoja veistoksia. Teos on oudon runoutta ja vikuroivia eleitä.

Kaikki esitysteoksen osaset limittyvät, saavat alkunsa ja päätyvät ajatukseen Möykystä, niin konkreettisella kuin metaforisellakin tasolla. Möykky edustaa minulle queeria poetiikkaa ja politiikkaa. Näyttämölle asetettu/asettunut Möykky on muotojen ja rajojen kyseenalaistus. Se ei taivu normien palvelukseen, vaan niiden purkamiseen, toisin toistamisiin.

Omakuvavalokuvissa keskityn kuvaamaan henkilöä muodonmuutoksessa, muokattua henkilöä, hämärää henkilöä ja henkilöä, joka hiljalleen katoaa. Esitysteoksen sisässä tapahtuvat 10 esitystä jatkavat esitys- ja hahmoluonnosteni sarjaa, jossa on ollut olennaista esiintyjän piilottaminen, naamioituminen ja jonkin Toisen esiin nostaminen. Päämääräni on, että kokonaisteos olisi tilallisajallinen näyttämöruno.

Esitysteos on osa taiteellisen työskentelyni hanketta Vino näyttämö. Se on vinoa taidetta vinoilla näyttämöillä. Se on oudon runoutta, poeettisia muodonmuutoksia, tilan muutoksia. Radikaaleja toisintoistamisen eleitä. Ajattelen utopistisesti, aina kun vain kykenen, sillä miten muutenkaan voisi ajatella.

Yhdistän queerin identiteetin ja queerin politiikan taiteelliseen työhöni ja yritän tarkastella taidettani queerina poetiikkana. Kohdistan vinon ja nautiskelevan katseen käsittämättömyyksien maailmaan. Näyttely – Exhibition – Vino Potretti on käsittämätön esitys. Se on esitysteos, jossa on kaikkea, joka muuttaa alati muotoaan, joka pakenee otetta, joka paljastaa ja kadottaa itsensä alinomaa. Joka on lopulta vastaus kaikkeen, vaikkei enää oikeastaan edes muista mihin.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: N. N.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Kirjailija, FM Riku Korhonen 23.600 €Esseeteos kuolemanläheisyyskokemuksista

Taiteellinen työ / siihen pohjautuva työ

Teen vuoden 2017 aikana valmiiksi kuolemanläheisyyskokemuksia käsittelevän esseeteoksen. Sen työnimi on Valo jonka kuolleet näkevät yhdysvaltalaisen runoilija Frank Stanfordin runon mukaan.

Teos käsittelee kuolemanläheisyyskokemuksia kulttuurisesta ja elämänfilosofisesta näkökulmasta; sitä millaisia merkityksiä kokemuksille on eri kulttuureissa annettu, millaisia tarinoita niistä on kerrottu ja miten niitä kokeneisiin on suhtauduttu. Erityisesti käsittelen sitä, minkälaisen merkityksen kokijat itse ovat kokemukselleen antaneet ja miten se on vaikuttanut heidän elämänkäsitykseensä ja arvoihinsa.

Käytän aineistona tutkimuskirjallisuutta, haastatteluja ja myös omaa parin vuosikymmenen takaista kuolemanläheisyyskokemusta ja sen vaikutuksia omaan elämääni. Rajaan teoksen näkökulman ulkopuolelle niin puhtaan lääketieteelliset kuin tunnustuksellisen uskonnollisetkin selitykset kuolemanläheisyyskokemuksille.

Teos on tyylilajiltaan vahvan kaunokirjallinen ja kokemuksellinen.

Teos on kaunokirjallisilta ilmaisukeinoiltaan omaperäinen, kokemuksellinen ja rohkea.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Kreikan kirjallisuuden dosentti Tua Korhonen ja työryhmä131.100 €Antiikin draamojen käännöshanke 2015–2019

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ | 3-vuotinen hanke

Monivuotisen (2015–2019) Antiikin draamojen käännöshankkeen tarkoituksena on kuroa umpeen antiikin draamasuomennosten aukkoja eli kääntää vielä suomentamattomia näytelmiä, yhteensä 29 draamaa. Tragedian osalta tämä tarkoittaa Sofokleelta neljää ja Euripideelta kahtatoista tragediaa, kreikkalaisen komedian puolelta Aristofaneelta kuutta komediaa. Roomalaisen komedian osalta käännettäväksi on valittu Plautukselta seitsemän suomentamatonta komediaa.

Käännöshankkeen tavoitteena on laajentaa suomalaisten antiikin draaman tuntemusta. Tarkoitus on tehdä myös yhteistyötä teatterialan ihmisten – niin teatteritieteen tutkijoiden kuin teatterintekijöiden – sekä kääntäjien kanssa järjestämällä mm. kaksi symposiumia antiikin draamasta: ensimmäinen järjestettiin 29.10. 2015 ja toinen hankkeen loppuvaiheessa 2019.

Suomentajat (kolme Kreikan kielen ja kirjallisuuden ja yksi latinan ja Rooman kirjallisuuden asiantuntija) ovat kaikki koulutukseltaan antiikin kielten ja kirjallisuuden tuntijoita tai tutkijoita, pitkän linjan kääntäjiä ja harjaantuneita tietokirjoittajia.

Tällaista kokonaisvaltaista, kääntäjien yhteystyöhön perustuvaa draamasuomennoshankettu ei ole Suomessa aiemmin toteutettu.

Teos-kustantamo on sitoutunut kustantamaan käännössarjan. Kukin käännösteos sisältää esipuheen, jolla kyseistä draamaa avataan suomalaiselle lukijalla. Suomennoksen jälkeen on kommentaari eli selitysosa ja taustaessee sekä mahdollinen lyhyt loppukaneetti teatterintekijältä.

Käännöshankkeessa pyritään suomentamaan antiikin draamaa pitkäjänteisesti ja systemaattisesti yhteydessä teatterin kenttään sekä teatterin tutkijoihin ja oppilaitoksiin.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Arto Kivimäki, Liisa Kaski, Tua Korhonen, Vesa Vahtikari
Muut työryhmän jäsenet: Erkki Sironen

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

VTM, kuvataitelija Aino Emilia Korvensyrjä ja työryhmä18.950 €Tervetuloa Eurooppaan? Karkotuskulttuuri ja kehityksen rajat

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ

Hanke tuo yhteen aktivistista tietoa ja kokemusta Euroopasta ja Länsi-Afrikasta, media-aktivismia ja yhteiskunnallisesti sitoutuneen taiteen uusia muotoja sekä akateemista tutkimusta. Se työstää nämä ainekset internetpohjaiseksi arkistoksi, jonka videoita, äänityksiä ja tekstejä käytetään kansalaiskoulutuksen pohjana neljässä työpajassa. Workshop-formaatteja ja blogia voivat myöhemmin vapaasti käyttää muut toimijat.

Hanke jatkaa 2016 aikana Koneen Säätiön rahoituksella toteutettua taideaktivistista hanketta Tervetuloa Eurooppaan? Pakolaisuuden syiden ja käännytyksen välissä, jossa tuotettiin dokumentaatioiden sarja sekä työpajoja liittyen karkotuksiin ja EU-Afrikka -suhteisiin. Blogi Culture of Deportation julkaistaan marraskuussa 2016.

Vuonna 2017 työryhmään liittyy uusi jäsen, VTT Daniel Bendix. Vuonna 2017 keskitytään EU–Afrikka-neuvotteluhin, joissa EU:n siirtolaisuuspolitiikka yhdistyy uudella tavalla kehityspoliittisiin tavoitteisiin. Haastatteluja tuotetaan jo lokakuussa 2016 Loméssa, jossa järjestetään African Migrations Academy. Lisäksi huhtikuussa 2017 tuotetaan haastetteluja Bamakossa järjestettävän tapaamisen yhteydessä. Nämä lisätään editoituina blogiin. Koulutusosa tuotetaan 4 työpajan muodossa, jotka monipuolistavat vuonna 2016 kehitettyjä koulutusmuotoja. Kukin työpaja suuntautuu eri kohderyhmälle, keskittyy omaan temaattiseen kokonaisuuteen ja tuotetaan yhteistyössä eri yhteistyökumppaneiden kanssa Suomessa, Saksassa ja Malissa.

Hanke herättää keskustelua ajankohtaisesta aiheesta (pakolaisuus) tuoden esiin tärkeitä
yhteyksiä EU:n siirtolaispolitiikan, kehitysapupolitiikan ja globaalin eriarvoisuuden välillä. Se yhdistää luovasti eri alojen osaamista ja vaikutusstrategioita: taide, aktivismi, tutkimus,
journalismi. Se kokoaa yhteen kansainvälisen tekijäjoukon sekä eri alojen suomalaisia yhteistyökumppaneita ja instituutioita. Se tuottaa koulutuksen prototyyppejä sekä täydentää blogia, jota voi myöhemmin käyttää kuka tahansa.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Claudio Feliziani, Rex Osa
Muut työryhmän jäsenet: Aino Emilia Korvensyrjä, Daniel Bendix

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Kuvataiteilija Matti Koskinen 16.814 €Navalonin kelluva saari

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ

Navalon projektin tavoite on kehittää ekologisia ja omavaraisia kelluvia saaria merellä asumiseen sekä niiden avulla aikaansaada ihmisen ja luonnon harmoninen yhteiselämisen muoto. Merellä asuminen luo täydellisen ympäristön kestävän elämäntavan kehittämiselle. Navalon on voittoa tavoittelematon projekti.

Aloitin Navalonin kelluvan saaren suunnittelun vuonna 2011 ja kelluvan saaren pieni alkio laskettiin mereen Helsingin Eläintarhanlahdella keväällä 2015. Sen nykyinen ankkuripaikka sijaitsee Helsingin Lapinlahdessa. Tämä kierrätysmuovista rakennettu alkio toimii kelluvana ja jatkuvasti laajenevana villipuutarhana ja luonnon omana laboratoriona. Jatkaakseen kasvuaan saaren on ennen pitkää pystyttävä myös liikkumaan. Itämeri toimii hyvänä lähtöalustana, mutta jäätalvet hidastavat liikaa saaren kehitystä eikä kasvu riitä korvaamaan rakennusaineina käytettyjä synteettisiä materiaaleja.

Haluan suunnitella tuulivoimalla toimivan aluksen, johon saari kiinnittyy. Samalla haluan verkostoitua ja luoda vahvan Navalon-yhteisön mm. järjestämällä käyntejä Navalonin saarelle Lapinlahdella ja uudelleenrakentamalla Navalonin äskeittäin puretun kelluvan saunan.

Projekti elää niin kauan kuin minäkin elän.

Navalon-projektin tavoite on kehittää ekologisia ja omavaraisia kelluvia saaria merellä asumiseen sekä niiden avulla aikaansaada ihmisen ja luonnon harmoninen yhteiselämisen muoto.
Meidän avullamme luonto voi yltää siihen mihin se ei ole koskaan aiemmin pystynyt, laskemaan kelluvat saaret makeasta vedestä suolaiseen ja luomaan täysin uuden ekosysteemin.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Humanististen tieteiden kandidaatti Ekaterina Kulmala 2.560 €Venäläisen lastenkirjailijan Stanislav Vostokovin kirjan kääntäminen venäjästä suomen kielelle

Taiteellinen työ / siihen pohjautuva työ | Hankkeen teemat liittyvät Suomen muuttuvat naapuruudet -ohjelmaan

Lastenkirja on kirjoitettu Mynämäen Mietoisissa sijaitsevasta Saaren kartanon alueesta, luonnosta ja historiasta. Tämä on opettavainen ja hauska kertomus, josta voivat nauttia sekä lapset että aikuiset.

Kirjailija Stanislav Vostokovin kirjat ovat saaneet Venäjällä lukuisia palkintoja ja päässeet myös Internationale Jugendbibliothekin White Raven -listalle sekä Kansainvälisen nuortenkirjaneuvoston kunnialistalle.

Karisto on julkaissut Vostokovin kirjan Frosjan talo (apurahan hakijan kääntämänä) vuonna 2015, ja se sai näkyvyyttä Helsingin kirjamessuilla. Kirja on saanut lämpimän vastaanoton myös blogi-yhteisössä.

Miten Suomi, sen luonto, historia ja kulttuuri avautuvat venäläisille? Mitä se heille merkitsee ja miten he kuvailisivat sitä niille naapurimaan asukkaille, jotka eivät ole Suomessa koskaan käyneet. Suomessa tunnetaan yllättävän vähän venäläistä lasten kirjallisuutta. Käännösprojekti avaa venäläisten ajatusmaailmaa vauhdikkaan lastenkirjan muodossa.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Kulttuuriyhdistys Kulttuuribingo ry 8.500 €NUAN65, Northern Underground Art Network. Pohjois-Suomen, -Ruotsin, -Norjan ja -Venäjän marginaalitaiteen verkosto, seminaari ja kiertuenäyttely

Taiteellinen työ / siihen pohjautuva työ | Ponnistusraha | Hankkeen teemat liittyvät Suomen muuttuvat naapuruudet -ohjelmaan

NUAN65 on kaksi- ja puolivuotinen hanke, joka tuo yhteen pohjoiset alakulttuurin toimijat Suomesta, Ruotsista, Norjasta ja Venäjältä. Maiden pohjoisosissa yhteistyökumppanit ovat lähempänä rajan takana, kuin maiden kasvukeskuksissa. NUAN65 on pohjoisten taiteilijoiden yhteistyöverkosto, seminaarisarja ja kiertävä näyttely. Hankkeen tavoitteena on lisätä pohjoista yhteistyötä ja vapaata liikkuvuutta eri maiden taiteilijoiden, muusikoiden ja tekijöiden välille. Projektin aikana järjestetään taiteilijavaihtoa maiden välillä sekä toteutetaan korkealaatuisia taiteen produktioita pohjoisilla ulottuvuuksilla. Projektin huipennus on NUAN65 roadshow, joka tuo yhteistyön hedelmät näytille jokaiseen kohdemaahan vuorollaan. Hankkeen vetäjänä toimii Kulttuuriyhdistys Kulttuuribingo, joka on nuori, marginaalissa toimiva vaihtoehtogalleria Oulussa.

NUAN65 kääntää kartan päälaelleen, pakottaa katseen etelän kasvukeskuksista pohjoisen periferiaan ja tuo taiteen avulla esiin meidän näkökulman maailmasta. Hanke kyseenalaistaa totutun näkökulman, muuttoliikkeen, metsittymisen ja toiseuden. NUAN65 nostaa pohjoisen ulottuvuuden marginaalista polttopisteeseen. Se on myös rohkea osoitus siitä, miten pienet taiteilijavetoiset yhteisöt pystyvät vetämään mittavan kansainvälisen hankkeen tilaisuuden saatuaan.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Tiina Pehkonen

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Kunstventures Oy 31.140 €Art Advisorin taiteilijaohjelma. Ohjelma linkittää täysin uudella tavalla uniikit paikkasidonnaiset teokset mobiilialustaan, mikä mullistaa kuvataiteen kokemista

Taiteellinen työ / siihen pohjautuva työ

Art Advisorin taiteilijaohjelma Art Cache Helsinki tuo mobiilialustalle vaihtuvan vierailevan taiteilijan. Taiteilija tuottaa palvelun yhteyteen uuden paikkasidonnaisen teoksen, joka hyödyntää mobiiliteknologiaa suhteessa yleisöön. Hankkeen toiselle vuodelle (2016) tekniseksi yhteistyökumppaniksemme saimme Robust North Oy:n, jonka Arilyn Augmented Reality -teknologia sai teokset aivan uusiin ulottuvuuksiin. Tämä erittäin antoisa yhteistyö jatkuu yhä uusille virtuaalitaiteen tasoille vuonna 2017, joka on huipennus kehityskaarellemme. Jo nyt ohjelma on aikaansaanut niin paljon kiinnostusta, että taideoppilaitokset vierailevat toimitiloissamme ja julkiseen taiteen tekijät konsultoivat meitä suunnitelmissaan virtuaalitaiteen hyödyntämisessä.

Ohjelmaan valittavat taiteilijat kuratoitiin aluksi yhteistyössä palvelun kummijäsenten kanssa (mm. FRAME, Checkpoint Helsinki, HIAP, Sorbus-galleria). Loput yhteistyötaiteilijat kuratoidaan tekijälähtöisesti niin, että varmistamme nimenomaan virtuaaliulottuvuuden rikkaan hyödyntämisen.

Taitelijaohjelma pilotoi ennakkoluulottamasti uusia julkisen taiteen esittämisen muotoja äänitaiteesta virtuaalitaiteeseen sekä yhdistää nämä mobiilialustaan, joka toimii vapaana nettikotina taidekentälle. Ravistelemme myös taidetuotannon rakenteita taiteilijavetoisella yritysmuodolla, jonka on mahdollista toteuttaa usein hitaita ja raskaita julkisen taiteen hankkeita kokonaisvaltaisesti, mutta ketterästi, kokeilevasti ja taiteilijan toimeentulon varmistaen.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Pasi Rauhala, Taiteilija 1, Taiteilija 2, Taiteilija 3, Taiteilija 4, Teemu Lindroos

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Taiteen maisteri Mikko Kuorinki 28.320 €Taiteellinen työskentely Shobogenzo ja Objects Described -näyttelykokonaisuuksien parissa

Taiteellinen työ / siihen pohjautuva työ

Jatkan aktiivista toimintaa kansainvälisellä nykytaidekentällä sekä omien teosten että kuratoriaalisen Ruler-projektin muodossa. Työskentelyn keskiössä on kaksi laajamuotoista projektia sekä niihin liittyvät yksityisnäyttelyt. Objects Described on vuonna 2015 alkanut dialogi eri maiden (perinne)käsityöläisten kanssa (Kreikka, Latvia, Suomi). Projektiin liittyvä yksityisnäyttely tulee esille HAM galleriaan (Helsinki) syyskuussa 2017. Shobogenzo on puolestaan zen buddhalaisen tekstikokoelman mukaan nimetty projekti, jonka inspiraationa on näistä teksteistä avautuva (runollisen humoristisia ulottuvuuksia saava) olemassaolon pohdinta sekä kasvuympäristöni 1980–90 lukujen Rovaniemellä. Projektin avaa yksityisnäyttelyni SIC2 galleriassa (Helsinki) maaliskuussa 2017, jonka jälkeen jatkan projektin työstämistä Helsingissä ja Rovaniemellä.

Molemmat työstämäni projektit jatkavat ja laajentavat monialaista, materiaalilähtöistä praktiikkaani, joka havainnoi ympäröivää maailmaa ja sen ilmiöitä löydettyjen esineiden, tapahtumien ja sanojen kautta.

Aikana, jolloin maan johtavan päivälehden taidekriitikko päivittelee nykytaiteen vaikeutta, on ehdottoman tärkeää tehdä ja esittää teoksia, jotka kieltäytyvät pika-analyyseistä. Taiteeni muotokieli perustuu tarkkaan havaintojen tekemiseen ja vaatii samaa myös katsojiltaan. Tämä ei kuitenkaan tarkoita tosikkoutta: havainnoista aukeaa materiaalista ja kielellistä huumoria – ympäröivän todellisuuden ja olemassaolon absurdiuden ihmettelyä.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Kustavin kirjallisuusyhdistys ry. 10.000 €Volter Kilpi Kustavissa -kirjallisuusviikon järjestäminen heinäkuussa 2017

Taiteellinen työ / siihen pohjautuva työ

Suomen itsenäisyyden juhlavuonna Volter Kilpi Kustavissa -kirjallisuusviikon ohjelmisto keskittyy tutkimaan köyhimpien, vähäisten ja syrjäytettyjen asemaa suomalaisessa kirjallisuudessa. Teemana on ”Pitäjän pienempiä”, Volter Kilven Saaristolaissarjan toisen osan mukaan. Tapahtuman taiteellinen johtaja on kirjailija ja teatteriohjaaja Juha Hurme.

Kilpi-viikolla tuodaan esiin Volter Kilven elämäntyötä nykyaikaisin teatterisovituksin ja tieteellisin luennoin. Tapahtuman korkeatasoinen ja kokeileva teatteritarjonta painottuu myös muihin suomalaisen näytelmäkirjallisuuden klassikoihin, joiden tutuksi tuomisessa kirjallisuusviikolla on merkittävä rooli.

Kilpi-viikot ovat uudistaneet ennakkoluulottomasti tarjontaansa tuomalla teatterin rinnalle klassista musiikkia ja elokuvaa, tanssia, kansanmusiikkia, nukketeatteria ja performanssia.

Tapahtumasta on muodostunut eri taiteen aloja ja tiedettä ennakkoluulottomasti yhdistävä festivaali. Haluamme luoda tasokasta kirjallisuuskeskustelua sekä synnyttää eri taiteenlajien välisiä kohtaamisia historiaa kunnioittavan ja ajanmukaisen kulttuuritapahtuman avulla.

Kirjallisuusviikko tekee klassista suomalaista kirjallisuutta, erityisesti Volter Kilpeä, eläväksi nykypäivän yleisöille yhdistämällä ajattomien teemojen ympärille kokeilevaa teatteri-ilmaisua ja uuden tutkimuksen näkökulmia yleisöluentojen muodossa.

Taidetta ja tiedettä yhdistävä ohjelmisto liikkuu sulavasti menneisyyden ja nykyisyyden välillä. Näin syntyy historiaa kunnioittava ja ajan hermolla pysyvä erilainen kulttuuritapahtuma, joka pitkäjänteisen työn ansiosta järjestetään jo 19. kertaa.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Kuvataiteen maisteri Jaana Laakkonen 28.320 €Taiteellinen työskentely vuonna 2017, mm. teoksen valmistaminen Entangling Matter and Meaning -tapahtumaan (Treignac Projet, FR)

Taiteellinen työ / siihen pohjautuva työ

Millaista maailmaa tietynlainen työskentelyprosessi ja sitä myötä teokset ja näyttelyt tekevät, mitä ne vahvistavat, mitä haastavat? Millaista on taiteellinen työskentely, joka ei nojaa länsimaiselle moderniteetille tyypillisiin dikotomioihin? Miten mm. subjekti/objekti-jaon uudelleenjärjestäminen taiteellisessa työskentelyssä murtaa moderniteetin lineaarista tarinaa, jota suuri osa taidepraktiikoista ja puheesta sen ympärillä yhä palvelee?

Apurahakaudella valmistan teoskokonaisuuden Treignac Projet -taidekeskuksessa Ranskassa kesällä 2017 järjestettävään Entangling Matter and Meaning -seminaariin ja workshopiin. Tapahtuma tarjoaa teoksilleni erilaisen esittämistilanteen samalla kun teokseni muuntavat ja muodostavat tilaa teoreetikkojen ja taiteilijoiden kokoontumiselle, puheenvuoroille ja esiintymiselle. Apurahakauden ensimmäisellä puoliskolla valmistan esitettävän teoskokonaisuuden ja pohdin työskentelyäni suhteessa sille uudenlaiseen kontekstiin sekä tarkastelen mikä tulee mahdolliseksi tällaisissa olosuhteissa. Pidän tärkeänä, että heinäkuussa järjestettävän seminaarin ja workshopin jälkeen voin työstää niiden sekä kevään työskentelyjakson mahdollistamia huomioita ja ajattelua eteenpäin studiotyöskentelyssä syksyllä 2017.

Työskentelyni uudistaa erityisellä tavalla taiteellisen työskentelyn ja teorian suhdetta. Työskentelyni maalauksen materiaaleilla tapahtuu erottamattomassa suhteessa nykyisten feminististen posthumanististen teorioiden kanssa, jotka haastavat mm. luonto/kulttuuri- ja subjekti/objekti-jaon. En hae teoriasta aihetta vaan tarkastelen työskentelyä sen läpi etiko-, onto- ja epistemologisena solmuna. Tämä on tärkeää, sillä työskentelyapparaatin osana toimiminen on maailman tulemiseen osallistumista.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Taiteilija, kielenkääntäjä, saamen käsityön artesaani Jenni Unni Aili Laiti 56.640 €Suohpanterror-kollektiivin Jenni Laitin taiteellinen työskentely, joka on taiteen muotoista politiikkaa, taidetta ja aktivismia, taiteen ja aktivismin rajapinnassa

Taiteellinen työ / siihen pohjautuva työ | 2-vuotinen hanke | Hankkeen teemat liittyvät Kieliohjelmaan | Hankkeen teemat liittyvät Suomen muuttuvat naapuruudet -ohjelmaan

Suohpanterror tekee kantaaottavaa ja poliittista taidetta, provosoivia
propagandajulisteita ja hyödyntää pop-taiteen ja länsimaisen populäärikulttuurin kuvastoa. Se myös muokkaa vanhoja propaganda- ja mainosjulisteita saamelaisaiheisiksi. Suohpanterrorin toimintaan kuuluu myös performanssit sekä taiteellinen väkivallaton suora toiminta.

Suohpanterror keskustelee taiteellaan ajankohtaisista yhteiskunnallisista saamelaiskysymyksistä: kolonialismista, rasismista, kulttuurisesta omimisesta, oikeuksista omaan kieleen, kulttuuriin ja identiteettiin, oikeudesta omaan maahan.

Osa töistä on tarkoitettu saamelaisten sisäiseen keskusteluun ja osa valtaväestölle. Ryhmä ottaa kantaa myös muualla maailmassa asuvien alkuperäiskansojen ongelmiin. Suohpanterror on vahvistanut saamelaisidentiteettiä niin saamelaisalueella kuin sen ulkopuolella ja pyrkii herättämään etenkin saamelaisia nuoria toimimaan vaikuttamaan.

Suohpanterrorin taiteellinen työ tulee käsittelemään samaa tematiikkaa kuin aikaisemmin. Työssä tullaan keskittymään mm. saamen kielen elvytykseen, itsemäärämiskysymykseen ja ilmastonmuutokseen. Näyttelytoiminta on keskeistä seuraavien vuosien toiminnassa kuin myös yhteiskunnallinen, kansalaisaktivistinen ja artivistinen toimintaa, mikä tapahtuu sosiaalisen median, median, keskusteluiden, luennoiden, työpajojen, performanssien sekä Häiriköt-päämajan kautta. Taiteellisen työn ohella Jenni Laiti myös koordinoi Suohpanterrorin toimintaa.

Suohpanterrorin työskentely on rohkea avaus, koska se taiteellaan keskustelee saamelaiskysymyksistä uudessa konseptissa ja yhteiskunnallisessa tilassa. Rohkeutta on puolustaa saamelaisten oikeuksia, vaatia saamelaisille oikeutta ja korjata epäoikeudenmukaisuuksia. Rohkeutta on uskoa, että voi muuttaa maailmaa. Rohkeutta on dekolonisoida ja muuttaa maailmaa. Rohkeutta on puhua niiden puolesta, joilla ei ole ääntä. Rohkeutta on puhua ja käyttää ääntänsä, vaikka olet pieni ja toinen on suuren suuri.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FM, tutkija Reetta Laitinen ja työryhmä (Reetta Laitinen ja sarjakuvataiteilijat)17.500 €Sarjakuva-antologia naisten muistitiedosta vuoden 1918 tapahtumiin liittyen

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ

Sarjakuva-antologiassa kymmenen ansioitunutta sarjakuvapiirtäjänaista tulkitsee kymmenen naisen (tai lapsen) kokemuksia vuoden 1918 sotatapahtumista. Valitut tarinat ovat peräisin Kansan Arkiston muistitietokokoelmasta sekä SKS:n 1918-kokoelmasta. Kertojia on sekä punaisten että valkoisten puolelta ja eri puolilta Suomea. Muistitietoaan ylös kirjoittaneet naiset ovat toimineet sodan aikana esimerkiksi huoltojoukoissa tai puna- tai valkokaartissa. Kaikki eivät ole ottaneet aktiivista roolia vaan tapahtumia kuvaillaan myös esimerkiksi lapsen silmin.

Antologian toimittaa Kansan Arkiston tutkija Reetta Laitinen, joka on itsekin sarjakuvapiirtäjä. Laitinen on etsinyt pohjalla olevat muistelmat sekä kirjoittaa ne puhtaaksi. Hän osallistuu aktiivisesti toimitustyöhön ja piirtäjien neuvontaan (mm. historiallisissa yksityiskohdissa) koko projektin ajan.

Jokainen taiteilija saa yhden tarinan tulkittavakseen ja piirtää siitä 4–10 sivun mittaisen sarjakuvan. Kaikilla taiteilijoilla on omat persoonalliset tyylinsä ja kaikki ovat kerronnallisen sarjakuvan mestareita. Historiallista sarjakuvaa on piirtäjistä tehnyt useampi. Esimerkiksi Tiitu Takalon Minä, Mikko ja Annikki voitti vuoden 2015 Sarjakuva-Finlandian.

Valmis sarjakuva-albumi on noin 80–100-sivuinen ja sisältää sarjakuvien lisäksi historiallista faktaa vuoden 1918 tapahtumista.

Vuoden 1918 tapahtumia on tutkittu monelta kantilta vuosien varrella. Tavallisten ihmisten tarinat sotakokemuksista ovat kuitenkin unohtuneet. Naiset olivat sodassa monissa rooleissa sekä punaisten että valkoisten puolella ja puolueettomina. He joutuivat leireille ja pakolaisiksi ja heidän sukulaisensa ja puolisonsa saivat surmansa. Myös nykysodissa naiset ja lapset jäävät jalkoihin, eikä heidän selviytymiskokemuksiaan juhlita sankaritarinoina. Antologia päästää nämä unohdetut henkilöt ääneen.

Työryhmän jäsenet
Muut työryhmän jäsenet: Aino Sutinen, Ainur Elmgren, Annukka Leppänen, Elina Ovaskainen, Emmi Nieminen, Hannele Richert, Mari Ahokoivu, Reetta Niemensivu, Vilja "Tiitu" Takalo, Warda Ahmed

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Vuorovaikutuskouluttaja, yrittäjä Anna-Mari Laulumaa 16.220 €Monologin God Is in My Typewriter kiertue eurooppalaisissa naisvankiloissa

Taiteellinen työ / siihen pohjautuva työ

Kiersin monologillani naisvankiloissa Suomessa, Ruotsissa ja Latviassa elokuussa 2016. Esityksen teemat sisältävät vankilahenkilökunnan palautteen mukaan niitä aiheita, joiden kanssa vangit kamppailevat päivittäin. Näin esitys ei ole viihdyttämistä, vaan se liittyy syvästi vankien todellisiin kysymyksiin.

Edellisellä kiertueella vangit kysyivät paljon Annen suhteesta lapsiinsa. Yksi vangeista kysyi, miksi esityksessä on enemmän näkyvillä toinen tyttäristä. He myös pohtivat Annen saamaa hoitoa ja diagnooseja. Kolmantena esimerkkinä vangit halusivat tietää, mikä minulle oli esiintyjänä vaikeinta tai miksi ajattelin Annen tehneen itsemurhan. Anne Sextonin elämäntarinan kautta saimme välineen puhua asioista, joista on kovin vaikeaa puhua.

Vankien lämmin vastaanotto ja taputtaminen seisaaltaan Hinsebergissä Ruotsissa saa minut laatimaan tämän hakemuksen. Uusi kiertue suuntautuu Eurooppaan ja mahdollisesti muuallekin maailmaan.

Kiertue on teknisesti yksinkertainen rakenteeltaan. Menemme vankilaan, käymme turvatarkastukset läpi, rakennamme, esitys esitetään ja sen jälkeen keskustellaan.
Henkisesti se on kuitenkin vaativinta, mitä olen koskaan tehnyt. Mutta myös kauneinta ja merkityksellisintä.

Esitys vie naisvankilaan niitä teemoja, joita henkilökunta vankien kanssa pohtii päivittäin: väkivalta, hyväksikäyttö, päihderiippuvuus, mielenterveyden romahtaminen ja itsemurha. Vankien haasteena on löytää omien kokemusten ja tekojen jälkeen elämän mielekkyys, anteeksianto ja armo. Tämä esitys koskettaa näitä syvimpiä kysymyksiä. Se vaatii rohkeutta esittäjältä, katsojilta ja henkilökunnalta. Tuo rohkeus voi avata jotakin uutta. Mahdollisesti tietä kohti elämää.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

TaM, tohtorikoulutettava Katja Lautamatti ja työryhmä (Hysteeriset oireet)8.787 €Hysteeriset oireet: Suomen sisällissodan arkistojen ylimääräiset liuskat: Soiva valokuvanäyttely Satavuotias yö Suomenlinnassa 2017–2018

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ

Haemme tukea Suomenlinnassa vuonna 2017–2018 järjestettävän soivan näyttelyn Satavuotias yö toteutukseen. Se on valokuvanäyttelyn ja konsertin yhdistelmä, jonka valokuvaaja Hanna Koikkalainen ja muusikko Pekko Käppi yhteistyössä toteuttavat Suomen sisällissodan arkistojen pohjalta. Soivan näyttelyn yhteydessä järjestetään myös sisällissodan ääniarkistoihin perustuvan 3D-kuunnelman ensi-ilta ja yleisölle avoin kuuntelutilaisuus. Näyttely rakennetaan Suomenlinnan vanhimpiin ja arvokkaimpiin rakennuksiin kuuluvaan Tenalji von Fersenin taloon, jossa vuonna 1918 on pidetty myös punavankeja.

Pekko Käppi on erikoistunut vanhaan kansanmusiikkiin, lauluperinteisiin ja savokarjalaisen jouhikon soittoon. Hän säveltää konserttikokonaisuuden nykymusiikkia, arkistoaineistoja ja suomalaisen kansanmusiikin elementtejä hyödyntäen. Konserttien lisäksi Pekon musiikki soi näyttelytilassa koko näyttelyn ajan.

Hanna Koikkalaisen valokuvasarja on Suomenlinnassa esillä vedoksina ja heijasteina. Valokuvissa nousevat huomion keskipisteeksi sisällissodan aikaan tapettien taakse ja lattialautojen väleihin piilotetut rikkinäiset valokuvat sekä potrettimaiset taistelijamuotokuvat, jotka ovat aikansa selfieitä, ihannekuvia itsestä toisille suunnattuna. Paikan merkitys trauman jakajana korostuu vuoden 1918 tapahtumapaikoilla otetuissa maisemakuvissa. Soiva näyttely on kohtaamisten tila jossa toivottavasti käynnistyy keskustelu muistitiedon ja taiteen ammattilaisten sekä yleisön kesken.

Soiva näyttely pyrkii havaitsemaan ja tulkitsemaan sen, miten sisällissodan kulttuurinen tuho heijastuu aikaamme. Empaattisen näkökulman ohjaamana emme tarkastele niinkään sitä, mitä tapahtui, 'totuutta', vaan sisällissodan kokeneiden ihmisten kokemusta sekä sisällissodan aiheuttaman kulttuurisen tuhon oireita tässä päivässä. Miten se, että suomalaiset "tappoivat toisiaan puskissa" sata vuotta sitten heijastuu sukupolveemme ja ympäröivään kulttuuriin? Mitä sisällissodan arkistot merkitsevät meille?

Työryhmän jäsenet
Muut työryhmän jäsenet: Hanna Koikkalainen, Heta Kaisto, Pekko Käppi

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Kirjailija Anne Leinonen 64.800 €Kirjoittajaohjaus ja taiteellinen työskentely suomalaisen spekulatiivisen fiktion edistämiseksi

Taiteellinen työ / siihen pohjautuva työ | 3-vuotinen hanke

Hankkeeni suomalaisen spekulatiivisen fiktion edistämiseksi on kolmitahoinen. Perustan Ristiinassa pitämilleni kirjoittajaleireille 5–6 hengen kirjoittajaryhmän, ”Usva-akatemian”, jonka tavoitteena on kehittää ja parantaa ryhmän kirjailijajäsenten käsikirjoitukset taiteellisesti mahdollisimman korkeatasoisiksi. Oma roolini tulee olemaan ryhmän luotsaaminen ja ohjaaminen tilaan, jossa kukin ylittää itsensä taiteentekijänä.

Kirjoitan artikkelin Suomikumman aallot, jossa kuvaan suomalaisen spekulatiivisen fiktion kolmea kehitysaaltoa 1990-luvulta nykyhetkeen. Tutkin artikkelia varten lähdeaineistoja ja haastattelen suomalaisia tieteis- ja fantasiakirjailijoita.

Omana taiteellisena työnäni teen kaksi spekulatiivista romaania, jotka käsittelevät tulevaisuuden heikkoja signaaleja, kansanperinteen ja utopioiden kohtaamista sekä yhteisöllisyyttä.

Taiteilijana uskon vuorovaikutuksen ja avoimuuden voimaan; siihen, että yhteisöllisyyden kautta on mahdollista kehittyä ja jakaa positiivisuutta ja toiveikkuutta ympärilleen. Taiteen tehtävänä on luoda positiivisia malleja ja tuoda kentälle uusia ideoita, jotka kenties valuvat isompien ryhmien käytänteiksi ja lopulta yhteiskunnan päättäjille saakka.

Tämä päivänä on harvinaista tehdä asioita toisten eteen. Alistan oman taiteen tekemiseni vuorovaikutukseen muiden kanssa. Saan ja annan palautetta muille, ja me kaikki kehitymme. Uskon vuorovaikutteisuuteen, jossa uusia tulokkaita autetaan taiteelliselle kentälle ateljeekritiikin muodossa.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

KuM Marjo Levlin 7.000 €Dividual-Individual

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ

Teos käsittelee eugeniikkaa, joka rantautui ensimmäisenä Suomeen suomenruotsalaisen Florinin komitean kautta ja joka aloitti aktiivisen toimintansa Suomessa tutkimalla lapsuuteni kotikunnan Maalahden pitäjän koko väestön vuonna 1914.

Kunnanlääkäri Hampus Granfelt sai komitealta tehtäväksi tutkia tiettyjä antropologisia sekä terveydellisiä seikkoja ja erityisesti tuberkuloosin, mielisairauden, hermosairauden, epilepsian, alkoholismin, kuuromykkyyden, struuman sekä synnynnäisten kehitysvammojen esiintymistä alueella. Samalla hän tutki asuinolojen ja ravinnon laatua.

Itse tutkimus vaikuttaa unohtuneen täysin, sillä kyläläisten parissa ei tarinaa tästä tutkimuksesta ole siirretty jälkeläisille.

Maalahden museoyhdistys julkaisi aiheesta kirjasen vuonna 2006, mutta tutkimuksen tekijä ei saanut itse tutkimusta luettavaksi Folkhälsanilta; päätös, jossa yhdistys edelleen pysyy. Arkaluontoisen materiaalin takia tutkimusta ei ole annettu edes tutkijoiden käsiin.
Rotubiologia, vähemmistöt ja degeneraation uhka sekä kyseinen tutkimus (tai sen puute) on teokseni lähtökohta.

Teen yksityisnäyttelyn Kuntsin museoon Vaasaan ensi kesäksi ja kyseisestä aiheesta on valmistumassa viisikanavainen videoinstallaatio.

Olen itse kaksikielisenä monesti pohtinut sitä vihaa, jonka Suomessa usein aistii suomenkielisten ja ruotsinkielisten välillä. Aiheen avautumisen kautta olen alkanut ymmärtää, kuinka vahvasti se valistustyö, mitä esim. Florinin komitea teki, on luonut säröä eri kieliryhmien välille.

Suomenruotsalaisena/kaksikielisenä astun epämukavuusalueelle käsitellessäni entisen kotipaikkakuntani sekä suomenruotsalaisten historiaa kriittisesti. Teos rakentuu Kuntsin modernin taiteen museoon, ja on ensimmäinen yksityisnäyttelyni Vaasassa. Työskentelen ensimmäistä kertaa monikanavaisen projektin parissa ja työssäni pyrin tekemään mahdollisimman paljon itse kuvauksesta materiaalin leikkaukseen.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Teatteritaiteen maisteri, äänisuunnittelija Markus Lindén ja työryhmä (Kansalaisesitys)20.280 €Kansalaisesitys pureutuu rakenteelliseen väkivaltaan purkamalla ja avaamalla rakenteita, rakenteiden välejä ja tarkastelemalla kommunikaation välineitä, alustoja ja niiden vaikutusta asenteisiin

Taiteellinen työ / siihen pohjautuva työ | 2-vuotinen hanke

Kansalaisesitys on monivuotinen prosessi, jonka tavoitteena on tutkia rakenteellista syrjintää ja väkivaltaa. Kansalaisesitys määrittää itsensä teatteriksi, jotta tekijöiden oma suhde rakenteisiin taiteilijoina tulisi myös kyseenalaiseksi: kuka saa määrittää, mitä on teatteri ja millä perusteilla? Kansalaisesityksen mukaan teatteri on näyttämö, jolla tapahtuu päättymätön prosessi - ja esitys on prosessi, jolla tiloista tehdään näyttämöitä.

Yhteiskunta on esitys, joka muokkautuu jatkuvasti ihmisten välisissä kohtaamisissa. Lakien lisäksi ihmisten käyttäytymistä muokkaavat kohtaamisissa muodostuvat ja jatkuvasti muuttuvat kirjoittamattomat säännöt, asenteet, toiminta- ja käyttäytymismallit. Tästä näkökulmasta käsin Kansalaisesitys pohtii kansalaisuutta, kansalaisena olemista ja kansalaisuuden toteutumista eri tiloissa ja tilanteissa.

Yksi konkreettinen tila, jossa käyttäytyminen muokkautuu orgaanisesti ja välittömästi, on julkinen liikenne. Kansalaisesitys rajaa vuonna 2017 konkreettisen toiminnan tilakseen Helsingin kaupungin julkisen liikenteen. Tätä tilaa Kansalaisesitys tutkii esityksenä ja luo siitä omia esityksiään. Kansalaisesitys pyrkii osoittamaan, miten julkisessa liikenteessä tapahtuva orgaaninen kansalaisuus voisi olla laajemmin ymmärrettävissä koko yhteiskunnassa tapahtuvaksi orgaaniseksi kansalaisuudeksi. Orgaanisuudella viitataan tässä kohtaa siihen, että kohtaamisessa ihmiset voivat välittömästi valita oman asenteensa, näkökulmansa ja toimintamallinsa.

Aihe vaatii äärimmäistä tarkkuutta, joka tarkoittaa sitä, että sen kanssa täytyy elää, sen äärellä täytyy viipyä pitkään ja on oltava joka hetki valmis tutkimaan tuntemattomia, mahdollisesti oman maailmankuvan kyseenalaistavia näkökulmia. On myös hahmotettava, missä kaikkialla prosessi tapahtuu: se leviää arkitoimintaan, arkitodellisuuteen. Prosessin luonne tekee Kansalaisesityksestä tarkkuudessaan äärimmäistä teatteria ja samalla ajattelee uudelleen teatterin muodon ja hierarkian.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Hannah Gullichsen, Markus Lindén

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Tanssitaiteen maisteri Sonya Lindfors ja työryhmä10.030 €Deconstructing the concept of whiteness

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ | Hankkeen teemat liittyvät Suomen muuttuvat naapuruudet -ohjelmaan

Elämme pelottavia aikoja. Rasistiset sanat ovat muuttuneen väkivallanteoiksi, sulkeutuneiksi rajoiksi ja jatkuvaksi peloksi. Valkoisuuden purkaminen, rasististen narraatioiden ja valtarakenteiden ravisteleminen, tuntuu nyt tärkeämmältä kuin koskaan. Koen että mustana suomalaisena taiteilijana minulla on tarve ja mahdollisuus käsitellä valkoisuutta/mustuutta, toiseuttamisen prosessia, representaatioita ja narratiivejä ja valta-asetelmia ja siten luoda omalta osaltani alustaa puuttuvalle diskurssille. Jotta en toistaisi marginalisoivia valtarakenteita, fokus on nimenomaan valkoisuuden purkamisessa.

Kaksivuotisen projektin aikana tarkoituksenani on dekonstruoida valkoisuuden konseptia seuraavilla tavoilla:

-Toteuttaa kaksi teosprosessia, Noble savage ja Swag lessons, joissa dekonstruoidaan ja desentralisoidaan valkoisuutta, valkoista näyttämöontologiaa ja käsitellään mustuutta ja mustaa kehoa.
-Järjestää työpajoja (taiteilijat, kirjoittajat), joissa etsitään työkaluja käsitellä toiseutta ja purkaa valkoisuuden erityisyyttä.
- Tuottaa kaksi julkaisua, joista toinen Toiseus 101 julkaistiin keväällä 2016.
-Järjestää seminaari aiheena Deconstructing whiteness yhteistyössä eri taideinstituutioiden kanssa. Seminaariin kutsutaan taiteilijoita ja tutkijoita myös ulkomailta.

Projektin työryhmä koostuu monitaustaisista ja -alaisista taiteilijoista ja tutkijoista, jotka jakavat kiinnostukset dekolonisoivaan antirasistiseen feministiseen praktiikkaan.

Vuonna 2016 Suomi on edelleen erittäin valkoinen ja homogeeninen maa. Sekä taiteenkentältä että yhteiskunnasta kuitenkin tuntuu puuttuvan diskurssi valkoisuudesta. Valkoisuuden normalisoiminen tekee kaikesta ”ei-valkoisesta” marginaalista; epänormaalia, eksoottista, etnistä, erilaista, vaarallista, toisarvoista.

Projektin tarkoituksena on käsitellä valkoisuutta/mustuutta, toiseuttamisen prosessia, representaatioita ja narratiivejä, valta-asetelmia ja luoda alustaa puuttuvalle diskurssille.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: deogracias masomi, erno aaltonen, esete sutinen, ima iduozee, sonya Lindfors
Muut työryhmän jäsenet: Amira Khalifa, Julian Owusu, Jussi Matikainen, jääskeläinen anniina, Laura Jantunen, Maryan Abdulkarim, mitja nylund, Sanna Levo

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Animaatio-ohjaaja, Medianomi AMK Ami Lindholm ja työryhmä14.160 €Mother and Milk -lyhytanimaation toteuttaminen

Taiteellinen työ / siihen pohjautuva työ

Mother and Milk -synopsis: Vauva on syntynyt, mutta maito ei nouse. Suuren ponnistuksen jälkeen imetys käynnistyy ja maitoa tuleekin niin paljon, että koko maailma peittyy äidinmaitoon. Mikään ole enää ennallaan äidin elämässä. Maito peittää kaikki entisen elämän peruspalikat, työn, hyvät yöunet, ja äiti kyseenalaistaa vanhemmuuden mielekkyyden. Lopulta hän löytää lohdun ja uuden näkökulman äitiyteen ja ymmärtää olevansa osa pitkää äitien ja tyttärien ketjua.

Taustaa: Vauvani syntyi 5 vuotta sitten. Olin yllättynyt, kuinka helppoa vauvan kanssa oli. Meillä oli hauskaa. Toisaalta sama aika tuntui myös pelottavimmalta ja ahdistavimmalta, mitä olen ikinä kokenut. Oli kovin outoa muuttua älyllisestä ihmisestä fyysiseksi olennoksi, jonka päätehtävä on tuottaa maitoa ja olla jatkuvassa ihokontaktissa vauvan kanssa. Lisäksi koko imetyksen ajan stressasin, saanko tuotettua tarpeeksi maitoa. Tajusin, että imetys on pitkälti päänsisäistä toimintaa: on luotettava siihen, että maitoa on riittävästi. Suuntasin mielikuvani ikuisiin maitotulviin ja maailmankaikkeuden keskuksessa oleviin maitojärviin.

Hämmennystä kesti ainakin vuoden ajan, kunnes jossain vaiheessa huomasin, että mieleni oli vähitellen järjestynyt uudestaan. Elämä alkoi tuntua ennustettavalta. Ymmärsin, että äidiksi kasvaessa on jollain tavalla hylättävä entinen minuus ja rakennettava se uudestaan. Aloin siis nähdä oman elämäni uudesta näkökulmasta, ja mietin, että voisinkohan jotenkin auttaa vastaavassa tilanteessa olevia.

Haluan kertoa elokuvallani, että myös negatiiviset tunteet ovat sallittuja ja välttämättömiä äitiydessä, vaikka vastasyntynyt vauva olisi kuinka ihana. Nämä tunteet tulevat usein pelottavana yllätyksenä uusille äideille maailmassa, jossa vallitsee edelleen täydellisen äidin myytti. Haluan kannustaa äitejä ja osoittaa, että vauva-arjen väsymyksen sekaisille ja maidonhuuruisille älyttömille tilanteille voi nauraa.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Ami Lindholm , Elli Vuorinen
Muut työryhmän jäsenet: Elli Vuorinen , Heta Jokinen , JP Saari , Salla Hämäläinen , Sanni Lahtinen , Terhi Väänänen

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Taiteen maisteri Kristiina Ljokkoi ja työryhmä (Life Aquatic)48.930 €Life Aquatic – vedenalainen kokonaistaideteos

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ

Eri taiteen muotoja kokeellisesti yhdistävä audiovisuaalinen Life Aquatic -kokonaistaideteos ottaa haltuun uimahallin kolmessa eri kaupungissa vuoden 2017 aikana. Life Aquatic koostuu veden alle installoidusta vedenalaisesta äänimaisemasta, veden alla koettavista livekonserteista ja uima-altaaseen toteutettavasta veistotaidetta ja elävää vesiluontoa yhdistävästä installaatiosta.

Työryhmään kuuluvat säveltäjä ja äänitaiteilija Petri Kuljuntausta, kuvataiteilija Kristiina Ljokkoi, elektromuusikko ja arkkitehti Tuomas Toivonen ja jazzmuusikko, tenorisaksofonisti Jarno Tikka. Lisäksi työryhmään nimetään valosuunnittelija ja palkataan tuottaja. Äänimaisemat toteutetaan yhteistyössä Suomen Ympäristökeskuksen (SYKE) ja BIAS-tutkimushankkeen kanssa.

Osittain veden pinnalla ja osittain pinnan alla nähtävissä oleva veistosinstallaatio on saanut alkunsa avaruudesta otetusta valokuvasta, jossa maapallo näyttäytyy sinisyyttä hohtavana vesiplaneettana. Installaatio koostuu pallomaisista akvaarioista, joiden sinisessä hohteessa elää vesikasvillisuutta eri puolilta maailmaa.

Life Aquatic tarjoaa moniaistillisia taide-elämyksiä yllättävissä olosuhteissa ja testaa taiteen soveltuvuutta uusille areenoille. Life Aquatic -teoksen toteuttamiseksi vaaditaan teknistä erityisosaamista ja kokeellista otetta.

Life Aquatic on eri taiteen muotoja kokeellisesti yhdistävä kokonaistaideteos. Se nostaa tuntemattoman vedenalaisen maailman ainutlaatuisesti taiteen ja kokemuksen keskiöön. Veden alla äänitetyt ja veden alla koettavat ääni- ja musiikkiesitykset ovat edelleen hyvin harvinaisia. Yleisö kokee aivan uudenlaisen taide-elämyksen: vedessä taktiilinen äänen aistikokemus ja vedenalaiset veistokset ovat monelle maaginen kokemus. Teos ottaa uimahallin haltuun ja vie taiteilijat uusien haasteiden äärelle.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Jarno Tikka, Kristiina Ljokkoi, Petri Kuljuntausta, TBA Nimetään myöhemmin, Tuomas Toivonen

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Runoilija Ville Simeon Luoma-aho 14.160 €Lyhytproosakokoelman kirjoittaminen

Taiteellinen työ / siihen pohjautuva työ | Ponnistusraha

Tarkoitukseni on yrittää kirjoittaa lyhytproosakokoelma, jonka sisältö olisi mahdollisen eklektinen, joka ei istuisi siihen perinteisen novellikokoelman (tai taideteoksen) sisäsiistiin kaavaan, jossa pyritään yhtenäisyyteen ja toivotaan, että osien summasta muodostuisi Yksi Kokemus, jonka voisi ottaa helposti haltuun ja siirtyä eteenpäin.

En ylipäänsä ymmärrä vallitsevaa kaunokirjallisuuden trendiä, jossa kehitellään "psykologisesti uskottavia" henkilöhahmoja ja heille mahdollisimman arjelta tuntuvia sattumuksia. Miksi pitäisi lukea keskiluokkaisen ihmisen arjesta, jos ja kun siinä ei ole mitään kiinnostavaa tai uusia dynamiikkoja tarjoavaa? Tietenkin siksi, koska kaunokirjallisuus on keskiluokkainen kulutustuote.

Tämä on keskeinen kysymys ja ongelma myös omassa proosakirjoittamisessani: Miksi internetin ja tositelevision aikana on niin vaikeaa ja moraalitontakin yrittää vielä kertoa tarinoita kirjan sivuilla? Miksei kaavaa rikota totuuksien tai esseistiikan suuntaan? Miksei päivä- tai blogikirjoittamisen? Entä miksi kauhu, scifi ja fantasia luokitellaan erilleen "normaalista" kaunokirjallisuudesta, joka tuntuisi puolestaan olevan jonkinlainen tylsän arkitodellisuuden kahvipulla-genre?

Edellä kuvaamani on alustava kysymyksenasetteluni ja polttoaineeni, mutta miten se tulee heijastumaan kaunokirjallisissa teksteissä, en osaa vielä sanoa. Epäonnistuminen on varsin mahdollista, varsinkin kun olen tähän saakka julkaissut ainoastaan runoja.

Kaikki normaalikaavasta poikkeavat avaukset kotimaisessa proosassa ovat rohkeita avauksia. Genrehyppelyn (päiväkirja, dialogi, esseistiikka, lyyrinen proosa, fantasia, kauhu) ohella lyhytproosakokoelmani keskeisenä kysymyksenä tulee olemaan se, miten ja/tai miksi proosaa vielä kirjoitetaan. Tuntuu nimittäin siltä, että esimerkiksi pelit ja tv-sarjat käyttävät narratiivisia ja eskapistisia keinoja kirjallisuutta paremmin samalla, kun runous hoitaa ns. korkeakirjallisemmat vaatimukset.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Luovontunkki ry 19.060 €Pohjois-Pohjanmaan jokiprojekti

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ

Vapaan kentän teatteritaiteen ammattilaiset nostavat pohjoisten jokialueiden kulttuuriperintöä esiin tuoreella tavalla! Pohjoisille jokialueille haetaan näkyvyyttä; ympäristökysymyksiä ei haluta piilotella vaan nostaa esille keskusteluun.

Projektin toimintavuosi on kolmiosainen alkaen kesä–heinäkuussa järjestettävästä viikon mittaisesta soutureissusta. Matkan jälkeen työryhmän dramaturgi työstää näytelmätekstin, jonka työryhmä valmistaa esitykseksi seuraavan vuoden tammi–helmikuussa. Matkasta tehdyt dokumentoinnit järjestetään ja esitetään kulloinkin sopivalla tavalla esitystuotantojen yhteydessä. Kantaesitykset esitetään jokialueen varrella, sovitussa sisä- tai ulkotilassa helmi–maaliskuussa.

Jokialueiden soutumatkojen tarkoituksena on tuoda pohjoiset jokialueet fokukseen, herättää keskustelua alueiden käytöstä ja suojelusta sekä tuoda raikas lähestyminen esittävän taiteen tekemiseen. Esitystuotannot tuodaan jokivarsille, lähelle yhteisöä ja luontoa, pois laitostuneista teattereista. Projektin avulla halutaan myös työllistää vapaan kentän teatterialan ammattilaisia ympäri Suomea.

Jokialueiden teemat ovat:
Iijoki: joen valjastaminen ja koskisuojelu
Kiiminkijoki: soiden suojelu ja tieteellinen tutkimustyö
Siikajoki: Suomen sota ja taistelut
Pyhäjoki: ydinvoima, energia ja jokien kuormitus
Kalajoki: körttiläisyys vrt. lestadiolaisuus.

Jokialueiden historia tarinoineen, kulttuuriperintö tai tulevaisuuden kuvat tuodaan esille raikkaasti ammattilaistaiteilijoiden voimin. Taiteilijat voivat tutustua jokeen, havaita siitä uusia asioita, kokea matkan ja tuoda eri näkökulmia esille. Matkan dokumentointi on tärkeä osa projektia. Projekti tutkii, miten jokialueet koetaan ja miten ne vaikuttavat ihmisten elämään ja ympäristöön. Tämä taiteellinen tutkimusprosessi jaetaan esitystuotantojen muodossa yleisölle.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Jouni Rissanen

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Pohjoismaisen jazzmusiikin maisteri Pauli Lyytinen ja työryhmä (Elifantree)58.000 €Elifantree-yhtyeen viidennen albumin teko

Taiteellinen työ / siihen pohjautuva työ

Projekti pitää sisällään Elifantreen viidennen levyn ohjelmiston sävellyksen, sovituksen, harjoituksen ja äänityksen. Tämän levyn teko on kunnianhimoinen projekti, jossa Elifantreen ydin, eli Anni Elif Egecioglu (laulu, kosketinsoittimet, sello) ja minä (Pauli Lyytinen, saksofoni, efektit, EWI, sampleri, syntetisaattori) työskentelemme ja äänitämme kahdeksan eri rumpalin/perkussionistin kanssa.

Nämä tarkkaan mietityt ja suuresti arvostamamme taiteilijat ovat yhtyeen vakiorumpali Olavi Louhivuori (Helsinki), Andreas Werliin (Tukholma), Terje Isungset (Bergen), Lisbeth Diers (Kööpenhamina), Okai Temiz (Istanbul), Eric Echambard (Pariisi), Yuko Oshima (Pariisi/Tokio) ja Yusuke Yamamoto (Tokio).

Mukanamme on myös Elifantreen pitkäaikainen ääniteknikko Joonas Saikkonen, joka tekee kaikki kenttä-äänitykset mukana kulkevan äänityskaluston avulla. Tulemme tekemään luovia ratkaisuja myös äänityspaikkojen suhteen, mikä voi tarkoittaa esimerkiksi ulkona tai hylätyssä tehdashallissa tehtyjä äänityksiä.

Sävellystyö tapahtuu Helsingissä ja siitä vastaavat Anni Elif ja Pauli Lyytinen. Anni Elif vastaa myös sanoituksista. Sovitus, harjoittelu ja äänitys tapahtuvat kahden viikon periodeissa jokaisen lyömäsoittajan kanssa Helsingissä, Tukholmassa, Bergenissä, Kööpenhaminassa, Pariisissa ja Tokiossa. Pariisissa työskentelemme kahden eri lyömäsoittajan kanssa ja olemme siellä näin ollen yhden kuukauden.

Erityisen tästä projektista tekee se, että teemme levyn seitsemässä eri maassa kahdeksan eri lyömäsoittajan kanssa. Jokainen näistä lyömäsoittajista on kokeellisen musiikin parissa kansainvälisen uran tehnyt taiteilija, johon olemme tutustuneet ulkomaan keikkamatkoillamme. Käytössä on monenlaisia itse rakennettuja perkussioita, joiden rakennusmateriaalina on käytetty mm. jäätä, koivua, auton romua, vanhoja sähkölaitteita ja graniittia.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Anni Elif Egecioglu, Joonas Saikkonen, Pauli Lyytinen

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Mad House -ystävät ry 300.000 €Mad House Helsingin toiminta ja taiteellinen työskentely 2017–2018

Taiteellinen työ / siihen pohjautuva työ | 2-vuotinen hanke

Mad Housen esityskaudet 4–5 Tiivistämössä keväisin 2017–2018. Ohjelmisto on tarkkaan kuratoitu ja väljästi ohjelmoitu, jotta tilaa jäisi enemmän taiteelliselle työskentelylle ja pidemmille esityskausille. Suurin osa ohjelmistoon valituista esityksistä on ensi-iltoja, myös kansainvälisiin produktioihin panostetaan edellisiä kausia enemmän.


Vuonna 2017–2018 jatketaan NoMad Housen kehittämistä. Berliiniläisen kumppanin lisäksi etsitään uusia partnereita ja varmistetaan suunnitellut kontaktit Pohjoismaissa. NoMad House on tiivistetty Mad House, joka on rakenteeltaan kepeä ja helposti monistettavissa ja sovellettavissa eri kaupunkeihin tai tiloihin. Ytimessä on paitsi suomalaisen esitystaiteen vienti, myös kohtaamiset paikallisten taiteilijoiden ja yleisön kanssa.


Vuonna 2017 esitystaiteen talo Mad House muuttaa Suomen tärkeimpään instituutioteatteriin yhdeksi kuukaudeksi vieden Kansallisteatterin Omapohjaan koko konseptinsa: esitykset, ruoan ja Think Thankit tarkoituksenaan luoda kohtaamispaikka ennen kaikkea yleisölle, mutta myös taiteilijoille, tuottajille, tiedottajille ja tekniselle henkilökunnalle sekä instituution sisällä että vapaalla kentällä. Tämä on laajin esitystaidekokonaisuus Kansallisteatterin ohjelmistossa koskaan. Suomalaisuuden myytin dekonstruktio -projektissa pureudutaan suomalaisuuden ytimeen ja tarkastellaan taiteen keinoin, mistä suomalaisuus koostuu, ja kommentoidaan esitystaiteellisin menetelmin 100-vuotiasta Suomea.

Mad House on "more than a performance". Mad House on toimiva kollektiivi, jossa asiat päätetään ja tehdään yhdessä, tehokkaasti. Mad House on elävä, ketterä ja joustava kokeilualusta, joka uskaltaa eksyä ja oppia. Se on tekijöiden ja yleisön tarpeisiin vastaava konsepti; esityskauden lisäksi ja sen aikana Mad House järjestää työpajoja taiteilijoille ja tuottajille, soppalounaita, vapaamuotoisia kohtaamisia sekä aivoriihiä, luentoja, kommentoi toiminnalla maailman tilannetta.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Kati Palokangas, Markus Alanen, suunnittelu Taiteellinen

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Päätoimittaja ja kriitikko Marissa Mehr 29.320 €Burleskikritiikin ja -journalismin kirjoittaminen

Taiteellinen työ / siihen pohjautuva työ

Burleski on performanssitaiteen laji, joka antaa ennakkoluulottoman ja vapaan tilan käsitellä ruumiillisuutta, sukupuolta ja seksuaalisuutta koskevia kysymyksiä. Parhaimmillaan se kritisoi kulttuuria ja valtarakenteita sekä voimaannuttaa esiintyjien lisäksi katsojia.

Tähän mennessä laji on laiminlyöty kotimaisen median kentällä täysin stereotyyppisiä ja pinnallisia lehtijuttuja lukuun ottamatta. Hankkeen päämääränä on burleskitaiteen tietämyksen ja tunnettavuuden lisäksi ennen kaikkea kehittää suomalaista burleskikritiikkiä yhtenä taidekritiikin alalajina.

Vuoden 2017 aikana tarkoitukseni on vierailla mahdollisimman monilla burleskiklubeilla ja -festivaaleilla sekä Suomessa että ulkomailla. Tapahtumista kirjoitan vähintään 12 kritiikkiä eri medioihin. Lisäksi kirjoitan artikkeleita, esseitä ja haastatteluja aiheeseen liittyen (vähintään kuusi) ja julkaisen materiaalia (mm. reportaaseja, kuvia) vähintään kolme kertaa kuukaudessa hanketta varten perustettavassa blogissa.

Haluan olla monipuolistamassa yhä tiukemmalle ahdettavaa kulttuuri- ja taidejournalismia kirjoittamalla marginaalisesta lajista systemaattisesti kritiikkiä. Sillä kuten muukin taide, myös burleski kommentoi ennen kaikkea ympäristöään ja maailmaa – jopa politiikkaa. Siksi on surullista, ettei näistä älyllisistä, fiksuista ja hauskoista performansseista puhuta laisinkaan klubien ulkopuolella eikä arvioida historiatietoisesti ja ammattitaidolla.

Aina kun burleskista kirjoitetaan, sen tekee lajia tuntematon toimittaja ja teksti pysyy sisällön puolesta lähes poikkeuksetta stereotyyppisellä ”miten burleski eroaa stripteasesta?” -tasolla. Syvää ja analyyttistä journalismia tai kritiikkiä burleskista ei ilmesty. On tärkeää nostaa burleskia taiteenlajina 2010-luvulla, sillä sen kautta on mahdollista käsitellä paljolti identiteettiin, kehoon ja esimerkiksi seksuaalivähemmistöihin liittyviä kysymyksiä, käsityksiä, stereotypioita ja purkaa niitä.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Artenomi/ valokuvataiteilija Juha Metso 10.000 €Ikirouta sulaa – sopeutuuko ihminen? Elämää Koillisväylän tuntumassa (työnimi)

Taiteellinen työ / siihen pohjautuva työ

Olen työstänyt pitkään Ihminen ja ilmasto -teossarjaa, joka tutkii ilmastonmuutoksen jälkiä ja ihmisen sopeutumista muutokseen. Jatkan teeman tutkimista seuraavaksi Luoteis-Venäjällä Murmanskin alueella. Tarkoituksena on tehdä vuonna 2017 neljä kuvausmatkaa, eri vuodenaikoina. Keskeinen kuvauskohde on Teriberkan kylä, joka sijaitsee Jäämeren rannalla, 85 km:n päässä Murmanskista koilliseen, Murmanskin alueen Kuolan piirissä. Olen tehnyt jo ennakkotutkimusta Teriberkassa ja aloittanut kuvaustyöt helmikuussa 2015.

Uusien töiden elementit ovat edelleen jää, lumi, tuli, kivi ja vesi. Teriberkan seutu tarjoaa hakemiani elementtejä kuvattavaksi runsain määrin. Ihmisen piittaamaton toiminta alueella vuosikymmenten ajan on jättänyt jälkensä niin alueen luontoon kuin kylän asukkaiden elämään.

Aluetta odottavat myös uudet ongelmat. Murmanskista alkavan Koillisväylän laivareitin avautuessa massiiviset rahtialukset uhkaavat kalastuselinkeinoa. Arktisten alueiden luonnonvarojen hyödyntäminen (Štokmanin kaasuesiintymä) muuttaa pysyvästi pohjoisen ekosysteemejä tuhoten perinteisiä elinkeinoja ja alkuperäiskansoja. Ilmaston lämpenemisen seurauksena ikirouta sulaa ja esiin nousee tautien saastuttamia ruumiita ja raatoja (pernarutto, isorokko). Teollinen toiminta luo arvaamattomia saastehelvettejä värjäten vesistöjä.

Kuvausmateriaalista rakentuu valokuvanäyttely (38–45 työtä) ja valokuvakirja, jotka valmistuvat vuonna 2018.

Herätys!
Ilmaston muutoksen jäljet lähellä vaikuttavat kauas tuleviin sukupolviin.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Kuvataiteilija Muhannad Mohamed Khorshid 11.620 €Taiteellinen työskentely vuonna 2017

Artistic work or work based on it | Kickstarter grant | The project’s themes are related to The changing neighbourness of Finland programme

I'm ready to share my fears through the series of paintings, poems and installation connected to each other as a human experience of terrifying and surviving to not to be in the wrong time in the wrong place. It's a life and death game like Russian Roulette. Today the trigger will pass you, yesterday will not. Tomorrow is another day.

I will explode those fears through the colors on the canvas and as expression words on the paper reacting to the fears and angers in peaceful and civilized way.

Sisällissodassa maassani oli vaarallista elää toisen etnisen ryhmän läheisyydessä. Piti katsoa ympärilleen monta kertaa ennenkuin meni ulos kotoa. Et luottanut edes omaan varjoosi. Juoksit karkuun jopa kissoja. Tunsit, että on aina joku takanasi, joka painaa liipaisimesta ja päättää elämäntarinasi. Aion olla rohkea nyt, kirkuakseni kovaa ja korkealta. Pelastuin hengissä, mutta edelleen katson kaksi kertaa ennenkuin menen ulos. Ja yhä, en edelleenkään luota varjooni. Ja yhä, pelkään kissoja.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Näyttelijäntyön maisteri Sofia Molin ja työryhmä (Lasarus-työryhmä)16.625 €Lasarus-esitysprojektin valmistaminen

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ

Lasarus-ilmiö tarkoittaa elintoimintojen odottamatonta palautumista. Kuolema on aiheena tietynlainen tabu yhteiskunnassamme. Lasarus, eräänlaisen historiallisen/fiktiivisen zombin tarina, on ajankohtainen siksi, että reaalimaailmassa tiede lähentää meitä jos ei kuolemattomuuteen niin ainakin ”epäluonnollisen” pitkään elämään. Onko ihminen ja maapallo valmiita näin pitkään elämään?

Kuolema on hyvin konkreettista, mutta myös vaikeasti käsitettävä asia. Projektin työryhmän ydin koostuu näyttelijästä, nukketeatteritaiteilijasta sekä biologian tutkijasta, jotka avaavat aihetta emotionaalisella, visuaalisella ja tieteellisellä tasolla. Tiede tukee projektin taiteellisia lähtökohtia niin tutkimus- kuin harjoitusvaiheessakin.

Teemme dokumentaarista esine- sekä fyysistä teatteria, jossa taide toimii instrumenttina tarkastella kuolemaa. Siinä missä esineitä animoidaan, esityksessä esiintyvät ihmiset de-animoidaan eli heidät asetetaan esiintyvän esineen tavoin kuolleen ja elävän rajavyöhykkeelle. Esiintyjät ovat ensisijaisesti biomassaa, jonka identiteetti on kyseenalaistettavana jatkuvasti.

Tuotanto on kaksikielisen vapaan kentän nomaditeatteri Grus Grus Teatterin, Turun yliopiston sekä Åbo Svenska Teaternin yhteistyö. Esityksen ensi-ilta Åbo Svenska Teaternissa on 8.9.2017.

- Aihe on yhteiskunnassamme tabu.
- Risteytämme tiedettä ja taidetta.
- Risteytämme nykynukketeatteria, tieteellistä faktaa ja perinteistä näyttelijäntyötä.
- Toimimme vapaalla kentällä kaksikielisesti.
- Rohkaisemme yhteistyössä toimivia teatteritaloja ottamaan riskejä ohjelmistonsa suhteen.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Ilari Sääksjärvi, Ishmael Falke, Jarkko Forsman, Niklas Nybom, Sandrina Lindgren

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Filosofian maisteri, kirjailija Tuomas Mustikainen 28.320 €Mutta pimeys näkee sydämen -proosateos

Taiteellinen työ / siihen pohjautuva työ

Mutta pimeys näkee sydämen -hankkeesta syntyvä teos on kertomus sodasta ja sen logiikasta. Kirjan esseistiikkaa, romaanikerrontaa ja historiaa yhdistelevä proosan muoto, kertoo siitä, mitä sota tekee ihmisille paikallisesti, mutta myös sotakirjoittajalle itselleen. Fragmenttimainen teos kertoo myös Israelin perustamisesta, sen yhteiskunnan mahdottomuudesta ja siitä, kuinka palestiinalaisten ja israelilaisten historiassa on paljon samankaltaisuuksia. Kirja on sodanvastainen proosateos, mutta myös kertomus tarinankerronnasta ja siitä, kuinka tarinasta jalostuu aina kunkin kertojansa oma. Lisäksi se on kertomus siitä, kuinka tarinaan voi jäädä kiinni ja siitä, kuinka jotkut yrittävät pyristellä ulos kertomuksesta.

Mutta pimeys näkee sydämen -proosahankkeessa sekoitan fiktiota, todellisesti koettua omaa arkea sotakirjeenvaihtajana, historiaa ja lukuisia dokumentteja. Se on eräänlainen hybridiromaani, jollaisia Suomessa ei ole tehty. Näin ollen pystyn kokeilemalla uudistamaan ja monipuolistamaan romaanitarjontaa. Avaukseni on rohkea, koska se tekee rajanylityksiä taiteen ja tieteen välillä, ja onhan marginaalisen romaanin kirjoittaminen muutoinkin rohkeaa; vain harvoin se tuo tekijälleen elantoa.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Napafilms oy 30.000 €Mars kuvien takaa -tiededokumenttielokuvan ja taideinstallaation visuaalinen toteutus

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ

Mars kuvien takaa on n. 30 minuutin pituinen kuvataidelähtöinen, visuaalisesti rohkea dokumenttielokuva, jonka pääaihe on kuvan suhde todellisuuteen Nasan Mars-tutkimuksen kautta kerrottuna. Tuomalla esiin, miten Nasa tuottaa, kategorisoi ja hyödyntää digitaalisia valokuvia, elokuva pyrkii antamaan katsojalle laajemman ja kriittisemmän näkökulman tuttuun Mars-kuvastoon sekä sen kautta kuviin ylipäätänsä. Elokuva avaa uusia näkökulmia kuvan totuusarvoon niin tieteellisessä yhteisöissä kuin yhteiskunnassamme, jossa kuva on kaikkialla läsnäoleva eri rooleissaan, niin viihde- kuin uutiskäytössä.

Elokuvan rinnalle on syntynyt mediainstallaatio, joka on ruokkinut elokuvan visuaalisuutta ja päinvastoin. Se havainnollistaa ja auttaa yleisöänsä pohtimaan havainnollisuuden ja kuvan suhdetta totuusarvoon.

Tavoite on yhdistää tiede ja taide yhdeksi kokonaisuudeksi ja elämykseksi välttäen kliseisiä tiede-elokuvan piirteitä. Projektissa yhdistetään ennakkoluulottomasti mediataidetta, "perinteistä" dokumenttielokuvan muotoa sekä mediainstallaatiota ja luodaan laajempaa ymmärrystä aiheesta. Eri taiteenalojen yhdistäminen (lisäksi vielä tiede) on haastavaa, kun hanke ei putoa suoraan mihinkään lokeroon. Pystymme paljon parempaan lopputulokseen kuin mitä projektin olemassa oleva rahoitus antaa myöten tehdä.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Minna Långström

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Kuvataiteen maisteri Josefina Nelimarkka 16.360 €Taiteellinen työskentely ja sääriippuvainen materiaalinen tutkimus, sekä kairos-syklisen maalaussarjan toteutus ja näyttelykokonaisuuden valmistelu

Taiteellinen työ / siihen pohjautuva työ

Kairos-syklinen maalaussarja perustuu meteorologisiin ja astronomisiin tapahtumiin märän maalauksen syntyhetkellä. Maalausten pinnoille tallentuvat kohtalo, sattuma ja kokonaisuus. Pitkäkestoisten värin kasvuprosessien kautta tarkastelen ajankulua, ilmastoa ja etäisyyttä kulttuurissa sekoitellen vallitsevia voimia ja virtauksia.

Märkä maalaus on teoksiani selittävä ajan määre, se on niin metodi kuin tila ja energiakin, joka syntyy siitä hetkestä, josta se radikaalisti luopuu kuvatakseen itseään. Se haastaa lineaarisen ajan tyranniaa ja tehokkuutta korostamalla passiivisuutta ja tekemättömän potentiaalisuutta. Ajalla on suurempi sujuvuus, kun sitä katsoo monitasoisesti eri etäisyyksiltä.

Uudentyyppinen perinteisestä eroava sääsidonnainen teoskokonaisuuteni puhuttelee puhumattomuudellaan ja vaivihkaisuudellaan. Se esittelee kairokselle tyypillistä ajattomuutta, joka haastaa arvomaailmaamme ja aikaperspektiiviä. Taiteeni käsittelee hetken ainutlaatuisuutta ja hitaita arvoja jatkuvuuden ja keskeneräisyyden kautta.

Tapahtumallisuuden ajatus liittyy Antiikin Kreikan ajan käsitteeseen kairokseen, joka eroaa kronoksesta olemalla ei-lineaarista aikaa, pysyvää ja mittaamatonta. Nykykreikaksi se tarkoittaa säätä. Virtauksilla viittaan maapallon geofysiikkaan kuten merivirrat, tulvat ja pinnanvaihtelut sekä niihin vaikuttavien planeettojen kiertoratojen muutoksista ilmastoon, mutta myös tämänhetkisyyteen ja jatkuviin ajatusvirtoihin. Kairoksen Sää on kaikkialle ulottuvia vaikutuksia.

Kairos-syklinen maalaussarja tarkastelee ajan käsitettä, ilmastoa ja virtauksia laajasti filosofisesta, kielitieteellisestä, biologisesta, maantieteellisestä, historiallisesta, meteorologisesta ja astronomisesta näkökulmasta taiteen visuaalisin keinoin. Taiteessani on luonnollista liikkua eri taiteiden ja tieteiden välissä sekä haastaa niiden ajatusmaailmoja keskenään.

Maalaukset syntyvät pitkästä odotuksesta. Hidas, meditatiivinen ja hienovarainen prosessi toistuu myös teosten kokemushetkellä.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Taiteen Maisteri Marianne Niemelä ja työryhmä (Museum of Impossible Form)109.000 €Operation of the The Museum of Impossible Forms cultural centre in Kontula suburb of east Helsinki

Taiteellinen työ / siihen pohjautuva työ | 2-vuotinen hanke | Hankkeen teemat liittyvät Suomen muuttuvat naapuruudet -ohjelmaan

The museum of Impossible Forms collective plans to set up a House of Culture in the suburb of Kontula in the east Helsinki district during the year 2017. The museum of Impossible Forms seeks to embed itself in the evolving sociopolitical and cultural lives of the neighbourhood. At its core, the new space will house a multilingual library, a multimedia archive, and a workshop and exhibition space. The space will facilitate curated discursive art programs, with a distinctive opportunity for critical dialogue framed within the discourse of decoloniality, postcolonial feminism, and queer theory.

The museum of Impossible Forms is envisioned to be a free space—not charging artists a monetary fee to exhibit—with the mandate to avail our resources (gallery, archive, library, workshop) and expertise to the surrounding community. Furthermore, we intend to compensate invited guests, artists, curators and speakers — to support with integrity and ethics a cultural labor which is all too often underpaid, and underappreciated.

The actualisation of this project is on the responsibility of the The museum of Impossible Forms collective members—a collective born out of Third Space collective, which has successfully operated a gallery in Punavuori, Helsinki, since December 2013.

The boldness of this initiative lies in working in the margin. As in, the margins as opposed to the commercial center, the historic center, the political centers of the city. We want to take culture away from a centralised and elitist position. As such, our aim is not to import culture into “cultural deserts,” but to co-generate it with the community, as its own creative common. This project questions the whole dynamics that the role art can have in its environment.

Työryhmän jäsenet
Muut työryhmän jäsenet: Ahmed Al-Nawas, Ali Akbar Mehta, Christopher Wessels, Raine Vasquez, Vidha Saumya

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Taiteiija/Muusikko Akuliina Niemi ja työryhmä127.440 €Girl Untitled, 7 days before deluge ja Share the fantasy -teosten työstäminen

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ | 2-vuotinen hanke

Olemme kollektiivi, joka työskentelee horisontaalisesti, taidemuotojen välissä ja yhteistyössä tieteentekijöiden kanssa. Työskentelemme eri tutkijoiden rinnalla, mutta taiteen menetelmien kautta. Tarkastelemme esimerkiksi arkeologin kanssa rauta-¬aikaista vesikalmistoon haudattua muinaisihmistä, geologin kanssa englantilaista unohdettua paleontologia, yhteiskuntatieteilijän kanssa eläinten tuntemattomia reittejä sekä kemistin kanssa hajuaistimme luomaa näkymätöntä arkkitehtuuria. Näin luomme toisenlaisia narratiiveja, jotka kyseenalaistavat vallitsevia valtarakenteita ja ideologioita. Kysymme, miten ajatella toisin, olla toisin, miten kaltaistua menneeseen, toiseen, antaa sille tilaa.

Työssämme tutkimme mikrohistorioita, poimintoja toisista ajoista ja paikoista, jotka kuitenkin aina linkittyvät laajempiin nykypäivän yhteiskunnallisiin kysymyksiin ja rakenteisiin. Meitä kiinnostaa niiden elollisten historia, joka on jätetty kirjoittamatta, joista on jätetty valokuvat ottamatta, joiden puheet on jätetty nauhoittamatta, joille on jäänyt patsaat pystyttämättä.

Apurahakautena työskentelymme keskittyy kolmeen eri tutkimuslähtöiseen projektiin: Girl Untitled, 7 days before deluge ja Share the fantasy. Jokaiselle teokselle on varmistuneet tuotantopaikat ja yhteistyökumppanit. (mm. Galleria Sinne, Kustantamo Maahenki – Musta Taide, Kallio Kunsthalle, Seinäjoen Taidehalli). Osa teoksista on esillä galleriatiloissa ja osa toteutetaan paikkalähtöisesti.

Työskentelemme yhdessä, horisontaalisesti, taidemuotojen välissä ja sitä kautta haastamme vallitsevia uusliberalistisia rakenteita, jotka myyvät meille tietynlaisia narratiiveja voittajista ja häviäjistä. Luomme pitkien prosessien kautta laajoja kokonaisuuksia, jotka kutsuvat katsojan, kokijan, kyseenalaistamaan, rikkomaan, ajattelemaan ja kertomaan toisin näitä vallitsevia hegemonisia narratiiveja.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Akuliina Niemi, Felicia Honkasalo, Sinna Virtanen
Muut työryhmän jäsenet: Felicia Honkasalo, Sinna Virtanen

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Kuvataiteen maisteri Heini Nieminen ja työryhmä (Elin&Keino)26.500 €Zostera Marina, taiteen ja tieteen pilottiprojekti

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ | Ponnistusraha

Pilottiprojektimme tähtää taiteen ja tieteen yhteistyömallin luomiseen, uuden konkreettisen taiteellisen työskentelyn kontekstin rakentamiseen, jonka on tarkoitus jatkua tulevaisuudessa Saaristokeskus Korpoströmissä. Toiminta luo kopioitavan mallin, jota voidaan soveltaa myös muualla. Työskentelymme motiivina on muokata taiteen- ja tieteentekijöiden yhteistyö jatkuvaksi toiminnankehykseksi sekä tämän yhteistyön pohjalta lisätä ympäristötietoisuutta. Projektin osapuolet ovat kuvataiteilijat Nyberg ja Nieminen (Elin&Keino) sekä Åbo Akademin meribiologian dosentti Christoffer Boström. Toiminnan mahdollistavana yhteistyökumppanina toimii Saaristokeskus Korpoström Korppoossa, joka tarjoaa toiminnalle konkreettiset puitteet sekä mahdollisesti jatkaa yhteistyömallin pyörittämistä tulevaisuudessa.

Toimintamallin luodessa kuvataitelijalle työskentelynkontekstin näemme, että työprosessin on luontaista tähdätä näyttelyyn tai vastaavaan julkiseen taiteelliseen lopputulokseen. Nieminen & Nyberg toteuttavat tämän työryhmä Elin&Keinona, jossa pilottiprojektin teeman, Itämeren alueen meriruohoniityt (Zostera marina) ja niiden merkitys muuttuvassa meressä sekä meriruohojen ja meren pohjan ekosysteemien uhat, ja työskentelyn merkittävimmät seikat kiteytyvät. Kokemuksien ja koottujen materiaalien pohjalta rakennetaan kesällä 2017 Saaristokeskus Korpoströmin ulkotiloihin teos sekä näyttely Korpoströmin sisätiloihin syksyllä 2017.

Taiteilijoina uiskentelemme konkreettisestikin tuntemattomille vesille tieteen tekijöiden matkaan. Haasteena on yhteisymmärryksen löytäminen ja molempien toiveiden ja tavoitteiden täyttyminen. Erilaisuus on rikkaus, mutta se voi tuntua kuin puhuisi eri kieltä. Toimintatavat ovat vieraat, mutta yhteistyöhön lähdetään rohkeasti ja avoimin mielin. Pyrimme toteuttamaan korkeatasoista taidetta, joka kykenee välittämään tietoa ja arvoja. Tasapainon löytäminen tieteen ja taiteen välillä on olennaista.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Heini Nieminen, Sandra Nyberg
Muut työryhmän jäsenet: Christoffer Boström

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Doctoral candidate/visual artist Mirko Nikolić and workgroup83.000 €What do earths deeply want? Shared conversations with and about desires of rare earth elements

Academic research and artistic work, or work based on them | 2-year project

The project will create a space for imagining how minerals might feel. It will challenge the prevalent modes of thought by posing question: what do Rare Earth Elements desire or yearn for?

By looking into new and old materialist philosophies, with especial interest in the local pre-modern knowledges, as well as drawing inspiration on recent Earth Law, shared conversations will be organised where to talk and experiment with these ideas in a public form. In particular, the conversations will be situated in close proximity of rare earths. These elements have become of great commercial interest and exploration, but deep down we know little about them.

The shared conversations will take place on sites that have been indicated as potential mineral deposits. They will gather artists, scholars and the general public. As a result of these interactions will be made a site-specific installation, a 'deposit'/archive that will be placed in the proximity of the deposit in a gesture of trying to join in a dialogue with the earth itself.

Not so long ideas earth was seen as lively even in European societies, and some recent sciences rethink matter as agential and dynamic. Through collective engagement, some knowledges can be re-learned and other, perhaps more-than-human, conversations may begin. What is at stake is not only a world-view, but possibilities of imaging natural-cultural justice in and beyond the context of ongoing industrial extraction of earths.

The project proposes that we think about nonhuman bodies away from binary terms. If we stop determining what is 'life' and 'non-life', 'sentience' and lack thereof, and instead take that other bodies may have inner tendencies, desires, yearnings, this would involve a different attention to uniqueness of nonhuman bodies. This is arguably a long cultural process, but arts and humanities are positioned to start these debates that may have larger resonances across the social (and natural) field.

Workgroup members
Monthly grant recipients:nikolić mirko

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

TaM Felix Nybergh ja työryhmä (Nana & Felix)28.320 €WEAST-taideprojektin kehittäminen

Taiteellinen työ / siihen pohjautuva työ | Ponnistusraha

Tässä projektissa haluamme tutkia, miten mielikuvat muista muokkaavat minäkuvaamme niin kansallisella kuin henkilökohtaisella tasolla. Lähtökohtamme on Etelä-Korean (kulttuurinen) maisema, joka on suureksi osaksi kehittynyt nojaten täysin mielikuvitukselliseen ideaan länsimaista. Haluamme tutkia, miten ulkoa tulevat kuvastot – ja tähän käsitteeseen sisällytämme kaiken populaarikulttuurista mainoskuviin aina korkeataiteeseen – sulautuvat osaksi tiettyä kulttuuria siihen pisteeseen, että se koetaan omaksi, alkuperäiseksi.

Tänä päivänä kulttuurisesta appropriaatiosta puhutaan paljon. Vaikka käsite itsessään on varsin neutraali, sillä viitataan yleensä jälkikolonialistiseen länsimaalaiseen käyttäytymiseen, jossa eri kulttuureista omitaan piirteitä ymmärtämättä ja/tai kunnioittamatta niiden alkuperää. Vähemmälle huomiolle jää se, kun tämä ”trendi” toimii toiseen suuntaan eli silloin, kun länsimaista kulttuuria omitaan. Työstäessämme viimeisintä projektiamme – joka ei suinkaan keskittynyt näihin ongelmiin – huomasimme kerta toisensa jälkeen, miten keskeisessä asemassa kulttuurinen appropriaatio on korealaisessa yhteiskunnassa.

Tavoitteenamme on harrastaa meidän omaa kulttuurista appropriaatiota. Sovitamme yhteen eri kulttuureista löytyviä erityspiirteitä etsien niitä pieniä päällekkäisyyksiä, joiden kautta niiden itsestäänselvyys kyseenalaistuu. Yhdistämällä vanhaa ja uutta, lainattua ja perinteistä, haluamme osoittaa, miten hauras yleensä lujana pidetty (kansallinen) identiteetti on.

Projektimme haastaa vakiintuneet käsityksemme omasta kulttuurisesta identiteetistämme. Osoittamalla, kuinka monet kansalliset erityispiirteet ovatkin suoria lainauksia muista kulttuureista, pyrimme näyttämään kuinka hauraalle pohjalle idea kansallisesta identiteetistä on rakennettu. Keskitymme kuviin ja siihen, miten kuvia käytetään tässä prosessissa. Murtamalla halpojen, jokapäiväisten kuvien ja ns. korkeataiteen hierarkian haluamme alleviivata, miten taide itsessään on osa tätä prosessia.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Felix Nybergh, Hwanhee Kim

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Master of Arts Egle Oddo and workgroup (AOS)40.000 €Ark of Seeds

Academic research and artistic work, or work based on them

Ark of Seeds (AOS) is a process-based artwork. Its main actions regard sculptural objects of varying dimension that facilitate collective management of natural resources in the form of an art practice.

Centred on operational realism (the presentation of the functional sphere and its relations in an aesthetic arrangement) AOS includes events, immersive inter-relational art experiences, and designs that enhance bio-diversity in plants and cultural diversity in human population.

In AOS the seeds are presented as the agent of change in trans-cultural relations and in the relation with essential resources and their distribution as commons in public domain.

The artwork is created by careful observation of the emergent ways in which we treat, touch and share seeds and plants in different communities. AOS includes scholar research on bio-diversity and on copyright law, in order to have firsthand sources for its development.

Thus what is presented in AOS is not just the above in a dry conceptual framework: you are eyes, touch and ears inside a narrative structure which posits the guest into the flow taking several roles again and again. This narrative mechanism attracts the idea of a shift from reality into an alternative immersive realism. A world sprouting alternative models and ways of life. Thus the matter is not about belief in the effectiveness of alternatives, but a matter of being run over by them.

AOS produces inventions that interact with humans, non-humans and the inhabitat. By intruding invention in the flow of the functional sphere, AOS challenges the root of what is chosen as functional in urban contexts. Inventions often enlarge the base of social advantage, and attempt to overcome the fallacies of norms.

Non-humans are excluded as authors in copyright law. AOS fictively includes public domain seeds as co-authors of the work, looking at future developments in normative.

Workgroup members
Monthly grant recipients:Egle Oddo, Herkko Aleksi Hietanen, Johanna Fredriksson, Marita Muukkonen, Nastia Eliseeva
Other members: Martti Halonen, Susanna Lehvavirtä, Timo Tuhkanen

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Taiteen Maisteri Hanna Ohtonen ja työryhmä (Nynnyt)56.640 €Nynnyt: Itsenäinen kuratoriaalinen työskentely ja tutkimus What Can Feminism Do? -projektin parissa

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ

Nynnyt on vuodesta 2014 asti toiminut kuraattoriduo, jonka jäsenet ovat Hanna Ohtonen ja Selina Väliheikki. What can feminism do? -projektissa työtämme jäsentää sarja tapahtumia ja näyttelyitä, joiden myötä tarkastelemme ja kokeilemme feministisen toimijuuden mahdollisuuksia suhteessa kuratointiin ja taiteen kenttään yleensä, sekä kartoitamme tasa-arvon tulevaisuuksia laajemmin suomalaisessa yhteiskunnassa. Vuoden 2017 aikana jatkamme vuonna 2015 alkanutta projektia kahdella tapahtumalla, kahdella näyttelyllä ja yhdellä julkaisulla.

Ensimmäinen tapahtuma tehdään yhteistyössä Curated by Monthly -internetjulkaisun kanssa keväällä 2017 ja toinen Third Space -kollektiivin tiloissa Helsingissä syksyllä 2017. Kesällä 2017 otamme kutsuttuina osaa Porin kulttuurisäädön Totuus Suomesta -näyttelyyn Kallio Kunsthallessa Helsingissä. Talvella 2017 toteutamme projektiamme yhteenkokoavan näyttelyn vielä määrittämättömässä paikassa sekä julkaisun, joka ilmestyy kuratoriaalisena interventiona Taide-lehden välissä.

Kuratoriaalisella työskentelyllä tarkoitamme aktiivista toimijuutta, jonka keskiössä on taiteen ja visuaalisen kulttuurin ilmiöiden seuraaminen ja keskusteleva ajatustenvaihto taiteilijoiden, muiden taiteen työläisten sekä yleisöjen kanssa. Kuratoriaalisella tutkimuksella tarkoitamme kuratoinnin ja näyttelytoiminnan käytänteiden kriittistä tarkastelua ja teoretisointia eri tieteenalojen avulla.

What can feminism do? on rohkea avaus, koska se tutkii kriittisesti, valottaa ja pyrkii muokkaamaan taiteen kenttää, itseään ja yhteiskuntaa aktiivisen toiminnan, taiteen ja tutkimuksen keinoin. Se ajattelee, koettelee ja teoretisoi usein pelkäksi näyttelytoiminnaksi mielletyn kuratoinnin käytäntöjä ja toimintamalleja. Kyseenalaistamalla representaation periaatteita tutkimme ja kokeilemme yhdessäolon, vastavuoroisuuden ja tasa-arvon mahdollisuuksia kuratoriaalisessa työskentelyssä.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Hanna Ohtonen, Selina Väliheikki

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Ylioppilas Atte Olsonen ja työryhmä (Mechanit Project)8.700 €Mechanit Projectin Euroopan museokiertue

Taiteellinen työ / siihen pohjautuva työ

Mechanit Project on teollisuusmuseoiden vanhoissa konehalleissa toteutettava tilalähtöinen, poikkitaiteellinen esitys. Teoksessa historiallisten koneiden äänet yhdistyvät improvisoituun livemusiikkiin. Äänet herättävät vanhat tehdaskoneet henkiin yhdessä vahvoja tunnelmia luovan valosuunnittelun kanssa.

Tavoitteenamme on haastaa museoille perinteisesti haasteelliset kohderyhmät, kuten esimerkiksi nuoret aikuiset, tutustumaan teolliseen kulttuuriperintöön ja herättää kysymyksiä vaihtoehtoisista tavoista kokea kulttuuriympäristöjä.

Suunnittelemme kiertuetta yhdessä kolmen eurooppalaisen museon kanssa: LWL Industrimuseum, Dortmund, Slovenian tekninen museo, Ljubljana ja La Fonderie teollisuusmuseo, Brysseli. Tämän lisäksi etsimme kotimaista yhteistyömuseota esityksen toteuttamiseksi Suomessa.

Mechanit Project on rohkea avaus museoiden ja taidekentän poikkitaiteelliseen yhteistyöhön. Teos herättää teollisen tilan ja teollistumisen aikakauden maailmankuvan henkiin ennennäkemättömällä tavalla.

Työryhmän jäsenet
Muut työryhmän jäsenet: Teo Lanerva, Ukko-Pekka Itäpelto

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Openhouse ry 30.000 €Open House Helsinki – Vuorovaikutteisen kaupunkitapahtuman järjestäminen pääkaupunkiseudulla (2017–2018)

Muu kulttuurityö | 2-vuotinen hanke

Vuosittain järjestettävällä kolmipäiväisen Open House Helsinki -tapahtuma avaa ovet kaupunkilaisille ja vierailijoille sinne, minne ei tavallisesti pääse, sekä luo kohtauspaikkoja yleisön ja suunnittelijoiden vuorovaikutukselle. Tapahtumalla tuetaan vuorovaikutusta ja keskustelua rakennetusta ympäristöstä.

Kohde-esittelyt ja ekskursiot toimivat vuoropuhelun innoittajina yleisön, suunnittelijoiden ja rakentajien kesken. Yleisö voi myös itse ehdottaa opastettavia kohteita. Samalla kaupunkiympäristöä ja suunnittelua tehdään tutuksi pintaa syvemmältä. Vuoden 2017 ohjelmisto tulee käsittämään edellisvuosien tapaan uusia ja vanhoja arkkitehtuurikohteita sekä kiinnostavia kaupunki-, kortteli- ja puistotiloja. Tapahtumaan liittyy luentoja, työpajoja, näyttelyitä ja lastentapahtumia. Tilaisuudet ovat kaikille avoimia ja ilmaisia.

Open House Helsinki -tapahtuma on suunnattu kaikille: sekä asukkaille että vierailijoille. Suurin osa kierroksista on suomenkielisiä, mutta niitä järjestetään myös englanniksi. Kaikki kohteet ovat avoimia ja maksuttomia. Osa kohteista on arvontakohteita, jolloin arpaonnella voi päästä tutustumaan kohteisiin, joihin on erityisen vaikeaa päästä.

Toiminnan tavoitteena on ihmisten kiinnostuksen kasvattaminen omaan lähiympäristöön sekä hyvän ympäristön ja suunnittelun arvostuksen kasvattaminen. Yleisö saa mahdollisuuden päästä vuorovaikutukseen suunnittelijoiden kanssa ja mahdollisuuden osallistua ja vaikuttaa ympäristön kehittämiseen.

Open House Helsinki on ollut rohkea avaus vuodesta 2007 lähtien. Ensi vuonna on juhlavuotemme, Open House Helsinki -tapahtuma täyttää 10 vuotta! Tapahtuma on avannut rohkeasti ovet moniin kaupunkilaisille suljettuihin rakennuksiin, laivoihin ja ulkotiloihin ja tätä kautta löytänyt tiensä helsinkiläisten ja kaupungissa vierailevien sydämiin. Tapahtuma on ollut edelläkävijä vuorovaikutteisissa kaupunkitapahtumissa ja jatkaa rohkeilla uusilla avauksilla ja ohjelmaideoilla joka vuosi!
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Osuuskunta Fabriikki 8 / Fabriikki Kustannus 43.600 €Monipuolista käännöskirjallisuutta ja sen lukemista tukeva työ, kokeellisen kerronnan ja naiskirjallisuuden teemavuodet

Taiteellinen työ / siihen pohjautuva työ | 2-vuotinen hanke

Monipuolinen käännöskirjallisuus on monipuolisen kotimaisen kirjallisuuden elinehto, ja vieraiksi jääneiden kulttuuri- ja kielialueiden esittely yhteiskunnallisesti tärkeää työtä.

Vuonna 2017 Fabriikki Kustannus julkaisee kokeelliselle kerronnalle nojaavia teoksia ja vuonna 2018 osallistuu kansainväliseen naiskirjallisuuden teemavuoteen.

Yhteinen nimittäjä tekee teosten välisen vuorovaikutuksen näkyväksi, ja lukija voi teeman kautta syventyä yhden yhteisen kehyksen sisällä versoviin erilaisiin näkökulmiin. Julkaisuteemojen lisäksi käännöskirjallisuuden lukemista tuetaan teosten viitekehystä avaavilla temaattisilla kirjalistoilla, ennakkotilausmallia vahvistamalla sekä kirjallisuus- ja kulttuuritapahtumiin jalkautumalla.

Yllättävät uudet kirjalöydöt tukevat laaja-alaista lukemista. Kirjojen loppuun lisättävä kirjalista tarjoaa teokselle kontekstia ja kannustaa tutustumaan vanhempaankin kirjallisuuteen. Näin pyrimme venyttämään kirjojen usein lyhyeksi jäävää elinkaarta. Lista toteutetaan yhteistyössä kääntäjien ja kirjallisuudenopiskelijoiden kanssa.

Ennakkotilaajamalli on uutta Suomessa. Helppo hankintamalli yhdistettynä monipuoliseen sisältöön on marginaalisempaa kirjallisuutta etsiville kotimainen vaihtoehto monikansallisille verkkokaupoille. Ennakkotilausmalli kiinnostaa myös ulkosuomalaisia, jotka kirjallisuuden heikon saatavuuden vuoksi usein etääntyvät äidinkielestään.

Kustantamo on myös aktiivisesti läsnä kulttuuri- ja kirjallisuustapahtumissa.

Osuuskuntakustantamo suomentaa marginaalisempaa, palkittua kirjallisuutta keskellä kirja-alan kriisiä. Vastavirta on välttämättömyys: käännöskirjallisuuden valikoiman kaventuessa kotimainen kirjallisuus erkaantuu muusta maailmasta. Teemavuosihankkeemme esittelee Suomessa vähälle huomiolle jääviä maailmankirjallisuuden marginaalin virtauksia sekä klassikoita vuosikymmenten takaa ja avaa suomenkielisille lukijoille eri kielialueiden ja kulttuurien ilmiöitä ja mentaliteettien rakennuspalikoita.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Osuuskunta Myötävoima 45.000 €Elävä kieli – sarjakuvia suomalais-ugrilaisilla kielillä

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ | Hankkeen teemat liittyvät Kieliohjelmaan | Hankkeen teemat liittyvät Suomen muuttuvat naapuruudet -ohjelmaan

Osuuskunta Myötävoima järjestää sarjakuvatyöpajoja suomalais-ugrilaisille vähemmistökieliryhmille Suomessa ja Venäjällä vuoden 2017 aikana. Työpajat järjestetään yhdessä paikallisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Hankkeen tarkoituksena on edistää uhanalaisten kielten käyttöä arkisissa ja nykyaikaisissa yhteyksissä, antaa kielille näkyvyyttä, tukea kielten elinvoimaisuutta sekä luoda verkostoja eri kieliryhmien välille. Sarjakuvilla pyritään myös valottamaan vähemmistökielten tilannetta venäjän- ja suomenkielisille lukijoille.

Työpajoissa opetetaan sarjakuvan piirtämistä ja käsikirjoittamista sekä sarjakuvan käyttöä tiedonvälitys- ja opetusvälineenä. Työpajoissa syntyneistä sarjakuvista kootaan näyttelyitä, pienlehtiä sekä yksi yhteinen laajempimittainen julkaisu, jossa on mukana sarjakuvien lisäksi osallistujien kirjoittamia lyhyitä artikkeleita omien kieltensä tilanteesta.

Järjestämme työpajoja Venäjällä Karjalassa ja Tverin Karjalassa, Udmurtiassa, Komissa, Mordvassa, Marissa, Permissä, Hanti-Mansiassa sekä Suomessa Saamenmaassa ja Pohjois-Karjalassa.

Hankkeen käytännön toteutuksesta vastaavat osuuskuntamme jäsenet sarjakuvataiteilija Sanna Hukkanen ja yhteisöpedagogi Katri Silvonen sekä yhteistyökoordinaattorimme ja tulkkimme Anna Voronkova Venäjällä. Hukkasella ja Voronkovalla on kokemusta sarjakuvatyöpajojen järjestämisestä karjalan- ja udmurtinkielisille ryhmille.

Kulttuuriyhteistyö Suomen ja Venäjän välillä on hämmästyttävän vähäistä. Epävarmasta poliittisesta ilmapiiristä huolimatta – tai juuri sen takia – kulttuuriyhteistyö ja ruohonjuuritason yhteyksien luominen ja ylläpito ovat mielestämme erittäin tärkeätä toimintaa. Venäjällä sarjakuva on lastenkengissä, ja siksi se onkin hyvä tapa erottua joukosta positiivisesti.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Kuvataiteen maisteri Sari Palosaari 56.640 €Kivi, huone ja muita tekijöitä

Taiteellinen työ / siihen pohjautuva työ | 3-vuotinen hanke

Apurahakautena suunnittelen ja työstän uutta teoskokonaisuutta, jonka teokset kiinnittyvät käsitteisiin `lavaste´, siinä mielessä kuin koko näyttelytilaa voi pitää taideteosten esittämisen lavasteena ja merkitysten tuottamisen kehyksenä, ja `veistos´, siinä mielessä kuin se usein nähdään stabiilina ja katseen alaisena objektina. Kokonaisuus koostuu kolmesta osasta, jotka ovat suhteessa toisiinsa, tilaan ja katsojiin. Rakennan tilanjatkeita, jotka yhdistyvät saumattomasti näyttelytilan arkkitehtuuriin. Syntyneeseen tilanteeseen tuon ihmisen, joka asettuu osaksi alkuperäisten ja uusien rakenteiden synnyttämiä paikkoja tai toimintaa. Lisäksi installoin kiviä, jotka halkeavat itsekseen näyttelyn aikana.

Näyttely virittyy elottoman ja elollisen, passiivisuuden ja aktiivisuuden teemoihin. Itsekseen halkeava kivi muuttuu elottomasta objektista aktiiviseksi tekijäksi tilassa. Parvekkeella liikkumatta istuvasta ihmisestä tulee veistos. Arkkitehtoniset rakenteet eivät ole tilassa katsojaa varten vaan myös katsojan rinnalla, merkityksiä, suhteita ja toimintoja tuottavana rakenteena itsessään.

Teosten lavastetussa mutta todellisessa maailmassa eri tekijät elävät rinnakkain ja sisäkkäin, toisiin kytkeytyneinä, toistensa avulla, apuna, liikuttamina, ohjattavina, jatkeina. Teoksilla pyrin liikauttamaan taiteen vastaanottamiseen liittyviä subjekti/objekti rooleja, mutta myös yleisesti tarkastelemaan subjekti-objektisuhteiden vastavuoroisuutta.

Ehdotan teoksillani uudenlaista herkkyyttä ympäristöä kohtaan, jossa ihmiskeskeisyys vaihtuu materiaalista todellisuutta huomioivaksi rinnallaeloksi. Kun kohtaamme jotakin itsemme ulkopuolelta, oli se sitten toinen ihminen, rakennus tai kivi, käsittelemme toiseutta. En pelkää Mikä tuo on? -kysymystä vaan otan sen lähtökohtana. Siihen liittyvät jatkokysymykset, miten siihen pitäisi suhtautua tai olla suhteessa, avautuvat kohti toimijuuden havaitsemista ympäristön objekteissa ja rakenteissa.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Medianomi (AMK), VTK Heli Pekkonen ja työryhmä23.660 €Dokumenttielokuva kurdinaisista taistelussa oikeudenmukaisemman maailman puolesta

Taiteellinen työ / siihen pohjautuva työ


Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Heli Pekkonen, Zara Järvinen

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Muotoilija, hienopuuseppä Tuulia Penttilä 13.000 €Lintukoto ja Omakoto -työpajat: kotoutettavat kotouttajina

Taiteellinen työ / siihen pohjautuva työ | Hankkeen teemat liittyvät Suomen muuttuvat naapuruudet -ohjelmaan

Tuotan kaksi monikulttuurista KOTO-työpajakokonaisuutta, joiden kohderyhmänä ovat turvapaikanhakijat, ryhmäkoteihin sijoitetut lapset sekä paikalliset toimijat lapsista ikäihmisiin. Työpajat toteutetaan Fiskarsissa yhteistyössä eri taiteen alan ammattilaisten kanssa. Työpajojen tarkoituksena on kääntää kotoutettavat kotouttajiksi ja avata uusia näkökulmia kohtaamisten kautta. KOTO-työpajojen pohjalta jatkan osallistavan yleisötyön kehittämistä tuleville vuosille marginaaliryhmien tavoittamisen lähtökohdista.

Keväällä 2017 toteutettavalla Lintukoto työpajalla suunnitellaan ja valmistetaan koteja maahanmuuttajalinnuille. Osallistujia kannustetaan rohkeisiin tulkintoihin Lintukodosta kuvallisen inspiraatiomateriaalin avulla. Työpajat tarjoavat luovan ympäristön ihmisten ja kulttuurien vuoropuhelulle ilman yhteistä kieltä. Työpajan yhteydessä järjestetään myös linturetki lähiluontoon yhdessä Raaseporin lintuseura Lullulan kanssa, jossa tutustutaan maahanmuuttajalinnustoomme.

Syksyllä 2017 tuotan Omakoto-työpajan, joka pureutuu oman tilan merkitykseen ja itselle tärkeiden asioiden pohtimiseen rajatun tilan kautta. Työpajassa sisustetaan 1:10 pienoismalli omasta tilasta, joka on 12 neliön kokoinen huone. Oman tilan puute vastaanottokeskuksissa on monelle turvapaikanhakijalle ahdistava kokemus. Oman tilan merkitys avautuu monelle vasta, kun joutuu luopumaan kodista. Yhden huoneen kautta avautuu ikkuna niin kulttuurisiin vaikutteisiin, kuin yksilön omaan maailmaan.

Lintukoto ja Omakoto-työpajoilla tehdään kotoutettavista kotouttajia ja kysytään, mitä voimme ammentaa eri kulttuurien lähestymistavoista ja kohtaamisista. Yhteisen kielen puute voi tarjota jopa paremmat kommunikoinnin välineet luovassa ympäristössä, konkreettisten töiden kautta. Pakolaisille työpajat tarjoavat uuden tavan käsitellä kodin merkitystä eri taiteen alojen kautta.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Medianomi Heidi Piiroinen ja työryhmä16.000 €Dokumenttielokuva Jakomäestä

Taiteellinen työ / siihen pohjautuva työ

Dokumenttielokuva käsittelee ihmisyyttä, vanhenemista, kotia ja paikallisen ja globaalin välistä suhdetta. Se kertoo aikansa palvelleesta Jakomäentie 6:n lähiötalosta, jonka asukkaat valmistautuvat muuttoon. Lähes puoli vuosisataa palvellut lähiötalo oli tullut tiensä loppuun: Helsingin kaupungin mittaluokassa pieni muutos rakennetussa ympäristössä on suuri muutos asukkaille.

Vaikka lähtökohta on paikallinen, yksi filmin teemoista on kansainvälisyys. Jakomäki ei olekaan suljettu yhteisö, vaan sen asukkailla on suhteita ympäri maailmaa Tsetseniasta Thaimaahan, myös Kaliforniaan.

Henkilöidensä kautta elokuva käsittelee myös luokkakysymystä ja lähiömyyttejä.

Tarina rakentuu ristiriitaisen hahmon Hipin ympärille. Hän on reissannut ympäri maailmaa ja elänyt tapahtumarikkaan elämän, jota muistelee elokuvassa. “Olen matkustanut ympäri maailmaa. Aina rakastanut yhtä vain. Itseäni.” Hipin kautta toivon katsoja löytävän ajatuksen: Kaikkia meitä elämä heittelee miten sattuu, toiset löytävät etsimänsä, toiset eivät koskaan pääse rauhattomuuttaan pakoon. “Ei tää elämä mikään pizza ole. En mä tätä tilannu.” Ihminen on aina matkalla jonnekin, ja suurin osa meistä paossa jotakin.

Tarina kertoo poikkeuksellisella tavalla Helsingistä, ystävyydestä ja yhteisöstä sekä inhimillisestä tarpeesta tulla nähdyksi ja kuulluksi. Se tuottaa ainutlaatuista paikallishistoriaa ja antaa äänen toimijoille, joita harvoin laajemmassa julkisuudessa kuullaan.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Heidi Piiroinen, Kalle Sipilä, Veli Laamanen
Muut työryhmän jäsenet: Anna-Sofia Berner

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Piknik Frequency ry / Pikseliähky 12.000 €Poikkitaiteellisen ja -tieteellisen kollektiivisen kuratointiprosessin kehittäminen Pikseliähkyn ohjelman puitteissa

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ

Pikseliähkyn ohjelma on viime vuosina usein koottu kollektiivisten kuratointiprosessien kautta. Kuraattoreina ovat toimineet yhdistyksen ja asiantuntijapaneelimme jäsenet. Pikseliähkyn poikkitaiteelliset tekijät ovat aina olleet mukana aktiivisessa keskustelussa siitä, mitä projekteja organisaatio tuottaa ja tukee. Haluamme nyt syventää dialogia taitelijoiden, tutkijoiden ja kuraattoreiden välillä sekä jatkokehittää jo valmiiksi taiteen kentälle erityistä kuratointimetodia.

Haluamme ennen kaikkea kutsua taiteilijat, designerit, aktivistit, tutkijat ja kuraattorit mukaan poikkitaiteelliseen ja -tieteelliseen prosessiin, jonka kohteena on Camp Breakdown Break down Pikseliähkyn ohjelmistossa. Pyrimme moniäänisyyteen ja tarjoamaan inhimillisen perspektiivin teknologiaan; ammennamme nimenomaan teknologian kriittisestä ja leikkisästä väärinkäytöstä. Haluamme luoda empaattisen tavan suhtautua ja reagoida jatkuvaan muutokseen, joka on erityisesti läsnä digitaalisiin medioihin perustuvassa taiteen kentässä.

Kaksivuotisen projektin toisessa osassa (2017) keskitymme tuotannollisesti pienempään projektiin, joka mahdollistaa laajemman metodiikan tutkimuksen ja analyysin. Tutkimme edelleen kollektiivista kuratointiprosessia, joka hyödyntää erityisesti tieteen ja taiteen tietämyksen yhdistämistä.

Elämme maailmassa, jossa taiteella on yhä kasvava rooli ihmisyyden määrittelyssä niin, että voimme mahdollistaa tasapainoisen ja kestävän elämäntavan. Tieteellisiin faktoihin voi perustaa paljon, mutta tosiasiat eivät yksinään luo muutosta. Kokemuksellisuus, se, että ihminen voi kokea muutoksen itsessään, sen sijaan luo suurempia muutoksia kulttuurissamme. Uskomme rohkeaan avaukseen, joka on pitkäjännitteinen matka – se perustuu uuden kertomuksen määrittelyyn siitä, mitä ja keitä me olemme.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Petri Ruikka

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Pohjoinen liike ry 90.000 €Valtteri Raekallion fyysinen mielenteatteri (vuosille 2017–2019)

Taiteellinen työ / siihen pohjautuva työ | 3-vuotinen hanke

Hankkeen tavoite on luoda korkeatasoisia paikkasidonnaisia ja monitaiteellisia esityksiä. Hankkeen aikana järjestämme myös keskusteluja ja työpajoja, joissa avataan yleisölle työryhmän taiteellisia prosesseja teosten takana. Lisäksi suuntaamme taiteen ammattilaisille luento- ja seminaarisarjan, joissa käsitellään työryhmän oppimaa tietoa ja käytäntöjä paikkasidonnaisten esitysten taiteellisista- ja tuotannollisista prosesseista. Vuona 2020 julkaistaan Fyysinen mielenteatteri -kirja, joka vetää yhteen ja tiivistää kirjalliseen muotoon Valtteri Raekallion ja hänen työryhmän taiteellista ajattelua sekä yhteistyötä kirjailijoiden Laura Lindstedt, Jaakko Yli-Juonikas ja Eino Santanen kanssa.

Työryhmämme on luonut neljä paikkasidonnaista ja immersiivistä, monen taiteenalan rajapinnalla toimivaa teosta: Mihin valo katoaa? (2013), Edustaja (2014), Novelleja unohdetuista huoneista (2015) ja Neuromaani (2016). Haluamme nyt pystyä sitoutumaan pitkäjänteisempään työskentelyyn sekä mahdollistaa pitempiaikaiset ja syvällisemmät yhteistyöprosessit eri taiteentekijöiden välillä.

Valtteri Raekallio ja Pohjoinen liike ry ovat neljän viime vuoden aikana luoneet neljä erityislaatuista ja merkittävää immersiivistä teoskokonaisuutta. Teokset: Mihin valo katoaa? (2013), Edustaja (2014), Novelleja unohdetuista huoneista (2015) ja Neuromaani (2016) ovat toimineet nykytanssin ja -teatterin, kirjallisuuden sekä kuvataiteiden rajapinnoilla.

Hankkeen tarkoitus on mahdollistaa pitkäjänteinen taiteellinen yhteistyö ja luoda puitteet uusille monitaiteellisille teoskokonaisuuksille.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Pohjoinen valokuvakeskus ry 15.500 €Life on The Move – elämä liikkeessä: muuttoliikettä ja liikkuvuutta käsittelevä pohjoismainen nykytaidenäyttely sekä taiteen ja tieteen välinen keskustelusarja

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ

Life on The Move – elämä liikkeessä -tapahtuman taustalla on ajankohtainen keskustelu maahanmuutosta ja turvapaikanhakijoista sekä siihen liittyvistä yhteiskunnallisista ja sosiaalisista kysymyksistä. Tapahtuma tarkastelee teemaa migration-käsitteen kautta. ’Migration’ merkitsee muuttoa, vaellusta, migraatiota ja muuttoliikettä eikä se rajoitu pelkästään ihmisiin, sillä myös kasvit ja eläimet muuttavat paikasta toiseen.

Tapahtumasarja toteutetaan yhteistyössä Art Transit North -verkoston kanssa. Näyttelyt, keskustelutilaisuudet ja muut sisällöt ovat erillisiä tapahtumia, joista kukin yhteistyökumppani vastaa itsenäisesti. Tapahtumat ovat esillä Norjassa Nordnorsk kunstnersenterissä ja Pikene på Broenissa, Ruotsissa Havremagasinetissa, Venäjällä Archangel International Cultural Centressä ja Suomessa Pohjoisessa valokuvakeskuksessa 2017–2018.

Tapahtumien rungon muodostavat Kristin Tårnesin, Antti Tenetzin, Jet Pascuan, Nadia Degtyarevan ja Nick Degtyarevin, Knutte Westerin ja Pilar de Burgosin ja kutsutaiteilijoiden taideteokset, joissa liikkuvuuden teemaa käsitellään eri näkökulmista. Oulussa kokonaisuuden yhteyteen rakennetaan yleisötapahtumien ja keskustelutilaisuuksien sarja, jossa liikkumista ja muuttoliikettä käsitellään taiteen ja tieteen vuoropuheluna. Puhujiksi kutsutaan taiteilijat sekä tutkijoita Luonnontieteellisestä keskusmuseosta, Oulun yliopistosta, Arktisesta keskuksesta, Subzero – Thematic Network on Communication Arctic Research -verkostostosta.

Life on The Move – elämä liikkeessä -pohjoismainen nykytaidenäyttely 4.3.– 23.4.2017 sekä keskustelusarja antavat ajankohtaiselle turvapaikanhakija- ja pakolaiskysymykselle uudenlaiset kasvot. Näyttely ja keskustelusarja nostavat esille muuttoliikkeen diversiteetin ja liikkumisen luonnollisena osana elämää, ei pelkästään pakolaisuuteen kytkeytyvänä kysymyksenä. Liikkuminen ja muuttaminen paikasta toiseen on elämän edellytys sekä ihmisille, eläimille ja kasveille.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Musiikin maisteri Kimmo Pohjonen 64.800 €Taiteellinen työskentely vuosina 2017–2018

Taiteellinen työ / siihen pohjautuva työ | 2-vuotinen hanke

Taiteellisen työni pääkohtia tulevina vuosina ovat:
1) Sävellän 70 minuutin Ultra Organ -teoksen kirkkouruille, harmonikalle ja elektroniikalle. Sävellysprosessin lisäksi aikaa vievä työ on urkuharmonikan luominen. Ohjelmoin Saksassa ja Suomessa äänittämiäni satoja urkusampleja omaan harmonikkaani tietokoneen avulla, jolloin voin soittaa useita erilaisia kirkkouruista tehtyjä äänikertoja harmonikallani.

2) Ultra Organ -teos saa jatkoa kuoroteoksella. Säveltäessäni parhaillaan teosta kirkkourulle ja harmonikalle olen alkanut kuulla teoksessa voimakasta naiskuorolaulua. Sävellän teokseen toisen osan Sibelius-Akatemian kansanmusiikkiosaston naiskansanlaulajista muodostuvalle kuorolle.

3) Teemme mediataiteilija Marita Liulian kanssa Suomen juhlavuoteen teoksen, joka kunnioittaa vahvoja suomalaisia naisia. Sävellän Liulian videoteokseen musiikin, jonka soitamme yhdessä tyttärieni Inka ja Saana Pohjosen kanssa.

4) Toteutamme tanssitaiteilija Tero Saarisen kanssa pitkäaikaisen suunnitelmamme yhteisteoksesta. Vuonna 2018 ensi-iltansa saavan teoksen visualisoinnista vastaa Mikki Kunttu.

5) Kansainvälinen iso projektini on Kimmo Pohjonen, Jeffrey Ziegler ja Tanya Tagaq trio. Aloitin yhteistyön vuonna 2014 entisen Kronos-kvartetin sellistin, Jeffrey Zieglerin kanssa. Tulevana vuonna laajennamme duomme trioksi ottamalla mukaan kanadalaisen ottamalla mukaan kanadalaisen inuitti laulajan, Tanya Tagaq.

6) Mallinnan harmonikalle luomani äänikirjaston muiden soittajien käyttöön.

Uuden musiikin säveltäminen ja harmonikan elektronisen äänimaailman luominen on keskeisin osa päivittäistä työtäni. Kansainvälisen uran jatkuvuus vaati vuosittaista uusiutumista eli uusia teoksia ja projekteja. Päätavoitteeni on ollut löytää harmonikkaan, säveltämiseen ja konsertteihin näkökulmaa, jota ei ole ennen tehty. Ultra Organ -teos on mittavin työni viimeisen 15 vuoden sisällä. Luon teosta varten uuden soittimen, urkuharmonikan, jolla voi soittaa urkujen äänikertoja harmonikalla.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Taiteen maisteri ja diplomi-insinööri Eeva-Liisa Puhakka 28.320 €Taiteen keinoilla tehtävä tutkimus kartanolaisuudesta, Alma Kartanosta, lapsisaarnaajista ja kaikella tasolla ihmisten manipuloinnista. Mediainstallaatio

Taiteellinen työ / siihen pohjautuva työ

Haluan tutkia kotikylässänikin vaikuttaneen uskonlahkon, kartanolaisuuden, lapsisaarnaajia ja ihmisten manipulointia. Taiteen keinoilla tehtävä tutkimukseni kartanolaisuudesta, Alma Kartanosta, lapsisaarnaajista ja kaikella tasolla ihmisten manipuloinnista, sijoittuu ilmaisultaan dokumentaation, historiantutkimuksen ja kuvataiteen välimaastoon. Se on osittain oikeisiin kokemuksiin ja tietoon perustuvaa tutkimusta, mutta toisaalta vain muistiin, perustuvaa, jonka luotettavuutta kukaan ei pysty todistamaan.

Pyrin tutkimukseni ja sitä esittävän teoksien avulla löytämään vastauksia seuraaviin kysymyksiin: Miksi vanhemmat voivat antaa lapsensa pois? Mikä saa ihmisen luottamaan toiseen niin täysin? Miten manipulointi tapahtuu, millä menetelmillä ja keinoilla?

Lapsisaarnaajien kukoistusaika oli 1920–30-luvut, mutta heitä on vielä paljon nykypäivän Yhdysvalloissa, mutta myös Brasiliassa. Brasiliassa sanotaan olevan tuhansia evankelistoja ja parantajia, jotka ovat iältään 5–18 vuotiaita. Indonesiassa on ristiriitaista keskustelua aiheuttanut TV-sarja, jossa nuoret islamilaiset saarnaajat kilpailevat keskenään. Kartanolaisuudessa lapsisaarnaajat olivat väkivallalla uhkaillen opetettu kiertäviksi saarnaajiksi, heistä nuorimmat olivat vain 4-vuotiaita.

Haluan haastaa myös syvälle suomalaisiin juurtuneeseen käsityksen, että me olemme hyviä ja paha tulee aina ulkopuolelta sekä sen, että pahuus olisi jotenkin sukupuolittunutta tai ihonväriin liittyvää.

Rohkean avauksen projektistani tekee sen aihe; uskonto, lapsisaarnaajat, ihmisten manipulaatio ja lasten oikeudet sekä että se kyseenalaistaa suomalaisiin juurtuneen käsityksen, että me suomalaiset olemme aina hyviä ja pahuus tulee aina ulkopäin.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Q-teatteri ry / Baltic Circle -festivaali 90.000 €Vaikuttamisen festivaali 2017–2018

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ | 2-vuotinen hanke

Vaikuttamisen festivaali 2016–2018 on kolmivuotinen hanke, jossa Baltic Circle -festivaali tuottaa ja tutkii taiteen keinoja luoda vaikuttavuuden tiloja. Hankkeessa tarkastellaan eri vaikuttamisen ja vaikuttavuuden tasoja julkisesta mielipiteestä henkilökohtaiseen taidekokemukseen. Huomio on sekä rohkeiden ja yhteiskunnallisesti ajankohtaisten teosten tuotannoissa että niihin liittyvissä prosesseissa festivaaliorganisaatiossa. Vuosittain ohjelmistossa nähdään hankkeeseen liittyvä tilausteos/-teoksia sekä vuosittaiseen teemaan nivoutuva diskursiivinen tapahtuma.

Hankkeessa tehdään laadullista vaikuttavuustutkimusta yhteistyössä Cuporen ja Taideyliopiston ArtsEqual-tutkimushankkeen kanssa. Tutkimusprojekti kulkee läpi kolmivuotisen hankkeen ja päättyy lopputapahtumaan ja julkaisuun.

Suomen itsenäisyyden juhlavuotena 2017 Baltic Circle -festivaalilla nähdään alkuperäiskansojen oikeuksiin keskittyvä kokonaisuus, joka muodostuu tilausteoksesta, konsertista, näyttelystä ja seminaarista.

Vuonna 2018 hankkeen ohjelmiston teemana on elinvoima. Festivaalilla nähdään tilausteos, jonka tekee kansainvälinen teatteriryhmä yhteistyössä paikallisten iäkkäiden aikuisten kanssa, sekä prosessi, jossa kolme taiteilijaa etsii ja jakaa elinvoimaa.

Olemme kutsuneet hankkeeseen rohkeita taiteilijoita, jotka eivät pelkää käsitellä vaiettuja asioita kuten suomalaista kolonialismia ja ikäihmisten seksuaalisuutta. Koko kolmivuotinen tutkimusprosessi, jossa etsitään laadullisia mittareita vaikuttavuudelle taiteen omilla ehdoilla yhteistyössä tutkijoiden kanssa, on rohkea ja tärkeä aloite ilmastossa, jossa taidetta yritetään mitata lähinnä taloudellisin ja muin kvantitatiivisin mittarein.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Darren O'Donnel, Eva Verity, Konstantin Bock, Maryan Abdulkarim, MM MM, NN NN, Pauliina Feodoroff, Pekka Kantonen, PP PP, RR RR

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Tanssitaiteen maisteri/koreografi Kati Raatikainen 28.320 €Taiteellinen työskentely ja oman koreografisen praktiikan tutkiminen

Taiteellinen työ / siihen pohjautuva työ

Taiteellisessa työssäni keskityn henkilökohtaisten kokemusten esiin tuomiseen, ihmiseläinten keskinäisen ja lajit ylittävän toiminnan tarkasteluun sosiaalisen koreografian alueella sekä ei-inhimillisten asioiden ja verkostojen, uudenlaisten kollektiivien kanssa työskentelyyn esityksen muodossa. Minulle koreografia on tilan, ajan ja niiden sisältämien ruumiiden ja asioiden työstämistä, paljastamista tai kysymistä. Taiteilijana pyrin lisäämään tietoisuutta ja keskustelua ihmisen suhteesta muuhun olevaan. Esitysteni, kirjoitusteni ja työpajojeni kautta toivon voivani konkreettisesti vaikuttaa ihmisen kokemukseen oman kehollisuutensa ei-inhimillisestä luonteesta, joka asettaa hänet suhteeseen ja yhteyteen kaiken kanssa.

Apurahakauden aikana osallistun erilaisiin kollektiivisesti ja soolona toteutettaviin esitysprojekteihin: koko elämämme jatkuvaan Selfies-esitysprojektiin (2013–), Ei-inhimillinen saareke -projektiin (2016–2017, Todellisuuden tutkimuskeskus), Acts of care -esityksen tekemiseen (2017), Cheap -sooloteoksen valmistamiseen (2017) sekä rahoituksesta riippuen Metsän kans(s)a -projektiin (2017–2018) sekä vierailen Elina Hauta-ahon Newsflash-soolossa koreografina. Kirjoitan myös esityskokemuksistani Enemmän kuin esitys -blogiin (2015–) ja järjestän havaintotyöpajan. Työskentelen Työyhteisö Virgiiniassa Helsingissä. Sen lisäksi järjestän kiertuetta ja toivottavasti keikkailen 2016 valmistuneella Yhteis(ty)ö-esityksellä.

Työskentelen eri taidemuotojen, eri olioiden ja ihmisten väleissä. En ole kiinnostunut olemaan taiteiljatuote aikamme yhteiskunnassa, vaan etsin toisia tapoja olla. Teen eeettisesti kestävää ja ruumiin poliittisesti tiedostavaa, muutosvoimaista taidetta ja todellisuuden tutkimusta. Pyrin kulkemaan rehellisesti kohti omaa ääntäni ja antamaan äänen niille, joilla sitä ei yhteiskunnassamme ole. En pyri spektaakkeliin vaan kohtaamiseen, rohkeasti hitaaseen syvään muutokseen.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FT, kirjailija Tiina Raevaara 8.100 €Ikuisen elämän ensyklopedia -tietokirjan kirjoittaminen

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ

Tarkoituksenani on kirjoittaa tietokirja ihmiskunnan erilaisista tavoista taistella elämän rajallisuutta vastaan. Kirjan työnimi on Ikuisen elämän ensyklopedia.

Kautta historian ihmisen on ollut vaikea hyväksyä kuolemaa. Keinoja välttyä kuolemiselta kehitellään niin genetiikan, lääketieteen, neurologiankin kuin tietotekniikankin saroilla.

Tiede ja teknologia kehittyvät niin nopeasti, ettei esimerkiksi lainsäädäntö pysy perässä. Sen sijaan taide on hahmottelukyvyssään usein tiedettä edellä. Ikuisen elämän ensyklopediassa tieteen ja taiteen oivalluksia peilataan toisiinsa. Minua kiinnostaa, millä tavoin tiede ja taide ruokkivat toisiaan ja jakavat yhteisiä utopioita.

Kirjaan sisältyy paljon esimerkkejä siitä, kuinka taiteilijan hahmottelema utopia on myöhemmin noussut aidoksi tutkimusaiheeksi. Jännityskirjailija Edgar Rice Burroughsin romaani Marsin nero (1928) kertoi tiedemiehestä, joka kykeni siirtämään ihmisen aivot ja siten ihmisen minuuden toisen ihmisen kehoon. Ideana tämä ei juurikaan eroa siitä, että nykytutkijat ovat kokeilleet hiiren ja apinan pään siirtämistä kehosta toiseen, ja että italialainen kirurgi on ilmoittanut tekevänsä ensimmäisen vastaavan operaation ihmisellä parin vuoden kuluessa.

Halunani on kirjoittaa tietokirja, jossa lukukokemus on innostava ja imevä, vaikka samaan aikaan kirjan sisältö pyrkii olemaan ensiluokkaista yleistajuista tiedettä ja uskottavaa asiaproosaa.

Ikuisen elämän ensyklopedia on tietokirja, joka kokoaa tieteen edistysaskeleita ja taiteen utopioita yhteisestä aiheesta: kuoleman voittamisesta. Taide on tärkeä peili tilanteessa, jossa tiede kehittyy niin nopeasti, ettei yhteiskunnallinen keskustelu pysy perässä. Ylipäätään tieteen ja taiteen vuorovaikutus pääsee turhan vähän esille nykymaailmassa, jossa tiedettä painostetaan tehokkuuteen. Tietokirjan toteutuksessa minua kiehtoo yleistajuisen tieteen yhdistäminen kaunokirjalliseen ilmaisuun.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Visual artist, Master of art and research Sepideh Rahaa (Sadatizarrini) 35.320 €A Dream That Came True – Investigating impacts of migration, culture and society in shaping Middle-Eastern women's identity in Finland after 10 years

Artistic work or work based on it | The project''s themes are related to The changing neighbourness of Finland programme

I will produce a multichannel video work titled A Dream That Came True? Part III & IV and a photography series. The photographs will be part of exhibition Estonia/Finland 100 years at Virka Galleria curated by Veikko Halmetoja (autumn 2017). Video works will be exhibited at Galleria Espoonsilta and Taidekeskus Mältinranta (autumn 2017).

Being a Middle Eastern woman myself, migrated to Finland five years ago understanding our sociocultural and traditional ways of living, I have done several projects based on my own experience. Investigating how in society and geopolitical spaces, where concept of "Other" exists, it directly influences everyday life of people, so that one’s racial, cultural and national differences influence her experiences. My aim is to tackle the existing stereotype models based on culture, gender and nationality and to create a dialogue in Finnish society by means of art. The result is not a linear approach to the context.

This two-year long project (2016–2017) focuses on the reality of life of female individuals from Middle-East who have migrated to Finland over a decade ago. It focuses on their dream of life and continues with their migration experience after ten years living in Finland. It goes forward with the concept of identity and culture. While adapting to the new society they share their feelings, experience and memories from the past and present, having hope for a better life and cultural exchange in Finland.

This project by bringing up invisible part of reality concerning life of Middle-Eastern women in Finland, intends to tackle wrong stereotypes and perceptions based on gender, culture and race which leads to undermine minorities in Finnish society or other societies.

By means of art and creating a dialogue between people in the society I explore the possibilities of going beyond the boundaries which are caused by one's own culture or sociopolitical structure of the place she lives/lived.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Taiteen maisteri Päivi Raivio ja työryhmä (RaivioBumann)27.240 €Kolmas tila – RaivioBumann-kollektiivin taiteellisen työskentelyn ja tekijäidentiteetin kehittämisen projekti

Taiteellinen työ / siihen pohjautuva työ

Ponnistamme taiteen eri muodoista ja toimimme lokeroiden ulkopuolella laajasti eri toimijoiden kanssa. Aiemmat taiteelliset teoksemme ovat toimineet työmahdollisuuksia avaavina referensseinä ja niistä on kimmonnut useita toimeksiantoja taiteen kentän ulkopuolelta. Olemme näin päässeet viemään taiteen eri ilmenemismuotoja osaksi julkista tilaa yleisönämme kokonaisia kaupunginosia. Teoksissa on ollut vahvasti osallisuus mukana. Toimeksiannoissa kuitenkin taiteellisen työskentelyn osuus jää pieneksi. Vapaa taiteellinen työskentely on aina se voima, johon toimeksiantoja poikineet teokset ovat nojanneet.

Viemällä tilateokset paikkoihin, joissa monitaiteellisia teoksia ei ole totuttu näkemään, haluamme edistää taiteen ja julkisen tilan demokratisoimista ja taiteen saavutettavuutta. Taiteella on kokemuksemme mukaan myös rooli kulttuurisen syrjäytymisen ehkäisyssä.

Haluamme keskittyä taiteelliseen työskentelyyn ja sitä kautta tekijäidentiteettimme luovaan kehittämiseen. Meillä on taiteilijoina valtavasti vielä hyödyntämätöntä potentiaalia ja syvyyttä, jota haluamme apurahakautena rohkeasti ja rauhassa tutkia ja sitä kautta toteuttaa yhä kunnianhimoisempia, rohkeampia ja ennakkoluulottomia teoksia.

Suunnittelemme ja toteutamme 3 paikkasidonnaista tilateosta julkiseen tilaan vuosina 2017–2018. Työskentely kolmen eri tilan ja teeman parissa mahdollistaa aiheen laajan tarkastelun tekemisen kautta.

Yksi tilateoksen paikka on jo vahvistunut: Vuotalo, Vuosaari loppusyksyllä 2017.

Kollektiivina yhdistelemme rohkeasti eri taiteenaloja. Viemme taiteen ja tilallisen kokemuksen paikkoihin, joissa vastaavia ei ole ennen koettu. Kollektiivimme ei kumartele tilojen ja paikkojen totuttuja käyttömuotoja – päinvastoin, pyrkii avaamaan niihin uuden ulottuvuuden. Rohkeus tarttuu ja tilanhaltijat – kuten julkinen sektori – uskaltaa kokeilla uutta, kun työllämme osoitamme tilan potentiaalin taiteen avulla.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Daniel Bumann , Päivi Raivio

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Medianomi, äänitaiteilija/muusikko Hanna Rajakangas 20.580 €Tutkin äänityöskentelyn ja alitajunnan välistä suhdetta, sen näkyväksi tuomista esitystaiteeseen ja luon eteenpäin opetettavan tekniikan näyttelijöille ja esiintyville taiteilijoille

Taiteellinen työ / siihen pohjautuva työ

Taiteellisessa työskentelyssä ja tutkimustyössäni yhdistyy esitystaide ja vanhasuomalainen parantajakulttuuri. Hahmotan parantajan työn ja taiteellisen työn rajapintaa sekä näiden kahden maailman ristikkäisyyksiä.

Tutkin keholähtöisen äänityöskentelyn ja alitajunnan välisiä suhteita ja näkyväksi tuomista esitystaiteeseen – henkilökohtaisesta tasosta kollektiiviseen kokemukseen. Lisäksi luon pedagogisen pohjan kyseisen työskentelytekniikan opettamiseksi.

Äänen ja alitajunnan yhdistävä työskentely tuottaa mielenkiintoista materiaalia, joka on käytettävissä uudelleen esitystilanteessa. Nimitän tätä tekniikkaa nimellä "pre-work with voice". Taiteilija/esiintyjä voi hakea alitajunnasta materiaalia oman työskentelynsä tueksi ja avaamaan väylää mm. emootioihin.

Työskentelyn sisällöllinen kuljetus apurahakautena:
1. Parantajan työn ja taiteellisen työn rajapinnan hahmottaminen
2. Alitajunnan ja äänityöskentelyn välisen suhteen tutkiminen
3. Esitystaiteellisen teoksen valmistaminen yllä olevien työvaiheiden pohjalta
4. Pedagoginen aspekti – tämän työskentelytavan muotoutuminen toimivaksi työkaluksi ja tekniikaksi mm. näyttelijöille ja esiintyville taiteilijoille.

Työtapa, joka edistää taiteilijan presenssiä sekä merkitystä näytämöllä ja esitystilanteessa, on tarpeen yhä kaupallistuvan taiteen kentässä. Myös taiteellisesti kunnianhimoisen toimijan tulee löytää tekemiseensä vahvat sisäiset motiivit, jotta työ on merkityksellistä niin tekijälle kuin katsojalle. Tutkimani tekniikka syventää sekä esiintyjän että katsojan välistä suhdetta. Henkilökohtainen muuttuu kollektiiviseksi.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Kuvataiteilija MA Nina Rantala 18.440 €Me olemme eläimiä -yhteisötaidehanke oman ympäristön havaitsemisesta ja eläimiin samastumisesta 1. ja 2. luokan oppilaiden kanssa

Taiteellinen työ / siihen pohjautuva työ

Me olemme eläimiä -yhteisötaidehankkeen tavoitteena on oman ympäristön havaitseminen ja eläimiin samastuminen. Siinä lapset miettivät omaa elinpiiriään ja lempipaikkojaan eläinten reviirien ja elintapojen kautta. Eläytyminen ja eläinten kanssa yhteisen elintilan jakamisen tiedostaminen luo pohjaa sisaruudelliselle ja kunnioittavalle asenteelle suhteessa eläimiin ja toisiin ihmisiin.
Hankkeen alussa tutustutaan ja eläydytään eri eläimiksi, mutta hankkeen edetessä kukin lapsista valitsee oman eläimen, joksi eläytyy. Valmistan (osaksi yhdessä lasten kanssa) heille eläintä esittävän puvun ja naamion. Hanke huipentuu yhdessä suunnittelemaamme metsäretkeen. Silloin pukeudumme ja eläydymme eläimiksi. Retkeen sisältyy myös tarinankerrontaa yhdessä, itse tuotettua ääntä tai laulua, ja tietysti eväät.
Hankkeeseen osallistuu Pyhän koulun 1. ja 2.-luokan oppilaat eli yhteensä 12 lasta. Hanke toteutuu lasten kouluajalla.
Koska Me olemme eläimiä –teos on aikasidonnainen, on teoksen kuvaaminen sen myöhempää esittämistä ja todentamista varten tärkeää. Retken performatiivisuus ja lasten kanssa työskentely tuovat kuvantamiselle erityisiä vaatimuksia. Teoksen kuvaa valokuvaaja Yehia Eweis. Muita yhteistyökumppaneita ovat luokanopettaja Elina Matilainen, liikunnan ja musiikinopettaja Tuula Maine sekä tekstiilitaiteilija Anna-Maija Aarras.
Hanke on jatkoa Kadonnutta maisemaa etsimässä –projektille, jonka toteutin Saaren Kartanon yhteisötaiteilijana vuosina 2008–2009.

Ihmisen suhde eläimiin on ajankohtainen ja maailmanlaajuinen poliittinen aihe tarkasteltaessa ekologiaa ja etiikkaa. Me olemme eläimiä -hanke korostaa ihmisen sisaruutta ja samuutta eläimiin.
Koulussa lapsille opetetaan tarkkailua tiedon saannin tapana ja luokittelua tiedon käsittelyn ja analysoinnin välineenä. Me olemme eläimiä -hankkeessa kokemista ja tunnetta arvostetaan tiedon ankkuroijana. Eläytyminen ja samastuminen on yksi tapa saada ja käsitellä tietoa.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Vastaava päätoimittaja Vesa Rantama ja työryhmä (Tuli&Savu)10.000 €Tuli&Savun lukemiskulttuurihanke

Taiteellinen työ / siihen pohjautuva työ

Keskusteluissa kirjallisen kulttuurin tilasta on viime aikoina noussut esiin kritiikin ja kriittisen puheen vähyys ja heikko taso. Samalla, kun palstamillimetrit perinteisessä lehdistössä ovat huvenneet, on kritiikki alkanut keskittyä yhä enemmän henkilöihin, aiheisiin ja ilmiöihin – teosten ja tekstien kustannuksella. Erityisesti muutos koskettaa vähälevikkistä kirjallisuutta, kuten runoutta, jonka alueella ansiokkaatkin teokset jäävät usein tyystin vaille huomiota.

Runon lukemiseen liittyy myös usein ennakkoluuloja – runoutta pidetään vaikeana, elitistisenä tai proosakirjallisuutta vähempiarvoisena – jotka kumpuavat kirjallisuuden kouluopetuksesta sekä kaupallisen median ja kustantamoiden kyvyttömyydestä markkinoida runoutta. Opetuksessa runot pelkistetään liian usein analyysin välineiksi elävän kokemuksen sijaan. Uuden runouden mahdollisuus elää kaikenlaisilla alustoilla ja tarjota esteettisiä elämyksiä hektisen elämänrytmin keskellä on jäänyt huomiotta menneeseen takertuvien kaupallisten toimijoiden strategioissa. Runon vaikeuden tai epämääräisen romantiikan sijaan olisi syytä korostaa sen monikäyttöisyyttä ja yllättävyyttä.

Tuli&Savun lukemiskulttuurihanke puuttuu näihin epäkohtiin ja lähestyy runoutta ennakkoluulottoman kokemuslähtöisesti ja esittelee runouden ilmiöitä uusille yleisöille. Hanke koostuu kolmesta osasta: podcast-sarjasta, Runon Aika -keskustelutilaisuuksista sekä nykyrunoutta laajasti kokoavasta artikkelisarjasta.

Hanke haastaa äidinkielen opetukseen ja taidekeskusteluun vakiintuneen käsityksen runon lukemisesta "ongelmanratkaisuna", siis ensisijaisesti tulkintana ja analyysinä, ja tästä seuraavat käsitykset runouden vaikeudesta ja elitistisyydestä. Uusia lukemisen tapoja etsivä hanke tavoittelee runoudelle uusia yleisöjä tinkimättä sisältöjen korkealuokkaisuudesta. Kriittisen keskustelun lisäämisen ja koulutuksen kautta hanke lisää taiteen saavutettavuutta ja siten tasa-arvoa kulttuurin kentällä.

Työryhmän jäsenet
Muut työryhmän jäsenet: Anna Tomi

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Teatteritaiteen maisteri Taija Rautio (ent. Helminen) 56.640 €Post-Nokia, Lamanatomia, Retrokieliperformanssi ja Paikka nimeltä pois –näytelmien loppuun kirjoittaminen

Taiteellinen työ / siihen pohjautuva työ | 2-vuotinen hanke

Viisi vuotta kenttätöitä asunnottomien päihde- ja mielenterveyskuntoutujien lähiympäristössä tehneenä pääsen kirjoittamaan nykyajan luokkayhteiskuntaa eri puolilta reflektoivat kertovat näytelmäni loppuun.

Retrokieliperformanssi käsittelee metsäkoija-asunnottomuuden törmäämistä nykyajan palveluverkon kanssa ja sukupuuttoon kuolevaa universaalin ajan köyhyyden kieliperhettä, joista kertovan esityskäsikirjoituksen kirjoitan valmiiksi.

Paikka nimeltä pois on tuokiokuva mielisairauden puhkeamisesta ja sen aiheuttamasta yksinäisyydestä.

Lamanatomia huuhtoo esiin Tenavatähti-sukupolven kasvamista universalismin illuusioon.

Näytelmiä on työstetty vuodesta 2011 alkaen kutakin omaan aikaansa, mutta niiden kirjoittaminen valmiiksi ei onnistu ilman tilausta, ja ilman tilausta ei synny autonomista kirjallisuutta. Suomessa uusia näytelmiä ei julkaista kirjallisuutena, joten jos haluaa kirjoittaa näytelmän, sen tulee olla esitysten tilaajien maun mukainen.

Universalismin illuusioon kasvaneelle sukupolvelle luokkayhteiskunnan havaitseminen on yhteiskuntarauhan kannalta tärkein asia. Yhteiskuntatieteiden puolella luokkien paluu tiedostetaan, mutta teatteritaiteessa asia on tabu: hyvän ja huonon maun kysymykset ohittavat sosiaaliset taustat ja niiden vaikutukset yksilön elämänkaareen.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Master of Fine Arts Bita Razavi 3.540 €Act#2: Divorce

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ

Divorce is a video installation consisting of a documented performance and two framed documents: the certificate of obtaining permanent residence permit for Bita Razavi and the certificate of her divorce. The video shows the process of filing a divorce and receiving the decision.

We don’t have to be married anymore and we want to announce this publicly, because we believe that society does not consist of units. Families, marriages, residence permits, nationalities, these are the relationships we find as individuals – they are the forces that act upon our bodies. We, the individuals, are extensions of the social structures that surround us. It is important to bear in mind that there exists a hierarchy of individuals, a ranking of people according to wealth, nativity, ability and gender. This hierarchy is fundamentally unjustified and unjust.

With this project we want to return to, and bring to a close, an older work How to do things with words: A legal performance (2011). The work documented our marriage ceremony performed in Kuvataideakatemia. This legal union enabled Bita Razavi to get a permanent European residence permit as a result of a five-year long process of tackling the legal/social system. Now this bureaucratic performance is nearly over and we can make another decision, of ceremonially divorcing ourselves from each other and the legal contract and to individualise ourselves again in the eyes of the law.

The work will be exhibited alongside with a one day seminar.

This project deals with migration and has an analytic approach towards the rising xenophobia in the region with the arrival of the new wave of refugees and its influence on immigration regulations and laws. People are divided to supporters and opposers of the local policies.
This project investigates the xenophobic nationalism in relation with the succession of national traumas in the history rather than blaming the opposers, and attempts to open a dialogue between both sides.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Writer Jamie Rhodes and workgroup16.750 €Elämänmäki: The Hill of Life

Artistic work or work based on it

The Hill of Life is a story about Finnish independence resulting from the Bolshevik Revolution, and its impact on Dr. E.W. Lybeck’s rural mental health sanatorium. Based on true events.

Dr. Lybeck opened his sanatorium in 1906 as an experimental approach to treating mental health. At a time when standard practice was straitjackets and padded cells, Lybeck pioneered alternatives. He believed in natural diet, outdoor life, saunas, massage, colour therapy, sledging. These unusual treatments proved so successful that leading Finnish artists visited, as well as aristocrats from Germany and England.

Lybeck charged wealthy foreigners high prices in order to offer free health care to poor locals. When WW1 started, the income from wealthy foreigners ceased, under great financial strain Lybeck himself struggled with mental health, the sanatorium spiralled into disrepair and by 1917 was in its darkest days, with only a few residents remaining.

This graphic novel explores the sanatorium's final weeks as a microcosm of the wider political situation and commentary on the impact of conflict generally. It will be broken into 6 chapters, each 10 pages and ending with annotated reproduction of an original 1917 newspaper page. The newspaper pages will focus on small details of ordinary peoples’ lives, avoiding headlines and well-known events, to provide the skeleton of the story.

I've had preliminary discussions with 2 Finnish publishers, WSOY and Asema, interested in publishing this for the centenary in Dec 2017.

This is a bold collaboration between historical newspaper archives and the modern burgeoning literary craft of graphic novels. It will bridge the gap between factual recording of socio-political history, and the fictional constructions of real human experience that creative storytelling can achieve. By weaving in phenomenological reduction of human habitat and conflict, and the folkloric traditions in local communities, the work will present a compelling and original angle on the events of 1917.

Workgroup members
Monthly grant recipients:Emmi Nieminem, Jamie Rhodes

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FT Taina Riikonen ja työryhmä22.500 €Turhan tiedon tietokannan luominen, digitalisaatio ja joukkoistaminen

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ

Turhan tiedon tietokannan luominen, digitalisaatio ja joukkoistaminen
-hankkeen tavoitteena on vahvistaa turhan tiedon ja turhien alojen asemaa tiedon kentillä ja suomalaisessa yhteiskunnassa. Turha tieto on tietoa, joka syntyy ihmisen vilpittömästä ja uteliaasta tiedonjanosta, halusta oppia uutta ja löytää totuus. Turha tieto on ajatonta, ylisukupolvista, riippumatonta ja pitkäkestoisesti rakentuvaa.

Hanke sisältää 1) Turhan tiedon radio-ohjelmasarjan tekemisen, 2) Turhan tiedon seuran perustamisen ja 3) Turhan tiedon digitaalisen tietokannan, TURTAn, käynnistämisen.
Hanke tuottaa ainoastaan Suomen kansantaloutta kasvattamattomia hyödykkeitä ja on siten radikaalin innovatiivinen rohkea avaus. Hakijoiden näkemyksen mukaan nykyisessä yhteiskuntatilanteessa on tärkeää tuottaa tietoa, joka lisää laaja-alaista ymmärrystä, luovuutta, sivistystä ja suvaitsevaisuutta. Siksi on vaalittava turhan tiedon päällekkäisyyttä, hajanaisuutta, kaoottista ennakoimattomuutta ja monimuotoisuutta.

Hanke on rohkea siksi, että puolustaa pienten, tuntemattomien ja marginaaliin sijoittuvien tutkimusalojen oikeutta osallistua tiedon tuottamiseen ja yhteiskunnalliseen keskusteluun. Rohkeaa on myös se, että hanke ei itseisarvoisesti tavoittele päämäärärationaalisia tuloksia, vaan se uskoo pitkäjänteisen, perusteelliseen, tiedonjanon ja totuudenhalun voimalla tehdyn tutkimuksen ja työskentelyn voimaan.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Taina Riikonen
Muut työryhmän jäsenet: Janne Saarikivi

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Tanssitaiteen maisteri Anni Rissanen ja työryhmä (I <3 IIJOKI -työryhmä)18.880 €I <3 IIJOKI paikkasidonnaisen esitystapahtuman valmistaminen kesällä 2017 Iijoen alueella

Taiteellinen työ / siihen pohjautuva työ

Iijoki syntyy Iijärven seudulla Kuusamossa, josta se virtaa noin 370 kilometrin pituisena Taivalkosken, Pudasjärven ja Yli-Iin kautta Iihin, missä se laskee Perämereen. I <3 IIJOKI on jokea pitkin kirkkoveneellä matkaava paikkasidonnainen esitystapahtuma, joka pitää sisällään kahdeksan esitystä sekä matkanteon Iijokea pitkin kesällä 2017. Esityssarjan tarkoituksena on tutkia rakkauden kokemusta Iijoen varrella. Voimmeko laajentaa rakkauden kokemisen naapuriimme, koiraamme, lehmään, rantakoivuun, jokeen asti?

Neljä eri alojen (kuva-, ääni- tanssi- ja teatteritaide) taiteilijaa luovat moniaistisen esityksen teeman ympärille. Esitystapahtuma kutsuu Iijoen varren asukkaat osaksi esitysprosessia keräämällä heiltä rakkauskertomuksia. Se yhdistää ikiaikaiseen matkantekoon ja kosioriitteihin leikkisällä tavalla tämän päivän seuranhakupalvelu Tinderin. Soutumatkalle ja esityksiin kutsutaan paikallisia taiteen ja tieteen tekijöitä jakamaan näkemyksiään ja kokemuksiaan rakkaudesta.

Työryhmäläiset soutavat matkan yhdessä paikallisten taiteilijoiden sekä alueen asukkaiden kanssa. I <3 IIJOKI -esitystapahtuma luo kohtaamisia matkansa varrelle ja lisäksi se vie esitystaidetta ulos sille osoitetuista instituutioista yllättäviin paikkoihin.

I <3 IIJOKI -esitystapahtuma luo uudenlaisen esitysmuodon. Esitystapahtuma pohtii ei-inhimillisen rakkauden kokemusta uudenlaisessa ympäristössä. Esitystapahtuma laajentaa taiteen keinoin rakkaudellista kokemusta hylkäämällä ihmiskeskeisen maailmankatsomuksen. Mitä jos suomalaisessa periferiassa voisikin olla toivo paremmasta ja rakkauden ydin, joka syleilee koko biosfääriä?

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Anni Arffman, Anni Rissanen, Hanna-Kaisa Tiainen, Johanna Puuperä

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Kuvataiteen maisteri Jaana Ristola ja työryhmä (Olento)16.520 €Olento-keinoälyn kehittäminen, sekä Olennon avulla tehtävä tutkimus tunteiden esteettisen ja digitaalisen esittämisen mahdollisuuksista

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ | Ponnistusraha

Tunteiden fyysinen voima liikuttaa ääntä ja materiaa. Se vuotaa ulos ja tihkuu tietyistä kohdista, vääntää kasvot, värjää ne ja puhuvan äänen. Keinoälyt oppivat lukemaan liikahdukset kehojen pinnoilla, mutta kuinka ne itse kehottomina olentoina voivat tuntea?

Olento on kuvataiteilijoista koostuvan Olento-kollektiivin ja NEMO-tutkimusryhmän interaktiivinen teos ja keinoäly, jonka tavoite on löytää digitaalinen kieli tunteiden välittämiseen.

Olennon tunneäly perustuu estetiikkaan. Ihminen lukee tunteita toisesta ihmisestä hänen äänensä ja kehonsa muutosten kautta; samalla tavalla Olento havaitsee tunnetta ihmisessä ja ilmentää oppimaansa muuttuvalla muodollaan, värillään, digitaalisella pinnallaan ja äänellään.

Olennon kehittämisen myötä pyritään vastaamaan mm. seuraaviin kysymyksiin taiteellisen ja tieteellisen tutkimuksen avulla:

-Millä tavoin esteettinen kokemus on yhteydessä tunteiden kokemiseen ja tulkintaan?
-Voidaanko multimodaalisuuden kautta saada tarkempi käsitys havaitun emotionaalisesta laadusta?
-Kuinka multimodaalinen informaatio muutetaan abstraktiksi muodoksi, väriksi, liikkeeksi ja ääneksi?
-Millä tavoin ihminen havaitsee ja kokee tunnetta Olennon muodossa? Tarttuuko tunne Olennosta samaan tapaan kuin toisesta ihmisestä?

Olennosta rakentuu multimodaalisen assosiaation kautta tunteva keinoäly. Olento perustuu tieteellisestä tiedosta rakennetulle logiikalle, mutta logiikan todentaminen tapahtuu poikkeuksellisesti esteettisen intuition avulla. Olennon avulla tehdään uudenlaista tutkimusta estetiikan merkityksestä tunteiden välittämisessä, sekä tutkitaan vuorovaikutuksen rytmiikkaa. Tekemällä koeasetelmista esteettisiä ja esityksellisiä kokemuksia voidaan tieteellisen tutkimuksen traditioita uudistaa.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Ismo Torvinen, Jaana Ristola, Jani Hietanen, Matti Hyvönen, Saara Hannus
Muut työryhmän jäsenet: Ismo Torvinen, Jani Hietanen, Katri Saarikivi, Matti Hyvönen, Saara Hannus, Valtteri Wikström

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Dr Donna Roberts 7.080 €Natura Naturans: an artistic exploration of the experience of nature in Finland

Artistic work or work based on it | Kickstarter grant

This interdisciplinary project will enable Finnish and British artists, poets, and environmental writers to produce a book and multi-media exhibition based on their perspectives on Finnish nature. We have a preliminary agreement with the Haltia Nature Centre to host an exhibition related to the project in 2019/20.

The project begins with certain questions. For example: Although nature seems a given in Finland, to the extent that it appears a socially binding trope, is there really a homogeneous experience of nature in Finland? While the Finnish government is very keen to push an image of Finland and its natural environment according to a specific economic agenda, how can artists and writers add more depth, nuance and complexity to the internationally targeted image of Finland and the experience of nature in this country?

Participants will work in Finnish residencies, individually and collectively, to articulate in critical and lyrical terms their different experiences of nature. Our contributors consist of prize-winning creatives with international profiles. Their expertise range from visual and plastic arts (photography, painting, sculpture, film, and installation), sound art and acoustic ecology, poetry, mythography, and environmental writing.

The participants are all excellent communicators and all invested in discourses on nature. As such, we believe that the project can reach both an arts audience and the general public at large.

This is an ambitious, multi-disciplinary, international artistic project. It is partly a reaction to the reductive images of Finland represented by the government’s promotion of an ideologically-driven “Country Brand” that has excluded the consultation of artists and writers. By engaging Finnish with British artists and writers in residencies and the development of an exhibition, we believe that participants will push themselves to communicate experiences of Finland in rich and diverse ways.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Sirkusartisti Viivi Roiha ja työryhmä (Sade Kamppila & Viivi Roiha)10.840 €Metsä – the forest project: Sirkus, metsä, valokuvaus, lyhytelokuvat ja workshopit yhdistyvät monivuotisessa metsäprojektissa Suomessa ja ulkomailla

Taiteellinen työ / siihen pohjautuva työ

Projektimme on 2015 vuonna aloitettu monivuotinen rupeama, jonka pääteema on sirkustaiteen tekeminen metsässä. Projektimme koostuu eri osa-alueista ja toteutusmuodoista, jotka kaikki nivoutuvat yhteen metsäteemamme ympärille. Metsäprojektimme eri osiot ovat luontopolku-muotoisen esityksen valmistaminen metsään, metsässä kuvattavat akrobatiaa ilmaisumuotona käyttävät lyhytelokuvat, sirkustaide metsässä -valokuvasarja, sekä metsässä tapahtuvat workshopit.

Haluamme viedä sirkuksen perinteisestä teatteriympäristöstä metsään. Tavoittelemme taiteellista vapautta ja vuorovaikutusta luonnon kanssa. Koemme, että syy yksilön ja yhteiskunnan pahoinvointiin johtuu osittain terveen luontoyhteyden katoamisesta. Yksilö ei ole tasapainossa oman kehonsa kanssa samoin kuin yhteiskunta ei elä tasapainossa ympäröivän luonnon kanssa, vaan ensin mainittu dominoi ja riistää jälkimmäistä omien päämääriensä saavuttamiseksi välittämättä jälkimmäisen luontaisesta tasapainosta. Koemme, että ensimmäinen askel kohti mielen ja kehon sekä yhteiskunnan ja luonnon tasapainoista yhteiseloa on konkreettinen luontoon astuminen ja siellä ajan viettäminen.

Esityksemme on muutaman kilometrin luontopolku, jonka varrella tapahtuu polun kiertävälle yleisöryhmälle pienempiä esityskohtauksia metsän ollessa kolmas esiintyjä. Esityksemme mukautuu aina meitä ympäröivään metsään. Esitystä luodessamme olemme inspiroituneet naisen ja luonnon välisestä yhteydestä, johon liittyy mm. villeys, vapaus ja voima.

Pyrimme vapautumaan ruumista ja mieltä alistavista normeista, pääsemään eroon ruumiin ja luonnon riistämisestä ja kumoamaan naiseutta alistavat odotukset. Haluamme viedä ihmiset metsään, koska se on ensimmäinen askel takaisin luontoon. Viemme sirkuksen pois sille ominaisesta ympäristöstä. Vedämme rajan pois esiintyjien ja yleisön välistä. Tarjoamme yleisölle hiljaisuutta ja hetken luontoa. Projektimme on ainutlaatuinen ja rohkea erilaisuudessaan.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Sade Kamppila, Viivi Roiha

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Sarjakuvataiteilija Johanna Rojola ja työryhmä (FEMSKT)7.320 €C'est quoi ton problème – les femmes ne font pas la bd! FEMSKT osallistuu Angoulemen sarjakuvafestivaalien feministiseen ohjelmaan tammikuussa 2017

Taiteellinen työ / siihen pohjautuva työ

Miksi sarjakuva-alan naistekijät ovat näkymättömiä? Nyt aihetta on tutkittu: feministisen sarjakuvatoiminnan (FEMSKT/Femicomix Finland) ja yhdysvaltalaisen sarjakuvantekijä-aktivisti Anne Elizabeth Mooren johdolla toteutettu monikansallinen tutkimus yhdenvertaisuudesta sarjakuva-alalla on herättänyt suurta mielenkiintoa sarjakuvan kansainvälisellä kentällä. Sarjakuvamuotoon tehdyt tutkimustulokset ovat lähes julkaisuvalmiit, ja hanke on johtanut uusiin yhteistoiminnan muotoihin eri maista tulevien sarjakuva-alan toimijoiden kesken. Nyt FEMSKT on kutsuttu mm. Angoulemen kansainvälisille sarjakuvafestivaaleille järjestämään ohjelmaa tasa-arvosta yhdessä muiden feminististen sarjakuvaryhmien kanssa.

FEMSKT:sta matkaan lähtevät ranskalaisen sarjakuvakentän hyvin tunteva, Suomen sarjakuvaseuran palkitsema Johanna Rojola, residenssejämme tuottanut taiteilija Taina Hakala, mielenterveyttä taiteen keinoin käsittelevän RIKKI-projektin tuottaja sarjakuvataiteilija Apila Pepita Miettinen, kansainvälisesti menestynyttä The Immortal Nerd -sarjakuvan tekijä Hanna-Pirita Lehkonen sekä Porvoon Å-festin tuottaja, sarjakuvataiteilija Emmi Valve.

Osallistumme festivaaleilla feministisen ohjelman pääjärjestäjän Ladies Nightin ryhmänäyttelyyn ja antologiaan, lavaohjelmaan ja esittelypöytään. Lisäksi on seminaari taidekoulussa ja tapahtuma pariisilaisessa kirjakaupassa. Järjestämme vastaavaa ohjelmaa myös Porvoon sarjakuvafestivaaleilla Å-festissä helmikuussa sekä Fumetto-sarjakuvafestivaaleilla Sveitsissä huhtikuussa.

Miksi sarjakuva-alan naistekijät ovat näkymättömiä? Maailman suurimmassa sarjakuvatapahtumassa, Angoulêmen festivaaleilla, on myönnetty alan elämäntyöpalkinto naiselle vain kerran. 2016 yhtään naista ei valittu edes ehdolle, mikä herätti kansainvälisesti laajaa keskustelua alan seksismistä. Feministinen sarjakuvatoiminta -verkosto (FEMSKT) on kutsuttu Angoulêmeen järjestämään ohjelmaa tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden parantamiseksi sarjakuva-alalla.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Johanna Rojola

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Kuvataiteilija TaM Kati Roover 14.160 €Paradise – Lost: kahdesta dokumentaarisesta kollaasielokuvasta ja ääniteoksesta koostuva installaatio

Taiteellinen työ / siihen pohjautuva työ

Paradise – Lost on kahdesta dokumentaarisesta kollaasielokuvasta ja ääniteoksesta koostuva installaatio. Teoksessa käsitellään metsien katoamista ja kasvien sukupuuttoon kuolemista sekä sitä, miten öljyn mahdollistama ihmiskeskeinen kulttuuri karkottaa ihmisen itsensä paratiisista kohti tuhoa. Ilman kasvien tuottamaa happea ja juuriston suodattamaa puhdasta vettä ja ruokaa elämä käy ihmiselle mahdottomaksi. Ilmastonmuutoksen tuomia tuhoja on vielä mahdollista pyrkiä vähentämään vaikka muutosta ei pystytäkään pysäyttämään.

Paradise – Lost teoskokonaisuus tarttuu ajankohtaiseen aiheeseen nostaen esille mahdollisuuksia uudenlaisiin näkökulmiin, jotka perustuvat viimeisimpiin tutkimuksiin biologian ja botaniikan alalta. Olisiko kasveja ja puita tutkimalla mahdollista löytää keinoja joilla eheyttää herkkää ja vahingoitunutta ekosysteemia sekä tuoda esille keinoja, miten korjata ihmisen ei-inhimmillisestä irtaantuneisuuden kokemusta?

Teoskokonaisuudessa yhdistyvät tutkijoiden näkemykset kasvien neurobiologian/botaniikan ja geenitutkimuksen alalta, Amazonian alueen alkuperäiskansojen tietämykseen luonnonkasvien lääkeominaisuuksista ja seremonioista, joissa eheytetään ihmisen henkilökohtaista menetyksen kokemusta, jonka katoava luonnon monimuotoisuus tuo mukanaan. Teokseni piirtää kuvaa maailmasta, jossa ihminen ei ole enää tuhon keskus vaan myös elämän säilyttäjä.

Rohkean avauksen projektistani tekee sen tuoma mahdollisuus tarkastella maailmaa kasveiksi ja puiksi määriteltyjen näkökulmasta – ihmiskeskeisen perspektiivin rajallisuuden sijaan. Teoskokonaisuus tuo esille uusia näkökulmia vaihtoehdoiksi ihmiskeskeiselle kulttuurille.
Nostan esille rohkeita ihmisyksilöitä, jotka työskentelevät säilyttääkseen jäljellä olevia sademetsiä, vanhoja metsiä ja näkevät luonnossa viisauden sekä paratiisin, joista kaikkien olentojen elämä on aina ollut riippuvainen.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Visual artist Gregoire Rousseau and workgroup (Rabrab)41.640 €The Forms of the People's Revolt – A project of publishing, translations and public discussions initiated by Rab-Rab Press

Artistic work or work based on it | 2-year project

In 2017–2018, Rab-Rab aims to produce publications, and organize discussions and reading groups that will challenge the ways in which we understand and deal with the novel forms of people's revolts. The point of departure of this two-year project is the argumentation that in the moments of the eruption of collectives the whole references of the society and culture are transformed from their normative meanings. These new configurations are usually resonating with the contemporary forms of experimental artistic expressions.

The core of the project is to problematize (question) the use-value of the non-conventional and experimental artistic forms of representation for an egalitarian and discursive understanding of collective social revolts. The red thread of our project is to claim that every declaration of the will of people transforms the rules of visibility. Through this matrix of transformed visibility, what we a name poetically as a “void which is not avoided”, we have an entry point to experimental, radical, non-conventional, and innovative artistic practices.

During two years we will translate books by Russian Formalists, Alberto Hijar Serrano, edit special publications on the politics of free jazz and on the film Laukaus tehtaalla by continuing to publish two special issues of Rab-Rab journal dedicated to our core project. In relation to this, we will organize talks by Alain Badiou and Natacha Michel.

The project dealing with the forms of the people's revolt is bold initiative because it will engage with the actual political and social uprisings that are shattering the whole world situation. It will try to understand this social form through the experimental artistic forms. It will publish extraordinary contributions by internationally renowned artists and researchers, as well translate the unavailable materials that are challenging the Eurocentric discourse.

Workgroup members
Monthly grant recipients:Gregoire Rousseau
Other members: David Muoz , Giovanna Esposito Yussif, Sezgin Boynik, Taneli Viitahuhta

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Elokuvaohjaaja-käsikirjoittaja Maria Ruotsala 32.400 €Elokuvien käsikirjoittaminen, taiteellinen suunnittelu ja elokuvailmaisun taiteellinen kehittäminen

Taiteellinen työ / siihen pohjautuva työ

Mirdja on kansainvälinen teatterielokuva, joka sijoittuu 1900-luvun alkuun ja pohjautuu löyhästi L. Onervan romaaniin. Se kertoo nuoren älykkään naisen pyrkimyksestä päästä irti kaikista tuon ajan naista kahlinneista normeista ja sovinnaisuuksista maailmassa, joka on miesten ja dekadenssin hallitsema.

Zarathustra on kansainvälinen teatterielokuva, joka kertoo nykyajan marttyyrista. Nuori nainen luopuu omaisuudestaan, menneisyydestään ja tulevaisuudestaan. Hän lähtee vaeltamaan hevosellaan kohdaten tapahtumia ja ihmisiä kuin vasta maailmaan syntyneenä "painovoima ja armo" oppaanaan. Hän kulkee vastavirtaan päätyen lopulta sinne, mistä pakolaiset tulevat, tuhottuun kaupunkiin.

Lyyli ja Tolstoi on tv-sarja jossa seurataan kahden suvun elämää Etelä-Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla 1900-luvun alusta 1960-luvulle. Se kertoo köyhyydestä ja kansansivistyksen synnystä, talonpoikaiskulttuurista, sodasta, yksityisyrittäjänaisesta ja kuuden lapsen yksinhuoltajaäidistä, jonka mies on Amerikassa kultaa kaivamassa. Se kertoo kahdesta nuoresta rakastavaisesta sodan jälkeen, heidän unelmistaan ja idealismistaan. Nämä kaksi nuorta yhdistävät nämä kaksi sukua avioituessaan.

Työskentely on taustatietojen hakemista, aiheiden kehittelyä ja varsinaista kirjoitustyötä. Päämääränä on kehittää ja uudistaa elokuvan kieltä ja kansainvälisyys ja nostaa elokuvataiteen arvostus myös Suomessa – taiteena ja kulttuuripääomana.

Elokuvissa on vahvoja, älykkäitä naisia, oman tien kulkijoita, jotka teoillaan rikkovat naisenkuvaa omalla ajallaan. Elokuvat ovat kansainvälisiä, taiteellisesti ja sisällöllisesti kunnianhimoisia elokuvataiteen uudistajia. Jokainen elokuva luo vahvan oman visuaalisen tyylin ja kerronnan. Elokuvien työryhmät tulevat olemaan pääosin naisia: käsikirjoitus, ohjaus, tuottaja, kuvaaja, leikkaaja, lavastaja, puvustaja. Haluan haastaa katsojan ja kuitenkin saavuttaa laajemman yleisön – tinkimättömästi.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Teatteritaiteen maisteri Hanna Ryti ja työryhmä21.580 €Masennuksen olemusta ruumiillisesti tutkiva esitys

Taiteellinen työ / siihen pohjautuva työ

Toteutamme taiteellisesti kunnianhimoisen, kokemuksellisen esityksen, joka tutkii masennusta. Ensi-ilta on tammikuussa 2018. Kokemuksellisuus mahdollistaa ahaa-elämykset ja lohdullisen, empaattisen ilmapiirin. Esitys asettuu silmien tasalle, ei saarnaa eikä syyllistä.

Esitys on ruumiillinen, tärkeässä osassa ovat myös immersiivinen lavastus sekä valokuvat, joissa dokumentoidaan masentuneiden kehokemuksia. Valokuvaaja Matti Snellman kuvaa, missä masennus tuntuu.

Lähtökohtana työskentelylle on oletus, että masennukseen liittyvät olotilat eivät välttämättä ole sinällään huonoja – ne saattavat olla myös tarpeellisia – kyse on kontekstista. Jos pitää olla dynaaminen uraohjus ja tavata ihmisiä, ei saa olla väsynyt ja raskas, mutta esimerkiksi rentoutusharjoituksissa saa kokea raskasta oloa. Esityksen kontekstissa masennuksen kaltaisen olotilan voi kokea jaettavana tai jopa lohdullisenakin tuntemuksena.

Psykiatri Juha Lehti on todennut, että ”masennus tulisi käyttää hyväksi, jolloin se yleensä poistuu itsestään”. Lehden mukaan masennuksesta ei pidä pyristellä väkisin irti, vaan pysähtyä hetkeksi. Alakulo voi auttaa löytämään uusia keinoja reagoida elämänkulkuun. Jos masentunut on niellyt yhteiskunnan eetoksen siitä, minkälainen hänen tulisi olla, voi masennus olla hetki, jolloin etsitään omaa tapaa olla omassa elämässä.

Esityksessä näyttämöllistämme masennukseen liittyviä tuntemuksia ja kysymme kysymyksiä, jotka kyseenalaistavat stigmat. Tutkimme, mitä masennus on todella.

Lähtökohtamme masennuksen näyttämölliseen tutkimiseen on rohkea: Voiko masennuksessa olla jotain hyvääkin? Entä jos masennus onkin tarpeellinen pysähtymisen hetki? Mitä masennus on ruumiillisena kokemuksena, ilman stigmoja?

Näyttämöllä ruumiillisuuteen yhdistyvät mm. installaatio ja valokuva. Kokemuksellinen esitystapahtuma tarjoaa uudenlaisia sisältöjä monitaiteisesti. Katsojien yhteinen kokeminen synnyttää kinesteettistä empatiaa. Empatia on juuri nyt rohkeampaa kuin mikään muu.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Hanna Ryti, Kaisa Niemi, Kalle Pulkkinen, Niina Hosiasluoma, Riikka Karjalainen, Tomi Flyckt , Tuija Minkkinen
Muut työryhmän jäsenet: Matti Snellman

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Musiikin maisteri Lauri Sallinen ja työryhmä20.550 €Lauri Sallinen Solitude -monitaiteisen esityskokonaisuuden valmistaminen

Taiteellinen työ / siihen pohjautuva työ

Musiikillisesti sisältö on yhtenäisen kaarroksen omaava sooloklarinettikonsertti. Ohjelmassa on 1900-luvun kansainvälisiä sooloklarinettikirjallisuuden klassikkoteoksia sekä säveltäjä Outi Tarkiaisen Salliselle säveltämää musiikkia. Akustisen soiton lisäksi ääntä monin paikoin muokataan live-elektroniikan avulla. Lisäksi kappaleiden väleissä kuullaan Libero Mureddun toteuttamia pieniä elektronisia välikkeitä ja äänisuunnittelua.

Esityksen koreografian lähtökohtana on klarinetistin luonnollinen (ja toisaalta vuosikausia harjaannutettu) soittamisen liike. Perusajatuksena on ”soittaminen on jo tanssia”. Tätä Sallisen omaa liikettä kontrolloimalla ja sen eri parametrejä kehittämällä esitys avautuu lopulta täysimittaiseksi tanssiesitykseksi. Esityksen kesto on noin 60 minuuttia.

Solituden demo-esitys on sovittu kesäkuuksi 2017 Hiljaisuus-festivaalille. Varsinaisesta ensi-illasta neuvotellaan parhaillaan Helsingin Juhlaviikkojen kanssa (elokuu 2017).

Samaan aikaan esityksen ensi-illan kanssa julkaistaan myös Lauri Sallinen Solitude -sooloklarinettilevy. Levy nauhoitetaan Olarin kirkossa, Espoossa 14.-19.1.2017. Äänittäjänä on Simon Fox-Gál (Lontoo). Levyn julkaisee alustavasti Alba Records Oy.

Solitude-esitys on uudenlainen ja kansainvälisesti ainutlaatuinen klassisen musiikin ja nykytanssi-ilmaisun synteesi. Demoista saadun palautteen perusteella esitys puhuttelee voimakkaasti sekä tanssi- että musiikkigenren edustajia. Myös henkilökohtaisella tasolla kyseessä on hyvin rohkea avaus oman taiteilijuuteni kirkastamiseksi.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Lauri Sallinen, Mikko Hyvönen, Mureddu Libero

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Kirjailija Alexandra Salmela 56.640 €Kaksiosaisen kokeellisen eriparitarinaromaanin kirjoittaminen

Taiteellinen työ / siihen pohjautuva työ | 2-vuotinen hanke

Eriparitarinaromaani muodostuu kahdesta genrellisesti vastakkaisesta, keskenään dialogissa olevasta osasta, jotka sulautuvat yhteen toimivaan kokonaisuuteen.

Ensimmäisessä hyödynnän dekkarin konventioita surutta, paisutellen. Dynamiikka tohelomaisen etsiväparin välissä perustuu väkinäisiin persoonallisuuseroihin; maailmankuvat paljastuvat dialogin kautta. Tarina on juonivetoinen, sen yhteiskunnallinen aspekti päivänpolttava: uhri kuului kansallismieliseen ääriliikkeeseen. Johtavatko jäljet pahan salaliittoon vai onko murha vain lukijaa todellisuudesta etäännyttävä älypähkinä? Etsivät nousevat tekstin metatasolle pohdiskelemaan genreä sääntöineen sekä kirjailijan oikeutta rikkoa niitä.

Paljastuksen alla teos murtuu kahtia.
Vaihtuu genre, tyyli, hahmot, kieli.
Sakraali korvaa profaanin, hidas nopean, sisäinen ulkoisen.

Toisessa kirjassa kävellään kuin kone kaaokseen vajoavassa maailmassa. Reflektiivinen teksti tutkiskelee kieltä ja muotoa. Mitkä kielen tasot alkavat rapistua ensimmäisinä elämän muuttuessa selviytymistaisteluksi, milloin kieli elpyy? Hylkään dialogin ja minä-kertojan, kerronta etenee intiimissä sinä-muodossa. Jatkan kokeiluja tekstin visuaalisuuden kanssa, laitan sen vaikuttamaan yli ration: katkenneita lauseita, epämuodostuneita sanoja, järjettömiä merkkirykelmiä, tyhjää ovat mielen kuvia. Ei typistetä proosaa ”mielenkiintoiseksi aiheeksi” ja ”hyväksi juoneksi”. Se saa olla kokeellinen kuin runous, sille voi antautua kuin kuvataideteokselle, se taipuu lausuntaan.

Proosan genreluokittelu ohjaa vahvasti kirjan lukutapaa. Teoksen sisällä eri genret usein koeksistoivat horisontaalisissa kerroksissa. Entä jos teoksessa tapahtuisi raju vertikaalimurtuma? Vaihtuisivat genre, tyyli, hahmot. Suunnitelmani on rohkea avaus, sillä tällaisen kirjoitan – eriparitarinaromaanin. Ennen kliimaksia hylkään kliseitä viljelevän metadekkarin reflektiivisen tekstin vuoksi. Venytän kielen ja muodon rajoja. Proosa saa olla kokeellinen kuin runous, visuaalinen kuin kuvataide.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

TeM, näytelmäkirjailija ja dramaturgi Paula Salminen 56.640 €Sukupuolirooleja ja ennakkoluuloja murtavien näytelmien kirjoittaminen

Taiteellinen työ / siihen pohjautuva työ | 2-vuotinen hanke

Haen apurahaa kunnianhimoiseen ja pitkäjänteiseen taiteelliseen työskentelyyn näytelmäkirjailijana. Keskeiset tavoitteet ovat näyttämökerronnan haastaminen nykymaailman täräyttäjäksi, huolellinen taustatyö ja syvällinen, moninäkökulmainen ote.

Työsuunnitelmani sisältää kaksi näytelmäparia. Toinen pari keskittyy sukupuolirooleihin ja niihin liittyvään valtaan, hierarkiaan ja tunnusmerkistöön. Toinen pari puolestaan repii maahanmuuttajiin liittyviä ennakkoluuloja ja köyhissä maissa auttamisen paradokseja. Molemmissa pareissa toinen teos on suunnattu aikuisille, toinen lapsille/nuorille.

Ensimmäisenä apurahavuonna 2016 kirjoitin valmiiksi näytelmän Alfanaaras – How To Juggle It All, joka kääntää esiin sukupuolen työmaailmassa ja kotona. Näytelmän ensi-ilta on Lahden kaupunginteatterissa kevätkaudella 2017. Temaattinen pari Alfanaaraalle on lastennäytelmä Pinkki ja Sininen, jonka ensi-ilta on syksyllä 2017 Teatteri Lilla Villanissa suomeksi ja ruotsiksi. Pinkki ja Sininen tutkii värien, tunnusmerkkien ja sukupuolittamisen älyttömyyttä lasten maailmassa. Osana työprosessia ovat lasten kanssa tehtävät työpajat.

Auttaminen ja Somali of Music muodostavat työsuunnitelmani toisen parin. Auttamisen ensi-ilta on Kansallisteatterin Omapohjassa syksyllä 2018. Se uskoo lähimmäisen auttamiseen, mutta törmää YK:n Sex For Food -skandaaliin. Somali of Music on musikaali Sound of Musicin päällekirjoitus yhteistyössä somalinuorten kanssa. Työskentelyssä mukana on myös maahanmuuton tutkija.

Kotimainen näytelmäkirjallisuus huutaa uusia tekstejä nuorille ja lapsille. Aiheet kuten maahanmuutto ja sukupuoli eivät ole vain aikuisten keskustelujen yksinoikeus. Taiteellisesti korkeatasoisten lasten-/nuortennäytelmien kirjoittaminen, joissa kuuluu asiantuntijayleisön ääni, on rohkea kulttuuripoliittinen teko. On väärin tarjota lapsille vain klassikkoja ja dramatisointeja, joissa markkinat ovat jo valmiina.

Jokainen työsuunnitelmani näytelmä antaa ääntä marginaalille, suuntana tasa-arvo.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FM Elli Salo ja työryhmä (Operaatio Paulaharju -erämaateatteri)12.000 €Operaatio Paulaharju -erämaateatterin toiminta vuonna 2017

Taiteellinen työ / siihen pohjautuva työ

Operaatio Paulaharju on ohjaaja Juha Hurmeen luotsaama viiden vuoden (2014–2018) mittainen eräteatteriprojekti. Työryhmään kuuluu kymmenen teatteri-, tanssi ja musiikkialan ammattilaista eri puolilta Suomea. Ryhmä kulkee Lapin eri kansallispuistoissa (2014 Pallas, 2015 Lemmenjoki, 2016 Kevo, 2017 Sevetti, 2018 Halti) viitenä elokuuna ja esittää kansantieteilijä, kirjailija, kuuromykkien opettaja ja puuseppä Samuli Paulaharjun Tunturien yöpuolta -teoksen novelleja erämaanäyttämöllä.

Haluamme nostaa esiin tämän perinteenkeräämisen suurmiehen ja tuoda hänen huikeat kertomuksensa yleisön nautittavaksi niiden alkuperäisillä tapahtumapaikoilla. Vuonna 2017 Operaatio Paulaharjun esitykset toteutuvat 21.–27. elokuuta Itä-Lapissa Sevetissä Iisakkijärvellä. Työryhmä harjoittelee, esiintyy ja elää erämaassa yhteensä kolme viikkoa. Vuonna 2017 Operaatio Paulaharju valmistaa kaksi Samuli Paulaharjun dramatisoitua novellia. Ensimmäinen, Suongil, suuri noita, toteutetaan läpisävellettynä metsäoopperana, ja toinen, Niilas Saaran kiroissa, perinteisenä draamana.

Taiteemme avulla haluamme osoittaa reitin maamme pohjoisiin aarteisiin, näihin muutamiin suojeltuihin tontteihin, joissa maailma on vielä jokseenkin alkuperäisissä asetuksissaan. Sieltä me kaikki tulemme.

Operaatio Paulaharju vie teatteria sinne missä sitä ei ole ennen nähty – keskelle Lapin erämaata. Nähdäkseen esitykset on nostettava rinkka selkään ja lähdettävä useaksi päiväksi tunturiin. Operaation pääosassa on itse luonto, johon katsojat ja työryhmä saavat vahvan suhteen. Operaatio Paulaharjun esitykset ovat kaikille ilmaisia. Haluamme muistuttaa, että merkittävä taide voidaan irrottaa kaupallisesta kierrosta ja että myös katsojan tulee välillä vähän ponnistella taiteen ääreen päästäkseen.

Työryhmän jäsenet
Muut työryhmän jäsenet: Antti Laukkarinen, Iida-Maria Lindstedt, Jouni Rissanen, Juha Hurme, Onerva Kärkkäinen , Petra Poutanen-Hurme, Sirja Puurtinen, Sofia Simola, Timo Torvinen, Ville Natunen

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Musiikin kandidaatti Antti Salovaara ja työryhmä (Tölöläb)16.000 €Tölöläb-yhtyeen taiteellinen työskentely

Taiteellinen työ / siihen pohjautuva työ

Tölöläb tuottaa vuonna 2017 yhdeksän konsertin sarjan, jossa kolme konseptikonserttia toistetaan kolme kertaa. Konseptit ovat musiikin evoluutioon kronologisesti pureutuva Retrospektiivi-videokonsertti, vihapuheaiheinen sävellyskonsertti ja Noise!-meluilta.

Kesäkuussa 2016 järjestetty improvisoituun musiikkiin keskittynyt Miksei?-festivaali saa jatkoa vuonna 2017 Tölöläbin järjestämänä Miksei-klubina. Klubilla törmäytetään tyylillisesti toisistaan selkeästi poikkeavia akteja, bändejä tai taiteilijoita. Klubi järjestetään kuusi kertaa vuoden 2017 aikana, aluksi Alppilan Huoneella ja myöhemmin muissa paikoissa.

Tölöläb on maailman ainoa puupuhaltimia, improvisaatiota ja elektroniikkaa yhdistelevä yhtye. Sen toimintaa ohjaavat ennakkoluuloton suhde eri taiteita ja niiden yhdistämistä kohtaan. Vuoden 2017 ohjelmassaan Tölöläb tuottaa uudenlaisia konsepteja laajalla tyylien skaalalla.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Antti Ilmari Salovaara, Saku Jalmari Mattila, Taavi Aleksanteri Oramo, Turkka Ilmari Inkilä

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Siemenpuu – Kansalaisliikkeiden yhteistyösäätiö sr. 31.640 €Ääniä maapallon säästymisestä -kirjeenvaihtokirjan julkaisutapahtumat ja työpajat

Taiteellinen työ / siihen pohjautuva työ

Syyskuussa 2017 julkaistava kirja Ääniä maapallon säästymisestä (työnimi) on ensimmäinen kotimainen teos, jossa globaalin etelän ja pohjoisen asukkaat pohtivat omaäänisissä dialogeissa aikamme ympäristö- ja sosiaalisia ongelmia sekä etsivät niihin ratkaisuja. Toisilleen kirjoittavat alkuperäiskansojen edustajat, tutkijat, aktivistit ja taiteilijat mm. Brasiliasta, Zimbabwesta, Iranista, Intiasta, Filippiineiltä ja Suomesta.

Kirjan julkaisun yhteyteen suunnitellaan julkaisutapahtumien sarjaa. Näihin tilaisuuksiin kutsuttavat kirjeenvaihtajat perustelevat näkemyksensä toisen alan edustajalle ja yleisölle. Helsingissä pidettävän julkaisutilaisuuden jälkeen vieraat etelästä ja heidän suomalaiset parinsa matkustavat yhdessä eri puolella Suomea järjestettäviin tapahtumiin ja työpajoihin, joissa pohditaan kirjan sanomaa edelleen sekä tutustutaan paikalliseen luontoon, taiteilijoiden työhön ja maataloustöihin. Tavoite on edistää yhteistyötä ja dialogia tutkijoiden, taiteilijoiden ja aktivistien välillä. Hankkeella pyritään myös inspiroimaan ja osallistamaan suomalaisia omakohtaiseen etelä–pohjoinen -vuoropuheluun ja -yhteistyöhön. Myös vieraanvaraisuus on hankkeen kulmakiviä.

Hankkeen vastuullisena tahona on Siemenpuu-säätiö, joka on kirjeenvaihtokirjan julkaisija. Työryhmään kuuluu kirjeenvaihtoon osallistuvia aktivisteja Livonsaaren ja Katajamäen yhteisökylistä. Tapahtumia järjestävät myös mm. Oma maa -luomuosuuskunta, Mustarinda-seura sekä kolttasaamelaisten yhteisö Inarissa.

Kirjassa Ääniä maapallon säästymisestä globaalin etelän ja pohjoisen asukkaat pohtivat omaäänisesti aikamme ympäristö- ja sosiaalisia ongelmia sekä etsivät niihin ratkaisuja. Julkaisutapahtumissa dialogi jatkuu, myös yleisön kanssa. Suomalaisia kannustetaan katsomaan etelän kumppaneiden pitelemään peiliin, eli näkemään ylikuluttavaa normaaliuttamme uudella tavalla. Julkaisutapahtumissa ja työpajoissa eri toimijoiden dialogia ja yhteistyötä edistävät yhdessä tekeminen ja vieraanvaraisuus.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Itseoppinut galleristi ja kulttuurituottaja Ville Silvennoinen 28.320 €Kalevatron – uuden taiteen festivaali Lappeenrannassa 2017

Taiteellinen työ / siihen pohjautuva työ

Kalevalatron on uutta eteläkarjalaista nuorta kaupunkikulttuuria ennakkoluulottomasti esille tuova kolmiviikkoinen kaupunkifestivaali. Eri alojen osaajien ja aktiivisten toimijoiden yhteinen magnum opus on jatkumo vuodesta 2012 toimineen omatoimigalleria HOI SIE:n aktiivitoiminnalle sekä vuonna 2013 syyslokakuussa Kiasman HEIMO-hankkeesta prototyyppinä alkaneelle yhteisötaideteoskonseptille. Nuorten paikallisten eri taiteen alojen osaajien, ammattilaisten tai muuten innostuneiden tekijöiden kanssa olemme onnistuneesti varioineet ja kasvattaneet Kalevatron-festivaalia vuotuisena uutta teatteria, musiikkia, kuvataidetta ja häppeninkimäisyyttä ennakkoluulottomasti yhdistelevänä tapahtumien sarjana.

Festivaalin voi ottaa muotonsa missä tahansa kaupunkitilan kolkassa ja kehittää aktiviisesti tapahtuma-antiansa luoden uutta ohjelmistoa kesken festivaalin. Vuosina 2014–2016 nykyisessä festivaalimuodossaan järjestettyjen tapahtumien annit ammensivat paikallisista arvoista, tekijöistä ja historiasta ja toivat ne päivitettynä tähän päivään sekä ajankohtaisiin aihepiireihin. Kalevatron on etsikkovuosiensa aikana vakiinnuttanut kävijäkuntansa, joka spontaanisti seuraa kolmiviikkoisen elokuisen tapahtuma-annin alusta loppuun.

2015 lanseerasimme festivaalista Suomen ensimmäisen juonellisen uuden taiteen festivaalin, kun ohjelmistoa esitettiin rinnakkaistodellisuusaspektista: Lappeenranta pakkoliitettynä osana Suur-Joutsenon kaupunkia, josta juoni jatkui 2016.

Festivaali ja sen oheisilmiöt ovat jo tuoneet ennakkoluulottomia uusia avauksia eri taiteen alojen koko skaalalla. Tapahtumatuotanto keskittyy toteutuksessaan pieneen eteläkarjalaiseen mikroilmastoon pyrkien vuorovaikutuksessa yleisön kanssa luomaan uusia paikallisia pienkaupunkikulttuurin ilmentymiä ja saamaan taiteelle uutta yleisöä. Alueen historialliset kansaperinteet sekoitetaan uusiin – unohtamatta maantieteellistä sijaintiamme ja tätä kautta vuorovaikutusta venäläisten toimijoiden kanssa.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Kuvataiteen maisteri Sauli Matias Sirviö ja työryhmä26.480 €Esitys SIC-galleriaan (osa Taide työnä ja työvälineenä –hanketta)

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ

Esitys SIC galleriaan, jossa taiteilijat, tutkijat ja Kesäduuniprojektiin osallistuneet nuoret kohtaavat. Teoksen keskiössä ovat z-sukupolven nuoret, jotka ovat olleet aikaisemmin mukana URB Kesäduuniprojektissa.

Poiketen aikaisemmista vuosista esitystä ei tehdä URB-festivaaleille, eikä sitä varten palkata uusia nuoria kesätyöntekijöitä. Tavoitteena on kuitenkin pitää kiinni projektin peruslähtökohdasta eli nuorten työllistämisestä. Pyrkimyksenä on tuoda Sirviön dokumentoimat nuoret lavalle.

Projektiin osallistuneet nuoret ovat työstäneet vuosittain esitysten käsikirjoituksen erilaisten tekstiharjoitteiden avulla. Niiden myötä teoksiin on saatu nuorten näkökulma ja ääni. Tällä kertaa dramaturgi Are Nikkinen auttaa tutkijoita, Sirviötä ja Izarraa yhteisten kysymysten, aiheiden ja äänen löytämisessä. Nikkinen oli kesällä 2016 URB-esityksen toinen ohjaaja. Käsikirjoittaminen tulee tapahtumaan erilaisten työpajojen ja itsenäisesti tehtävien harjoitteiden avulla, joista Sirviö, Izarra ja Nikkinen kokoavat valmiin käsikirjoituksen.

Idea esityksestä, joka mahdollistaisi uuden ja yllättävän tieteen ja taiteen kohtaamisen. Lavalle nousevat tutkijat yhdessä taiteilijoiden ja z-sukupolven nuorten kanssa. Tarkastelun keskiössä ovat myös teoreetikko Bill Nicholsin vakiintuneet moodit dokumenttielokuvassa. Päämääränä on moodien sekoittaminen yhteen tuomalla teokseen reaaliaikaista videota, näyttömötaidetta sekä performanssia. Tulevaa teosta voisi verrata 24 tunnin ajan netissä olevaan Snapchat-videoon.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Are Nikkinen, Sauli Matias Sirviö

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Kuvataiteilija Joel Slotte 18.000 €Uuden teoskokonaisuuden toteuttaminen

Taiteellinen työ / siihen pohjautuva työ

Tavoitteenani on toteuttaa uusi teoskokonaisuus ensimmäistä laajempaa yksityisnäyttelyäni varten. Suunnittelen muodoltaan joustavaa installaatiota, joka olisi mahdollista mukauttaa kulloisenkin näyttelytilan vaatimusten mukaan. Aikeenani on vetää piirustusteni ja maalausteni maailmat kaksiulotteiselta pinnalta selkeämmin ympäröivään tilaan lavastuksen ja koristelun keinoin. Esteettisenä suuntaviivana minulla on eräänlainen anakronistinen fantasia keskiaikaisiksi miellettyjen materiaalien ja scifi- sekä postapokalyptisiin maisemiin sijoittuvan popkulttuurikuvaston fuusiosta.

Teokseni rakentuvat pitkälti mielivaltaisesti ja spontaanisti assosioimalla, kuten miellekarttaa hahmotellessa. Koska pyrkimyksenäni on toki tehdä kiinnostava teos, tulee työskentelystä eräänlaista peliä. Aiemmin tekemäni ratkaisut asettavat yhdessä ehdot teoksen tuleville elementeille ja tehtävänäni on jokaisen kohdalla tehdä päätös, joka on linjassa teoksen tarinan, komposition ja estetiikan kanssa. Polveilevasta ja harhailevasta työskentelytavasta huolimatta pyrin pysymään uskollisena asettamilleni temaattisille kehyksille, joiden puitteissa työskentelen.

Uusien teosten suunnittelu alkaa loppusyksystä 2016 ja toteutusvaihe käynnistyy vuoden 2017 alussa työhuoneellani Vallilan Taiteilijatalossa.

Aikaisemmin olen melko sulkeutuneesti ja itsepäisesti pitänyt työskentelyni kaksiulotteisilla pinnoilla. Tämän fiksaation purkaminen tuntuu tärkeältä ja pidänkin omien mukavuusalueiden ja tottumusten ulkopuolelle astumista rohkeana. Viedäkseni työskentelyäni tilalliseen muotoon minun on omaksuttava uusi tapa ajatella omaa työskentelyäni. Muotoa tärkeämpänä pidän kuitenkin sisällöllistä rohkeutta, joka vaatii oman naiiviuden, häpeän ja taiteilijan perusnarsismin myöntämistä.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Filosofian maisteri, kirjailija Jolin Slotte ja työryhmä42.480 €Subliimit tulkinnat

Taiteellinen työ / siihen pohjautuva työ | 2-vuotinen hanke

Monikielisessä ja poikkitaiteellisessa projektissa Subliimit tulkinnat – Sublima tolkningar – Sublime interpretations kuvataiteilija Pauliina Pesonen ja kirjailija Jolin Slotte ovat jo kolmen vuoden aikana tutkineet, mitä tapahtuu meidän ymmärryksellemme uutisesta, kun pidennämme sen elinaikaa taiteen keinoin.

Projektissa esiintyvät uutiset kerätään pääosin suomalaisista sanomalehdistä, niin valtakunnallisista kuin paikallista, mutta myös muista pohjoismaisista ja eurooppalaisista lehdistä. Uutisia kerätään myös netistä, uutistoimitusten julkaisemista kanavista ja lukijoiden kommenteista. Pesonen ja Slotte havainnoivat ja käsittelevät lehdissä esiintyviä uutisia ja luovat niille uusia konventioita, niiden rinnalle joiden kautta olemme uutisia tottuneet tulkitsemaan. Taiteen keinoin he tutkivat ja tulkitsevat uutisten sisältöjä ja niiden estetiikkaa.

Projekti on jatkuva ja joka kuukauden kuudentena päivänä työryhmä esittelee uusia teoksia verkkonäyttelyn muodossa. Työryhmä järjestää myös fyysisiä näyttelyitä ja performansseja.

Sanomalehti ei ole taidetta. Paperille painettu kuva ja teksti on vanhanaikaista ja uutishuoneiden tärkein valtti on nopeus ja helppous. Poikkitaiteellinen projekti Subliimit tulkinnat antaa tilaa hitaudelle, uutisten kanssa leikkimiselle ja räävittömille tulkinnoille. Samalla projekti kyseenalaistaa yhteiskunnassa vallitsevaa uutisähkyä. Tuomalla nopeasti unholaan jäävät uutiset uudelleen parrasvaloihin, Pesonen ja Slotte luovat uuden tavan katsoa yhteiskuntaa ja itseämme.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Jolin Slotte, Pauliina Pesonen

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Master of Fine Arts Diana Soria Hernandez 36.520 €Culture of Silence: Gestures of Performance, Drawing and Video to Encounter Violence

Artistic work or work based on it

How to reveal violence? How to make it visible without reproducing it? What are possible actions to reject violence? As an artist living in the translocation (Mexico-Finalnd) I am interested in the potential art has for building different platforms of transmission for local histories and experiences where violence has been central; not based on hard facts or shocking images as in mass media, but rather through drawing people together, dismantling the silence hegemonic discourses build as paralysing structures.

This is a rhizomatic project, intertwined in different art forms: Performance art, curating events, drawing and video art. My main concern is the representation of violence in past and present history and mainly, but not only, residues from the colonial past in Latin America. I explore the limits between art and artivism by asking myself: What are the mechanisms in my own practice that can develop beyond the art scene and affect other public? How can studio work and public space practice influence and feedback each other? How can I contextualize my practice when it relates to specific events happening in very different geographies?

The project has 3 main approaches:
1.Creating temporary communities through self organised events, workshops and live actions
2.Creating a body of solo studio work (video, drawing, performance for camera and public space)
3.Organising and curating together with a working group, a series of video/performance screenings through open calls.

I feel this project is bold, urgent and ambitious; it works in between continents and this requires me to work locally, collectively and site specific, while approaching different representations of violence. I work with my human scale, resisting the silence and paralysis mass media generates through the reproduction of violence. This project engages in-between art and artivism seeking to reach a broader audience by activating art outside institutions and their economies.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

PhD Christina Stadlbauer and workgroup (Melliferopolis)15.800 €Melliferopolis -julkaisu: nettisivu (Melliferopolis Publication – Website)

Academic research and artistic work, or work based on them

Melliferopolis – Honeybees in Urban Environments project has collected manifold written, graphic and audiovisual outcomes over the last five years. These expressions are worth to be organised and published. The format of this publication is a website, and also later, a high quality hard copy, published in English.

For the last five years now, Melliferopolis has invited people from all walks of life to participate in workshops and public parks at gardens, museums, and at the university. It has focused on bees and their special way of existing in urban contexts, and has explored their technologies, architectures, designs and social skills, just to name a few.

Many participants reacted by writing, photographing, recording and publishing their reflections and thoughts around the project. Partly these “reactions” have been published, but a lot of unpublished material awaits being discovered. The authors are academic or independent researchers, artists, and professional photographers/videographers. The publication will be a compilation of existing material, completed with new texts and recordings.

The aesthetics, materials and the lay-out are chosen as to emphasize the contents and approach of Melliferopolis.

Melliferopolis enables encounters between bees and humans. The project combines art and science and challenges the traditional way of thinking and keeping bees. Five years of events, workshops, installations and exhibitions will be crystallized in a publication. The focus is on artistic interventions inspired by bees, experimental apiaries in public places, and community building. These aspects are rarely found in publications on bees or urban beekeeping.

Workgroup members
Monthly grant recipients:Christina Stadlbauer, Ulla Taipale

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FT, dosentti Riikka Stewen 14.000 €Uusi työ digitalisaation ja migraation maailmassa: taide demokraattisen valtauttamisen laboratoriona

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ | Ponnistusraha

The principal question this project asks and realizes through a series of artistic laboratories is how can a new sense of empowerment, communality and capability to act, be brought about. The project focuses on artistic practices and methodologies and what they can teach us about agency and empowerment. In the first phase, three case-studies will be studied, and set up as the foundation for the series of laboratories to follow.

1. Ahmet Ögut and the Silent University: Migration and Empowerment
The first case-study will deal with migration and empowerment. The Kurdish-Turkish artist Ahmet Ögut has founded the Silent University especially as a response to the unjust effects of forced migration.

2. Olafur Eliasson: The Artist’s Studio, Imagination and New Collaborative Work
The second case-study focuses on new work, imagination and inventiveness. Olafur Eliasson is a Danish-Icelandic artist who works in a variety of media. He has a very large studio, a former brewery in northern Berlin, where different teams collaborate on several artistic and architectural projects at the same time.

3. Empathy and Empowerment: Tellervo Kalleinen & Oliver Kochta-Kalleinen
Over the past ten years, they have created and developed collaborative practices which deal with issues of empathy and affect and their collective expression.

Tässä hankkeessa kuvataide nähdään oikeudenmukaisen sosiaalisen muutoksen keinona, taiteen näkökulma säilyttäen, radikaalin avantgarden käytännöistä johdetaan ajatus taiteesta laboratoriona, eräänlaisena sosiologian rinnakkaismuotona: taide ymmärretään nykymaailman tutkimuskeinoksi itsessään. Sen kautta tarkastellaan tämän hetken polttavimpia kysymyksiä: migraatiota, tilapäistymistä, digitaalisuuden reaaliaikaisia verkostoja.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Suomen Biotaiteen Seura 50.000 €CENTRE (working title) – a space for the development of the arts engaging with science and society

Academic research and artistic work, or work based on them | Ponnistusraha

The Bioartsociety has worked successfully the past 8 years as an organization for art and science practices in Finland and internationally. The Bioartsociety is ready to take a step further and grow into a national actor and an international hub by establishing the CENTRE, a space for the development of the arts engaging with science and society. The CENTRE consists of a gallery, workshop room, office and facilities space. There is currently a critical mass of artists and practitioners in Finland whose thematic angles strongly relate to the work of the Bioartsociety. We would like to develop the CENTRE together with these artists and practitioners to make it a useful and active partner in the wider artistic community and the local and international art and science field.

From the point of view of the Bioartsociety, the CENTRE will allow for new program formats and initiatives, it will give visibility to the work of the Bioartsociety and allows it to make further use of the potential of ongoing program. The CENTRE is central in the intent to further develop and advance the field, to provide professional opportunities for artists and to create a place for experimentation, mutual learning and exchange between practitioners and the society at large. The CENTRE will support all forms of artistic expression from new and emerging practices like biologically or technologically based art to established forms of visual arts. The themes are artistic, philosophic and scientifically led.

The CENTRE is a catalyst and incubator for interdisciplinary art practices. It encourages work on the intersection of art, science and society to leave its comfort zones, to push the boundaries and cross borders to become what we can’t possibly know. The CENTRE seeks the frontiers of art and it extends the practices of artists engaging with scientific processes, facilities and technologies in order to reveal and illuminate the social, political and cultural context that brought them into being.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Suomen New Yorkin kulttuuri-instituutin säätiö 100.000 €Suomen New Yorkin kulttuuri-instituutin ja Suomen Lontoon instituutin yhteinen MOBIUS-hanke (2017)

Taiteellinen työ / siihen pohjautuva työ

Suomalaisten taideorganisaatioiden korkeasti koulutettu työvoima, samoin kuin vapaat kuraattorit liikkuvat kansainvälisesti lähinnä lyhyiden näyttely- ja kokousmatkojen puitteissa. Harvoille tarjoutuu mahdollisuutta pidempään oleskeluun ulkomailla tai ulkomaisessa instituutioissa työskentelyyn. Kahden suomalaisen kulttuuri-instituutin MOBIUS-hanke tuo suomalaisten taidealan ja visuaalisten alojen asiantuntijoiden liikkuvuuteen uudenlaisen mallin mahdollistamalla pidemmät työskentelyjaksot sekä käytännön projektien toteuttamisen osana vastaanottavaa organisaatiota.

Keskeisellä sijalla projektissa on suomalaisen taide- ja kulttuuriosaamisen kansainvälistäminen ja näkyminen Suomen maantieteellisten rajojen ulkopuolella. Vastaavasti suomalainen kulttuurikenttä saa osakseen merkittävän määrän ajanmukaista kansainvälistä ammattiosaamista. Avainasemassa on myös suomalaisten taiteilijoiden esille pääseminen taideammattilaisten toteuttamien projektien myötä ja muistiorganisaatioiden hallinnoiman kulttuuriperinnöllisesti rikkaan tietoaineiston saatavuuden ja uusiokäytön edistäminen. Hankkeessa toimitaan kulttuuri- ja taidekentän rakenteiden ytimessä, josta käsin on mahdollista vaikuttaa suomalaisen kulttuurin systemaattiseen kansainvälistymiseen.

Angloamerikkalaisella toimintakentällä toteutuva poikkitieteellinen ja -taiteellinen yhteistyö yhdistää instituuttien resurssit ja kontaktit mielekkäällä tavalla.

MOBIUS-hanke on laatuaan ensimmäinen Suomessa. Se ei ainoastaan vie suomalaisia osaajia verkostoitumaan ulkomaille, vaan tuo myös ulkomaisia osaajia Suomeen. Vuonna 2014 käynnistynyt hanke on saanut innokkaan vastaanoton museo-, arkisto- ja taidealan ammattilaisten joukossa niin Suomessa, Isossa Britanniassa ja Irlannissa kuin Yhdysvalloissa. Luotamme rohkeasti ammattilaisten verkostoitumisen merkitykseen ja sen kauaskantoisiin tuloksiin.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Suomen Saksan Instituutin Säätiö 33.000 €SZENEfrei. Esitystaiteet esille! Suomalaista sirkusta, performanssia ja nykytanssia saksankieliseen Eurooppaan

Taiteellinen työ / siihen pohjautuva työ | Ponnistusraha

SZENEfrei on Suomen Saksan-instituutin koordinoima esitystaiteiden edistämishanke saksankielisessä Euroopassa 2017–2019. Tavoitteena on lisätä suomalaisen sirkustaiteen, performanssitaiteen ja nykytanssin tunnettuutta sekä alan toimijoiden työllistymismahdollisuuksia Saksassa, Itävallassa ja Sveitsissä. Keskiössä on vapaan kentän toimijoiden uran kansainvälistymisen tukeminen.

SZENEfrei edistää Suomen esitystaiteen toimijoiden kansainvälistä verkostoitumista saksankielisen Euroopan avaintoimijoiden kanssa järjestämällä tätä tukevia vierailuja ja workshoppeja. Se tukee suomalaisten ja saksalaisten taiteilijoiden, tuottajien ja alan organisaatioiden pitkäkestoista yhteistyötä sekä tarjoaa työkaluja uusien kontaktien luomiseen ja saksankielisen alueen esitystaiteiden kenttään tutustumiseen.

SZENEfrei ohjelmakokonaisuus on kolmeosainen: 1) Esitystaiteen suomalaiset tuotannot saksankielisessä Euroopassa, 2) Verkostointi- ja mentorointiohjelma alan toimijoille, 3) Saksalaisten avaintoimijoiden ammattilaisvierailut Suomeen.

SZENEfrei-hankkeen muita kotimaisia yhteistyökumppaneita ovat Tanssin Tiedotuskeskus, Sirkuksen Tiedotuskeskus ja ESKUS Esitystaiteen keskus, joiden kanssa toteutetaan verkostointi- ja mentorointiosuus sekä ammattilaisvierailut Suomeen. Vuodesta 1994 toimineella Suomen Saksan-instituutilla on yhteistyökumppaneineen SZENEfrei-hanketta varten tarvittavat alan kontaktit sekä ammattitaito laajojen hankkeiden läpiviemiseen saksankielisessä Euroopassa.

SZENEfrei keskittyy esitystaiteiden vapaan kentän toimijoihin ja heidän uransa kansainvälistämiseen sekä työmahdollisuuksien lisäämiseen saksankielisessä Euroopassa. Hanke ei lokeroi sirkusta, performanssia tai nykytanssia vaan edistää kokonaisvaltaisesti ja pitkäkestoisesti esitystaiteiden tunnettuutta ja verkostoitumista. Vastaavaa hanketta ei ole tehty aikaisemmin.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Musiikin kandidaatti Lauri Supponen 28.320 €Sävellystyö

Taiteellinen työ / siihen pohjautuva työ

Sävellän vuoden 2017 aikana seitsemää ammattilaisten tilaamaa teosta esitettäväksi vuosina 2017 ja 2018. Sävellän teoksia kokopäiväisesti tiiviissä yhteistyössä esittäjien kanssa, sillä koen vuorovaikutuksen elimelliseksi osaksi musiikin luonnetta.

Norjalaisen Aksiom Ensemblen nuoret kantaesittävät laajan kamariteokseni Klang-festivaalilla Kööpenhaminassa 6/2017. Suunnittelen konserttia uuden teokseni Prekariaatin laulukirjasta ympärille, jonka sävellän sopraano Tuuli Lindebergille ja kitaristi Petri Kumelalle. Uusinta Ensemble ottaa uuden teokseni ohjelmistoonsa 2018. Näiden lisäksi sävellän Ville Vokkolaisen tilaamaa kitarakvartettia jazz-, impro ja rock-taustaisille muusikoille, Hommafoorumin teksteihin perustuvaa teosta Tölöläbin elektoakustiselle improkvartetille (molemmat kesälle 2017) sekä laajat sooloteokset cembalisti Aura Visalalle loka–marraskuussa -17 ja haitaristi Harri Kuusijärvelle toukokuuksi -18. Teoksiani tullaan esittämään seuraavan vuoden aikana ainakin Moskovassa (RUS), Lontoossa (UK), San Diegossa (USA) ja Grazissa (AT).

Sävellystyötäni ruokkii työni vapaan improvisaatiokentän hyväksi Korvat auki -ensemblen ja ainoregina-yhtyeen muusikkona. Esiinnyin molempien kanssa mm. Flow-festivaalilla 2015 ja 2016.

Valmistuttuani Lontoosta ja Helsingistä ammattisäveltäjäksi, löysin Suomesta hedelmällisen kasvupohjan uudelle musiikille. Jatkan sävellystyölläni osallistumista tämän rakentamiseen. Viimeisimmissä teoksissani fix ja Ti-ti-uuu olen etsinyt sellaista musiikki-ilmaisua, joka ottaa lähtökohdakseen vuorovaikutuksen. Tulevissa teoksissani ääni ei itsessään ole kiinnostava, vaan äänen monet vuorovaikutussuhteet ympäristönsä, muiden äänien ja havainnoivien tahojen kanssa.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Taiteen maisteri, taiteilijaprofessori (2016 asti) Virpi Suutari 70.800 €Taiteellinen työskentely useiden dokumentaaristen elokuvahankkeiden edistämiseksi, käsikirjoitus- ja ennakkotyö

Taiteellinen työ / siihen pohjautuva työ | 3-vuotinen hanke

1) Päähanke: Aalto on pitkä dokumentaarinen elokuva Alvar Aallosta ja ihmisistä hänen luomissaan tiloissa. Elokuvan painotus on vahvasti kansainvälinen, ja siinä Aallon merkityksestä tulevat todistamaan niin nykyarkkitehtuurin suuret nimet kuin rakennusten tavalliset käyttäjätkin. Tällaista elokuvaa ei ole Aallosta koskaan tehty. Elokuva sisältää paljon uutta tietoa ja materiaalia ja sitä on tarkoitus levittää kansainvälisesti.

2) Paimionjoki on dokumentaari joesta ja sen asukkaista – paikallisten ympäristöasenteista ja heidän yrityksistään tervehdyttää joen ekosysteemiä. Elokuva on myös tutkielma joen ikiaikaisesta kauneudesta ja ihmisen moraalisesta vastuusta elinympäristöstään. Paimionjoki on valuma-alueeltaan ja virtaamaltaan suurin Saaristomereen laskeva ja sitä eniten kuormittava joki.
Yleisissä mielikuvissa tämä 110 kilometriä pitkä joki on samea viemäri, joka johdattaa maanviljelyksen aikaansaamia saasteita ja ravinteita Saaristomereen aiheuttaen rehevöitymistä.
Mitä asialle on tehty ja mitä olisi tehtävissä? Kuinka tilanteen näkevät tutkijat, entä viljelijät? Mikä on joen oma ääni?

3) Kuka minä olen on intiimi ja peloton elokuva identiteetin murtumisesta muistisairaaksi diagnosoinnin jälkeen. Mahdollisesti se tulee olemaan myös kuvaus kuoleman kohtaamisesta päähenkilön ja hänen läheistensä kautta.

Taiteellinen työni tunnetaan perinteisen dokumentaarisen kerronnan haastamisesta, faktan ja fiktiivisyyden rajakäynnistä ja tinkimättömästä laadusta. Aiheissani ei ole välttämättä mitään tietoisesti rohkeaa, mutta käsittelytapani ja lopputulos on usein yllättävä ja omintakeinen.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Visual artist Tomasz Szrama 28.320 €Social encounters of despair. Development of performing practice in collaboration with the audience

Artistic work or work based on it | The project’s themes are related to the Kone Foundation Language Programme

Twenty years ago I moved to Finland. Unable to express myself in a common language, I started developing my own performance practice as an alternative way of communication.

I’ve chosen performance art consciously. The freedom, diversity of artistic expression, uniqueness, site-specificity, direct contact between the artist and the audience are principles which guide me. Meeting new people and increasing the involvement of the public became a goal even more important than the great need to be understood. The situation in which the spectators are on one side and I am on the other suits me. I need that division in order to break it.

I demand help in order to realise complicated tasks, placing my own body into impossible and even ridiculous situations. I, together with the spectators, have chance to capture the essence of a situation, a state of mind, which only occasionally might occur as an image that could be recorded by camera.

The risk is essential in my performances. My practice is site/context specific. Involving spectators with no prior agreement, I am forced to improvise so as to create unpredictable situations, images or even spectacular installations. In the time of social media I strive to meet people. My aim is to find a way to communicate and interact, often without sharing a common language. I desperately try to be understood, even though my work touches on the ever present potential for personal failure.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

YTT Saara Särmä ja työryhmä (Hattu)63.603 €Naiset esiin!

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ

Naiset esiin! -hanke jatkaa hyväksi havaittujen temaattisten kokonaisuuksien parissa tutkien, toimien ja tietoa levittäen. Hankkeen toiminta tuottaa jatkuvasti sekä tutkimusmateriaalia että feministiseen aktivismiin ja naisasiantuntijuuteen liittyviä tutkimus- ja tiedontarpeita.

Kyseessä on poikkitieteellis-taiteellis-journalistinen hanke. Toiminta pohjautuu vankkaan tutkimukselliseen ja tutkivan journalismin osaamiseen, ja samaan aikaan toiminta tuottaa tutkimuksen ja tutkivan journalismin pohjaksi uutta materiaalia. Hankkeen toiminnassa tuomme naisten (erityisesti asiantuntijat ja nuoret naiset) saataville tutkimustietoa erilaisista feministisistä kysymyksistä.

Hanke tuottaa vuoden 2017 aikana muun muassa journalistisen sarjakuvateoksen naisiin kohdistuvasta nettivihasta ja siihen perustuvan koulutuskokonaisuuden, radiodokumenttisarjan äitipuolista, Loppu miespaneeleille! –tietokirjan ja Miten WOW-festivaali toi suomalaisia naisia esiin -käsikirjan.

Lisäksi hanke jatkaa naisten voimauttamispyrintöjä radikaalin hauskuuden keinoin.

Radikaaleinta on ihan vain pitää naisista. Hankkeessa nostamme erilaisia naisia esiin, autamme naisia nostamaan itseään esiin, autamme naisia nostamaan toisia naisia esiin. Se on radikaalia ja rohkeaa.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Emmi Nieminen, Johanna Vehkoo, Rosa Meriläinen, Saara Särmä

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Kuvataiteen maisteri Pilvi Takala 16.750 €The Stroker (työnimi) -videoteoksen tuotantokustannukset

Taiteellinen työ / siihen pohjautuva työ

The Stroker -videoteos perustuu kahden viikon mittaiseen interventioon, jonka toteutin Second Home -työyhteisössä Lontoossa. Second Homen konsepti sekoittaa työn, kodin ja vapaa-ajan. Sen jäsenet ovat startuppeja ja freelancereita. Esiinnyin Personal Touchin “Nina Niemisenä” tarjoten jäsenille ‘kosketusta’ toimistoympäristössä osana Second Homen hyvinvointiohjelmaa. Lähestyin ihmisiä käytävillä kohdaten heidät kuten tuntisimme toisemme, tervehtien ja kevyesti koskettaen käsivartta tai olkapäätä. Dokumentoin intervention piilokameroilla, mikrofoneilla ja kirjallisilla observaatioilla.

Videoteosta varten haluan rekonstruoida näitä kehollisia reaktioita ja tutkia miten keho toimii sosiaalisen paineen alla Second Homen näennäisesti joustavassa ja avoimessa rakenteessa. “Nina Niemisen” kohtaaminen ja läsnäoloon sopeutuminen on hetki, jossa mukautuminen on vielä prosessissa. Tanssijan ja ääninäyttelijän kanssa työskennellen pyrin eristämään yksityiskohtia vuorovaikutuksesta ja lavastamaan niitä uudelleen – täten vahvistaen niiden ristiriitaa. Eleet ja äänensävyt ovat fyysisiä manifestaatioita sisäisestä epämukavuudesta, jota ei työyhteisössä voi suoraan ilmaista. Videoteos sijoittuu tapahtumapaikalleen, se on yksittäinen tarina siitä, miten työyhteisö reagoi uuteen rajanylitykseen. Samalla se toimii laajempana yhteiskunnallisena ja instituutionaalisena kritiikkinä, ja valmis teos toimii ajattelun välineenä itsenäisesti, vapaana Second Homen kontekstista tai kontrollista.

Projekti ottaa kantaa juuri nyt tapahtuviin muutoksiin työelämässä ja yhteiskunnassa, se tapahtuu siellä missä työn, asumisen ja yksityiselämän uusia muotoja muokataan. Second Homen kaltainen luova, avoin ja rajoja ylittävä yhteistyökumppani haastaa määrittelemään oman paikkani ja ääneni taiteilijana, olemaan rohkeampi. Uusia kehollisia työskentelytapoja hyödyntäen pyrin tekemään näkyväksi sellaista tietyssä kontekstissa tapahtuvaa, joka koskettaa laajemmin ketä tahansa tässä ajassa elävää.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Sarjakuvataiteilija Vilja "Tiitu" Takalo 28.320 €Memento mori (työnimi) -sarjakuvan piirtäminen ja julkaiseminen verkossa

Taiteellinen työ / siihen pohjautuva työ

Minulla oli lukinkalvonalainen eli SAV-aivoverenvuoto joulukuussa 2015, 38-vuotiaana. Kyseessä on hengenvaarallinen sairaus. Vain puolet saman kokeneista selviää hengissä sairaalaan asti. Teen kokemuksestani omaelämänkerrallisen sarjakuva-albumin, joka on kuvaus aivoverenvuotoon sairastumisesta ja masennuksesta sekä muista oireista, jotka sairastumisesta seurasivat.

Sarjakuva on myös kertomus kasvusta, kuoleman läheisyydestä ja elämän tärkeydestä. Kuvaan teoksessa myös sitä, kuinka vaikeaa on saada sitä kuntoutusta, joka minulle kuuluu. Yksilön pitäisi pystyä olemaan todella vahva silloin, kun hän on heikoimmillaan, taistellakseen niitä tahoja vastaan, joiden tehtävä olisi häntä auttaa. Sarjakuvan ei ole tarkoitus toimia ainoastaan vertaistukena muille sairastuneille eikä tarkoituksenani ole olla vain kokemuskouluttajana terveydenhuollon ammattilaisille, vaikka näihin molempiin tarkoituksiin sarjakuvani sopiikin hyvin, vaan tavoitteenani on nostaa sairaus ja pahoinvointi symbolimaan suurempaa ilmiötä. Kyse ei ole vain yksilön sairastumisesta vaan yhteiskunnan kyvyttömyydestä tai haluttomuudesta saada tätä, ja kaikkia muita sairastuneita, jälleen työkykyisiksi.

Sarjakuva julkaistaan ensin verkossa blogissani lyhyempinä 5–10 sivun pätkinä noin joka toinen viikko alkaen joulukuussa 2016, jolloin sairastumisestani on kulunut vuosi. Suurin osa työstä kuitenkin ajoittuu vuodelle 2017.

Omaelämänkerrallisuus vaatii rohkeutta. Aion kertoa oman tarinani hetkistä, jolloin olen haavoittuvimmillani. Heikko. Puolisoni kysyi, kun hän katseli luonnoksia sarjakuvasivuistani, että miksi pitää muistella tätä kauheaa sairastumisen hetkeä. Eikö sitä voisi vain unohtaa? Eikö voisi olla vain puhumatta, kirjoittamatta, piirtämättä? Ei. On uskallettava kertoa. Mitä tapahtuu, kun huomaa, että onkin kaikesta huolimatta hengissä? Siitä minun tarinani kertoo.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Tanssi- ja esitystaideyhdistys Ehkä ry 25.000 €Nykytaidetila Kutomon esitystoiminta vuonna 2017

Taiteellinen työ / siihen pohjautuva työ

Nykytaidetila Kutomon kautta tanssi- ja esitystaiteen vapaa ryhmittymä Ehkä-tuotanto tekee yhteistyötä lukuisten tanssi- ja esitystaiteilijoiden kanssa mahdollistaen teosten ja projektien toteutumista eri muodoissa.

Vuonna 2017 Ehkä-tuotanto yhteistuottaa Kutomolle yhteensä 6 tanssi- ja esitystaiteen kantaesitysteosta, joista yksi on suunnattu lapsille. Ohjelmistossa toteutetaan lisäksi 8 kansallista vierailuesitystä, joista valtaosa nähdään osana yhdeksättä tanssi- ja esitystaiteen XS-festivaalia marraskuussa 2017. Ehkä-tuotannon Kutomolla toteuttama muu esitystoiminta koostuu presentaatioista ja esitystapahtumista, joita järjestetään vuoden aikana yhteensä 6–10.

Ehkä-tuotannon päämääränä on kasvattaa taiteilijoille esitystoiminnasta maksettavaa palkkaa ja muuta tuotantotukea. Teoksille produktiokohtaisesti neuvoteltava tuki kattaa taiteilijoiden palkka- ja matkakuluja, teosten materiaalikuluja sekä muita tuotantokuluja. Lisäksi tukeen sisältyy Kutomon käyttöä harjoitus- ja esitystilana.

Tanssi- ja esitystaiteen vapaa ryhmittymä Ehkä-tuotanto on ylläpitänyt omaa toimitilaa Turussa toukokuusta 2009 lähtien. Vuosina 2009–2016 toteutunut runsas tanssi- ja esitystaiteellinen sisältö kertoo toiminnan tarpeellisuudesta, toimivuudesta ja vetovoimaisuudesta.

Taiteilijavetoinen nykytaidetila Kutomo pyrkii edistämään epäkaupallista ja omaehtoista taidetta. Kutomon esitystoiminnan tavoitteena on mahdollistaa taiteilijoille mielekäs työympäristö, joka on sosiaalinen, avoin ja taiteellisesti tinkimätön. Kiinnostavasti profiloitunut esitys-, työskentely- ja tapahtumatila hyödyttää arviolta 200 taiteilijan työskentelyä vuosittain.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Tanssin Liikekieli ry 20.000 €Esitysliike-seminaarien järjestäminen, taiteesta kirjoittaminen neljästi vuodessa ilmestyvissä teemanumeroissa, taiteesta käytävän keskustelun ja diskurssin synnyttäminen ja ylläpitäminen

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ

Ensimmäinen kaksipäiväinen Esitysliike-seminaari järjestetään 8.–9.4.2017 Kulttuuritehdas Korjaamolla yhteistyössä Esitysradion kanssa. Taiteesta kirjoittamisen, puhumisen ja diskurssin luomisen ympärille rakentuvassa seminaarissa koetaan luentoja, keskusteluja, työpajoja ja vapaamuotoisia ja -mielisiä spektaakkeleita.

Erityisesti haluamme tanssitaiteeseen erikoistuneena verkkolehtenä ja seminaarin koollekutsujana painottaa liikkeestä puhumisen ja kirjoittamisen erityisyyttä ja sen vaatimaa asiantuntemusta, tradition tuntemusta ja kykyä nähdä eksperttiys liikkeessä, jos siinä sitä on.

Toinen kaksipäiväinen Esitysliike-seminaari järjestetään lokakuun alussa 2017 yhteistyössä Esitysradion kanssa. Kokoamme kustakin seminaarista loppukoonnin paperijulkaisuna.

Lisäksi Liikekieli.comissa ilmestyy vuonna 2017 neljä yhdessä vierailevien päätoimittajien kanssa toimitettua teemanumeroa. Teemanumerot sisältävät taiteilijoiden, kriitikoiden, toimittajien ja asiantuntijoiden kirjoittamia, monipuolisia ja syvällisiä artikkeleita eri teemoista. Haemme apurahaa tämän numerokonseptin jatkokehittämiseen ja tanssitaidetta käsittelevän, taiteilija- ja tekijälähtöisen, ajankohtaisen ja kriittisen verkkolehden ylläpitämiseen.

Haluamme haastaa taiteilijoita ajatusten jakamisen eleisiin puhumalla ja kirjoittamalla taiteesta. Nuo eleet palvelevat niin tekijöitä ja kuin katsojiakin ja ovat osa julkisen työn mukanaan tuomaa vastuuta. Julkinen reaktio taideteokseen, -tekoon, ilmiöön tai epäkohtaan jäsentää taiteen merkitystä ja vahvistaa uskoa siihen. Liikekieli.com luo ammattimaiset puitteet tanssi- ja esitystaiteesta kirjoittamiselle ja puhumiselle. Visioimme sitä, mikä on tulevaisuuden puhetta ja kirjoitusta taiteesta.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Tanssin talo ry 300.000 €Tanssin talo haastaa tanssin tekijät verkostomaiseen sisältöjen suunnitteluun ja tuottamiseen. Yhteistoimintamenetelmät ja työkalut rakentuvat ohjelmistopilottien 2016–2018 aikana

Taiteellinen työ / siihen pohjautuva työ | 2-vuotinen hanke

Tanssin talo aukaisee ovensa vuonna 2020. Uutta ja perinteistä arkkitehtuuria ja suunnittelua yhdistävät tilat Helsingissä mahdollistavat moninaisen tanssin ja tanssikulttuurin toiminnan.

Kansainvälisten ja kotimaisten esitysvierailujen ja tapahtumien toteuttaminen on sen yksi keskeinen toimintamuoto. Toiminnan perusta on tuotantokumppanuuksissa ja monipuolisessa yhteistyössä.

Tämä hakemus kohdentuu ensisijaisesti toiminnan & kumppanuuksien kehittämiseen. Osa-alueena se on Tanssin talon tärkein palvelulupaus tilapalvelujen ohella esitysten tuottajille. Muut osa-alueet läpileikkaavat kuitenkin ohjelmistopalvelujen kehittämistyön eikä niitä voi pitää täysin erillään. Taiteilijoiden osallistaminen laajasti vahvistaa sitoutumista, kasvattaa osaamista ja muovaa talon toiminnoista tarpeita vastaavia. Pilottien avulla kiinnitytään toimijoiden pitkän tähtäimen suunniteluun ja kehitetään yhdessä ohjelmistoja ja palveluja erilaisille yleisöille. Osaaminen vahvistuu ja toimijoiden omista asiakasryhmistä kasvaa suurempi tanssiheimo talon käyttäjäksi.

Tanssin talon suunnittelu kannustaa rohkeuteen:
1.Uusia asioita: talon toiminta on jatkuvaa uusien asioiden etsimistä, löytämistä ja oppimista.
2.Ilman rajoja: talon ydin perustuu monimuotoisuuteen, joka näkyy niin talon toiminnassa kuin sisällöissä.
3.Yhdessä: Suomalaisen tanssikentän menestys vaatii yhteistyötä. Tanssin talo haluaa olla edistämässä ja kehittämässä yhdessä tekemisen kulttuuria.
4.Tulevaisuuteen: Tanssin talon tavoitteena on viedä tanssia tulevaisuuteen, kohti uusia avauksia.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Teresia ja Rafael Lönnströmin Säätiö 50.000 €Lönnströmin taidemuseon ja IC-98:n Khronoksen talo -projektin monitieteellinen ja taiteellinen dokumentointi, joka viedään virtuaalitodellisuus- ja peliympäristöön

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ | 2-vuotinen hanke

Lönnströmin taidemuseo ja kuvataiteilijakaksikko IC-98 (Visa Suonpää ja Patrik Söderlund) työstävät parhaillaan yhdessä Khronoksen talo -projektia. Hankkeeseen liittyy erillinen sisältökokonaisuus, jonka tarkoituksena on dokumentoida taideprojekti uudella tavalla ja uusien yhteystyökumppanien kanssa. Tavoitteenamme on samalla kehittää museotyötä.

Khronoksen talo dokumentoidaan monitieteellisesti (luonnontieteet ja humanistiset tieteet) ja taiteellisesti. Dokumentoinnin pohjalta luomme nykyaikaisen, kutkuttavan ja uudenlaisia yleisöjä saavuttavan virtuaalitodellisuus- ja peliympäristö, joka jättää kokijaansa vahvan muistijäljen. Mm. tämän kokemuksen ansiosta taideteko siirtyy muistijälkenä sukupolvelta toiselle – toivottavasti pitkälle tulevaisuuteen.

Dokumentoinnissa on mukana edustajia Turun yliopiston maantieteen ja geologian laitokselta, kulttuurintuotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelmasta sekä arkeologian oppiaineesta. Aineiston muokkaamisesta immersiiviseksi virtuaalitodellisuusympäristöksi peliteknologian keinoin vastaa Turun yliopiston ja Turun AMK:n yhteinen Turku Game Lab. Taiteellisesta ohjauksesta vastaa taiteilijaryhmä IC-98. Konsulttina toimii Hämeenlinnan kaupunginmuseon tutkija, FM Juha Vitikainen. Vitikainen on myös IC-98-ryhmän alkuperäinen perustajajäsen.

Paikallisen dokumenttiaineiston ja peliteknologian yhdistäminen luonnontieteiden, humanististen tieteiden ja kuvataiteen risteyskohdassa on tärkeä avaus Suomessa. Yksinkertaisia kokeiluja on tehty erityisesti lisätyn todellisuuden alueella. Lisäksi suppeita arkkitehtonisia ympäristöjä on kokeilumielessä mallinnettu. Nyt pyritään kuitenkin kokonaisvaltaiseen kokemukseen, jossa ihmisiltä kokonaan suljettava reaalimaailman tila tuodaan uudelleen immersiivisesti koettavaksi.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Toimittaja/kustannustoimittaja Kaisu Tervonen ja työryhmä (Näkymätön sukupuoli)26.340 €Näkymätön sukupuoli -projekti, johon kuuluu tietokirja, taidenäyttely ja keskustelutilaisuus

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ

Näkymätön sukupuoli -projekti koostuu kirjasta, taidenäyttelystä ja keskustelutilaisuudesta. Se pyrkii ennen kaikkea tarjoamaan tietoa muunsukupuolisuudesta. Projekti toimii vertaistukena niille, joiden identiteetti törmää kaksijakoiseen sukupuolijärjestelmään; se tarjoaa informaatiota tahoille, jotka työskentelevät nuorten parissa; lisäksi projekti osoittaa sen, kuinka yhteiskunnallisesti epätasa-arvoisessa asemassa muunsukupuoliset ovat.

Kirjassa olevat omaääniset henkilökuvat avaavat muunsukupuolisuutta kokijan näkökulmasta. Näkymättömässä sukupuolessa äänen ottavat ne, joilla sitä yleensä ei ole. Minä-muotoiset kertomukset saavat tuekseen Jenni Holman valokuvat, jotka eivät aseta kertojia uhrin asemaan vaan esittävät ihmiset sukupuolittamatta. Osa esiintyy kasvoillaan, osa ei: muunsukupuoliseksi tunnustautuminen ei ole itsestään selvästi hyväksyttyä.

Siinä missä tekstit ja valokuvat kertovat yksittäisistä kohtaloista, sarjakuvat laajentavat perspektiivin yhteiskuntaan. Apila Miettisen sarjakuvat tarjoavat tietoa siitä, millaisia diagnooseja ja hoitoja muunsukupuolisille tarjotaan ja millaisiin ongelmiin he viranomaisia kohdatessaan törmäävät.

Kokoamme valokuvista ja sarjakuvista myös näyttelyn, jonka yhteydessä järjestämme aiheesta keskustelutilaisuuden. Kutsumme mukaan niin muunsukupuolisia kuin yhteiskunnalliseen keskusteluun helpommin mukaan pääseviä tahoja poliitikoista Setan edustajiin.

Muunsukupuoliset ja heidän kokemuksensa ovat käsittelemätön aihe. Tietokirjan muoto on poikkeuksellinen: minä-muotoinen, kertova tietokirjallisuus yhdistettynä valokuvaan ja sarjakuvaan. Sarjakuva ei kuvita tekstiä vaan välittää tietoa helposti lähestyttävässä muodossa. Projekti herättää kyseenalaistamaan vallitsevan kaksijakoisen sukupuolijärjestelmän ja osoittaa sen ongelmat. Siinä yhdistyvät marginaaliin painettujen ihmisten kokemukset, tieto ja taide.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Apila Pepita Miettinen, Jenni Holma, Kaisu Tervonen, Veera Järvenpää

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Toisissa tiloissa ry 22.750 €Paikkasidonnainen ja osallistava esitys Avalokiteshvara: Superclusters

Taiteellinen työ / siihen pohjautuva työ

Toisissa tiloissa -ryhmä kehittää kollektiivisia ruumiillisia tekniikoita, joiden avulla ihmiset pääsevät kokemukselliseen yhteyteen ei-inhimillisten ilmiöiden kanssa. Ryhmän Avalokiteshvara: Superclusters -esityksen esikuvana on monipäinen, -raajainen ja -silmäinen myötätunnon buddha Avalokiteshvara. Kysymyksessä on yhtaikaa paikkasidonnainen, pitkäkestoinen ja osallistava ulkoilmaesitys.

Projektin tekee ajankohtaiseksi sen pyrkimys avata, kohdata ja tutkia maailmatonta tilaa, jossa pakolaisuus, hajaannus ja tungos vallitsevat ja jossa olioilla ei ole muuta tukea tai kotia kuin toinen toistensa ruumiit. Mikä liikuttaa ja pitää yhdessä kaikkia noita levottomia, paikattomia ruumiita? Hankkeen työhypoteesin mukaan tuo voima on myötätunto, jota voidaan tuntea ja harjoittaa vasta kun ruumiimme ovat tulleet toinen toisilleen riittävän oudoiksi! Teknisenä haasteena on muuttua “komponenteiksi”, eräänlaisiksi vähäisemmiksi, yksinkertaisemmiksi ja vähemmän itsenäisiksi olioiksi, jotta niistä koostuvat rakenteet voisivat yhdessä ylittää inhimillisen ymmärryksen ja havainnon skaalat.

Esitykset järjestetään alueilla, joilla luonto ja kulttuuri kohtaavat kontrolloimattomalla ja satunnaisella tavalla, kuten erilaisilla jättömailla ja varikkoalueilla. Alueet tarjoavat lähtökohdan inhimillisen ja ei-inhimillisen, orgaanisen ja epäorgaanisen, luonnollisen ja keinotekoisen välisen jatkumon luomiselle ja vastaaville ekologisille kokemuksille.

Myötätunto ei ole pelkkä tunne, vaan kokonaisvaltainen, meitä kaikkia koskeva asenteen ja asennon muutos, joka ulottuu ihmisen tuolle puolen. Esitys etsii konkreettisia keinoja ihmisten kokemus- ja havaintotavan muuttamiseen ja myötätunnon kytkemiseen laajempaan ekologiseen ymmärrykseen.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: (ilmoitetaan myöhemmin) Esiintyjä 5., (ilmoitetaan myöhemmin) Esiintyjä 6., (ilmoitetaan myöhemmin) Esiintyjä 7., (ilmoitetaan myöhemmin) Esiintyjä 8., (ilmoitetaan myöhemmin) Tuottaja, Kati Korosuo, Minja Mertanen, Paula Tella, Timo Jokitalo

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Kuvataiteen Maisteri Toni R. Toivonen 28.320 €Taiteellinen työskentely, joka painottuu uudenlaisten teosten työstämiseen ja oman tekemisen vapauttamiseen

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ

Vuoden 2017 aikana toteutan sarjan uusia teoksia haastamalla aiemmat työskentelymenetelmäni. Prosessini taustalla yksi tarinallinen lähtökohta ja kaksi materiaalista motiivia.

Ensimmäinen lähtökohta on ajatusketju, jossa Georges Bataillen kaksi lyhytkirjoitelmaa yhdistyvät omaelämänkerrallisuuteeni ja taiteelliseen prosessiini. Tekstien kautta selitän teokseni päättömän vasikan yhteyden aurinkoon ja auringon yhteyden Van Goghin hulluuteen. Myöhemmin lapseni syntymässä kohtaan istukan, joka ensin esteettisesti yhteydessä auringonkukkaan, mutta joka myöhemmin mädäntyessään näyttää yhteyden myös idean tasolla.

Toinen lähtökohta on kudoksen säilöminen ja tuominen osaksi uusia teoksia. Ystäväni lääketieteen lisensiaatti käyttää avustavan tutkijan työssään kudoksensäilöntämenetelmiä, joita olen hänen avustuksellaan soveltanut kuvataiteen käyttöön. Aion yhdistää eläimen lihallisia osia muihin materiaaleihin, mehiläisvahaan tai akryylihartsiin veistoksissani. Menetelmän kautta mahdollistuu ihmisen istukan säilöminen ja tuominen yhteen tarinalähtökohdan kanssa.

Kolmas inspiraationi on ultraäänikuvantaminen yhdessä olemassaolevan prosessini kanssa. Näin yhden hienoimmista taidenäyttelyistä lapseni ultraäänitutkimuksissa. Mustavalkoisista elimien ja luolien maailmasta löysin abstraktia ja samalla todellista estetiikkaa sekä samoja tekemisessäni olevia toivon ja epätoivon aiheita. Aikomuksena on hankkia käytetty ultraäänilaite ja kuvata kuolleita eläimiä/löytää niiden sisältä kauniita tiloja.

Vuoden 2017 aikana toteutan sarjan uusia teoksia ja teen sen haastamalla aiemmat työskentelymenetelmäni. Olen keskittynyt etsimään omaa kieltäni ja viemään eteenpäin niitä tekniikoitani, joihin en ole taiteen kentällä aiemmin törmännyt. Tarkoituksenani on pyrkiä pois olemassa olevista symboleista, tarttua lujemmin mielivaltaisuuteen, selittämättömiin yhteyksiin ja seurata omia obsessioita. Haluan esitellä tulevan vuoden aikana tekemiseeni uutta, kehittää itseäni taiteilijana.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Tuffi Films Oy 55.000 €Yksittäistapaus (x10) purkaa kollektiivisesti toteutettujen lyhytelokuvien sarjan ja vaikuttavuuskampanjan avulla naisiin kohdistuvaa näkymätöntä vallankäyttöä niin yksityiselämissä kuin yhteiskunnassa

Taiteellinen työ / siihen pohjautuva työ | Ponnistusraha

Hanke tuo yhteen näkemyksellisiä naistekijöitä elokuvan, teatterin ja aktivismin parista nostaakseen esiin sokeita pisteitä ja havaintoja liittyen naisiin kohdistuvaan yksityiseen ja yhteiskunnalliseen vallankäyttöön. Hankkeen taustalla on elokuvatuotantoyhtiö Tuffi Filmsin käsikirjoittaja-ohjaajat ja tuottajat, jotka ovat luoneet ympärilleen monipuolisen naisosaajien kollektiivin vaihtamaan tietoa, ajatuksia ja kokemuksia sekä ideoimaan sisältöjä.

Konkreettisella tasolla hankkeessa toteutetaan noin 10 lyhytelokuvasta tai ”osasta” koostuva kokonaisteos ja sarja. Elokuvat käsittelevät eri tavoin naisen ruumiiseen liittyvää näkymätöntä vallankäyttöä. Elokuvien kokonaisuus ja siihen liittyvä vaikuttavuuskampanja lanseerataan näkyvästi yhteistyökumppaneiden avustuksella. Keskeinen tavoite on saada laajasti yleisöä katsomaan elokuvia ja osallistumaan aktiivisesti keskusteluun etenkin verkossa.

Toiminnan tavoitteena on ryhmän tuen ja konkreettisen pioneeriprojektin avulla edesauttaa naisten tarinoiden ja naisnäkökulman lisääntymistä suomalaisessa elokuvassa. Laajempana pyrkimyksenä on myötävaikuttaa yhteiskunnalliseen ilmapiiriin ja keskusteluun siten, että naisiin kohdistuvaa vallankäyttöä pystyttäisiin entistä helpommin tunnistamaan ja purkamaan. Tarkoitus ei ole saarnata, osoitella sormella tai julistaa, vaan tehdä asenteita, käytäntöjä ja rakenteita näkyvämmäksi, kyseenalaistaa ja herättää ajattelemaan, osaten samalla myös nauraa itselleen ja hullutella vakavillakin asioilla.

Hanke nostaa keskusteluun itsemääräämisoikeuteen ja tasa-arvoon liittyviä asenteita, käytäntöjä ja rakenteita, joista ollaan totuttu Suomessa vaikenemaan. Konsensuskulttuurin maassamme hanke antaa kollektiivin tekijöille joukon suomaa voimaa ja viisautta käsitellä arkoja aiheita sekä tuoda määrätietoisesti ja rakentavasti esiin naisen ruumiiseen liittyvää vallankäyttöä elokuvan keinoin.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Alli Haapasalo, Anna Paavilainen, Elli Toivoniemi, Inari Niemi, Jenni Toivoniemi, Kirsikka Saari, Maryan Abdulkarim, Miia Tervo, Raisa Omaheimo, Reetta Aalto, Sanna Kultanen

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

VTT Pekka Tuominen ja työryhmä (Kontula Electronic)58.880 €Kontula Electronic: Historiallinen kerroksellisuus ja kaupunkikulttuurin uudet muodot. Musiikkifestivaali ja kulttuuriantropologinen tutkimus muuttuvasta Kontulasta

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ | Hankkeen teemat liittyvät Suomen muuttuvat naapuruudet -ohjelmaan

Hankkeemme perustuu tieteen ja taiteen rajapinnassa toimivaan yhteistyöhön, jonka avulla pyritään sekä kehittämään uudenlaista kaupunkikulttuuria Kontulaan että ymmärtämään laajemmin, mistä lähiön kokemassa murroksessa on kyse. Yhteistyön juuret ovat viime vuonna ensimmäistä kertaa järjestetyssä, Jimi Tenorin kuratoimassa Kontula Electronic -musiikkifestivaalissa, joka sai työryhmän pohtimaan mahdollisuuksia tarttua alueen muutokseen ja valjastaa sen voimavarat käyttöön ennennäkemättömillä tavoilla.

Hanke yhdistää etnografisen kaupunkitutkimuksen underground-musiikkitapahtumaan ja tutkii, kuinka muutos Kontulassa näkyy dialogissa kulttuurin eri muotojen kanssa. Nykyhetkeä tarkastellaan sekä lähiön menneisyyden että sinne ulkopuolelta virtaavien vaikutteiden kautta alueen muututtua 1960- ja 1970-luvuilla rakennetusta “metsälähiöstä” 1990-luvun lama-Suomen symboliseksi keskipisteeksi ja myöhemmin erittäin monikulttuuriseksi ympäristöksi, jossa yli neljännes asukkaista puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia. Aivan viime vuosina kansainvälistyminen on näkynyt erityisesti Kontulan ostoskeskuksen ympäristössä – alueelle on noussut useita uusia maahanmuuttajien omistamia yrityksiä ja paikka on alkanut houkutella vierailijoita myös lähiön ulkopuolelta. Kontula Electronic tähtää sekä elämyksellisen tapahtuman järjestämiseen että laajempaan tutkimukselliseen interventioon, jonka avulla tarkastellaan pidempiä kehityskaaria Suomen lähiöissä.

Hanke yhdistää taiteen ja tieteen lähestymistavat kokeilevalla, valtavirran ulkopuolisella tavalla. Sen keskipisteessä on kulttuurinen interventio, Kontula Electronic -festivaali, joka muuttaa Kontulan totunnaisen arjen radikaalisti. Tieteellinen osuus keskittyy lähiön sosiokulttuurisen kehityksen tarkasteluun kulttuuriantropologisesta näkökulmasta, arkisten käytäntöjen ja arvojen kautta, menetelmillä, jotka perustuvat avoimeen, monialaiseen yhteistyöhön.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Lassi (Jimi Tenor) Lehto, Pekka Tuominen, Taina Petrell
Muut työryhmän jäsenet: Miia Halme-Tuomisaari, Pertti Ylikojola

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Taiteen Maisteri Teo Tuominen ja työryhmä14.000 €Komi Serif – Uusi kirjaintyyppi, joka mahdollistaa kominkielisen tekstin digitalisoinnin

Taiteellinen työ / siihen pohjautuva työ | Hankkeen teemat liittyvät Kieliohjelmaan | Hankkeen teemat liittyvät Suomen muuttuvat naapuruudet -ohjelmaan

Hankkeessa on kyse kominkielten vanhojen ortografioiden kirjainmerkkien elvytys digitaaliseen muotoon fonttiperheeksi kielentutkijoiden ja Komin kansojen käyttöön. Tällä hetkellä kielentutkijat voivat ainoastaan skannata vanhoja kieliaineistoja, mutta eivät saattaa niitä muotoon, joka olisi laajemmin digitaalisesti hyödynnettävissä, sillä kielen puuttuvat kirjainmerkit eivät löydy olemassa olevista fonteista.

Olemme käynnistäneet tätä hanketta Helsingin yliopiston ja Kansalliskirjaston kanssa, joka toimii hankkeen "kotipaikkana". Hyödynnämme Kansalliskirjaston digitoimia kominkielisiä aineistoja kirjainmuotoilu- ja tutkimustyössä. Meitä tukee sekä Helsingin yliopiston tutkijayhteisö että Komin tasavallassa Syktykvarin kieliteknologian keskus.

On harvinaista löytää kirjainmerkkejä, joita ei ole saatettu digitaaliseen muotoon. Tämä hanke on suomalais-ugrilaisten kansojen kielten ylläpidon ja kehittämisen kannalta merkittävä. Hanke on graafisen suunnittelun ja kirjainmuotoilun, kielentutkimuksen ja kirjastoyhteistyön alojen kannalta myös ainutlaatuinen ja historiallinen ja sen voidaan ajatella tukevan suomalais-ugrilaisten kielten revitalisaatiota ja edistävän kielidiversiteettiä hyvin konkreettisella tavalla.

Sekä vanhassa että uudessa kominkielen ortografiassa on useita (diakriittisiä) merkkejä, joita ei löydy muista kielistä. Näitä merkkejä ei ole aiemmin piirretty digitaaliseen muotoon, minkä vuoksi kominkielisten tekstien digitalisointi, tallentaminen ja mahdollinen uudelleenjulkaisu on tällä hetkellä lähes mahdotonta. Uusi kirjaintyyppi, joka tukee kominkieltä, mahdollistaisi edellä mainitun. Se on samalla uraauurtava hanke kirjainmuotoilun kannalta.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Marion Robinson, Teo Tuominen

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Kuvataiteen kandidaatti Tuomo Tuovinen ja työryhmä (Sorbus-gallerian työryhmä)42.000 €Helsingin galleriakentän avaaminen uusille ja kansainvälisille tekijöille – taiteilijoille maksuton Sorbus-galleria Vaasankadulla

Taiteellinen työ / siihen pohjautuva työ

Koneen Säätiön apurahan ja huomiota herättäneen ohjelmiston ansiosta Sorbus on saanut näkyvyyttä kotimaisella ja kansainvälisellä taidekentällä. Olemme osallistuneet aktiivisesti kotimaiseen näyttelyvuokrakeskusteluun ja toimineet esimerkkinä siitä, miten näyttelytoimintaa voi uudistaa näyttelyvuokrattomuuden kautta.

Ehdotamme taiteen rahoituskäytäntöjä uudistettavan niin, että gallerioiden kuluihin menevä raha ohjataan suoraan gallerioille sen sijaan että se kierrätetään taiteilijoiden pankkitilien kautta. On taiteilijoiden, gallerioiden ja sitä kautta myös yleisön etu, että näyttelyohjelma ei rakennu taiteilijoiden vuokranmaksukyvyn perusteella.

Sorbuksen toiminnan mahdollistaa työryhmämme omistautunut työpanos. Siksi haemme rahoitusta paitsi kiinteisiin kuluihin, myös työskentelyymme.

Sorbus on Suomen galleriakentässä ennennäkemättömän aktiivinen tapahtumapaikka – tänä vuonna (2016) Sorbuksessa tulee järjestetyksi 15 näyttelyä ja yli 20 esitystapahtumaa. Tuomme esille arvaamatonta nykytaidetta painiperformanssista biodiversiteettiobjekteihin. Perusideamme on seurata omaa näkemystämme huomionarvoisesta taiteesta ja tuoda se julki gallerian ohjelmassa. Näiden päämäärien kannalta näyttelyvuokrattomuuden suoma liikkumavara taiteilijavalinnoissa on keskeinen edellytys.

Meidän näkemyksemme on Sorbus. Sen sijaan että antaisimme taiteilija-apurahojen jakajien valikoida, kenellä on varaa saada taidettaan esille, me haluamme itsellemme täyden vapauden ja vastuun päättää mitä taidetta galleriassamme esitetään. Emme tunnusta rajaa taiteenalojen tai korkean ja matalan kulttuurin välillä. Kyseenalaistamme urautuneet käsitykset legitiimistä taiteesta, myös omamme. Otamme riskejä ja tartumme myös spontaaneihin lyhyen varoitusajan projekteihin. Ilman meitä Sorbusta ei ole.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Henna Hyvärinen, Jonna Karanka, Otto Byström, Sakari Tervo, Tuomo Tuovinen

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Turun elokuvatapahtumat ry 37.760 €Turku Animated Film Festival

Taiteellinen työ / siihen pohjautuva työ

Turku Animated Film Festival järjestetään Turussa toista kertaa elokuussa 2017. TAFF tavoitti jo debyytillään noin 2800 kävijää ja houkutteli Turkuun lähes 30 ulkomaista elokuvantekijää sekä animaatioalan ammattilaista ollen näin yksi Suomen kansainvälisimpiä elokuvafestivaaleja.

Vuoden 2017 ohjelmisto koostuu kansainväliseen kilpasarjaan valittavista elokuvista sekä huolella kuratoiduista teemanäytöksistä. Fokuksessa ovat erityisesti nukkeanimaatiot sekä teemamaana Puola, josta edustettuna ovat niin perinteet kuin nykypäivä. Festivaali jatkaa myös lupaavasti alkanutta suhteiden solmimista Tanskaan yhdessä Viborgissa sijaitsevan Animation Workshop -instituution kanssa. Vuonna 2017 perustamme ammattilaiselokuvien kilpasarjan rinnalle myös opiskelijasarjan, mikä laajentaa osallistujien kirjoa entisestään.

Kansainväliset festivaalit tulevat pysymään tulevaisuudessakin tärkeimpänä lyhytanimaation esittämispaikkana sekä alan ammattilaisten foorumina. Vuonna 2016 rakensimme raamit, joiden puitteissa festivaali voi kasvaa pysyväksi ja merkittäväksi osaksi kansainvälistä animaatiotaiteen kenttää säilyttäen silti omalaatuisuutensa, jolla se hurmasi vieraat ensimmäisenä vuonna.

Seuraavien kahden vuoden aikana TAFFin tavoite on kasvaa hallitusti kehittäen kansainvälistä yhteistyötä ja suomalaisten animaationtekijöiden verkostoja entisestään. Lisäksi panostamme määrätietoiseen ja ympärivuotiseen yleisötyöhön, jonka myötä johdatamme animaatioelokuvataiteen pariin uusia yleisöryhmiä.

TAFF on kansainvälinen animaatioelokuvafestivaali, joka keskittyy vaalimaan animaatiota ensisijaisesti taiteena. Festivaali toimii kohtaamispaikkana alan tekijöille ja uudistaa samalla elokuvafestivaalien toimintakenttää Suomessa ja tuo taidemuodon marginaaleista suuren yleisön tietouteen.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Johanna Salmela, Joni Männistö, Kimmo Sillanmikko, Sami Skantsi

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Artiste Ikechukwu Ude-Chime and workgroup19.600 €Nkwa-Mmiri (Water Music Ensemble II)

Artistic work or work based on it

Water as we all know is an essential part of nature, and a must have for every living thing. The safeguard of its sources has been the priority of every human settlement on earth, and animals in the wild understand the need to locate water holes to quench their thirst.

The present environmental state of the earth has deteriorated to an alarming level, to the extent that there is even a prediction that there could be a struggle to have access to water which may lead to water wars in the future. This prediction went further to say that when that happens; it will make the oil wars look like a child’s game.

The question now therefore is: Do we have to wait for this to happen?

The project will use the art of water music, songs, and dances as vehicle for to inform the public about this very important environmental issue.

Nkwa-Mmiri project is a bold initiative that will use the intrinsic values of arts through its functions for the purpose of creating awareness about the importance of water and its preservation. The project will use the art of water music, songs, and dances as vehicle for to inform the public about this very important environmental issue.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Uteliaat muusikot ry 25.000 €Tulkinnanvaraista-konserttisarja vuonna 2017

Taiteellinen työ / siihen pohjautuva työ

Uteliaat muusikot ry järjestää uuden ja kokeellisen musiikin Tulkinnanvaraista-konserttisarjaa. Vuonna 2017 järjestetään yhdeksän konserttia Helsingissä. Lisäksi yksi produktioista vierailee Turussa. Konserttien yhteydessä pidetään myös luentoja ja teosesittelyitä. Konsertit äänitetään ammattitasoisesti sekä dokumentointia että mahdollista tulevaa julkaisutoimintaa varten. Otteita konserteista julkaistaan myös yhdistyksen suositulla YouTube-kanavalla.

Vuonna 2017 sarja jatkaa tinkimättömän korkealla taiteellisella tasollaan. Konserttisarjan residenssiyhtye UMUUn toiminta tulee entistä kiinteämmäksi osaksi toimintaa. Konserttien tuotantoa ja viestintää kehitetään edelleen aktiivisesti tukemaan kokonaisvaltaisen konserttielämyksen synnyttämistä.

Tämän jatkohakemuksen tarkoitus on mahdollistaa menestyksekkääksi osoittautuneen toiminnan jatkaminen ja kehittäminen.

Tulkinnanvaraista-konserttisarja tuo kuuluville musiikkia, johon mikään muu taho Suomessa ei tässä laajuudessa ja tällä kvaliteetilla panosta. Esiintyjämme ovat intohimoisia, omintakeisia ja määrätietoisesti omaa musiikkiaan työstäviä taiteilijoita. Konserteissa toistuu pyrkimys korostaa taiteen transsendentaalista luontoa: pidämme rohkeasti esillä tätä henkisyyden aspektia sen epämuodikkuudesta huolimatta.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Taiteilija Roi Vaara 40.000 €Roi Vaaran taiteen arkistojen julkaiseminen internetissä

Taiteellinen työ / siihen pohjautuva työ | 3-vuotinen hanke

Hankkeen pääsisältö on avata taidettani käsittelevät arkistoni, saattaa julkiseen ja avoimeen jakoon internetistä vapaasti ladattavaksi ja levitettäväksi. Taiteeni perusluonne on taiteiden välinen, kuvaa ja ääntä, liikettä ja sanaa jakamattomaksi kokonaisuudeksi yhdistävää. Se on esiintynyt paikka- ja tilannesidonnaisina installaationa ja performansseina, videoina ja piirroksina, valokuvina ja kirjoituksina.

Vuonna 2018 neljä vuosikymmentä täyttävä arkisto kattaa satoja ellei tuhansia valokuvia, satoja tunteja videoitua materiaalia ja äänitteitä, artikkeleita monilla eri kielillä ja valtaisan määrän linkkejä. Ne ovat monissa eri formaateissa, analogisina ja digitaalisina. Ne ovat filmeinä, analogisina videokasetteina, c-kasetteina, printteinä painetuissa ja digitaalisissa julkaisuissa. Arkistomateriaalista ylivoimaisesti suurin osa on yleisölle tehtyjä performansseja, joita olen tähän mennessä tehnyt yli 500 erilaista 45 maassa.

Arkistomateriaali on ensin käytävä läpi ja digitalisoitava, sitten editoitava ja jälkikäsiteltävä. Hankkeen teknisen puolen, digitalisoinnin ja koostamisen nettiin kuuluu ammattilaisille. Itse hoidan kuvien käsittelyn, videoiden editoimisen ja muun taiteellisen jälkikäsittelyn. Oletan tämän työn vievän 3–4 vuotta. Tätä työtä tehdään muiden taiteellisten töiden, performanssien ja näyttelyihin osallistumisen ohella.

Tämä avaus on rohkea kootessaan yhteen olennaisen arkistojen kätköissä olevasta datasta allekirjoittaneen taiteesta avoimeen jakoon. Taiteeni on ollut rohkeata avausta alusta alkaen siksi, että hylkäsin perinteisen taiteen jo alussa. Perinteinen taide tuottaa objekteja, mutta minun tehtäväkseni taiteessa tuli kiinnittää huomio taiteeseen materiaalittomien arvojen vaihtona, siihen mitä tapahtuu tässä ja nyt. Arkisto kattaa alan keskeisen tekijän neljä vuosikymmentä. Avaus on historiallinen.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Kuvataiteilija Elina Vainio 18.880 €Silmänvaraisen tuolla puolen: katseen ja ymmärryksen rajoja käsittelevä taiteellinen työskentely

Taiteellinen työ / siihen pohjautuva työ

Osallistun kolmeen näyttelyyn vuonna 2017 seuraavissa paikoissa: Oksasenkatu 11 Helsinki (helmikuu), Taidekeskus Purnu, Orivesi (toukokuu) ja Samuelis Baumgarte Galerie, Bielefeld (syyskuu).

Pidän modernin aikakauden yhtenä määreenä ns. okulaarisuutta eli silmänvaraisuuden korostuneisuutta ihmisen toiminnassa (optiset merenkulkuun liitettävät navigointilaitteet, maanmittauslaitteet jne., suurvalta-ajattelu, imperialismi). Tämän ajatuksen valossa minua kiinnostaa hahmotella länsimaista historiaa katseen ylivallan kautta ja miettiä, miten se heijastuu tämän päivän teknisesti kehittyneissä yhteiskunnissa, joissa näen tiedon ja ymmärryksen muodostuksen maailmasta ja sen ilmiöistä suurelta osin alisteisena erilaisilta käyttöliittymiltä vilkaistaville tiedoille.

Viimeisimmässä näyttelyssäni Remote Sensing käsittelin näyttelyn nimen mukaisesti ’kaukaa tapahtuvaa aistimista’, mikä terminä viittaa lennokkien ilmasta tai satelliittien avaruudesta välittämään dataan maankamarasta ja tästä näkökulmasta johdetusta tiedosta ja ymmärryksestä. Työskentelyni kiinnekohtana on tarkastella nykyajassa tapahtuvaa kaukokartoitusta sen suhteen, miten lukuisat sotilaalliset, säätiedolliset, kaupalliset ym. käytännöt nojaavat ulkoavaruudessa sijaitseville ihmisen näköaistin jatkeille ja proteeseille.

Yritän haastaa nykyisiä ”yksisilmäisyyksiä” – hahmotella esimerkkejä erilaisista malleista ja havaitsemisen prosesseista ymmärtää monimutkaisuutta ja monella tapaa katveeseen jääviä, jatkuvasti yhteen risteileviä rinnakkaisilmiöitä, jotka eivät ole nähtävissä paljaalla silmällä.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Graafinen suunnittelija Hanna Valle ja työryhmä (Zelda)20.020 €Zelda – digitaalinen yhteisö ja verkkomedia, uudenlainen webzine. Zelda julkaisee sana-ja kuvataidetta. Toiminnan lähtökohtia ovat yhteisöllisyys, vapaus ja intersektionaalinen feminismi

Taiteellinen työ / siihen pohjautuva työ | 2-vuotinen hanke

Zelda toimii yhteisöllisesti. Käsittelytapamme ja lähtökohtamme nojaavat intersektionaaliseen feminismiin. Verkkomedialla ei ole autoritääristä johtajaa, vaan kokoonnumme keskustelemaan teemoista ennen, kun aloitamme uuden numeron tekemisen. Zeldan tekijät tapaavat ja kommentoivat toistensa juttuja myös niiden tekovaiheessa. Rohkaisemme tekijöitä kokeilemaan uusia ilmaisutapoja. Näin pystymme julkaisemaan materiaalia, jolle ei välttämättä löydy tilaa tai näkyvyyttä perinteisistä medioista. Ensimmäistä numeroa kävi jo pelkästään ensimmäisen viikon aikana katsomassa yhteensä 2 100 kävijää.

Zeldassa videotaide, henkilökohtaiset esseet ja kuvat elävät sulassa sovussa toistensa kanssa. Sivuston visuaalinen ilme on meille yhtä tärkeää kuin sisältö. Sivustomme tavoite on saavutettavuus. Zelda toimii nettigalleriana, jota kuka tahansa, mistä tahansa, pääsee katsomaan.

Zeldan tekijöille ystävyys on radikaalia. Yhteisöllisyys on meille korvaamattoman tärkeää ajassa, joka korostaa kilpailua ja oman menestyksen rakentamista. Zelda antaa tekijöilleen voimaa ja itsevarmuutta oman taiteellisen identiteetin löytämisessä. Yhteisö auttaa tekijöitään löytämään ihmisiä, joiden kanssa voi tulevaisuudessakin tehdä yhteistyötä. Lisäksi yhteisöllisyys luo turvallisen tilan, jossa käsitellä taiteen keinoin tunteita ja kokemuksia. Uskomme, että julkaisumme moniääninen ja emotionaalisesti ilmaisuvoimainen sisältö inspiroi myös yleisöämme.

Koemme, että Suomessa tarvitaan julkaisua, jonka lähtökohta on feministinen, mutta toimintatapa on pikemminkin avantgardistinen kuin ohjelmallinen. Zelda julkaisee materiaalia, jolle ei välttämättä löydy tilaa perinteisistä medioista. Julkaisu ilmestyy numero kerrallaan, jotta tekijät voivat työskennellä rauhassa. Näin myös sisältö pysyy harkittuna, yhtenäisenä ja korkeatasoisena. Tekijät tapaavat toisiaan tekoprosessin eri vaiheissa. Zelda on yhteisö, jonka tekijät tukevat toisiaan.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Elina Tervonen, Hanna Valle , Iida Sofia Hirvonen

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Valokuvataiteiljoiden liitto ry 55.000 €Taiteesta toimeentuloa: Valokuvataiteilijoiden liitto ry:n taiteilijalähtöisten toimintatapojen kehittäminen ja pilotointi (2017)

Taiteellinen työ / siihen pohjautuva työ

Taiteesta toimeentuloa -hanke tarkastelee taiteen välitysprosessia kokonaisuutena ja sen tavoitteena on parantaa taiteilijan mahdollisuuksia toimeentuloon. Valokuvataiteilijoiden liitto on hankkeen puitteissa vuodesta 2015 lähtien tarkastellut uudesta kulmasta sekä toimintaansa taiteilijajärjestönä että osana suomalaista taiteen kenttää. Tänä aikana liitto on erityisesti keskittynyt lyhentämään taiteen ja asiakkaan välistä matkaa kehittämällä mm. tiedotusta ja markkinointia, taideteosten välitystoimintaa sekä rakentamalla uudenlaista yleisötyötä suomalaisessa galleriaympäristössä.

Vuonna 2017 Taiteesta toimeentuloa -hankkeessa:
Hiotaan galleriatoimintaan kehitettyjä uusia myynnin ja viestinnän käytäntöjä:
vakiinnutetaan käytännöt osaksi liiton arkea ja kommunikoidaan uusista toimintatavoista kentälle laajemmin.

Kartoitetaan kansainvälisen verkostoitumisen mahdollisuuksia: kehitetään kansainvälisen näkyvyyden mahdollisuuksia taiteilijoille ja opitaan kansainvälisten taidemarkkinoiden logiikkaa ja toimintaperiaatteita.

Keskitytään kohtaamiseen yksilö- ja organisaatiotasolla: Paneudutaan yleisön ja taidealan ammattilaisten yhteen tuomiseen: miten taiteesta voi puhua yhdessä arkipäiväisesti tai syvällisesti?
Kehitetään yhteistyörakenteita yksityisen ja vapaan kentän toimijoiden kanssa resurssien maksimoimiseksi.

Taiteesta toimeentuloa -hanke katsoo taidemyynnin konventioita ja taiteellista työtä silmästä silmään. Hanke kysyy: miten taiteilijan toimeentuloa ja yleisön tietä taiteen luo voidaan helpottaa? Ja vastaa: pureutumalla huonosti resursoidun alan rakenteita muokkaamalla, hitaasti mutta varmasti, sekä lisäämällä ja ravistelemalla alan sisäistä keskustelua näistä käytännöistä ja tulevaisuuden mahdollisuuksista.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Teatteriohjaaja (MA) Petra Vehviläinen ja työryhmä18.880 €Kuolemaa Kesäyössä -esityksen valmistaminen

Taiteellinen työ / siihen pohjautuva työ

Kuolemaa käsittelevä keskustelu- ja konserttimuotoinen esitys tapahtuu Helsingin mattolaitureilla öisin kesällä 2017. Esitys on kokemuksellinen konsertti, luento ja rituaali veden äärellä kesäyön hiljaisuudessa.

Lähestymme aihetta työstäen henkilökohtaisia kokemuksia, jotka liittyvät kuolemaan, kuolemiseen ja menettämiseen. Tarkastelemme kuolemaa erilaisista näkökulmista käsin: olotilana, prosessina ja merkityksinä. Tartumme havaintoon siitä, että kuolema on jollakin tavoin pyyhitty pois arkikokemuksestamme. Sitä tapahtuu netissä, sairaaloissa, lehdissä ja televisiossa – aina jossakin muualla ja joillekin muille. Esityksellä kohtaamme oman kuolevaisuutemme, yritämme ymmärtää sitä syvällisesti, palautamme sen itsellemme ja juhlimme sitä. Koska kuolema koskettaa meitä kaikkia ja on globaali, voi sen äärelle astuminen olla paikka jakamiselle ja yhteiselle kokemukselle ihmisyydestä.

Työskentelymme on keskustelevaa, kokeilevaa, ehdottelevaa. Teemme demoja, harjoitteita ja virityksiä toisillemme, joissa lähestymme aihettamme ja joista rakennamme yhdessä lopullisen esityksen. Näiden lisäksi pyrimme kasvattamaan tietoamme aiheesta lukemalla alaan liittyvää kirjallisuutta, haastattelemalla alan asiantuntijoita ja jalkautumalla paikkoihin, joissa kuolema on läsnä.

Esityksemme on osa Circus Maximuksen vuoden 2017 ohjelmistoa.

Esitys on monitaiteellinen, syvästi henkilökohtainen ja kesäteatterin muotoa uudelleenmäärittelevä ja -jäsentävä. Esityksessä pyritään asettumaan yhdessä katsojien kanssa oman kuolevaisuutemme kanssa kasvotusten. Pääpaino on nimenomaan kokemuksessa ja kuolevaisuuden harjoittelemisessa ja harjoittamisessa. Kuoleman ymmärtäminen jaettavana, yhteiskunnallisena – samanaikasesti yksityisenä että globaalina ilmiönä.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Annika Fuhrmann, Iida-Maria Heinonen, Linda Fredriksson, Petra Vehviläinen

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Taiteilija, kuvittaja Raisa Veikkola ja työryhmä (Theatre of Dolls)56.640 €Dolls of Love – teos, joka performanssin, videoinstallaation ja nukketeatterin keinoin tutkii rakkautta käsitteenä käyttäen nukkeja tarinankertojina ja taiteilijoiden omia kehoja nukkejen näyttämönä

Taiteellinen työ / siihen pohjautuva työ

Olemme työpari nimeltä Theatre of Dolls ja luomme 4-ulotteisia visuaalisia kokemuksia käyttäen nukkeja kertojina ja omia kehojamme nukkejen näyttämöinä. Olemme pääosin työskennelleet Lontoossa ja esiintyneet paikoissa kuten Tate Modern, Royal Academy ja Barbican sekä gallerioissa, tapahtumissa ja festivaaleissa ympäri maailmaa.

Uusin teoksemme on Dolls of Love ja sen tuotantovaihe on puolivälissä. Olemme Helsingin Sinne- gallerian kanssa neuvotteluissa näyttelystä, jonka avajaisissa Dolls of Love esitetään, ja itse näyttelyssä esillä ovat teoksen videoinstallaatio, puvut ja nuket.

Dolls of Love on teos rakkaudesta. Tutkimme miten uskonto, myytit ja sadut toimivat rakkauden arkkityyppien luojina käyttäen narratiivin elementteinä siirtymäriittejä, kuten avioliitto, syntymä ja kuolema.

Tarkastelemme rakkautta naisina ja naisen suhdetta tilaan ja kotiin. Pukeudumme teoksessa naisen hääpuvun ja -kirkon muotoisiksi nukkekodeiksi, joiden sisältä olevista huoneista kollaasina rakentamamme paperinuket etsivät totuutta rakkaudesta. Leikittelemme ihmisen luomien identiteettien kanssa paljastaen yhteiskunnan ja kulttuurin luomia asenteita sukupuolien välisistä rooleista rakkaudessa – ehdottaen niistä vapautumista.

Idea nukesta naisen vartalon fetissinä kaikuu teoksessa. Leikimmekö me nukeilla vai leikitäänkö meillä? Dolls of Love vie katsojan matkalle, jossa nukke käännetään nurinpäin. Se haluaa herättää katsojassa vapauden tunteen kaivautumalla ihmisyyden ytimeen.

Teos on rohkea avaus, sillä se on hyvin henkilökohtainen, mutta samalla aihe on universaali – rakkaus on rohkea, sana itsessään kantaa suurta painoa. On haasteellista tutkia rakkautta käsitteenä, sillä se on aihe, jota on ihmisen luomassa kulttuurissa käsitelty latteuteen asti. Myös työtapamme on rohkea: olemme osa teosta sen luomisesta lähtien. Kaikki teoksen osat – puvut, nuket, näyttämöt, maskeeraus, audio – ovat huolellista käsityötämme ja olemme fyysisesti osana teosta sen esitysvaiheessa.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Frida Alvinzi, Raisa Veikkola

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Tanssitaiteen maisteri (TeaK) Emmi Venna ja työryhmä (Post-MJ Era Institute of Consciousness)18.880 €Afterlife-teos

Taiteellinen työ / siihen pohjautuva työ

Post-MJ Era Institute of Consciousness on koreografi Emmi Vennan (TanssitM 2010), teatteriohjaaja Ossi Koskelaisen (TeM 2008), tanssija Anne Hiekkarannan (TanssitM 2000), skenografi Samuli Laineen (TaM 2012 ja TeM 2014), äänisuunnittelija Ilpo Heikkisen (TeM 2016), pukusuunnittelija Suvi Matinaron (Tam 2014) sekä valosuunnittelija Ilmari Paanasen (TeK 2016) muodostama ryhmä, joka tekee esityksiä ja monimuotoisia ulostuloja pop-tähti Michael Jacksonin jälkeisen maailman tilan jäsentämiseksi.

Vuonna 2017 Post-MJ Era Institute of Consciousness toteuttaa Michael Jacksonin vaikutuksia kartoittavan trilogiansa kolmannen osan Afterlife Baltic Circle -festivaalin ja saksalaisen Nordwind-festivaalin yhteistuotantona. Teosta esitetään Suomessa ja Saksassa marras–joulukuussa 2017.

Instituutin aiemmista teoksista Neverland (URB 15) uudelleenarvioi Jacksonin elämäntyön merkityksiä ja Ruumiinvalvojaiset (Baltic Circle 2015) jäsensi Jacksonin kuoleman vaikutuksia ihmiskuntaan.

Afterlife on aistimellinen simulaatio Michael Jacksonin kuoleman jälkeisestä elämästä ja vuorovaikutteinen esitystila, joka vaikuttuu suurten pop-kuolemien vuodesta 2016, hengellisten kokoontumisten kestollisista koreografioista sekä taiteen, tieteen ja eri uskomusjärjestelmien tavoista hahmottaa tuonpuoleista elämää.

Instituutin jäsenten lisäksi esityksen toismaailmaisuutta ovat vahvistamassa Michael Jackson look-a-like Michael-Jan Havia sekä mediapersoona Tino Singh.

Meidän on uskallettava kurkottaa tuonpuoleiseen, jotta tietäisimme minkälaista on olla ristiriitaisen pop-tähden pään sisällä, kuinka elää paremmin tässä ajassa ja kuinka valmistautua kuolemaan.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Anne Hiekkaranta, Emmi Venna, Ilmari Paananen, Ilpo Heikkinen , Leonardo (Michael-Jan) Havia, Ossi Koskelainen , Suvi Matinaro, Tino Singh
Muut työryhmän jäsenet: Samuli Laine

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Kulttuurituottaja (AMK) Ulrika Vilke ja työryhmä (Koreografi Kirsi Monni ja Act and Affect -työryhmä)12.700 €Koreografi Kirsi Monnin uusin teos Act and Affect – tekoja ja vaikutuksia

Taiteellinen työ / siihen pohjautuva työ

Teos työstää kehollisia tutkielmia yhteisön sisään astuvasta ”pimeästä viruksesta”, kollektiivisesta hulluudesta ja yksilöllisestä kärsimyksestä, väkivallasta, syyllisyydestä, myötätunnosta ja lohdusta (ensi-ilta 20.4.2017 Zodiakissa). Teos on maallinen sielunmessu, koreografinen ja näyttämöllinen rituaali, käsittämättömän, oudon ja järjettömän käsittelemiseksi ja käsitettäväksi saattamiseksi. Teoksessa tutkitaan väkivallan tekojen vaikutuksia kollektiiviseen ruumiiseen, sieluympäristöön, olettaen, että nykysubjekti välttämättä rakentuu mediakuvaston läpäisemänä, jaetussa sosiaalisessa ja kulttuurisessa todellisuudessa.

Teoksen ensimmäinen osa viittaa requiemin osiin Introitus ja Dies Irae (vihan päivät). Yleisö ja esiintyjät jakavat osissa saman tilan. Pannuhallin korkea tila otetaan haltuun rakennusromusta kootulla veistoselementillä, joka viittaa sekä räjäytettyyn taloon että kirkolliseen arkkitehtuuriin. Tanssijoiden outoutetut hahmot toteuttavat alitajunnan koreografiaa, jossa väkivallan mahdollisuus ilmenee liikkeen materiaalisessa laadussa ja kollektiivisessa ruumiillisuudessa. Erottelu heihin ja meihin johtaa sattumanvaraiseen murhaan; rituaalisuus, narratiivisuus ja abstraktisuus limittyvät saumatta toisiinsa. Osa luo tilan sisäisen pimeyden ja ulkoisen väkivallan rituaaliselle kohtaamiselle sekä raakalaisuuden ja väkivaltaisen käytöksen naurettavuuden näyttäytymiselle. Teoksen toinen osa fokusoi yksilöön, syyllisyyden ja lohdun affektoimaan tanssivaan ruumiiseen.

Teos tarttuu poliittis-nationalistisen retoriikan ja mediaympäristön välittämän väkivallan luomaan ilmapiiriin. Se tutkii potentiaalisuutta väkivaltaan kollektiivisen ruumiin ja yksilöllisen kokemuksen ristipaineessa. Ilmaisukieleltään teos sijoittuu koreografisen installaation, veistotaiteen ja näyttämötanssin alueille ammentaen performanssin rituaalisuudesta ja esitystilan jakamisesta yleisön kanssa.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Guillermo Sarduy, Johannes Purovaara, Joona Halonen, Krista-Julia Arppo, Soili Huhtakallio

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

KTT, dosentti Akseli Virtanen 46.000 €Future Art Base

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ

Future Art Base tutkii ja kokeilee taiteen kykyä tuottaa ennalta tuntemattomia (taloudellisia, poliittisia, yhteisöllisiä, affektiivisia, yhteiskunnallisia) kehityskulkuja. Future Art Base tutkii ja kehittää tällaisen toiminnan perustoja, tulevan luomisen taiteen perustaa.

Tässä työssä tarvittavien raaka-aineiden ja työkalujen – ideoiden, käsitteiden, sanojen, tuntemusten, oivallusten, keksintöjen, verkostojen, suhteiden – tuotanto ja jalostus tapahtuu Future Art Base -eksperimentaatioissa. Ne ovat kuin ”immateriaalisen tehtaita”, tuotantolinjoja, joissa luodaan uusia taiteen, talouden, politiikan, terapian, teknologian, elämän kombinaatioita.

FAB-eksperimentaatiot ovat metodi tuoda yhteen useita heterogeenisia aineksia. Ne luovat uusia yhdistelmiä, paradokseja tai monstereita, jotka eivät mahdu normaalin ajattelun ja toiminnan piiriin. Voimme ajatella näitä yhdistelmiä ilmaisuna taiteen, politiikan ja talouden välisten erottelujen ja rajojen yleisestä sulamisesta: FAB-eksperimentaatiot ilmentävät niiden kohteena olevaa muuttunutta tilannetta, josta luutuneet tavat ajatella yhteiskuntaa, taloutta, taidetta, toimintaa, politiikkaa ja elämää eivät saa otetta. Onko niissä kyse taideteoksista vai liiketoiminnasta, poliittisesta aktivismista vai tutkimuksesta? Juuri tästä rajattomuudesta, tai epämääräisyydestä, joka luonnehtii aina uuden syntyä, nousee hankkeen energia.

Talouden finanssivetoistumisen, työn prekarisoitumisen, Euroopan talouskriisin ja yhteiskunnallinen elämän parveutumisen seurauksena näyttää olevan morphostasis – muutoksen mahdollisuuden katoaminen. FAB rakentaa konkreettisiä “tuotantolaitoksia”, jotka avaavat reittiä takaisin mahdolliseen. Esim. Robin Hood -vastainvestointipankkimme käyttää finanssiteknologiaa jaetusta velasta jaettuun pääomaan siirtymiseen ja luovien yhteistoimintarakenteiden konkreettiseen synnyttämiseen.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Tekstiili- ja käsitetaiteilija Jenni-Juulia Wallinheimo-Heimonen 28.320 €Resitatiivi osallisuudelle (osa 2): Performatiivisia teoksia ja mediataidetta vammaisten ihmisten osallisuudesta

Taiteellinen työ / siihen pohjautuva työ

Resitatiivi osallisuudelle 2 toteuttaa performatiivisia teoksia ja mediataidetta vammaisten ihmisten osallisuudesta loppuvuodesta 2017 järjestettävään näyttelyyn (galleriahakemukset käsittelyssä). Painopiste on kypsyneiden teosten viimeistelyssä ja näyttelyn yhteydessä järjestettävien tapahtumien ja keskustelutilaisuuksien suunnittelussa.

Työn alla ovat mm. 2016 valmistuneeseen Method for better service -teokseen liittyvä opas Miten lavastat tarpeesi näkyviksi sosiaalityöntekijöille?, nelikätisesti soitettava pyörätuolipiano, lyhytelokuva vanhuksille ja vaikeavammaisille suunnitellusta Ei noin kovakouraisesti! -puolustajarobotista sekä taipuisalla näytöllä päällystetty parasiittiproteesi.

Valmiiden lyhytelokuvien tarjoaminen festivaaleille ja näyttelyihin jatkuu, samoin teoksista kirjoittaminen blogiin ja Tulva-lehteen. Jatkan myös taide- ja videokommentointia osallisuuden kannalta keskeisimmistä uutisista. Hankkeeni tavoitteiden etenemistä siivittää kesällä 2016 ratifioitu YK:n vammaissopimus, joka on lisännyt esiintymispyyntöjä ja uusien tahojen kiinnostusta sopimuksen edellyttämän osallistamisen ja kuulluksi tulemisen keinoista.

Teknisiin haasteisiin saan apua Insinöörit ilman rajoja -järjestöstä, joka tarjosi osaamistaan 2016 Robottiakatemia-tilaisuuden jälkeen. Työharjoittelussa olleen Kuvataideakatemian opiskelija Titta Aaltosen ja valokuvaaja Risto Vuorimiehen kanssa kirjoitan hissukseen käsikirjoitusta tulevaisuuteen ajoittuvaan näyttelyyn.

Vammaistaiteessa pelottavinta on haastaa tahoja, joista on riippuvainen. Jännitettä lisää teosten ja ajan suhde sekä näkökulma; nostaa vammaisuus esiin monimuotoisuuden juhla-asuna. Vammaiskuvaus on lähes aina fyysisesti etuoikeutetussa tilassa elävien tuottamaa kertoen kuvitelmasta, millaista olisi olla vammainen. Meillä syntymävammaisilla ei kuitenkaan ole kehossamme aistia, joka monitoroisi myyttisestä normista poikkeamista. Ulkoa asetetun anomalian kyseenalaistaminen on identiteettikysymys.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Director Jack Wolf and workgroup (Machine Visions)30.396 €Machine Visions multimedia project

Academic research and artistic work, or work based on them

Machine Visions Is a documentary film that asks: How are gaming technologies influencing the way we document and perceive real events taking place in our world?

We explore a world of gamers, game makers, journalists and technologists developing new tools to simulate capture, and bring stories to our living rooms. As 3D animation techniques become more sophisticated and accessible, digital worlds become easier to create, this has allowed for a almost real time update of computer games to include the latest events, people and locations. Gamers now recreate scenarios days after they have taken place, teenagers dress up to reenact games and news is brought to our devices borrowing heavily from the aesthetics of digital entertainment. No longer are reporters being sent into the field, instead we receive instant coverage from the people already there. A surge in new consumer technology has led us to document and view events in ways we could not have imagined 10 years ago. We are witnessing a collision of computer entertainment technologies and journalism that is rendering a new reality. A simulation of our world.

Through the making of this documentary we explore how the visual language of video games is being transformed. We will visit the technology companies working in game design, immersive journalism, 3d scanning, motion capture, Virtual reality and augmented reality to see what the future might hold. We will document how and where the games are played, what role they have in society and find out why people play them. Using smartphones, action-cams, 360 cams and other inexpensive consumer grade video recorders the project will apply the documentation methods used by modern reporters and mix it with in game footage and 3D scans of interviewees and their surroundings. By combining these different documentation techniques it will become clearer where the technologies used to make games and those used to in journalism cross over. What will the future look like through the lenses of tomorrows technology? Our project takes an intimate look at how new media technology has shaped the way we have experienced our world. What psychological effects will this technologies exaggerate and what remedies will they provide?


Workgroup members
Monthly grant recipients: Eero Nieminen, jack wolf

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Doctoral student Yiying Wu and workgroup (Indo-China border art)20.020 €Wedding at the Indo-China border: Reframing border control procedures as nuptial rituals

Academic research and artistic work, or work based on them | The project''s themes are related to The changing neighbourness of Finland programme

The walls of our Helsinki home have heard many discussions of visas, permits and such bureaucratic procedures that have become part of our daily lives. As citizens from India and China we are political neighbours. In Helsinki we cohabit as a couple in Kallio. The distance from our countries of birth and its subsequent citizenry makes us ponder on the political boundary between our neighbouring nations. While between India and China, our rituals, practices, food habits, languages vary, the two nations share a long political border that also separates. This boundary as a political border is many places, practices and procedures.

In our project, we highlight this border and its political and bureaucratic processes from both sides for weaving a nuptial event. The procedures employed by the Chinese and Indian border check posts, for entry, document checks, stamping and exit and the overseeing of these by the border control personnel at the border control are framed as part of a wedding ritual. We follow the procedures of structural division on the border site but reframe them for a ritual of alliance. Thus, by staining a personal wedding of two cross border citizens as an intimate union event onto a political border that divides and separates, the project seeks to seed in a subversive coupling onto the Indo-China border.

As researchers, artists and bride and groom from China and India, we plan on performing our wedding on the Indo China border by integrating border control processes with nuptial rituals. With such a mixing our aim is to invert the meaning of the processes that are necessary for a political border crossing. Then by staining the wedding as an intimate relational event onto a political border that divides and separates the plan is to seed in a subversive coupling onto the Indo-China border.

Workgroup members
Monthly grant recipients:Karthikeya Acharya, Yiying WU

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Yhdenvertaisen kulttuurin puolesta ry 20.000 €Suomi 100 – Sateenkaaren väreissä

Muu kulttuurityö

Suomi 100 – Sateenkaaren väreissä on kulttuuri-, taide- ja viestintähanke, jonka tavoitteena on tehdä näkyväksi usein vaiennettua seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen historiaa osana itsenäisen Suomen historiaa, kerätä uutta tietoa vähemmistöjen arjesta ja historiasta, sekä lähestyä taidetta ja kulttuuria queer-näkökulmista.

Hanke toteutetaan monikielisenä sekä esteettömänä portaalina. Portaalin näkyväksi tekemiseksi, sen aineistojen jalkauttamiseksi sekä uusien aineistojen keruuta varten järjestetään erilaisia tapahtumia ja keskustelutilaisuuksia ympäri Suomea vuosina 2016 ja 2017. Hankkeen tavoitteena on että portaali jatkaa 2017 jälkeen LHBTIQ-aiheisena tieto- ja sisältöpankkina. Hanke osallistuu myös tuottajatahona taiteilijaparin Kalle Hammin ja Dzamil Kamagerin tuottamaan yhteisölliseen taidetapahtumaan Queerkätkö 2017.

Hankkeen toteuttajat ovat Kulttuuria kaikille -palvelu / Yhdenvertaisen kulttuurin puolesta ry sekä Seta ry. Hanke toteutetaan yhteistyössä kansallisten kulttuurilaitosten kanssa.

Kansallisten kulttuurilaitosten lisäksi hanke haastaa taide- ja kulttuuritoimijoita ympäri Suomea sisällyttämään HLBTQ-näkökulmia Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmistoonsa. Tuomalla LHBTIQ-aiheita näkyviin osana Suomen historiaa ja taidekenttää, taide- ja kulttuuritoimijat voivat omalta osaltaan vahvistaa yhteisöllisyyttä sekä olla mukana rakentamassa uutta yhdenvertaista Suomea, jossa jokaisen historia ja näkemys ovat merkityksellisiä osana suurta yhteistä kertomusta.

Suomi 100 – Sateenkaaren väreissä -hankkeen tavoitteena on tehdä näkyväksi usein vaiennettua suomalaista LHBTIQ-historiaa osana itsenäisen Suomen historiaa, kerätä uutta tietoa vähemmistöjen arjesta ja historiasta, sekä lähestyä taidetta ja kulttuuria queer-näkökulmista. Yhdessä rakennetaan yhdenvertaista Suomea, jossa jokaisen tarina on osa suurta yhteistä kertomusta.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Freelancekääntäjä, filosofian maisteri Yuriy Zub 7.080 €Suomen nykyrunouden antologian ja Tommi Melenderin romaanin Ranskalainen ystävä kääntäminen ukrainan kielelle

Taiteellinen työ / siihen pohjautuva työ

1. Kyse on runoantologiasta, jossa noin puolet runoilijoista on suomeksi ja noin puolet ruotsiksi kirjoittavia. Itse käännän edelliset, kollegani Lev Hrytsjuk jälkimmäiset. Antologia on tarkoitus julkaista Ukrainassa, kustantajana on Krok.
2. Tommi Melenderin Ranskalainen ystävä on samanaikaisesti tunteikas ja rankka tarina ystävyydestä, rakkaudesta ja selviytymisestä. Juoneen liittyy myös ukrainalaista väriä.
Mahdollinen kustantaja on Calvaria, neuvottelut ovat käynnissä.

Kolmas mahdollinen hanke on Jyrki Vainosen romaani, Mykkä jumala tai Perintö. Vainosen novellit ovat jo ilmestyneet ukrainaksi ja saaneet hyvän vastaanoton, niinpä kustantaja haluaisi jatkaa yhteistyötä.

Suomalaista nykyrunoutta ei juuri tunneta Ukrainassa, kuten ei Suomen kirjallisuutta ylipäänsä, ja jokainen tällä saralla täytetty aukko lähentää kansakuntiamme.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti