Awarded grants and residencies

Annual funding round: Evaluation profiles for academic research (A–R) (8 Dec. 2016)

Browse the archive

Yliopistotutkija Tuomas Aakala 162.000 €Fennoskandian metsien lahopuudynamiikka muuttuvassa ilmastossa

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 4-vuotinen hanke

Lahopuun rooli metsien hiilivarastona ja eri lajien habitaattina on merkittävä. Tästä huolimatta sen dynamiikka tunnetaan huonosti, eikä ilmastollista vaihtelua kattavasti huomioivaa tutkimusta ole Euroopassa tehty. Tämän tutkimuksen tavoitteena on tarkastella (i) puuston lahoamista Fennoskandian alueella, (ii) puulajin, ilmaston ja kasvupaikan vaikutusta lahoamisnopeuteen, sekä (iii) simuloida ilmastoskenaarioiden pohjalta lahopuuston muutosta.

Käytettävä aineisto on poikkeuksellisen kattava: Suomen, Ruotsin ja Norjan metsien inventoinneissa kerätty laaja aineisto kootaan yhteen lahoamisnopeutta kuvaavien mallien kehittämiseksi. Eri maiden inventointiaineistot yhdistetään maastosta kerättävän vertailuaineiston avulla, josta lasketaan myös lahoamisen aikana muuttuva puun hiilipitoisuus.

Lahoamismallituksessa hyödynnetään empiirisiä sekamalleja. Malleilla voidaan tarkastella paitsi puun koon ja ilmaston vaihtelun merkitystä lahoamiselle, myös metsikkötason satunnaisvaihtelua. Sekamallien perusteella kehitetään siirtymämatriisimallit, joilla simuloidaan ilmastoskenaarioihin perustuen lahopuun, siihen sitoutuneen hiilen ja sen tarjoamien habitaattirakenteiden muutosta.

Tutkimus on ensimmäinen kattava, laajoja metsien inventointiaineistoja hyödyntävä lahoamistutkimus Euroopassa. Tulosten odotetaan lisäävän merkittävästi ymmärrystämme puuston lahoamiseen vaikuttavista tekijöistä, lahoamisnopeudesta, sekä lahopuuhabitaatin ja hiilivaraston dynamiikasta muuttuvassa ilmastossa.

Hankkeessa tutkitaan monimuotoisuudelle ja hiilen kierrolle tärkeää metsien rakennepiirrettä, johon panostaminen uhkaa jäädä nykyisessä biotaloushuumassa vähäiseksi. Aihe on ollut perinteisesti tutkimuksellisesti hankala, johtuen pääasiassa soveltuvien aineistojen vähyydestä. Hankkeessa hyödynnetäänkin poikkeuksellisella tavalla metsien inventointiaineistoja yli valtio- ja tutkimusorganisaatiorajojen.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

PhD Krõõt Aasamaa 174.000 €Kasveille tehokkaat valoimpulssit

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 4-vuotinen hanke

Koska kasvien lehdissä on valon energian nappaaminen nopeampi, kun sen käyttö fotosynteesin seuraavissa vaiheissa, voisi impulssimuotoinen valo olla kasveille tehokkaampi, kun pysyvä valo. Impulssimuotoinen valo on myös kasviviljelykselle hyödyllisempi, koska pimeysvaiheet vähentävät kasvien valaistuskustannuksia. Siksi voisi pysyvän valon korvata impulssimuotoisella valolla. Tutkimuksen päätavoitteeksi on selvittää, millainen on se impulssimuotoinen valo, joka aiheuttaa lehdessä kaikkein voimakkaimman nettoassimilaation. Minkälainen on kaikkein tehokkaimpien valoimpulssien voimakkuus, tiheys, pituus ja spektrialinen koostumus monissa eri puu- ja ruohokasvilajeissa. Toiseksi tavoitteeksi on löytää sidoksia impulssien ominaisuuksien ja kasvilajien muiden ominaisuuksien välillä – löytää tehokkaiden valoimpulssien fysiologisia ”markkereita”.
Käytetään metsänaukeamilla tai varjossa kasvaneita nuoria lehtipuu- ja ruohokasvia monista varjonkestävistä ja valoavaativista lajeista. Laboratoriossa laitetaan lehti kaasuanalysaattorin lehtikammioon ja käynnistetään toistuvien valoimpulssien ohjelma. Kokeillaan monia impulssien voimakkuuksia, tiheyksiä, pituuksia ja värejä (punainen ja sininen eri mittasuhteissa). Mitataan lehden nettoassimilaation ja ilmarakojen johtokyvyn kulkua, ja myös monia muita lehden fotosynteesin, vedenkäytön ja morfologian ominaisuuksia. Kerätyt tiedot mahdollistaisit optimoida kasvihuoneiden valaistuskustannuksia ja suurentaa myös ulkokasvien produktiivisyyttä.

Tutkimus yhdistää valobiologiaa, kasviekologiaa, maa- ja metsätaloutta. Tehokkaiden valoimpulssien etsintä on uusi lähestymistapa kasvien produktiivisyyden parantamiseksi ja tuotantokustannusten vähentämiseksi. Kasvihuoneissa auttaisi se toteuttaa nykyaikaista LED-vallankumousta, ja metsien ja peltometsäviljelyjärjestelmien viljelyssä aloittaa täysin uuden suunnan - auringonlaikkujen optimoimisen. Impulssien fysiol. ”markkereiden” etsintä yhdistää perustiedettä ja taloutta myös uudella tavalla.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Postdoctoral researcher Ratih Adiputri 115.000 €Unity and Diversity? International Parliamentary Institutions for Southeast Asia and Sustainable Development Goals (SDG)

Academic research or work based on it

The research examines international parliamentary institutions, the Inter-Parliamentary Union (IPU); European Parliament (EP), notably the Asia-Europe Parliamentary Partnership (ASEP); and ASEAN Inter-Parliamentary Assembly (AIPA), in their policies related to Southeast Asia and the United Nations’ Sustainable Development Goals (SDGs). Agreed by 193 countries in the United Nations (UNDP, 2015), the SDGs have committed states to end “poverty, hunger and inequality” on a global level during the next 15 years, and it is certainly also the parliament’s task to ensure that countries’ agendas are committed to the goals.
The research seeks a new perspective on inter-parliamentary institutions and its policies, Europe-Southeast Asia cooperation and SDGs. It attempts to draw the institutions and Southeast Asia into a more comprehensive conversation, enabling parliamentary ‘voices’ for SDGs to be heard along with executives’ dominant views. The SDG topic is relevant, the goals - including eliminating poverty - are targeted to be achieved by 2030. A New Institutionalism theory and policy analysis will be applied to address questions on how parliamentary assemblies can be effective in overseeing/controlling the implementation of SDGs on the international and national levels. Research materials are statues, declarations, speeches in the assembly, websites of the international institutions, and interview members of parliament and staffs in these organizations.

It is a multidisciplinary research covering and linking different themes in one study: global agenda (SDGs), Finnish government action (Southeast Asia), international parliamentary institutions (IPU, EU-EP/ASEP and ASEAN/AIPA) and European-Southeast Asian context. Discussing these subjects into more comprehensive conversation will contribute to a new debate on parliament, organizations, and Southeast Asian region.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FM Aija Katriina Ahlberg 40.400 €Abugidasta aakkosiin: kirjoitusjärjestelmän vaihdon vaikutukset lukijan fonologiseen tietoisuuteen konson kielessä Lounais-Etiopiassa

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 3-vuotinen hanke

Väitöstutkimuksessani seuraan Lounais-Etiopiassa puhuttavan konson kielen kirjoitusjärjestelmän vaihtoa konsonanttipohjaisesta abugidasta alfabeettisen kirjoitusjärjestelmään.
Konsoa on kirjoitettu 1980-luvulta lähtien abugidaa käyttäen, ja nyt kieliryhmä on päättänyt siirtyä käyttämään alfabeettista kirjoitusjärjestelmää. Parhaillaan Konsossa järjestetään siirtymälukutaitokursseja uuden, alfabeettisen oikeinkirjoistusjärjestelmän opettamiseksi ihmisille, jotka osaavat lukea ja kirjoittaa abugidaa. Tutkimuksessani seuraan, miten kurssilaisten fonologinen tietoisuus muuttuu oppimisen aikana ja mikä alfabeettisen kirjoitusjärjestelmän oppimisessa on heille vaikeinta.
Aiemmissa tutkimuksissa oikeinkirjoitusjärjestelmän ja fonologisen tietoisuuden välisestä vuorovaikutuksesta on todettu äännetietoisuuden kehittyvän erityisesti alfabeettisen luku- ja kirjoitustaidon oppimisen yhteydessä. Tätä teoreettista taustaa vasten selvitän, minkälaista vuoropuhelua abugidan lukijoiden fonologinen tietoisuus ja siirtymälukutaitokurssilla kehittyvät taidot lukea ja kirjoittaa alfabeettisella kirjoitsujärjestelmällä käyvät, ja miten tämä dynamiikka voidaan huomioida siirtymälukutaidon opetuksessa konsossa ja muualla sekundaarilukutaidottomien parissa. Aineistoni on arvokasta fonologisen tietoisuuden ja kirjoitusjärjestelmän välisen vuorovaikutuksen tutkimiseen, sillä vain harvoin päästään tutkimaan aihetta tilanteessa, jossa siirrytään kirjoitusjärjestelmästä toiseen samassa kielessä.

Siirtymälukutaitotutkimus konsonanttipohjaisesta kirjoitusjärjestelmästä alfabeettiseen vaatii pioneerin otetta, sillä aihetta on tutkittu maailmanlaajasti vasta hyvin vähän. Aihe ansaitsee kipeästi aiempaa enemmän huomiota kehitettäessä opetusmenetelmiä sekundaarilukutaidottomien opetukseen kaikkialla, missä oppija tuntee konsonanttipohjaisen kirjoitusjärjestelmän ja opettelee luku- ja kirjoitustaitoa alfabeettisella kirjoitusjärjestelmällä.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

VTT/post-doc researcher Akhlaq Ahmad 38.000 €Unequal Chances: An Experimental Investigation of Ethnic Discrimination in the Finnish Labour Market

Academic research or work based on it

The objective of the proposed study is to investigate the role of discrimination in native-immigrant differences in labour-market outcomes. It attempts to uncover whether, and to what extent, there is discrimination against immigrant workers and whether ethnic penalties vary for different immigrant groups in accessing the Finnish job market. More specifically, the proposed study attempts to explore three issues: a) it tests the persistence of discrimination in the Finnish job market; b) it studies the interactions of ethnic background with various job characteristics; and c) it considers the complexity of discrimination against a background of multiple group membership such as gender and ethnicity. The proposed study is the first large-scale research in Finland that uses the correspondence testing method to detect ethnic discrimination in the job market. The data for the proposed study will be collected using the correspondence testing method by answering 1000 job advertisements in the service sector. This method is regarded as the most competent method for isolating the impact of ethnic origin from other relevant characteristics. The proposed study will test the occurrence of discrimination against four groups of immigrants including British, Iraqi, Russian and Somali (the fifth being the Finnish group as the reference group).

1) it is the first large-scale study that uses the field experiment technique to investigate ethnic discrimination in Finland; 2) it studies the interactions of ethnic background with different job characteristics; 3) it examines the complexity of discrimination against a background of multiple group membership such as ethnicity and gender. There are no previous studies in Finland on this, and very few studies in other European countries that combine all these aspects in a single study.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FT, dosentti Marke Ahonen ja työryhmä306.000 €Terveys, sairaus ja haurauden kohtaaminen antiikin ajattelussa

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 4-vuotinen hanke

Hanke tutkii antiikin filosofisten ja lääketieteellisten kirjoittajien käsityksiä terveydestä, sairaudesta, terveyden hauraudesta ja tämän haurauden kohtaamisesta. Selvitämme, miten antiikin filosofiassa ja lääketieteessä keskustellaan terveyden merkityksestä, sen saavutettavuudesta ja sen ylläpitämisen haasteista. Mitä itsestä huolehtiminen konkreettisesti tarkoittaa, ja miksi siinä usein epäonnistutaan? Missä määrin terveyttä voi hallita ja mikä on asiantuntijoiden rooli? Miten kipu, kärsimys ja toimintakyvyn rajoitukset tulisi kohdata? Hanke rikkoo antiikin filosofian ja lääketieteen tutkimuksen perinteisiä rajoja.

Hankkeen tuottamat tieteelliset julkaisut käsittelevät mm. Platonia, Aristotelesta, hellenistisiä filosofioita ja Galenosta. Hanke tuottaa kaksi monografiaa, suomenkielisen artikkelikokoelman ja valikoiman käännöksiä. Etenkin hankkeen suomenkielisissä julkaisuissa painotamme antiikin keskustelujen merkitystä nykyihmisille. Kysymme, ovatko antiikin keskustelut edelleen tärkeitä: tunnistammeko niistä itsemme, pelkomme, toiveemme ja strategiamme? Mihin suuntaan käsityksemme ja kokemuksemme terveyteen liittyvästä hauraudesta on muuttunut? Hankkeen tutkimus perustuu kreikan- ja latinankielisten alkutekstien filologiseen, filosofiseen ja historialliseen analyysiin ja tulkintaan.

Hanke yhdistää rohkeasti antiikin filosofian ja lääketieteen tutkimustraditioita. Se uudistaa suomalaisen antiikintutkimuksen kenttää ja tekee vaativaa, uutta luovaa perustutkimusta. Se selvittää paitsi tutkimusaiheitaan myös sitä, mitä antiikki meille merkitsee: Miten antiikin filosofian ja lääketieteen perintö puhuttelee meitä juuri nyt?

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Marke Ahonen, Mika Perälä

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Yleisen historian professori Pertti Ahonen ja työryhmä (Vanquished as Victims)238.000 €Hankkeemme analysoi poikkikansallisesti ja poikkitieteellisesti vuoden 1945 jälkeisiä uhriutumiskeskusteluja ja niiden laajempia vaikutuksia toisen maailmansodan eurooppalaisissa häviäjävaltioissa

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 4-vuotinen hanke | Hankkeen teemat liittyvät Suomen muuttuvat naapuruudet -ohjelmaan

Tutkimme prosessia, joka oli keskeisessä asemassa kansallisten identitettejen (jälleen)rakentamisessa vuoden 1945 jälkeisessä Euroopassa: julkisia keskusteluja ja niistä rakentuneita narratiiveja uhriutumisesta, etenkin suhteessa toiseen maailmansotaan mutta myös suhteessa kylmän sodan aikaiseen kommunistihallintoon. Keskitymme toisen maailmansodan häviäjävaltijoihin: 'Kolmannen valtakunnan' kolmeen seuraajavaltioon (kahteen Saksaan ja Itävaltaan) sekä Saksan liittolaisiin Italiaan, Unkariin ja Suomeen, ja vähemmässä määrin myös Romaniaan ja Bulgariaan. Laajan lähdeaineiston pohjalla ja kriittisen diskurssianalyysin välinein analysoimme näiden valtioiden yrityksiä luoda käyttökelpoisia tulkintoja vaikeasta lähimenneisyydestään. Lähestymme aihetta poikkikansallisesta ja vertailevasta näkökulmasta, joka painottaa eri valtioiden välisiä yhteyksiä, samankaltaisuuksia ja eroavaisuuksia. Projektimme on ensimmäinen yritys tutkia toisen maailmansodan eurooppalaisten häviäjävaltioiden vuoden 1945 jälkeisiä uhrikeskusteluja yhtenä kokonaisuutena, yli sekä itä-länsi- rajojen että kronologisten rajausten, joissa vuosien 1945 ja 1989/90 jälkeisiä prosesseja on usein tarkasteltu pitkälle erillä toisistaan. Projektimme haastaa kansallisesti ja kronologisesti rajoittuneita perinteisiä tulkintamalleja. Se tuo esiin uusia näkökulmia myös nykypäivän Euroopan uhriutumis- ja identiteettikeskusteluihin, jotka ovat olleet vahvasti esillä esim. edelleen jatkuvan pakolaiskriisin yhteydessä.

Projektimme on rohkea avaus ainakin kolmella tavalla: se on aidosti poikkitieteellinen kahden historioitsijan ja kahden politologin yhteisprojekti; se linkittyy nykypäivän kiisteltyihin julkisiin teemoihin haastamalla kansallisiin identiteetteihin juurtuneita myyttejä; ennen kaikkea se on rohkea tieteellinen avaus, jossa toisen maailmansodan eurooppalaisten häviäjävaltioiden kansallisten identiteettejen (jälleen)rakentamista tarkastellaan ensimmäistä kertaa poikkikansallisesti ja vertailevasti.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Jouni Tilli, Tuija Parvikko, Tuomas Laine-Frigren
Muut työryhmän jäsenet: Pertti Ahonen

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

YTT Laura Ahva ja työryhmä (Sovittelujournalismin työryhmä)130.000 €Sovittelujournalismi: Toimintatutkimus konfliktiherkkien aiheiden julkisesta keskusteluttamisesta

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

Suomalainen viestintäympäristö on kärjistynyt. Tämä uuvuttaa ja ahdistaa monia mediakäyttäjiä, myös toimittajia. Etenkin verkossa epäluulot ja aggressio vievät tilaa yhteistyötä rakentavalta julkiselta keskustelulta. Mitä tilanteelle olisi tehtävissä?

Tämä tutkimushanke on syntynyt toimittajien ja tutkijoiden yhteisestä motivaatiosta muuttaa ja liennyttää keskusteluilmapiiriä tieteellisen tutkimuksen ja journalismin keinoin ja siten omalta osaltaan tukea demokratiaa ja yhteiskuntarauhaa. Hanke kysyy, miten journalismi voisi parhaiten saavuttaa luottamuksen välittäjänä, joka malttaa kuunnella ja "kuunteluttaa" eri leirejä myös kuohuttavissa aiheissa.

Toimintatutkimuksen hengessä hanke etsii, tutkii ja kehittää parempia julkisen keskustelun muotoja. Toimittajia, tutkijoita ja verkkomoderaattoreita yhteen tuovan työpajamuotoisen työskentelyn kautta hankkeessa jalostetaan ja kokeillaan käytännössä sovittelujournalismia, ajatusta sovittelevuudesta journalismin toimintaa ohjaavana tavoitteena. Eri puolilla Suomea toteutettavien kokeilujen ja niitä koskevien julkisten keskustelujen seurauksena hanke tuottaa konkreettiset ohjeet, joita journalistiset toimijat voivat tulevaisuudessa hyödyntää tarttuessaan ristiriitaisiin aiheisiin.

Hanke tuo yhteen kolme tutkimusaluetta: 1) sovittelevan vuorovaikutuksen, 2) kansalaisjournalismin sekä 3) verkkomedian keskustelukulttuureja käsittelevän tutkimuksen.

Hyvä keskustelu ei synny vain nasevista puheenvuoroista, vaan tarvitaan myös taitavaa kuuntelemista. Sovittelevan vuorovaikutuksen, kansalaisjournalismin ja verkkokulttuurien tutkimusta yhdistävä hanke kehittää sovittelujournalismin käsitettä ja käytäntöjä. Eri puolilla Suomea toteutettavat kokeilut luovat toimittajille ja moderaattoreille turvallisen tilan tutkia rooliensa rajoja arkista toimitustyötä rohkeammin. Tuloksena on ohjeet ristiriitaisten aiheiden julkiseen keskusteluttamiseen.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Elina Venesmäki, Laura Ahva, Mikko Hautakangas
Muut työryhmän jäsenet: Maija Gerlander, Paula Haara, Satu Seppä, Satu Vasantola

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FM Patrik Ahvenainen 74.000 €Sähkökitaran puumateriaalin vaikutus sen tuottaman äänen laatuun

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ | 2-vuotinen hanke

Oikean puumateriaalin valinta on tärkeä osa puusoittimen valmistamista. Puu on hierarkkinen luonnonmateriaali, jonka mekaaniset ominaisuudet ja siten siitä valmistetun soittimen värähtelyominaisuudet ovat kytköksissä puun rakenteeseen useassa eri kokoluokassa. Röntgensironta ja röntgenmikrotomografia paljastavat puun rakenteen nano- ja mikroskaalassa. Tomografialla tutkitaan solukkorakennetta; esimerkiksi solujen orientaatiota ja huokoisuutta. Sironnalla puolestaan voidaan tutkia selluloosakiteiden orientaatiota ja kokoa sekä puun kiteisyyttä.

Tässä työssä on tarkoitus vertailla sähkökitaran valmistuksessa käytettäviä puumateriaaleja uusilla röntgenmenetelmillä sekä verrata niitä puulajeihin, jotka eivät sovellu kitaranvalmistukseen. Tarkoituksena on yhdistää puun sointi sen nano- ja mikrorakenteeseen. Tutkimustyötä tehdään myös komplementaarisilla menetelmillä tutkimusvierailujen aikana sekä synkrotronilähteillä, jossa käytetään hyväksi synkrotronisäteilyn mahdollistamaa korkeaa aika- ja paikkaresoluutiota.

Työssä vertaillaan suomalaisia puulajeja eettisesti haastaviin, mutta kitaranvalmistuksessa yleisiin trooppisiin puulajeihin. Tavoitteena on myös selvittää mitkä nano- ja mikrorakenteet vaikuttavat eniten kitaran sointiin ja kyetä ennustamaan materiaalin soveltuvuutta kitaranvalmistukseen perustuen ainoastaan sen nano- ja mikrorakenteeseen. Työ on uudenlainen näkökulma musiikkitieteeseen; vastaavaa työtä on tehty maailmanlaajuisesti hyvin vähän.

Tutkimus on haastava, sillä siihen liittyy oleellisesti kitaroiden soinnin laadullinen arviointi ja arvottaminen. Kitaran materiaalin mikro- ja nanotason rakenteen yhdistäminen musiikkitaiteen kuulijan taidekokemukseen on myös rohkea ja uusi näkökulma. Vastaavaa tutkimusta on maailmanlaajuisesti tehty hyvin vähän ja työssä käytetään ennakkoluulottomasti uusia tutkimusmenetelmiä kokemusperäisen tiedon kvantifioimiseen.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

M.Sc. Architect M.Sc. Civil Engineer Ph.D.c. Engineering Pedro Aibeo 47.000 €Cross-disciplinary Doctoral Research on Architectural Democracy (architecture, technology and politics)

Academic research or work based on it | 2-year project

“Architectural Democracy” deals with the relationships between architecture, technology and politics and its repercussions for citizenship, architectural practice and policy making. It is concerned with ways of using technology to turn buildings into open source interfaces, to improve the public understanding of the built environment (specially cities) for the everyday life of citizens, and with it, the quality of political participation. It focuses on buildings, in cities, due to its human scale and cross-generational properties.

The approach is done through research and practice: We are constructing a pilot model for a set of semi-public buildings (at the Otaniemi Campus in Espoo) to investigate possibilities and benefits of combining existing technologies (Smartphones and BIM) in collaboration with government policies, in order to include end-users as participants in the decision making process of the built environment. The campus and its open source buildings will allow addressing the end-user needs and test its feasibility.

Data is being collected through a mixed methods approach involving: mobile phones, observation, unstructured interviews, field notes, voice recordings and diaries.

This research is not only developing new knowledge but also is creating a new communication tool based on open source buildings, with a high practical and impact level on the city of Helsinki, famous for its openness. This is leading to the involvement of several companies for the planning and making of the prototype, and to international partnerships with German, Mexican, Portuguese and Chinese Universities (UNAM campus started now planning a prototype in Mexico with this research).
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Yhteiskuntatieteiden tohtori Tanja Aitamurto 32.400 €360-asteinen video kuuluu meille: Kaikille, kaikilta, 360°

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

Projekti näyttää maailmaa vähemmistöjen näkökulmasta 360-asteisen videon avulla, tutkii 360°-videon merkitystä ja vaikutusta yhteiskunnassa sekä demokratisoi uuden median paradigmaa tuomalla 360-asteisen median kansalaisten käsiin. Projekti yhdistää luovasti tieteellistä tutkimusta ja käytännön toimintaa työpajojen, ihmislähtöisen design-menetelmän ja kansalaisten tuottamien 360-asteisten videoiden avulla. Tavoite on voimaannuttaa uuden median avulla etenkin Suomen vähemmistöjä, kuten maahanmuuttajia. Heidän tekemänsä 360°-videot näyttävät vaihtoehtoisen näkökulman ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin aiheisiin kuten siirtolaisuuteen. Projektin työpajojen osallistujien 360°-videot esittävät näkymän heidän maailmaansa. Näin murramme eliitin valtaa 360-asteisen videon esittämän maailman määrittäjänä.
Projekti auttaa vähemmistöjen edustajia representoimaan näkökulmaansa uuden median avulla. Samalla se auttaa muita ymmärtämään heidän maailmaansa ja kokemaan empatiaa heitä kohtaan, mikä voi lisätä heidän yhteiskunnallisen osallisuuden kokemustaan. Projektin tutkimustulokset auttavat meitä tekemään 360-asteisia videoita, jotka puhuttelevat katsojia, auttavat heitä oppimaan ja ymmärtämään muiden näkökulmia. Ne auttavat meitä ymmärtämään 360-asteisen videon merkitystä yhteiskunnassamme sekä näkemään, mitä tämä uusi media tarkoittaa tarinankerronnalle, vähemmistöjen voimaantumiselle ja tiedonvälitykselle. Tulokset levittävät tietoa ja osaamista 360-asteisesta videosta verkossa julkaistavien 360-videoiden, oppaan ja webinaarien avulla.

Projekti tuo eliitin hallussa olevan median ja teknologian kansan käsiin. Näin murramme eliitin valtaa 360-asteisen videon esittämän maailman määrittäjänä. Projekti auttaa vähemmistön edustajia, kuten maahanmuuttajia, representoimaan näkökulmiaan uuden median avulla, voimaannuttaen ja osallistaen heitä. Projekti yhdistää luovasti tieteellistä tutkimusta ja käytännön toimintaa työpajojen, ihmislähtöisen design-menetelmän ja kansalaisten tuottamien 360-asteisten videoiden avulla.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

DSc Ashraful Alam 36.000 €Effects of intensive forest management and harvesting on regional level forest biomass production and climate change mitigation potential in Finland (BioCliM)

Academic research or work based on it

Development towards bio-economy to mitigate climate change will increase the industrial demand for forest based products and energy. One way to meet the additional demand is to increase the biomass production and utilization by intensifying the forest management and harvesting practices. But, it is still unknown how the intensification in management and harvesting would affect the forest production, and carbon sequestration and emissions based on utilization of forest biomass. In this context, this study investigates climate change mitigation potential in relation to intensity of forest management and harvesting at different regions of Finnish boreal forests. Alternative management regimes are considered in respect to timing and intensity of thinning and harvest intensity of biomass components (stemwood with or without top of stem, branches and stumps). Use of nitrogen fertilization and change of rotation lengths are also considered in forest production under varying environmental conditions over the temperature sum gradient from southern to northern Finland. The work utilizes ecosystem model and life cycle assessment tool to identify management regimes and harvest intensities that in a sustainable way could enhance: (i) the potential of forest biomass to reduce carbon emissions by substituting fossil intensive materials and energy in different regions and (ii) the balance of carbon sequestration and utilization of biomass for alternative purposes.

The research addresses the key issue in environmental problem that aim for carbon management system and mitigation of climate change through the use of forest biomass. It identifies the potential of forest biomass production and utilization at different regions in Finland, and answers the important question how to achieve the ambitious target of carbon emissions reduction until year 2050 by intensifying forest management practices without compromising the sustainability of the production system.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

VTM Aino Alatalo 63.000 €Aistimelliset tilat. Vertaileva tapaustutkimus kulttuurirakentamisen prosesseista

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 2-vuotinen hanke

Tarkastelen tutkimuksessani kulttuurirakentamisen kautta taidetta yhteiskunnallisena ilmiönä 2000-luvulla. Keskustelu merkittävien kulttuurihankkeiden ympärillä on osoittanut, että taidekokemuksen tuottamiseen kietoutuu joukko erilaisia pyrkimyksiä, joista taiteen itseisarvo ei yksin näyttäydy tärkeimpänä. Hankkeiden julkilausuttuna tavoitteena on paitsi saattaa yleisö kosketuksiin taiteen kanssa, myös kerätä kaupunkilaiset yhteen – toimia heidän olohuoneenaan. Tämän taideinstituutioiden kaksoistehtävän pohjalta tutkimukseni kysyy, miten ihmiset yhteen kokoavia aistimellisia tiloja rakennetaan. Yhdistämällä tieteen ja teknologian tutkimuksen, taiteensosiologian ja kaupunkitutkimuksen lähestymistavat tutkimukseni avaa näkökulman taideinstituutioihin osana kaupunkia. Taiteen ja taidekokemuksen tarkastelu rakennushankkeen kontekstissa tekee taiteen muuhun yhteiskuntaan liittävät prosessit uudella tavalla näkyviksi. Aihetta lähestytään kolmella tapaustutkimuksella: tarkastelun kohteena ovat Musiikkitalo, Amos Rex sekä Keskustakirjasto. Hankkeet käsitteellistetään moniaineksisen neuvottelun paikkoina, joissa taiteenalan sisäiset kysymykset ulotetaan yhteiselle alueelle ja pyritään tekemään yhteismitallisiksi suhteessa relevanteiksi ymmärrettyihin yhteiskunnallisiin toimijoihin. Hankkeista kerätään haastattelu-, media- ja dokumenttiaineisto. Toimijaverkostoteoria palvelee tutkimuksen teoreettisena ja menetelmällisenä lähtökohtana. Tämä yhdistetään temaattiseen sisällönanalyysiin.

Avaan tutkimuksessani kulttuurirakennushankkeita tarkastelemalla valtavirrasta poikkeavan näkökulman taiteeseen yhteiskunnallisena ilmiönä. Käsittelemällä kulttuurirakentamista tieteen ja teknologian tutkimuksen, taiteensosiologian ja kaupunkitutkimuksen näkökulmista työni tekee näkyväksi tavan, jolla ”henkisenä” pidetty taide kietoutuu erilaisiin materiaalisuuksiin sekä miten tässä prosessissa on kysymys perustavasta yhteiskunnallisuudesta ja yhdessä olemisesta.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Master of Laws Elina Almila 73.160 €Boys as Victims of Sexual Violence in Armed Conflict

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 3-vuotinen hanke

Väitöskirjani tarkastelee poikiin sodissa kohdistuvaa seksuaalista väkivaltaa. Yhdistän työssäni kansainvälisen oikeuden ja sukupuolen tutkimusta ja yhteiskuntatieteen metodeja, esimerkiksi haastattelututkimusta.

Työn tarkoitus on selvittää, miksi pojat ovat jääneet marginaaliin tutkimuksessa, siitäkin huolimatta, että he ovat lapsia ja siksi kansainvälisen oikeuden tuoman erityisen suojelun piirissä. Tutkimus pyrkii selvittämään tämän tarkastelemalla kansainvälisen oikeuden, erityisesti sen aiheeseen liittyvien avainalojen, kansainvälisen rikosoikeuden, humanitaarisen oikeuden ja lasten oikeuksien, sopimuksia ja oikeustapauksia ja siten osoittamaan, onko kyse kansainvälisen oikeuden ongelmasta vai jostakin sen ulkopuolelle jäävästä kysymyksestä, kuten homofobiasta. Tarkoitus on myös tuoda esiin sodassa tapahtuvan seksuaalisen väkivallan uhrien näkemys. Aion tehdä tämän haastattelemalla seksuaalisen väkivallan uhreja Ugandassa, Refugee Law Projectissa.

Tavoite on nostaa esiin lapsiin sodissa kohdistuvaa seksuaalista väkivaltaa ja osoittaa sodissa sukupuoleen kohdistuvan väkivallan monia muotoja, tunnistaa kansainvälisen oikeuden vahvuuksia ja puutteita kysymyksen käsittelyssä sekä antaa ääni väkivallasta selvinneille pojille. Lisäksi tavoite on osoittaa, ovatko samanlaiset syyt sekä naisiin ja tyttöihin ja toisaalta poikiin sodissa kohdistuvan seksuaalisen väkivallan takana ja voidaanko siten tilanteeseen puuttua samoin keinoin, vai tulisiko suhtautuminen olla erilainen.

Työni on rohkea avaus, sillä se ulottaa sodissa tapahtuvan seksuaalisen väkivallan tutkimuksen poikiin, joita ei aiemmin ole tarkasteltu uhreina. Ylipäänsä miespuolisiin sodissa kohdistuvan seksuaalisen väkivallan tutkimus on poikkeuksellista, kuten myös uhrien äänen tuominen esiin. Työni ylittää myös oppiaineiden rajoja yhdistäen perinteisen kansainvälisen oikeuden tutkimuksen sukupuolen tutkimukseen ja soveltaa yhteiskuntatieteiden menetelmiä, kuten haastattelututkimusta, oikeustieteeseen.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Alue- ja ympäristötutkimuksen seura ry 30.000 €Maantieteen, aluetieteen ja yhteiskuntatieteellisen ympäristötutkimuksen kotimaisen julkaisutoiminnan kehittäminen

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 2-vuotinen hanke

Suomalaiset maantieteilijät, aluetieteilijät ja yhteiskunnallisen ympäristötutkimuksen tutkijat toimivat Suomen Maantieteellinen Seuran (SMS), Yhteiskuntatieteellisen ympäristötutkimuksen seuran (YHYS) ja Alue- ja ympäristötutkimuksen seuran (AYS) piirissä. Seurat toimittavat kolmea referee-journaalia, joita kustannetaan lähinnä jäsenmaksuilla ja TSV:n avustuksella (Fennia, Terra, Alue & Ympäristö). Toimitus- ja kustannustyö tapahtuu yliopistojen ja tutkimuslaitosten tutkijoiden lisätyönä. Lehdet ovat vaarassa kuihtua pois, mikäli niiden perustana on jatkossakin yksinomaan aktiivinen seuratoiminta ja siihen suhteessa myönnetty kansallinen tuki. Siksi haluamme kehittää seurojen toimintaa ja etsiä uusia tapoja, joilla tutkijayhteisö voi ottaa vastuuta julkaisutoiminnasta. Hankkeen tehtävänä on 1) tuoda tiedeyhteisön jäseniä yhteen ja synnyttää produktiivista dialogia heidän ja seurojen toimijoiden kesken sekä 2) kehittää ja kokeilla yhdessä kustantajien ja toimittajien kanssa uudenlaisia tiedejulkaisemisen käytäntöjä, jotka synnyttävät kestävän pohjan voittoa tavoittelemattomalle kotimaiselle julkaisutoiminnalle. Jälkimmäinen sisältää joidenkin toimintojen yhdenmukaistamista, tehostamista ja yhdessä tekemistä. Hanke toteutetaan yhteistyössä TSV:n ja Kansalliskirjaston koordinoiman Kotilava-hankkeen kanssa, jossa päähakija on mukana. Suomen tiedekustantajien liitto on kolmas merkittävä yhteistyökumppanimme.

Nykyinen tutkimuspolitiikka kannustaa tutkijoita ja tutkimusorganisaatioita merkittävästi kansainväliseen julkaisemiseen. Tämä on heikentänyt suomenkielisen, voittoa tavoittelemattoman julkaisutoiminnan asemaa. Tieteellisten seurojen toimintaedellytykset ovat vaikeutuneet myös siksi, etteivät pitkäjänteinen jäsenyys ja sitoutunut osallistuminen toimintaan houkuttele opiskelijoita ja tutkijoita. Hankkeessa etsitään uusia toimintamuotoja suomenkielisen tieteen ylläpitämiseen ja kehittämiseen.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

YTT, dos. Timo Anttila ja työryhmä (Yksin yhteiskunnassa)109.000 €Yksin yhteiskunnassa

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

Tässä tutkimuksessa tarkastelemme laajojen suomalaisten väestötutkimusten avulla sosiaalisen kanssakäymisen muutosta noin kolmen vuosikymmenen aikana. Tutkimme erityisesti subjektiivisesti koettua yksinäisyyttä sekä objektiivisin mittarein havainnoitavaa yksinoloa ja sosiaalista eristyneisyyttä. Tutkimus koostuu kuvailevasta ja selittävästä osuudesta. Kuvailevassa osassa havainnoimme elinolo- ja ajankäyttöaineistojen aikasarjojen avulla sosiaalisen kanssakäymisen muutosta. Pyrimme sitomaan ilmiön yhteiskunnallisiin prosesseihin. Ajankäyttöaineistojen sarja kertoo esimerkiksi, että suomalaisten yksin, ilman toisen ihmisten kasvokkaista seuraa, viettämä aika on lisääntynyt merkittävästi. Oletamme, että muutos on yhteydessä mm. teknologiseen muutokseen, kaupungistumiseen, työn ja vapaa-ajan muutokseen sekä perhe- ja ikärakenteen muutoksiin.
Tutkimuksen toinen, selittävä, osuus kysyy, mitä taloudellisia ja terveyteen liittyviä hyvinvointiseurauksia yksinäisyyteen, yksinoloon ja sosiaaliseen eristyneisyyteen liittyy. Käytämme ajankäyttö- ja elinoloaineistoihin linkitettyä rekisteridataa ja tilastollisen pitkittäistutkimuksen menetelmiä selvittääksemme muutoksia vastaajien hyvinvoinnissa. Taloudellista hyvinvointia määrittelemme vuosittaisten veronalaisten tulojen sekä koulutus- ja työuratietojen avulla. Terveyteen liittyviä hyvinvointi-indikaattoreita ovat sairauspoissaolot, eläköityminen (ajankohta, eläkemuoto) ja kuolleisuus (ajankohta, syy).

Yksin oleminen, yksinäisyys ja sosiaalinen eristyneisyys ovat hyvinvointivajeita tuottaessaan sosiaalipoliittisesti tärkeitä ilmiöitä. Laajoihin väestötutkimuksiin perustuvaa tutkimusta aiheesta on tehty vähän. Rekisteriseurantaan perustuvat analyysit yksinäisyyden, yksinolon ja sosiaalisen eristyneisyyden hyvinvointivaikutuksista ovat uutta tärkeää perustietoa.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Armi Mustosmäki, Jussi Tanskanen, Mari Kivitalo, Timo Anttila, Tomi Oinas

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FM Laura Arantola 56.640 €Yleistävät henkilötarkoitteiset yhdyslauserakenteet rajakarjalaismurteissa

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 2-vuotinen hanke | Hankkeen teemat liittyvät Kieliohjelmaan

Tutkimuksen aihe koskee rajakarjalaismurteiden yhdyslauseiden syntaksia. Tavoitteena on tuottaa uutta tietoa sellaisista henkilötarkoitteisista sivulauseista, joilla esitetään hallitsevan lauseen tekijöitä koskeva rajaus: tekijä voi olla kuka tahansa, joka täyttää alisteisessa lauseessa ilmaistun ehdon. Alisteinen lause voi olla itsenäinen relatiivilause (kuka tahtoo, saa mennä) tai ns. relatiivis-konditionaalinen sivulause (kun kuka tahtoo, saa mennä). Korrelaatittomien rakenteiden rinnalla tarkastellaan muodollisen korrelaatin sisältäviä rakenteita (se, kuka tahtoo, saa mennä). Tavoitteena on paitsi tehdä syväluotaus sivulauseiden rakenteeseen, myös tarkastella laajemmin henkilötarkoitteisten sivulauseiden ympärille muodostuvia yhdyslausekonstruktioita.

Tarkastelun lähtökohtana on kognitiivisen kielentutkimuksen ns. kontrastiperiaate, jonka mukaan ero muodossa tarkoittaa myös eroa merkityksessä. Keskeisiä tutkimuskysymyksiä ovat mm. seuraavat: Miten itsenäiset relatiivilauseet eroavat ns. relatiivis-konditionaalisista sivulauseista ja muodollisen korrelaatin sisältävistä yhdyslauseista? Mikä erottaa yleistävät henkilötarkoitteiset yhdyslauserakenteet sellaisista yhdyslauseista, joissa korrelaattisanan tarkoite on spesifi? Lisäksi tutkimuksessa pyritään valaisemaan yhdyslausekonstruktioiden ja eri sivulausetyyppien historiallista kehitystä suomessa ja karjalassa.

Liikun tutkimuksessani monessakin mielessä tuntemattomalla maaperällä: Rajakarjalaismurteita on tutkittu niukasti, samoin itsenäiset relatiivilauseet ja niille läheiset konstruktiot on sivuutettu tutkimuksissa lähes täysin. Yleisemmällä tasolla jopa murteiden syntaktinen tutkimus on vähäistä.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

VTT, dosentti, professori Ilkka Arminen ja työryhmä355.000 €Tunnetko naapurisi?

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ | 3-vuotinen hanke | Hankkeen teemat liittyvät Suomen muuttuvat naapuruudet -ohjelmaan

Imitaatiopeli on menetelmä sosiaalisten suhteiden ja tiedon sosiaalisen jakauman tutkimiseen.Sitä on käytetty mm. naapuruussuhteiden tutkimiseen, esim. itä- ja länsisaksalaistaustaiset, englantilaiset ja skotlantilaiset sekä Etelä-Afrikan rodullisten ryhmät. Tunnetko naapurisi on tutkijoiden, toimittajien ja yhteisökasvattajien hanke. Siinä käytetään imitaatiopelejä naapuruussuhteiden a) tutkimiseen, b) kehittämiseen yhteisöpedagogiikan keinoin, ja c) tiedonvälitykseen digitaalisille massamedia-alustoille kehitettävän ohjelmaformaatin avulla.

Professori Harry Collinsin johtama tutkimusryhmä on mm. ERC-rahoituksen turvin pyrkinyt kehittämään imitaatiopelistä välineen, jolla voi tutkia vuorovaikutteista asiantuntemusta (interactional expertise). Käsitteellä he tarkoittavat ihmisen kykyä osallistua keskusteluun sellaisen ryhmän kanssa, jonka käytännöllistä osaamista heillä ei ole. Vuorovaikutteinen asiantuntemus on avain myös naapuruussuhteiden kehittämiseen.
Naapuruussuhteet kuormittuvat kielellisistä, kulttuurisista ja uskonnollisista eroista, mikä lisää riskiä ryhmistä ulossulkemiseen ja kasautuvaan marginalisoitumiseen. Imitaatiopeli antaa mahdollisuuden tutkia, sitä missä määrin naapurit tuntevat toisensa, ja onko heidän tietämyksensä toisistaan osuvaa vai stereotypioivaa. Hankkeessa kehitetään imitaatiopelistä pelillisen oppimisen sovelluksia syventämään osa kulttuurista osaamista. Hankkeessa kehitetään myös imitaatiopeliä hyödyntävä ohjelmaformaatin pilotti.

Työryhmä tekee kokeellista sosiaalitutkimusta, yhteisökasvatusta ja mediatuotannon. Näistä mikä tahansa jo yksinään olisi rohkea avaus; ne ovat yhdessä uhkarohkea tienavaus.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Mika Simonen, Otto Segersven
Muut työryhmän jäsenet: Heikki Koponen, Ilkka Arminen, Maria Andersin, Tiina Airaksinen , Tiina Butter

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Toimittaja Jessikka Aro 35.000 €Venäjän informaatio- ja kybersodankäynti

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

Kirjoitan tutkivan journalismin keinoja hyödyntävän tietokirjan Venäjän hybridisodankäynnistä kansainvälisille markkinoille. Paljastan kirjassani yksityiskohtaisia tietoja siitä, miten Venäjän tiedustelupalveluihin kytkeytyvät toimijat, ammattipropagandistit ja Venäjä-mieliset aktivistit valitsevat kohteensa ja häiriköivät Kremlin toiminnasta kiusallisia tietoja julkaisevia yksittäisiä ihmisiä Venäjän rajojen ulkopuolella - paitsi Suomessa ja Ukrainassa, myös muualla Euroopassa sekä Yhdysvalloissa asti. Teen kirjasta myös englanninkielisen version.

Minulla on jo paljon materiaalia, koska olen Venäjään ja infosotaan perehtyneenä tutkivana toimittajana joutunut itse intensiivisen häiriköinnin kohteeksi ja julkaissut tietoja itseeni kohdistuvasta trollauksesta. Juttujeni ansiosta olen tutustunut moniin muihin häirinnän kohteisiin sekä Suomessa että ulkomailla ja seurannut ilmiötä hyvin läheisesti.

Olen jo tehnyt haastatteluita Venäjä-mielisen trollauksen, stalkkaamisen, hakkeroinnin ja häiriköinnin kohteeksi joutuneiden ihmisten kanssa. He ovat toimittajia, poliitikkoja, tutkijoita, verkkoaktivisteja, sosiaalisen median toimijoita ja muita siviilejä eri puolilta maailmaa. Sotilaskohteet suljen tässä kirjassa ulos tutkimukseni piiristä. Kirjassani paljastan tietoja Venäjän kyynisestä strategiasta, jossa halutaan rajata sananvapautta, puuttua valtioiden sisäisiin asioihin ja heikentää demokratiaa Venäjän ulkopuolella.

Suomessa Venäjään liittyvien tietojen julkistaminen koetaan valitettavasti erittäin arkaluontoiseksi. Moni ihminen on sanonut pitävänsä minua erittäin "rohkeana", koska pidän Venäjän aggressiivista politiikkaa ja informaatiosodankäyntiä näkyvästi ja kansainvälisesti esillä - vaikka siitä on koitunut minulle vakavaa, vuosia kestänyttä häirintää. Koska Venäjä pyrkii systemaattisesti ja jopa kansainvälisesti vaientamaan kriitikot, Venäjän harjoittamasta infosodasta juuri pitääkin rohkeasti puhua!
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FT Laura Arppe ja työryhmä56.200 €Elämänhistoriat hampaissa – Suomen isotooppiarkeologian uudet resurssit ja niiden soveltaminen esihistoriallisen ajan tutkimukseen

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

Hanke kumpuaa tarpeesta kehittää uusia menetelmiä ja tietoarkistoja suomalaisen isotooppiarkeologisen tutkimuksen käyttöön. Suomen happaman maaperän vuoksi arkeologisesta luustomateriaalista säilyy lähinnä pienikokoisia ja haurastuneita hampaita. Muinaisen ravintoekologian tutkimus edellyttää myös taustatietoa alueellisten ravintokasvien ja –eläinten isotooppiarvoista, joka puuttuu Suomesta lähes täysin. Hankkeessa analysoidaan kattava otos suomalaisia muinaisravintolähteitä museokokoelmista pohjatiedon luomiseksi, ja kootaan ja harmonisoidaan tietokannaksi kaikki Itämeren ympäristön isotooppipohjatieto. Projektissa kehitetään mikronäytteenotto- ja analyysimenetelmiä, joilla arkeologisen hammasmateriaalin isotooppikoostumuksiin tallentunut tieto saadaan päivänvaloon. Uusin menetelmin tutkitaan yhden maamme merkittävimmän rautakautisen kulttuurikontekstin, Euran Luistarin kalmiston, hammasjäänteitä. Isotooppimenetelmien, yhdessä CT-kuvantamisen , kuolinikämallinnusten ja paleopatologisten tutkimusten kanssa, odotetaan paljastavan uutta tietoa rautakauden ihmisten ravinnosta, resurssien jakautumisesta yhteiskunnassa, liikkuvuudesta, ja ajan ilmasto-oloista.

Sen minkä on ajateltu olevan este, voi kääntää vahvuudeksi. Suomen arkeologisten luulöytöjen isotooppitutkimusta on pidetty lähes mahdottomana vaikeiden säilymisolosuhteiden vuoksi. Projektissa haasteellisen materiaalin asettamat vaatimukset jalostuvat erikoisosaamiseksi, joka mahdollistaa täysin uusiin
tutkimuskysymyksiin vastaamisen. Projekti luo käytännön edellytykset uuden tutkimusalan – isotooppiarkeologian – syntyyn Suomessa.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Elina Sahlstedt, Heli Etu-Sihvola, Kati Salo
Muut työryhmän jäsenet: Aleksis Karme, Heikki Suhonen, Hervé Bocherens, Jussi-Pekka Taavitsainen, Kristiina Mannermaa, Yuichi Naito

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

VTT, sosiologian dosentti/tutkija Tiina Arppe 43.000 €Kuolema ja talous – kuoleman ja talouden välistä käsitteellistä kytköstä 1900-luvun ranskalaisessa yhteiskuntateoriassa tarkasteleva tutkimushanke

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

Tutkimuksen kohteena on taloutta ja kuolemaa yhdistävä käsitteellinen sidos, joka näkyy erityisen hyvin 1900-luvun ranskalaisessa yhteiskuntateoriassa. Kuolema on liitetty lähes kaikkiin talouden osa-alueisiin: tuotantoon, vaihtoon, kiertoon, haltuunottoon, kasautumiseen, velkaan ja jopa suhdannevaihteluihin. Klassinen esimerkki on Émile Durkheimin itsemurhateoria (1897), jossa itsemurhien määrän havaitaan kasvavan taloudellisten nousukausien aikana. Talouden ja kuoleman kytköstä tutkitaan käsiteanalyyttisin menetelmin kahdeksan ranskalaisen teoreetikon teksteissä kuuden eri teeman kautta – näitä teemoja ovat suhdanteet, haltuunotto, vaihto, kierto, velka, tuhlaus ja lahja. Vaikka kuoleman ja talouden yhteyttä on käsitelty runsaasti juuri ranskalaisessa teoriaperinteessä, on ongelma luonteeltaan universaali, sillä se koskee talouden käsitteellisiä ja teoreettisia reunaehtoja: onko tuhoaminen/kuolema tuotannon ja vaihdon ehto? Ja jos kyllä, onko näiden kahden alueen suhde käsitteellinen vai historiallinen (sidoksissa tiettyyn historian vaiheeseen)? Toisaalta se sijoittuu aidosti eri tieteenalojen välimaastoon: kysymys kuoleman ja talouden suhteesta on samanaikaisesti ja erottamattomasti sekä filosofinen, sosiologinen että antropologinen ongelma, jota ei kuitenkaan toistaiseksi ole systemaattisesti tutkittu, huolimatta talousfilosofisen ja historiallisen tutkimuksen valtavasta kirjosta.

Nykyisessä globaalissa maailmanjärjestyksessä, jota talous hallitsee poissulkevasti, sen hallinnan ehtojen analysointi ja kritiikki on elintärkeää. Tämä tutkimus asettaa talouden uuteen ja aidosti innovatiiviseen valotukseen: olisiko tuotantoa ja vaihtoa tarkasteltava pikemminkin kuoleman ja negatiivisuuden kuin kasaamisen kautta? Millä tavoin yltäkylläisyys ja tuhoutuminen kytkeytyvät yhteen? Nämä kysymykset ehdollistavat paitsi taloutta myös talousteoriaa, joka ei siksi saa niihin otetta.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

VTK (VTM 2017 kevät) Anastasia Asikainen ja työryhmä (Most ry)25.000 €Most ry – edistämässä suomalaisten ja venäläisten kansalaisyhteiskunnan toimijoiden yhteistyötä, tutkimusta ja tuntemusta

Muu kulttuurityö | Ponnistusraha | Hankkeen teemat liittyvät Suomen muuttuvat naapuruudet -ohjelmaan

Most ry vahvistaa ja luo uusia yhteistyön muotoja suomalaisten ja Venäjällä toimivien järjestöjen ja muiden yhteiskunnallisten toimijoiden välillä. Kartoitamme myös uusia toiminnan keinoja sekä Suomessa että Venäjällä yhteistyössä venäläisten kansalaisyhteiskunnan toimijoiden kanssa.

Kiristynyt poliittinen ilmapiiri ja Venäjän kansalaisyhteiskunnan toimijoiden vaikutusmahdollisuuksia entistä rajoittavampi lainsäädäntö ovat vaikeuttaneet yhteistyötä venäläisten ja suomalaisten kansalaisjärjestöjen välillä. Tällä hetkellä kansalaisyhteiskunnan kehittämiseen liittyvä Suomen ja Venäjän välinen yhteistyö keskittyy pääasiassa tiede-, tutkimus- ja kulttuuriyhteistyöhön. Suora kansalaisjärjestöjen välinen yhteistyö on sen sijaan aiempaa vähäisempää ja projektiluonteisempaa.

Most ry keskittyy tiivistämään ja edistämään uudella tavalla NGO2NGO-toimintaa Venäjällä ja Suomessa toimivien kansalaisjärjestöjen välillä ja toimimaan sillanrakentajana useilla sektoreilla. Samalla kansalaisyhteiskunnan toimijat voisivat oppia toinen toisiltaan toimivia vaikuttamisen ja toiminnan keinoja.

Most ry:n tavoitteena on laatia aihepiirimme kannalta relevanttia tutkimusta ja julkaista sekä akateemiset kriteerit täyttäviä että populaarimpia kirjoituksia. Tämä vaikuttaisi myös positiivisesti asenneilmapiiriin, puolin ja toisin.

Venäläisten kansalaisjärjestöjen ja yhteiskunnallisten toimijoiden työ on vaikeutunut varsinkin viime vuosien lainsäädännön muutosten takia, ja yhteistyö ulkomaisten kansalaisjärjestöjen sekä muiden tahojen kanssa on yhä haastavampaa. Samanaikaisesti venäläiset kansalaisyhteiskunnan toimijat ovat peräänkuuluttaneet tarvetta aktiivisemmalle kansainväliselle yhteistyölle ja dialogille. Nyt jos koskaan on aika luoville ja innovatiivisille yhteistyön tavoille.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FT Lotta Aunio ja työryhmä290.000 €Kielellinen variaatio historiallisten suhteiden ja kielikontaktien mittarina: neljän Maran läänin bantukielen kuvaus (Tansania)

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 4-vuotinen hanke

Maran läänissä Tansaniassa puhutaan noin 20 bantukieltä, joista vain pari on dokumentoitu. Alue on yksi itäisen Afrikan ensimmäisiä alueita, joihin bantukielten puhujat noin 2000 vuotta sitten levisivät Kamerunin seuduilta ja siten keskeinen bantukielten historian ja kielikontaktien tutkimuksen kannalta. Hankkeen tavoitteena on dokumentoida näistä kielistä neljä: ikoma, nata, isenye sekä ngoreme, jotka ovat kaikki uhanalaisia. Ngoremen puhujia on vielä noin 50 000, mutta muiden kolmen huomattavasti vähemmän.
Nelivuotinen hanke toteutetaan Helsingin yliopiston Maailman kulttuurien laitoksen sekä University of Londonin (SOAS) kanssa. Keräämme kieliaineistoa Tansaniassa ja aineiston pohjalta laadimme vertailevan kieliopillisen kuvauksen. Lisäksi kehitämme kielikontaktitutkimuksen metodeja. Osana hanketta laaditaan kaksi vertailevaa väitöskirjaa: toinen kielten verbijärjestelmistä ja toinen morfosyntaksista.
Yhteistyökumppanimme Maran läänissä voivat hyödyntää kuvauksiamme alueen kielten kirjoitusjärjestelmien ja kirjakielten luomisessa sekä lukutaitokampanjoissa. Tansaniassa vain swahililla ja englannilla on virallinen asema, ja suuri osa tansanialaisista käy koulunsa vieraalla kielellä, usein valitettavan huonoin tuloksin. Äidinkielinen perusopetus kuitenkin tutkitusti parantaisi oppimistuloksia ja siten myös vähemmistökielten edustajien mahdollisuuksia kouluttautua ja edetä elämässä.

Laadimme kuvauksen neljästä uhanalaisesta bantukielestä. Lähestymistapamme kielten kuvaukseen poikkeaa alan traditiosta: tapana on ollut joko kuvata yksittäisiä kieliä tai laatia typologisia tutkimuksia jostain yksittäisistä kielen ilmiöistä. Hanke yhdistää nämä: luomme vertailevan kieliopin, jossa kiinnitämme erityistä huomiota kielten variaatioon. Kieliopillisten parametrien perusteella voimme myös esittää luotettavampia hypoteeseja alueen kielten historiasta ja kehittää alan metodeja.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Antti Laine, Hannah Gibson, Timothy Roth
Muut työryhmän jäsenet: Lotta Aunio

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Kuvataiteilija/Taiteen maisteri Niran Baibulat 58.200 €Kävellen kuvailtu, koettu paikka. Taiteellinen tutkimukseni käsittelee kävelemisen käytäntöjä ja paikan tuottamista.

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ | 2-vuotinen hanke

Taiteellisen tutkimukseni käsittelee paikan, metodin esittämistä installaatio- ja ympäristöteoksissa. Paikan kokemus tuo esille toiminnan. Menetelmänä tähän käytän kävelemistä. Tarkastelen toisinkävelemistä, mitä kävely tuottaa, kuinka kauas kävelemällä päästään.

Tutkimukseni keskiössä on kolme kävelyä käsittelevää teoskokonaisuutta. Näissä kävelemisen käytäntö, liike, ruumiin välineellinen käyttö, on keskeistä. Teoksissa kävely tuottaa materiaalia: kävelyn avulla saadaan mittaustuloksia, kulkureittejä, tai tuotetaan kirjoitusjälkeä. Kävelyn avulla haetaan suhdetta paikkaan. Sitoutuminen paikkaan tapahtuu välittömän, omaehtoisen ja ei–hierarkkisen suhteen kautta. Kävely jäsentää maailmaa.

Tutkimuksessa käytän fenomenologista lähestymistapaa. Eletyn ruumiin suhde maailmaan ei ole irrallinen vaan suhteessa siihen ja alati muuttuva. Kävelytapahtuma muuttuu näyttelytilassa visuaaliseksi narraatioksi. Fragmentaarisen teoksen installointi on kerronnallisuuden levittäytymistä tilaan. Taiteellinen työskentely voi olla tekijälleen performatiivista, mikä teoksen installoinnin yhteydessä nousee esille. Se on analogian rakentamista toiminnan ja siitä saatujen tallenteiden installoinnin välille.

Työskentelyprosessin avulla pääsen tarkastelemaan kääntämisen käsitettä. Kääntäminen, toisintaminen, asian tai teon uudelleen tekeminen voi olla ruumiillista ja konkreettista. Pohdin lisäksi visuaalisen teoksen ja tekstin suhdetta.

Tutkimukseni taustalla on ajatus tai yritys ymmärtää eletyn ja koetun kautta. Teokseni liittyvät kääntämisen ajatukseen, sen vaikeuteen: "käännös" voi olla ruumiillista ja konkreettista, esim yhdestä kirjoitusjärjestelmästä toiseen siirtymistä ja sen kuvausta lankaviivalla. Kääntäminen toimii välittäjänä eri asioiden ja positioiden välillä. Kääntämisen tarve syntyy siitä ettei ymmärrä.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Dr. phil. des. Natalya Bekhta 67.500 €Spectres and Saviours in Post-Soviet Literature: Imagining Alternative Worlds

Academic research or work based on it | 2-year project

This project explores how alternative forms of sociality are imagined and articulated in post-Soviet Ukrainian literature. My argument is twofold: First, Ukrainian literary imagination of alternative worlds differs radically from e.g. the canonised Anglophone utopian tradition because of its position in the world-system and experiences of abrupt social and economic changes in the course of the 20th century - from peasant communities to socialist collectivism to capitalist system. Second, articulation of alternative worlds takes form of haunting and spectrality. In Ukrainian and, more generally, in semi-peripheral literatures, the tropes of ghosts and saviours figure the relations of the present to its past and future. Through examination of contemporary Ukrainian novels in comparison with parallel developments in British, Finnish and Russian fiction, I ask the following questions: How is the future imagined on a post-communist terrain? Does the post-Soviet context open up new perspectives on literary imagination and on imaginations of the world? What shapes do these imaginations take and how do they negotiate between the insistent individualism, rising nationalism and longing for equality, belonging and community? In order to address the historical, thematic and formal complexity of these questions, I shall draw on world-literary theories, world-systemic approaches to cultural studies, narratology and negotiate between post-colonial and post-Soviet studies.

This research project is a bold initiative in cultural and literary studies because it offers a new perspective on urgent social phenomena by looking at current artistic forms of the generally overlooked semi-periphery, post-Soviet Ukrainian literature. It does so by devising an interdisciplinary approach which builds on emerging theories. By identifying literary imaginations of alternative social realities, it contributes to the identification of the signals of social changes yet to come.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

PhD, Post Doctoral Researcher Sharon Ben-Dor 68.800 €Tracing the sources of Kāśikāvṛtti – A comparative study between the Kāśikāvṛtti and earlier Indian Grammatical texts

Academic research or work based on it | 2-year project

My research is part of a novel interdisciplinary initiative in the field of Indology combining linguistics, Sanskrit learning and the computational world. The research is a philological study concerning the commentarial tradition on the ancient Sanskrit text, the Aṣṭādhyāyī, which is the oldest comprehensive systematic generative grammar. I focus on the Kāśikāvṛtti commentary. Scholars have raised questions about the sources of the Kāśikāvṛtti and whether the authors follow an unknown lost tradition. My research aims to answer the questions; which are the sources of the Kāśikāvṛtti? Did its authors follow an unknown lost tradition and does the text contain traces of such a tradition. May these traces belong to an authentic lost commentary on the Pāṇini’s Aṣṭādhyāyī? In order to answer these questions I use a data analysis software, I compare the Kāśikāvṛtti with earlier texts, in order to find out to which extent the former follows the latter and search for instances that may belong to an unknown lost tradition on Pāṇini’s grammar.
I will create a digital tool which displays the text including all the gathered data and its links to other texts. The tool will be made available on the internet.

A. The research is a novel interdisciplinary initiative. It combines linguistics, Sanskrit and computational world. B. The method is unique. It uses data analysis software which allows making queries regarding the texts. Such a method has many benefits, but was not used in regarding Sanskrit texts. C. One of the aims of is to make the obtained data available online. D. It was suggested that the text follows an unknown tradition but a study that aims to find its traces was not conducted.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

VTM, väitöskirjatutkija Sophy Bergenheim 28.320 €Sosiaalisten ongelmien määrittelystä ratkaisujen etsimiseen – Suomen sosiaalialan järjestöt asiantuntijoina ja tiedontuottajina 1940–1960-luvuilla

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

Tutkimus käsittelee sosiaalialan järjestöjä sosiaalipoliittisina asiantuntijoina hyvinvointivaltion rakennuskaudella 1940–60-luvuilla. Tarkoituksena on osoittaa, miten muutkin toimijat kuin poliitikot, virkamiehet ja perinteiset asiantuntijat (kuten taloustieteilijät ja lääkärit) ovat osallistuneet poliittisen agendan asettamiseen. Tutkittavat toimijat ovat Väestöliitto, Folkhälsan, Sosiaalihuollon Keskusliitto ja Sosiaalipoliittinen yhdistys.

Asiantuntijuutta tutkitaan räätälöidyllä konstruktivistisella teoria- ja menetelmäkokonaisuudella. Tutkimuksessa analysoidaan, miten järjestöt ovat tunnistaneet, määritelleet ja esittäneet yhteiskunnallisia ilmiöitä sosiaalisina ongelmina, eli konstruoineet ilmiöistä sosiaalisia ongelmia. Tähän sisältyy myös järjestöjen harjoittamien politisoinnin ja epäpolitisoinnin keinojen tutkimista. Asiantuntijuutta ja tiedontuotantoa tutkitaan eri yhteiskunnallisten teemojen kautta, esim. väestöpolitiikka, kansanterveys, asuntopolitiikka sekä mentaalihygienia. Tutkimus analysoi samalla myös, miten järjestöt ovat konstruoineet omaa asiantuntijuuttaan.

Tutkimus on monitieteinen ja innovatiivinen kokonaisuus. Kyseessä on poliittisen historian väitöskirja, jossa sovelletaan poliittisen sosiologian ja politiikan tutkimuksen menetelmiä. Tutkimuksessa on myös käsitehistoriallisia piirteitä. Se toteutetaan yhteistyössä Pohjoismaiden tutkimuksen keskuksen (CENS) kanssa.

”Näin ei voi jatkua, on pakko leikata” – suomalaisille jo tutuksi käynyt viesti. Epäpolitisoiva retoriikka esittää valinnat välttämättömyyksinä. Poliittiseen agendaan vaikuttaminen politisoimalla ja epäpolitisoimalla ei kuitenkaan ole uusi ilmiö, vaan osa poliittista vallankäyttöä. Tämä tutkimus valottaa, miten Suomen hyvinvointivaltioagendaa on rakennettu 1940–60-luvulla. Historiallisen vertailun avulla on helpompi tunnistaa nykypäivän itsestäänselvyyksiä epäpolitisoinnin tuloksina.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Doctoral student/ Artist Gian Luigi Biagini 68.000 €Capitalism as medium

Academic research and artistic work, or work based on them | 2-year project

My research tries to express a resistant singular refrain in the deterritorialization of the capitalist medium. I try to escape the valorization of the capitalist decoding, by generating lines of flight that cannot be subsumed as decorations for the creative class. Today there is a lot of "creativity" around but it's decoded as added value for the capitalist design. With my interventions I try to subvert this design inscribed in the urban space by producing interspaces that unleash the potential of an autonomous event in the commodified everyday. I intervene in the production and reproduction of the capitalist space unleashing a counter-mythology that haunts the signifier which organizes the space-time as commodity. My interventions are urban sacrifices that infect the profane space of the capital with the sacred symbolism of a rebel flesh that does not accept the violence of a cartesian space and a restricted economy. My theoretical ground is based on French theory: Deleuze&Guattari, Bataille, Baudrillard, Agamben(italian), Rancière, Virilio, Derrida, Lyotard, DeCertau. But also on vanguards related to city and capitalism: in particular the Suprematist Malevich and Lissitzky, but also Situationists as Debord and Lefebvre. My expression is connected to Black Bloc symbolism and the urban riot as untimely ritual. Until now I have developed many original texts, diagrams and concepts as "anartist", "heteron", "disturbanism"," theorrorism", "trans(d)ressive", "monster-signifier"...

My urban interventions free the time-event prisoned in the economic organization of space, contesting symbolically the power-relations inscribed in that space. They are transgressive, provocative and on the edge of the law. They require gut. My theory is subversive-original, inspired by prominent contemporary thinkers. My writings are researched in style, genre, structure. I challenge the crystallization of my research inflecting its becoming in a singular theory-praxis spin open to the outside.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

BIOS-tutkimusyksikkö osk 890.000 €Monitieteisen tutkimusyksikön vakiinnuttaminen 2017–2020

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ | 4-vuotinen hanke

Tarkoitus on vakiinnuttaa itsenäisen, monitieteisen BIOS-tutkimusyksikön toimintaa. Seuraavien vuosien laajoja yhteistyöprojekteja ovat tulevaisuuden ruokailua, asumista, liikkumista ja työtä kartoittava monimediallinen kokonaisuus Ylen Yhteiskuntatoimituksen kanssa ja ympäristö- ja resurssitekijöiden käsittely Valtioneuvoston kanslian ja Sitran vetämässä kansallisessa ennakointityössä. Lisäksi rakennamme kaikille avoimen ja jatkuvasti päivittyvän internet-tietopankin, joka kokoaa tutkimusyksikön syntetisoimaa tietoa ympäristötekijöiden vaikutuksista yhteiskuntaan ja tarjoaa välineitä tulevaisuutta määrittävien syy-seuraussuhteiden havainnointiin.

Tutkimusstrategiamme lähtee käytännön tarpeista: mitä tulee ymmärtää, jotta yhteiskuntaa voidaan kehittää materiaalisia reunaehtoja kunnioittaen? Teemme pitkäjänteistä, tieteidenvälistä tutkimusta kokonaiskuvan hahmottamiseksi ja ratkaisujen löytämiseksi. Samaan aikaan työskentelemme tiiviisti toimittajien kanssa teemaan liittyvän journalismin kehittämiseksi ja luomme uudenlaista yhteistyön kulttuuria tiedekentän, taiteen, media-alan ja päättäjien välillä.

Ympäristö- ja resurssitekijät määrittävät suuresti millaista yhteiskuntaa voimme rakentaa ja ylläpitää, mutta yksityisessä ja kollektiivisessa päätöksenteossa ne jäävät edelleen sivuosaan. Monitieteinen tutkimusyksikkö BIOS syntetisoi yksittäisten tieteenalojen tuottamaa tietoa, rakentaa kokonaiskuvaa suomalaisen yhteiskunnan materiaalisista edellytyksistä ja luo journalistisia ja kulttuurisia välineitä monitahoisen ympäristötiedon välittämiseksi ja sen käytettävyyden parantamiseksi.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Antti Majava, Jussi T. Eronen, Karoliina Lummaa, Paavo Järvensivu, Tere Vadén, Tero Toivanen, Ville Lähde

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FM Sofia Björklöf 28.320 €Koillis-Viron ja Länsi-Inkerin kielikontaktitilanne itämerensuomen varieteettien sanaston diffuusion näkökulmasta

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Hankkeen teemat liittyvät Kieliohjelmaan

Väitöskirjassani tutkin Inkerinmaalla ja koillisen Viron alueella puhuttujen itämerensuomalaisten kielimuotojen, vatjan, inkeroisen, viron ja Inkerin suomalaismurteiden, näennäisesti yhteistä sanastoa. Tutkimukseni luo uutta tietoa lähisukukielten sanaston sisäisestä leviämisestä – aiheesta, jota tarkastelemani alueen kielistä on selvitelty vasta fragmentaarisesti. Analysoin kriittisesti etymologisen sanakirjan Suomen sanojen alkuperä ja muun tutkimuksen sisäiseen lainautumiseen ja toisaalta sanojen yhteiseen alkuperään liittyvät väittämät sekä sellaisen aineiston, jota olen sanakirjoista muutoin etsinyt ja löytänyt. Kokoan sana-aineistoni murresanakirjoista ja -arkistoista. Kielikontaktitutkimuksen kehykseen sijoittuvan työn menetelmiä ovat kieltenvälinen vertailu ja etymologian metodi, jonka levikkikriteerillä on tutkimuksessani suuri merkitys. Analyysissäni otan huomioon paitsi historiallisen kehityksen, myös alueen erityisen kielisosiologisen kontekstin. Tavoitteenani on samalla kertaa ottaa haltuun aikaisempi tutkimustieto ja luoda ajantasainen, koherentti kokonaiskuva kattavan empiirisen aineiston perusteella sekä täyttää aukko itämerensuomen kehityksen perustutkimuksessa.

Inkerinmaan itämerensuomalaisten kielten keskinäiset suhteet ovat siinä määrin sekaiset, että tutkimusaihettani on pidetty hyvin vaativana, jopa mielettömänä. Jo laajan sanastomateriaalin käsittely sinänsä vaatii suurta kärsivällisyyttä ja tarkkuutta, jotka kuitenkin kuuluvat parhaisiin tutkijanominaisuuksiini. Kohta kolmen vuoden työskentelyn jälkeen pidän edelleen itseäni oikeana ihmisenä tekemään tämän tutkimuksen, joka murtaa perinteisimpiä käsityksiä sanaston olemuksesta.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Professor Rogier Blokland ja työryhmä (Izhva Komi Documentation Project IKDP)240.000 €Language Documentation meets Language Technology: The Next Step in the Description of Komi

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 3-vuotinen hanke | Hankkeen teemat liittyvät Kieliohjelmaan

The project aims to make a significant contribution to the description of Komi-Zyrian by 1) producing a full-fledged grammar parser building on previous work in the framework of Finite State Transducer Technology for morphological analysis and enriched with Constraint Grammar rules for syntactic disambiguation, and 2) creating a descriptive syntax of Komi written from a typological perspective and based on both our own corpus (created as a result of the project “Building an annotated digital corpus for future research on Komi speech communities in northernmost Russia”, which Kone Foundation recently funded) as well as the large corpus of literary Komi created in the Komi Republic, and annotated with the help of the above-mentioned parser.

We will be one of the very first projects working in the paradigm of endangered language documentation while systematically applying methods from natural language processing for automated corpus annotation. This is against the mainstream, which prefers manual or semi-manual work. The two component parts of our project will also further best practices with regard to open data and reproducibility in linguistic research.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Michael Rießler, Niko Tapio Partanen

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Historiatieteiden tohtori (FT) Renate Blumberga 42.000 €Liivin kieli ja kulttuuri kirjeiden ja asiakirjojen valossa

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Hankkeen teemat liittyvät Kieliohjelmaan

Viimeinen alue, missä liiviläiset asuivat yhdessä ja missä puhuttiin liiviä päivittäin, oli Latvian Kuurinmaa, ns. Liivin ranta. Juuri siellä 1920- ja 1930-luvulla liiviläisten kulttuuri kukoisti viimeistä kertaa. Tuohon aikaan siellä vieraili monia suomalaisia ja virolaisia tutkijoita ja heimotyöaktivisteja. Tästä aikakaudesta Latvian, Suomen ja Viron arkistoissa ja yksityisissä kokoelmissa on runsaasti julkaisematonta aineistoa (päiväkirjoja, käsikirjoituksia, kirjeenvaihtoa jne.), mikä lähes kokonaan on jäänyt tutkijoiden huomion ulkopuolelle. Erityisen huomionarvoinen on folkloristi Oskar Looritsin ja kansatieteilijä Ferdinand Linnuksen jäämistö. Toinen lähteiden kokonaisuus koostuu tutkijoiden, heimotyöaktivistien, liiviläisten toimihenkilöiden, tavallisten liiviläisten sekä Suomen ja Viron valtiollisten ja kansalaisjärjestöjen asiakirjoista. Projektin päätavoite on em. lähteiden pohjalta kirjoittaa monitieteellinen tutkimus Liivin ranta kahden maailmansodan välissä kirjeiden ja asiakirjojen valossa, missä tarkastellaan liiviläisten kielenkäyttöön, arkeen, paikallishistoriaan ja pienyhteisöön liittyviä kysymyksiä. Samalla liivinkielisistä käsikirjoituksista luodaan liivin arkikielistä tekstiaineistoa sähköisessä muodossa lingvistien ja muiden tutkijoiden tarpeisiin sekä valitaan ja julkaistaan kielen opiskeluun sopivat tekstit. Projektin kolmannen vuoden painopiste on tutkimuksen kirjoittaminen valmiiksi ja käsikirjoituksen työstäminen julkaistavaksi kirjan muodossa.

Pienten kansojen kielillä ja kulttuureilla on suurempi merkitys kuin isompien kansojen edustajat useimmiten kuvittelevat. Vaatii rohkeutta ja sisua olla pienen puolella ja tukea sitä, paljon helpompaa ja turvallisempaa on toimia sen ison kanssa. Samaten on helpompaa olla tietyn tiedealan edustaja – lingvisti, kulttuurintutkija tai historioitsija, mutta vaatii rohkeutta olla vähän kaikkea ja jäädä usein ulkopuoliseksi em. alojen tutkijayhteisöjen silmissä. Tätä kaikkea on liiviläistutkimukseni.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Filosofian maisteri Liisa Bourgeot 47.200 €Word, Form and Meaning: Gustav Shpet's Phenomenological Aesthetics in Cultural Context

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 2-vuotinen hanke

Väitöskirja käsittelee Gustav Špetin (1879–1937) varhaisen fenomenologisen filosofian ja myöhemmän kulttuuriteorian yhteyksiä. Se paikkaa tutkimukseen jäänyttä aukkoa yhdistäen filologisen ja filosofisen tutkimustradition. Näkökulma Špetin ajatteluun nousee suoraan häntä ympäröivästä kulttuurista: Špetin teokset nähdään tuon kulttuurin osana, ja niiden syntyprosessia tarkastellaan kirjoittajan henkilökohtaisten ja institutionaalisten suhteiden kontekstissa.

Väitöskirja tavoittelee sekä kulttuurihistoriallista että filosofista ymmärrystä Špetin 1920-luvun ajattelusta, jolla oli merkittävä rooli oman aikansa keskustelussa. Samalla tutkimuksessa tarkastellaan paitsi venäläisen filosofian ja kulttuurin historiaa, myös fenomenologian historian itäistä sivujuonta. Väitöskirja luo kuvaa 1900-luvun alun eurooppalaisen filosofian ja kulttuurin kehityksestä, jonka luonteva ja tärkeä osa Venäjä oli.

Väitöskirjan ensimmäinen luku esittelee Špetin 1910-luvun filosofiaa sekä sen fenomenologista käännettä. Luvussa esitetään, että Špetin ja Husserlin ajattelussa ilmeni huomattavia yhtäläisyyksiä vuosina 1912-14. Toisessa luvussa selvitetään Špetin kulttuurifilosofian muodostumista sekä hänen suhteitaan aikalaisiin ja heidän tuotantoonsa 1920-luvun Moskovassa. Špetin filosofia sidotaan luvussa aikansa avantgardistisen kulttuurin kontekstiin. Tutkimuksen kolmannessa luvussa analysoidaan Špetin ”sanan sisäisen muodon” teoriaa laajemmassa 1900-luvun ns. venäläisen teorian kontekstissa.

Tutkimukseni rohkeus ilmenee sen sijoittumisena kahden varsin erilaisen, teoreettisen ja historiallisen tieteenalan välimaastoon. Esitän, että Špetin filosofia on jopa poikkeuksellisen kiinteästi sidoksissa hänen elämänhistoriaansa ja sitä ympäröivään kulttuuriin, ja että poikkitieteellinen lähestymistapa on täten erityisen toimiva aiheen kohdalla. Pyrin myös tekemään Špetin ajattelua tunnetuksi läntiselle yleisölle ja hahmottelen yhtä fenomenologian historian merkittävää sivujuonta.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Master of Arts Adrian Braun 28.320 €Corporate Social Responsibility (CSR) in the Barents region: A situational analysis of metal mining

Academic research or work based on it | The project''s themes are related to The changing neighbourness of Finland programme

The Barents region comprises the northern territories of Finland, Norway, Sweden and the Northwest of Russia. Focusing on the three dimensions of sustainability (environment, social and economy), these territories have a high relevance for their countries as well as in a global context. This study aims in particular to analyse the situation of the relevant business sector metal mining, because there is a strong significance of environmental and social impacts based on the operations of industrial mining. To analyse the CSR policies and strategies of organisations, related to mining in northern Europe and the overall CSR discourse (including all relevant actors - e.g. companies, politicians, investors, NGO´s and further stakeholder groups), a "situational analysis" based on the work of Adele E. Clarke is the chosen main research method. This approach is based on Grounded Theory (Anselm Strauss) and consequently a qualitative research method. The CSR & sustainability reports, environmental statements, code of conducts annual reports and supplementary interviews with organisations, which operate in the Barents region, are essential sources of data material to gather information with respect to the CSR discourse. This entails eight mining case studies including interviews with company representatives.

CSR policies and practices of various industrial actors such as mining companies are subject matters in all four territories of the Barents region and their environmental and social impacts do not automatically end at a national border. In this regard, it is essential to consider all Barents region territories and listen to all stakeholders including local communities, indigenous peoples, NGO´s, activists, geologists and enterprises to understand the actual demand of CSR practices and reporting.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Doctoral researcher Joanna Bunikowska 69.720 €Relationship between policy and practice in addressing women's rights and gender issues in development cooperation: cases of Finland and Poland

Academic research or work based on it | 3-year project

While women's rights and gender issues are being vocally promoted through development cooperation globally, it hardly translates into commensurable results on the ground. There is no other case in development cooperation where the gap between development policy and practice would be as significant. This research explores the relationship between development policy and practice that concern women's rights and gender issues in Finland and Poland. It aims to explore what is it about development policy objectives related to women and gender that makes it (almost) impossible to implement. It delves into the question of what drives development practice that approaches women's and gender issues, if it is not (only) policy.
It explores case of Finland-long committed to gender issues donor, whose problems with translation of policy objectives into practice have been already pointed out; and Poland, a young donor country, who has financed a significant number of projects that targeted women and girls in developing countries.
The research looks at how women's and gender issues are conceptualized in development policy. It investigates how gender oriented objectives are aligned with other development sectoral/ geographical objectives, and finally how the policy objectives are translated into actual development interventions.
The data derives from the analysis of public documents and expert interviews, and is approached using a combination of discourse analysis and content analysis.

This is a multidisciplinary research across development, gender and public policy studies. It approaches the problem of addressing women's rights and gender equality in development cooperation from new and hollistic perspective- it explores relationship between development policy and practice. It looks at Finland in the times of significant shift in development cooperation (austerity measures). It sheds light on how new aid donors-former recipients (Poland) accommodate in global development.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Artist Freja Bäckman 70.800 €Working together – How can artistic collectivity work in a sustainable, solidary, longterm form within in a project based (art) world?

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ | 3-vuotinen hanke

Looking at the bounds that are created in a collective practice, the affect economies that are established, and what kind of impact these have. Through existing artistic collectivity, sharing experiences and elaborating on possibilities to work and organise with a long term thinking, in a solidary way, I pose the question about how it functions and what kind of possibilities there are for creating support structures.
What is artistic collectivity and what could it be, how are collective bodies formed and what is the cruciality of emotions within these bodies. Also as an attempt of showing the importance of being aware of what happens in the choosing of whom to form groups with, as in the same moment an inevitable exclusion takes place.
It is an artistic research with a productive as well as a reflective part, within a framework of artistic knowledge sharing and production – where the notion of the group functions as material, the practice is where the theory is done, and which I approach as an artist with a ten year experience of working in artistic groups, and as an educator. It will be crucial to find ways to deal with the fact that I in this context of the doctoral research am writing about collectivity as a single person.

Through the working methods that are implied, crossing disciplinary boarders and a conscious choice of working politically and in group constellations. By moving away from the mainstream, with an outspoken feminist practise, taking a clear stance against politics that are racist and fascist.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Doctoral candidate Jose Cañada 24.600 €Securing the living – governance, materiality and understandings of life during biological emergencies

Academic research or work based on it

Biosecurity and the governance of biological emergencies has been on the top of the agenda of global and regional health organizations for more than a decade now. There are often controversies about the efficiency of preparedness plans and prevention strategies. Some of the clearest examples are the happenings that surrounded several Influenza epidemics or the very recent and ongoing Ebola outbreak in West Africa. This has been an ongoing point of debate in social sciences during the last years. This project aims at 1) looking how knowledge regarding future biological emergencies is constructed, 2) analyzing how scientific knowledge(s) in life sciences are reshaped in governance processes and 3) elucidating how pre-governance plans are implemented affecting, this way, human populations.
In order to achieve these objectives, I analyze three different types of data: a) policy documents from global, European and national institutions (in a comparative study between Finland, Spain and UK), b) thematic interviews with relevant personnel from those same institutions and c) analysis of actual governance during biological emergencies and threat through scientific articles and reports. All the data is analyzed using Foucauldian approach to discourse analysis.

The stakes during biological emergencies are high. Effects of preparedness plans on population and society are often disruptive with everyday life. I believe it is important to analyze those effects and reflect on them. On another level, the topic is a growing but still young topic in the international community, with just a few scholars working on it and still a novel and unattended issue in the Finnish society. My work aims at adding to that international experience and be pioneer in Finland.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Biologist Glenda Gabriela Cárdenas Ramírez 32.000 €Study the macroecology and systematics of ferns in western Amazonia

Academic research or work based on it

The project study the systematics, ecology and evolutionary origin of ferns in Amazonia. Using morphological and molecular methods the project aims to clarify how many species the Metaxya and Salpichlaena genera contain, how they originated and what the evolutionary relationships among the species are. By sequencing the complete chloroplast genomes of six Polypodiinaeae ferns, it intent to improve the understanding of the evolutionary history of ferns. By applying ecological analyses the project aim to gain better insight into the understanding of the factors behind current fern diversity in the American tropics and to test if ferns can be used for predicting animal behaviour. The main results of this project are: Metaxya that was thought to be a genus with only two species actually contains six and the species distributions are influenced by soil fertility and geological factors. Home range sizes of monkeys at Quebrada Blanco Biological Station are influenced by environmental conditions like soil fertility and elevation. Preliminary morphological and molecular results show that there are more species in the genus Salpichlaena than are currently recognised.

The main objective of my research is to shed light to the understanding of the factors that have led to the current species distribution and diversity in the neotropics. I aim that my results 1) facilitate future ecological studies on explaining the presence and behaviour of organisms in the neotropics, as well the interactions between them, and 2) help to identify the centres of endemism's and high diversity in neotropical countries in order to better plan the conservation programmes.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

PhD researcher and visual artist Mireia Castillo Saladrigues 110.000 €Unconventionally Behaving in Gallery Settings. Alteration and Strangeness in Cultural Practices as Fruitful Tension for Re-articulating Relations among Makers, Objects, Audiences, and Museums

Academic research and artistic work, or work based on them | 3-year project

Through a combination of generative, speculative, archival, deconstructive and dialectical practices, the four-year long research documents and fosters situations of agency that renovate the paradigms of engagement to/within art practices. The inquiry approaches cultural alteration as a consequent and simultaneous stage to social conditioning, and reacts on the reduction of the imaginative capital by proposing an artistic and theoretical re-reading of alteration and unconventionality as fertile “tools”.
The research axis (de)formation of the spectator; production of the (dis)interested gaze; (dis)embodiment of institution; (es)titution focus on the disciplinary structures which founded our familiar relations to art in order to inquiry practically, discursively, and at an interpersonal level, how cultural subjects produce a fruitful tension in the very culture whose inscriptions they bear, so that the position of spectators and art workers can’t be totally fixed by others or by institutional conventions, as much as these other individualities and institutions are also crucial to portrait how culture evolves.
The outputs resulting of collaborations with professionals, amateurs and individuals with marginal and non-marginal relations to art, mediate within formal/informal art institutions so to activate situations where pre-fixed positions are blurred and radical gestures, subaltern stories and non-conventional attitudes, misbehaving spaces, anddisobedient artworks unfold.

This interdisciplinary inquiry pushes institutional critique to production of cognitive bodies. Arguing against the constructivist metaphor of bodily inscription dominant since Michel Foucault, the research maintains that inscription encourages alteration of cultural practice, as an account of agency via kinaesthetic experiences and ethical attitudes. As such cultural difference doesn’t harden into collective representations, the research seeks to mediate with art spaces for a pluralistic realm.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Professori (ma.) Anna-Maija Castrén ja työryhmä42.000 €Avioliittoperheen tuolla puolen: analyysi avioliiton ulkopuolella syntyneitten vauvojen perhesuhteista

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

Kolmevuotinen hanke kysyy, millaisiin perhesuhteiden kokoonpanoihin lapsi syntyy silloin, kun äiti ei ole avioliitossa ja isyys vahvistetaan viranomaismenettelyllä. 55 % ensimmäisistä ja 43 % kaikista lapsista syntyy Suomessa avioliiton ulkopuolella. Huomattava osa syntyy heteroavopareille, mutta noin joka kymmenes lapsi syntyy naiselle, jolla ei ole asuinkumppania tai jonka parisuhdetilanteesta ei ole tietoa. Tutkimus toteutetaan yhteistyössä Helsingin kaupungin perheoikeudellisten asioiden yksikön kanssa ja siinä on kerätty rekisteri- ja kyselylomakeaineisto naimattomille naisille syntyneiden vauvojen perhesuhteista. Kolmannen aineistokokonaisuuden muodostavat äitien teemahaastattelut. Pyrkimyksenä on saada käsitys virallista tilastointia pakenevien perhetilanteiden moninaisuudesta. Tutkimuksessa hyödynnetään konfigurationaalista näkökulmaa. Siinä perhettä ei tarkastella vain biogeneettisen jälkeläisyyden tai liiton kautta syntyvänä kokoonpanona, vaan elettyjen perhesuhteiden näkökulmasta. Hankkeen yhteyteen on perustettu verkkojulkaisu Perhe, suhteet ja yhteiskunta (perheyhteiskunta.fi), jossa julkaistaan yleistajuisia, tutkimukseen perustuvia kirjoituksia julkista keskustelua herättävistä perheaiheista. Viimeisen hankevuoden aikana sivustoa tullaan käyttämään enenevässä määrin hankkeessa syntyvän tiedon tuomiseksi laajemman yleisön saataville.

Suomessa ei ole aiemmin toteutettu tutkimusta, joka keskittyy vastasyntyneitten perhesuhteisiin. Hanke toteutetaan tiiviissä yhteistyössä Helsingin kaupungin perheoikeudellisten asioiden yksikön kanssa. Hankkeen yhteyteen on perustettu perhe- ja läheissuhteita käsittelevä tutkimusblogi, joka tarjoaa tutkimukseen perustuvaa tietoa poliittisia intohimoja ja tunnekuohuja herättävistä teemoista.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Vaula Tuomaala

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

DVM, MSc Claire Cayol 28.320 €Eco-Epidemiological Studies of Tick-Borne Pathogens and Rodent-Borne Pathogens in Finland

Academic research or work based on it

Infectious diseases affect millions of people every year and it is nowadays well established that 70% of these infections are animal borne, and are maintained in the nature by animal reservoirs. My PhD focuses on ticks and rodent-borne pathogens in the bank vole (Myodes glareolus), the most common rodent species in Finland. Thanks to monitoring of natural systems and experimental approaches, I identified early summer and early fall as the risk period for humans to encounter I. ricinus ticks in boreal urban forests, and I showed that conditions for the circulation of the tick-borne encephalitis virus, are met in Central Finland. Moreover, I collected evidence that of the two tick species most commonly found in boreal forests, only I.ricinus is able to ensure alone the sylvatic cycle of the Lyme disease bacteria Borrelia afzelii; whereas the vole tick I.trianguliceps is involved in the transmission of other pathogens, such as Anaplasma phagocytophilum and Babesia microti. Furthermore, thanks to an experimental setting in natural conditions, and found that infection with B. afzelii affected bank vole reproductive success in a density dependent manner. Eventually, as single infections rarely exist in nature, I will analyze the interactions between pathogens in bank voles using a novel statistical approach. I am planning to finish the data analysis and then efficiently write and publish my manuscripts.

My PhD is a multidisciplinary project where GP, ecologists from 4 different universities and veterinarians combine their expertise in order to investigate the pattern of infection of a wild species with zoonotic pathogens in a boreal environment. The current lack of tick-borne pathogens studies in Finland is conspicuous and filling this gap of knowledge will have obvious impact on public health. My project is ambitious for my sample size and for the combination of field and experimental approaches.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Professori Alfred Colpaert ja työryhmä (Green Belt Group)18.000 €Environmental history of the Finnish-Russian Green Belt, from the Cold War to the present

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Hankkeen teemat liittyvät Suomen muuttuvat naapuruudet -ohjelmaan

The present proposal is a bold and innovative step to revitalize trans-boundary conservation of biodiversity values. The aims are non political and serves as a forum for discussions between Russian and Finnish scholars. The project intends to challenge the previous paradigm of simple biological conservation and the "unused" border zones. The initiative is also in line with the UEF border and Russia focus.

Tutkimushanke käsittelee suomalais-venäläisellä rajavyöhykkeellä olevan vihreän vyöhykkeen (Green Belt) ympäristöhistoriaa. Projekti on monitieteinen (historia, maantiede, ympäristöntutkimus) ja holistinen verkostoitumishanke, joka tarjoaa venäläisille ja suomalaisille tutkijoille keskustelufoorumin ja vuorovaikutteisen tutkimusalustan. Hankkeen primääri tavoite on aloittaa po. vihreän vyöhykkeen ympäristöhistoriallinen tutkimus keskittyen siihen, miten tämä ns. ekologinen käytävä on muodostunut.

Työryhmän jäsenet
Muut työryhmän jäsenet: Kaarlo Nygren, Pasi Tuunainen

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Visual Artist and Researcher Matthew Cowan 95.470 €The Lessons of Folklore. Utilising the origins of the carnivalesque folk ritual in contemporary art practice

Academic research and artistic work, or work based on them | 4-year project

The term ‘carnivalesque’ as it is outlined by Mikhail Bahktin in ‘Rabelais and his world’, is a literary mode in which a subversive state of being exists, laying down a challenge to a dominant culture though inversions, humour and chaos. Bakhtin asserts that this state of being is inherited from the idea of the carnival and its historical antecedents.
Many European folk rituals contain elements of this carnivalesque nature, relying on humour, costumes, disguise and ceremony in their performance. My art practice is situated within this milieu of ritual and tradition, expanding and re¬framing the contemporary performance of customs and rites.

For this doctoral programme, my aim is to critically engage with the folkloric practices of modern incarnations of European carnival rituals as the basis for creating new performative, sculptural and video works. I investigate the practical use of carnivalesque actions as artworks both within galleries and as documents of performance and ritual in the real world.

Whilst acknowledging previous interpretations of the functions of carnival in society as revolutionary collective rituals, my interest is not in the political, but in the function of folk ritual as a link to the past, as an outlet for subversive chaos and in the personal experiences of folk practice. I intend to acknowledge current parallel strands of the carnivalesque in the sphere of political protest and the renewed interest in DADA as we celebrate its centenary.

My project seeks to reframe the realm of folklore, past and forgotten traditions in a fresh way that re-contextualises tradition as something that also belongs to the present and the future. I utilise my art practice and status as an ‘outsider’ within the wider implications of artistic research to place the idea of the carnivalesque as a state of being that performs identity, in a wider social and political sphere.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Doctoral student (Msc) Hariharan Dandapani 58.240 €Cyanobacteria as photosynthetic factories: Synthetic biology approaches in the development of next-generation production platforms

Academic research or work based on it | 2-year project

The aim of the project is to use synthetic biology to generate improved cyanobacterial cell factories for the production of desired metabolites directly from CO2 and water using sun as the sole energy source with the emphasis specifically on the production efficiency of the systems. Importantly, the project generates a framework which can be used to assemble and optimize many different kinds of pathways in the cyanobacterial host Synechocystis sp PCC 6803 implementing ethanol, lactate and sucrose as the reporter products production of the central metabolic intermediate pyruvate at the first phase. In the second phase, additional synthetic plug-in pathways which use pyruvate as the key intermediate will be designed and introduced to the system. This part of the study combines the power of the synthetic biology tools developed in the current work, and extensive bioinformatics analysis of potential pathways derived from pyruvate, to generate potentially interesting end-products.

As the main distinction from earlier approaches, significant effort has been placed on the development of assembly systems and characterization of carefully selected genetic components in Synechocystis. This system allows (i) flexible assembly of complex expression constructs in a relatively high throughput manner, (ii) generation of optimized synthetic pathways with validated genetic regulatory systems, (iii) in combination with modification and evaluation of the actual production strains.

The development of a sustainable autotrophic production system would provide a revolutionary means of producing desired end-products directly from atmospheric CO2 using sun as the sole energy source. A open-source library of inter-compatible genetic components will be developed, which can be directly used by any researcher working on future projects in engineering cyanobacteria as cell factories.
This project assists to one of the key strategies of the Finnish government in building a Biofuture.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Doctoral candidate Peter Davidsen 90.360 €Geopolitics, Nationhood, and the Great Powers

Academic research or work based on it | 3-year project

Rudolf Kjellén (1864-1922) was a celebrated professor, politician, and columnist. He is frequently yet briefly mentioned in the literature on geopolitics as the coiner of the term, however no monograph on his ideas has ever been produced. I wish to fill this hole in the literature.

I will interpret Kjellén’s theory of the state as an organism (including his theories of geopolitics and nationhood), and the various intellectual contexts in which the theory was produced. I see my task of interpretation as being two-fold: (1) reconstructing the theory and (2) situating it in its intellectual contexts. Contextualizing Kjellén involves seeing his theories as interventions in earlier and contemporary debates on the same topics.

This is a timely and bold initiative because geopolitics is currently experiencing a major renaissance in international politics, academia, and the popular imagination. Concurrently, interest in the Swedish father of geopolitics, Kjellén, is on the rise.

Kjellén’s ideas are under-researched due to the (logical fallacy of) guilt by association that his ideas were labeled with when, after his death, later German geopoliticians were thought to have informed German foreign policy in World War II.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Ph.D. M.Sc. Rémi Duflot 129.600 €Alternative management planning for landscape heterogeneity: a solution for maintaining boreal forest biodiversity?

Academic research or work based on it | 4-year project

The proposed research is dedicated to improve landscape management planning of Finnish boreal forest for biodiversity. Results should provide useful information on how to best combine different alternative management strategies and where to locate alternatively managed forest stands in the landscape. The project should be seen as conceptual and technical development for decision-tool for landscape planners and forest managers.

The concept of management heterogeneity, originating from agricultural landscape, considers forests as heterogeneous mosaics of differently managed stands. Using realistic management scenarios and simulations based on validated models of forest growth and biodiversity potential, three hypotheses will be tested:

(1) landscapes management heterogeneity increases stability through time regarding biodiversity potential (habitat availability and connectivity)
(2) landscape heterogeneity resulting from diversified forest management increases the potential for the conservation of multiple species groups with different habitat requirements
(3) management heterogeneity creates temporal corridors between forest natural reserves, and such scenarios are more cost-effective compared to permanent corridors where no management is allowed

By testing a general hypothesis on the influence of landscape heterogeneity on biodiversity in production landscapes, the project also contribute to the development of landscape heterogeneity and connectivity concepts.

In general, my research proposal addresses the possibility to reconcile biodiversity conservation and human activities in boreal forest landscapes. The originality of this research is to consider forest management practices as a source of landscape heterogeneity, and to look at the effect of management diversity on biodiversity at landscape level. The expected results should provide insight on how to effectively manage production forest landscapes to preserve biodiversity.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Filosofian maisteri Leena Eerolainen 30.320 €Metamorphosis and personification of the monstrous – portraying otherness in postwar Japanese kaiki eiga

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

In this thesis I will explore the relationship between cinematic horror and the changing notion of hegemonic masculinity. Paradigm changes in society regarding gender, family and workplace are discussed through a cinematic shift from portrayals of bodily transformation to a possible even more dangerous mentalmorphosis.

My aims are 1) to define kaiki eiga as a Japanese-style fantastic cinema and argue that it works as a cross-generic mode; 2) to discuss how monstrous masculinity is negotiated in Japanese cinema in relation to so-called functional bundles that appear in the works of various directors; 3) to explore how the dark, horrific quality of the films is achieved through engagement with cinematic characters.

My thesis will provide a timely discussion on how masculinites, societal change and cinematic representations are interrelated and how social anxieties are questioned through the cinematic fantastic. I will make use of cognitive-evolutionary film theory in order to understand the universal nature of the monsters. However, my main interest is the culture-specific function of these monsters, which shall be discussed in the light of studies on Japanese society. This interdisciplinary approach creates a new, bold framework for the study of Japanese cinema in proposing the existence of certain cinematic types (functional bundles) which bring forth themes and cultural connections that have previously been ignored.

Työni on kansainvälisesti rohkea avaus, koska esitän täysin uuden lähestymistavan japanilaisen fantastisen ja kauhuelokuvan tulkitsemiseen. Lisäksi käsittelen aiemmin akateemisesta diskurssista suurelti puuttuneita teoksia, joissa kuitenkin nostetaan esille yhteiskunnallisia ongelmia. Työni luo sekä uusia merkitysyhteyksiä elokuvan ja yhteiskunnan välille sekä muodostaa uudenlaisia kehityskaaria japanilaisen elokuvahistorian sisälle.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Valt. tohtori, dosentti Jari Ehrnrooth 42.000 €Eurooppalainen toivo ja hyvinvointiyhteiskunnan itseymmärrys

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

Tutkimukseni tuo yhteiskuntatieteelliseen keskusteluun arvointentionaalisen historian näkökulman, jonka kannalta keskeistä on ihmisyhteisön moraalinen kehitys. Eurooppalaisessa kehitysdynamiikassa tarkoituksellisen arvokkuuden tärkeimmät tekijät ovat toivo ja rakkaus (agape+eros) jota ohjaa hyvä moraalinen harkinta. Näiden tekijöiden vaikuttaessa kulttuurievoluutio eroaa luonnosta ja muuttuu inhimilliseksi vapaudeksi.
Tutkimuksessani keskityn neljään ulottuvuuteen. Ensinnäkin teen käsitteellistä ja filosofista analyysia toivosta kulttuurisena kategoriana. Erityisesti moraalifilosofiaa (Kant) ja arvonintentionaalista katsantoa (Ricoeur) yhdistämällä tutkin sitä, miten vapaa itsensä toteuttaminen palvelee ihmisyhteisön moraalista kehitystä. Toiseksi analysoin rakkautta ja rakkaussuhdetta jaetun yksityisen toivon utopiana ja draamana (aineistona keskeistä rakkauskirjallisuutta). Kolmanneksi analysoin toivoa yksilön sisäisen mielekkyyskokemuksen kategoriana (aineistona toisen maailmansodan jälkeistä kirjallisuutta). Neljänneksi kirjoitan kokoavaa analyysia jälkimodernin hyvinvointiyhteiskunnan itseymmärryksestä. Esitän ettei hyvinvointi ole itsetarkoitus vaan hyviin tarkoituksiin pyrkivän arvokkaan elämän edellytys.
Tutkimushankkeessa olen jo julkaissut erillisteokset Toivon tarkoitus (2014) ja Hyvintoimintayhteiskunta (2016). Työ kestää vielä vuoden ja sen tuloksena on uusi erillisteos, työnimeltään Paljas rakkaus (2017).

Nostan esiin yhteiskuntaa rakentaneet mielekkyyskategoriat, jotka kehityksen taloudellinen, evoluutiobiologinen ja teknologinen analyysi haluavat unohtaa. Kulttuurievoluutiossamme ihmisyhteisöjä ja -yksilöitä on kannatellut tarkoituksellinen arvokkuus, jonka kannalta toivo ja rakkaus ovat tärkeimmät liikkeellepanevat ja kokoavat voimat. Tuon ja palautan nämä eurooppalaisen edistysuskon pääkäsitteet ajankohtaiseen keskusteluun jälkimodernin hyvinvointiyhteiskunnan kehityssuunnista.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Ph.D Johanna Eklund 84.000 €Disentangling factors affecting protected area effectiveness: the role of governance

Academic research or work based on it | 2-year project

Protected Areas (PAs) have been suggested as one of the most important tools to protect biodiversity. With progress to increase the PA coverage globally, the focus is now shifting to assessing their effectiveness in maintaining species or avoiding land conversions. Evaluating this is scientifically an interesting question, as it requires the consideration of counterfactual scenarios. This project will use a novel method for estimating PA effectiveness for the tropical forest PAs, using the best available data and also the most suited measures of accessibility to quantify pressures (Module 1). This data will then be used for modelling the effects of quality of governance and management effectiveness on estimates of PA effectiveness (Module 2). I expect to find that PA effectiveness varies between individual PAs within countries, but also between countries, and to highlight some interesting regional patterns (Module 1), which has not been done before. Module 2 will enable me to link two different considerations of governance to conservation outcomes, and to test it empirically. I expect to find that the quality of governance is an important factor, affecting both deforestation pressures and management actions, and through these the measures of PA effectiveness. The project has the potential for several breakthroughs that will be influential scientifically and will also have practical implications for policy making.

This is a bold initiative because it addresses a research question that is methodologically and conceptually challenging, it is multidiscicpilinary as it considers the effect of sociopolitical factors on the outcomes of conservation, and it has practical implications for the establishment and management of protected areas.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Yhteiskuntatieteiden maisteri Heidi Elmgren 29.020 €Filosofinen tutkimus meritokratian toimintaperiaatteista ja suhteesta yhteiskunnalliseen eriarvoistumiseen

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

Haen apurahaa yhteiskuntafilosofian alalle sijoittuvalle väitöstutkimukselleni. Väitöskirjani on artikkelimuotoinen ja englanninkielinen. Tutkimuksessani tarkastelen meritokratiaan liittyvän ansionmukaisuuden periaatteen oikeutusta, suhdetta yhteiskunnallisiin ongelmiin ja kyseenalaistan periaatteen levittämisen alueille, joille se ei kuulu.

Väitöskirjani koostuu yhteiskuntafilosofisista analyyseista ja haastattelututkimuksesta (4. artikkeli), johon sovelletaan analyysien kautta saavutettua käsitteellistä ymmärrystä. Aihetta käsitellään Suomessa vähän tunnetun filosofin ja meritokratiatutkijan Dominique Girardot'n sekä Hannah Arendtin ja Alain Caillén tutkimusten kautta.

Tutkimuskysymykset:
1) Edistääkö meritokratia yhteiskunnallista eriarvoisuuttä
2) Miten meriitin ideologia liittyy ihmisten välisiin tunnustussuhteisiin?
3) Miten standardisoiva meritokratia vaikuttaa mahdollisuuteen tavoitella nk. distinktiotä
4) Miten meritokratia vaikuttaa musiikin perusopetuksessä

Tutkimukseni käsittelee vähän tutkittua, yhteiskunnallisesti merkittävää aihetta. Meritokratiaan liittyvä ansionmukaisuuden ihanne voi yleistyessään heikentää hyvinvointivaltion kannatusta ja legitimiteettiä ja johtaa epätasa-arvoisuuden kasvuun yhteiskunnassa. Tutkimuksessani yhdistän poikkeuksellisesti filosofisen tutkimuksen keräämääni haastatteluaineistoon. Aineiston pohjalta tutkin, miten oma teoreettinen hahmotukseni aiheesta vastaa meritokraattiseen prosessiin osallistuneiden kokemuksia.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FT Merja Elo 69.000 €Lajienvälinen informaation käyttö laajassa maantieteellisessä mittakaavassa

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 2-vuotinen hanke

Ekologit ovat vuosikymmeniä pohtineet lajien levinneisyyteen ja runsauteen vaikuttavia tekijöitä. Kysymys on edelleen ajankohtainen, koska tietoa tarvitaan ennustamaan mm. ilmastonmuutoksen vaikutusta luonnon monimuotoisuuteen. Perinteisesti on korostettu ympäristötekijöiden, kuten ilmaston, vaikutusta lajienvälisten vuorovaikutusten kustannuksella. Milloin lajienväliset vuorovaikutukset tietyn lajiryhmän sisällä on otettu huomioon, on usein niiden oletettu olevan negatiivisia (ts. kilpailu). Kuitenkin yhteisöissä on myös positiivisia vuorovaikutuksia, kuten lajienvälinen informaation käyttö. Yksilö käyttää lajienvälistä informaatiota, kun se havainnoi toisen lajin yksilöä, sen käyttäytymistä tai selviytymistä, ja tekee oman päätöksensä esim. sopivasta pesäpaikasta tämän informaation perusteella. Pienessä maantieteellisessä mittakaavassa tämän on osoitettu johtavan lajien kasautumiseen samoille paikoille. Ilmiön vaikutukset laajassa maantieteellisessä mittakaavassa lajien esiintymiseen, levinneisyyteen ja toisaalta lajimäärään ovat selvittämättä, huolimatta ilmeisistä sovellusmahdollisuuksista esimerkiksi luonnonsuojelubiologiaan. Projektissani tutkin, onko lajienvälinen informaation käyttö havaittavissa laajassa maantieteellisessä mittakaavassa, riippuvaista ympäristön ominaisuuksista ja vaikuttaako se lajien monimuotoisuuteen. Tutkimuksessani käytän laadukkaita pesimälinnuston pistelaskenta-aineistoja Suomesta ja Ranskasta.

Tutkimukseni on rohkea avaus, koska se haastaa seuraavat vallalla olevat näkemykset: lajienväliset vuorovaikutukset eivät juuri vaikuta lajien levinneisyyteen ja runsauteen laajassa maantieteellisessä mittakaavassa, ja lajiryhmän sisällä lajienväliset vuorovaikutukset ovat pääasiassa negatiivisia. Lisäksi tutkimukseni yhdistää kaksi erillistä ekologian haaraa, käyttäytymisekologian ja makroekologian, ja keskittyy aiheeseen, josta ei ole käytännössä aikaisempaa tutkimusta.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FT Anna Elomäki ja työryhmä (Tasa-arvovaje)26.000 €Tasa-arvotiedon tuominen taloutta käsittelevään julkiseen keskusteluun ja päätöksentekoon

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

Julkinen ja poliittinen keskustelu taloudesta sivuuttaa tasa-arvo- ja sukupuolinäkökulmat, vaikka talouspolitiikka on keskeinen sukupuolten välisiä suhteita ja yhteiskuntamme tasa-arvoisuutta säätelevä tekijä. Tasa-arvovaje-hankkeen tavoitteena on tehdä näkyväksi talouden sukupuolittuneisuus ja talouskeskustelun sukupuolittuneet normit sekä herättää keskustelua sukupuoli- ja tasa-arvotietoisesta talouspolitiikasta. Hanke toimii fasilitoijana tutkijoiden ja tutkimushankkeiden sekä median ja päättäjien välillä. Se parantaa taloudesta käydyn julkisen keskustelun laatua tuomalla esille uusia asiantuntijoita ja näkökulmia ja edistää tutkimuksen käyttämistä päätöksenteon tukena.

Hanke tuottaa laajaan yhteistyöverkostoon nojaten yleistajuista ja ajankohtaista tutkimukseen perustuvaa tietoa sukupuolesta ja taloudesta ja välittää sitä eri kanavia hyödyntäen medialle ja päättäjille. Se järjestää eri alojen tutkijoita yhteen tuovia tapaamisia, joissa tuotetaan uusia näkökulmia talouskeskusteluun, julkisia seminaareja sekä media- ja viestintäkoulutusta tutkijoille. Hankkeen puitteissa toimitetaan tasa-arvotietoa ja taloutta käsittelevä kirja, joka tuo kansainvälisiä feministisen taloustieteen keskusteluja Suomeen, suomen kielellä.

Hankkeen työryhmän monipuolinen, toisiaan täydentävä asiantuntemus tasa-arvon, tiedon, talouden ja median kysymyksistä sekä kattavat koti- ja ulkomaiset verkostot luovat pohjan hankkeen toiminnalle.

Taloutta koskeva julkinen keskustelu ja talouspoliittiset päätökset perustuvat yksipuolisesti valtiovarainministeriön sukupuolisokeisiin mallinnoksiin. Monitieteistä tutkimustietoa sukupuolen ja talouden kysymyksistä on olemassa, mutta tutkijoilla on vaikeuksia saada äänensä kuuluviin tiedeyhteisön ulkopuolella. Tukemalla tutkijoiden, median ja päätöksentekijöiden vuorovaikutusta ja popularisoimalla tutkimustietoa, hanke parantaa taloudesta käydyn julkisen keskustelun laatua.

Työryhmän jäsenet
Muut työryhmän jäsenet: Anu Koivunen, Hanna Ylöstalo, Johanna Kantola

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

VTT Matti Eräsaari 99.900 €Aika ja arvo Suomessa: vertaileva tutkimus

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 3-vuotinen hanke

Ajan arvoa tarkasteleva tutkimus, joka keskittyy aikapankkitoimintaan ja ajanhallintajärjestelmiin Suomessa. Tutkimusprojekti pyrkii ymmärtämään ajan roolia sellaisten ilmiöiden vertailussa ja arvottamisessa, joita usein pidetään rahallisen arvon piiriin kuulumattomina. Miksi me käytämme rahaa ikään kuin toissijaisena valuuttana valtionrahan rinnalla; saavutetaanko aikaa täten käyttämällä jotakin, mihin esimerkiksi raha ei kykene; entä mitä tämä puolestaan kertoo meille rahasta? Viime kädessä tutkimus vertailee näitä suomalaisia tapaustutkimuksia aiemman, fidžiläistä aikakäsitystä tarkastelevan tutkimusprojektin löydöksiin korostaakseen sitä, kuinka erityislaatuinen myös suomalainen aikakäsitys on – kuinka perinpohjaisesti esimerkiksi kurinalainen ajankäyttö on sisäistetty suomalaisessa ajattelussa. Samalla tutkimushanke kuitenkin tahtoo omalta osaltaan myös liittyä siihen alati kasvavaan tutkimusten joukkoon, joka pyrkii nostamaan uusia, vaihtoehtoisia näkökulmia konventionaaliseen talousajatteluun.

Tutkimushankkeessa hakija seuraa yhteiskunnallisia ja teoreettisia mielenkiinnon kohteitaan entuudestaan tutun kenttänsä (Tyynenmeren etnografia) ulkopuolelle. Vaikka tutkimuksen kohteena on nyt suomalainen yhteiskunta, edustaa tutkimushanke sikäli "hyppyä tuntemattomaan", että sen kohteena olevia instituutioita ei ole mielekästä tutkia saman holistisen metodologian avulla kuin Tyynenmeren pienyhteisöjä. Tutkimushanke pyrkii kyseenalaistamaan konventionaalista talousajattelua vertailun avulla.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Filosofian tohtori Markku Eskelinen 42.000 €Literary Theory and the Poetics of Simulation

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

Kolmivuotisen tutkimukseni Literary Theory and the Poetics of Simulation tavoitteena on rakentaa kirjallisuudentutkimuksen kehyksessä toimiva simuloituja maailmoja, henkilöitä, tapahtumia ja niiden tulkintaa koskeva kattava ja selitysvoimainen teoria. Se yhdistää digitaalista ja ergodista kirjallisuutta koskevien teorioiden tärkeimmät tulokset ja heuristisimmat lähtökohdat simulaatiota koskeviin poikkitieteelliisiin teorioihin ja tietokonepelitutkimuksen ludologiseen paradigmaan. Keskeiset tutkimuskysymykset liittyvät kerronnan, fiktion ja simulaation keskinäisiin suhteisiin, simulaation aikaan ja tilaan sekä teosten proseduraalisen retoriikan ja lukijan tulkinnallisen aktiivisuuden väliseen suhteeseen. Tutkimuksen kohteena olevia digitaalisia tekstejä lähestytään systeemeinä ja prosesseina, joiden osat ja vaiheet ovat dynaamisissa suhteissa toisiinsa. Tämän vuoksi kybertekstiteoria ja systeemiteoria ovat tutkimuksen olennaisia apuvälineitä. Tutkimuksen itserefleksiivisyys koskee myös menetelmiä, koska tutkimuskohteiden sisältöön, toimintaan ja materiaaliseen ontologiaan sisältyy piirteitä, jotka asettavat kirjallisuudentutkimuksen perinteisille menetelmille rajoituksia, jotka voidaan ylittää ja ratkaista vain kyseisiä menetelmiä muokkaamalla. Tämä hermeneutiikkaan, semiotiikkaan ja lähilukutekniikoihin ulottuva metametodologinen aspekti on samanaikaisesti tutkimuksen edellytys ja osa sen keskeisistä tuloksista.

Tutkimus on rohkea avaus, koska se laajentaa ja täydentää nykyisiä kirjallisuusteorioita ottamalla kohteekseen niiden tähän mennessä lähes täysin sivuuttaman, mutta niiden selitysvoimaisuutta edelleen uhmaavan kirjallisuuden alueen (digitaalinen ja ergodinen kirjallisuus) ja käsitteellistää tutkimuskohteidensa keskeisiä esteettisiä piirteitä ja toimintaperiaatteita paitsi perinteisen kirjallisuustieteen tarjoamin välinein myös heuristisin ja poikkitieteellisin keinoin.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

YTT, dosentti Teppo Eskelinen ja työryhmä95.000 €Oikeudet, ulossulkevuus ja sosiaalinen arvontuotanto uuden talouden järjestelmissä

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

Hankkeessa tutkitaan niin sanottuja uuden talouden järjestelmiä, eli solidaarisuus- ja jakamistaloutta. Tarkempia tutkimuskohteita ovat Bolivian solidaarisuustaloudet, aikapankit Suomessa ja Englannissa, sekä autojen yhteisomistamisen itseorganisoituvat järjestelmät.

Näitä kohteita tutkitaan erityisesti sosiaalisen arvontuotannon näkökulmasta: millä tavalla niihin kytkeytyvä käsitys sosiaalisen todellisuuden rakenteesta, luottamuksen ylläpitämisen malli sekä idea poliittisen ja taloudellisen liittymisestä toisiinsa luovat uudenlaista taloudellisen arvontuotannon ideaa. Samalla tutkitaan, minkälaisia näiden järjestelmien sisäänottamisen/ulossulkemisen mekanismit ovat ja miten nämä järjestelmät vahvistavat ihmisten oikeuksia ja tukevat poliittisia ideoita.

Tutkimuksen fokus on sosiaalisessa ontologiassa ja merkityksenannossa: uusia talouksia tutkitaan nimenomaan osallistensa sosiaalisen maailmanjäsennyksen kautta. Hypoteesina on, että tällaiset mallit voivat olla tulevaisuuden talousjärjestelmien malleja, eikä niitä voi kunnolla ymmärtää liberaalilla (yksilöt-valtio) tai uusklassisella (optimointi, tuotannontekijät) käsitteistöllä. Metodologisesti tutkimus yhdistää lomake- ja teemahaastatteluja, etnografiaa ja käsiteanalyysia.

Pyrimme kartoittamaan uusia sosiaalisen ja taloudellisen leikkauspintoja. Osa tästä kartoituksesta on tulevaisuudentutkimuksellista pyrkimystä paikantaa instituutioita, jotka ovat vasta muotoutumassa.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Juhana Venäläinen, Laura Kumpuniemi, Teppo Eskelinen

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Postdoc researcher Philippe Fayt 32.400 €Birds in Finnish boreal forests – ecology, trends and conservation

Academic research or work based on it

This one-year book project about forest birds living in Finland takes place in a general context of natural habitat loss and major forest biodiversity impoverishment. Promoting better environmental awareness, this book will be the first to popularize all the existing scientific knowledge about that specialised group of species, their ecology, how the forest has changed during the last century and the way birds responded to it, and what should be done to sustain their populations. This will be achieved by compiling together the existing laborious information from national forest inventories (1921-2015) and forest bird ecological research (over 1000 peer-reviewed references!). In addition to high quality photographs, the book writing will benefit from multiple collaborations with reputed national experts in forest bird ecology such as forest ecology Prof. Jari Kouki (University of Eastern Finland), leading researcher Raimo Virkkala (Syke), academy research fellow Aleksi Lehikoinen (Luomus), senior researcher Pekka Helle (Luke) and conservation biologist Ari Rajasärkkä (Metsähallitus). The delivered information will be directly applicable to land-use management and long-term conservation planning by providing the conceptual framework of sustainable forestry practices, supporting national and international commitments to biodiversity conservation.

Determined to bridge the gap between science and society and illustrated with own photographs, the book will help in the understanding of how much and what kind of forest habitat is enough for boreal birds to sustain their populations in Finland. This, in turn, will provide a robust scientific knowledge base to ensure that the measures taken to protect Finnish nature are well planned and cost-effective, as requested in the national action plan for biodiversity and international conventions.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

PhD Álvaro Fernández-Llamazares 64.800 €Amazonian indigenous lands: are they biocultural conservation assets?

Academic research or work based on it | 2-year project

Researchers have evidenced that there is a global overlap in the geographic distribution of biological and cultural diversity, with both forms of diversity facing numerous urgent challenges. In response to this, several intergovernmental policy instruments are currently promoting the need for integrated biocultural approaches to conservation, aimed at tackling together biological and cultural diversity losses, particularly in areas inhabited by indigenous peoples. Yet, we still lack fundamental understanding on the factors that contribute to the maintenance or loss of both forms of diversity. Securing indigenous land tenure has been recurrently cited as a means to ensure biocultural conservation, but the conservation effectiveness of indigenous lands remains largely unassessed. Focusing on Amazonia, one of the global hotspots of biological and cultural diversity, I aim to examine the effectiveness of biocultural conservation in buffering biological and cultural diversity losses. Cutting-edge geospatial analysis and state-of-the-art matching methods will be applied to explore current patterns of biological and cultural diversity in Amazonia, focusing on the potential role of indigenous lands as biocultural conservation assets. With the conservation schedule becoming tighter (e.g., Aichi Targets, Sustainable Development Goals), there is pressing need to know if biocultural approaches are a viable conservation strategy.

The ground-breaking nature of this project lies in reconciling conservation goals with the role of indigenous peoples in environmental governance. I expect this study to empirically show the added value of indigenous lands in harbouring and protecting biodiversity that is currently not represented in formally-designated protected areas in Amazonia, one of the global hotspots of biological and cultural diversity.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

University Researcher Élise Féron and workgroup220.000 €Regional Challenges to Multilateralism

Academic research and artistic work, or work based on them | 3-year project | The project’s themes are related to The changing neighbourness of Finland programme

This project focuses on the destructive dynamics of regionalism and the deepening crisis of multilateralism. Through rigorous research we establish the political cleavages between regional blocs. We determine the scope and depth of those cleavages and how and to what extend does the political discourses between competing blocs actually exacerbates the differences.
While regionalism of the 20th century was promoting cooperation and multilateralism, regionalism of the 21st century appears to work against it. This relates to the shift away from hegemonic multilateralism to a multipolar setting. In this new context US and its allies seem to be behaving as if they could dictate the outcomes of multilateralism – if not on the multilateral for a then through regional blocs. This is one instance of the challenge of regionalism.
Another instance is the creation of different regional blocs by Eurasian powers and developing countries. Taken together these two instances signal non-cooperative attitudes towards each other among the major world powers.
At the same time population growth make cooperation ever more imperative. Turning away from multilateral arena to regional fortresses does not answer to this need. Instead, it intensifies the problem. This study determines how.
With visual arts we seek to underline and emphasize the destructive nature of regional blocs but also the political imaginary of conceptualizing other regional blocs as indeed ‘others’.

European regionalism is increasingly defined in contrast to others, particularly Russia. But this is a general trend. In part of this project we embrace and exacerbate the otherness and enmity present in regionalism to underline its destructive effect on cooperation. Through a blog of political caricatures and texts we bring these concerns to daylight and ridicule them. We do this to awaken discussion and enhance cooperation between blocs and peoples.

Workgroup members
Monthly grant recipients:Èlise Ferón, Gabriel Rached, Julia Eder, Jyrki Käkönen, Karim Maiche, Karstein Volle, Marko Juutinen, Terry McDonald, Tuomo Melasuo

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FT, Dos. Jukka Forsman 90.000 €Lajienvälisten vuorovaikutusten diversiteetti: puuttuva tekijä luonnon monimuotoisuuden ymmärtämisessä

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 3-vuotinen hanke

Lajeja yhdistää tiivis vuorovaikutusverkko, joka vaikuttaa eliöyhteisöjen rakenteeseen ja toimintaan. Vuorovaikutusten merkitys lajien runsauteen ja levinneisyyteen usein kuitenkin sivuutetaan tai korostetaan pelkästään kilpailun negatiivisia seurauksia. Tutkimusteni mukaan kilpailevilla lajeilla voi olla kuitenkin myös positiivisia vuorovaikutuksia lajienvälisen informaationkäytön kautta. Lajienväliset vuorovaikutukset voivatkin sekä lisätä että pienentää yhteisöjen monimuotoisuutta. Nelivuotisessa hankkeessani aion luoda ja testata uuden monimuotoisuusmitan – vuorovaikutusten diversiteetin – merkitystä yhteisöjen toiminnalle ja vakaudelle. Hankkeessani on kolme teemaa. Kuvaan 1) yhteisöjä 2) sen lajeja ja mittaluvuilla, jotka kuvaavat vuorovaikutusten laatua, voimakkuutta ja vaihtelua, ja testaan korreloivatko ne i) perinteisten yhteisön monimuotoisuusmittalukujen kanssa ja ii) suhteessa muutoksiin ilmastossa ja ympäristössä. Lisäksi testaan meta-analyysin avulla 3) ovatko lajien vuorovaikutusten epäsuorat geneettiset vaikutukset riippuvuussuhteessa yhteisön diversiteettiin. Työni yhdistää käyttäytymis- ja makroekologian, kvantitatiivisen genetiikan ja suojelubiologian tutkimusteemoja uudella tavalla ja näyttää, että vuorovaikutusten diversiteetti, ja erityisesti positiiviset vuorovaikutukset, ovat tärkeitä puuttuvia tekijöitä yhteisön toiminnan ja monimuotoisuuden ymmärtämisessä, suojelemisessa ja ihmisperäisten häiriöiden vaikutusten ennustamisessa.

Paradigman mukaan lajien vuorovaikutukset ovat pääosin negatiivisia ja eivät vaikuta yhteisöjen maantieteellisen tason diversiteettiin. Haastan nämä käsitykset yhdistämällä käyttäytymis- ja makroekologian, kvantitatiivisen genetiikan ja suojelubiologian käsitteitä luomalla uuden vuorovaikutusten diversiteettimitan. Näytän, että vuorovaikutusten diversiteetti on tärkeä puuttuva tekijä yhteisön diversiteetin ymmärtämisessä, suojelemisessa ja ihmisperäisten häiriöiden vaikutusten ennustamisessa.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FT Raisa Foster ja työryhmä (Art-Eco)73.000 €Art-Eco – tutkimus empaattis-ekologisesta ihmisyydestä monitieteellisessä, -taiteellisessa ja -ammatillisessa yhteistyössä

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ

Filosofian tohtori Raisa Fosterin johtamassa kolmivuotisessa Art-Eco-projektissa tarkastellaan taiteellis-pedagogisia mahdollisuuksia tukea empaattis-ekologisen ihmisyyden toteutumista. Kansainväliseen tutkimusryhmään kuuluu filosofeja, taiteilijoita, pedagogeja ja moniammatillisia yhteistyötahoja.
Ihminen on hukannut olemisensa luonteen illuusioon, että maailma on hänen hallinnassaan ja että yhteiskunta koostuu yksilöistä. Projekti etsii keinoja palauttaa ihminen paikalleen: osaksi kokonaisuutta suhteessa niin maailmaan kuin yhteiskuntaankin. Projekti pohjautuu näkemykselle taiteen erityislaatuisuudesta inhimillisen toiminnan muotona, ajatukselle, että taiteen avulla on mahdollista saavuttaa kokonaisvaltainen ymmärrys asioiden ja ihmisen itsensä tilasta – ja valita itsensä uudelleen, vastuullisempana.
Art-Eco-hankkeessa ei ole kyse taiteen tai taidekasvatuksen tutkimuksesta vaan taiteen näkemisestä keskeisenä osana muuta inhimillistä toimintaa. Se tarkastelee sosiaalisen kuvanveiston ideaa ja tanssi-innostamisen menetelmää ekososiaalisen oikeudenmukaisuuskasvatuksen kontekstissa.
Hankkeessa tutkitaan sekä teoreettisesti että taideperustaisesti:
1. Miten taiteella voidaan tarkastella, tuottaa ja tukea empaattis-ekologista ihmisyyttä?
2. Miten vapauttaa ihminen havaitsemaan luova potentiaalinsa ja valitsemaan itsensä vastuulliseksi osaksi maailmaä
Hankkeen tuloksia julkaistaan sekä tieteellisin artikkelein että taideteoksin - suurelle yleisölle myös tapahtumissa ja somessa.

Ei-inhimillisen rooli tiedonmuodostuksessa on yhä marginaalissa. Aistimellisen maailmasuhteen tarkasteluun keskittyvä hanke toteutetaan nimenomaan tiede- eikä taideyliopistossa. Se haastaa tieteellisen asiantuntijayhteisön tarkastelemaan käsityksiään taiteen roolista tieteen kentällä: taide ei ole vain tutkinnan kohde, vaan tapa tutkia. Hanke esittelee myös moniammatillisen yhteistyöryhmänsä kanssa taideperustaisen tutkimuksen validina tapana tuottaa yhteiskunnallista keskustelua ja toimintaa.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Jussi Mäkelä, Raisa Foster

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Associate professor Mats Fridlund and workgroup (DIHISTFI)118.000 €From Roadmap to Roadshow: A collective demonstration & information project to strengthen Finnish digital history

Academic research or work based on it

This project will examine and develop the emerging field of digital history from two key levels of research practices and organizational solutions as well as to organize a seminar tour in six Finnish universities. Applicants are a group of leading digital historians from major Finnish universities. We will address the challenges of increasing collaboration between historians and specialists of information technology, developing digital humanities laboratories as well as the training of future (digital) historians. These issues were identified as critical in the ongoing project Towards a Roadmap for Digital History in Finland funded by Kone Foundation. Two experienced digital historians from Sweden and the US, Johan Jarlbrink and Joanna Guldi, will provide international experience and feedback.

Main methods for the project are interviews and observation, literature and web research, and a historical study of organizing digital history. In addition to the roadshow demonstration seminars, the results will be new knowledge about the organizational solutions and conceptual and methodological innovations, as well as mistakes made, from abroad to inform the Finnish developments in digital history and humanities at large. Finally, researchers submit four peer-reviewed articles based on the findings.

Digital History is part of the controversial Digital Humanities currently challenging developments in the humanities. It could potentially transform research and conceptions of historical knowledge, but in doing so presents demanding challenges connected to interdisciplinary collaboration, re-training of historians, and creating suitable research organizations and infrastructures. We will boldly address these issues at this crucial time of the largest build-up Finnish digital humanities.

Workgroup members
Monthly grant recipients:Joanna Guldi, Johan Jarlbrink, Mila Oiva, Petri Paju
Other members: Anu Lahtinen, Hannu Salmi, Ilkka Mäkinen, Jaakko Suominen, Jessica Parland-von Essen, Marko Tikka, Mikko Tolonen, Visa Immonen

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

PhD Candidate Rie Fuse 14.160 €Finland as Japan's Ideal Other: Representation of Otherness in Japanese Texts on Aki Kaurismäki's Films

Academic research or work based on it

How is 'Finnishness' imagined in Japan? How is 'Kaurismäkiness' used for the construction of ‘Japaneseness’? My project focuses on representation of otherness in Japanese texts on Finland and the Finnish director Aki Kaurismäki's films. The Japanese media texts on Finland and Kaurismäki’s films are significant sites in which Japaneseness is produced and circulated in contrast to Finnishness as the other. The study examines representations of Kaurismäkiness and Finnishness in relation to the social and cultural context of Japan, and the interrelation among Kaurismäkiness, Finnishness and Japaneseness.

The research question is: How are Kaurismäki’s films interpreted, articulated and used for the construction of otherness in the Japanese media? The study draws on representation analysis, which is inspired by discourse analysis, visual analysis and methodological concept of circulation. Research materials include texts in traditional media, such as newspapers, magazines and books (1987-2012), and in online media, such as blogs and websites (2002-2012). The study illuminates the contested practices and processes of the construction of Kaurismäkiness and Finnishness, co-existing with changes in the Japanese media landscape. Between 1990 and 2002, Kaurismäki’s films were interpreted to construct a collectively shared imagination of Japaneseness. Since 2003, his films have been reinterpreted as an example of Finnishness in an attempt to find similarities between Finland and Japan.

By an interdisciplinary approach combining cultural, media and film studies, the study is not limited to textual analysis as it aims at locating representations of otherness in the specific contests in which Kaurismäki’s films and their representations are circulated, to the Japanese media landscape. The study provides empirical data on the ways in which Finland is represented and shows how Kaurismäki's films have stimulated the construction of Finnishness in Japan.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Doctoral Student (University of Helsinki) Malgorzata Gabrych 28.320 €Green roofs in northern climates: plant community, diversity and roof performance in Finland

Academic research or work based on it

My PhD thesis aims to find optimal plant and substrate solutions for green roofs in Finland. For this, existing green roofs around Helsinki were inventoried, and a globally-unique, long-term experiment on real roofs was established.
Vegetation data from 51 roofs in the metropolitan area of Helsinki are used in two manuscripts (the first was published earlier in 2016, and the fourth will be submitted in 2017, see below), in which the analyses are performed using R statistical software (NMDS, GLMMs). In 2012-2013 we built experimental roofs in Helsinki, Vantaa, Lahti and Oulu. Plant survival after establishment was followed, and water samples were collected during 2012-2015. The dataset from these experimental green roofs was analysed using Bayesian methods and software R Inla (http://www.r-inla.org/).
My priority is to submit the second article as soon as possible. After that, I will proceed with the analysis for paper III, which focuses on run-off quality from experimental green roofs in Finland (to be complete by the end of 2016). The fourth paper of my thesis involves vegetation species diversity on the 51 green roofs sampled in 2011, and species diversity from the experimental setup of 2012-2015.

The dataset I collected is unique in its length and scope; I collected vegetation data for 5 years and water samples for 4 years from newly-established experimental green roofs in Helsinki, Vantaa, Lahti and Oulu. Such data have not yet been collected internationally. In Finland, these results will be of practical application for city planners in terms of the development of urban green infrastructure and enhancing ecosystem services.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Dr. Malte Gasche ja työryhmä (Diverging Fates)46.000 €Diverging Fates: Travelling Circus People in Europe under National Socialism

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ | 2-vuotinen hanke

I detta två-åriga projekt med en internationell forskargrupp som koordineras av CENS vid HU undersöks det resande cirkusfolkets historia under den nationalsocialistiska tiden i Europa. Det resande cirkusfolket var på grund av sitt levnadssätt och rasistiska strömningar i samhället utsatt för olika former av förtryck från myndigheternas sida. Projektet utgör även en motberättelse i förhållande till en historiesyn som bygger på ett monokulturellt Finland. I detta avseende framstår projektet som ett bidrag till den multikulturella förhistorien i Finland och ökar våra kunskaper om transnationella identiteter och marginella grupper liksom om olika former av förtryck. Cirkusfolkets levnadsvillkor och levndassätt var detsamma i hela Norden, men det fanns också viktiga olikheter (bara i Danmark kunde ett Tivoli i Köpenhamn – med sina internationella circustrupper - bli en central national symbol). I projektet kombineras arkivforskning med muntliga skildringar av cirkusfolkets medlemmar.

Projektet är genuint internationellt, komparativt och kollaborativt, då den ger utrymme för det resande cirkusfolkets egna livserfarenheter. Projektresultaten offentliggörs på en interaktiv hemsida (YouTube, Snapchat, Twitter, Instagram) och innehållet kan användas i skolundervisning, inom forskning och av museer. Denna grupps diskriminationserfarenheter har inte tidigare fått nämnvärd uppmärksamhet tidigare inom samhällhistorisk forskning.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Malte Gasche, Raluca Bianca Roman
Muut työryhmän jäsenet: Daniel Baker, Delaine Le Bas, Ethel Brooks, Fabian Silén, Ilsen About, Martin Holler

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Doctor of Arts, Theatre director and theatre researcher Davide Giovanzana 64.800 €The Imagination of Violence. An investigation of the ambiguous relationship between violence, theatre and the representation of violence

Academic research and artistic work, or work based on them | 2-year project

This research explores the role of imagination in the experience of violence and its relationship with the Western tradition of aestheticized violence. From a theatre perspective, it is possible to wonder: how much can the actor “embody” the violence and how much the spectators imagine (or “project”) the violence? This simple question raises immediately several problematic issues; such as the dichotomy between violence’s aesthetic pleasure and its ethical implication, the discourse about violence and its theatricality and its performativity, the representation of violence and its echo in the spectator’s mental stage. If we consider theatre as the representative of a community, to which extend a community needs to rely on violence? Or on the opposite: can theatre be a space for countering violence, for countering the imagination of violence of nowadays reality? These are some of the issues that this research aims to tackle.

This is a practice-based research, meaning that it fuses data examined in practical work with theoretical inquiries. The goal is to establish a feeding loop between practice and theory.

This post doc artistic research, which is affiliated to Tutke, the Performance Art Research Centre of the Theatre Academy of Helsinki (UNIARTS), is done in collaboration with the Swedish department of acting at the Theatre Academy of Helsinki and with the Swedish Theatre of Helsinki. The research will last two years.

In nowadays reality, where political and economical uncertainty leads to fear and where violent actions are broadcasted relentlessly, it seems impossible to escape any discourse based on violence, hate or discrimination. From this perspective this research wants to examine, from a theatre point of view, how it is possible to counter a discourse about violence and about the imagination of violence.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Yliopistonlehtori, dosentti Kimmo Granqvist ja työryhmä47.000 €Suomen romanikieli ja muut Itämeren alueen romanikielen murteet

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Hankkeen teemat liittyvät Kieliohjelmaan

Suomen romanikieli ja muut Itämeren alueen romanikielen pohjoiset murteet on yliopistonlehtori, dosentti Kimmo Granqvistin johtama, monia kieliaineita yhdistävä neljän osahankkeen kokonaisuus, joka toteutetaan Helsingin yliopiston suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitoksessa. Hanke dokumentoi monipuolisesti Suomen romanikieltä ja muualla Itämeren alueella puhuttavia romanikielen pohjoisia murteita sekä tuottaa niitä koskevaa uutta tutkimustietoa.

Hankkeessa kerätään, analysoidaan ja julkaistaan vuosina 2013–2014 toistaiseksi laajin Itämeren alueen romanikielen pohjoisten murteiden aineisto. Kerättyjen murrenäytteiden ja muiden kieliaineistojen pohjalta laaditaan Itämeren alueen romanikielen pohjoisten murteiden kartasto ja perinpohjainen Suomen romanikielen tieteellinen kielioppi. Lisäksi hankkeessa dokumentoidaan Suomen romanikielen historiallista kehitystä ja 1800-luvun kielenaineksia. Osana hanketta laaditaan kolme väitöskirjaa romanikielen dialektologiasta, kieliopista ja romanikieleen perustuvista sekakielistä.

Hankkeessa työskentelee Koneen Säätiön rahoituksella yksi post doc -tutkija, tohtorikoulutettavia sekä tutkimusavustajia eri maissa. Hanke rakentaa romanikielen suomalaista tutkijayhteisöä sekä luo Helsingin yliopistoon romanikielen tutkimuksen kansainvälistä keskittymää.

Suomen romanikieli on uhanalainen, voimakkaasti varioiva kieli, jonka yhteisöllinen luonne vaikuttaa sen tutkimuksen edellytyksiin ja toimintatapoihin.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Anton Tenser, Erika Adamová, Mirkka Salo

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Doctoral student Ingrida Grigaityte 66.000 €Comparison of Conflict Management Styles and Attitudes about Peace among Native Swedish-speakers and Immigrants in Närpiö, Finland

Academic research or work based on it | 3-year project | The project’s themes are related to The changing neighbourness of Finland programme

The present research offers insights into conflict management styles and attitudes about peace, peacemaking, and nonviolent approaches to conflict within three different cultural groups that reside in Närpiö, Finland, namely Swedish-speaking Finnish Lutherans, Bosnian Muslims, and Vietnamese Buddhists. This extremely multicultural community, hosting more than thirty five different nationalities, is also a prominent example of successful social integration and an image of an inclusive community with low levels of violence. This study explores ethno-religious values contributing to constructive conflict management and investigates components existing within a community that build up a model for social integration and violence prevention.
An interdisciplinary character of a project provides a systematic study employing triangulation of research methods: field work observations, ethnographic interviews, and surveys. Field observations are aimed to explore behavioral elements of the studied subgroups as they pertain to attitudes towards nonviolence, peace, and integration processes. Interviews are used to explore elements of social integration and how the study cultures perceive the other ethnic groups; what internal and external conflicts exist among them. A multilingual questionnaire, including established and validated instruments as well as items developed specifically for the current study, will be used to assess self-perceived conflict management approaches.

This is a research conducted by means of a mixed method interdisciplinary design, including anthropological field work and back translated surveys.
This study targets topics that are relevant and urgent in today’s society. First, it aims to understand cultural and religious differences when it comes to social conflict management. Second, it aims to learn from the positive examples on how nonviolently coexist in a multicultural community and how to integrate people with diverse backgrounds.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FT, dosentti Pekka Gronow ja työryhmä (Orvomaa-projekti)9.900 €Juutalainen musiikki Varsovassa 1920–1939. Syrena-yhtiön levytysten uudelleen julkaiseminen CD-levyllä

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ

Koneen säätiö myönsi 2015 apurahan Harry Orvomaan juutalaisten levyjen kokoelman digitointiin. Hankkeen yhteydessä saatiin myös uutta aineistoa suomalaisista yksityiskokoelmista. Suuri yllätys oli, että Suomesta löytyi n 40 Puolassa 1920-39 tehtyä äänitettä, osa uniikkeja. Levyillä esiintyy Varsovan, Vilnan, Wienin, Bukarestin ja New Yorkin juutalaisten teattereiden taiteilijoita ja tunnettuja kanttoreita. Aineiston julkaisemista eurooppalaisessa Dismarc-tietokannassa on jo testattu. Jatkohankkeen tavoitteena on julkaista tärkein osa aineistosta CD-levyllä restauroituna laajan oheisvihkon kera. Vihkossa käsitellään taiteilijoita, ohjelmistoa, teattereita ja Syrena-yhtiön toimintaa.

Ennen holokaustia Itä-Euroopassa on monia jiddišinkielisiä teattereita, joiden taiteilijat levyttivät. Myös synagogien kanttoreiden levyt olivat yleisiä. Aineistoa ei ole systemaattisesti tallennettu mihinkään arkistoon, ja se on huonosti saatavissa.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Julian Futter, Michael Aylward, Pekka Gronow

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Professori Riho Grünthal ja työryhmä285.000 €Grammatical characters in computational phylogeny: The causative alternation in Uralic (Kielioppi ja laskennallinen fylogenia: Kausatiivisuuden vaihtelu uralilaisissa kielissä)

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 3-vuotinen hanke | Hankkeen teemat liittyvät Kieliohjelmaan

The upper structure of the Uralic family tree continues to be debated, and as a result there are competing proposals on the homeland, age, and spread history of the family. This project utilizes a standard verb wordlist, as well as derivational morphology, valence types, and cognacy information for the verb root and the derivational morphology, as a basis for phylogeny. This survey design has been shown in pilot studies on other families to yield superior phylogenies plus information on diachronic linguistic geography, in part because the grammatical material can reveal previously undetected shared innovations and in part because most wordlist phylogeny uses too few verbs. The project aims to produce (1) an improved family tree for Uralic, with clarified resolution of the higher branching structure; (2) a more firmly grounded proposal for a Proto-Uralic homeland and a geography and chronology of the Uralic spread; (3) rich information on favored vs. rare semantic changes and relative diachronic stability of lexemes; (4) information on synchronic variability of particular lexemes, semantic classes, and grammatical types, with an anticipated finding that, apart from regular lexicosemantic and grammatical conditioning, variability can point to contact episodes and pattern borrowing; (5) an online searchable database of the lexical, grammatical, and etymological material, making Uralic a family of choice for further phylogenetic and typological work by scholars worldwide.

We add novel typological data to lexical comparison, producing a determinate Uralic family tree that will break the impasse to linguistic-archaeological-genetic collaboration imposed by lack of a clear tree. This will set a precedent for inclusion of morphosyntax, valence, and word formation in historical work, and will revitalize and recast the question of Uralic origins and spread. The database we publish will help give Uralic proper prominence in historical and computational analysis.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Heini Arjava, Jyri Lehtinen
Muut työryhmän jäsenet: Johanna Nichols

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Filosofian tohtori Ylva Gustafsson 64.800 €Critical perspectives on empathy in medicine: the rise of cognitive science and the loss of narrative medicine

Academic research or work based on it | 2-year project

The aim in the proposed research is to study the current increase in writings on empathy in health care. More precisely, the aim is to investigate whether and how certain philosophical conceptions of interpersonal understanding influence how empathy is conceived of in medical ethics. The purpose is also to consider whether this philosophical influence reflects certain economic and societal changes. The research will focus on the following three questions:

1. Can our difficulties in understanding another person’s serious illness be overcome by the use of a cognitive method of imagination?

2. Does the increase in writings on empathy in medicine reflect an interest in patient narratives? Or, does today’s research on empathy, on the contrary, reflect a decreasing interest in patient narratives?

3. Does the increasing pressure for cost efficiency in health care make quantifiable and generalizable research on empathy appealing? Is this also one reason why cognitive conceptions of empathy have become popular in health care?

Today writings on empathy in medical ethics have increased enormously. This gives the impression that there is a growing moral awareness of the importance of attending to the patient’s perspective. The aim of the research is to investigate and question this impression of a growing moral awareness towards patients. It will be suggested that today's writings on empathy may in fact lead to a decreasing attention towards individual patients.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Early Reseeacher Meysam Haddadi Barzoki 15.160 €Investing in the ideal: Does contingent self-esteem mediate the association between objectified body consciousness and self-esteem in Finnish women?

Academic research or work based on it

Objektivointiteoria (Fredrickson & Roberts, 1997) esittää, että tytöt ja naiset sisäistävät kulttuuriin kasvaessaan tavan nähdä oma ruumiinsa toisen ihmisen näkökulmasta. Tämä näkökulma voi johtaa jatkuvaan oman ruumiin ulkonäön tarkkailuun, joka puolestaan voi johtaa häpeään ja ahdistukseen, vähentää mahdollisuuksia motivaatioon liittyviin huippukokemuksiin ja vähentää tietoisuutta kehon sisäisistä tiloista. Suuniteltu tutkimus tarkastelee naisten itsetuntoa ja ulkonäöstä riippuvaa itsetuntoa objektivointiteorian näkökulmasta käyttäen suomalaisilta naisilta kerättyä aineistoa. Ensimmäiseksi on tarkoitus kääntää suomeksi ja arvioida objektivoivan ruumistietoisuuden mittaria. Toisessa vaiheessa toteutetaan yllä esitettyyn teoriaan perustuva kyselytutkimus. Olen kerännyt vastaavanlaisen aineiston aikaisemmin USA:ssa, ja tutkimuksessa verrataan näitä kahta aineistoa.

The proposal is among the first that focuses on the self-esteem and contingent self-esteem within objectification theory in Finland. The main source of self-objectification is objectifying media consumption and there are frequent depictions of sexually objectified female bodies in popular TV series in Finland like “Bachelor Suomi, Temptation Island Suomi, Paratiisihoteli, Paratiisihoteli Ruotsi”. Therefore, the research will play a prominent role for future studies in Finland.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FM, arkeologi Ville Petteri Hakamäki 18.880 €Pohjois-Suomen asutus, yhteiskunta ja vuorovaikutus myöhäisrautakautisten kohteiden ja löytöpaikkojen valossa

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

Myöhäinen rautakausi (800–1300 jKr) on jo pitkään näyttäytynyt arvoituksellisena pohjoisen Suomen alueella. Tämä johtuu suurelta osin siitä, että Lappia lukuun ottamatta monet edeltäville aikakausille ominaiset ilmiöt, kuten asuinpaikat näyttävät puuttuvan ja tarkasteltava aineisto koostuvan pääasiassa sattumalta löydetyistä yksittäisistä esineistä. Näiden irtolöytöjen liittymistä alueen esihistorialliseen käyttöön on vaikea tarkastella ilman arkeologisia kaivaustutkimuksia ja siksi ne on usein liitetty muualta tulleisiin metsästäjiin, kauppiaisiin tai muihin kulkijoihin paikallisen väestön sijaan. Näin ollen alueella vakituisesti asuneet ryhmät ovat usein jääneet keskusteluissa vähäiselle huomiolle ja kuva asutuksesta monin paikoin epätäydelliseksi. Kuluvan vuosikymmenen aikana suosiotaan kasvattanut metallinilmaisinharrastus sekä Pohjois-Suomen myöhäiseen rautakauteen liittyvä tutkimuksellinen mielenkiinto ovat kuitenkin kohentaneet tilannetta huomattavasti.

Tutkimukseni tulee edistämään Pohjois-Suomen myöhäisen rautakauden väestön tuntemusta tarkastelemalla kysymyksiä arkeologisen aineiston luonteesta, yhteiskunnallisista rakenteista ja muutoksesta sekä vuorovaikutuksesta ja yhteyksistä niin alueen sisällä kuin ympäröivien ryhmien kanssa. Tutkimusaineistoni koostuu pääasiallisesti Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakuntien rautakautisista muinaisjäännöksistä, joita tutkitaan sekä arkeologisin kaivauksin että laaja-alaisin menetelmin, kuten paikkatietojärjestelmän avulla.

Avaus on rohkea, sillä se pureutuu niukasti tutkittuun aihepiiriin uudesta näkökulmasta. Eteläisen Suomen rautakautisiin keskuksiin verrattuna Pohjois-Suomi on usein jäänyt marginaaliin, sillä aineistoa on ollut vähän tai se on ollut vaikeasti ymmärrettävää. Viimevuosina tilanne on kuitenkin kohentunut huomattavasti, sillä muun muassa uusia asuin- ja hautapaikkoja on tavattu aiemmin asumattomiksi katsotuilta alueilta. Näin myös edellytykset tutkimukselle ovat nyt selvästi paremmat.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Dos. Panu Halme ja työryhmä (Luonnontieteellisten museoiden konsortio ja Suomen sieniseurat)225.000 €Kansalaistiedehanke Suomen sienilajiston levinneisyyden ja uhanalaisuuden selvittämiseksi

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 4-vuotinen hanke

Kaikki järkevät maankäyttöpäätökset vaativat tausta-aineistokseen luotettavaa tietoa biologisen monimuotoisuuden levinneisyydestä ja lajien elinympäristövaatimuksista. Sienten osalta tämä tieto on huolestuttavan heikkolaatuista ja aukkoista. Tässä hankkeessa valjastetaan Suomen tuhansien sieniharrastajien joukko keräämään sienihavaintotietoa uudella yhteisöllisellä ja ennakkoluulottomalla tavalla. Hanke lisää harrastajien yhteenkuuluvuuden tunnetta ja motivaatiota työskennellä havaintotiedon keräämiseksi.

Hankkeeseen haettavalla rahoituksella rakennetaan harrastajien ja ammattilaisten yhteinen osaamis- ja tiedonkeruuverkosto, jonka avulla kerätään kattavaa tietoa sienilajiston esiintymisestä, elinympäristövaatimuksista ja uhanalaisuudesta Suomessa vuosina 2016-2020. Tulosten pohjalta aletaan jo hankekaudella tekemään lajien levinneisyyttä ja ekologiaa koskevaa julkaisuja. Hankkeessa luotava järjestelmä on pysyvä, joten hankekauden lopulla vastuuta havaintotiedon keräämisestä ja tiedon hallinnasta siirretään vaiheittain harrastajille ja osaksi luonnontieteellisten museoiden normaalia toimintaa.

Tässä hankkeessa luodaan tuhansille ympäri maata asuville sieniharrastajille yhteisö, vertaisryhmä johon he kuuluvat ja jossa toimimisesta he saavat voimaa harrastukseensa. Me emme tee muutaman tutkijan voimin huipputiedettä, vaan me pelastamme luonnon monimuotoisuutta yhteistyössä tuhansien harrastajien kanssa. Tässä yksilökeskeisen kilpailullisuuden ajassa se on rohkeaa.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Kaisa Tervonen, Matti Kulju, Mika Toivonen
Muut työryhmän jäsenet: Anna Liisa Ruotsalainen, Seppo Huhtinen, Tapio Kekki, Tea von Bonsdorff-Salminen

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Dos., VTT Miia Halme-Tuomisaari ja työryhmä (AntroBlogin toimitus)53.500 €AntroBlogi-verkkojulkaisun ylläpito ja kehitys. Tabufestivaalin järjestäminen. Yleissivistävä avoin verkko-opetuskokonaisuus

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ | 2-vuotinen hanke

AntroBlogi on suomenkielinen verkkojulkaisu, joka esittelee antropologisia näkökulmia suurelle yleisölle kiinnostavasti ja ymmärrettävästi. Haluamme levittää antropologian tutkimustuloksia monipuolisin, osallistavin keinoin. Käytämme laajaa kirjoa sosiaalisen median kanavia. Toimintamme kehittyy yhä enemmän tieteen ja yhteiskunnan raja-aitoja kaatavaan, luovaan ja ennakkoluulottomaan suuntaan.

Haettu rahoitus mahdollistaa sivuston ja toiminnan kehittämisen. Toimintaa ja artikkeleiden julkaisutiheyttä laajennetaan ja julkaisutapojen monimuotoisuutta kehitetään. Nyt suositaan kuuntelemista ja katselemista lukemisen ohella. Tuotamme sisällöstämme podcasteja ja olemme kokeilleet videotuotantoa. Näitä varten tarvitsemme parempaa laitteistoa.

Helsingin Taiteiden yössä 2017 toteutetaan Tabufestivaali, jossa tutustutaan mielenterveyteen liittyviin tabuihin meillä ja muissa kulttuureissa. Lisäksi tuotamme kymmenosaisen, korkealaatuisen antropologian perusteiden verkko-opetuksen kokonaisuuden, jonka materiaalit annetaan vapaaseen käyttöön. Kurssin tavoite on yleissivistävä.

Kukaan ei toistaiseksi tee Suomessa vastaavaa. Meillä on vahva pohja ja käytännön kokemukseen perustuva tietotaito kokeellisen, tieteen ja taiteen rajapinnassa ennakkoluulottomasti tapahtuvan laajamittaisen, monimediaisen tiedeviestinnän toteuttamiseen. On aika päivittää akateemisen tiedon soveltaminen vastaamaan nyky-yhteiskunnan tarpeita ja käyttää niitä väyliä, joita ihmiset tässä päivässä käyttävät.

AntroBlogi on suomalaisen antropologian uusi pää-äänenkannattaja. 1. toimintavuotemme aikana olemme täyttäneet merkittävän tyhjiön suomalaisella mediakentällä. Teemme lähestyttävää, ennakkoluulotonta ja monimediaista tiedejournalismia tuoden tutkimuksen, luovuuden ja sosiaalisen median yhteen mukaansatempaavilla tavoilla. Ryhdyimme projektiin intohimosta omaa alaa kohtaan heti valmistuttuamme. Antropologian yhteiskunnallinen potentiaali on otettava käyttöön, ja olemme omistautuneet tekemään sen.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Miia Halme-Tuomisaari
Muut työryhmän jäsenet: Marianna Keisalo, Reetta Toivanen, Saara Toukolehto, Suvi Jaakkola, Ninnu Koskenalho

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FM Eeva-Kristiina Harlin 63.000 €Saamelaiset ja esineellisen kulttuuriperinnön palautuspolitiikka Pohjoismaissa

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 2-vuotinen hanke

Tutkin artikkelimuotoisessa väitöskirjassani saamelaisten arkeologisten ja etnografisten esinekokoelmien palautuspolitiikkaa, eli museokokoelmissa olevien esineiden vapaaehtoista palauttamista saamelaisinstituutioille, kuten museoille tai Saamelaiskäräjille Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Palautus eli repatriaatio ymmärretään yleensä esineiden fyysisenä palauttamisena, mutta se voi olla myös keskustelun lisääntymistä, esimerkiksi eettistä pohdintaa esineiden säilytyksestä tai esillepanosta saamelaisten/lähdeyhteisön omien kulttuuristen normien mukaisesti tai kulttuuristen elementtien elvyttämistä museokokoelmien avulla.
Repatriaatio on kansainvälisesti ajankohtainen aihe, joka on esillä kulttuuriperintöalalla ja -tutkimuksessa maailmanlaajuisesti niin Yhdysvalloissa kuin Euroopassakin. Esimerkiksi 2016 järjestetty kahdeksas Maailman Arkeologinen Konferenssi omisti sille yhdeksän sessiota, joissa asiaa lähestyttiin monesta eri näkökulmista.
Tutkimukseni tavoite on käynnistää palauttamiseen liittyvää keskustelua ja tutkimusta Suomessa, jossa aihe on uusi ja tutkimaton. Väitöskirjani artikkelit keskittyvät tarkastelemaan repatriaation kannalta keskeisiä teemoja Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa ja se on ainoa aiheesta tekeillä oleva tutkimus Pohjoismaissa.

Repatriaatiopolitiikka on museoiden kolonialistisena aikana keräämien kokoelmien omistusoikeuden pohtimista erityisesti eettiseltä kannalta. Tämä herättää monissa kulttuuriperintöalalla työskentelevissä ristiriitaisia tunteita, vaikeuttaa sen käsittelyä ja siitä keskustelua. Kuten muualla maailmassa, Suomessakin tulisi pohtia museoiden roolia ja niiden sosiaalista merkitystä. Tutkimuksellani haluan käynnistää keskustelun asiasta lisäämällä ihmisten tietoisuutta repatriaation eri aspekteista.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FT Jopi Harri 33.600 €Ortodoksinen kirkkomusiikkikulttuuri Suomessa

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

Tutkimuksen päämääränä on Suomessa vallitsevan ja eri tavoin säilyneen ortodoksisen kirkkomusiikkiperinteen ja -kulttuurin ja niissä tapahtuneiden muutosten selvittäminen. Tutkimus ulottuu musiikkikulttuurin historiallisiin kerrostumiin ja jo käytöstä poistunutta musiikkia sisältäviin lähteisiin, joita Suomessa on säilynyt 1500-luvulta alkaen. Toisena osa-alueena on valtavirran musiikkiperinne, jonka dokumentteja ovat musiikin elävä esityskäytäntö jumalanpalveluksissa sekä painetut ja käsinkirjoitetut musiikkilähteet 1800-luvulta eteenpäin. Lisäksi tutkimuksen alaan kuuluvat kirkkomusiikin tuoreemmat virtaukset kuten valtavirrasta irtautuva suomalainen sovitus- ja sävellystoiminta sekä meille etäisemmistä laulutraditioista ammentaminen niitä apologisoivine diskursseineen, joiden voidaan nähdä edustavan postmodernismia.

Tutkimuksessa sovelletaan monipuolisesti musiikintutkimuksen sekä historia- ja kulttuuritieteiden menetelmiä siten kuin eri osa-alueiden kannalta on tarkoituksenmukaista. Tutkimus tehdään Turun yliopiston Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitoksella, ja sen eri vaiheissa hyödynnetään tarpeen mukaan koti- ja ulkomaista yhteistyöverkostoa.

Tutkimus kohdistuu kulttuurin lajiin, jonka merkitys osana suomalaista kansallisomaisuutta on alettu tiedostaa vasta viime aikoina. Sen olemusta ja muuttumista ei ole aiemmin järjestelmällisesti selvitetty. Suomen ortodoksinen musiikkikulttuuri muodostaa omaleimaisen kokonaisjatkumon, minkä hahmottaminen on edellyttänyt tutkijalta myös kulttuurinsisäistä osallistumista eli heittäytymistä kirkkomuusikkona tilanteisiin, joiden suotuisasta sujumisesta ei ole etukäteisvarmuutta.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Researcher Mirja Hartimo ja työryhmä71.000 €Itse, toinen ja yhteisöt – Besinnung Husserlin filosofiassa (Self, other, and communities - Besinnung in Husserl's philosophy)

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

The project examines Edmund’s Husserl’s (1859–1938) phenomenology as a philosophical method, with which any kind of experience can be investigated. The heart of our study is the new methodological concept ’Besinnung’ that Husserl introduces in his later texts. ’Besinnung’ means understanding others or communities as intentional goal directed agents acting in a certain historical context. The method enables examining historical practices and their normative structure. The project examines the way in which Besinnung yields understanding of self, others, and communities.
The goals of the project are:
- What does Husserl mean by Besinnung and what is its role in Husserl’s mature philosophy?
- How Besinnung should be applied to study self, others, and communities?
- What kind of new understanding will be gained by means of Besinnung in comparison to other philosophical methods, such as phenomenological reflection, conceptual analysis, hermeneutics, and introspection?

The notion of Besinnung in Husserl's philosophy has not been previously studied as such. It is a method that complements the traditional phenomenological method making it more hermeneutic and better applicable to understanding normative phenomena, such as the self, the other and communities.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Fredrik Westerlund, Jaakko Belt , Mirja Hartimo
Muut työryhmän jäsenet: Fredrik Westerlund, Jaakko Belt, Mirja Hartimo

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

PhD Candidate Ehsan Hassani Nezhad Gashti 64.800 €Shallow Geothermal Energy Applications in Buildings and Infrastructures

Academic research or work based on it | 2-year project

The annual consumption of energy in the world is continuously rising, driven by the increase of population, the progressive urbanization and the pursuit of better life conditions in the developing countries. At present, the world energy needs are satisfied by fossil first matters such as oil, natural gas and coal, which are the main contributors to greenhouse effects. Climate change mitigation and adaptation are also challenges for the near future. In this context, the development of local sources of energy with low environmental impact is more and more necessary. Geothermal energy can play a significant role among renewable energy resources. It has none of the environmental risks associated with fossil fuel and nuclear power.Despite a large number of energy geo-structures already installed in Europe (foundations, tunnels and diaphragm walls), the development of specific design rules and dimensioning approaches to handle such structures from a geoscience and geotechnical points of view have been slow. This research which is in direction of GABI-eCOST European project is extended for Finland based on Finnish climate and environment and more efforts are made to share results, develop knowledge and adopt common procedures and guidelines for design and installation. This research will provide information needed and facilitate Finland’s researchers and engineers’ accessibility to the different issues and guidelines involved in the design of thermos-active geo-structures.

The increased need for renewable energy sources has led to expansion of shallow geothermal applications for heating and/or cooling of buildings. The integration of heat exchangers in those elements of the structure that interface with the ground, such as foundations, tunnels and diaphragm walls, is particularly initiative because of the inherent cost saving involved in combining a required structural component with the harvesting of geothermal energy.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Filosofian maisteri Mikko Haule 42.480 €L'expression de la cause en français et en finnois (Kausaalisuuden ilmaiseminen ranskan ja suomen kielessä)

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 2-vuotinen hanke | Hankkeen teemat liittyvät Kieliohjelmaan

Tutkimuksessani selvitän ranskan ja suomen kielten yhtäläisyyksiä ja eroja kausaalisten suhteiden ilmaisemisessa. Tarkastelun kohteena ovat ranskan ja suomen kausaalisuutta ilmaisevat konnektorit (konjunktiot ja konnektiivit), mm. ”parce que”, ”puisque” ja ”car” ranskan osalta sekä ”koska”, ”sillä”, ”kun” ja ”(sen) takia” suomen osalta. Eri konnektorit eivät ole synonyymeja keskenään, vaan niiden erot voivat olla merkittäviä viestin ymmärrettävyyden ja hyväksyttävyyden kannalta. Lisäksi niiden käyttö voi vaihdella tekstilajista riippuen.
Tutkimuksessani selvitän minkälaisia semanttisia, lauseopillisia ja tyylillisiä eroja kullakin konnektorilla on ja miten erilaiset tekstilajit, esim. kaunokirjallisuus ja Euroopan parlamentin puheet, vaikuttavat eri konnektorien käyttöön ranskassa ja suomessa. Tarkastelen myös, miten eri konnektoreja on käännetty suomesta ranskaan ja ranskasta suomeen. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää mm. edistyneeseen kielitaitoon pyrkivässä ranskan opetuksessa.
Aineistoon kuuluu eri tekstilajeja edustavia korpuksia. Etsin aineistosta kausaalikonnektoreja, joita analysoin laadullisesti ja määrällisesti luokitellen konnektoreja eri kategorioihin semantiikan, lauseopin ja tyylin mukaan ja vertailemalla miten eri tekstilajit sekä kääntäminen vaikuttavat siihen missä merkityksessä ja kuinka usein kutakin konnektoria käytetään.

En halua tutkimuksessani pitäytyä yhdenlaisessa kielen käytössä tarkastelemalla pelkästään esim. kaunokirjallisuutta. Mielestäni on kiinnostavaa vertailla, miten eri yhteyksissä käytetään kieltä. Tässä mielessä yhteiskunnan eri aloilla kirjoitettujen tekstien, esim. Euroopan parlamentin puheiden ja kaunokirjallisuuden, asettaminen rinnakkain avartaa näkemystä kausaalisten suhteiden ilmaisemisen monimuotoisuudesta.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Musiikin maisteri Pauliina Haustein 83.000 €Love at first sound: engaging with Western classical concert audiences through improvisation

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ | 4-vuotinen hanke

Taiteellisten tohtoriopintojeni aiheena on klassiseen improvisaatioon syventyminen ammattimuusikon näkökulmasta sekä sen avulla konsertissa yleisön kanssa syntyvän spontaanin vuorovaikutuksen luominen ja kehittäminen. Ohjaajinani ovat klassisen musiikin improvisaation professori David Dolan sekä musiikkipsykologian johtava tutkija, professori John Sloboda. Syvennyn soittimeni keskeiseen solistiseen ja kamarimusiikilliseen repertuaariin klassisen improvisaation näkökulmasta ja pyrin luomaan vuorovaikuttavan suhteen, ns. flow-tilan, yleisön ja muiden esiintyjien kanssa. Taiteellisena tavoitteenani on tehdä konserttitilanteesta ainutlaatuinen, hetkessä koettu yhteinen elämys, jossa yleisö pääsee osaksi luovaa tapahtumaa henkilökohtaisella tasolla. Tämä toteutetaan palauttamalla klassinen improvisaatio sen alkuperäiseen merkitykseen – elävän yleisön kanssa tapahtuvaan yhteiseen virtuoottiseen luovuuteen ja riskin ottoon. Tieteellisenä tavoitteena on tuottaa uutta faktuaalista tietoa improvisatoristen elementtien vaikutuksesta yleisön konserttikokemukseen sekä yleisön ja esiintyjien välisen vuorovaikuttavan suhteen syntyyn. Yleisön kokemuksia tutkitaan kolmessa eri konsertissa musiikkipsykologian ja musiikintutkimuksen näkökulmasta. Projektin taustalla ovat viime vuosien improvisaation paluuta tukevat tutkimustulokset mm. London Imperial Collegesta ja Guildhall Schoolista, joissa tutkittiin aivokuvauksen avulla esiintyjien ja konserttiyleisöjen kokemuksia ja käyttäytymistä.

Mikään ei vaadi klassisen koulutuksen saaneelta muusikolta suurempaa rohkeutta kuin improvisaatio. Aion sukeltaa klassisen improvisaation maailmaan ammattimuusikon näkökulmasta ja luoda sen avulla konsertissa yleisön kanssa spontaanin ja intensiivisen vuorovaikutussuhteen. Pyrin palauttamaan klassisen musiikin konserttitilanteen huikeaksi elämykseksi, jossa yleisö pääsee vaikuttamaan soivaan todellisuuteen sekä kokemaan virtuoottisen flow-tilan yhdessä esiintyjien kanssa.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Filosofian tohtori Martta Heikkilä 42.000 €Dekonstruktio ja taideteos: taiteen kritiikki ranskalaisessa nykyajattelussa (Deconstruction and the Work of Art: Visual Arts and Their Critique in Contemporary French Thought)

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

Tutkimukseni tarkastelee taiteen ja filosofian suhdetta ranskalaisessa dekonstruktiofilosofiassa. Keskipisteinä ovat filosofit Jacques Derrida, Jean-Luc Nancy ja Philippe Lacoue-Labarthe, joiden tuotannolla on ollut suuri vaikutus kansainväliseen nykytaiteesta käytävään keskusteluun. Tutkin yhtäältä dekonstruktionistisen taideteoksen käsitteen ontologista luonnetta ja toisaalta filosofien suhdetta konkreettisiin taideteoksiin. Tutkimukseni arvioi siten dekonstruktion merkitystä nykyiselle taidefilosofialle ja -teorialle. Julkaisen tutkimuksen ensin tieteellisten artikkeleiden ja myöhemmin monografian muodossa.

Työlläni on kaksi päämäärää. 1) Tutkin, mitä tarkoittaa Derridan, Nancyn ja Lacoue-Labarthen tuotannossa ilmenevä pyrkimys estetiikan dekonstruktioon ja sen filosofiseen ja taideteoreetiseen perinteeseen. 2) Selvitän, millainen suhde dekonstruktiofilosofiassa ilmenee käsitteellisen, filosofis-teoreettisen tarkastelun ja konkreettisten taideteosten analysoinnin kesken. Hankkeen tavoitteena on selvittää taideteoksen käsitteen monisyistä suhdetta taidefilosofiaan ja -teoriaan, joita nykyisin pidetään taiteen tekemiselle ja tulkinnalle välttämättöminä.

Haen rahoitusta kolmen tutkimukseeni kuuluvan laajan luvun kirjoittamista varten työsuunnitelmani mukaisesti. Nämä luvut koskevat piirtämisen ja kuvan käsitteiden kriittistä tarkastelua dekonstruktion näkökulmasta.

Työ on rohkea avaus, sillä se edustaa taidefilosofista perustutkimusta mutta monialaisesta näkökulmasta ja eri tieteenalojen menetelmiä hyödyntäen. Tutkimusaiheeni, jälkistrukturalismin ja dekonstruktion vaikutus taiteen ja taidekokemuksen teoretisointiin, on kansainvälisessä nykytaidetta koskevassa keskustelussa erittäin merkittävässä asemassa, mutta on Suomessa jäänyt marginaaliin. Tutkimukseni tuottaa siten uutta tietoa dekonstruktiofilosofian ja taideteoksen käsitteen suhteesta.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FT professori, akatemiaprofessori Sara Heinämaa ja työryhmä (Subjectivity, Historicity, Communality (SHC))47.000 €Jatkorahoitus SHC:n kokeneen tutkijan dos. Joona Taipaleen tutkimusprojektille "Empatia ja kollektiivisuus"

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

Jatkorahoitus SHC:n kokeneen tutkijan dos. Joona Taipaleen tutkimusprojektille "Empatia ja kollektiivisuus"

SHC on innovatiivinen dynaaminen tutkijayhteisö, joka jäsenet ovat nuoria ihmistieteilijöitä eri aloilta. Koneen säätiö myönsi SHC:lle sen hakeman rahoituksen kokeneen tutkijan 3-vuotiseen työskentelyyn. Tehtävään valittiin SHC:n piiristä avoimen haun kautta ansioitunut nuori dosentti FT Joona Taipale. Taipaleen tutkimusprojekti ”Empatia ja kollektiivisuus” selvittää teoreettisia oletuksia, jotka määrittävät käsityksiämme sosiaalisista suhteista. Hypoteesi on, että hallitsevat oletukset voidaan tehokkaasti kyseenalaistaa, eivätkä ruumis/mieli- ja oma/vieras-erottelut ole niin absoluuttisia kuin nykyparadigma antaa ymmärtää. Projektin tavoite on kehittää uusia käsitteellisiä välineitä yhteisöllisyyden rakenteiden tutkimiseksi. Kyseessä on hankkeen viimeinen vuosi.

SHC on kansainvälisesti johtava fenomenologisen filosofian tutkimuskeskus, joka kehittää ihmistieteellisen tutkimuksen palvelukseen uusia monitieteellisiä metodologioita. Taipaleen hanke sijoittuu SHC:n ytimeen kyseenalaistaessaan hallitsevan ihmistieteellisen tutkimusparadigman, jonka mukaan sosiaalinen kokemus rakentuu itsen ja toisen väliselle vastakkainasettelulle. Hanke kehittää uusia innovatiivisia välineitä sosiaalisten suhteiden tutkimukselle.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Joona Taipale

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Ph.D., dosentti, johtaja Benita Heiskanen ja työryhmä (CUBAFLUX)350.000 €Murrosten Kuuba – visuaaalisus kaupunkitilan muutoksessa Havannassa

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ | 3-vuotinen hanke

Hanke tutkii kokemuksia kaupunkitilan muutoksesta Havannassa 2010-luvun lopussa. Joulukuussa 2014 alkanut Kuuban ja Yhdysvaltain liennytys on uusi geopolittinen tilanne, jolla on merkittäviä poliittisia, sosiaalisia ja kulttuurisia vaikutuksia. Suhteiden normalisoinnin myötä Kuubaan suuntautunut turismi, ulkomaiset rahavirrat sekä maahantuonti ovat moninkertaistuneet. Muutokset näkyvät niin asukkaiden arkikokemuksissa kuin kaupunkikuvan ilmeessä. Tutkimus priorisoi virallisen ulkopoliittisen analysiin sijaan Havannan asukkaiden arkikokemuksia.

Hanke tarkastelee, miten muutos näkyy neljässä eri Havannan kaupunginosassa sekä niiden asukkaiden ja tutkimusryhmän kokemuksissa. Se selvittää, miten havannalaiset kokevat, neuvottelevat ja hahmottavat yhteiskunnallisen muutoksen aktiivisina toimijoina. Lähestymistapa on uusi Havannan kaupunkitilaa käsittelevässä kirjallisuudessa, joka on keskittynyt muutosten materiaalisiin ulottuvuuksiin.

Havannan katukuvassa näkyvät kansainväliset rahavirrat ja investoinnit, jotka ovat eriarvoistaneet kaupungin asuinalueita ja eri ihmisryhmiä. Hanke toteutetaan neljässä eri Havannan kaupunginosassa, joissa kansainväliset investoinnit, eriarvoistuminen ja yhteiskunnallinen aktivismi ilmenevät eri tavoin. Hankkeen kansainvälisen tutkijaryhmän ja dokumenttielokuvaohjaajan tiimeissä toteutettu etnografinen kenttätyö yhdessä havannalaisten kanssa tarjoaa rohkean avauksen tiedon tuotannon tapoihin. Se hyödyntää niin yliopistoa kuin suurta yleisöäkin.

Kuuban ja USA:n liennytyskehitys on uusi geopoliittinen tilanne, joka vaikuttaa niin ihmisten kokemuksiin kuin kaupunkikuvan visuaaliseen ilmeeseen. Hanke priorisoi virallisen ulkopoliittisen analysiin sijaan Havannan asukkaiden arkikokemuksia. Tutkimusryhmän kolmena vuotena tiimeissä toteutettu etnograafinen kenttätyö yhdessä havannalaisten kanssa tarjoaa rohkean avauksen tiedon tuotannon tapoihin. Hankkeen dokumenttielokuva sallii tulosten levittämisen kansainvälisesti laajalle yleisölle.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Benita Heiskanen, Eija Maria Ranta, Larisa Pelle, Nadia Nava Contreras, Roberto Zurbano Torres

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FT. dosentti Heikki Helanterä 44.000 €Evoluution siirtymat ja superorganismit – evoluutiobiologinen ja tieteenfilosofinen tutkimus

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

Elollinen luonto muodostuu hierarkkisesti biomolekyyleistä, soluista, monisoluisista eliöistä ja niiden muodostamista ryhmistä. Uudet hierarkiatasot, kuten monisoluiset eliöt muodostuvat evoluution tuloksena. Tässä työssä tutkin evoluutiobiologian ja tieteenfilosofian keinoin sosiaalisia hyönteisyhteiskuntia (esim. muurahaiset ja mehiläiset) evoluutiivisen hierarkian tasona, ns. ”superorganismeina”.

Työssäni on kaksi päälinjaa:
1. Tutkin vertailevan evoluutiotutkimuksen ja -teorian keinoin muistuttaako muurahaisten kuningatarten ja koiraiden evoluutio sukusolujen evoluutiota. Jos teoriat jotka selittävät sukusolujen evoluution ei-sosiaalisissa eliöissä ovat yleistettävissä kuningatarten ja koiraiden evoluutioon, voidaan evoluution ajatella toimivan samoin periaattein eri hierarkiatasoilla, ja voidaan ajatella hyönteisyhteiskuntien olevan todella evolutiivisia yksilöitä, superorganismeja.

2. Tutkin kirjallisuuskatsauksin käsitteellisesti hyönteisyhteiskuntien organismaalisuuden astetta. Biologian filosofiassa organismaalisuus määritetään ns. darwinilaisen avaruuden käsittein. Yhdistän darwinilaisen avaruuden kannalta oleellisen ekologisen ja evolutiivisen kirjallisuuden, ja käsittelen sen valossa laajemmin hyönteisyhteiskuntien evoluutiota ja asemaa luonnon hierarkiassa.

Työni tuo yhteen evoluutiobiologian ja tieteenfilosofian uudella tavalla, ja luo uuden näkökulman sosiaaliseen evoluutioon.

Hyönteisyhteiskuntien, kuten muurahais- tai mehiläispesien näkeminen toiminnallisina yksiloinä tai organismeina on kiehtova ajatus sekä biologille että maallikolle. Työni yhdistaä taman aiheen alle ennennäkemättömallä tavalla formaalit evoluutiobiologiset ennusteet, empiirisen työn sekä ajankohtaiset tieteenfilosofiset kasitteelliset analyysit. Tyollä on siten paljon annettavaa sekä luonnontieteille ettäluonnontieteiden ja sosiaalisen evoluution tarkastelulle laajemmassa katsannossa.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Helinä Rautavaaran etnografisen museon säätiö 49.000 €Uterne/Kesä – 100 Arrernte esinettä. Arrernte-yhteisön matka Suomeen tutustumaan sata vuotta varastoituna olleisiin Australian aboriginaaleille kuuluineisin esineisiin ja sitä seuraavat tapahtumat

Muu kulttuurityö | 2-vuotinen hanke | Hankkeen teemat liittyvät Suomen muuttuvat naapuruudet -ohjelmaan

Hankkeen ytimen muodostaa avoin, ajassa ja paikassa liikkuva kerroksellinen ja yhteisöllinen prosessi, jonka lopputulema on avoin. Helinä Rautavaaran museo kutsuu Keski-Australiassa asuvan Arrernte-yhteisön jäseniä (taitelijoita, esiintyjiä ja yhteisön vanhimman) Suomeen. Vieraat tutustuvat Kulttuurien museon kokoelmakeskuksessa säilytettäviin Arrernte-yhteisön esineisiin, kertovat yleisölle yhteisön historiasta, nykypäivän haasteista ja alkuperäiskansoja yhdistävistä teemoista luentojen, esitysten ja työpajojen välityksellä sekä luovat suhteita saamelaistaiteilijoihin. Arrernte-yhteisön jäsenillä on mahdollisuus valmistaa vierailun aikana teos tai esitys kommenttina elinympäristön muutokselle, ihmisoikeuksien toteutumiselle tai muulle yhteisön mielestä ajankohtaiselle teemalle. Teos tai kommentti toteutetaan osittain yhteistyössä suuren yleisön ja saamelaistaustaisten taiteilijoiden kanssa. Vierailusta tuotetaan dokumentti ja julkaisu. Tutkija Johanna Perheentupa tekee Arrernte-esineistöstä uutta taustatutkimusta. Hanke toteutetaan yhdessä Helinä Rautavaaran museon, Kulttuurien museon, McLeay-museon sekä Keski-Australiassa asuvan Arrernte-yhteisön kanssa. Hankkeen aikana tehdään yhteistyötä saamelaistaitelijoiden kanssa. Hankkeen koordinoinnista vastaa Helinä Rautavaaran museo.

Hankkeessa rekonstruoidaan rohkeasti museoissa vallitsevia historiallisia esittämisen tapoja ja valtasuhteita. Hanke on rohkea, sillä se korostaa prosessia ja avointa lopputulemaa. Hankkeen ytimen muodostaa avoin, ajassa ja paikassa liikkuva kerroksellinen ja yhteisöllinen prosessi tai jatkokertomus. Hanke on ylitys sattumanvaraisuudelle ja historialliselle kerrostuneisuudelle. Se muistuttaa,että etnografisten museoiden toiseus on tullut osaksi arkipäiväämme. "Toinen" olemmekin nyt me itse.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Filosofian maisteri Marika Helisten (os. Sutinen) 28.320 €Toimintojen välisten siirtymien multimodaaliset käytänteet englannin- ja suomenkielisessä arkivuorovaikutuksessa

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Hankkeen teemat liittyvät Kieliohjelmaan

Väitöstutkimuksessani tarkastelen sosiaalisen vuorovaikutuksen multimodaalisia piirteitä, eli sitä, miten keskustelijat rakentavat merkityksiä ja saavuttavat yhteisymmärryksen vuorovaikutuksessa eri modaliteettien (kielen, prosodian, kehon, ympäröivän tilan) avulla. Aineistona minulla on videoituja englannin- ja suomenkielisiä, aitoja arkikeskustelutilanteita, joita tutkin keskustelunanalyyttisen menetelmän keinoin.

Väitöstyössäni keskityn sosiaalisten toimintojen välisiin siirtymiin, tarkemmin sanoen sellaisiin potentiaalisiin ongelmakohtiin vuorovaikutuksessa, joissa jokin meneillään oleva toimintalinja (esim. yhden puhujan pidempi kerrontavuoro) keskeytyy keskustelijoiden orientoituessa hetkellisesti toiseen toimintaan, minkä jälkeen he kuitenkin palaavat takaisin keskeytyneeseen toimintaan. Tutkimukseni osoittaa, että nämä siirtymät eivät tapahdu automaattisesti vaan yhteistyössä, neuvotellen, keskustelijoiden kesken, ja niissä on nähtävissä tiettyjä toistuvia, säännönmukaisia kielellisiä ja kehollisia piirteitä. Eräs keskeisimmistä havainnoistani on, että kehonkäytänteillä on merkittävä rooli näissä tilanteissa. Tutkimus tuo uutta tietoa arjen neuvottelustrategioista kahdessa eri kieli- ja kulttuuriympäristössä, ja tarjoaa uuden näkökulman puheen ja kehonkäytänteiden välisten kompleksisten suhteiden tutkimukseen holistisella lähestymistavallaan.

Väitöstyöni haastaa vallitsevat näkemykset kielen autonomisuudesta ja ensisijaisuudesta vuorovaikutuksessa holistisella näkökulmallaan: tutkimuksessani tarkastelen, kuinka tietty vuorovaikutuksellinen ilmiö rakentuu multimodaalisesti, eli kielellisenä, prosodisena ja kehollisena kokonaisuutena. Alan tutkimuksissa tällainen kokonaisvaltainen lähestymistapa on vielä melko uutta.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FT, dosentti Samuli Helle ja työryhmä68.000 €Ympäristön vaikutus esiteollisten ihmisten evolutiiviseen dynamiikkaan Pohjois-Fennoskandiassa

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

Ympäristö ja sen muutokset vaikuttavat kaikkeen elolliseen, myös ihmisiin. Ympäristön tarjoamat resurssit mahdollistavan populaatioiden kasvun, mutta myös asettavat rajoitteita kasvulle. Lisäksi muuttuva elinympäristö mahdollistaa luonnonvalinnan toiminnan populaatioissa geneettisten rajoitteiden puitteissa, jolloin vain ympäristöön parhaiten sopeutuneet yksilöt pystyvät maksimoimaan biologisen kelpoisuutensa. Tämän hankkeen tarkoituksena on tutkia ympäristömuutosten vaikutusta Pohjois-Fennoskandian väestöön niin yksilö- kuin populaatiotasolla 1700-1900-luvuilla. Hanke perustuu laajaan historiallisten dokumenttien tarjoamaan mahdollisuuteen mitata kattavasti ympäristöä: esim. ilmastoa, ravintotilannetta, tauteja ja kulttuuritekijöitä. Näiden tekijöiden vaikutusta ikäkohtaiseen lisääntymiseen ja kuolleisuuteen tutkitaan Pohjois-Fennoskandian alkuperäisen saamelaisväestön ja sinne muuttaneiden maatalousväestön avulla. Erityisenä tarkoituksena on tutkia muuttuvien ympäristöolosuhteiden vaikutusta perheiden elinkiertoon pitkittäisaineistojen avulla: miten lisääntymispanostus ja kuolleisuus riippuivat ympäristöstä, miten tämä vaikutti yksilöiden kelpoisuuteen sekä lopulta populaatiodynamiikkaan. Hanke tuottaa maailmanlaajuisestikin ainutlaatuisen tarkan aineiston historiallisen väestön elinolosuhteista ja tuottaa uutta tietoa ihmisen elinkiertojen evoluutiosta, sekä yhdistää eri tieteenaloja luomaan yhtenäisemmän kuvan ihmislajin suhteesta ympäristöönsä.

Tutkimushanke on maailmanlaajuisessakin mittakaavassa ensimmäinen hanke, jolla pyritään evoluutiobiologisesti ymmärtämään ihmisen väestöhistorian suhdetta ympäristöön hyväksikäyttäen yli tiederajojen ulottuvia aineistoja. Yhdistämällä niin luonnontieteelliset, yhteiskuntatieteelliset kuin humanistisetkin lähestymistavat, tutkimushanke pyrkii hälventämään tieteiden välisiä kuiluja sekä paremmin ymmärtämään oman lajimme evoluutio-, väestö- ja kulttuurihistoriaa.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Ritva Kylli, Samuli Helle
Muut työryhmän jäsenet: Dylan Childs, Jon Brommer, Samuli Helama

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Helsingin yliopisto, tutkijakollegium 336.000 €Baltian maista, Venäjältä, Valko-Venäjältä ja Ukrainasta tulevien tutkijoiden vierailu Helsingin yliopiston tutkijakollegiumissa

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

Baltian maista, Venäjältä, Valko-Venäjältä ja Ukrainasta tulevien tutkijoiden vierailuohjelma mahdollistaa vuosittain 5-9 lyhytaikaista tutkijavierailua Helsingin yliopiston tutkijakollegiumissa. Vieraileville tutkijoille ohjelma tarjoaa mahdollisuuden uran kansanivälistämiseen monitieteisessä tutkimusympäristössä. Helsingin yliopiston tutkijoille se tarjoaa mahdollisuuden lähialueyhteistyön ja -verkostojen vahvistamiseen, sillä ehdotuksia kutsuttavista tutkijoista pyydetään laitoksilta. Koneen Säätiö on rahoittanut vierailuohjelmaa jo vuodesta 2004.

Vierailuohjelma mahdollistaa vuosittain useiden Suomen lähialueilta tulevien tutkijoiden tutkimuskauden Suomessa. Tämä mahdollistaa heidän uransa kansainvälistymistä. Samalla ohjelma lisää Helsingin yliopiston tiedekuntien lähialueyhteistyötä, sillä ehdotukset vierailijoista tulevat Helsingin yliopiston tutkijoilta.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Helsingin yliopisto, tutkijakollegium 108.500 €Erik Allardt -tutkijavaihto-ohjelma

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

Erik Allardt -tutkijavaihto-ohjelman tarkoituksena on vahvistaa Suomen ja Ruotsin välistä akateemista ja kulttuurista vaihtoa korkeatasoisen humanistisen ja yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen kentällä. Ohjelma on Helsingin yliopiston tutkijakollegiumin (Helsinki Collegium for Advanced Studies, HCAS) ja vastaavan ruotsalaisen instituution, Swedish Collegium for Advanced Study (SCAS), välinen yhteistyöohjelma. Ohjelma on toiminut jo vuodesta 2007 Koneen Säätiön rahoittamana ja se mahdollistaa muutaman ruotsalaisen tutkijan vierailun tutkijakollegiumissa vuosittain. Yhteistyösopimuksen puitteissa vastaavasti suomalaiset tutkijat voivat hakea SCASiin.

Erik Allardt -tutkijavaihto-ohjelma perustuu vuonna 2007 tehtyyn sopimukseen Helsingissä ja Uppsalassa toimivien tutkimuslaitosten välillä. Se mahdollistaa eri uravaiheissa olevien suomalaisten ja ruotsalaisten tutkijoiden kansainvälistymisen.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Kääntäjä Tatu Henttonen 16.520 €Branko Milanovicin kirjan Global Inequality: A New Approach for the Age of Globalization suomentaminen

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

Global Inequality: A New Approach for the Age of Globalization (Harvard University Press, 2016) käsittelee maailmanlaajuista eriarvoisuutta taloustieteellisestä, historiallisesta ja poliittisesta näkökulmasta. Sen on kirjoittanut ekonomisti Branko Milanovic.

Teoksessa selitetään laajan historiallisen aineiston pohjalta, mitkä tekijät kasvattavat ja pienentävät maiden välistä ja niiden sisäistä eriarvoisuutta. Mitkä maat ovat globalisaation suurimpia hyötyjä ja häviäjiä? Miksi globaali eriarvoisuus on viime aikoina pienentynyt, vaikka maiden sisäiset erot ovat kasvaneet? Thomas Pikettyyn verrattuna Milanovic keskittyy enemmän maailmanlaajuisen eriarvoisuuden tarkasteluun ja enemmän tuloihin kuin varallisuuteen.

Milanovicin keskeinen, perinteisen selitysmallin haastava argumentti on, että eriarvoisuus kasvaa ja pienenee historian kuluessa sykleissä. Nykyinen teknologinen vallankumous kasvattaa eriarvoisuutta länsimaissa aivan samalla tavalla kuin teollinen vallankumous 150 vuotta sitten. Maailmansotien aiheuttama shokki sai eriarvoisuuden kääntymään laskuun 1900-luvulla, mutta nyt on palattu normaalitilaan, kasvavaan eriarvoisuuteen. Samalla globaali tilanne on alkanut kallistua Aasian eduksi länsimaiden keskiluokkien kustannuksella.

Global Inequality on hyvä johdatus globaalin tulonjaon problematiikkaan. Kirja auttaa ymmärtämään, mitä seuraavaksi on odotettavissa ja miten asioiden kulkuun voidaan vaikuttaa.

Global Inequality (2016) käsittelee globaalia eriarvoisuutta ikään kuin jatkona Pikettyn keskustelua herättäneelle teokselle Le Capital au XXIe siècle (2014). Kirja haastaa perinteisiä taloustieteellisiä ajatusmalleja ja taustoittaa tuoreella tavalla keskustelua, jota Suomessakin käydään globalisaation ja työelämän muutosten asettamista haasteista.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Arkkitehti, tohtoriopiskelija, yrittäjä Hella Hernberg 105.620 €Extending the life of neglected buildings – Sustainable and adaptive reuse of buildings through pioneer-driven practices and participatory design

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ | 4-vuotinen hanke

Tutkimuksen kohteena on tyhjillään olevien rakennusten uudiskäyttö ja yhteisöllisen suunnittelun mahdollisuudet kiinteistökehittämisessä, osana kulttuurisesti kestävää ja resurssiviisasta rakennetun ympäristön suunnittelua.

Tutkimuksessa kehitetään uusi strateginen toimintamalli rakennusten uudiskäyttöön analysoimalla ja soveltamalla vuorovaikutteisen suunnittelun menetelmiä sekä yhteisöllisiä toimintamalleja. Hankkeessa sovelletaan kvalitatiivisen toimintatutkimuksen ja muotoilun tutkimuksen menetelmiä arkkitehtuurin ja kaupunkisuunnittelun alueella.’Research through design' -menetelmiä hyödynnetään käytännön suunnittelukohteissa, jotka toimivat kokeiluina.

Rakennusten vajaakäyttö on rakennemuutosten seurauksena syntyvä maailmanlaajuinen ilmiö. Suomessa tyhjilleen jää mm. toimisto- ja teollisuuskiinteistöjä, kouluja ja sairaaloita. Rakennuskannan joustava ja pitkäaikainen uusiokäyttö on resurssiviisasta ja kulttuurisesti kestävää. Joustavaan ja kestävään kiinteistökehittämiseen tarvitaan kuitenkin uutta osaamista ja logiikkaa. Vuorovaikutteinen ja yhteisöllinen suunnittelu tarjoaa mahdollisuuden kokeilevaan ja avoimeen kehittämisprosessiin, johon useat sidosryhmät ja tulevat käyttäjät voivat osallistua.

Tuotettavan toimintamallin myötä tutkimuksesta hyötyvät akateemisen kentän lisäksi käytännön toimijat. Laajemmin tavoitteena on edistää kestävää ja resurssiviisasta kaupunkisuunnittelua ja rakentamista.

Hanke pyrkii muuttamaan rakennusalan asenteita, osaamista ja käytäntöjä kahdella perustavanlaatuisella tavalla, edistäen käyttäjälähtöisyyttä ja resurssiviisautta rakennetun ympäristön suunnittelussa. Vuorovaikutteinen suunnittelu ja käyttäjälähtöisyys tuodaan uuden, avoimen kiinteistökehittämisen mallin ytimeen. Kehitetään osaamista ja asenteita olemassa olevan rakennuskannan joustavan ja pitkäaikaisen käytön edistämiseksi alalla, jonka osaaminen ja ymmärrys nyt painottuu uudisrakentamiseen.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Yhteiskuntatieteiden maisteri Olli Herranen 30.320 €State Administration Reform as a Catalyst for Change in the Welfare State – The Case of Finland in the Context of the European Union's Fiscal Harmonization

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

Väitöstutkimukseni käsittelee Euroopan Unionista Suomeen tulevaa talouspoliittista ohjausta, joka realisoituu valtionhallinnon sekä julkisen sektorin ja hyvinvointivaltion muutoksina. Suomessa tapahtuvat muutokset sitoutuvat EU-tasoon Euroopan komission julkisen talouden tasapainoa arvioivien indikaattorien välityksellä, joista käytävä keskustelu tunnetaan Suomessa paremmin nimellä kestävyysvaje.

EU vaikuttaa keskitetysti jäsenvaltioidensa toimintaedellytyksiin kestävyysindikaattoreilla, joilla tehtävät arvioinnit ohjaavat politiikkasuosituksia ja valtionhallintojen saneerauksia, kuten erilaisia uudistusohjelmia. Kestävyysindikaattorit määrittelevät raameja julkiselle taloudenpidolle, joiden toteuttaminen vaatii rakenteellisia muutoksia valtionhallinnossa.

Euroopan komissiosta lähtöisin olevia uudistuksia koordinoi sen kanssa yhteistyössä EU:n jäsenvaltioiden rahaministeriöt, kuten Suomen valtiovarainministeriö. Organisaatiotasolla, kuten ministeriöissä, toimeenpanon välineinä toimivat lainsäädännön muutokset sekä erilaiset budjetti- ja tulosohjaustyökalut. Valtionhallinnoissa tehtävät muutokset heijastuvat aina hyvinvointivaltioiden toimintaperiaatteisiin saakka.

Valtionhallinnon uudistamisohjelmia tutkimalla osoitan, kuinka hyvinvointivaltion muutokset etenevät valtionhallinnon rakenteissa. Euroopan komission julkisen talouden kestävyysindikaattoreista selviää millaiseen yleiseurooppalaiseen standardiin uudistuksilla pyritään.

Ensimmäiset aihetta käsittelevät Suomea koskevat tutkimukset ovat syntyneet tämän väitöskirjaprojektin seurauksena, vaikka EU;sta tuleva talouskoordinaatio ja siitä seuraavat uudistukset määrittelevät suomalaisen yhteiskunnan suuntaa pitkälle tulevaisuuteen. Tutkimus pureutuu myös hyvin ajankohtaiseen julkiseen keskusteluun, kuten kestävyysvajeeseen, jonka olemassa olo on sellaisenaan jo yleisesti hyväksytty, vaikka todisteita väitetyistä vaikutuksista on niukasti.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Filosofian maisteri Patrik Hettula 68.300 €Euroafrikkalaiset sosiaaliset, taloudelliset ja poliittiset tilat Kultarannikolla aikavälillä 1850–1950

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 2-vuotinen hanke

Euroafrikkalaisilla on tärkeä historiallinen merkitys monikulttuurisuuden edelläkävijöinä Kultarannikolla. Tavoitteenani on selventää euroafrikkalaisten eri ryhmien yhteiskunnallisia, taloudellisia ja poliittisia tiloja Kultarannikolla, nykyisessä Ghanassa, vuosien 1850 ja 1950 välillä sekä samalla havainnollistaa vallitsevan historiantulkinnan varjoon jäänyttä historiaa. Tärkeimmät analysointikohteet ovat euroafrikkalaisten ominaispiirteet, eli miten he hyödynsivät mm. kieliä, muotia, etikettiä, taidetta ja koulutusta muodostaakseen yhteiskuntiensa piirteet ja muodot.
Henri Lefebvren ja Edward Sojan käyttämä käsite Thirdspace, eli kolmas tila, toimii teoreettisena johtotähtenä. Sitä täydentää Homi K. Bhabhan teoria hybridikulttuureista. Lisäksi Pierre Bourdieun teoriat habituksesta, sosiaalisesta pääomasta ja sosiaalisista kentistä sekä Kwame Appiahin teoriat kosmopoliittisuudesta edistävät ymmärrystä hybridisuhteista ja kulttuurivaikutteista euroafrikkalaisten verkostoissa.
Tutkimusaineisto koostuu pääosin sanomalehdistä, kaunokirjallisuudesta, kirjeistä, muistiinpanoista ja asiakirjoista sekä kuvamateriaalista, valokuvista ja piirustuksista. Aineistoa säilytetään muun muassa Englannissa, Ghanassa, Tanskassa ja Sveitsissä.

Tutkimus havainnollistaa Kultarannikolla vallinneiden valtasuhteiden monipuolista menneisyyttä. Unohdettu historia kätkee usein kertomuksia toimijoista, joilla on ollut ratkaiseva rooli yhteiskunnan muutosvaiheissa. Tutkimuksen teorioita voi myös hyödyntää muihin kuin Afrikan olosuhteisiin. Monet tämän päivän muutoksista syntyvät vieraantumisen ja liikkumavaran vähenemisen pelossa. Syrjäytymisvaarassa olleet toimijat ovat kautta historian tuoneet esiin vaihtoehtoisia kehityspolkuja
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Docent Anna-Liisa Heusala and workgroup (MISHA)165.000 €Migration, Shadow Economy and Parallel Legal Orders in Russia

Academic research or work based on it | 3-year project | The project’s themes are related to The changing neighbourness of Finland programme

This project aims to examine undocumented labour migrants’ legal culture and socio-legal integration in a politically hybrid regime. The project uses the case of Russia, a hybrid political regime and the world’s second largest recipient of labour migrants, to investigate how undocumented migrants negotiate and manoeuvre around the restrictive socio-legal environment through producing new ways of informal governance and legal order. The project has the following three objectives: (1) to develop a theoretically robust understanding of undocumented migrants’ socio-legal integration in politically hybrid regimes’; (2) to produce new ethnographic material about the relationship between undocumented migrants, employers, law-enforcement structures and protection rackets (i.e. ‘parallel legal orders’) in the Russian migrant labour market and (3) to enhance the knowledge about the effects of these processes on societal transformation, role and rule of law and governance trajectories in Russia. These issues will be explored through the socio-legal study of everyday life and experiences of Central Asian migrants in Moscow. This multidisciplinary project employs a mixed-methods approach and draws on the concepts and theories developed within migration studies, law and society, economic crime, security and public administration studies.

This project advances our understanding of how labour migrants build relationship with law and law-like structures in politically-hybrid regimes. It explores the case of Russia that represents the ever-growing category of hybrid political regimes that are neither democratic nor authoritarian. Analysing migrants’ socio-legal integration in such regimes is a bold initiative as it bridges the knowledge gap on this topic, current studies being mostly limited to analysis of Western-type democracies.

Workgroup members
Monthly grant recipients:Kaarina Aitamurto, Rustamjon Urinboyev

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FT Hanneleena Hieta ja työryhmä66.800 €Nomadeja ja talonpoikia – unkarilaisen kansallisen historiallisen kuvaston käyttövoima ja houkuttelevuus 2010-luvulla

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 3-vuotinen hanke

Hankkeessa tutkitaan yhdessä Szegedin yliopiston kansatieteilijöiden kanssa sitä, miten unkarilainen kansallinen symbolismi toteutuu Ópusztaszerin kansallisessa muistomerkkipuistossa. Puiston ytimenä on madjaarien maahantulo vuonna 895/6 ja siihen liittyvät tarinat. Paikkaan on ollut kiinnostusta jo 1800-luvulla ja sen suosio jatkui jopa sosialismin aikana. Olemme tehneet siellä tutkimuksia myös vuonna 2005, jotka julkaistiin 2011. Erityinen kysymys tällä kertaa on: onko tämänhetkinen poliittisen ilmapiirin muutos vaikuttanut kulttuuriperintökohteen toimintastrategioihin ja miten? Uutena aspektina tällä kertaa nostetaan esiin toinen kulttuuriperintökohde, Esterházyn linna, joka on restauroitu 2001-2013 valtion ja EU-tuilla. Se kuvastaa aivan toisenlaista kansallista kuvaa: korkea-aatelista ja Euroopan ytimeen menevää kulttuuria. Miten nämä kaksi vertautuvat toisiinsä Millaiset käytännön toimintaedellytykset niillä on? Aineistoina käytetään erilaisin etnografisin menetelmin tuotettua asiantuntijoiden ja kävijöiden haastatteluaineistoa, puiston havainnointiaineistoa sekä audiovisuaalisia aineistoja ja lehtikirjoituksia. Hankkeen tuloksena julkaistaan kaksi tieteellistä artikkelia (ainakin toinen kirjoitettu yhdessä unkarilaisen kollegan kanssa) ja pidetään Szegedin yliopistossa opiskelijoille (kansatiede ja mediatutkimus) ja tutkijoille suunnattu kansainvälinen seminaari.

Unkarin kansallismielisyyden nousu tällä vuosikymmenellä herättää monia kysymyksiä ja niitä pitää tutkia nyt kun tilanne elää. Tutkimuksen ja tieteen tulee toimia vapaasti kaikkialla Euroopassa ja tuottaa tietoa kaikkien maiden olosuhteista sekä antaa ymmärrettäviä vastauksia humanistisesta näkökulmasta.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Hanneleena Hieta
Muut työryhmän jäsenet: László Mód

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Yhteiskuntatieteiden maisteri/toimitussihteeri Anna-Kaisa Hiltunen 22.240 €Tietokirja Euroopan unionin pakolaispolitiikan historiasta

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Hankkeen teemat liittyvät Suomen muuttuvat naapuruudet -ohjelmaan

Euroopan unioni on vuodesta 1999 muotoillut yhteistä turvapaikka- ja pakolaispolitiikkaa, mutta se ei ole vieläkään valmis, vaan pahemmassa kriisissä kuin koskaan. Kirja kertoo, millaisissa käännekohdissa politiikkaa on muotoiltu, kuka sen suunnittelussa on käyttänyt valtaa ja mitä se merkitsee turvapaikanhakijoiden ja EU:n jäsenmaiden kannalta. Lisäksi kirja hahmottaa, miltä EU:n yhteisen pakolaispolitiikan tulevaisuus näyttää nyt, kun unioni on kohdannut niin sanotun pakolaiskriisin.

Kirja perustuu asiantuntijoiden haastatteluihin ja kirjallisiin lähteisiin. Tukeudun etenkin nykyisten ja entisten EU-virkamiesten haastatteluihin. Lisäksi haastattelen EU:n pakolaispolitiikkaa, siirtolaisuutta ja ihmissalakuljetusta tuntevia tutkijoita. Aion tehdä viranomaisten ja poliitikkojen haastatteluja Brysselin lisäksi ainakin Suomessa, Saksassa ja Etelä-Euroopassa (Italia, Kreikka). Saksa on eurooppalaisen politiikan kannalta tärkeä polttopiste, sillä maa otti viime vuonna vastaan absoluuttisesti eniten turvapaikanhakijoita. Italia ja Kreikka puolestaan ovat turvapaikanhakijoiden ensimmäisiä satamia Euroopassa.

Tietokirjani on rohkea avaus, koska Suomesta puuttuu Euroopan unionin pakolaispolitiikkaa koskeva suomenkielinen tietoteos. EU:n politiikka vaikuttaa Suomen politiikkaan, suomalaisiin ja tänne tuleviin turvapaikanhakijoihin, mistä syystä politiikan taustoja tulee avata suurelle yleisölle suomeksi.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Diplomiympäristötieteilijä Jaani Hintikainen 29.400 €Tutkimus epätavanomaisten menetelmien käyttämisestä rehevöityneiden vesistöjen kunnostuksessa

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

Monet tutkimusryhmät eri puolella maailmaa tutkivat vettä ja koittavat saada selville sen rakenteen. Kuitenkin fyysikko Jaakko Kajamaa todennäköisesti ratkaisi veden rakenteen 1990-luvun alussa. Mm. tähän veden malliin pohjautuen on Heikki Tammisalo kehittänyt Kashimori-teknologian, jolla kenties voidaan vaikuttaa veden rakenteeseen ja sitä kautta puhdistaa vettä – myös isoja määriä eli lampia ja järviä, kenties myös merta. Ensimmäiset tulokset ovat lupaavia: Janakkalan Kärmelammissa, joka käsiteltiin Kashimori teknologialla, 11 m korkea vesipatsas hapettui pohjaan asti (6 m alkaen vesi oli hapetonta) ja pohjan musta vesi kirkastui täysin. Samaten lammesta hävisivät sinileväkukinnat, jotka ovat pysyneet poissa kuuden kesän ajan.

Tässä uudessa teknologiassa on valittu uudenlainen lähestymistapa. Hypoteesi kuuluukin: tärkeintä järven vedessä ei ole sen kemiallinen puhtaus, vaan se, että järven veden rakenne on kunnossa. Tämä tarkoittaa siis sitä, että ravinteiden määrä ei olisikaan ratkaisevaa, vaan veden rakenne. Tätä hypoteesiä tukevat mm. prof. Rustum Royn, joka oli materiaalitieteiden professori, tutkimukset.

Tohtorinväitöstyössä tutkitaan ja testataan Kashimori teknologiaa. Ensisijaisesti tutkitaan miten menetelmä vaikuttaa leväyhteisöön eli estääkö menetelmä sinilevien massaesiintymisen.

Tutkimukseni on ns. "frontier science" tiedettä, eli tutkimusaihe on kokonaan nykytieteen ulkopuolella ja siten nykyistä materiaalista maailmankuvaa kyseenalaistava ja tieteen rajoja rikkova.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FM Joonas Hirvonen 42.480 €Humans and Animals: Descriptions of Wild Mammals in Akkadian Literature

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 2-vuotinen hanke

Väitöskirjassa tutkitaan eläimiä osana Mesopotamian kulttuuria akkadinkielisen kirjallisuuden näkökulmasta. Työssä hyödynnetään muun muassa, runouden, ylistyskirjallisuuden, didaktisen kirjallisuuden, vaikuttavan kirjallisuuden (loitsut), sekä ekspressiivisen kirjallisuuden näkökulmia. Eläimet esiintyvät teksteissä usein transsendenttien ilmiöiden kuvaajina ja toimivat ikkunana ihmisten eläimiin liittämiin asenteisiin, uskomuksiin, sekä pelkoihin. Tutkimus on hermeneuttinen tekstitutkimus, joka kuuluu osaksi yhteiskunta- ja kulttuuritieteellistä eläintutkimusta. Pyrin vastaamaan lähdemateriaalin näkökulmasta kysymyksiin, miten eläinten olemassaolo selitettiin, miten eläimet ymmärrettiin suhteessa ihmiseen ja yliluonnolliseen, miten eläimiä kuvataan, miten eläimiä käytetään ilmiöiden kuvaajina, ja miten ajatus eläimistä kehittyi vuosituhansien myötä? Työ on myös monella tapaa rohkea avaus, sillä siinä myös rikotaan perinteisen assyriologisen tutkimuksen rajoja monitieteellisillä lähtökohdilla. Väitöskirjan tulokset ovat tärkeitä muun muassa antropologian, filosofian, historian, kuin myös assyriologian oppialoille ja siinä käsitellään Mesopotamian perintöä ihmisten ja eläinten välisestä suhteesta Välimeren kulttuurialueella.

Tutkimus on rohkea avaus, koska siinä tutkitaan akkadinkielistä kirjallisuutta eläintutkimuksen näkökulmasta. Se kuvaa ihmisten ja eläinten välisen suhteen kehittymistä kolmen vuosituhannen aikana, tutkien ihmisten asenteellisia eroa eläimiin. Tutkimuksessa painottuvat kansainvälisyys, sekä monitieteisyys ja tutkimus tuo marginaalisen oppialan tutkimustuloksia laajemman yleisön tietoon.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Filosofian tohtori (PhD) Onni Hirvonen 34.300 €Instituutiot ja identiteetit – tunnustussuhdeteoreettinen näkökulma

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

Tutkimuksessa analysoidaan instituutioiden ja identiteettien välistä suhdetta hegeliläisen vastavuoroisen tunnustuksen käsitteen kautta. Tutkimus koostuu kolmesta vuoden mittaisesta vaiheesta, joista kukin käsittelee yhtä kolmesta toisiinsa liittyvistä teoreettisista ongelmista. Ensimmäinen (a) on tunnustuksen ja instituutioiden kehämäisyys. Toiseksi (b) analysoidaan autenttisuuden ongelmaa. Viimeinen (c) käsiteltävä teema on globaalien instituutioiden tunnustamisen vaikeus. Näiden kolmen ongelmakentän kautta pyritään pääsemään käsiksi siihen, millä tavoin henkilökohtaiset identiteettimme ja roolimme ovat sidoksissa institutionaaliseen todellisuuteen ja millä tavoin instituutiot ovat puolestaan riippuvaisia asenteistamme niitä kohtaan. Työhypoteesina on, että juuri tunnustuksen käsite on omiaan avaamaan tätä ilmiökenttää.
Tutkimus ammentaa sekä kriittisestä yhteiskuntafilosofiasta että analyyttisestä filosofiasta. Pyrkimyksenä on ymmärtää instituutioiden ja identiteettien vuorovaikutusta, paikata mahdolliset tähän teemaan liittyvät aukot tunnustussuhdeteoriassa ja kehittää tärkeitä käsitteellisiä työkaluja eettisten instituutioiden luomiseen. Tutkimuksella on myös käytännöllinen ulottuvuus, sillä se luo empiirisesti testattavia hypoteeseja yhteiskuntatieteiden alalle sekä auttaa meitä ymmärtämään institutionaalisen maailman ongelmia, kuten esimerkiksi poliittisesta päätöksenteosta vieraantuminen tai EU:n ja YK:n arvovaltaan liittyvät kriisit.

Miksi EU:n päätöksenteko tuntuu etäiseltä? Miksi en tunne saavani toteuttaa itseäni työelämässä? Instituutioiden ja identiteettien välisten suhteiden ymmärtäminen on erityisen tärkeää monien arkielämän ongelmien ratkaisemiseksi. Tutkimus yhdistää ratkaisussaan ennakkoluulottomasti kaksi erillistä filosofian osa-aluetta, kriittisen yhteiskuntateorian ja analyyttisen sosiaalisen ontologian, ja näyttää samalla filosofisen analyysin merkityksen eettisten instituutioiden suunnittelussa.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Historioitsijat ilman rajoja Suomessa ry 25.000 €Historioitsijat ilman rajoja -verkoston laajentaminen ja kansainvälistäminen

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

Kesällä 2015 perustetun yhdistyksemme tarkoitus on edistää historiatietoisuutta, siihen liittyvää keskustelua sekä historiatiedon käyttöä konfliktien estämiseen ja ratkaisuun. Haluamme ennakkoluulottomasti nostaa keskustelun keskiöön myös kipeitä tai vaikeita asioita ja ajanjaksoja historiasta. Haluamme tuottaa syvällisempää tietoa rauhanvälityksen ammattilaisille ja näin osaltamme parantaa pysyvän rauhan rakentamisen mahdollisuuksia maailman kriisipesäkkeissä. Toukokuussa 2016 Helsingin yliopistolla järjestämässämme konferenssissa perustettiin myös kansainvälinen Historioitsijat ilman rajoja -verkosto.

Verkoston tärkein tavoite vuodelle 2017 on kartoittaa tarkemmin historian käytön sekä konfliktintutkimuksen aiheiden parissa työskenteleviä toimijoita. Keskustelemalla muiden alan kansainvälisten toimijoiden kanssa haluamme kerätä ajatuksia, aloitteita sekä perustaa toimiryhmiä, jotka voivat kehittää aloitteen tulevaisuuden toimintaa sekä ryhtyä kehittelemään konkreettisia historiatietoa hyödyntäviä hankkeita. Toimivan ja aktiivisen verkoston kehittäminen vaatii paljon käytännön työtä, josta yhdistyksemme on ainoana rekisteröitynä Historioitsijat ilman rajoja -yhdistyksenä otettava vastuu aluksi. Kannustamme kiinnostuneita tahoja perustamaan yhdistyksellemme myös sisarjärjestöjä ulkomaille.

Pyrimme ennakkoluulottomasti rakentamaan keskustelua myös vaikeista ja konflikteja ruokkivista tapahtumista tavoitteena tuoda eri osapuolien näkemyksiä lähemmäs toisiaan. Tavoitteenamme on kasvaa merkittäväksi kansainväliseksi tekijäksi, jonka asiantuntemuksen puoleen käännytään historian käyttöä koskevissa kysymyksissä. Lisäksi kannustamme historioitsijoita ottamaan aktiivisesti osaa yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Filosofian maisteri Tommi Hjelt 28.320 €Lukeminen modernissa olemisen tapana. Reseptioesteettinen tutkimus Hermann Brochin ja Robert Musilin romaaneista "Die Schlafwandler" ja "Der Mann ohne Eigenschaften"

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

Tutkimuksen kohteena on Hermann Brochin ja Robert Musilin romaanit ”Die Schlafwandler” ja ”Der Mann ohne Eigenschaften”. Tutkimuksen pyrkimyksenä on hahmottaa romaaneille oma, sosiologisista ja filosofisista teorioista poikkeava osallistumisen tapa modernin diskurssiin. Perinteinen käsitys kyseisistä romaaneista on se, että ne kuvaavat modernia todellisuutta ja näyttävät päähenkilöidensä kuvauksen avulla ihmisen ongelmallisen suhteen moderniin. Tämä käsitys pitää osittain paikkaansa, mutta sen mukaan romaaneilla ei olisi lopulta mitään niille ominaista tapaa puhua modernista – pikemminkin ne esittäisivät vain havainnollisemmin ja yksinkertaisemmassa muodossa sen, mikä on jo aiemmin tullut käsiteltyä filosofiassa ja sosiologiassa. Tutkimuksessa osoitetaan perinteisen käsitystavan riittämättömyys lähestymällä romaaneja reseptioestetiikan kannalta, joka paljastaa romaanien lukemisen modernissa olemisen tavaksi. Romaanit siis sijoittavat muotoratkaisujensa (mm. ironisoinnin, kertojan roolin hämärtämisen ja kerrontaa rikkovien esseeosien) avulla myös lukijansa moderniin tilaan. Tämän perusajatuksen valossa pyritään luonnostelemaan romaanille ja taiteelle ylipäänsä omaa roolia modernin diskurssissa. Sosiologiset ja filosofiset teoriat voivat kuvata meille modernin todellisuuden ja ihmisen välistä ongelmallista suhdetta, mutta yksikään teoria ei avaa modernin tilaa ja sijoita kokijaansa konkreettisesti tähän tilaan. Vain taide kykenee tähän.

Modernin diskurssin eräs keskeinen toteutumisalue on kulttuuripolitiikka, mutta tästä seikasta eivät kulttuuripäättäjät ja poliitikot itse ole aina tietoisia. Tutkimukseni pyrkii tekemään selväksi, mistä kulttuuripolitiikassa lopulta keskustellaan. Silti tutkimukseni ei tule olemaan pelkkää analyysia modernin diskurssista, vaan siinä tullaan ottamaan rohkeasti mutta perustellusti kantaa osoittamalla kulttuurisen ja erityisesti taiteellisen toiminnan välttämättömyys.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Professori Paula Hohti and workgroup (Centre for Experimental Art History)5.000 €Kansainvälisen konferenssin "Awkward objects on the bounds of the body in early modern culture" järjestäminen

Academic research or work based on it

Haemme rahoitusta kansainvälisen taiteen ja materiaalisen kulttuurin historian konferenssin 'Awkward objects on the bounds of the body in early modern culture' järjestämiseen. Materiaaliset esineet, joilla on läheinen ja intiimi suhde ihmisen kehoon, ovat jääneet varhaisen modernin taiteen ja kulttuurin historian tutkimuksessa sivuun, sillä niistä puhuminen tai kirjoittaminen on perinteisesti koettu epämukavana ja jopa epäsopivana. Esineet muinaisista ehkäisyvälineistä anatomisiin kuviin, tai peruukeista ja kalukukkaroista historiallisiin dildoihin, häilyvät taiteen ja materiaalisen kulttuurin historian marginaalissa, ja rakentavat yhteyksiä outojen esineiden ja arkielämän välillä. Tämä varhaisen modernin materiaalisen kulttuurin ja taiteen historian konferenssi kokoaa yhteen taide- ja kulttuurihistorioitsijoita, antropologeja ja arkeologeja keskustelemaan näistä marginaaliin jääneistä esineistä ja niiden historiasta, käytöstä, markkinoista, materiaaleista sekä merkityksistä Euroopassa ja muualla maailmassa, 1400-1700. Konferenssin tarkoituksena on valottaa ‘sopimattomien’ esineiden pitkälti tuntematonta historiaa, ja kyseenalaistaa rajapintoja sekä taidehistorian ja materiaalisen kulttuurin, että kehon, materiaalisten esineiden ja taiteiden välillä.

Tämä konferenssi nostaa kehon ja materiaalisen kulttuurin välisen suhteen uudella tavalla esiin. Se kohdistuu materialisiin esineisiin, joilla on intiimi suhde ihmisen kehoon, kuten historiallisiin ehkäisyvälineisiin, dildoihin ja anatomisiin kuviin. Tämä joukko esineitä ja representaatioita on jääneet varhaisen modernin taiteen ja kulttuurin historian tutkimuksessa lähes kokonaan sivuun, sillä niistä puhuminen tai kirjoittaminen on perinteisesti koettu epämukavana ja jopa epäsopivana.

Workgroup members
Other members: Jacqueline Spicer

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FT, dosentti, yliopistonlehtori Markku Hokkanen ja työryhmä (Kehitysyhteistyön mieli)92.000 €Kehitysyhteistyön mieli ja mielettömyys: Koetut merkitykset ja maailmankansalaisuuden muisti suomalaisessa kehitysavussa 1950–2020

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 3-vuotinen hanke

Hanke selvittää kehitysyhteistyön mielekkyyttä ja mielettömyyttä toimijoiden kokemuksissa ja muistoissa. Suunnatessaan maailmalle se samalla haastaa pohtimaan kotimaassa, millainen on suomalaisen kehitysyhteistyön menneisyys ja onko sillä tulevaisuutta. Hankkeen keskiössä on laaja muistitietokeräys, joka toteutetaan yhteistyössä Suomalaisen kirjallisuuden seuran, Ulkoasiainministeriön ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Hanke erottuu aiemmin tehdystä tutkimuksesta nostamalla keskiöön käytännön toimijat.

Hanke selvittää, minkä merkityksen kehitysaputehtävissä olleet antavat tekemälleen työlle, toisin sanoen mikä on kenttäväen kokemus työn mielekkyydestä ja millä tavoin kokemuksia perustellaan. Tutkimus myös pohtii, ovatko nämä kokemukset muuttuneet ajan myötä ja jos muutoksia on tapahtunut, mistä tekijöistä ne johtuvat. Kehitysavun koettujen merkitysten lisäksi tutkimus pureutuu suomalaisen globaalikansalaisuuden kokemuksiin.

Tutkimusaineisto muodostuu sekä kirjallisista että suullisista lähteistä, erityisesti muistitietoaineistosta, joita analysoidaan historiatieteellisin ja etnografisin menetelmin.

Hanke tarjoaa täysin uuden lähestymistavan yhteiskunnallisesti tärkeän kysymyksen, eli kehitysyhteistyön mielekkyyden, tutkimiseen. Se nostaa keskiöön kehitysyhteistyön ja maailmankansalaisuuden koetut merkitykset historian ja kulttuurintutkimuksen näkökulmista. Tutkimus on myös kansainvälisesti merkittävä, sillä se mahdollistaa vertailevan osallistumisen laajeen kansainväliseen keskusteluun kehitysavun mielekkyydestä ja motiiveista.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Jonas Sivelä, Kaisa Harju , Kalle Kananoja
Muut työryhmän jäsenet: Markku Hokkanen

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Artist Felicity Holland 28.320 €Revisiting: Traumatic Memory on a Small Scale

Academic research and artistic work, or work based on them

The title of the research is Revisiting: Traumatic Memory on a Small Scale. Its starting point is the verbalisation of personal traumatic experiences, and the struggle to articulate an event to somebody who wasn’t there. Clearly, any attempt to convey the details of a missed encounter will fall short of the full picture. Rather than pursue futility, the work takes a step backwards and focuses instead on the structure of the communication process between the artist and the audience, making visible its tensions and inherent paradoxes. In so doing it is also a self-aware reflection on the act of making art for public consumption, and on the limitations of the temporary exhibition format and its documentation.

It is contextualised within the contemporary art field by comparison with recent restagings of seminal exhibitions for new audiences, in particular a case study of When Attitudes Become Form at the 2013 Venice Biennale. It is also situated in relation to current discussions on the politics of (non) participation, philosophical questions of what is present and what is represented, and psychoanalytical ideas of the construction of traumatic memories.

This is a bold initiative as it sheds light upon something which is both hard to visualise and inherently difficult to discuss - the struggle to communicate personal experiences. This topic is pertinent to the academic and artistic research fields in terms of the roles of artist and spectator, and addresses questions of participation. On a meta-level it also concerns post-event documentation, extending as far as analysis of recent restagings of seminal 1970s exhibitions for new audiences.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Filosofian maisteri Marko Home 84.960 €Kineettisiä kuvia – Eino Ruutsalon liikevoiman lähteillä 1961–1971

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 4-vuotinen hanke

Tutkimukseni aihealue on uusia ilmaisumuotoja etsivä taide Suomessa 1960-luvulla. Väitöskirjani osallistuu tieteelliseen keskusteluun Suomen nykytaiteen juurista. Lähestyn aihetta kuvataiteilija ja elokuvantekijä Eino Ruutsalon (1921–2001) kautta.

Eino Ruutsalo oli Suomen taidekentällä poikkeuksellisen monipuolinen hahmo, eri taiteenlajien välillä työskentelevän nykytaiteilijan prototyyppi, joka vuosina 1952–1998 teki yli 40 elokuvaa ja yli 2000 muuta teosta (grafiikkaa, maalauksia, kineettistä taidetta jne.). Vuonna 1968 Amos Andersonin taidemuseossa Ruutsalon ”Valo ja liike”-näyttelyn yhteydessä järjestetty poikkitaiteellinen ”Sähkö-shokki-ilta” lukeutuu suomalaisen avantgarden huippuhetkiin. Ruutsalon 1960-luvun työt kestävät hyvin myös kansainvälisen vertailun, ja hänen kokeellisia elokuviaan esitetään yhä edelleen ulkomaisissa taidemuseoissa ja gallerioissa.

Tutkimuksessani pyrin selvittämään, mikä oli Eino Ruutsalon rooli taiteen uusien ilmaisumuotojen saapumisessa Suomeen 1960-luvulla. Tähän haen vastausta pohtimalla, miten Ruutsalo päätyi kokeellisen taiteen pariin, minkälaisen vastaanoton Ruutsalon 1960-luvun kokeilut saivat, ja missä määrin Ruutsalo oli nykytaiteen konventioiden edelläkävijä Suomessa. Kontekstin rekonstruoimiseksi tarkastelen myös laajemmin Suomen 1960-luvun taidekentän tilannetta ja problematiikkaa. Tutkimukseni tavoitteena on tuoda uutta tietoa paitsi Eino Ruutsalosta myös Suomen nykytaiteen juurista.

Eino Ruutsalo (1921–2001) oli 1960-luvulla Suomen taidekentän keskeisiä kokeilijoita, joka toteutti teoksiaan eri välinein yhteistyössä muusikoiden, runoilijoiden ja tanssijoiden kanssa. Ruutsalo oli kotimaisen kokeellisen elokuvan pioneeri, joka aukoi uusia uria myös mm. lettristisen ja kineettisen taiteen saralla. Toistaiseksi Ruutsalosta ei kuitenkaan ole tehty lainkaan tutkimusta. On siis korkea aika ryhtyä kartoittamaan tämän edelläkävijän vaiheita.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Filosofian tohtori Julian Honkasalo 66.900 €Unfit for Citizenship: Eugenics and the Pathologization of Gender Nonconformity

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 2-vuotinen hanke

Tämä sukupuolentutkimuksen alaan kuuluva postdoc -tutkimushanke tarkastelee sukupuolen moninaisuuden patologisointia ja siihen liittyvää Pohjoismaista sterilisaatiolainsäädäntöä. Tutkimus uudistaa ja syventää 1800–1900-luvun rotuhygieniaa ja eugeniikkaa käsittelevää aiempaa tutkimusta Foucault’n genealogian ja biovallan näkökulmasta. Hanke vastaa seuraaviin kysymyksiin: 1) Miten sukupuolen moninaisuudesta tuli Pohjoismaisten valtioiden harjoittaman sterilisaatiopolitiikan kohde? 2) Mitä moraaliset, psykiatriset, kriminologiset ja poliittiset sukupuolen moninaisuutta hallinnoivat ja sääntelevät valtakäytännöt paljastavat kansalaisuuden ihanteista? Tutkimus osoittaa, että nykyisten sterilisaatiolakidiskurssien historialliset ja poliittiset juuret voidaan paikantaa Pohjoismaiseen rotuhygienialiikkeeseen, joka sai vaikutteita 1800–1900-luvun vaihteen Yhdysvalloista ja Saksasta. Toinen merkittävä taustatekijä oli Kylmän sodan aikainen amerikkalainen seksologia ja lastenpsykiatria joka määritteli sukupuolen moninaisuuden psykiatrisena ongelmana. Tutkimus hyödyntää sairaala- ja vankila-arkistoja ja suoritetaan Yhdysvalloissa, Suomessa ja Ruotsissa.

Tutkimushanke on rohkea avaus, sillä se liittää sukupuolen moninaisuuden patologisoinnin ja Pohjoismaisen translainsäädännön historian eugeniikan perinteeseen. Tutkimus tuottaa uutta tietoa usealla eri tieteenalalla aiemmin tutkimattomasta aiheesta. Lisäksi hankkeen tarjoama uusi avaus eugeniikan jäljistä Pohjoismaisissa nyky-yhteiskunnissa on eettisesti ja poliittisesti ajankohtaista geeniteknologian nopean kehittymisen takia.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

M.A. Sami Honkasalo 62.000 €Horpan kielen kielioppi (Grammar of the Horpa Language)

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 2-vuotinen hanke

Väitöskirjassani kuvaan horpan kielen geshizha-variantin kieliopillisen rakenteen hyödyntäen vallitsevia kenttäkielitieteen ja kielenkuvauksen menetelmiä. Horpa on sinotiibetiläiseen kielikuntaan kuuluva vähemmistökieli, jota puhutaan Kiinan Sichuanin maakunnan länsiosissa. Horpan kielellä ei toistaiseksi ole kirjallista muotoa ja se on rakenteeltaan erittäin arkaainen, mistä johtuen sen oletetaan näyttelevän keskeistä roolia koko sinotiibetiläisen kielikunnan historian tutkimuksessa. Rakenteellisesti työ jakautuu kahteen vaiheeseen: aineiston kerääminen ja sen analysointi. Kerään kielenkuvauksessa käytetyn aineiston pääasiallisesti Kiinan Sichuanin maakunnassa asuvien horpien keskuudesta. Aineisto analysoidaan Helsingin yliopistossa hyödyntäen sukulaiskielistä aiemmin laadittuja julkaisuja sekä kielitypologian tarjoamaa apua. Koska horpa on sekä äänne- että muoto-opillisesti erittäin kompleksinen kieli, painotan erityisesti näitä kahta kielitieteen tutkimusalaa projektissani. Työn päätyttyä valmis väitöskirja julkaistaan monografiana nimellä "A Grammar of the Geshizha Horpa Language".

Horpan kielen odotetaan muuttavan vallitsevaa käsitystämme koko sinotiibetiläisestä kielikunnasta ja sen historiasta kielen kuvauksen valmistuessa. Horpaa tutkiessa tarvitaankin rohkeutta kyseenalaistaa valtavirran näkemyksiä uuden tiedon valossa. Tämän lisäksi rohkeus kenttätyössä konkretisoituu fyysisenä siirtymisenä kieliyhteisöön, jonka parissa eläminen vaikuttaa pysyvästi myös tutkijaan itseensä ja hänen omaan maailmankatsomukseensa.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

VTM Säde Hormio 16.500 €Overdetermination, responsibility and attributability: what climate change can teach us about individual and collective responsibility

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

Tutkin väitöskirjassani moraalista vastuuta tilanteissa, joissa yksilön teoilla ei ole kausaalista merkitystä lopputuloksen kannalta. Ajankohtainen esimerkki tästä on ilmastonmuutos: yksilön valinnoilla on niin häviävän pieni vaikutus kokonaisuuteen, että hänen tekonsa voidaan katsoa ilmastonmuutoksen suhteen merkityksettömiksi. Kuitenkin ihmiskunnan teot ja tekemättä jättämiset vaikuttavat siihen, kuinka korkeaksi maapallon keskilämpötila nousee. Tutkimukseni kohteena ovat kollektiivisen vastuun ja yksilön vastuun rajapinnat: jos olemme kollektiivisesti vastuussa antropogeenisesta ilmastonmuutoksesta, miten moraalinen vastuu voidaan perustella ja millaista se on? Perusväittämäni on, että ilmastonmuutoksen suhteen velvollisuutemme pohjautuvat pääosin osallisuusvastuuseen joka tulee yksilöille kollektiivien kautta. Väitän lisäksi että vastuun määrä riippuu ennen kaikkea sosiaalisesta kontekstista. Väitöskirjani jäsentää vastuussa pitämisen käytäntöjä ja selkeyttää osallisuusvastuun käsitettä. Sen päämääränä on hahmotella teoria kollektiivisesta vastuusta joka sopii yhteen yksilövastuun kanssa. Tutkimukseni lopputulos tulee olemaan englanninkielinen monografia, jonka lukujen pohjalta julkaisen neljä vertaisarvioitua artikkelia.

Kollektiivista normatiivista vastuuta tutkitaan ilmastokontekstissa verrattain vähän. Puolustan hybriditeoriaa joka hylkää sekä tiukasti yksilökeskeisen että kollektiivisen vastuun mallit, ja siten ui vastavirtaan vastuukeskusteluissa. Hyväksyn että kollektiivit ovat aitoja toimijoita, mutta kiellän että moraalinen vastuu voisi langeta muille kuin yksilöille. Aiheeni vaatii eri yhteiskuntatieteiden lähteiden tulkitsemista ja normatiivisen filosofian soveltamista.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Dosentti Karina Horsti ja työryhmä120.000 €Lampedusan tragedian muisto: radikaali osallistuminen dokumenttielokuvan menetelmänä

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ | 2-vuotinen hanke

Euroopan ”pakolaiskriisi” ja sen inhimilliset seuraukset, kuten massakuolemat Välimerellä, muuttavat eurooppalaisia yhteiskuntia. Elokuvahankkeessa tarkastelemme kansallisen ja diasporisen muistin muotoutumista yhden siirtolaisveneen haaksirikon muistelemisen kautta. Kun tarkastelemme muistin moninaisuutta yhden tragedian ympärillä, pääsemme lähelle useimmiten mediakuvastossa etäiseksi jäävää ihmisyyttä. Hankkeessa toteutetaan viisi mobiililaitteisiin soveltuvaa elokuvaa yhdessä haaksirikosta selvinneiden tai siinä perheenjäseniä menettäneiden ihmisten kanssa. Osallistavan elokuvanteon menetelmän kehittäminen ja sen tutkiminen ovat hankkeessa keskeisiä. Projektissa tieteellinen ja taiteellinen toiminta lomittuvat kahdella tavalla. Ensinnäkin, dokumenttielokuva pohjautuu käynnissä olevaan siirtolaiskuolemia käsittelevään kulttuurintutkimuksen alan tutkimukseen. Tutkimuksen aikana on ilmennyt tarve käsitellä siirtolaiskuolemien muistoa niin, että aihe tavoittaa laajemman yleisön, erityisesti pakolaisyhteisöt. Toiseksi, taiteellinen elokuvateon prosessi, jossa ammattidokumentaristi etsii työtapoja ohjata ja käsikirjoittaa yhdessä pakolaisten kanssa, tarjoaa kulttuuripolitiikan alan tutkimukseen ainutlaatuista aineistoa kulttuurin demokratisoinnista ja osallistavien menetelmien kehittämisestä. Hankkeessa kehitetään ”radikaalin osallistumisen” menetelmää, jossa ajatellaan ja todistetaan Euroopan rajalla tapahtuvaa kuolemaa ja pelastumista sen kokeneiden kanssa.

Hankkeessa kehitetään ”radikaalin osallistumisen” menetelmää, jossa todistetaan tieteen ja taiteen keinoin Euroopan rajalla tapahtuvaa siirtolaiskuolemaa sen kohdanneiden kanssa. Mobiililaitteille soveltuvien elokuvien estetiikka ja jakelumenetelmät lähtevät oletuksesta, että elokuvat tavoittavat ensisijaisesti pakolaisyhteisöt. Elokuvat tarkastelevat muistin moninaisuutta yhden tragedian ympärillä niin, että katsoja pääsee lähemmäksi mediakuvastossa usein etäiseksi jäävää ihmisyyttä.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Adal Neguse, Anna Blom , Ilaria Tucci

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Kauppatieteiden maisteri Eeva Houtbeckers 105.000 €Yhteiskunnallinen yrittäjyys kohtuutaloudessa: Etnografinen osallistava tutkimus itsensä työllistämisestä ekologisemman ja sosiaalisesti oikeudenmukaisemman maailman puolesta

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 3-vuotinen hanke

On esitetty, että luonnonvarojen liikakäyttö, kasvavat ympäristöongelmat ja sosiaalinen epäoikeudenmukaisuus johtavat pahimmillaan hallitsemattomaan sivilisaatioiden romahdukseen. Usein tätä epämukavaa ajatusta pidetään liioitteluna, jolloin hallitun muutoksen edistämisen sijaan jatketaan elämää ja taloudellista voitontavoittelua aivan kuin ongelmia ei olisi.
Analyysit jo käynnissä olevasta sivilisaatioiden muutoksista ovat tämän tutkimuksen lähtökohtia. Tutkimus keskittyy Suomeen, jossa muutokseen olisi varaa, kun globaalisti köyhimmillä alueilla resurssiniukat ja jopa apokalyptiset elämäntavat ovat valitettavan yleisiä. Pelottelun sijaan tutkimus tuo esille jo olemassa olevia kasvutalouden jälkeisiä, kohtuutalouden käytänteitä.
Työ on länsimaissa yhä keskeisempi elämän osa-alue, ja sen vihertyminen on iso trendi kulutuksen vihertymisen lisäksi. Rajaan työn tarkastelun itsensä työllistäjiin (mikroyrittäjiin), jotka pyrkivät saamaan toimeentulon ammattitaidollaan. Keskityn arjen paradoksien tutkimukseen, kun tietynlainen työskentely on moraalinen valinta, mutta vallitsevat työnteon tavat eivät aina tue tätä.
Seuraan etnografisesti itsensä työllistäjiä, joille sosiaalisesti ja ekologisesti kestävä ja oikeidenmukainen maailma on ideologisesti niin merkittävää, että he eivät halua työskennellä muilla tavoin. Tutkimuksessa hyödynnetään videointia, osallistavan tutkimuksen menetelmiä, institutionaalista etnografiaa ja feminististä taloustiedettä.

Videointia hyödyntävä etnografinen osallistava tutkimukseni tekee näkyväksi itsensä työllistämisen käytänteitä kohtuutaloudessa. Ne leimataan usein utopistisiksi, vaikka osa jo pyrkii arkityössään ottamaan huomioon niukkenevat luonnonvarat, lisääntyvät ympäristöongelmat, ja eläinten ja ihmisten huonon kohtelun. Tutkimus on monitieteinen ammentaen kohtuutalouden (degrowth), työn tutkimuksesta ja yhteiskuntatieteellisestä ympäristötutkimuksesta.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FT, dosentti, biologi Ari-Pekka Huhta 21.000 €Suomen perinnebiotoopit – opas niittyjen ja niittymäisten kasvupaikkojen tunnistamiseen

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

Perinnebiotoopit ovat karjatalouden muovaamia ja laajentamia tyypillisesti ruoho- ja heinävaltaisia niittykasvillisuusyhteisöjä. Suomalaisia perinnekasvillisuustyyppejä arvioidaan olevan 30-40. Pitkään jatkuneen niitto- ja laidunkäytön seurauksena kullekin perinnebiotoopille kehittyi omaleimainen ja monimuotoinen lajistonsa. Niittytalouden alamäki alkoi 1800-luvun lopulla. Huonotuottoiset kuivat ja kiviset kedot sekä vaikeasti saavutettavat tulva- ja kaukoniityt jätettiin kasvamaan umpeen. Tuottavimmat ja asutuksen lähellä sijainneet niityt muutettiin viljellyiksi pelloiksi. Vuonna 2001 tehdyn valtakunnallisen perinnemaisemakartoituksen mukaan maamme perinnebiotooppien tila huononee edelleen nopeasti. Suomen vajaasta 400 luontotyypistä vakavimmin uhattuja on 52, ja niistä yli puolet on perinnebiotooppeja. Kiinnostus katoavia perinnebiotooppejamme vasta pari vuosikymmentä sitten, jolloin aloitettiin muutamia perinnemaisemien kunnostamiseen ja hoitoon tähtääviä hankkeita. Palauttamishankkeet eivät kuitenkaan ole tähän päivään mennessä merkittävästi lisänneet perinnebiotooppien määrää, vaikka niillä paikallisesti saattaakin olla merkitystä. Perinnebiotooppien väheneminen ja etenkin niiden laadun heikkeneminen jatkuu edelleen. Suomen alkuperäisistä luontotyypeistä on olemassa päteviä tunnistamisoppaita. Perinnebiotooppien osalta kattava opas puuttuu. Käsillä olevan tietokirjaprojektini tarkoituksena on saada aikaan maasto-opas niittyjen tunnistamiseen ja luokitteluun.

Hankkeen tuloksena on yleistajuisesti kirjoitettu perinnebiotooppien tunnistamisopas. Teos on omiaan lisäämään tietämystä ja mielenkiintoa uhanalaistuvia luontotyyppejä kohtaan. Samalla opas tuo arvokkaan avun kentällä toimiville luontotyyppikartoittajille ja toimii oppaana biologian alaa opiskeleville yliopisto- ja korkeakouluopiskelijoille sekä laajemmillekin luonnosta kiinnostuneille lukijapiireille.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Valtiotieteiden maisteri Hannele Huhtala ja työryhmä10.800 €Suomen itsenäisyyden rahaston merkitys maan poliittisessa ohjauksessa

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

Sitraa kuuluu kansalaisille, mutta mitä kansa siitä tietää? Raportti Sitrasta eli Suomen itsenäisyyden juhlarahastosta etsii päätöksentekijöitä ja poliittisia voimavirtoja tämän ajatushautomon takaa. Kun Sitran konsultit tekevät ehdotuksia siitä, millainen hallitusohjelman pitäisi olla, olisi syytä tuoda tarkempaan tarkasteluun, ketkä Sitran poliittisia linjauksia tekevät ja mitä poliittisia virtauksia laitoksessa on voimissaan.

Sitra kutsuu itseään think tankiksi, ajatushautomoksi. Paikoin kasvottomien ajatushautomoiden rooli on nyky-Suomen päätöksenteossa kasvanut. Sitra käyttää raportteihinsa konsulttityötä paljon. Poliittisten linjausten liukuminen ajatushautomoiden konsulttien käsiin on demokratian kannalta huolestuttava piirre. Vaikka Sitra olisikin parlamentaarisessa ohjauksessa, sen ulkoa ostamat raportit eivät ole.

Tuotettava raportti tai artikkelikokoelma syväluotaa Sitran poliittis-ideologisia suuntauksia, sen yliasiamiehenä vuodesta 2008 toimineen KTT Mikko Kososen lausuntoja sekä muita Sitran kannanottoja.

Elämme maassa, jossa ajatushautomo osittain muotoilee Suomen hallitusohjelmaa. Mikä Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra on ja millaista taloudellista ja poliittista valtaa tässä ajatushautomossa käytetään? Mikä ideologia ohjaa Sitraa ja sen painotuksia? Demokratia tarvitsee avoimuutta ja läpinäkyvyyttä myös paljon vaikuttavista tutkimuslaitoksista, jotka pyrkivät naamioimaan toimintansa viestinnälliseen hölynpölyyn.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Hannele Huhtala, Janne Hukka

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Filosofian maisteri Miia Huttunen 99.120 €Suitable for Western Audiences: Cultural Diplomacy in UNESCO's Film Project Orient in 1957–1959

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 4-vuotinen hanke

Väitöskirjassani tarkastelen kuinka elokuvaa voidaan hyödyntää kulttuuridiplomatian keinona idäksi ja länneksi kutsuttujen sosiokulttuurisesti rakentuvien käsitteellisten vastakohtien välillä. Palaan aikaan, jolloin nykypäivän tavoin poliittiset vastakkainasettelut idän ja lännen välillä näyttäytyivät maailmanpolitiikan keskiössä ja yksinkertaistettuja kulttuurisia mielikuvia kansallisista identiteeteistä homogeenisina ja staattisina kokonaisuuksina käytettiin jännitteiden kasvattamiseen. Tarkastelen kuinka tähän haasteeseen vastaamiseksi UNESCOn idän ja lännen välillä toteuttama kulttuuridiplomaattinen toiminta käynnistettiin 1950-luvulla, kuinka asia silloin argumentoitiin ja millaisia käsitteellisiä ongelmia jouduttiin ratkaisemaan. Peilaan tuonaikaisia käsityksiä kulttuurienvälisen ymmärryksen merkityksestä rauhan ylläpitämisessä nykypäivään. Lähestyn aihetta elokuvan kautta tarkastellen UNESCOn yhteistyössä British Film Instituten kanssa vuonna 1959 julkaisemaa elokuvakatalogia Orient. A Survey of Films Produced in Countries of Arab and Asian Culture, jonka tavoitteena oli tutustuttaa länsimaiset yleisöt itämaisiin kulttuureihin elokuvan keinoin. UNESCOn arkistomateriaaleista pääosin koostuva aineistoni analysoidaan käsitetutkimuksen avulla. Tutkin kuinka itä ja länsi sekä kansallisen identiteetin sijoittuminen näihin kategorioihin esitetään aineistoni elokuvissa suhteuttaen tätä UNESCOn sisäisissä dokumenteissa samanaikaisesti käytyihin debatteihin.

Vuonna 2016 on selvästi nähtävissä, kuinka poliittiset vastakkainasettelut idän ja lännen välillä ovat kylmän sodan tapaan nousemassa maailmanpolitiikan keskiöön. Kylmän sodan aikana kulttuuridiplomatia toimi yhtenä tärkeimmistä keinoista sen aikaisten jännitteiden lieventämiseen siten, että uutta suursotaa maailmassa ei syttynyt. Nykytilanteessa onkin syytä palata ottamaan oppia siitä kuinka kulttuuridiplomatiaa tuona aikakautena hoidettiin ja kuinka asia silloin argumentoitiin.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FM Marika Hyttinen 31.000 €Oulun Pikisaaren pikiruukki – historiallisen arkeologian tutkimus esiteollisen pikiruukkiyhteisön arjesta ja maailmankuvasta n. 1650–1850

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

Tutkimus käsittelee Oulun Pikisaaren esiteollisen pikiruukkiyhteisön arkea ja maailmankuvaa modernisoituvassa ja teollistuvassa maailmassa. Tutkin aihetta pikiruukkialueen ainoalaatuisen ja ensimmäistä kertaa jatkotutkimuksen alla olevan arkeologisen lähdeaineiston kautta muistin eri aspekteista. Keskiössä ovat kysymykset varhaismodernin yhteisön arjesta, tuotannosta sekä yhteisön maailmankuvan murroksesta perinteisestä, luontosidonnaisesta ja erilaisiin uskomuksiin nojaavasta käsityksestä kohti luonnontieteellistä, rationaalista ja modernia maailmankuvaa.
Aiempi, määrältään vähäinen pikiruukkeja koskenut tutkimus on käsitellyt laitoksia kapeasti tuotannollisesta näkökulmasta unohtaen ruukkiyhteisön, joten tutkimukseni tärkein merkitys on arkeologisen lähdeaineiston kautta tuotetussa uudessa tiedossa pikiruukeista yhteisöineen. Koska esiteollisen ja teollisen ajan arkeologiset kohteet ovat Suomessa tutkimuksellisesti marginaalissa, tutkimukseni painottaa 1700- ja 1800-lukujen (teollisuus)arkeologisten kohteiden tutkimuksellista merkittävyyttä historiallisen arkeologian kentässä. Popularisoidut tutkimustulokset pikiruukeista yhteisöineen valottavat suurelle yleisölle paikallista sekä kansallista historiaa auttaen ymmärtämään kaupunkien ja yhteiskunnan kehitystä varhaismodernilta ajalta nykyaikaan. Kansainvälisesti painottuvat uudet tutkimustulokset modernisaatioprosessin etenemisestä pohjoisen Euroopan reuna-alueella varhaismodernina aikana.

Historiallisiin lähdeaineistoihin perustunut aiempi pikiruukkitutkimus on ollut marginaalista ja käsitellyt laitoksia kapeasti tuotannollisesta näkökulmasta. Tutkimuksessani otan rohkeasti täysin uuden näkökulman pikiruukkeihin tutkiessani pikiruukkiyhteisöä ja heidän arkeaan. Tutkimukseni on ollut myös avaus runsaaseen ja analysoimattomaan Oulun Pikisaaren pikiruukin arkeologiseen aineistoon, jonka kautta tuotan täysin uudenlaisen näkemyksen pikiruukeista yhteisöineen.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FT Kirsi-Maria Hytönen 129.000 €Vanhemmuus sijaishuollossa kasvaneiden elämänkerronnassa, 1950–1990

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 3-vuotinen hanke

Vanhemmuuden merkitysten tutkimus on ihmisten arkielämän tutkimusta. Se vaikuttaa suoraan sosiaalityön käytännön arkeen tuottamalla tietoa sijaishuollossa vietetyn lapsuuden pitkäkestoisista vaikutuksista sekä sosiaalisten ongelmien ylisukupolvisuudesta. Etnologian alaan kuuluva tutkimushankkeeni tuottaa uutta tietoa sijaishuollossa vietetyn lapsuuden pitkäkestoisista vaikutuksista. Tavoitteena on vähentää sijaishuollon asiakkuuden stigmatisoivuutta ja koota sijaishuoltoon liittyviä hyviä kokemuksia tutkimusaineistoksi.

Tutkimus seuraa Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) kaltoinkohtelua suomalaisessa lastensuojelussa 1937–83 kartoittanutta selvitystä (2016). Selvitys perustui laajaan haastatteluaineistoon ja paljasti sijaishuollon historiaan piiloutuneen paljon lapsiin kohdistunutta kaltoinkohtelua. Loppuraportti kykeni kuitenkin vain raapaisemaan laajan aineiston pintaa. Tutkimushankkeeni syventyy sijaishuollon pitkäkestoisiin vaikutuksiin paneutumalla vanhemmuuden merkityksiin. Tutkimukseni on lähtökohdiltaan myös kriittinen em. selvitystä kohtaan. STM:n hankkeen tavoite oli selvittää kaltoinkohtelua, eivätkä aineistossa juurikaan pääse esiin hyvät lapsuusmuistot sijaishuollosta. Lähtökohtani on, että kollektiivisessa muistissa lastenkodit, koulukodit ja sijoitusperheet ovat turvattomia paikkoja, joista lapsi tulee pelastaa. Kuitenkin monella lapsella on sijaishuollon kautta ollut onnellinen ja turvallinen lapsuus. Siksi hankkeessani kerätään myös uutta aineistoa.

Tutkimus tuottaa tietoa sijaishuollossa vietetyn lapsuuden pitkäaikaisista vaikutuksista. Se haastaa vallitsevan diskurssin sijaishuollon negatiivisuudesta, ja tuo esiin kokemuksia hyvästä hoidosta ja onnellisuudesta. Tutkimus on aineistoltaan laaja ja rohkea, mutta toteuttamiskelpoinen, koska monien alojen kentälle sijoittuvan tutkimuksen tukiverkosto on vahva. Vanhemmuuden kokemuksilla on merkitystä sekä sosiaalityön arjessa että sijaishuollon tutkimuksessa.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Filosofian tohtori Teemu Häkkinen ja työryhmä200.000 €Maanpuolustustahto politiikan välineenä Suomessa, Ruotsissa ja Itävallassa. Vertaileva tarkastelu, 1939–2017

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 2-vuotinen hanke

Maanpuolustustahtoa on totuttu pitämään suomalaisessa yhteiskunnassa pyhänä lehmänä ja osana sotilaallista maanpuolustusta. Käsitettä käytetään erityisesti erilaissa julkisissa puheenvuoroissa mutta myös Suomen lainsäädännössä. Suomalaisten maanpuolustustahtoa mitataan säännöllisillä kyselytutkimuksilla ja mittauksien tuloksia raportoidaan mediassa. Aihetta on tutkittu tieteellisellä otteella ennen kaikkea puolustusvoimien piirissä, mutta aiheen poliittisuuteen ei ole vielä pureuduttu missään vaiheessa, vaikka pohjimmiltaan kyse on niin resurssien jaosta kuin tietyn poliittisen ideologian oikeuttamisesta. Hankkeemme idea on analysoida erityisesti Suomen poliittisia debatteja pitkällä aikajänteellä (1939–2017) ja analysoida maanpuolustustahdosta tehtyjä tulkintoja. Suomen ohella tarkastelemme vastaavia debatteja Itävallassa ja Ruotsissa, jotka molemmat ovat sotilaallisesti liittoutumattomina pieninä valtioina keskeisiä vertailukohteita Suomelle niin turvallisuuspoliittisesti kuin monella muulla saralla.

Tavoitteena on problematisoida maanpuolustustahtoa ennen kaikkea legitimoinnin politiikkaan liittyvänä poliittisena käsitteenä kansallisella ja kansainvälisesti vertailevalla tutkimuksellisella otteella. Hankkeen näkökulmassa painottuu historiaa ja politiikan tutkimusta yhdistelevä poikkitieteellinen lähestymistapa, jolla pyritään etsimään luomaan historiallinen tulkinta aikalaisten kokemasta poliittisesta ilmiöstä.

Hankkeessa tartutaan yhteen suomalaisen yhteiskunnan ”pyhään lehmään” eli maanpuolustustahtoon ja lähdetään selvittämään asiaa politiikan kannalta. Onko maanpuolustustahto puolustuksen selkäranka vai poliittinen keksintö? Aihe on yhä ajankohtaisempi, kun Euroopan turvallisuuspoliittinen ilmapiiri on jännittynyt ja erityisesti Ruotsissa suunnitellaan asevelvollisuuden palauttamista. Nyt on aika tutkia asiaa laajalla otteella.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Jouni Tilli, Miina Kaarkoski, Teemu Häkkinen

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Professori Maunu Häyrynen ja työryhmä (Kokkeli)135.500 €KOKKELI – Kokemäenjokilaakson maaseudun kulttuuriympäristön yhteisöllinen suojelu ja taiteellinen kehittäminen

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ | 3-vuotinen hanke

Kokkeli-hankkeessa tuotetaan Kokemäenjokilaakson maaseutualueilla osallistuva kulttuurikartoitus ja yhteiskehittämiseen perustuva taidereitti. Tavoitteena on tuoda yhteen asiantuntijoiden ja alueen asukkaiden kulttuuriympäristöarvot osallistamisen ja taiteen avulla.

Hankkeen tarve perustuu kulttuuriympäristösuojelun murrokseen, jossa suojeluresurssit heikkenevät ja suojelunormistoa puretaan. Jotta arvokkaaksi koettuja ympäristöjä pystyttäisiin suojelemaan, son löydettävä uusia verkostoihin, kumppanuuksiin ja vapaaehtoisuuteen perustuvia keinoja. Toisin kuin nyt, suojeluarvoista, rajauksista ja keinoista pitää kyetä sopimaan monenkeskisesti.

Menetelminä käytetään kaupunkikehittämisessä käytettyä kulttuurikartoitusta ja amerikkalaiseen Art of the Rural –malliin perustuvaa maaseututaiteilijan konseptia. Tuloksia ovat alueen kulttuuristen resurssien tunnistus kulttuurikartoituksella, yhteiskehittämiseen perustuva taidereitti, uusi yhteisöllinen suojelun toimintamalli, uudet kontaktiverkostot ja kumppanuudet, työtilaisuuksien luominen taiteilijoille sekä loppujulkaisu.

Kohdealue muodostuu Kokemäenjokilaakson maaseudusta. Alueen maisemaan liittyy paljon kulttuuri- ja luonnonarvoja. Alueeseen kohdistuu myös kasvavia muutospaineita eikä arvoista ja suojelutavoista ole yksimielisyyttä.

- Hankkeessa tavoitellaan osallistuvaa näkökulmaa kulttuuriympäristön suojeluun. Aiemmat kokeilut ovat meillä rajoittuneet yksittäisiin monumentteihin tai pieniin alueisiin.
- Hankkeessa yhdistellään tutkimuksellista ja taiteellista näkökulmaa ensimmäistä kertaa suojelukontekstissa, mikä avaa taiteelle uuden yhteiskunnallisen käytön.
- Hankkeessa sovelletaan maaseutuun kaupunkikehittämisessä käytettyä kulttuurisuunnittelumenetelmää ja Art of the Rural -taiteellisen yhteiskehittämisen mallia.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Marjo Heino, Vuokko Kemppi-Vienola

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

VTT, dosentti Riitta Högbacka 174.500 €Globalisaatiota jäljittämässä: kansainvälinen hiuskauppa ja materian, rahan ja mielikuvien kierto

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 4-vuotinen hanke

Tutkimuksessa pureudutaan globalisaatioon ja globaaleihin suhteisiin jäljittämällä yhden ”tuotteen”, hiusten, kiertoa ja ”elämäkertaa”. Mistä hiukset ovat peräisin, kuka niitä muokkaa ja minne ne päätyvät? Tutkimuksessa yhdistetään sosiologista globalisaation ja tuotantoketjujen tutkimusta sekä antropologista keskustelua tuotteen ja lahjan kierron eroista. Voidaanko globaalissa hiuskaupassa hiuksista tehdä ”tekijästään” irrotettu tavara ja miten, vai säilyykö niissä jälkiä alkuperäisestä omistajasta ja niistä sosiaalisista suhteista, joissa hiuksista tuli kauppatavaraa? Miten ”hiustavara” muuttuu kulkiessaan erilaisissa sosiaalisissa konteksteissa? Globaalille hiusbisnekselle on ominaista, että suuria hiusten ostajia ovat Pohjois-Amerikan ja Euroopan lisäksi Etelä-Afrikka ja etenkin uusi musta keskiluokka. Miten hiusbisneksessä mielikuvat ”hyvistä” hiuksista kiertävät ja miten niihin vaikuttavat rotu, sukupuoli ja luokka? Suurin myyjä ja hiusten muokkaaja on Kiina, joka ostaa hiuksia elelleenmuokattavaksi etupäässä Intiasta, jossa naiset luovuttavat hiuksiaan temppeleissä. Aineistoja hankitaan siksi monesta maasta. Hiustenpidennyksiä hankkivia naisia haastatellaan Suomessa ja Etelä-Afrikassa. Hiusten myynnillä eläviä pienhankkijoita haastatellaan Etelä-Afrikassa. Intialaisia hiusten luovuttajia haastatellaan (apuna intialaiset kollegat). Tutkimukseen sisältyy myös kiinalaisen hiustenkäsittelylaitoksen johdon ja työntekijöiden haastatteleminen (apuna kiinalaiset kollegat).

Yhden materian globaalin kierron jäljittäminen eri mantereilla on työlästä ja vaatii rohkeutta. Myös eri tieteenalojen (tässä sosiologisten ja antropologisten keskustelujen) aito hyödyntäminen samassa tutkimuksessa yhden tutkijan toimesta vaatii rohkeutta.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Kasvatustieteen maisteri Tiina Ikonen 14.160 €Historiallisen Puhdistus-romaanin tarinan ja henkilöhahmojen rakentaminen, ilmentäminen ja tulkinta puvustuksen avulla

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

Viime vuosina suomalaiset ovat tutustuneet Viron lähihistoriaan faktan ja fiktion kautta. Virolaisten pukeutumishistoria on kuitenkin jäänyt huomiotta, vaikka neuvostoaikana kaunis ja länsimaisuuteen pyrkivä pukeutuminen ja itse tehdyt vaatteet olivat virolaisille passiivisen vastarinnan ja kansallisen identiteetin ilmaisun muoto. Tuntematon pukeutumishistoria on ilmeisesti syy myös sille, että Sofi Oksasen Viron lähihistoriaa kuvaavan Puhdistus-romaanin runsas ja roolihenkilöihin ja tarinaan kietoutuva pukeutumiskuvaus on jäänyt vähälle huomiolle romaanista käydyssä keskustelussa. Tutkimus selvittää romaanin kolmen suomalaissovituksen (näytelmä, ooppera, elokuva) ja niiden puvustusten analyysin avulla sitä,
1) minkälainen rooli romaanin pukeutumiskuvauksella sekä erilaisella pukeutumiseen ja pukeutumishistoriaan liittyvillä tiedoilla ja näkemyksillä oli sovitusten rakentamisessa ja pukusuunnittelussa,
2) minkälaista Puhdistus-tarinaa ja kuvaa Virosta ja virolaisista yleisöille kerrottiin puvustusten avulla ja
3) miten yleisöt omine Puhdistukseen ja Viron historiaan liittyvine tietoineen ja näkemyksineen vastaanottivat ja tulkitsivat nämä näkemykset.
Tutkimus tuottaa aivan uudenlaista tietoa historiallisen puvustuksen yhteyksistä historiaan sekä puvustuksen suunnittelusta, käytöstä ja erityisesti vastaanotosta.
Tutkimuksen laaja aineisto koostuu muun muassa kymmenistä tekijähaastatteluista, erilaisista kuva-aineistoista ja laadullisista yleisökyselyistä.

Uudenlainen ja eri tieteenaloja yhdistävä näkökulma historiallisten puvustusten analyysiin: tutkimus tuo esiin sitä, mitä ja miten historialliseen romaaniin perustuvien näyttämö- ja elokuvasovitusten puvustukset kertoivat suomalaisille romaanin tarinasta sekä Viron lähihistoriasta ja virolaisista, joille pukeutuminen ja itse tehdyt vaatteet olivat neuvostoaikana tärkeä passiivisen vastarinnan sekä kansallisen identiteetin ja kulttuurin ilmaisumuoto.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Filosofian tohtori Johanna Isosävi 102.700 €Suomalainen ja ranskalainen kohteliaisuus

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 3-vuotinen hanke | Hankkeen teemat liittyvät Kieliohjelmaan

Kohteliaisuudella on tärkeä rooli ihmisten välisten suhteiden ylläpitämisessä, mutta koska käytännöt eri kielissä vaihtelevat, väärinkäsityksiä voi syntyä kulttuurien välisissä vuorovaikutustilanteissa. Post doc -hankkeeni tavoitteena on parantaa eri kulttuureista tulevien kieltenpuhujien vuorovaikutusta globaalissa maailmassa.

Hankkeessani tarkastelen vähän tutkittua suomalaista ja ranskalaista kohteliaisuutta, sillä aikaisemmissa tutkimuksissa on todettu, että näiden kahden kulttuurin kohteliaisuuskäytännöissä on eroja. Hankkeessani äänen saavat ns. ulkopuoliset, jotka ovat lähtöisin toisesta kulttuurista.

Tutkimushankkeeni laajentaa ymmärrystä ylipäänsä vähän tutkitusta kulttuurien välisestä kohteliaisuudesta vuorovaikutustilanteissa, joiden osallistujat tulevat eri kulttuureista (intercultural politeness), jolloin vuorovaikutus ei ole pelkästään puhujien omien kielen ja kulttuurien normien soveltamista. Tähän asti suurin osa eri kulttuureita koskevista kohteliaisuustutkimuksista on ollut luonteeltaan kontrastiivisia (cross-cultural/contrastive politeness), joissa aineisto on kerätty erikseen kahdesta eri kulttuurista.

Sovellan kohteliaisuustutkimuksissa toistaiseksi vähän käytettyjä metodeja (esim. fokusryhmät) ja yhdistän menetelmiä (menetelmätriangulaatio). Kehitän kulttuurien välisen kohteliaisuuden teoriaa, joka vielä puuttuu alalta. Yhteiskunnallisesti merkittävät tulokseni lisäävät ymmärrystä eri taustoista tulevien ihmisten välillä.

Tavoitteenani on parantaa eri kulttuureista tulevien kieltenpuhujien vuorovaikutusta globaalissa maailmassa. Kohteliaisuudella on tärkeä rooli ihmisten välisten suhteiden ylläpitämisessä, mutta koska käytännöt eri kielissä vaihtelevat, väärinkäsityksiä voi syntyä kulttuurien välisissä vuorovaikutustilanteissa. Kehitän myös kulttuurien välisen kohteliaisuuden tutkimusmetodeja sekä teoriaa, joka vielä puuttuu alalta. Yhteiskunnallisesti merkittävät tulokset lisäävät ymmärrystä ihmisten välillä.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FM Laura Ivaska 77.880 €Välikielen kautta kääntäminen: Esimerkkinä nykykreikasta vuosina 1952–2004 suomennettu kaunokirjallisuus

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 3-vuotinen hanke

Etenkin vähemmän maailmalla osattujen kielten välillä käännetään usein välikielten kautta. Esimerkiksi Nikos Kazantzakisin romaani “Kerro minulle, Zorbas” on suomennettu ranskannoksesta kreikankielisen alkutekstin sijaan, eli kyseessä on välikielen kautta tehty käännös. Tällaista käännöstapaa paheksutaan kuitenkin käännöstieteessä, koska sen uskotaan aiheuttavan informaatiohukkaa, vaikka tällä tavalla on käännetty kautta aikain. Aiheesta vallitsevat käsitykset pohjautuvat vallitseviin käsityksiin lähtö- ja tulotekstistä, joita oletetaan olevan yksi kutakin. Osoitan tutkimuksessani, että välikielten kautta kääntäminen ja usean lähtötekstin käyttö ovat luultua yleisempää; esimerkiksi Pandelis Prevelakisin “Ikuinen aurinko” on teoksesta ilmenevien tietojen mukaan suomennettu saksasta, mutta kääntäjien kirjeenvaihdoista ilmenee, että suomennokseen vaikuttivat myös teoksen tanskannos ja kreikankielinen alkuteos. Tämän tiedon valossa määrittelen uudelleen käännöstieteen peruskäsitteitä: lähtötekstejä voi olla useampia, ja tuloteksti voi toimia myös lähtötekstinä. Kyse on tekstin transmissiosta, minkä on tekstuaalitieteessä hyväksytty aiheuttavan tiettyjä muutoksia tekstiin tekemättä siitä silti eri teosta. Käännöstieteessä kiistellään siitä, onko käännös sama teos kuin alkuteos, vai oma teoksensa. Aiemmassa tutkimuksessa onkin keskitytty alku- ja lopputulokseen, kun omassa tutkimuksessani keskityn nimenomaan kääntämisen prosessiin, mikä tuo aiheeseen uuden näkökulman.

Välikielen kautta kääntämistä paheksutaan niin käännöstieteilijöiden kuin kääntäjienkin keskuudessa, joten tartun rohkeasti aiheeseen, joka haluttaisiin mieluusti vaieta kuoliaaksi. Pyrin tutkimuksellani muuttamaan vallitsevia käsityksiä ja sitä kautta asenteita. Otan aiheeseen rohkean näkökulman yhdistämällä käännöstieteen ja tekstuaalitieteen teorioita. Ilmiön kieltäminen ei vie sitä pois, mutta parempi tuntemus saattaa auttaa hyödyntämään sitä paremmin niin käännöstyössä kuin -tieteessäkin.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

PhD candidate Martina Jokel 14.160 €Alternative thylakoid electron transport pathways as a regulator of photosynthesis: from solar energy to biofuel

Academic research or work based on it

One of the biggest global challenges of this time is the development of sustainable and renewable biofuels to ensure future energy supply. Biohydrogen, produced by photosynthetic microorganisms, has the potential to become the fuel of the future since it provides energy without CO2 emission.
The green alga Chlamydomonas reinhardtii has the ability to produce hydrogen, as a result from one of the alternative electron pathways that protects photosynthesis against excess electron pressure. Key players of alternative electron pathways include flavodiiron proteins (FDPs), protongradient-regulation 5 (PGR5), PGR5-like protein 1 (PGRL1) and the hydrogenases. We showed that the C. reinhardtii FDPs play an important role creating a faster acclimation to anaerobiosis. Anaerobiosis is needed for efficient hydrogen production as the hydrogenases are sensitiv to oxygen. It is known that the knock-out of PGR5 and PGRL1 results in an increased hydrogen production, due to an impaired cyclic electron transfer amongst other. In order to improve the hydrogen production capacity of C. reinhardtii, the regulation of the FDPs, PGRL1 and its close relationship with PGR5, during fluctuating light that maximally challenges the regulation of alternative electron pathways is studied during my PhD project. Additionally, different methods to induce hydrogen production in C. reinhardtii like nutrient deprivation or periodic changes in light conditions are investigated.

This is a bold initiative because during my Phd project I investigated different ways to efficiently produce biohydrogen in microalgae. I believe biohydrogen will be one of the most important future renewable fuels available as it is converted to energy completely without the creation of carbondioxide. Another advantage is that the production system in microalgae does not collide with resources needed for food production and therefore makes biohydrogen a very sustainable biofuel.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FM, biologi Jari Jokela 29.120 €Kuinka metsän erirakenteisuutta lisäävä hakkuutapa vaikuttaa metsälajiston diversiteettiin?

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

Väitöskirjatyössä selvitetään 1) talousmetsän rakennepiirteiden ja keskeisimpien uhanalaisuutta ilmentävien lajiryhmien suhdetta sekä kyseisten lajiryhmien keskinäistä yhteisvaihtelua. 2) pienaukkodynamiikkaan ja keskimääräisen häiriön hypoteesiin perustuvan talousmetsän rakenteita monipuolistavan hakkuutavan intensiteettitasojen vaikutusta talousmetsän lahopuustosta riippuvaisen kovakuoriaislajiston lajimääriin ja yhteisörakenteeseen. Tutkimustulokset tulevat olemaan sekä tieteellisesti että käytännön sovelluksiltaaan laajasti (boreaalinen havumetsävyöhyke) yleistettäviä.
Kokeelliset käsittelyt (hakkuut) on tehty Metsähallituksen ja Luke:n yhteistyönä, tutkimussuunnittelu ja taustan DISTDYN -hanke em. yhteisöjen ja Itä-Suomen ja Helsingin yliopistojen yhteistyönä.
Näytteenotot tehtiin yhtenä vuonna ennen käsittelyitä ja kahtena vuotena käsittelyiden jälkeen. Näytteet on käsitelty ja osa analyyseitä jo tehty.
Väitöskirjatyö on tällä hetkellä artikkelien/käsikirjoitusten työstövaiheessa, ensimmäinen käsikirjoitus lähetetään julkaistavaksi syksyllä 2016. Hakija vastaa/on vastannut suurimmalta osalta kovakuoriaisaineiston käsittelystä ja on artikkelien ja väitöskirjan vastaava kirjoittaja.

Metsäekologiassa yleisen vanhaan metsään keskittymisen sijasta tutkimuksessa selvitetään talousmetsän (n.95% metsäalasta) ekologiaa. Koejärjestelyssä tutkitaan realistisesti toteutettavien luonnollisia pienaukkohäiriöitä jäljittelevien metsänhoitotapojen sovittamista talousmetsien biodiversiteetin turvaamiseen. Tutkimus on itsenäinen alkuvaiheen osa poikkeuksellisen pitkäjänteistä, metsän kiertoajan kestävää "Metsien luontaiseen häiriödynamiikkaan perustuvat käsittelymallit (DISTDYN)" –hanketta.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

VTM Maija Jokela 90.000 €Nuorten kansalaisuus toiminnassa. Etnografinen tutkimus elämänpoliittisista liikkeistä

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 3-vuotinen hanke

Sosiologian väitöskirjani on osa hanketta Citizens in the Making: Ethnography and Big Data on Youth Engagement, Participation, and Marginalization in 2010s Finland (CIM). Hanke ja tutkimukseni lähtevät liikkeelle käsityksestä kansalaisuudesta toimintana. Ne kysyvät millaista kansalaisuutta nuoret rakentavat 2010-luvulla, jota leimaavat edustuksellisen demokratian kriisi ja osallistumisen polarisoituminen. Mihin suuntaan suomalainen yhteiskunnallinen vaikuttaminen on kehittymässä?

Tutkin väitöskirjassani 2010-luvun epäkonventionaalista kansalaistoimintaa talonvaltauksen ja kaupunkiaktivismin kautta. Tutkimalla liikkeitä sekä niiden saamaa vastaanottoa tarkennan tähän asti jäsentymätöntä kuvaa uudesta elämänpolitiikkaan, projekteihin ja löyhiin verkostoihin perustuvasta yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta ja sen paikasta suomalaisessa poliittisessa kulttuurissa.

Kerään aineistoni pääosin etnografisesti. Tutkimuksen analyyttisenä viitekehyksenä käytän julkisen oikeuttamisen teoriaa (Boltanski & Thévenot 1991), jonka avulla voin erottaa tutkimieni liikkeiden politisaation hetkiä ja sitä millaisiin moraalisiin oikeutuksiin politisaatio ja sen saamat vastaanotot nojaavat.

Tutkimukseni on rohkea avaus, sillä se tarttuu marginaalisiin mutta julkisuudessa hyvin näkyviin ja ajankohtaisiin ilmiöihin sekä avaa perinteistä käsitystä kansalaistoiminnasta. Tutkimus kartoittaa 2010-luvun nuorten vaikuttamista: elämänpolitiikkaan, verkostoihin ja projekteihin perustuvaa liikehdintää ja sen elintilaa suomalaisessa poliittisessa kulttuurissa, jossa "politiikka" määrittyy edelleen edustuksellisen demokratian ja sitä lähellä olevien järjestöjen kautta.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Valtiotieteiden maisteri Maria Jouste 84.960 €Verotus ja kehitysmaat

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 3-vuotinen hanke

Tarkoituksenani on tutkia kehitysmaiden verojärjestelmiä ja niiden vaikutuksia ihmisten käyttäytymiseen. Yhteiskunnallisesti on tärkeää tutkia verotuksen vaikutuksia ihmisten käyttäytymiseen, koska tutkimusten avulla saadaan tietoa siitä miten ihmiset esimerkiksi sopeuttavat työntarjontaansa tai ansioitaan verotuksen mukaan.

Tutkimuksessani tulen keskittymään Afrikan maiden verojärjestelmiin ja erityisesti siihen miten henkilökohtainen tuloverotus vaikuttaa työntarjontaan. Tarkoituksenani on analysoida henkilökohtaisen verotuksen tulojousto palkansaajille ja itsenäisille ammatinharjoittajille hyödyntäen Etelä-Afrikasta saatua laajaa verorekisteriaineistoa. Henkilökohtaisen verotuksen tulojouston estimoinnilla voidaan arvioida kuinka paljon yksilöt vähentävät työntarjontaansa ja palkkatulojaan tiettyjen verokynnysten kohdalla. Henkilökohtaisen verotuksen tulojouston analysointiin käytän bunching-menetelmää, jossa hyödynnetään havaintojen kasautumista tietylle verokynnykselle.

Väitöskirjatutkimukseni toisessa osassa kehitän Afrikan maiden SOUTHMOD-mikrosimulointimalliin dynaamisen työkalun, jonka avulla voidaan mallintaa erilaisten poliittisten päätösten, kuten veromuutosten, vaikutuksia epäviralliseen ja viralliseen sektoriin. Mikrosimulointimalli käyttää hyväksi kotitaloustasoista aineistoa tuloista ja menoista ja sen kehitys pohjautuu EUROMOD-mikrosimulointimalliin, joka on kehitetty Euroopan maille.

Väitöskirjatutkimukseni on ensimmäisiä tutkimuksia, joissa analysoidaan Afrikan maiden verojärjestelmien vaikutuksia yksilöiden käyttäytymiseen. Tutkimukseni tulokset auttavat ymmärtään paremmin miksi kehitysmaiden verojärjestelmät voivat luoda esteitä taloudelliselle kehitykselle. Lisäämällä tietoisuutta on mahdollista auttaa valtioita kehittämään julkisia instituutioitaan siihen suntaan, että järjestelmät eivät esimerkiksi luo suuria kannustinloukkuja ja tehokkuustappiota yhteiskuntaan.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Filosofian tohtori Sirviö Juho 84.000 €Ympäristö kuormituksen vähentäminen: Hiilidioksidin ja jäte-glyserolin kiinnittäminen polysakkarideihin

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 2-vuotinen hanke

Hiilidioksidi on yleisin ihmisen tuottama kasvihuonekaasu ja hiilidioksidipäästöjen vähentäminen on yksi merkittävimmistä tavoitteista kasvihuoneilmiön torjumisessa. Päästöjä on tähän saakka pyritty rajoittamaan korvaamalla hiilidioksidilähteitä uusiutuvista luonnonvaroista saatavilla materiaaleilla ja kemikaaleilla. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on yhdistää uusiutuvien luonnonvarojen käyttö ja hiilidioksidin sitominen materiaaleihin. Hiilidioksidin käyttäminen reagenssina uusiutuvien luonnonvarojen rinnalla vähentäisi hiilidioksidipäästöjä nykyistä enemmän ja tuottaisi näin merkittävämmän hyödyn ympäristölle.
Projektissa tutkitaan luonnonpolymeereihin kuuluvien kitosaanin, tärkkelyksen ja selluloosan muokkaamista orgaanisilla karbonaateilla ja urea-pohjaisilla kemikaaleilla, joita voidaan valmistaa hiilidioksidista. Tutkimuksessa selvitetään myös jäte-glyserolin liittämistä luonnonpolymeereihin orgaanisten karbonaattien avulla. Tarkoituksena on löytää mahdollisuuksia valmistaa materiaaleja, joilla on samat tai jopa paremmat ominaisuudet kuin kaupallisilla, uusiutumattomista luonnonvaroista valmistetuilla materiaaleilla. Tutkimus toteutetaan kolmen vuoden aikana. Ensimmäisen vuoden aikana tutkittiin selluloosan kemiallista muokkaamista dimetyyliurealla ja liuottimien vaikutusta luonnonpolymeerein muokkaukseen orgaanisilla karbonaateilla. Toisena ja kolmantena vuonna tutkitaan kitosaanin, selluloosan ja tärkkelyksen muokkaamista uuden tyyppisten liuottimen avulla.

Tutkimuksen tarkoitus on löytää täysin uusia tapoja vähentää hiilidioksidikuormitusta. Tutkimuksessa ei ainoastaan korvata hiilidioksidilähteitä, mikä on tavallinen lähtökohta, vaan käytetään itse hiilidioksidia reagenssina ja näin ollen vähennetään sen joutumista ympäristöön. Tutkimuksessa käytetään menetelmiä, jotka ovat tunnettuja kirjallisuudessa, mutta joita ei ole aikaisemmin käytetty tässä yhteydessä.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Julkisen sanan neuvoston kannatusyhdistys ry 50.000 €Faktapohjaisen yhteiskunnan puolustusohjelma

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Ponnistusraha

Faktapohjaisen yhteiskunnan puolustusohjelma on hankekokonaisuus, jonka avulla Julkisen sanan neuvosto JSN ja sen jäsenmediat ja taustaorganisaatiot tuovat yhdessä esiin lähdekriittisesti tuotetun ja faktojen osalta tarkistetun tiedon merkitystä suomalaisessa yhteiskunnassa. Hankkeen tavoitteena on auttaa suomalaista yleisöä erottamaan aito journalismi muusta viestinnästä, tarjota täsmällistä tietoa journalismin etiikasta, tukea eettisesti valveutunutta mediankäyttöä ja varmistaa suomalaisen yhteiskunnan säilymistä faktapohjaisena.
Hankkeessa on kaikille suomalaisille tarkoitettuja osuuksia, mutta se on erityisesti kohdistettu yläaste- ja lukioikäisille koululaisille. Heitä varten tuotetaan ilmiöpohjaiseen oppimiseen perustuva sisältökokonaisuus, jossa koululuokat voivat journalistien tai omien opettajiensa avulla simuloida JSN:n kokouksia.
Näiden ”kouluneuvostojen” lisäksi hankkeeseen kuuluu JSN-medioiden yhteisesiintyminen omissa medioissaan, kiertävä näyttely sekä kaikkia näitä tarkoituksia palveleva pysyvä verkkosivusto, joka käsittelee yleistajuisesti journalismieettisiä kysymyksiä.

Tavoitteena on vahvistaa koko suomalaisen yhteiskunnan faktapohjaisuutta aikana, jolloin se on uhattuna. Hanke on kunnianhimoinen, valtakunnallinen ja ensimmäinen laatuaan.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Ilkka Vänttinen

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

PhD Jaana Jurvansuu 111.000 €Ympäristön pitkäaikaisen radioaktiivisen säteilyn vaikutus metsämyyrän viruksiin ja primaarisolujen geneettiseen stressivasteeseen

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 2-vuotinen hanke

Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuudesta on kulunut yli 30 vuotta.
Erittäin korkeiden radioaktiivisten säteilyannosten vaikutukset tunnetaan, mutta ionisoivan säteilyn pitkäaikaiset ja periytyvät vaikutukset, jotka perustuvat solujen DNA:n vahingoittumiseen, ovat kiistanalaisia. Tšernobylin villieläimillä tehtyjen tutkimusten mukaan krooninen altistuminen säteilylle on aiheuttanut sekä haitallisia biologisia muutoksia että sopeumia. Solut korjaavat vahingoittunutta DNA:tä ja useat virukset hyväksikäyttävät solun DNA:n korjausprosesseja itsensä monistamiseen. Tutkimusprojektini hypoteesina on, että koska ympäristön säteily lisää solun DNA korjausvastetta, johtaa se myös virusten määrän ja monimuotoisuuden lisääntymiseen. Virusten monimuotoisuus mahdollistaa niiden tehokkaan leviämisen. Toisaalta virusten määrän kasvaminen ja samanaikainen solun DNA:n korjaus voi edistää virusten siirtymistä osaksi isännän genomia. Nämä ns. piilevät virukset voivat vaikuttaa isännän geenien toimintaan.

Tutkin Tšernobylin ja kontrollialueen metsämyyrien aktiivisten virusten määrää, monimuotoisuutta ja geneettistä muuntelua veren plasmasta ja piileviä viruksia myyrien genomista. Tutkimusmenetelminä ovat ns. “uuden sukupolven sekvensointi”, bioinformatiikka ja solu- ja molekyylibiologiset laboratoriomenetelmät. Lisäksi tutkin metsämyyristä eristettyjen ihosolujen vasteita DNA:ta vahingoittaville kemikaaleille ja happiradikaaleille. Tutkimuksen kesto on kolme vuotta.

Voisiko ympäristön korkea radioaktiivinen säteily olla luultua suurempi ekologinen uhka virusten lisääntyneen geneettisen muuntelun tuottaman epidemiariskin takia? Vai voisiko säteily edistää virusten ja niiden isännän yhteisevoluutiota ja näin nopeuttaa eliöiden sopeutumista ympäristön pitkäaikaiseen säteilyyn? Kumpikin hypoteesi uskomaton, mutta myös tieteellisesti perusteltu. Tämä on rohkea avaus, koska ympäristön radioaktiivisen säteilyn vaikutusta viruksiin ei ole ennen tutkittu.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FT Saara Jäntti ja työryhmä275.000 €Monitieteinen tutkimus suomalaisten mielisairaalamuistoista ja -kokemuksista

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ | 3-vuotinen hanke

Hankkeessa tutkitaan suomalaisten mielisairaalamuistoja SKS:n kansanrunousarkiston kanssa yhteistyössä 2014-2015 kerätyn, ainutlaatuisen moniäänisen aineiston avulla. Muistelutekstejä ovat tuottaneet niin sairaaloiden potilaat, omaiset, henkilökunta kuin henkilökunnan lapsetkin. Muistot kattavat ajanjakson 1930-luvulta 2000-luvulle, minä aikana mielisairaanhoito Suomessa on kokenut valtavan muutoksen: sairaalalaitos on rakennettu ja nyt jo lähes purettu; laitoskeskeisyydestä on siirrytty avohoitoon ja yleissairaaloiden yhteydessä toimivien psykiatrisiin yksiköihin. Kokemukset ja muistot mielisairaaloista kuitenkin kulkevat ihmisten mukana ja vaikuttavat edelleen myös päätöksentekoon. Hankkeessa näitä usein vaikeasti sanallistuvia muistoja lähestytään fenomenologiaa ja diskursiivista tutkimusotetta yhdistäen ja kokemusten tilallisuuteen ja ruumiillisuuteen keskittyen. Tutkimisen ytimessä ovat mielisairaalat elettyinä tiloina, joihin sijoittuvia keskenään jännitteisiä ja ristiriitaisiakin kokemuksia monialainen tutkimusryhmä työstää taiteessa ja taiteiden, historian ja tekstintutkimuksen keinoin. Monialaisella lähestymistavallaan tutkimus haastaa myös tiedon tuottamisen ja tietämisen tavat, ja mielisairaalahoitoon liittyvät tiedon hierakiat, käytänteet ja eettiset perusteet.

Hanke on rohkea, koska se tarttuu aiemmasta tutkimuksesta puuttuviin potilaiden ja omaisten mielisairaalakokemuksiin. Aihe on kulttuurisesti, yhteiskunnallisesti ja eettisesti arka, koska näihin liittyvät mielikuvat edelleen vaikuttavat asenteisiin ja hoitokäytänteisiin. Menetelmällinen rohkeus syntyy tiiviistä yhteistyöstä, jossa taiteessa tutkimisen ja taiteiden, historian ja tekstintutkimuksen menetelmät haastavat toisiaan ja luovat uutta tietoa.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Anu Rissanen, Karoliina Maanmieli, Kirsi Heimonen, Saara Jäntti, Sari Kuuva

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Dr Olle Järv 165.000 €Crossing Social and Spatial Borders as an Everyday Life: Big Data to Reveal Transnational People, Their Mobilities and Spaces

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 4-vuotinen hanke | Hankkeen teemat liittyvät Suomen muuttuvat naapuruudet -ohjelmaan

Globaalissa verkostoituneessa maailmassa ihmisten liikkuvuus on ennennäkemätöntä ja kasvaa edelleen. rajojen ylitykset, kuten muuttoliikkeet, matkailu ja naapurimaassa töissä käyminen vaikuttaa niin ihmisiä kuin myös yhteiskuntarakenteita. Valtavien Ihmisvirtauksien tarkasteluun aika-tilassa ei ole sopivia menetelmiä. Siksi ”big dataan” pohjautuvaan yhteiskunnalliseen tutkimukseen kohdistuu paljon odotuksia, mutta siihen liittyy myös paljon tietämättömyyttä sen sopivuudesta. Projektissa tutkitaan, miten sosiaalisen median ja matkapuhelin aineistoihin pohjautuvan tutkimisen kriittisellä menetelmäkehityksellä saisi tarjota aivan uusia näkökulmia vaikeasti tutkittavan rajat ylittävän ihmisten tarkasteluun. Erityinen kiinnostus keskittyy nopeasti kehittyvään ilmiöön Euroopassa - ihmisiin, joille valtiorajojen ylittäminen on arkipäivää. Lähtökohtana avoin tiede 2.0 ja uudet ”big datan” analyyttiset työkalut, tämä projekti avaa aivan uusia näkökulmia ihmisten rajat ylittävästä liikkumisesta yksilö tasolla muodostaen näin liikkuvat ihmisvirrat, jotka luo aivan uusia toiminallisia alueita tämänhetkisten rajojen yli. Tämä monitieteinen projekti tarjoaa: (1) uusia käsitteitä ja menetelmiä ihmisen liikkuvuuden tutkimiseen; 2) merkittäviä ja empiiriseen tietoon pohjautuvaa tietoa valtion rajojen yli liikkuvien ihmisten liikkumisista; 3) laajempaa ymmärrystä rajat ylittävien ihmisten elämästä Suomesta ja niiden vuorovaikutuksesta suomalaiseen yhteiskuntaan siihen vaikuttavista tekijöistä.

”Big dataan” pohjautuvaan yhteiskunnalliseen tutkimukseen kohdistuu paljon odotuksia, mutta siihen liittyy myös paljon tietämättömyyttä sen edustavuudesta ja uuden ymmärryksen uskottavuudesta. Sisällönlouhinnan kehitys on kuitenkin vasta alussa. Projekti saa kriittisen menetelmäkehityksen kautta tarjota aivan uusia näkökulmia vaikeasti tutkittavan rajat ylittävän ihmisten liikkumisen tarkasteluun. Sen kautta saisi uutta merkittävää tietoa transnationaalisuudesta nopeasti muuttuvassa maailmassa.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FM Saila Järvinen 84.960 €Referoinnin konventiot liikkeessä

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 3-vuotinen hanke

Väitöstutkimukseni käsittelee kirjoitetun kielen referointikonventioiden muovautumista tekstilajien muutoksen mukana. Tarkastelun kohteena on puheen esittäminen näytelmätekstille tyypillisessä muodossa sellaisissa teksteissä, jotka eivät ole näytelmiä eli joissa muunlainen referoinnin muoto olisi konventionaalisempi. Tutkimuksen aineisto on koottu sellaisilta kirjoittamisen areenoilta, joilla kirjoitetun kielen konventioiden voidaan nähdä hakevat rajojaan ja muotoutuvan uudelleen: analysoitavana on internetin arkikertomuksia ja kaunokirjallis-journalistisia lehtijuttuja.

Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa selvitän kognitiviisen kielentutkimuksen, vuorovaikutuksen tutkimuksen ja narratologian teoriakehyksiin tukeutuen, millaiset tekstin ja keskustelun piirteet tarkasteltavissa tekstilajeissa kutsuvat juuri näytelmämäistä vuorosanadialogia muunlaisen suoran esityksen sijaan. Toisessa vaiheessa syvennyn osa-aineistojen analyysista nouseviin teemoihin ja etenen kohti kokonaisvaltaista käsitystä vuorosanadialogin ei-konventionaalisesta käytöstä osana kirjoitetun kielen normien liikkuvuutta. Tutkimuksen päämääränä on selvittää, millaiset vuorovaikutukselliset tavoitteet motivoivat totuttujen referointikonventioiden venyttämistä, kuinka kohtaamamme erilaiset tekstit ohjaavat referoinnin kaltaisten kielen resurssien uudistavaa käyttöä ja millä tavoin kirjoitetun kielen normien voidaan nähdä elävän kirjoitetun viestinnän vallatessa alaa arkivuorovaikutuksessa.

Tutkimus tuo esille aiemmin lähinnä kirjoitusteknisenä kuriositeettina pidetyn referoinnin osa-alueen ja kurkottaa sen välityksellä kohti ymmärrystä siitä perustavanlaatuisesta tekstilajien muutoksesta, joka aiheutuu arkivuorovaikutuksen toteutumisesta yhä useammin kirjoitetussa, sähköisessä muodossa. Tutkimus yhdistää kaksi kielitieteen teoriakehystä, kognitiivisen ja vuorovaikutuslingvistiikan, ja tekee uuden avauksen kielen- ja kirjallisuudentutkimuksen välisen vuoropuhelun käynnistämiseksi.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

PhD Timo Kaartinen ja työryhmä22.000 €Itäindonesialaisen bandan kielen elvyttäminen ja kieliverkostojen kartoitus yhdessä bandalaisten kanssa (Revitalization of the Eastern Indonesian Banda language together with the Bandanese)

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

Hanke on toimintatutkimus, joka tukee itäindonesialaisen bandan kieliyhteisön pyrkimyksiä oman kielensä elvyttämiseen suomalais-ugrilaisten kielten elvytyksessä kehitetyillä menetelmillä. Siinä koulutetaan bandankielisiä opiskelijoita tallentamaan kieliaineistoa, josta muokataan erityisesti lapsille ja nuorille suunnattua aineistoa kielipesissä käytettäväksi sekä virikkeeksi bandan kielen käyttämiselle julkisessa tilassa. Hankkeen tutkimuksellinen tavoite on tarkastella bandan kieliverkostoja ja selvittää, kuinka sen erityisasema paikallis- ja valtakielten dynamiikassa voisi palvella kielenelvytyksen tavoitteita.
Hanketta johtava kielitieteilijä ja antropologi, jotka ovat tehneet pitkäaikaista yhteistyötä Indonesian vähemmistökielten ja hankkeen kohteena olevan kieliyhteisön tutkimuksessa. Projektin yhteistyötahoihin kuuluu kaksi indonesialaista opettajankoulutuslaitosta ja kieliyhteisön omia kulttuurijärjestöjä. Toiminta on alkanut huhtikuussa 2016.

Indonesian vähemmistökielistä on tehty paljon lingvistis-antropologista ja sosiolingvististä tutkimusta. Toimintatutkimuksen kaltaiset interventiot vähemmistökielien säilymiseksi ovat kuitenkin vähäisiä ja näkymättömiä. Tässä hankkeessa on poikkeuksellista se, että vähemmistökieliin erikoistuneet tutkijat ovat lähteneet elvyttämään vähemmistökieltä ja muuttamaan sitä koskevia ideologisia mielikuvia yhteistyössä paikallisten koulutuslaitosten ja kaupunkiväestön kanssa.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: James T. Collins
Muut työryhmän jäsenet: Dr. Herpanus, Eka Dahlan Uar

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

PhD, docent Timo Kaitaro 126.000 €Consciousness, Memory and Brain as Cultural Artefacts – A Study in the History of Neurosciences and Philosophy of Mind

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 4-vuotinen hanke

Despite the fact that human consciousness is dependent on language and culture, the problem of consciousness has been traditionally discussed in terms of the neurosciences, instead of being considered as a problem related to the study of culture. This gives the impression that problems related to consciousness could be solved by the natural or biological sciences. However, if we examine the central metaphors and models used in neurosciences, we discover that they tend to deal with the brain as if it were a cultural artefact. For example, technological metaphors and models which picture the brain as a machine have been popular since the 17th century. In addition, it it common to attribute semantic properties to neural structures or events and depict them as signs, signals or as images – that is, as cultural artefacts. This has resulted in presenting the brain as a machine processing symbolic representations. I propose to examine the use of these technological and cultural metaphors in the neurosciences and in the philosophy of mind starting from Descartes until the beginning of the 20th century and how these mataphors have influenced the formulation and the solutions of the mind-body problem. In doing this, I wish to show that mechanistic models and semiotic metaphors can – instead of buttressing reductionist solutions to the mind-body problem – also be used to emphasize the cultural nature of human cognition and to view the human brain correspondingly as a cultural artefact.

The study questions the traditional idea that the use of technological metaphors in the philosophy of mind is intrinsically related to mechanistic thinking and reductionism.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Valtiotieteen tohtori Kristiina Kalleinen 84.000 €Elämäkerta Suomen mineralogian isästä Nils Gustaf Nordenskiöldistä

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 2-vuotinen hanke

Suomen suuriruhtinaskunnan alkupuolen tiedemiesten tutkijaprofiileja ja heidän ulkomaisia tutkijakontaktejaan on kaikkiaan tutkittu vähän; tutkimus N. Nordenskiöldistä korjaa tätä puutetta. Valitettavasti tilanne on myös se, että vakavasti otettavaa Suomen suuriruhtinaskunnan ajan historiaa poliittishistorialliselta tai yhteiskuntahistorialliselta kannalta tehdään hyvin vähän ja vielä vähemmän ”Suomi imperiumin kontekstissa” -näkökulmasta. Tutkimuksellani täytän myös tätä aukkoa.
Elämäkerrassa on kaksi painopistettä: tieteenhistoriallinen sekä Nordenskiöldin toimintaa vuoritoimen johtajana kuvaava painopiste. Tieteenhistorialliselta kannalta kohteena ovat hänen ulkomaiset tutkimusmatkansa ja hänen tuolloin solmimansa tutkijayhteydet; läheisimmäksi maaksi itselleen hän tunsi Iso-Britannian, jossa vieraili usein. Toinen usein vierailtu maa oli Venäjä ja etenkin Pietari. Lisäksi Nordenskiöld vietti pitkiä aikoja Uralilla Nizhnij Tagilissa Aurora Karamzinin perimillä kaivoksilla etsien parannusmenetelmiä kuparin sulatukseen.
Vuonna 1863 ilmestyneen saksankielisen artikkelinsa johdosta Nordenskiöld kutsuttiin arvostetun Royal Geographical Society of London'in kunniajäseneksi 1864, johon oli vaikuttanut merkittävä geologi Sir Roderick Murchison.
Vuoritoimen osalta keskeisessä asemassa ovat (ruukinpatruunoiden vastustamat) Nordenskiöldin pyrkimykset Suomen omavaraistamiseksi malmintuotannossa sekä hänen pyrkimyksensä koko Suomen alueen geologisen kartoittamisen aloittamiseksi.

N. G. Nordenskiöld (1792-1866) toimii erinomaisena esimerkkinä aikakautensa tiedemiesten verkostoitumisesta, ja kuvaan hänen kauttaa suomalaista tiedepolitiikkaa 1800-luvun alussa. Suomen vuoriviraston johtajana toiminutta Nordenskiöldiä pidettiin jo omana aikanaan Suomen eniten matkustaneena miehenä, ja siten hänen ulkomaisten tutkijayhteyksiensä kartoitus antaa erinomaisen kuvan 1800-luvun alun ja puolivälin tiedeyhteistön toiminnasta. Tieteenhistoriallisesti tutkimus avaa uusia uria.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FT, professori Jyrki Kalliokoski ja työryhmä (Itä-Helsingin uudet Suomen kielet)215.600 €Itä-Helsingin uudet Suomen kielet. Toimintatutkimus kielitietoisuuden ja monenkeskisen kielenoppimisen kehittämiseksi

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ | 2-vuotinen hanke | Hankkeen teemat liittyvät Kieliohjelmaan

Hanke on yhteisölähtöinen toimintatutkimus, joka määrittelee uudelleen kielitaidon käsitettä ja uudistaa kielenopetuksen käytäntöjä itähelsinkiläisessä koulussa, päiväkodissa ja nuorisotilassa. Sillä on tieteellisiä, yhteiskunnallisia ja taiteellisia tavoitteita. Päämääränä on muuttaa kielitaitoon ja kielenopetukseen liittyviä käsityksiä ottamalla aktiivisesti käyttöön yhteisön jäsenten hallitsemat kielet ja luomalla koulun, päiväkodin ja nuorisotilan yhteyteen itseoppivia monikielisiä yhteisöjä, joissa nuoret ja heidän kanssaan toimivat aikuiset oppivat toistensa kieliä, esim. venäjää, viroa, somalia ja arabiaa.

Hankkeen puitteissa järjestetään yhteisötaiteilijoiden ohjaamia aktioita, joihin osallistuvat sekä yhteisön jäsenet että hankkeen toimijat. Hanke sisältää yhden post doc-hankkeen sekä varttuneen tutkijan, dokumentoivan toimittajan ja kahden yhteisötaiteilijan osuuden.

Hankkeen keskeisiä tuloksia ovat yhteisöjen uudistuneet monikieliset käytänteet, lisääntynyt kielitietoisuus ja monikielisen identiteetin vahvistuminen. Hankkeessa julkaistaan tieteellisiä artikkeleja, pedagogisia oppimateriaaleja monikielisten nuorten kanssa työskenteleville toimijoille ja reportaasikirja sekä toimitetaan artikkelikokoelma kaupunkiyhteisöjen monikielisyydestä. Hankkeessa syntyy myös taideteoksia yhteisötaiteilijoiden ja tutkittavan yhteisön jäsenten yhteistyönä.

Hanke kohdistuu Suomen uusiin suuriin kieliryhmiin, joiden taito on toistaiseksi harvinaista kieliyhteisöjen omien etnisten ryhmien ulkopuolella. Se määrittelee uudelleen kielen ja etnisyyden omistajuutta ja suomalaisuutta ja voimaannuttaa yhteiskunnan marginaalissa olevia maahanmuuttajavähemmistöjä. Samalla se uudistaa käsitystä kielenoppimisen keinoista ja hyödyllisestä kielitaidosta.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Anne Siirtola, Heidi Hänninen, Heini Lehtonen, Janne Saarikivi, Reetta Räty
Muut työryhmän jäsenet: Jyrki Kalliokoski

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Filosofian maisteri Hanna Kalliolevo 113.280 €Kompensaatioon ja kansalaisten osallisuuteen perustuvat luonnonsuojelumekanismit Suomessa

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 4-vuotinen hanke

Luonnon monimuotoisuuden suojelussa käytetään yhä enemmän mekanismeja, joiden avulla yhdellä alueella menetettyjä luontoarvoja ja ekosysteemipalveluita korvataan toisaalla. Erääksi suosituimmista kompensaatiomekanismeista ovat nousseet luontoarvopankit, joita suunnitellaan myös Suomeen. Luontoarvopankissa maanomistajat ennallistavat ja suojelevat alueitaan muodostaen biodiversiteettiosuuksia, joita aiheuttamiaan luontovahinkoja korvaavat yritykset ostavat. Luontoarvopankit tuovat eri sidosryhmät yhteen ekologisen kompensaation kautta. Myös suden ja muiden suurpetojen suojelussa voidaan käyttää kansalaisten osallistumiseen, sidosryhmien kohtaamiseen ja talouteen perustuvia uusia luonnonsuojelumekanismeja, koska perinteiset keinot eivät ole tarpeeksi toimivia.

Väitöskirjassani tarkastelen uusia osallistumiseen ja kompensaatioon liittyviä menetelmiä luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamiseksi Suomessa. Työni tarkoituksena on selvittää, millaisilla kompensaatioon liittyvillä ekologisilla kriteereillä voidaan säilyttää luonnon monimuotoisuus vähintään entisellä tasollaan ja miten kannustaa yksittäisiä ja järjestäytyneitä toimijoita osallistumaan näihin uusiin luonnonsuojelumekanismeihin.

Työni avulla on mahdollista edistää luonnonsuojelua varmistamalla luonnolle aiheutettujen vahinkojen asianmukainen korvaaminen sekä muuttamalla ihmisten asenteita luonnonsuojelua kohtaan pysyvästi myönteisemmiksi ekologisesti ja taloudellisesti kannustavien luonnonsuojelumekanismien avulla.

Työni on Suomessa uraauurtavaa, ennakkoluulotonta, innovatiivista ja poikkitieteellistä tutkimusta. Olen ensimmäisten joukossa tutkimassa luontoarvopankkien soveltuvuutta Suomeen, sekä kehittämässä ensisijaisesti kansalaisten ehdoilla tapahtuvaa luonnonsuojelua. Koska perinteiset luonnonsuojelukeinot eivät ole estäneet biodiversiteetin vähenemistä, tarvitaan tutkimuskohteideni kaltaisia uusia, ekologiseen kompensaatioon ja kansalaisia luonnonsuojeluun motivoivia mekanismeja.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Filosofian tohtori (Dphil in Music/composition) Maria Kallionpää 32.400 €Automatising Musical Expression in Real-Time Performance Settings: Procedural Music Systems as a Composition Technique

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ

Tutkimusprojektin tarkoitus on selvittää, miten interaktiiviset tietokonepelimusiikkitekniikat voisivat toimia osana modernin konserttimusiikin sävellys- ja esitystekniikoita, täten lisäten sekä säveltäjien että esittäjien ilmaisullista ja teknistä kompetenssia. Dynaamisella musiikilla (dynamic music systems) tarkoitetaan yleisesti interaktiivisiin tietokonepeleihin sävellettyä musiikkia, joka reagoi reaaliajassa pelaajan toimintoihin ja pelin kerrontaan. Musiikki muuttaa muotoaan pelaajan ratkaisujen ja virtuaaliympäristössä ilmenevien tilanteiden mukaan. Jatkuvasti uudelleen muovautuva musiikillinen sisältö haastaa perinteiset käsitykset sävellyksen muodosta, rytmiikasta, sekä harmonisesta rakenteesta. Tällainen sävellys ei ole etukäteen määritelty suljettu kokonaisuus, vaan päättymätön tarina mittaamattomin erilaisin ratkaisuin ja juonenkääntein. Automatisoitu dynaamisiin sävellystekniikoihin perustuva teos tulee sävelletyksi joka esityksessä uudelleen, olematta koskaan täysin toistettavissa. Projekti keskittyy proseduraalisessa musiikissa käytettyihin tekniikoihin. Eräät interaktiiiviset tietokonepelit perustuvat niihin, samoin kuin ääni-installaatiot ja elektroakustiset konserttimusiikkiteokset, joissa tietokoneohjelmoidun musiikin osuus on ainakin osittain itsenäinen. Projektin taiteellisena tarkoituksena on tuottaa laajamittainen vakavaa konserttimusiikkia edustava teos, jossa hyödynnetään näiden tekniikoiden avaamia ilmaisumahdollisuuksia.

Tutkijat ovat aiemmin soveltaneet klassisen musiikin tekniikoita tietokonepeleihin, mutta tietokonepelien mekanismeja ei olla käytetty modernin konserttimusiikin kontekstissa, mikä tekee tästä rohkean avauksen. Rohkeaa on myös se, että käsitetaiteellisuuden sijaan projektin painopiste on teoreettisen tiedon tuottamisessa ja välittämisessä taiteen keinoin. Projekti perustuu taiteellisen ja tieteellisen sisällön jatkuvaan ja tasa-arvoiseen vuoropuheluun.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

TaM Maarit Kalmakurki 108.000 €Virtuaaliset puvut: Pukusuunnittelu, prosessi ja digitaaliset suunnittelumenetelmät 3D-animaatio elokuvissa

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ | 3-vuotinen hanke

Väitöskirjatyöni tutkii 3D-animaatioelokuvan pukusuunnitteluprosessia. Prosessin lisäksi tavoite on selvittää pukusuunnittelijan ja animaattorin välistä vuorovaikutusta, sekä pukusuunnittelijan roolia animaatioelokuvan tuotantoprosessissa. 3D-animaatioelokuvassa pukusuunnittelija on tekemisissä kankaiden lisäksi digitaalisten materiaalien kanssa. Täten tutkimustyön tavoitteena kartoittaa millä tavoin digitaalisuus vaikuttaa perinteiseen pukusuunnitteluprosessiin. 3D-animaatioelokuvien digitaalisten menetelmien tutkiminen pukusuunnittelun näkökulmasta tekee väitöskirjatyön aiheesta erittäin ajankohtaisen jota aikaisemmin ei ole lainkaan tutkittu. Tutkimusaiheen lisäksi vahva kansainvälinen ote tekee väitöskirjasta rohkean avauksen.

3D-animaatioelokuva on kehittynyt paljon viimeisen 20-vuoden aikana, mutta elokuvan pukusuunnitteluprosessia ei ole lainkaan tutkittu. Myös animaatiossa puvustus on tärkeä osa elokuvaa ja vain harvat elokuvastudiot käyttävät pukusuunnittelijaa tuotannossa. Tutkimukseni tuo arvokasta tietoa elokuva-alalle ja pukusuunnittelijoille suunnitteluprosessista ja digitaalisuuden vaikutuksesta alaan. Tiedon avulla voi kehittää uusia tapoja edistää animaatioelokuvatuotantoa ja pukusuunnitteluprosessia.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Yliopistonlehtori Anni Kangas ja työryhmä142.000 €Tiede, taide ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus: dialogeja idän ja lännen välillä (Making Spaces of Justice across the East-West Divide)

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ | 2-vuotinen hanke | Hankkeen teemat liittyvät Suomen muuttuvat naapuruudet -ohjelmaan

Hanke on suomalais-venäläinen tutkimusprojekti, jossa sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon kysymyksiä lähestytään yhteiskuntia yhdistävinä ajankohtaisina kysymyksinä. Paneudumme erityisesti polttaviin maahanmuuton ja monikulttuurisuuden sekä sukupuolen ja seksuaalisuuden kysymyksiin.

Toteutamme hankkeen tutkijoiden ja taiteilijoiden yhteistyönä. Näin ylitämme sekä maantieteellisiä että akateemisen ja taiteellisen tiedontuottamisen välisiä rajoja.

Analysoimme, millaisia merkityksiä sosiaaliselle oikeudenmukaisuudelle ja solidaarisuudelle annetaan ja kuinka nämä merkitykset kiinnittyvät käsityksiin kansallisista ja sukupuoli-identiteeteistä. Tuotamme näin uutta tutkimustietoa suomalaisesta ja venäläisestä yhteiskunnasta sekä muuttuvasta maailmasta.

Kehitämme tieteellisen ja taiteellisen tekemisen rajoja ylittäviä toimintatapoja. Järjestämme työpajoja, toimintaviikkoja ja muita tapahtumia sekä Suomessa että Venäjällä. Niiden yhteydessä tutkijat, taitelijat ja yliopisto-opiskelijat tuottavat yhdessä ja uusia keinoja kokeillen tietoa siitä, miten oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo ymmärretään maahanmuuton ja monikulttuurisuuden sekä sukupuolen ja seksuaalisuuden yhteydessä.

Tavoitteena on näin tuottaa kansainvälisesti korkeatasoista tutkimusta ja taidetta sekä rakentaa edellytyksiä ratkaisuille aikamme keskeisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin.

Hanke ylittää rajoja. Se on uudenlainen avaus, jossa maahanmuuttoon sekä sukupuoleen liittyviä kysymyksiä lähestytään suomalaista ja venäläistä yhteiskuntaa yhdistävinä, ei erottavina, teemoina. Tieteellisen ja taiteellisen tekemisen rajan yli hanke kurottaa järjestämällä työpajoja ja toimintaviikkoja. Hanke pyrkii saattamaan osallistujat totuttujen tekemisen tapojen ulkopuolelle, löytämään näin luovia ratkaisuja polttaviin yhteiskunnallisiin ongelmiin sekä tuottamaan tuoretta tutkimustietoa.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Daria Krivonos , Inna Perheentupa, Liudmila (Ludmila Kol) Kholod, Mariya (Masha) Godovannaya, Natalya (Gluklya) Pershina-Yakimanskaya, Olga Burmakova, Olga Jitlina
Muut työryhmän jäsenet: Arja Rosenholm, Julia Bethwaite, Marja-Liisa Torniainen, Suvi Salmenniemi

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Jatko-opiskelija, FM Sarianna Kankkunen 84.960 €Pimeästä maasta pieniin elintiloihin. Tila kirjailija Maarit Verrosen tuotannossa

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

Väitöskirjassani tutkin tilaa kirjailija Maarit Verrosen tuotannossa. Tilan ja siihen liittyvien käytäntöjen tutkiminen on tärkeää, sillä kulttuurinen ja taloudellinen globalisaatio, ympäristöongelmat ja digitalisaatio - eli tämän hetken keskeisimmät muutosvoimat - ovat kaikki tilallisia prosesseja. Kirjallisuudella on taiteenlajien joukossa ainutlaatuinen voima rakentaa maailmoja tarinoista, ja toisaalta nostaa esiin tarinoitamme maailmasta. Tarina on tapa antaa ilmiölle merkitys; kirjallisten tilojen tarkastelu on siis tehokas keino tutkia, miten ymmärrämme tilan nyt.
Kohdekirjailijani Verrosen laaja tuotanto rakentaa siltaa fantastisten näkyjen ja realistisen proosaperinnemaisemamme välille. Lähtökohtani on, että hänen teoksensa kuvaavat kokemusta rajatilasta eli epävarmasta maaperästä kulttuurien, yksilöiden sekä ihmisen ja luonnon välillä. Työssäni tarkastelen, kuinka nämä marginaalit, reuna-alueet ja yhteiskunnan välitilat kerrotaan esiin. Maantieteilijä Doreen Massey on tunnetusti todennut tilan olevan "moninaisuuden ulottuvuus". Väitöstyöni osoittaa, että Maarit Verronen on moninaisuuksien kertoja.
Teoreettinen viitekehykseni on monitieteinen tilan tutkimus. Painotan tilan havainnointia ja kokemusta käsittelevää fenomenologista suuntausta sekä Michel de Certeaun työstä ammentavaa perinnettä, joka tarkastelee, miten tilaa käytetään ja tuotetaan arkipäivän askareissa. Olen siis erityisen kiinnostunut pienen ihmisen keinoista kokea, käyttää ja kertoa elintilaansa.

Tutkin rajatiloja Maarit Verrosen tuotannossa. Työni käsittelee kirjailijaa, jota ei ole tapana lukea kotimaiseen kaanoniimme, ja näkökulmaa, jonka tarkastelu on ollut kirjallisuudentutkimuksessa vähäistä. Tehtäväni on selvittää, kuinka Verrosen fiktio toimii marginaalien ja periferioiden äänenä. Haluan osoittaa, että tilallisuus on kirjallisuudessa moninaisuuden ulottuvuus. Väitöskirjani on kirjaimellisestikin avaava, sillä rohkenen kertoa työni tulokset niin, että ne ymmärretään.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

PhD Tapio Kanninen ja työryhmä (Ilmastonmuutoksen merkityksen konkretisointi)78.000 €Ilmastonmuutoksen merkityksen konkretisointi: verkko- ja Facebook sivujen Global Crisis Now käytön laajentaminen ja ilmastokriisin tieto-, taide- ja toimintatapahtumien järjestämisen jatkaminen

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

llmaston muutos koskee useita tieteen aloja, vaikuttaa elämäämme yhä enemmän, mutta on ilmaistu vaikealla tieteen kielellä. Ilmastotieteen ja sen vaikutusten ja ilmastokriisin ratkaisujen yleistajuistamiseen pyrkivat verkkosivut "Global Crisis Now" ja sen Facebook -sivut kertovat multimediaratkaisuin ilmastonmuutoksen ja siihen liittyvien tekijöiden uutisista, uhkaavista trendeista, mutta myös ratkaisuista. Verkkosivujen käytön lisäämiseksi ja yritysten, taiteilijoiden ja kansalaisryhmien aktivoimiseksi järjestetään tieto-, taide-, ja toimintatapahtumia ilmastonmuutoksen vaaroista, sen merkityksestä ja olemassaolevista ratkaisuista. Vuonna 2016 järjestetyistä tapahtumista otetaan oppia uusien ilmastotilaisuuksien tehokkuuden ja vaikuttavuuden parantamiseen. Vuonna 2017 tapahtumat laajenevat Westchesteriin piirikuntaan ja Long Islandille New Yorkin osavaltiossa, Hankoon ja Porvooseen. V. 2017 toimintaan kuuluu myös suomalaisten yritysten ja julkisen vallan yhteistoiminnalla perustetun Climate Leadership Council'in toimintaan osallistuminen ja sen kehittäminen. Ilmasto-, taide- ja urheilujärjestöjen kanssa jatketaan ilmastonmuutoksen vaikutuksesta kertovien tapahtumien järjestämistä. Samalla informoidaan osallistujia omakohtaisista ratkaisumalleista kuten Ilmastolupauksesta (ilmastolupaus.fi). Toiminta tehostuu yhteistyössä Bonnin ilmastosihteeristön kanssa Pariisin sopimuksen toteuttamiseksi.

Hankkeen rohkeus ilmenee sen poikkitieteellisessä ja kokonaisvaltaisessaa roolissa, yrityksessä tuoda niin yritysjohtajia, taiteilijoita, ilmasto-, taide- ja urheilujärjestöaktiiveja kuin tutkijoitakin yhteistyöhön ilmastonmuutoksen torjumisessa, sen sosiaalisen median käytössä ja kansainvälisen ulottuvuuden laajentamisessa. Tavoitteena onkin tuoda ilmastotieteen tuloksien popularisoimisella kaikkia kansalaisryhmiä ja organisaatioita ilmastonmuutoksen vastaiseen taisteluun konkreettisin toimin.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Tapio Kanninen, Tarja Silverman
Muut työryhmän jäsenet: Michael Pedersen

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Kansallisarkisto 75.000 €Keskiaikaisten asiakirjojen sähköinen kokoelma: Suomen keskiajan asiakirja-aineistojen sähköinen editio kriittisesti toimitettuna tietokantana

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

Kansallisarkisto toteuttaa yhdessä tutkijayhteisön kanssa hankkeen Suomea koskevien keskiaikaisten asiakirjalähteiden kokoamiseksi monitieteisen tutkimuksen tarpeisiin sähköiseksi tietokannaksi. Hankkeen toteuttaminen käynnistettiin maaliskuussa 2015 Koneen Säätiön myöntämän rahoituksen turvin.

Tietokanta tulee sisältämään kriittisesti toimitetun sähköisen edition suomalaisesta keskiaikaisesta asiakirja-aineistosta siinä laajuudessa kuin se nykyisin tunnetaan. Asiakirjaeditiot laaditaan historia- ja kielitieteelliseen tutkimuskäyttöön soveltuvaksi tekstiaineistoksi, ja taustoitetaan historiatieteen ja sen aputieteiden menetelmin, jolloin niistä muodostuu monipuolinen ja monitieteinen tutkimusaineisto. Tietokantaa varten digitoidaan runsaasti aineistoa, ja tietokanta yhdistetään alkuperäisaineistoja säilyttävien instituutioiden palveluihin.

Valmistuessaan hanke tulee merkittävästi parantamaan Suomen keskiajan tutkimuksen infrastruktuuria. Hanke mahdollistaa digitaalisen teknologian hyödyntämisen Suomen historialle keskeisen aineiston tutkimuksessa ja vastaa tutkijayhteisön toiveisiin arkistoaineistojen saavutettavuuden helpottamisesta ja tutkimuksen apuvälineiden kehittämisestä.

Hanke yhdistää modernin digihumanismin ja perinteisen lähdejulkaisemisen tuottamalla ainutlaatuisen ja moniulotteisen tieteenalarajat ylittävän tutkimusaineiston. Aineiston vuosisatainen kerroksellisuus ja tieteellinen monikäyttöisyys ovat parhaiten hyödynnettävissä sähköisessä, kaikille avoimessa tietokannassa. Tiivis yhteistyö tutkijayhteisön kanssa takaa aineiston laadun ja käytettävyyden, samalla kun talkoistaminen luo uusia malleja suomalaisen kulttuuriperinnön hyödyntämiseen.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Filosofian maisteri Juha Kauppinen 44.000 €Katoamisia – kirja luonnon monimuotoisuuden kadosta

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

Jos elämä katoaa maapallolta, ihminen ei tule olemaan lajeista se, joka häviää viimeiseksi, sanoi biologituttuni.

Tiedeyhteisön ja meidän tavallisten ihmisten, massojen, välillä on kuilu. He ymmärtävät jotain, mitä me emme. He tietävät elämän olemuksesta, lajien vuorovaikutuksista, jotain sellaista, jota meidän kannattaisi pysähtyä kuuntelemaan. Jotain, mitä ei voi selittää lyhyesti ja yksinkertaisesti. Kun tapaan tutkijoita työssäni, ja keskustelu kääntyy biodiversiteettiin, huoli huokuu heistä.

Jotkut näistä biologeista ovat opiskelukavereitani tai professoreita, joiden luennoilla muinoin istuin, tai he ovat muita ihmisiä, jotka olen tavannut urani varrella, kirjoittaessani luonnosta ja ympäristöstä 15 vuoden ajan.

Kun itse olen toimittajana lennähtänyt aiheesta toiseen, jotkin ystävistäni ovat huomaamatta pohtineet samoja kysymyksiä vuosikausia. Heidän viisauden karttuessa huomaan, että heillä on kertomus, joka minun pitää onkia esille ja kertoa. Miksi laji on uhanalainen? Miksi ne kaksi perhoslajia katosivat sieltä suolta – eivätkä ne suostu palaamaan, vaikka rahaa ja aikaa käytettäisiin paljonkin?

Tutkijoiden tieteellisen työn lomaan jää maastohavaintoja, joiden merkitys on heille selvä, kun he saavat sen kertoa. Matkustan tutkijoiden kanssa paikkoihin, joista jokin laji on kadonnut. Kerron reportaasein, nonfiktion kautta, kiehtovista yksittäistapauksista, ja ihmisistä, jotka ovat niitä todistaneet. Laajennan planeetan mittakaavaan, kuudenteen sukupuuttoaaltoon.

Haluan tarkentaa lähelle, yksittäisiin suomalaisiin lajeihin, jotka ovat hävinneet lähimetsästä, -niityltä tai -joelta. Näytetään, kuinka tuon lajin kohtalossa näkyy koko maapallon mitan ilmiö, biodiversiteetin nopean köyhtymisen mekanismit. Popularisoidaan ei vain tutkimusta vaan ymmärrystä, jota tutkijat ovat kartuttaneet vuosia. Kysyn ääneen, mitä merkitystä on lajien häviämisellä, miksi uhanalaisia lajeja pitää suojella. Se on itselleni identiteettiin menevä kysymys.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Doctoral Researcher Sinem Kayacan 77.880 €Performing my body: Rehearsals – An artistic research about boundaries and in-between as the locus of knowledge production

Academic research and artistic work, or work based on them | 3-year project

This research is an inquiry about boundaries aiming to have an understanding of what may emerge from the act of crossing a boundary and 'in-between' terrains. The main section is called 'Rehearsals' which are short texts, written with a performative attitude. Performative since the subject matter has been put into narratives and writing itself approximates/performs a crossing of a boundary; an academic thesis seeking its own thresholds.
Rehearsal texts are interwoven with artistic works, not with illustrative purposes but as essential elements; seeking to evoke experiences potentially similar to the originating experience of the referred subject of the text and at the end even aiming to transform the thesis work itself into a site of experience. Steering clear from the two-component structure of ‘text’ and ‘artistic practice’, pursuing to form linkages and a hybrid form.
The initial plan of Rehearsals is to bring together around 12 texts, with very different subjects from each other but sharing a strong thematic connection as well as a methodological and stylistic approach.
Overall, the research instigates alternative relationships to knowing and not knowing, as well as negotiations on the position of the 1st person singular as the researcher and all forms of embodied scholarship.

It seeks to destabilize the disembodied and objectified Western ideals of what constitutes as knowledge, focuses on uncertainty, ambiguity and personal in the context of academic research. By using narratives it adopts a language accessible by a wider ‘audience’ than only the scholars in the field. Not by simplifying but being evocative and aiming to be perceivable by other means in a similar manner to an artistic work. It places an academic thesis on an in-between ground.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Filosofian maisteri, globaalikasvattaja Eeva Kemppainen ja työryhmä (Kuilut umpeen)41.520 €Kuilut umpeen -yhteistyöprojekti popularisoi maantiedettä ja kulttuurihäirintää globaalikasvatukseen tutkimussivustolla, blogeissa, mediassa, luennoilla, nuorten työpajoissa ja konferenssissa

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

Tavoitteenamme on popularisoida maantiedettä ja kehittää globaalikasvatusta, jotka tarkastelevat globaaleja tuotantoketjuja ja niiden luovaa opettamista taiteellisen kansalaisaktivismin (kulttuurihäirintä) avulla. Follow The Thing -tutkimus seuraa tuotteiden matkaa tuottajalta kuluttajalle paljastaen ihmissuhteet, paikat ja tuotanto-olot tavaroiden takana. Taiteilijat ja aktivistit kommentoivat kaupan eettisyyttä mm. vastamainonnan, katutaiteen ja dokumenttien keinoin. Aihe rikkoo rajoja yhdistämällä tiedettä, taiteellista yhteiskuntakritiikkiä ja opetuskokemuksia. Englannissa ja Suomessa on kasvava tarve 'julkiselle' maantieteelle, blogeille ja tapahtumille, joilla saavutetaan laaja yleisö ja kavennetaan kuiluja yliopiston, kansalaisjärjestöjen ja koulujen välillä. Projekti on jatkoa Kemppaisen menestyksekkäälle, Säätiön tukemalle Kuilut umpeen -projektille.

Projektissamme erityistä ja rohkeaa on tiedettä ja taiteellista aktivismia yhdistävä tutkimus ja sen 1) julkinen popularisointi tutkimussivulla, blogeissa ja mediassa, 2) soveltaminen globaalikasvatukseen koulumaailmassa ja 3) esitteleminen tiede- ja keskustelutapahtumissa yhteistyökumppaneiden kanssa. Työn julkisuus, kaksikielisyys, kansainvälisyys ja rajoja ylittävä aihe vaativat pokkaa sekä nuorelta naismaantieteilijältä järjestökentällä että kokeneelta tutkijalta yliopistomaailmassa.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Ian Cook, Kemppainen Eeva

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Filosofian maisteri Maija Kerko 28.320 €Kaikki maailman ihanat värit: Pro Lapinlahti -liikkeen etnografinen analyysi

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

Pro Lapinlahti -liike syntyi 80-luvulla potilaiden alkaessa puolustaa sairaalaansa runollisin sanoin lehtien yleisönosastoilla. Parhaimmillaan tuhansia toimijoita keränneen liikkeen ytimenä on lähes kolmenkymmenen vuoden ajan säilynyt vuonna 1988 perustettu Pro Lapinlahti – Lappviken ry.
Tietokirjassani pyrin monialaisia metodeja käyttäen kirjoittamaan esiin värikylläisen kielen, joka kehittyi Pro Lapinlahti -liikkeen pyrkiessä kuvailemaan alueen merkitystä ja suojelemaan aluetta sitä muuttamaan pyrkiviltä voimilta. Kielellä oli symbolistista, ihmisiä yhdistävää voimaa, mutta se törmäsi usein lohduttomasti kapulakieliseen, sektoreittain toimivaan päätöksentekojärjestelmään. Kielen upottaminen ympäröivään valtakontekstiin ja sen historiallisten yhteyksien osoittaminen tuo esiin dynamiikkaa, jota ei olla ennen juuri käsitelty paikan tunnettuudesta huolimatta.
Pro Lapinlahti -liikkeen uniikin tunneilmaisun pohjalta jäsentyneitä kirjan kantavia teemoja ovat mielen ja ympäristön suhde, Lapinlahden henki ja symboliarvo sekä psykiatriaan liittyvät tabut. Yhdessä teemat luovat uniikin paikallisen kontekstin kirjan tapahtumille.
Kirjan tarkoitus on tarjota ennennäkemätön palanen Lapinlahden sairaalan kulttuurihistoriaa. Laaja aineistoni tarjoaa myös mahdollisuuden arvioida sairaalan lopettamiseen liittyneitä tapahtumia.

Lapinlahden suojelupyrkimyksissä kehittyi uudenlainen sanasto ja ajattelutapa, jolla alueen kerroksista merkitystä pyrittiin kuvailemaan ja perustelemaan. Työssäni pyrin kirjoittamaan esiin tämän runollisen ja värikylläisen kielen, joka kehittyi dynaamisessa suhteessa vallan, kiinteistöpolitiikan ja psykiatrian alan muuttuviin yhteiskunnallisiin konteksteihin. Työni on monialainen ja hyödynnän siinä estetiikan, etnografian, sosiologian, kulttuurihistorian ja arkkitehtuurin analyysimetodeja.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Dr. Phil. Franka Kermer 104.000 €A Cognitive Grammar perspective on cross-linguistic differences and influences – How can cognitive theories inform foreign language learning and classroom practices?

Academic research or work based on it | 4-year project | The project’s themes are related to the Kone Foundation Language Programme

This purpose of this research is to investigate the influence of the native language (L1) on a second language (L2) in the expression of temporal relationships from a purely cognitive perspective, and how these findings can be implemented into foreign language pedagogy in order to facilitate successful L2 learning. The project would focus on the development of a new theoretica exploring and identifying cross-linguistic differences and influences in the expression of temporal relationships. This new approach to addressing cross-linguistic influence would allow for a fine-graded analysis of how L2 development is shaped by the L1 as well as a more precise picture of the linguistic categories, in this case, tense and aspect constructions, in each language. The languages under investigation are English, German, and Finnish. Debates have centered around how to explain why cross-linguistic influence occurs in some contexts but not others, as well as what the underlying mechanism or function of cross-linguistic influence is.
Taking concepts from Langacker's Cognitive Grammar theory, I attempt to describe how this research may provide insight into how language construal from the first language can affect the stability of the construals that make up the second language.
The second purpose of this project is to present teaching implications and guidelines that can be derived from the findings of the study. To this end, an instructional study in various L2 classrooms will be carried out.

There are two issues that make this study unique: It will contribute to cross-linguistic studies by using Cognitive Grammar theory, an exceptionally elaborate theoretical framework, in order to examine how entrenched first language construal patterns interfere with the successful acquisition of a foreign language. Another major contribution of this study will be its emphasis on implementing these insights into foreign language didactics to facilitate successful language learning.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Doctoral Student Irina Khaldarova 28.320 €Visual strategic communication narratives of the crisis in Ukraine

Academic research or work based on it

This study employs an interdisciplinary approach and integrates content and narrative analysis with semiotic methods in order to examine ideological or mythic understandings of the crisis imagery across TV channels in Russia (Channel One, RT and Dozhd (Rain)). This in-depth analysis is complemented by the study of how the images are spread in Internet and social media surroundings, and how they are perceived (commented) by the users. This allows to develop a construct, which adds “depth” and “breadth” dimensions to the analytical spectrum.

Three major themes are highlighted for the analysis: the EuroMaidan protests, referendum in and annexation of Crimea by Russia, and military conflict in Eastern Ukraine. These events are chosen due to two main reasons: (1) they are milestones in defining the ongoing crisis in Ukraine; and (2) they have been widely reported and all have reached a global audience. There is also logic in choosing the media: Channel One is the biggest and most popular channel inside Russia, while RT broadcasts the Russia’s perspective to the international audience, and both of them are claimed to promote the Kremlin’s narratives, while Dozhd is considered as offering the alternative view.

There are two bold objectives for this thesis:
(1) To develop a multidimensional and nuanced methodological approach to studying television news imagery; and
(2) To examine the visual strategic narratives constructed around the Ukraine crisis.

The crisis in Ukraine has accentuated the position of Russian television as the government’s strongest asset in the information warfare. This study focuses on how the practices of the Russian television newswork ensures a dominance of the Kremlin's arguments about the Ukrainian crisis in the public sphere; and also how the practices of suspicion and detection emerging in the Internet counter the Russian strategic narratives.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

PhD student Md. Sher -E- Khoda 30.820 €Delivering microfinance in Bangladesh: The capacity building of third sector organizations and poverty reduction

Academic research or work based on it

This study will focus on NGOs’ capacity building efforts towards poverty reduction. Special focus will be put on micro finance organizations and their capacity to bring about poverty reduction. In general micro finance organizations advertise that they are operating their program for poverty reduction. However, some empirical evidence showed that micro finance delivery system and the interest rates against the loan may ensure organizational profitability but do not help the poor to get rid of poverty. Rather, they are falling in over indebtedness and poverty trap. However, despite the criticism, micro finance has become a part and parcel within micro and macro level of economy in Bangladesh. Therefore, in practice, it is difficult to ignore the contribution of micro finance services in such a society. Rather, it is more demanding to do scrutinize researches how to develop institutional capacity so that micro finance can be used as one of the best means of poverty alleviation. This research is qualitative in nature. Three micro finance organizations have been studied in the case study area. In-depth interview was the main technique for data collection. Micro credit clients and micro finance officials was the main interviewees.

In contemporary development discourse micro finance has been considered as one of the best tools for poverty reduction. However, a number of empirical research show that micro finance has drifted from its original mission for making profit. In Bangladesh, around thirty thousands micro finance organizations have been working. This research result could provide a real situation of micro finance which would help donor organizations to evaluate micro finance organizations towards poverty reduction
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Taiteen maisteri Heini Kiamiri 113.500 €Experiential Space. Creating Scenographic Interpretations Through Children's World Of Experience

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ | 4-vuotinen hanke

Taiteellisen tutkimukseni tavoitteena on lisätä ymmärrystä pienten lasten tilallis-visuaalisen taiteen kokemuksesta lastenteatterin ja skenografian kontekstissa. Tutkimuksessa tätä ymmärryksen pyritään lisäämään kehittämällä työskentelymenetelmää, jonka avulla lastenteatterin skenografiaa voi suunnitella yhteistyössä lasten kanssa.

Tutkimus jakautuu kahteen osioon, päiväkoti-ikäisille suunnattuihin taidetyöpajoihin sekä skenografisiin teoksiin. Tutkimusaineisto kerätään monimetodisesti osallistuvan havainnoinnin kehyksessä. Työpajoissa sadutusmenetelmällä kerättyjä lasten tarinoita muutetaan skenografisiksi maailmoiksi draamakasvatuksen ja kuvataiteen menetelmin, lapsille tuttujen työtapojen kautta. Työpajojen materiaalien pohjalta toteutettavien skenografisten teosten suunnitteluprosessia tutkitaan autoetnografian avulla sekä niiden katsomiskokemusta teosten vastaanottoa analysoimalla.

Teoreettisena viitekehyksenä tutkimuksessa toimivat Deweyn pragmaattinen filosofia sekä draamakasvatuksen ja soveltavan teatterin teoriat. Tutkimus pyrkii uudistamaan lastenteatterin skenografisen suunnittelun työtapoja sekä vahvistamaan lasten toimijuutta ja näkökulmaa lapsille suunnatussa taiteessa.

Tutkimus pyrkii lapsilähtöistä työskentelytapaa kehittämällä uudistamaan lastenteatterin skenografista suunnittelua ja vahvistamaan pienten lasten toimijuutta ja ääntä lapsille suunnatussa taiteessa. Pienten lasten tapaa kokea teatterin skenografista maailmaa on tutkittu hyvin vähän. Lisäämällä ymmärrystä lasten visuaalis-tilallisesta kokemuksesta skenografian pienellä tutkimusalueella tämä monialainen väitöstutkimus edistää ymmärrystä myös muilla lasten taidekokemukseen keskittyvillä alueilla.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Filosofian tohtori Karri Kiiskinen 34.800 €Rajoilla pyöräily. Etnologinen tutkimus identiteetin, rajojen ja pyöräilytoimijuuden rakentumisesta kolmella eurooppalaisella raja-alueella

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

Kestävän kehityksen tukemisen kannalta on keskeistä ymmärtää miten liikkumistavat, kuten pyöräily, tuottavat kokemuksia ympäristöstä sekä yhteiskunnan muutoksesta. Pyöräily näyttää olevan vastaus moniin ongelmiin, mutta on tarve ymmärtää mitä ihmiset oikeastaan tekevät pyörällään ja miten he kiinnittyvät ympäristöönsä. Tutkimukseen valittu raja-alue -näkökulma tarjoaa erityisen mahdollisuuden ymmärtää ihmisen ja pyörän välisen vuorovaikutuksen merkitystä arkielämän liikkumiselle sekä identiteettien konstruoitumiselle. EU-rajojen muutokset ja niihin liittyvä pyöräilytoimijuus kertovat myös ihmisten mahdollisuuksista osallistua heitä koskeviin muutosprosesseihin. Etnografisen tutkimuksen kohdealueina ovat Pommern, Saaristomeri-Ahvenanmaa ja Tornionjokilaakso, kukin erityisine luonnon, sosiaalisine, poliittisine ja kulttuurisine rajoineen. Kohderyhminä ovat harrastepyöräilijät, työ- ja kauppamatkalaiset, sekä matkailevat pyöräilijät. Etnologinen tutkimus rakentuu keskeisesti tutkijan omaa kokemuksellisuutta korostaviin kenttätöihin kullakin raja-alueella sekä yhteistyöhön paikallisten toimijoiden kanssa. Tutkimus tarkastelee rajoilla pyöräilyä myös kenttätyön metodologian kehittämisen näkökulmasta. Aineistona ovat, paitsi kyselyt, haastattelut ja osallistuvan havainnoinnin materiaalit, myös elektroniset GPS-teknologiaan perustuvat aineistot. Tutkimus on kolmivuotinen.

Tutkimus yhdistää pyöräilyn ilmiöt ja pyöräilyn metodologisena otteena, sekä rajatutkimuksen ja kulttuurintutkimuksen tematiikan tavalla joka avaa uusia näkökulmia ymmärtää liikkumistapojen ja raja-alueiden muutosten merkitystä, sekä ihmisten suhdetta ympäristöön ja kulttuuriseen perintöön.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

PhD Donald Killian 72.800 €Advances in the investigation of spatial deixis: Methods in investigating complex demonstrative systems

Academic research or work based on it | 2-year project

The main goal of the project is to investigate spatial deixis in the linguistic domain of demonstratives, focused particularly on languages with complex systems. The project will initially focus on the development of new methodologies for investigating and identifying morphosyntactic and semantic features of demonstratives. These new techniques will then be tested on languages with demonstrative systems ranging from simple to complex.

Detailed referential properties of deictic and qualitative distinctions of demonstratives remain underinvestigated. Descriptive works typically provide only brief translations, and examples of detailed studies are generally lacking. Furthermore, the investigation of complex demonstrative systems is particularly hampered by the lack of proper methodology for the identification and investigation of demonstratives.

This study will attempt to address the issue of insufficient methodologies for studying demonstrative systems, encouraging further advances in investigating spatial cognition.

Grammatical descriptions of previously undescribed languages can lead to new realizations in language typology and comparative linguistics. During my PhD, pilot research suggested that the system of demonstratives in Uduk to be very complex. However, current methodologies for investigating demonstrative systems are limited. New methodologies would not only allow us a greater understanding of spatial deixis in Uduk itself, but would also be able to be applied to other languages around the world.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Jatko-opiskelija Jeongdo Kim 28.320 €Leksikaalinen ikonisuus ja sen neutraalistuminen etymologisesta näkökulmasta

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Hankkeen teemat liittyvät Kieliohjelmaan

Suomalaisessa etymologisessa tutkimuksessa yhtenä etymologisena selityksenä on käytetty ikonisuutta, joka on ekspressiivisyyden ja äänteellisen motivaation rinnakkaiskäsite. Kaikki nämä termit viittaavat sanoihin, jotka kuvailevat äänneasullaan tarkoitettaan. Ongelmana on kuitenkin, että useita ei-ikonisia sanoja on pidetty alun perin ikonisina, muttei ole kuvattu sitä, miten niiden ikonisuus on kadonnut eli neutraalistunut.
Niinpä monografisen väitöskirjani tarkoituksena on kuvata sanojen neutraalistumisprosessia sekä sananmuodostuksen että merkityksenmuutosten valossa. Sen tulokset antavat kriteerit, joita voidaan soveltaa käytettäessä ikonisuutta etymologisena selityksenä. Työni koostuu pääasiallisesti neljästä osasta. Ensimmäisessä osassa tarkastellaan sanojen semioottista moninaisuutta Peircen semiotiikan valossa. Toisessa esitellään suomen ikonisten sanojen muodostumismekanismia sekä vartaloainesten mahdollisia etävastineita ja lainaoriginaaleita. Kolmannessa havainnollistetaan suomen ikonisten verbien merkityskirjoa konstruktiokieliopin valossa. Neljännessä tarkastellaan suomen neutraalistuneiksi oletettavia nominijohdoksia jakaen viiteen merkitysryhmään: 'touhu', 'kuulopuhe', 'pyörivä esine', 'neste' ja 'tyhmyys'. Tarkoituksena on selvittää niiden nominijohdosten ja kantasanoiksi oletettavien ikonisten verbien fonologis-morfologista, semanttista ja levikillistä vastaavuutta. Pääasiallisia aineslähteitäni ovat Suomen murteiden sana-arkisto ja Korp-tietokanta.

Väitöskirjani koskee onomatopoetiikkaa, etymologiaa, leksikaalista semantiikkaa ja semiotiikkaa sekä suomen kielen dialektologiaa. Osassa näistä kielitieteen osa-alueista on kuitenkin vallinnut yksipuolisuus: onomatopoeistiikassa ja leksikaalisessa semantiikassa on painotettu vain synkronista metodiikkaa, kun taas etymologiassa semantiikan teorioita ei ole hyödynnetty perusteellisesti. Väitöskirjatutkimukseni tuo rohkeasti uutta näkökulmaa kielitieteelle kytkemällä mainitut osa-alueet toisiinsa.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FM Joonas Kinnunen 85.200 €Hanseatic league and the long-distance trade – Network analysis of distribution of archaeological material in the Baltic Sea region in Middle ages and early modern era

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 3-vuotinen hanke

Hansaliitto oli keskiajan voimakkain talousmahti Itämeren piirin alueella. Sen mukana liikkui paitsi esineistöä, myös ihmisiä ja osaamista ympäri Eurooppaa. Väitöskirjassani tutkin verkostoanalyyttisin ja tilastollisin menetelmin Itämeren piirin arkeologista aineistoa ja analysoin tätä kautta kuinka hansakaupan kuljettaman esineistön volyymi ja suunta ovat kehittyneet vuosina 1300–1600. Lisäksi vertaan arkeologisesta aineistosta ja historiallisista lähteistä saatuja tuloksia ja niiden välistä korrelaatiota.

Sosiaalisia verkostoja ja verkostoanalyysiä on tutkittu arkeologiassa alan kokoon nähden vielä vähän. Hansakaupan tutkimuksessa verkostoanalyysiä ei puolestaan ole minun lisäkseni hyödyntänyt vielä kukaan muu. Väitöstyöni onkin uraa uurtava tutkimus Euroopassa, joka tarjoaa uusia näkökulmia hansakaupan kehittymiseen, etenkin kun menetelmä on tullut todistettua toimivaksi.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Kirjallisuudentutkijain Seura 4.000 €Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti Avain

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

Avain ilmestyy neljä kertaa vuodessa, ja sen päätoimittajuus kiertää Suomen yliopistojen kirjallisuuden laitoksilla. Lehden toimitusneuvostoon kuuluu professoreita ja tutkijoita yhdeksästä eri kotimaisesta ja ulkomaisesta yliopistosta.
Vuonna 2017 Avain siirtyy sähköiseen julkaisujärjestelmään (OJS). Samalla sen paperiversioon tehdään graafisen suunnittelijan toteuttama ulkonäköuudistus.

Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti Avain on korkeatasoinen, JUFO-tason 2 suomenkielinen kirjallisuustieteellinen vertaisarvioitu aikakauslehti. Lehdellä on tärkeä kansallinen merkitys kotimaisen kirjallisuuden tutkimuksen julkaisukanavana ja kirjallisuudentutkimuksen kansainvälisten virtausten levittäjänä suomeksi. Tutkijoiden ja opiskelijoiden lisäksi lukijakuntaan kuuluu äidinkielenopettajia ja muita kirjallisuuden opetuksen ammattilaisia eri opintoasteilla.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FM Petri Kiuru 58.800 €Ilmastonmuutoksen vaikutuksen mallintaminen veden ja ilmakehän väliseen hiilidioksidi- ja metaanivaihtoon pohjoisen havumetsävyöhykkeen järvissä

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 2-vuotinen hanke

Tutkin väitöskirjatyössäni hiilidioksidin ja metaanin vaihtoa veden ja ilmakehän välillä pohjoisen havumetsävyöhykkeen järvissä fysikaalis-kemiallis-biologisen järvimallin avulla. Selvitän myös ilmastonmuutoksen vaikutusta pohjoisten järvien hiilikaasudynamiikkaan ja -vaihtoon sekä hiilidioksidin vaikutusta järvien happamoitumiseen havumetsävyöhykkeen heikosti puskuroiduissa järvissä. Työn edetessä kiinnitän huomion myös jääpeitteen aikana järveen kerääntyvän liuenneen epäorgaanisen hiilen dynamiikan mallintamiseen. Selvitän lämpötilan ja kemiallisten olosuhteiden sekä pohjasedimentin laadun vaikutusta sedimentissä muodostuvan hiilidioksidin määrään ja sen osuutta kaasunvaihtoon. Tutkin lisäksi pintavesivalunnan vaikutusta järvien hiilidioksidikuormituksen vaihteluun sekä erilaisten kaasunvaihtomallien soveltuvuutta järvimalliin. Mallinnan järven lämpötilaa, jääpeitettä, fosforin ja orgaanisen hiilen pitoisuutta sekä kasviplanktonin määrää yksiulotteisen, prosessipohjaisen järvimallin avulla. Olen kehittänyt malliin hapen ja liuenneen epäorgaanisen hiilen dynamiikan kuvauksen. Kehitän mallin prosessien kuvausta ja sovellan sitä järviin, joissa on tehty intensiivisiä hiilikaasumittauksia (Valkea-Kotinen Lammilla ja Kuivajärvi Juupajoella). Ilmastonmuutoksen vaikutusten mallintamisessa käytän ilmastomallien lämpötila-, sademäärä- ja tuuliennusteita sekä arvioita järvien valuma-alueen kuormitusmuutoksista.

Ilmastonmuutoksen aiheuttaman lämpenemisen ennustetaan olevan suurinta korkeilla leveysasteilla. Ilmastonmuutoksen vaikutuksia lauhkean vyöhykkeen sisävesiin on tutkittu paljon, mutta tuloksia ei voi suoraan yleistää koskemaan pohjoisia alueita. Myöskään kattavia mekanistisia malleja, joissa kytketään vesiekosysteemin fysikaaliset, kemialliset ja biologiset prosessit ja joilla simuloidaan yhtäaikaisesti kaikkia liuenneen epäorgaanisen hiilen dynamiikan prosesseja, ei ole juuri olemassa.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Musiikin maisteri, tohtoriopiskelija Anne-Mari Kivimäki 48.000 €Suistamo – Perinnelaboratorio

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ

Apurahan turvin teen taiteellista tutkimustyötä ja valmistun musiikin tohtoriksi loppuvuodesta 2017. Jatkotutkintoni Suistamo – Perinnelaboratorio pohjautuu Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran vuosina 1957-1961 äänitettyihin rajakarjalaisiin arkistoäänitteisiin. Tutkimukseni tuo julki sekä tietoa 1900-luvun alun Suistamon alueen elämästä, musiikista ja tarinankerrontakulttuurista että omasta taiteellisesta työstäni. Olen kehittänyt konserttisarjan edetessä oman sävelkielen ja soittotyylin, ja jatkan ainutlaatuista työtä hypnoottisen, karjalaisen musiikin parissa.

Yksi tutkimukseeni liittyviä työtapoja on ollut esiintyminen ja esityksistä saadun palautteen analysointi. Ajatus tutkimustyöstä esiintymällä on noussut tutkimuksen edetessä tärkeäksi työtavaksi. Tutkimukseni yhteen kokoavasta Maailmanlopun maanitus -opinnäytetyöstä on kaivattu lisäesityskertoja. Järjestän viimeisenä tutkimusvuotena telttakiertueen, jossa esittelen koko taiteelliseen Suistamo Perinnelaboratorioni. Alustavia keskusteluja on käyty mm. Bremen, Venetsia, New York sekä Suomi. Näen tärkeänä että tutkimuksen aikana syntynyt taide saa esityskertoja. On tärkeätä että taiteellisen tohtorintutkinnon tuloksia nähdään, kuullaan ja koetaan. Tämän osoitti kolmas opinnäytetyöni Lakkautettu kylä -soiva valokuvanäyttely, joka kiersi vuoden 2015 aikana usealla paikkakunnalla Suomessa ja Venäjällä. Yleisökeskustelut ja esityskerrat ovat vieneet tutkimustyötäni ja aiheen ymmärtämistä eteenpäin.

Taiteessani käsittelen historiallisen muutoksen aikaa Suomessa. Tuon esille uutta tietoa karjalaisesta musiikkikulttuurista ja erityisesti haitarin asemasta suosittuna kansansoittimena 1900-luvun alun Karjalassa. Kansanmusiikin kautta löytyvät muut kansantaiteet ja monitaide. Teen myös naapurimaiden välistä kulttuuriyhteistyötä venäläisten ja Venäjän karjalaisten kanssa.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FT, tutkija, taidekriitikko, toimittaja, tietokirjailija Elina Marja-Terttu Kivirinta 28.320 €Muisti synnyttää tulevan

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

Viimeisteltävänä on ainakin yhdeksästä esseestä ja johdannon tapaisesta esipuheesta koostuva taidehistoriallinen tietokirja ”Muisti synnyttää tulevan”. Kirja perustuu vaativaan tieteelliseen tutkimukseen ja tarkastelee taidetta, sen historiaa ja nykytilaa keskittymällä eri aikakausien ja kulttuurien taideteoksiin. Kunkin esseen lähestymistapa on tutkimuksellinen mutta toteutustapa tietokirjallinen ja kirjoitusprosessin myötä myös journalistinen. Kirja on eri lukijoita kohden kurkottava yleistajuinen tutkimusretki taiteen aikaan ja tilaan. Taide on kirjan lähtökohdan mukaan osa ihmiskunnan historiaa ja muistia, mihin syventymällä pohdinta kohdistuu elämään maapallolla nyt, mutta erityisesti tulevaisuuteen. Kirja esittelee taiteilijoita, museoita, taidekokoelmia, -teoksia sekä esinekulttuuria. Kyseessä on materiaali, jota olen nähnyt jo kotimaassa tai ulkomaan matkoilla sellaista, jota on matkustettava vielä katsomaan. Keskiössä on taide tai kulttuurinen esineistö, joka on vaikuttanut minuun ja saanut minut ajattelemaan, jopa kyseenalaistamaan. Esseen aiheena saattaa olla myös elokuva, jonka kautta huomio kiinnittyy vaikkapa museoon osana maailman tai Euroopan kipeää poliittista lähihistoriaa, yhtenä sodan kohteista. Joku valituista taiteilijoista saattaa kyseenalaistaa oman yhteiskuntansa käsityksiä sananvapaudesta.

Taidehistorian tutkimusta syventävä kirja on nimensä mukaisesti rohkea temaattinen avaus, tietokirjallinen esseekokoelma taiteesta aikana ja tilana. Taide ja taidekokoelmat kytkeytyvät elinympäristöön historiallisena muistina. Se merkitsee maailmaa, paikkaa ja tilaa, (post)humanismia, elämän ja elämisen mahdollisuuksia sekä maapallon ja kulttuurien tulevaisuutta. Kirjan teemoja ovat historian syklit, tiedon kulku, maailman laajentuminen, (jälki)kolonialismi ja -moderni, yhteiskunta ja yhteisö.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

YTT Hanna-Mari Kivistö 74.800 €Ihmisoikeuksien politiikkaa – käsitteellinen ja retorinen luenta toisen maailmansodan jälkeisistä debateista

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 2-vuotinen hanke

Tutkimus tarkastelee toisen maailmansodan jälkeistä ihmisoikeuksien kieltä nk. ’ei- kansalaisten’ oikeuksiin liittyvän debatin luennan kautta. Se on avaus ihmisoikeuksiin liittyvän politiikan käsitteellistämiseen. Tutkimuksen keskiössä on se, kuinka ihmisoikeuksista puhutaan ja kuinka erilaisilla näkökulmilla argumentoidaan. Teesi on, että ihmisoikeudet eivät ole jotakin debatin ulottumattomissa, ’politiikan yläpuolella olevia’, tai itsestään selviä. Sen sijaan ne ymmärretään kiistanalaisina, poliittisina ja historiallisesti kontingentteina. Empiiriseen aineistoanalyysiin painottumalla projekti avaa uuden näkökulman ihmisoikeuksien poliittiseen luentaan. Tutkimuksessa tarkastellaan ihmisoikeusdokumenttien kirjoittamiseen liittyvää aineistoa ja analysoidaan sitä retorisesta ja käsitteellisestä näkökulmasta käsin. Kontekstina on ihmisoikeuspuheen momentum 1940-luvun lopussa ja 50-luvun alussa. Tutkimus tarttuu ihmisoikeuksien problematiikkaan nostamalla poliittisesti näennäisen marginaaliset hahmot, kuten ’turvapaikanhakijat’, ’pakolaiset’, ’paperittomat’ ja ’valtiottomat henkilöt’ tarkastelun keskiöön. Tavoitteena on poliittinen analyysi ja luenta ihmisoikeuksista, joka ei ole merkityksellinen ainoastaan menneisyyden vaan myös nykykeskustelujen näkökulmasta.

Tutkimus ottaa osaa ajankohtaiseen ja kiistanalaiseen debattiin historiallisen näkökulman kautta. Tutkimuksessa tehdään ihmisoikeuksista poliittinen luenta ja tuodaan ihmisoikeusnäkökulma pakolais- ja turvapaikkakeskustelun keskiöön.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FT, dosentti Matti Koivula ja työryhmä (Monitieteinen häiriödynamiikkatutkimus)180.000 €Metsänuudistamisen menetelmien moninäkökulmainen tarkastelu monimuotoisuuden, virkistyskäytön ja puunkorjuun kustannuksien kannalta

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 3-vuotinen hanke

Metsiämme on hoidettu pääosin avohakkuuseen perustuvin uudistamismenetelmin vuosikymmeniä, mikä yhdessä tiettyjen rakennepiirteiden vähenemisen kanssa on johtanut eliölajiston uhanalaistumiseen. Kehityksen kääntämiseksi ja muihin käyttöarvoihin kohdistuvan kasvavan paineen vuoksi metsätalousmenetelmät ovat uudistumassa. Yksi keino vaalia näitä arvoja ovat puuston peitteisyyttä säilyttävät poiminta-, pienaukko- ja osittaishakkuut, joissa puustoa korjataan kerralla vain osin. Niiden monimuotoisuus-, virkistysarvo- ja puuntuotantoon kohdistuvat vaikutukset tunnetaan erittäin huonosti. Tutkimuksessa selvitetään Pohjois-Karjalan Ruunaan talousmänniköissä, millaisia näihin kohdistuvat erirakenteisuutta tukevien hakkuutapojen vaikutukset ovat. Työ tehdään 20 metsikössä, jotka edustavat hakkaamattomia talousmetsiä sekä avo-, osittais- (50 % puustosta hakkaamatta), pienaukko- (60-70 %) ja poimintahakkuita (70 %). Näissä metsiköissä tehtiin lajistoselvityksiä 2010 (ennen hakkuita) ja 2011-13 (kesät 1-3 hakkuiden jälkeen), mitkä aineistot ovat tausta-aineistona. Uusina ovat virkistysarvojen kyselytutkimukset sekä puuntuotos mallinnuksineen. Päätavoite on selvittää monimuotoisuuden, virkistysarvojen ja puuntuotoksen vaihtelun samansuuntaisuutta ja näiden näkökulmien yhdistämisen mahdollisuuksia.

Hanke tavoittelee synteesiä siitä, miten monimuotoisuus-, virkistyskäyttö- ja talousvaikutukset parhaiten toteutuvat erilaisilla metsänuudistamisen vaihtoehdoilla. Uudistamismenetelmät tulevat monipuolistumaan uudistetun metsälainsäädännön salliman monitavoitteisuuden yleistymisen myötä. Tulokset tarjoavat metsäalalle monitahoisen tietopohjan tukemaan metsätalouden päätöksiä. Tällainen yhden koejärjestelyn useisiin mittareihin tukeutuva tutkimus on ainutlaatuinen.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Harri Silvennoinen, Osmo Heikkala
Muut työryhmän jäsenet: Asko Poikela, Jouni Pykäläinen, Juha Siitonen, Jukka Tikkanen, Liisa Tyrväinen, Matti Koivula, Risto Savolainen, Sauli Valkonen, Timo Pukkala

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Kuvataidekasvatuksen yliopistolehtori Anniina Koivurova 14.400 €Mitä lasten piirustukset ja heihin kohdistunut avustustyö kertovat sodasta selviytymisestä ja jälleenrakennuksen arjesta Suomen Lapissa

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

Talvi- ja jatkosota, Lapin sota ja tuhotun maakunnan jälleenrakentaminen olivat iso ponnistus. Käytössäni on aiemmin tutkimaton lappilaislasten evakosta paluuta ja jälleenrakentamista käsittelevä visuaalinen aineisto. Kysyn, mitä ja miten kuvat kertovat sodanjälkeisestä elämästä.

Keskeisin aineistoni koostuu lappilaisten lasten piirustuksista 1946–1947. Sen on kerännyt kanadalainen avustustyöntekijä (Naomi Jackson Grovesin arkisto, Lapin maakuntamuseo, 141 kpl). Toinen tutkimusaineistoni on kansallinen, lasten piirustuksia vuodelta 1947 (Kansanavun piirustuskilpailutyöt, Jyväskylän maakunta-arkisto, 491 kpl).

Kuvat tarjoavat kulttuurihistoriallista, yhteiskunnallista ja sosiaalista tietoa siitä, mitä lapset ymmärsivät aikuisten maailmasta, miten heihin vaikutettiin, ja millaisena lasten elämismaailma näyttäytyy. Mitä kuvat kertovat jälleenrakennusajan nationalistisesta eetoksesta yhdistävänä ja kontrolloivana tekijänä, ja humanitaarisen avun vaikutuksista?

Aineistoni valottaa kasvatuksen ja taidekasvatuksen historiaa kouluopetuksen ja piirustuksenopetuksen näkökulmasta.Taidehistoriallisesti periferiakuvaus ja ulkomaisen avun vaikutuksen tutkiminen tuo näkökulmia kansallisen kuvaston rakentumiseen. Taide ja kulttuuri vaikuttivat lasten menneisyyssuhteeseen, nykyhetken määrittelyyn ja tulevaisuuden odotuksiin.

70 vuotta vanha kuva-aineisto valottaa sotaa ja sodanjälkeistä arkea lasten näkökulmasta. Kuvien tutkiminen lisää poliittis-historiallista ymmärrystä. Tieteen popularisoinnilla tutkimusta voi hyödyntää geopoliittisessa ja humanitaarisessa keskustelussa. Tutkimustani voi soveltaa esimerkiksi luonnonkatastrofeista ja sodasta selviytymisen tutkimiseen, esim. Euroopan pakolaiskriisiin. Se auttaa käsittelemään akuutteja humanitaarisia kriisejä esimerkiksi visuaalisen kulttuurin keinoin.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Filosofian maisteri, lehtori Irmeli Kokko-Viika 9.000 €Residencies Reflected symposiumiin perustuvan artikkelikokoelman toimitustyö Taru Elfvingin kanssa

Taiteellinen työ / siihen pohjautuva työ

Julkaisu on artikkelikokoelma, joka perustuu symposiumiin marraskuussa 2016. Artikkelikokoelman sisältö kehittyy ja syntyy symposiumin yhteydessä ja sen jälkiseurauksista. Julkaisun keskiössä on keskustelu residenssitoiminnan historiasta ja nykyisistä tehtävistä, sen yhteiskunnallisista konteksteista ja residenssien roolista reflektion ja taiteellisen tutkimuksen paikkoina. Lopullinen sisältö tarkentuu täten symposiumin aikana ja heti sen jälkeen. Tavoitteena ei kuitenkaan ole dokumentoida symposiumin puheenvuoroja sellaisenaan vaan tilata artikkelit puhujilta sekä valituilta symposiumin keskustelijoilta. Julkaisun tekijät ja toimittajat ovat FRAME/Taru Elfving ja Kuvataideakatemia/Irmeli Kokko.
Artikkeleiden kehittyviä teemoja ja sisältöjä:
- länsimainen taiteilijakolonnien perinne ja niiden jälkimuodot: Maaseutu- ja urbaanit taiteilijayhteisöt
- residenssien uusia konteksteja: biennaalit, yliopistot, pankit, laivat, ekologiset yhteisöt yms.
- residenssit oppimisen ja taiteellisen kehityksen ympäristöinä
- nykyinen taiteilijapakolaisuus ja residenssit
- taideteosten migraatio, vaikutteiden migraatio
- nykypäivän kosmopoliittisuus ja monikulttuurinen vuoropuhelu
- taiteilijabiotoopit luovan kestävän kehityksen ympäristöinä.

Maailmassa on yli 1000 residenssiä, jotka vaikuttavat taiteellisen työskentelyn käytäntöihin, taiteilijoiden urakehitykseen, kansainvälisen työskentelyn edellytyksiin ja mahdollisuuksiin tehdä luovaa työtä eri maissa ja erilaisissa kulttuureissa. Residenssejä käsitteleviä julkaisuja on vähän. Viimeisin, Re-Tooling Residencies, 2009 käsitteli residenssitoimintaa Itä-Euroopan perspektiivistä. Julkaisun keskiössä on keskustelu residenssitoiminnan historiasta, nykyisistä tehtävistä ja konteksteista.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Dosentti, filosofian tohtori Jukka Kokkonen 42.000 €Entinen naapurillinen ystävyys: Raja, rauha ja väestö varhaisen uuden ajan Pohjois-Euroopassa

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Hankkeen teemat liittyvät Suomen muuttuvat naapuruudet -ohjelmaan

Tutkimushankkeeni koskee Ruotsin (ja Suomen) sekä Venäjän välistä valtakunnanrajaa pitkäkestoisesti myöhäiskeskiajalta Ruotsin ajan lopulle (n. 1490-luku–1809). Tarkastelussani ovat raja-asukkaiden selviytymisstrategiat erilaisten sosiaalisten konfliktien (riidat, rikokset, sodat) osalta. Tärkeässä osassa sitä oli ns. rajarauhamenettely, jonka historiallista taustaa on lähdettävä purkamaan roomalaiskatolisen kirkon rauhanliikkeistä ja myöhemmin keskittyvästä ruhtinaanvallasta ja sen julkaisemasta rauhanlainsäädännöstä saakka. Tutkin myös muita selviytymiskeinoja, joihin raja-asukkaat turvautuivat sodanuhkassa ja varsinaisessa sota-ajassa. Omat kysymyksensä muodostuvat rajasta ja sen luonteesta sekä rajavalvonnan kehityksestä.
Tutkimukseni on laaja-alainen. Haen tähän vertailupohjaa muilta varhaisen uuden ajan konfliktirikkailta rajaseuduilta Euroopassa: muualta Skandinaviasta (Ruotsi–Tanska-Norja), Brittein saarilta (Englanti–Skotlanti) ja Iberian niemimaalta (kristitty Kastilian kuningaskunta–islamilainen Granadan nasridikuningaskunta). Tutkimukseni on myös monitieteinen: se käy aitoa dialogia folkloristiikan lähteiden ja tutkimustulosten kanssa.
Tulen esittämään tutkimustulokseni suomenkielisessä tietokirjassa, joka kantaa työnimeä Entinen naapurillinen ystävyys: Raja, rauha ja väestö varhaisen ajan Pohjois-Euroopassa. Kohdistan sen niin suomalaiselle tiedeyhteisölle kuin historiasta kiinnostuneelle suurelle yleisölle.

Venäjää ja venäläisiä sekä ”itärajaa” (Suomen ja Venäjän välistä maarajaa) on perinteisesti lähestytty lähinnä konfliktien sekä poissulkemisen ja -rajaamisen kautta. Tässä työssä keskiössä ovat kylläkin sodat ja sodanuhkat sekä riidat, mutta siten, miten paikallinen väestö rajaseudulla haki omalla omaperäisellä tavallaan selviytymistä niistä ja niiden negatiivisista vaikutuksista.
Vanha raja oli enemmänkin monenlaisen yhteistyön ja vuorovaikutuksen kontaktipinta kuin poisrajaavaa elementti.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

PsT, Professori Kalevi Korpela ja työryhmä (RestoWalk)47.000 €Metsäkävelyihin yhdistettyjen tietoisuusharjoitteiden elvyttävät vaikutukset

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

Tutkimuksessa selvitetään kokeellisesti, parantavatko metsäpolun varrella esitetyt, tutkimustiedon mukaisesti laaditut tietoisuusharjoitteet elpymistä ja hyvinvointia. Parantavatko ne olotilaa enemmän kuin kävely luontopolulla ilman harjoitteita tai kävely tehden harjoitteet ”väärässä” järjestyksessä? Tutkimusta varten on käytettävissä maailmassa ainutlaatuinen harjoitetauluja sisältävä metsäpolku, joka tehtiin Ikaalisiin Metlan ja Tampereen yliopiston psykologian laitoksen yhteistyönä v. 2010. Tutkimuksen osallistujat ovat työikäisiä, 20-60-vuotiaita aikuisia (N=165 / vuosi). Kävelyn jälkeen mitataan tarkkaavuuden suuntaamista, turhauman sietoa sekä empaattisuutta. Lisäksi mitataan elpymisen, mielialan ja elinvoimaisuuden muutoksia sekä stressin fysiologista vastetta alfa-amylaasia. Jos harjoitteet ovat toimivia, julkisesti saavutettavissa olevat metsäpolut tietoisuusharjoitteineen voivat olla edullinen terveyden edistämisen keino.

Tutkimuksen uudet rohkeat avaukset liittyvät yhteistyökumppaneihin ja koeasetelman kehittämiseen. Tarkkaavuustestin lisäanalyyseihin saimme yhteistyöhön tri Kate Leen Melbournen yliopistosta. SART-testin tulosten ns. Fourier-muunnokseen perustuvilla jatkoanalyyseilla voimme ensimmäistä kertaa maailmassa nähdä, vaikuttavatko metsäkävelyt valikoivasti vain toiseen tarkkaavuuden muotoon.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Tytti Pasanen
Muut työryhmän jäsenet: Pia Jussila

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FM Kirsi Korpela ja työryhmä (Kone-Fudan työryhmä)156.000 €Koneen Säätiön Fudan Nordic Centren tutkijastipendit 2017–2020

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 4-vuotinen hanke

Projektin keskeisenä tavoitteena on edelleen lähettää tieteellistä tutkimusta tekeviä tutkijoita Fudan Nordic Centreen omaa tutkimustaan varten, yhteensä kahdeksasta kymmeneen 4 – 6 kuukauden stipendiä. Projektin lisäarvona toteutuu myös se, että se lisää kiinnostusta Fudan Nordic Centreä kohtaan, lisää suomalaisen tutkimuksen näkyvyyttä siellä, vahvistaa toiminnan rakentumista. Fudan Nordic Centren fyysinen rakentaminen ja sen jälkeinen pohjoismaisen yhteistyön jatkuva kehittäminen erityisesti Fudanin yliopistossa on merkittävä panostus suomalaiselta korkeakouluverkostota. Toiminta kehittyy jatkuvasti ja esim. opetusyhteistyö on jo vakiintunutta. Tutkimuksen osalta verkostoitumista tarvitaan edelleen lisää ja monipuolisesti eri aloilla. Siinä työssä yksittäisten tutkijoiden rooli on keskeinen ja tämä projekti osaltaan vie yhteistyötä eteenpäin.

Hankkeen kautta lähetetään tutkijoita pohjoismaiseen yliopistokeskukseen. Hanke tukee rohkeita tutkimusaiheita.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Kirsi Korpela
Muut työryhmän jäsenet: Iiris Ruoho, Kalle-Antti Suominen, Leena Uski, Outi Luova, Rauno Sairinen

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Yhteiskuntatieteiden maisteri Markus Kortesmäki 56.640 €Merkitykset perusteina: Käytännöllinen päättely ja merkityksen normatiivisuus

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 2-vuotinen hanke

Esitän väitöskirjassani uudenlaisen näkökulman kiivaana käytävään keskusteluun kielen normatiivisuudesta. Pääväitteeni on, että kielellisten ilmaisujen merkitykset ovat normatiivisia sellaisissa konteksteissa, joissa niihin voidaan vedota eräinä, vaikkakaan ei ainoina, oikeuttavina tai motivoivina perusteina tietyille teoille.

Keskustelu kielen normatiivisuudesta on osa laajempaa debattia, joka koskee intentionaalisten ilmiöiden normatiivisten ominaisuuksien, kuten hyvyyden, oikeuden ja oikeutettuuden, sovittamista moderniin luonnontieteelliseen maailmankuvaan. Eräät filosofit ovat argumentoineet, että kielellä ei koskaan ole normatiivisia ominaisuuksia, koska kielellisten ilmaisujen merkitykset eivät yksin pysty motivoimaan tai oikeuttamaan mitään tiettyjä tekoja.

Puolustan pääväitettäni vasta-argumenteilta, joiden mukaan se on liian heikko ollakseen kiinnostava. Teen tämän argumentoimalla perusteholismin puolesta, jonka mukaan tietyn näkökohdan voidaan sanoa oikeuttavan tai motivoivan tietyn teon aina vain määrätyssä kontekstissa, toisin sanoen osana suurta näkökohtien ja oletusten joukkoa. Esitän, että tekoja oikeutettaessa tai motivoitaessa ilmaisujen merkitykset ovat itse asiassa usein jaettujen implisiittisten oletusten roolissa, mutta tietyissä konteksteissa niihin voidaan eksplisiittisesti vedota teon perusteina.

Väitöskirjani on muodoltaan monografia. Metodin suhteen tutkimukseni on lähellä tavallisen kielen filosofiaa.

Vastaan tutkimuksessani erääseen kielifilosofian keskeisimpään ongelmaan murtautumalla vakiintuneen kysymyksenasettelun ulkopuolelle. Tällainen "kahden rintaman" argumentointi on haastavampaa kuin jonkin yleisesti kannatetun position jatkokehittely ja puolustaminen vasta-argumenteilta, mutta sen disruptiivinen potentiaali on myös aivan toista luokkaa. Yhdistän lisäksi työssäni kielifilosofian ja teonfilosofian käsitteistöä tavalla, jonka mahdollisuutta ei ole aiemmin laajasti tunnistettu.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

VTM, kuvataiteilija Aino Emilia Korvensyrjä 63.000 €"Sietäminen" (Duldung) ja siirtolaisuuden kriminalisaatio Saksassa – karkotettavuus epävarman oleskelun ja pakotetun paluun välissä

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ | 2-vuotinen hanke

Tutkimus käsittelee karkotusmääräyksen saaneiden, “ei-toivottujen” ulkomaalaisten kohteluun liittyviä oikeudellisia ja hallinnollisia käytäntöjä Saksassa. Mikäli henkilöä ei syystä tai toisesta voida poistaa maasta, hän saa jäädä väliaikaisesti maahan Duldung-todistuksella („sietäminen“). Tämä ei ole oleskelulupa, mutta hallinnollisen uusimiskäytännön kautta monille silti vuosiksi pitkittyvän oleskelun perusta. Asemaan liittyy äärimmäinen oikeudettomuus ja epävarmuus. Lähestyn vähän tutkittua “karkotusvajeeksi” (deportation gap, Vollzugsdefizit) kutsuttua ilmiötä 1) historiallisesti, rakentamalla “sietämisen” geneaologian oikeudellisena kategoriana ja hallinnollisena käytäntönä sekä (länsi)saksalaisen ulkomaalaispolitiikan jatkumoon liittyvän “deportation gap” -diskurssin oikeudellisena ilmentymänä 2) selvittämällä “pitkäaikaissiedettyjen” mahdollisuuksia saada oleskelu- ja työlupa v. 2015 lakimuutosten jälkeen. Sijoitan ilmiön Euroopan rajojen koloniaalisuuden kontekstiin. Kriittisen siirtolais-, yhteiskunta- ja rotututkimuksen lisäksi seuraan yhteiskunnallisesti sitoutuneen tutkimuksen perinnettä soveltamalla visuaalisia ja (taide)aktivistisia menetelmiä. Tuotan yhdessä pakolaisaktivistien kanssa videohaastattelujen arkiston, joka julkaistaan blogina ja jota näytetään työpajoissa sekä installaationa. Tarkoitus on herättää laajempaa keskustelua eurooppalaisesta siirtolaisuuden kontrollista ja rasismista, tarjota välineitä kampanjointiin “siedettyjen” aseman parantamiseksi.

Karkotukset ovat nousseet yleiseksi puheenaiheeksi Euroopassa ns. pakolaiskriisin jälkimainingeissa. Tutkimus tuottaa uutta tietoa vähän tutkitusta yhteiskunnallisesta epäkohdasta, nimittäin karkotuksiin ja karkotuksella uhkaamiseen liittyvästä laajemmasta oikeudettomuuden ja prekaarisuuden tuotannosta ja rakenteellisesta rasismista. Tutkimus yhdistää kunnianhimoisen yhteiskuntateoreettisen kehyksen visuaalisiin menetelmiin ja taistelevaan tutkimukseen pyrkien herättämään laajempaa keskustelua.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Teatteritaiteen tohtori Anu Koskinen 35.500 €Foucault'n kanssa näyttämölle – Kuinka ruumiillistaa ekokatastrofi?

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ

"Foucault`n kanssa näyttämölle - kuinka ruumiillistaa ekokatastrofi?" on taiteellinen tutkimus, jonka suorituspaikka on Taideyliopiston Teatterikorkeakoulu. Tutkimusprojektin puitteissa kehitetään uudenlaisia ekologisia nykyesityksiä, jossa tarkastellaan ekokatastrofia filosofi-historijoitsija-aktivisti Michel Foucault`n (1926-1984) teoreettisen ajatuskehikon kautta. Foucault`laisen tutkimusotteen (tässä foucault`lainen diskurssianalyysi ja itsekäytäntöjen analyysi) inspiroimana kehitetään ruumiillisia harjoitteita ja kokeiluja, demonstraatioita ja lopulta teatteriesitys. Tutkimus tarjoaa uutta tietoa niin taiteellisen tutkimuksen kuin post-strukturalistisen kulttuurintutkimuksenkin kentille. Lisäksi se osallistuu keskusteluun ekologisesta teatterista ja käynnissä olevalle ekokatastrofille annetuista merkityksistä. Tutkija on näyttelijä, joka väitteli tohtoriksi Taideyliopiston Teatterikorkeakoulusta vuonna 2013. Väitöstutkimuksessaan hän tarkasteli näyttelijöiden tunnetyöskentelyä foucault'laisen diskurssianalyysin keinoin. Tässä post-doc tutkimuksessaan hän haluaa kaapata foucault ́laisen tutkimusotteen uudenlaiseen käyttöön: taiteen ja taiteellisen tutkimuksen tekemisen välineeksi. Kolmannen tutkimusvuoden päätehtävänä on saattaa projekti loppuun ja kirjoittaa aikaisempien, taiteellis-käytännöllisten vaiheiden pohjalta ekspositioita ja artikkeleja.

Tutkimus lähestyy ekokatastrofia foucault'laisen ajatteluapparaatin kautta, ja tekee sen taiteellisen mediumin kautta. Yhdistelmä on uusi, omaperäinen ja kunnianhimoinen. Koska tutkimuksen yhteydessä kehitetään uudenlaista, haasteellista taiteellisen tutkimuksen metodologiaa, sen toteuttaminen vaatii tutkijalta riskiottokykyä ja henkilökohtaista, psykofyysistä heittäytymistä. Tähänastisen työskentelyn valossa näyttää siltä, että tähän tavoitteeseen päästään.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Ph.D., Senior research fellow Sergey Kosourov 115.500 €Understanding the role of hydrogen photoproduction in green algae under physiological conditions: From simple protocol to improved hydrogen photoproduction yields

Academic research or work based on it | 3-year project

The exploitation of conventional energy sources inevitably leads to increasing CO2 concentrations in the atmosphere. The problem has been widely recognized and goals for the reduction of CO2 outputs have been defined by the EU community. To combat the elevated levels of atmospheric CO2, the research efforts should be concentrated on the development of novel approaches for generation of renewable energy and sequestration of CO2 gas from the industrial pollutants. The utilization of photosynthetic entities such as green algae and cyanobacteria capable of CO2 utilization and simultaneous production of hydrogen and other renewable biofuels is, therefore, of a special interest. In the current research project, we will develop and optimize a novel protocol for induction of efficient and long-term hydrogen photoproduction in green algal cultures under physiological conditions, apply this protocol for revealing the barriers limiting hydrogen photoproduction rates in green algae and devise a system for efficient conversion of light to hydrogen using the local algal strains best adapted to the Nordic environment.

The project will demonstrate a breakthrough way for biotechnologists to induce efficient hydrogen photoproduction in green algae under physiological conditions and select the strains from the Nordic environment with hydrogen photoproduction pathways more tolerant to oxygen inactivation. These two efforts together should advance our knowledge of hydrogen metabolism in green algae and improve cost-effectiveness of hydrogen generation in future industrial applications.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

VTM, väitöskirjatutkija Aura Kostiainen 57.640 €Kontrolli, sosiaaliset ongelmat ja yhteiskunnallinen muutos. Argumentaatio rikoslain kokonaisuudistuksessa

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 2-vuotinen hanke

1970-luvulla aloitettu rikoslain kokonaisuudistus on ollut yksi merkittävimmistä viime vuosikymmenten suomalaisista lakihankkeista. Uudistus tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden tarkastella kontrollipoliittisen keskustelun kehitystä viime
vuosikymmenten suomalaisessa yhteiskunnassa.

Väitöskirjassa selvitetään, 1) miten rikoslain kokonaisuudistuksesta käyty keskustelu muuttui sosiaalisen kontrollin näkökulmasta ja 2) miten keskustelussa tapahtuneet muutokset linkittyivät laajemmin yhteiskunnassa tapahtuneisiin
(erityisesti sosiaalipoliittisiin) muutoksiin ja miten niihin viitattiin keskustelussa. Pyrkimyksenä on hahmottaa keskustelun kautta laajempaa kontrollipolitiikan ja kontrolli-ilmapiirin muutosta. Väitöskirja on muodoltaan monografia.

Menetelmänä käytetään sovellettua Toulminin luonnollisen argumentin anatomiaa. Argumentteja tutkitaan tarkemmin Bacchin (2009) ”What’s the problem represented to be” -analyysin sekä Lévi-Straussin (1958) poststrukturalistiseen kritiikkiin perustuvan kategoristen erottelujen analyysin avulla. Menetelmien avulla tarkastellaan, miten sosiaalisia ongelmia määrittelemällä perusteltiin erilaisia kriminaalipoliittisia vaateita ja millaisiin taustaoletuksiin normaalin ja poikkeavan rajoista nämä ongelmien määrittelyt perustuivat.

Tutkimus osallistuu keskusteluun oikeuden ja politiikan välisestä suhteesta, kontrollipolitiikan muutoksista sekä rikoskontrollin kehityksen yhteydestä hyvinvointipolitiikan muutoksiin.

Tutkimus sopii erinomaisesti Koneen säätiön teemaan "Jakautuuko Suomi", sillä tutkimuksessa etsitään vastausta kysymykseen, miten keskustelu rikollisuudesta on muuttunut rikoslain kokonaisuudistuksen kuluessa ja miten keskustelu kytkeytyy hyvinvointipolitiikan muutoksiin. Tällä hetkellä suomalaista kontrollipoliittista järjestelmää pidetään esimerkkinä onnistuneesta pohjoismaisesta "rationaalisesta ja humaanista" mallista. Tutkimus tarkastelee kriittisesti tätä vakiintunutta näkemystä.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Projektipäällikkö Ossi Kotavaara ja työryhmä (Oulun yliopisto, maantieteen tutkimusyksikkö)84.000 €Global geographic accessibility to food resources: Exploring spatial mismatch between food production, consumption and transport system by using big and open source data

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 2-vuotinen hanke

Despite the satisfactory level of global food production, shortage of food is still a huge problem in some of the less-developed countries. Future climate change, population growth and conflicts may increase the problem, whereas developing farming and opportunities to develop more fair markets may ease off the hunger problem. However, regional balance between production and consumption as well as transport system have a key role in satisfying demand. The aim of the study is to explore spatial mismatch between proxies of food production and consumption in accurate localised data. Accessibility methodology has been developed by Finnish regional case and tested in Europe. The study focuses first to establish the analysis in Afcrica, India and China – where population dynamics are intense. After testing and validation of methodology, the analysis can reach a global scale. The analysis is possible due to rapid development open source geospatial big data and its applicability in Geographic Information Systems (GIS) based analyses. The analysis includes distribution of population, food resources and transports at the same time. All needed political/conflict borders can be included, but borderless analyses can also be done. Moreover, future population and food production scenarios can be built upon the analysis, if suitable spatial data of scenarios is available.

Food production, consumption and particularly shortage of food is first time ever analysed in global scale by borderless analysis local and regional level spatial data. As results, we aim to show 1) areas of oversupply and unsatisfied demand 2) find areas of market (not production) based shortage of food 3) show regions having risks for shortage of food in the future and 4) identify areas where production could be developed to satisfy demand.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Ala-hulkko Terhi, Ossi Kotavaara
Muut työryhmän jäsenet: Jan Hjort, Janne Alahuhta, Jarmo Rusanen

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FT, professori, dosentti Sirkku Kotilainen ja työryhmä87.000 €Nuoret estradille: toimijaksi monilukutaidolla

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ

Lukutaito jakaa suomalaisia kahtia jo nuoruudessa. Maahan muuttavalla matka lukutaitoon ja oman äänen kuuluviin saattamiseen on kantasuomalaisia pidempi. Nuoret estradille -hankkeessa lisätään ymmärrystä varsinkin lukutaitohaasteista nuoruuden koulutussiirtymissä. Hankkeessa lisätään ymmärrystä myös tukemisen tavoista nuoruuden taitekohdissa: tutkimuksessa kehitetään mediapedagogisia malleja monilukutaidon ja osallisuuden edistämiseen taiteellisella toiminnalla.

Kyseessä on kehittävä toimintatutkimus, jossa tutkijat, journalistit ja pedagogit suunnittelevat ja toteuttavat viisi työpajaa nuorille nuorten kanssa ympäri Suomea. Paikkakunnittain hankkeessa on mukana nuorisoryhmiä koulun, kulttuuri- ja nuorisotyön kautta: maahanmuuttajia, työttömiä ja koulupudokkaita. Kussakin osahankkeessa nuorten haasteet identifioidaan ja prosessoidaan taiteellisella toiminnalla julkiseksi mediaesitykseksi. Tutkijat kokoavat tutkimusaineiston osahankkeista ja tutkimusjulkaisujen lisäksi he kehittävät yhdessä Sanomalehtien Liiton ja Aikakausmedian kanssa avoimen oppimateriaaliston pedagogeille, journalisteille ja nuorille.

Hanke edistää nuorten julkista toimijuutta, myös kanssatutkijoina. Tutkimuksesta raportoidaan tieteen ja käytännön kentillä sekä online hankkeen ajan nuorten kanssa. Nuoret tuottavat tutkimusaineistoa ja ovat kehittämisessä mukana.

1. Hanke pureutuu samaan aikaan ymmärtämään, kehittämään ja jalkauttamaan toimintaa.
2. Se kehittää metodia, jossa nuoret toimivat kanssatutkijoina.
3. Hanke pyrkii julkaisemaan ja olemaan esillä tavoin, jotka lisäävät vuorovaikutusta tieteen ja käytännön toimijoiden kesken.
4. Laaja toteutusverkosto ympäri Suomea: mediayrityksiä ja kunnallisia nuorisotyön, myös koulun toimijoita.
5. Hanke integroituu akateemiseen opetukseen tutkijaryhmän kautta.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Mari Pienimäki, Sirkku Kotilainen
Muut työryhmän jäsenet: Aline Kalfayan, Fanny Vilmilä, Hanna Romppainen, Hanna Suutela, Jetta Huttunen, Maija Puska, Outi Laine (ent. Sunila), Pauliina Grönholm, Reijo Kupiainen, Satu Olkkonen, Suvi Tuominen, Suvi Törrönen

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Filosofian maisteri Jarkko Koukkunen 29.020 €Poltetun maan taktiikan kehitys ja käyttö talvisodassa 1939–1940

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

Väitöskirjatyöni tarkoituksena on tutkia suomalaisten joukkojen talvisodassa soveltamaa poltetun maan taktiikkaa. Tutkittavana alueena on käytännössä koko Suomen itärajan alue niiltä osin, joilla taisteluita sodan aikana käytiin.

Tutkimuksen tarkoituksena on tuoda esille hyvin vähän tutkittua osa-aluetta muuten varsin läpikotaisin tutkitulla Suomen toisen maailmansodan historian kentällä. Kansainvälisestikin aihetta on tutkittu varsin vähän.

Poltetun maan taktiikan soveltamista tuodaan väitöskirjassa esille esimerkkitapausten kautta. Lisäksi teoksessa käsitellään syitä poltetun maan taktiikan käytölle sekä arvioidaan sen vaikutusta neuvostojoukkojen toiminnalle. Taktiikan soveltamisen onnistumisia ja epäonnistumisia käsitellään aluekohtaisesti. Sotilasmaantieteellä on suuri merkitys tutkittaessa taktiikan menestynyttä
tai epäonnistunutta soveltamista Suomen eri alueilla.

Esimerkkeinä toteutetuista hävityksistä esille nousevat muun muassa Suvilahden taajaman hävittäminen Laatokan Karjalassa. Tämä noin 5000 asukkaan taajama onnistuttiin hävittämään lähes täysin, mikä aiheutti Laatokan Karjalassa toimiville neuvostojoukoille huomattavia vaikeuksia muun muassa huollon järjestelyjen kannalta. Muina esimerkkeinä käsitellään mm. Viipurin ja Suomussalmen hävityksiä.

Poltetun maan taktiikan käyttö on viimeisiä tutkimattomia ilmiöitä suomalaisessa talvisodan historiassa. Sen esille tuominen on kansallisesti ja kansainvälisestikin merkittävä hanke, joka ansaitsee tulla huomioiduksi.

Tutkimusaihettani ei ole juuri käsitelty aiemmassa talvisodan historian tutkimuksessa. Tutkimus tarjoaa uutta tietoa ja tuoreen näkökulman ennestään varsin perinpohjaisesti tutkitusta ajanjaksosta Suomen historiassa. Tutkimusaiheeni on merkittävä niin makro- kuin mikrohistoriallisesta näkökulmasta. Poltetun maan taktiikan käyttöä on käsitelty kansainvälisessäkin sotahistoriantutkimuksessa varsin niukalti.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Yliopistotutkija Urpo Kovala ja työryhmä50.000 €Mediakohut: tunnemyrskyt, (dis)informaatio ja vuorovaikutuksen kulttuurit internetissä

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Ponnistusraha

Tutkimus kohdistuu mediaan maailman heijastajana ja kommentoijana juuri nyt, “on-line”. Se kuvaa ja ymmärtää mediakohuja sekä vaikuttaa niiden dynamiikkaan. Median siirtyminen internetiin on hämärtänyt rajaa julkisen ja yksityisen välillä sekä muovannut faktan suhdetta fiktioon. Internetissä nopeasti kehittyvien kohujen seuraaminen on tämän monitieteisen akateemista tutkimusta, aktivismia ja mediapedagogiikkaa yhdistävän hankkeen tehtävä. Hankkeessa puretaan kohujen muodostumista tarkastelemalla vuorovaikutusta ja konflikteja niiden ympärillä sekä digitaalisen ja perinteisen mediamaiseman läpikäyviä affektiivisia virtoja. Tutkimuksessa kysytään: (1) Millainen on nykyajan mediakohun logiikka ja elämänkaari? (2) Minkälaisia vuorovaikutuksen tapoja ja kulttuureja muodostuu mediakohujen ympärille ja niiden myötä? Siinä tarkastellaan vuorovaikutusta ja vastakkainasettelulle perustuvaa keskustelun logiikkaa, analysoidaan tapoja joilla tietoa ja disinformaatiota tuotetaan internetissä, kehitellään metodologisia välineitä käsitteellistää ja analysoida nopeasti muuttuvaa mediamaisemaa sekä kehitetään pedagogisia ja muita käytännön sovelluksia toimivien interventioiden tekemiseksi ja kriittisen medialukutaidon lisäämiseksi. Hankkeella on sekä akateemisia että osallistavia, interventiivisiä ja pedagogisia tavoitteita.

Hanke nostaa erityisellä tavalla esiin nopeasti muuttuvan mediamaiseman dynamiikkaa ja pyrkii puuttumaan vastakkainasetteluihin. Tutkimus on rohkea avaus, sillä perinteisen etäännytetyn akateemisen tutkimuksen sijaan tarkastellaan tiimityönä kriittisesti mediakohuja ja samalla osallistutaan aktiivisesti, jopa pro-aktiivisesti. Tutkijat asettavat itseänsä alttiiksi arvostelulle avaamalla tutkimusprosessia ja analysoimalla mediakentän toimintaa sananmukaisesti on-line, sekä olemalla itsekin toimijoita.

Työryhmän jäsenet
Muut työryhmän jäsenet: Urpo Kovala

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FM Aija Kukkala 32.000 €Paikkatietopohjainen menetelmä ekologisesti kestävän maankäytön ja vihreän infrastruktuurin suunnitteluun Euroopassa

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

Kaupungistuminen ja maankäytön muutokset ovat johtaneet elinympäristöjen häviämiseen ja luonnon monimuotoisuuden sekä ekosysteemipalvelujen heikentymiseen. Erityisen näkyvää tämä kehitys on ollut Euroopassa, jossa maisema on hyvin pirstoutunut. Euroopan Unionin (EU) vihreän infrastruktuurin strategian tavoitteena on huomioida kestävästi useita maankäyttötarpeita ja liittää luontoalueita uudelleen yhteen. Jotta ekologisesti kestävän maankäytön tavoitteet toteutuisivat, työkaluille luonnon monimuotoisuutta ja ekosysteemipalveluja huomioivaan suunnitteluun on tarve. Strategisesti suunniteltu vihreä infrastruktuuri vaatii alueiden arviointia ja priorisointia. Väitöskirjatyöni tavoitteena on tunnistaa ja arvioida spatiaalisen priorisoinnin avulla luontoarvojen ja ekosysteemipalvelujen kannalta arvokkaita alueita EU:ssa, käyttäen paikkatietopohjaista Zonation suojelu- ja maankäytönsuunnitteluohjelmistoa. Käytän työssäni laadukkaita paikkatietoaineistoja, mm. tietoja selkärankaisten levinneisyydestä ja ekosysteemipalveluista EU-alueelta. Vihreän infrastruktuurin ydinalueet ovat usein eri tavoin kytkeytyneitä, muodostaen perustan mm. lajien leviämiselle. Ekosysteemipalvelujen tarjonta ja kysyntä eivät aina kohtaa alueellisesti, ja siksi niiden kytkeytyvyystarpeet nousevat tärkeäksi priorisoinnissa. Tavoite on löytää menetelmällisiä ratkaisuja kytkeytyvyyden huomioimiselle, jotta ekosysteemipalvelut voitaisiin integroida osaksi käytännön suunnittelua edistäviä suojelupriorisointeja.

Työni on rohkea avaus, koska se pyrkii löytämään toimivia menetelmällisiä ratkaisuja ajankohtaiseen aiheeseen, josta on vähän aikaisempaa tutkimusta. Vihreän infrastruktuurin käsite on ollut toistaiseksi kirjallisuudessa suhteellisen jäsentymätön, eikä ekosysteemipalveluiden huomioimiselle maankäytön suunnittelussa ole juuri aiempia menetelmiä. Tavoitteena on dokumentoida menetelmä avoimesti, jotta sitä voitaisiin hyödyntää tulevissa tutkimuskysymyksissä ja käytännön maankäytön suunnittelussa.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Tohtorikoulutettava Anna Kukkonen 29.820 €Diskurssiverkostot, uskomukset ja ilmastonmuutos: vertaileva tutkimus Yhdysvalloista, Kanadasta, Suomesta, Brasiliasta ja Intiasta

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

Ilmastopolitiikasta piirretään usein kuva, jonka pääosassa ovat pohjoiset, kehittyneet länsimaat vastassaan eteläisen pallonpuoliskon kehittyvät maat. Ilmastokeskustelua ei kuitenkaan käydä ainoastaan kansainvälisten instituutioiden ja valtioiden tasolla, eikä se liity vain taakanjakoon. Monet poliittiset toimijat eri tasoilta, kuten kansalaisyhteiskunnan ja yritysmaailman organisaatiot, tutkijat, eturyhmät ja paikallishallinnon toimijat, pyrkivät vaikuttamaan ilmastopolitiikkaan, kilpaillen määrittelyistä ja ratkaisuista julkisilla foorumeilla. Kansallinen ilmastopolitiikka nousee näistä vuorovaikutussuhteista, jotka ovat sidoksissa paikallisiin kulttuurisiin käytäntöihin ja arvoihin, ja talouden rakenteisiin. Tämä tutkimus pyrkii pureutumaan näihin kansallisiin prosesseihin. Tutkimuksen menetelmänä on verkosto- ja diskurssianalyysiä yhdistävä diskurssiverkostoanalyysi, jonka avulla tunnistan uskomuksiin perustuvia, kilpailevia diskurssikoalitioita Yhdysvaltojen, Kanadan, Suomen, Brasilian ja Intian mediassa. Nojaan teoreettisesti yhteen merkittävimmistä poliittisten prosessien viitekehyksistä, nimeltään Advocacy Coalition Framework, jonka mukaan jaetuilla uskomuksilla on ratkaiseva rooli koalitioiden muodostumisessa ja politiikan muutoksessa. Diskurssikoalitioiden tutkimus auttaa ymmärtämään, miten maiden ilmastopolitiikka on sisäpolitiikan ja kulttuuristen arvojen muokkaamaa, ja miten poliittiset toimijat pyrkivät vaikuttamaan kansalliseen ilmastopolitiikkaan valtamediassa

Sosiologista, vertailevaa tutkimusta ilmastopolitiikasta on hyvin vähän, varsinkaan 5 eri maan kontekstin huomioivaa. Tutkimus on paitsi empiirisesti myös teoreettisesti haastava: se on poikkitieteellinen yhdistäen sosiologiaa, politiikan teoriaa ja mediatutkimusta ymmärtääkseen ilmastopolitiikan haasteita eri maissa. Tutkimuksessa käytettävä poliittisen päätöksenteon teoria on perinteisesti painottunut länsimaihin: tämä tutkimus soveltaa teoriaa myös eteläisiin maihin, Intiaan ja Brasiliaan.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

VTT, FM Meri Kulmala ja työryhmä130.000 €A child’s right to a family: Deinstitutionalization of child welfare in Putin's Russia (Lapsen oikeus perheeseen: lastensuojelun deinstitutionalisaatio Putinin Venäjällä)

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 2-vuotinen hanke

Putinin Venäjällä konservatiivinen perheiden suojelu on ollut valtiollisen sosiaalipolitiikan keskiössä. Tarkempi tarkastelu kuitenkin osoittaa, että toimenpiteet ovat koskeneet lähinnä nuoria perheitä ja heidän mahdollisia lapsiaan. Venäjän massiivisesta lastenkotijärjestelmästä ja valtion tiukasta otteesta sijoittaa "ongelmaperheiden" lapsia lastenkoteihin, lastensuojelu ja sijaishuolto ovat olleet sosiaalipolitiikan marginaalissa aivan viime vuosiin asti. Nyt Venäjällä on käynnissä suuri lastensuojelureformi, joka pohjaa ajatukseen jokaisen lapsen oikeudesta kasvaa perheessä. Tavoitteena on purkaa lastenkotijärjestelmä sekä kehittää sijaisperhejärjestelmää ja perheiden tukipalveluita. Olemassa olevia lastensuojelulaitoksia muunnetaan parhaillaan kondinomaisiksi.

Tutkimushankkeessa pureudutaan lastensuojelua ja erityisesti sijaishuoltoa koskeviin uusiin kansallisiin ohjelmiin ja niiden toteutumiseen käytännössä. Valtiotasoisten ohjelmien lisäksi tutkimushankkeessa analysoidaan lastensuojelujärjestelmiä Venäjän alueilla: mm. Karjalan tasavallassa sekä Nižni Novgorodin ja Tjumenin alueilla, mikä antaa hyvän tilaisuuden vertailla lastensuojelun ja sijaishuollon kehitysprosesseja. Karjalassa hanke tarkastelee myös suomalais-venäläisten lastensuojeluhankkeiden vaikutuksia ja tuottaa näin tietoa myös lähialueyhteistyöstä kiinnostuneille.

Hanke on rohkea ja kunnianhimoinen: parhaimmillaan se voi vaikuttaa Venäjän muotoutuvassa olevaan lastensuojelujärjestelmään. Mukana on tutkijoita Venäjän arvostetuimmista tutkimuslaitoksista, minkä ansiosta tulokset viedään myös ylimmälle päätöksentekotasolle, jossa on kiinnostusta oppia aiheesta mutta jonne ulkomaalaisella tutkijalla ei ole pääsyä. Hanke tuo yhteen myös käytännöntoimijoita, mikä mahdollistaa toimintamallien kehittämisen niin Venäjällä kuin suomalais-venäläisessä yhteistyössä.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Anna Klimova, Anna Tarasenko
Muut työryhmän jäsenet: Andrey Starodubtsev, Elena Bogdanova, Maija Jäppinen, Michael Rasell, Nina Ivashinenko, Oxana Sinyavskaya, Svetlana Biryukova, Zhanna Chernova

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liitto Kultti ry / Iso Numero -lehti 73.000 €Piilosta näkyväksi – Maahanmuutton globaalit ulottuvuudet Suomessa

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

Hanke julkaisee Isossa Numerossa seuraavan vuoden aikana yhteensä kuusi maahanmuuttoa Suomen näkökulmasta käsittelevää aihetta, joissa on mukana 1-2 tutkijaa ja toimittaja. Aiheet ja niiden tekijät ovat:
1. Lumeavioliitot: tutkija Martta Myllylä & toimittaja Kristiina Markkanen.
2. Alaikäiset turvapaikanhakijat: tutkijatohtori Veronika Honkasalo & toimittaja Lina Laurent.
3. Romanisiirtolaiset Suomessa: tutkija Anca Enache & dosentti Miika Tervonen & toimittaja Kaisa Viitanen.
4. Vapaaehtoinen paluu: tutkija Aino Korvensyrjä & toimittaja Johanna Vehkoo.
5. Frontex ja Schengenin rajahallinta: tutkija Olivia Maury & toimittaja Ilkka Karisto.
6. Seksuaalirikosten tuomiot: professori Terttu Utriainen & toimittaja Venla Pystynen.

Hanke tuottaa tutkimukseen perustuvaa laadukasta journalismia maahanmuutosta globaalista näkökulmasta ja linkittää maahanmuuton globaaleja ulottuvuuksia Suomeen. Hankkeessa julkaistaan korkeatasoisia, ilmiötä laajasti taustoittavia reportaasiartikkeleita Iso Numero -lehdessä ja verkossa. Hanke nostaa maahanmuuttoon liittyviä polttavan ajankohtaisia ja aiemmin tutkimattomia aiheita julkisuuteen. Hanke luo myös uudenlaista yhteistyötä tutkijoiden ja toimittajien välillä.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Aino Korvensyrjä, Anca Enache, Ilkka Karisto, Johanna Vehkoo, Kaisa Viitanen, Katja Tähjä, Kristiina Markkanen, Lina Laurent, Martta Myllylä, Miika Tervonen, Olivia Maury, Terttu Utriainen, Venla Pystynen, Veronika Honkasalo

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FT, Dosentti Kirsi Kuoppamäki ja työryhmä165.000 €Ekosysteemipalveluja kaupunkeihin: viherkattojen toiminta

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 2-vuotinen hanke

Hankkeessamme tuotetaan ja välitetään uutta tieteellistä tietoa kaupunkivihreän roolista rakennetun ympäristön suunnittelun pohjaksi. Tutkimme myös kaupunkihydrologian ja ilmastonmuutoksen kannalta keskeisiä kysymyksiä hulevesien hallinnan avuksi. Mallielementtinä tarkastelulle toimivat viherkatot, joista kaivataan tietoa nopeasti kehittyvien käytäntöjen pohjaksi. Tavoitteena on tutkia paikallisesti tuotettujen kierrätysmateriaalien käyttöä osana ekologista, kestävää viherrakentamista. Viherkatoilta saatavat ideat ovat sovellettavissa myös laajemmin muiden vihreän infrastruktuurin eli viherrakenteen muotojen, kuten biosuodatusrakenteiden tutkimiseen ja käytännön hyödyntämiseen. Erityisenä tavoitteena on kartoittaa viherkattojen maaperäeläinyhteisön koostumusta selvittäen millainen viherkaton perustusmateriaali takaa 1) äärevissä olosuhteissa toimivan maaperäeläinyhteisön, tehokkaan 2) ravinteiden kierron, 3) kasvien kasvun ja 4) hulevesien hallinnan Suomen ilmasto-olosuhteissa. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisäksi hankkeeseen kuuluu olennaisena osana tiedon välittäminen kaupunkisuunnittelijoille, maisema-arkkitehdeille, mallintajille ja viheralan yhdistystoimijoille ja yrittäjille sekä suurelle yleisölle.

Rakennetun kaupunkivihreän tuottamia ekosysteemipalveluita on tutkittu vain vähän. Tartumme tähän monialaiseen aihepiiriin hyödyntämällä mallina viherkattoja. Viherkaton tavoitteista on monenlaisia näkemyksiä, mikä voi johtaa tavoitteiden ja toteutuksen erkanemiseen toisistaan. Tutkittu tieto kasvattaa ymmärrystä ja osaamista sekä vähentää ristiriitoja ja väärinkäsityksiä. Bio- ja kiertotalouden tavoitteita edistämme käyttämällä kierrätettyjä kotimaisia materiaaleja viherkattojen rakentamisessa.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Kirsi Kuoppamäki, Marleena Hagner

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FT Salla Kurhila ja työryhmä215.000 €Suomi toisena kielenä ja tilanteinen oppiminen

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 3-vuotinen hanke | Hankkeen teemat liittyvät Kieliohjelmaan

Maahanmuuton lisääntyessä tarve suomen kielen opetukseen kasvaa samaan aikaan, kun opetuksesta vähennetään resursseja. Myös kielenopettamisen malli, jossa maahanmuuttajat käyvät pitkiä kielikursseja ennen työelämään siirtymistä, vanhentuu. Tarvitaan uusia tapoja opettaa kieltä. Tutkimushankkeemme tarjoaa tietoa vaihtoehtoisisten tapojen toimivuudesta. Tutkimme tilanteista kielenoppimista eli oppimista, joka tapahtuu jokapäiväisessä vuorovaikutuksessa arki- ja työelämän tilanteissa. Tutkimusmenetelmä on vuorovaikutustutkimus, jonka avulla pystymme selvittämään, minkälaista oppimista vuorovaikutuksessa tapahtuu, minkälaista oppimisen tukea autenttinen ympäristö kielenoppijoille tarjoaa ja miten oppijat voivat vahvistaa osallisuuttaan ja asiantuntemustaan suomen kielen puhujayhteisön jäseninä.

Projektin osahankkeet keskittyvät teemaan eri näkökulmista. Osahanke 1 "Suomen kielen oppimisen tukeminen työympäristössä" fokusoi työssä oppimiseen. Aineisto nauhoitetaan HUS:ssa. Osahankkeessa 2 "Suomen kielen oppiminen digitaalisissa oppimisympäristöissä" keskitytään tietokoneavusteiseen oppimiseen. Molemmissa osahankkeissa kerätään videoaineistoa, josta analysoidaan oppimisen mahdollistavia kohtia.

Tutkimalla, miten oppiminen mikrotason vuorovaikutuksessa tapahtuu, pystymme vastaamaan muuttuvan yhteiskunnan paineisiin ja kehittämään suomi toisena kielenä opetusta toimivammaksi ja tehokkaammaksi.

Hankkeessa yhdistyy laajemmalla tasolla operoiva sosiokulttuurinen oppimisen tutkimus ja hyvin yksityiskohtaisella kielen ja vuorovaikutuksen tasolla toimiva vuorovaikutuslingvistinen analyysi. Yhteiskunnallisella tasolla hanke pureutuu kahteen ajankohtaiseen teemaan: Tutkimme, miten monikulttuuristuvat työyhteisöt voivat tukea suomen kielen käyttöä ja oppimista. Lisäksi kyseenalaistamme digitaaliloikan autuuden vaatimalla myös digiopettamisen lähtökohdaksi perusteltua näkemystä oppimisesta.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Inkeri Lehtimaja, Lari Kotilainen, Salla Kurhila
Muut työryhmän jäsenet: Johanna Komppa

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Dosentti, FT Kaisa Kurikka 42.000 €Tavanomaisen tuolla puolen. Suomalainen kokeellinen romaani "Harhamasta" "Neuromaaniin"

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

Kolmivuotisen tutkimuksen tavoitteena on kartoittaa suomalaisen kokeellisen romaanin ilmaisumuotoja ja perinteitä 1900-luvun alusta 2000-luvulle ja määritellä kokeellisen proosakirjoituksen keskeisiä piirteitä. Kokeellista proosaa ei ole aiemmin tutkittu kuin yksittäisten teosten osalta. Kokeellinen proosa on kirjallisuutemme historiassa marginaalinen mutta silti olennainen juonne. Tutkimus tuottaa laajempaa näkökulmaa kirjallisuutemme kaanoniin, joka on pitkälti sivuuttanut kokeellisen kirjallisuuden.
Kokeellinen kirjallisuus kyseenalaistaa ilmestymisajankohtansa kaunokirjallisia ilmaisumuotoja. Kokeellinen kirjallisuus ottaa myös kantaa erilaisiin elämisen, kulttuurin ja yhteiskunnan ilmiöihin. Peruskysymys, ”mitä on kokeellinen romaani?”, kulkee läpi tutkimuksen tarkentuen mm. seuraaviksi alakysymyksiksi: Onko kokeellisuus aina muodon kokeellisuutta? Miten kokeellinen romaani on poliittista? Miten kokeellisuus muuttuu?
Tutkimuksen teoreettinen käsitteistö nojaa uusmaterialistiseen kirjallisuudentutkimukseen, sillä kokeellisessa proosassa korostuu kielen ja ilmaisun materiaalisuus. Erityisesti hanke käyttää Gilles Deleuzen käsitteitä, jotka antavat hedelmällisen tarttumapinnan kokeellisuuteen valtavirtaisten käytänteiden horjuttajana.
Aineisto alkaa Irmari Rantamalan Harhama -teoksesta (1909) ja tarkastelee sekä suomen- että ruotsinkielisiä proosateoksia kultakin vuosikymmeneltä aina 2000-luvulle asti. Myöhäisin teos on Jaakko Yli-Juonikkaan Neuromaani (2012).

Tutkimushanke on rohkea, sillä se tarttuu suomalaisen kirjallisuuden historioissa marginalisoituun ilmiöön eli kokeelliseen suomen- ja ruotsinkieliseen proosakirjallisuuteen. Se avaa uusia tarttumapintoja suomalaiseen sanataiteeseen hahmottelemalla kokeellisen kirjallisuuden moninaisia ilmaisumuotoja. Tutkimus koettelee kanonisoituja ja konventionaalisia lukutapoja lukemalla – ja ajoittain myös katsomalla – kokeellista proosaa uudenlaista, materiaalisuuteen nojaavaa käsitteistöä hyödyntäen.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Professori Mikko Kurimo ja työryhmä142.000 €Kielensisäisen tekstityksen kehittäminen

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 2-vuotinen hanke

Automaattisen puheentunnistuksen avulla saavat kuulovammaiset, huonokuuloiset ja suomea opiskelevat puheen lähes viiveettä nähtäville tukemaan kuuntelua. Tässä hankkeessa on tarkoitus saattaa Suomessa automaattinen puheentunnistuksen tutkimuksen parissa tehtävä tutkimustyö hyödyttämään suurta joukkoa, lähes miljoonaa suomalaista, joille puhuttu kielenmuoto ei ole helposti saavutettavissa. Puheentunnistukseen perustuvaa tekstitystä kehitetään niin, että se on käytettävissä esimerkiksi luennoilla, television suoria lähetyksissä ja teatterissa. Hankkeessa tutkitaan kielensisäisen tekstityksen saavutettavuutta ja automaattisen puheentunnistuksen menetelmiä, joilla olisi mahdollista tuottaa parempaa reaaliaikaista tekstitystä. Tekstityksen tutkimuksessa pääpaino on vastaanottajan näkökulmassa. Tutkimme sitä, millaista tekstin tulisi olla, jotta se on puheen seuraamisen kannalta ymmärrettävää ja riittävää.
Työ toteutetaan Aalto-yliopiston puheentunnistustutkijoiden ja Helsingin yliopiston tekstitystutkijoiden ja Humakin saavutettavuustutkijoiden monitieteisenä hankkeena. Hankkeessa kehitetään Aalto-yliopiston puheentunnistimesta automaattista ja puoliautomaattista tekstitystä tukevia tekstitystyökalun koeversioita, joiden avulla määritetään vastaanottajan kannalta oleelliset puheentunnistuksen kehitystarpeet. Hanke on kolmivuotinen ja siinä tuotetaan käyttäjiä varten vuosittain uudet parannetut koeversiot tekstitystyökalusta.

Puheentunnistuksen valtavirta tutkii vain väärintunnistettujen sanojen lukumäärän minimointia ja vain muutamaa valtakieltä. Kaikki sanat tai sanojen tunnistusvirheet kuitenkaan ole sisällön ymmärtämisen kannalta samanarvoisia. Tämä ristiriita korostuu erityisesti morfologisesti rikkaissa kielissä, joita ovat mm. suomalaisugrilaiset kielet. Tällöin automaattiseen puheentunnistukseen perustuva tekstitys vaatii valtavirrasta poikkeavien puheentunnistusmenetelmien kehittämistä.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Kaisa Vitikainen, Matti Varjokallio, Päivi Raino, Seppo Enarvi
Muut työryhmän jäsenet: Andre Mansikkaniemi, Liisa Tiittula

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

OTM Visa Kurki 24.840 €A Theory of Legal Personality

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

Tutkin oikeussubjektin (legal person) käsitettä. Käsite on äärimmäisen ajankohtainen: Monissa maissa eläimille vaaditaan oikeussubjektin asemaa, ja Uudessa-Seelannissa Whanganui-joesta on tulossa oikeussubjekti. Toisaalta kehittyvä tietotekniikka herättää kysymyksiä robottien oikeussubjektiudesta. Näiden debattien takana olevaa oikeussubjektiuden käsitteen merkitystä ei ole kuitenkaan tutkittu pitkään aikaan. Osoitan väitöskirjassani että oikeussubjektin määritelmämme on peräisin 1800-luvulta eikä monilta osin tarjoa vastauksia nykyajan polttaviin kysymyksiin. Tarjoankin tutkimuksessani vaihtoehtoista oikeussubjektiuden määritelmää.

Kyseessä on uraauurtava tutkimus aiheesta, jolla on suuri merkitys esimerkiksi eläin- ja ympäristöetiikan soveltamiselle oikeustieteeseen ja kysymyksille, joita tekoälyjen kehitys herättää. Aiheeseen keskittyvää laajamittaista tutkimusta ei ole tehty sitten 1900-luvun alun.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Filosofian tohtori Jenni Kuuliala ja työryhmä109.000 €Vammaisuuden vaiettu historia – identiteetti, osallisuus ja yhteiskunta: Historiantutkimuksen ja ihmisoikeusliikkeen yhteistyötä kehittävä hanke

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 3-vuotinen hanke

Hankkeen tavoitteena on saattaa vammaisuuden ja mielisairauden historian tutkimustuloksia suuren yleisön ja erityisesti vammaisten ja mielenterveydellisistä ongelmista kärsivien itsensä tietoisuuteen sekä luoda yhteistyömalleja ja vuorovaikutusta tutkijoiden ja järjestökentän toimijoiden välille. Samalla hanke tarkastelee tällaisen toiminnan haasteita ja mahdollisuuksia. Historian tuntemuksella on merkittävä rooli sekä yksilön että ryhmän identiteetin muodostumiselle, ja myös vähemmistöryhmillä on oikeus oman historiansa tuntemiseen. Lisäksi ihmisoikeusliikkeen tarpeista etsitään uusia avauksia historiantutkimuksen kysymyksiin.

Historiantutkimuksen ja ihmisoikeusliikkeen yhteistyöllä on merkitystä nyky-yhteiskunnan marginalisoivien rakenteiden purkamiselle. Lähtökohta on erittäin ajankohtainen. Suomi on vihdoin, toukokuussa 2016, ratifioinut YK:n vammaisten henkilöiden yleissopimuksen. Tämä ei kuitenkaan vielä tarkoita, että vammaisten tai mielenterveyspotilaiden asema maassamme olisi turvattu. Tiukentunut taloustilanne ja yksilön tuottavuuden korostaminen aiheuttaa yhä lukuisia haasteita. Hankkellamme on mahdollisuus tuoda oma panoksensa tähän keskusteluun.

Hankkeen tavoitteet täytetään seuraavasti. Sen aikana julkaistaan laaja internetsivusto blogeineen, joka tarjoaa materiaaleja ja artikkeleita ja järjestetään työpajoja ja studia generalia -luentoja. Lisäksi julkaistaan kirja sekä vapaasti ladattava opas yhteistyömuotoisesta vammaishistorian popularisoinnista

Hankkeemme on rohkea avaus, koska se yhdistää ennennäkemättömällä tavalla historiantutkimuksen ihmisoikeusliikkeen tavoitteisiin. Hanke suoritetaan yhteistyössä historiantutkijoiden ja vammaisjärjestön sekä mielenterveysjärjestön yhteistyönä. Hankkeessa sekä tuotetaan uutta tietoa tällaisen toiminnan mahdollisuuksista, edistetään tutkimustulosten saattamista uusien ihmisryhmien tietoisuuteen että tarjotaan työkaluja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja keskusteluun.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Amu Urhonen, Daniel Blackie, Jenni Kuuliala, Reima Välimäki, Riikka Miettinen

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

MuT Tuire Kuusi and workgroup73.000 €Unveiling the mystery of harmony

Academic research or work based on it | 2-year project

Identifying a tune from its chords alone (“chord-tune recall”) is a strong indicator that a listener has been able to internalize a lasting mental representation of a chord progression disassociated from its original melodic and rhythmic features. Our previous research on listeners’ ability to identify tunes from their chord progressions suggests that for listeners without extensive experience in composing, improvising, transcribing, or analyzing music, it is very difficult to connect two pieces of music by chord progressions alone, i.e., without the extra cues of rhythm and melody. This raises an interesting question: Is it possible to implicitly internalize lasting mental representations of chord progressions that lack rhythmic
and melodic information? Our proposed research aims to clarify the extent to which cognitive-based strategies and perceptually-driven mechanisms, length of chord progression, transposition, and melodic and rhythmic cues contribute to chord-tune recall. This innovative approach will help to clarify the process of internalizing lasting mental representations of chord progressions disassociated from specific rhythmic and melodic information. In addition, we will combine the methods of chord-tune recall and harmonic priming in order to increase the investigative power of both research tools.

Our innovative experimental methodology, chord-tune recall, offers a straightforward way to study the mechanisms by which listeners remember and recognize chord progressions. Success in the task indicates that a listener is able to form mental representations of chords disassociated from their original melodic and rhythmic features. By collecting information about our participants’ musical training we will be able to expand our understanding of how different types of listeners experience music.

Workgroup members
Monthly grant recipients:Ivan Jimenez

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FM Arto Kuusterä ja työryhmä (Kuusterä & Palmusaari)14.160 €Axel Honnethin Die Idee des Sozialismus. Versuch einer Aktualisierung -teoksen suomentaminen

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

Haemme työskentelyapurahaa tärkeimpiin saksalaisiin nykyfilosofeihin lukeutuvan Axel Honnethin tuoreimman teoksen Die Idee des Sozialismus. Versuch einer Aktualisierung (2015) kääntämiseen. Gaudeamus-kustantamon on määrä julkaista suomennos.

Honneth tarkastelee kirjassaan syitä siihen, miksi globaalin kapitalismin laajamittaisesta vastustuksesta huolimatta vasemmisto kärsii poliittisesta ja aatteellisesta lamaannuksesta. Miksi sosialismi on toisen maailmansodan jälkeen vähitellen menettänyt kykynsä innostaa suuria kansanjoukkoja ja rohkaista ihmisiä kuvittelemaan tulevaisuuden yhteiskuntaa, joka ei olisi rakentunut kapitalististen tuotantosuhteiden varaan?

Tässä poliittis-filosofisessa tutkielmassa Honneth käy läpi sosialistisen ajattelun historiaa Ranskan vuoden 1789 vallankumouksesta lähtien. Hänen tavoitteenaan on tuoda päivänvaloon sosialismin alkuperäinen idea, elävöittää sitä ja muotoilla se uudelleen, niin että se voisi vastata nykyvasemmiston tarpeisiin. Keskeisenä käsitteenä näyttäytyy vapaus, joka Honnethin mukaan on sosialismin syntyajoista saakka tulkittu liiaksi taloudellisista suhteista käsin. Vapaus tulisi päästää irti talouden kahleista ja ulottaa niin politiikan kuin henkilökohtaisten suhteidenkin piiriin. Tämä ”sosiaalinen vapaus” on Honnethin vaihtoehto myös liberaalille individualismille, joka laiminlyö inhimillisen elämän sosiaalisen ulottuvuuden.

Honnethin teoksia ei ole aikaisemmin ilmestynyt suomeksi.

Axel Honneth hahmottelee paljon keskustelua herättäneessä teoksessaan perusteita yhteiskuntaelämälle, joka ei rakennu kapitalismin ympärille. Honneth uskaltautuu takaisin sosialistisen aatteen juurille löytääkseen sieltä sosialismin idean, joka tarjoaisi ohjenuoran ihmisten todellista vapautta kunnioittavan yhteiskunnan kuvittelemiseen.

Teos palkittiin Saksassa vuoden 2015 parhaana ”poliittisena kirjana” (Bruno-Kreisky-Preis). Käännös tuo vihdoin tarjolle Honnethin ajattelua myös suomeksi.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Arto Kuusterä, Jussi Palmusaari

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Filosofian tohtori Samu Kytölä 72.000 €Homoseksuaalisuuden diskurssit miesten jalkapallon 'kentillä'

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 2-vuotinen hanke

Hankkeen tavoite on lisätä ymmärrystä siitä, miksi seksuaalivähemmistöt ovat tabu miesten jalkapallokulttuurissa ja miksi siellä ei juuri tunneta seksuaalivähemmistöjen edustajia. Lähtökohtanani on diskurssintutkimuksen ja sosiolingvistiikan teesi kielenkäytöstä sosiaalisena toimintana: siitä kuinka sosiaalista todellisuutta (kuten identiteettejä ja epätasa-arvoa) rakennetaan semioottisin resurssein.
Käytän etnografian ”kenttä”-käsitettä kuvaamaan virtuaalisia ja fyysisiä paikkoja, joissa jalkapallokulttuuria luodaan ja eletään. Monipaikkainen hanke tutkii homouden diskursseja jalkapallon ”kentillä” kahden toisiaan täydentävän aineiston valossa.
Aiemmassa työssäni tutkimani digitaalinen sosiaalinen media on nykyään tärkeä mielipiteiden ja asenteiden muodostamisympäristö kasvavalle määrälle ihmisiä ja yhteisöjä; digitaalisesta mediasta kerättävän aineiston sosiolingvistinen, multimodaalinen diskurssianalyysi pureutuu tapoihin, joilla homoseksuaalisuudesta kirjoitetaan erilaisissa jalkapalloteksteissä. Toiseksi hanke jalkautuu (Suomessa ja lähimaissa) jalkapallotapahtumiin, seuroihin ja järjestöihin keräämään erilaisia etnografisia haastattelu-, puhe-, kertomus- ja havaintoaineistoja homoseksuaalisuuden eri aspekteista jalkapallokulttuurissa.
Aiemmin vähän tutkittuun ilmiöön keskittyvällä hankkeella on potentiaalia poikkitieteelliseen läpimurtoon. Sen tuloksia voi hyödyntää yleisen tietoisuuden kasvattamiseen ja tasa-arvoisempien yhdistys- ja kulttuurikäytänteiden luomiseen.

Avaus on rohkea, koska homomiehiä on Suomessa tutkittu varsin vähän; jalkapallokulttuurissa he ovat näkymättömiin vaiettu tabu. Suomeen keskittyvä, kansainvälisesti verkottunut hanke yhdistää rohkeasti digitaalisen median ja ruohonjuuritason homodiskurssien ja -narratiivien analyysia. Hankkeella on potentiaalia (poikki)tieteelliseen läpimurtoon ja käytännön sovelluksiin. Sen antia voi hyödyntää yleisen tietoisuuden kasvattamiseen ja tasa-arvoisempien yhdistys- ja kulttuurikäytänteiden luomiseen.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FM Matti Kämäräinen 84.960 €Climatic effects of ocean surface temperature in the Northern Hemisphere

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 3-vuotinen hanke | Hankkeen teemat liittyvät Suomen muuttuvat naapuruudet -ohjelmaan

Valtamerten pintalämpötilat nousevat ilmastonmuutoksen seurauksena tasaisesti ympäri maapalloa, lukuunottamatta Pohjois-Atlantin keskiosaa. Tämä merialue viilenee pääasiassa Grönlannin sulamisvesien vaikutuksesta. Sulamisvesien keskittyminen Atlantille saattaa pitkällä aikavälillä hidastaa Atlantin termohaliinikiertoliikettä. Lisäksi lämpötilajakauman ja sen gradienttien voimakas paikallinen muuttuminen todennäköisesti vaikuttaa ilmakehän suuren skaalan kiertoliikkeeseen myrskyradan muutosten kautta. Nämä vaikutukset näkyvät 10-30 vuoden aikaskaalassa ilmastonmuutoksina esimerkiksi Skandinavian tai Pohjois-Venäjän alueilla. Paikallisesti muutokset voivat olla hyvin erilaisia kuin tähänastisilla ilmastosimulaatioilla (CMIP5) on ennustettu. Työssä tutkitaan pääasiassa uusia ilmastomallisimulointeja hyödyntäen myrskyradan, matalapaineiden ominaisuuksien sekä äärisääilmiöiden muuttumista olettaen, että Grönlannin sulaminen tulee jatkumaan ja kylmä alue Atlantilla säilymään lähivuosikymmenien ajan.

Tutkimusaihe on uusi ja ajankohtainen: parhaillaan tapahtuvalla ilmastonmuutoksella on jo nyt monia tärkeitä mutta huonosti tai ei lainkaan tunnettuja vaikutuksia ja seurauksia. Tästä syystä ehdotetun tukimuksen tulokset voivat olla uraauurtavia ja merkittäviä. Vuosikymmenskaalan ilmastonmuutosennusteiden parantuminen helpottaa strategisen suunnittelun tekemistä ja ilmastonmuutokseen sopeutumista Suomessa ja naapurimaissa.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

YTM Kaisa Kärki 31.320 €Voluntary Exclusions: Refusing to Act as Systemic Resistance

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

Tutkin monografiamuotoisessa väitöstutkimuksessa soveltavan analyyttisen filosofian menetelmällä intentionaalisia omissioita eli tarkoituksellisia tekemättä jättämisiä ja niiden mahdollista vastarintaluonnetta erityisesti yhteiskuntajärjestelmää kohtaan. Tällaisia järjestelmään kohdistuvia tekemättä jättämisiä voivat olla esimerkiksi aseistakieltäytyminen, nälkälakko tai äänestämättä jättäminen. Tutkimuksen johdannossa määrittelen tutkimuksen premissit ja väitän että negatiiviset teot ovat olemassa ja että niillä on syitä ja seurauksia. Perustelen väitettäni vetämällä yhteen sen mitä teon filosofiassa tiedetään niiden ontologiasta. Luvussa yksi määrittelen teosta kieltäytymisen, erotan sen muista intentionaalisista omissioista ja argumentoin teon filosofian “belief-desire-mallia” vastaan laajemman toimijuuden teorian puolesta. Luvussa kaksi suhteutan teosta kieltäytymisen vastarintana läheisiin yhteiskuntafilosofisiin käsitteisiin. Luvussa kolme määrittelen, millä ehdoin tekemättä jättämiset voivat olla poliittisia tekoja ja vedän yhteen niiden ongelmia poliittisina toimintana. Luvussa neljä sovellan kehittämiäni käsitteellisiä kehikoita kysymykseen, voiko yhteiskunnallisten toimintojen ulkopuolisuus olla tarkoituksellista vastarintaa. Koko työssä kehitän sellaista kokonaisvaltaista toimijuuden teoriaa, joka aiempaa paremmin ottaa huomioon joihinkin tekemättä jättämisiin liittyvän vastarintaluonteen.

Tutkimus
(1) laajentaa analyyttistä teon filosofiaa käsitteellistämään yhteiskunnallista vastarintaa;
(2) soveltaa analyyttistä intentionaalisten omissioiden filosofiaa yhteiskuntatieteisiin, joissa niitä ei ole aiemmin käsitelty tällä abstraktion tasolla;
(3) luo aiempaa kokonaisvaltaisempaa, niin teot kuin intentionaaliset tekemättä jättämisetkin sisältävää, yhteiskuntatieteille käyttökelpoista toimijuuden teoriaa; ja
(4) auttaa ymmärtämään huomaamatonta vastarintaa.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Professori, FT Maija Könönen ja työryhmä220.000 €Normaalin rajoilla: Dementian ja vanhuuden kulttuuriset merkitykset suomalaisessa ja venäläisessä kulttuurissa

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 3-vuotinen hanke

Tutkimushankkeessa selvitetään, miten vanhuutta ja dementiaa määritellään kulttuurisesti Suomessa ja Venäjällä. Lähestymme kohdetta kysymällä 1) miten vanhuus- ja dementiakäsitykset muotoutuvat osana historiallista, yhteiskunnallista, uskonnollista ja ideologista kontekstia (makrokonteksti) ja 2) miten ikään ja dementiaan liittyvät käsitykset rakentuvat erilaisten sosiaalisten kategorioiden, kuten iän, sukupuolen, sukupolven tai asuinpaikan vaikutuksesta (mikrokonteksti). Lähestymistavassa korostuu kulttuurisen merkitysten tuottamisen kontekstisidonnaisuus.

Hanke vastaa kipeään tarpeeseen tuottaa tutkimuksellista tietoa vanhuus- ja dementiakäsityksistä, joita on maailmanlaajuisestikin tutkittu niukasti. Tavoitteena on lisätä ymmärrystä vanhuuden ja dementian kulttuurisesta käsittämisestä laaja-alaisesti ja monitieteisistä lähtökohdista. Pyrkimyksenä on kyseenalaistaa ja tehdä näkyväksi – ja viime kädessä muuttaa – vallitsevia yksipuolisia ja pelkoa herättäviä vanhuuskäsityksiä, erityisesti suhtautumista dementiaan. Venäjä ja venäläinen kulttuuri tarjoavat hedelmällisen lähtökohdan vanhuus- ja dementiakäsitysten ristivalotukseen kummassakin kulttuuripiirissä. Tutkimusaineisto koostuu kulttuurisia käsityksiä laaja-alaisesti ilmentävistä, eriaikaisista teksteistä (kauno- ja tietokirjallisuus, mediatekstit, arkistoidut perinnetekstit, kirjoitetut tai haastatellut elämänkertomukset, joita saadaan senioriryhmistä).

Pyrimme löytämään vaihtoehtoja vallitsevalle vanhuuden "kurjuusnarratiiville", jossa vanhuus nähdään fyysisten ja henkisten kykyjen hiipumisena ja dementoivat sairaudet minuuden katoamisena. Väitämme, että ne voi nähdä myös voimavarana ja mahdollisuutena, joka voi johtaa tuoreisiin näkökulmiin vallitsevassa kognitiivisia kykyjä, rationaalisuutta ja tehokkuutta painottavassa ihmiskuvassamme. Tarjoamme myös uuden ja rohkean näkökulman oppia uutta venäläisestä kulttuurista.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Anna Kinnunen, Julia Zelikova, Maija Könönen, Sinikka Vakimo, Tatiana Tiaynen-Qadir
Muut työryhmän jäsenet: Andrei Rogatchevski, Marja Sorvari

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Filosofian maisteri Saara Laakso 28.320 €Väitöskirjatyö aikuisten maahanmuuttajien puheen ymmärtämisen ongelmista

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Hankkeen teemat liittyvät Kieliohjelmaan

Väitöskirjatutkimuksessani tarkastelen aikuisten maahanmuuttajien puheen ymmärtämisen ongelmia.
Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millaisia ymmärtämisongelmia aikuisilla suomenoppijoilla on, kun he keskustelevat syntyperäisten suomalaisten kanssa ja miksi nämä viestintätilanteet ovat oppijoiden käsitysten mukaan ongelmallisia. Toisena tavoitteena on selvittää kuuntelutilanteita havainnoimalla ja yleistä tutkimustietoa hyödyntämällä, mistä oppijoiden ymmärtämisongelmat voivat johtua. Pureutumalla ymmärtämisen ongelmiin tutkimus tuottaa tärkeää tietoa siitä, miten ymmärtämisen oppimista voidaan edistää niin arkipäivän tilanteissa kuin kieltenopetuksessakin. Samalla tutkimus tukee maahanmuuttajien kotoutumista, kun paremman opetuksen myötä uuteen kieliympäristöön tarttuminen ja vuorovaikutus maahanmuuttajien ja kantaväestön kesken helpottuvat.

Aineistonkeruussa olen käyttänyt useita menetelmiä: olen teettänyt ymmärtämisongelmia kartoittavan kyselyn (N=202) keväällä 2014 ja täydentänyt kyselyä viidellä yksilöhaastattelulla. Tuloksista olen raportoinut ensimmäisessä artikkelissani, josta sain Kotikielen Seuran palkinnon. Keväällä 2016 olen kerännyt 12 arabiankieliseltä oppijalta aineiston, joka koostuu kuuntelutilanteiden videotallenteista sekä reflektoivista haastatteluista, joissa oli tulkki mukana. Analysoin aineistoa sisällönanalyysillä ja raportoin tuloksista kolmessa seuraavassa artikkelissa.

Tämä tutkimus on rohkea avaus, koska se osallistuu tämän hetken kiihkeään keskusteluun maahanmuuttajien asemasta Suomessa nostamalla esiin puheen ymmärtämisen vaikeudet, yhden maahanmuuttajien ja kantaväestön vuorovaikutusta hankaavista tekijöistä. Arjen kirjavissa tilanteissa selviytyminen ja itsenäisenä aikuisena toimiminen edellyttävät puhutun kielen ymmärtämistä. Tämä tutkimus selvittää, mistä ymmärtämisvaikeudet johtuvat ja miten kielenopetusta pitäisi ymmärtämistaitojen osalta kehittää.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Valtiotieteiden tohtori Ville Laamanen 71.500 €Neuvostoliiton kulttuuridiplomatia pohjoisen Itämeren piirissä 1939–1940

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 2-vuotinen hanke

Tutkimukseni tuottaa uutta tietoa Neuvostoliiton kulttuuridiplomatiasta pohjoisen Itämeren piirissä toisen maailmansodan kynnyksellä. Toukokuun 1939 ja maaliskuun 1940 välillä Neuvostoliiton ulkomaisten kulttuurisuhteiden yhdistys VOKS isännöi viiden pohjoismaalaisen kirjailijan ja toimittajan matkoja Neuvostoliitossa. Kattavan alkuperäisaineiston lähilukuun perustuvassa tutkimuksessani tarkastelen näitä vierailuja ensimmäistä kertaa ja kysyn, muuttuiko VOKS ensisijaisesti kulttuuripoliittisesta toimijasta Moskovan välittömien ulko- ja turvallisuuspoliittisten intressien edunvalvojaksi. Hypoteesini on, että toisin kuin aiemmassa tutkimuksessa on esitetty, VOKS:in painoarvo Moskovan strategisten pyrkimysten edistäjänä nimenomaan pohjoisen Itämeren piirissä kasvoi niin kutsuttujen Stalinin vainojen (1936–1938) jälkeen. VOKS sai tehtäväkseen esittää Moskovan aggressiivinen ulkopolitiikka koko pohjoisen Itämeren piirin alueellista vakautta edistävänä toimintana, mutta samalla sen tuli selvittää, kuinka tällaiseen politiikkaan Pohjoismaissa tosiasiassa suhtauduttiin. Huomioin tarkastelussani Pohjoismaiden keskenään erilaisen geopoliittisen aseman ja ajallisen kehityksen. Teen mikrohistoriapainotteista tutkimusta, jossa analysoin erityisesti epävirallista vuorovaikutusta ja suhdeverkostoja ja teen makrotasolle ulottuvia päätelmiä.

Hankkeeni yhdistää tuoreella tavalla kulttuuridiplomatian sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikan tutkimusta ja avaa ainutlaatuisen näkökulman Neuvostoliiton strategisiin tavoitteisiin vuosina 1939–1940. Aiheeseen suoraan liittyvä alkuperäisaineisto on edelleen suureksi osaksi tutkijoiden saavuttamattomissa. Tutkimus yhdistää yksilöiden, yhteisöjen ja politiikan ylätason historiaa ja saattaa yhteen näiden alojen asiantuntijoita Pohjoismaissa, Yhdysvalloissa, Baltian maissa ja Venäjällä.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FT Mirkka Lahdenperä ja työryhmä92.000 €Mammat, mummut ja maito -Pitkäikäisyyden evoluutio Aasian norsulla (Evolution of longevity: Mothers, aunties and milk in Asian elephants)

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

Vanhenemisen tutkimusta on varjostanut puute pitkäikäisistä mallilajeista. Tässä tutkimushankkeessa valotetaan vanhenemisen evoluutiota yhdellä pitkäikäisimmistä nisäkkäistä, Aasian norsulla. Norsu on erinomainen tutkimuskohde vanhenemisen evoluutiolle, koska norsun elinikä lähentelee ihmisen elinikää ja norsut muistuttavat elinkierroltaan muita sosiaalisia nisäkkäitä. Tutkimushankkeen suorituspaikkana on Turun Yliopisto. Aasian norsuista käytössämme on ainutlaatuisen laajaa demografista aineistoa (8700 yksilöä 4 sukupolvesta) ja fysiologista uutta dataa Myanmarin työnorsuista. Hankkeessa on tarkoituksena selvittää miten allovanhemmat (muut kuin äiti) panostavat poikasiin ja mitkä ovat seuraukset suhteessa moniin eri ominaisuuksiin sekä poikasella, äidillä että allovanhemmalla. Lisäksi tarkoituksena on selvittää Aasian norsujen sosiaalista organisaatiota ja persoonallisuuspiirteitä sekä tutkia äidinmaidon laatua suhteessa äidin ja poikasen ominaisuuksiin. Työssä kerätään ja hyödynnetään demografisen ja fysiologisen datan lisäksi kyselytutkimusdataa ja norsujen maitonäytteitä. Allovanhempien panostusta on norsuilla tutkittu vain vähän kuten myös maidon laadun vaikutuksia ja on epäselvää miten norsut maksimoivat jälkeläismääränsä elinaikanaan.

Rohkeaksi hankkeen tekee monitieteisyys, koska hanke yhdistää suojelukysymyksiä uhanalaisella lajilla, perinteistä evoluutioekologian ja fysiologian tutkimusta sekä käyttää erilaisia aineistoja sosiologeille perinteisistä kyselytutkimuksista fysiologisiin datoihin ja demografisiin sukupuihin. Hankkeen aihepiiri on vähän tutkittua ja harvemmin sovellettu muihin pitkäikäisiin lajeihin kuin ihmisiin ja tutkimus valottaa yleisesti niin sosiaalisten suhteiden merkitystä kuin vanhenemisen evoluutiota.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Martin Seltmann, Mirkka Lahdenperä

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FM Miikka Laihinen 30.320 €Lajit etsivät uusia reittejä ollakseen. Kielen materiaalisuus ja lyriikan subjektiviteetti 2000-luvun kokeellisessa suomalaisessa nykyrunoudessa

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

Tarkastelen väitöstutkimuksessani kielen materiaalisuuden ja lyriikan subjektiviteetin välistä suhdetta kokeellisessa suomalaisessa nykyrunodessa. Tutkimuksellani kysyn, mitä lyriikan subjektille tapahtuu siinä tilanteessa, kun modernistisesta runotraditiosta kumpuavan muotokielen dominanssi alkaa murtua, avautua erilaisten kokeellisiksi mieltyvien ilmaisukeinojen suuntaan.

Yksi kotimaisen runouden 2000-luvun kokeellistumisen tunnuspiirteitä on kielen materiaalisten ominaisuuksien korostuminen. Materiaalisesti kohosteiset muotokokeilut viestivät hypoteesini mukaan tarpeesta jäsennellä uudelleen kielen, runouden ja maailman välisiä prosessuaalisia suhteita. Irtaudunkin työssäni näin suomalaista runoudentutkimusta viimeiset vuosikymmenet hallinneesta modernistisesta, tulkintoja ja merkityksiä painottaneesta analyysitraditiosta. Tarkastelen nykyrunouden kokeellisuutta paitsi tekstien sisäisten materiaalisten ja toiminnallisten relaatioiden, myös tekstin ja lukijan välisen vuorovaikutussuhteen näkökulmasta.

Käsitteellistän useiden nykyrunoteosten analyyseista koostuvan tutkimukseni uusmaterialistisen filosofian kieli- ja subjektiviteettikäsitysten puitteisiin. Ankkuroin ja jäsennän luentani kolmen käsitteellisen kiinnekohdan – kokeellisuuden, materialisuuden ja subjektiviteetin – varaan; alan näin hahmotella tutkimuksessani perustaa uusmaterialistisen, kaunokirjallisuuden maailmallisuuden huomioivan runoanalyysin metodologiaksi.

Lähestyn väitöstutkimuksessani runoutta uudenlaisella, kirjallisuudentutkimuksen traditioiden merkityksellistävistä käytänteistä radikaalisti poikkeavalla tavalla. Tarkastelen kokeellista suomalaista nykyrunoutta teksti(e)n materiaalista, immanenttia objektiluonnetta painottavasta tulokulmasta käsin. Hahmottelen tutkimuksessani näin perustaa kielen, runouden ja maailman välisiä kytköksiä tarkastelevan uusmaterialistisen lyriikantutkimuksen metodologiaksi.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Dosentti Anna Laine-Petäjäkangas 92.000 €Kasvien toiminnalliset ominaisuudet ympäristön muutosten indikoijina ja välittäjinä hiilirikkaassa suoekosysteemissä

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 2-vuotinen hanke

Kasvien toiminnalliset ominaisuudet ovat osoittautuneet hyväksi välineeksi ekosysteemien toiminnan mittareina ja sen muutoksen ennustajina. Soilla tämä tutkimussuunta on vielä alkupisteessä ja erityisesti suosammalien ominaisuudet tunnetaan erityisen heikosti vaikka soiden suuren, dynaamisen hiilivaraston vuoksi suokasveilla on todennäköisesti suuri merkitys ilmakehän kasvihuonekaasukonsentraatioiden kehityksessä. Projektin tarkoituksena on kvantifioida ne avain mekanismit, joilla suokasvit reagoivat muuttuvaan ympäristöön, ja miten kasvit toiminnallaan muokkaavat ympäristöään. Tutkin globaalin muutoksen (lämpeneminen, muuttuvan hydrologia) vaikutuksia kasvien toiminnallisiin ominaisuuksiin hiilirikkaissa ekosysteemeissä. Määritän putkilokasvien ja sammalien toiminnalliset ominaisuudet ja niiden yhdistelmät, jotka parhaiten kuvaavat soiden C kiertoa. Selvitän miten toiminnallisia ominaisuuksia voidaan käyttää ekosysteemin toiminnan indikoijina tulevissa ilmasto-oloissa ja mitkä ominaisuudet ovat herkimpiä ympäristön muutokselle ja mitkä lisäävät resistenssiä. Tutkin myös noudattaako toiminnallisten ominaisuuksien muutos suosukkession aikana yleistä kaavaa. Tutkimusalueet sijaitsevat itämeren rannikolla Suomessa ja Ruotsissa, sekä Vienanmeren rannalle Venäjällä. Tutkimus sisältää sekä maastomittauksia että kokeellisen osion.

Tämä tutkimus on ajankohtainen ja rohkea avaus sillä ilmastonmuutoksen vaikutukset soiden kasvillisuuteen ja pitkäaikaiseen hiilivarastoon vaatii vielä selvitystä. Lähestyn aihetta suoekosysteemien näkökohdasta modernilla menetelmällä, eli kasvien toiminnallisten ominaisuuksien muodostaman vaste-vaikutus –viitekehyksen kautta. Tavoitteenani on löytää ja mallintaa ne ominaisuudet jotka parhaiten selittävät soiden hiilen sidontaa.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Kasvatustieteiden maisteri Marjo Laitala 56.640 €Aatteista arkeen: Koulukotijärjestelmää ohjannut ajattelu ja sen muovautuminen käytännöiksi 1945–1995

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 2-vuotinen hanke

Väitöstutkimukseni pureutuu lasten sijaishuollon lähihistoriaan. Selvitän tutkimuksessani: a) millainen tieto, asiantuntijuus ja ajattelutavat ovat ohjanneet koulukotiin sijoitettuihin lapsiin ja nuoriin kohdistuneita toimenpiteitä ja kasvatusta, b) millä koulukotijärjestelmä on oikeutettu, c) miten ideat koulukodista ovat organisoituneet käytännön koulukotityötä ohjaaviksi periaatteiksi ja d) ketkä ovat päätyneet laitokseen kasvatettaviksi ja miten sijoituksia on perusteltu.
Tutkimukseni vastaa useissa yhteyksissä perättyyn tutkimustietoon lastensuojelun kohtaamista ilmiöistä. Tarkastelen tutkimuksessani lastensuojelun rakenteellisia tekijöitä ja tuotan uutta tietoa koulukotien lähimenneisyydestä ja ajattelusta toiminnan taustalla. Samalla syvennän ymmärrystä siitä, miten lastensuojelun sijaishuollon nykyiset käytännöt ovat muodostuneet ja miksi ne ovat kehkeytyneet juuri sellaisiksi.
Historiallista sosiologiaa edustavan tutkimukseni empiirinen kivijalka on koulukotien arkistoista kerättävä laaja dokumenttiaineisto. Metodologinen lähtökohtani on hallinnan tutkimuksen foucault’laisessa perinteessä, josta olen omaksunut traditiolle ominaisen lukutavan aineistoon. Koulukotijärjestelmä on moniaineksinen kudelma käsitteitä, luokittelua, tieteellisiä teorioita, toimenpiteitä, suunnitelmia ja toimintaa, ja tutkimuksessani pyrin muodostamaan niistä kokonaiskuvan.

Olen aiemmassa tutkimuksessani tuonut julki ainutlaatuista muistitietoa koulukodissa olleiden kokemuksista vuosina 1945-1985. Kokemusten mukaan laitossijoitus on saattanut olla pelastus kurjista oloista, mutta monet ovat kokeneet koulukodissa kaltoinkohtelua ja väkivaltaa. Väitöstutkimukseni jatkaa rohkeaa avaustani kysymällä, voiko lastensuojelujärjestelmän ilmeisiä laiminlyöntejä selittää resurssipulan tai muiden ilmeisten selitysten lisäksi syvemmillä, ideologisilla tai poliittisilla syillä.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

YTM Silja Lanas Cavada 28.320 €"Häpeän media" – keitä me olemme? Mediajärjestelmän ja toimittajien ammatti-identiteetin muutos Tunisiassa arabimaailman kansannousujen jälkeen

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

Tarkastelen väitöskirjassani Tunisian mediajärjestelmän ja julkisen median toimittajien ammatillisen identiteetin muutosta kahden ajanjakson risteyksessä (autokratia–demokratia). Tutkimus ajoittuu vuoden 2011 arabimaailman kansannousuista vuoden 2015 loppuun, jolloin Tunisia oli siirtynyt kohti demokraattista järjestelmää ainoana "arabikevään" maana sekä aloittanut historiallisen mediareformin. Selvitän tutkimuksessa toimittajien yksilöllisiä kokemuksia journalistisesta professionalismista, omasta roolistaan yhteiskunnassa sekä omien journalististen ihanteidensa ja käytännön todellisuuden ristiriidasta, ns. professionaalista skitsofreniasta (Pintak 2012). Tutkimusmenetelmänä käytän puolistrukturoitua haastattelua, eli teemahaastattelua, joka sopii erityisen hyvin kokemuksen tutkimiseen. Primääriaineistoni koostuu 25 toimittajan yksilöhaastattelusta. Lisäksi pyrin hahmottelemaan uutta normatiivisen journalismin mallia, joka ottaisi huomioon Tunisian historian, kulttuurin ja mediajärjestelmän erityispiirteet osana Välimeren kulttuuria ja arabimaailmaa. Mallin kehittelyn pohjana käytän Christians et alin normatiivista mediateoriaa median rooleista demokratiassa sekä Hallinin ja Mancinin teoriaa mediamalleista länsimaissa. Tutkimus on osa mediakentän uudistamisesta ja professionalismista käytävää väittelyä Tunisiassa. Sen pääkysymyksiä ovat olleet julkisten mediayhtiöiden toimituksellinen itsenäisyys suhteessa muun muassa poliitikkoihin sekä journalistien professionalismin puute.

Väitöskirjaani voi pitää rohkeana avauksena kolmesta syystä: 1) se tarkastelee mediaa, journalismia ja toimittajien ammatti-identiteettiä pohjoisafrikkalaisten toimittajien näkökulmasta 2) se käsittelee "arabikevään" jälkeistä perinteistä mediaa, kun valtavirta arabimaiden median tutkimuksesta vuoden 2011 jälkeen on keskittynyt digitaaliseen tai sosiaaliseen mediaaan 3) työ tarkastelee valtion tiukassa kontrollissa ollutta Tunisian entistä ns. valtiollista mediaa, jota tutkittu vain hyvin vähän.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Lapin yliopisto, yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 10.000 €Kansainvälisen konferenssin "2nd Peaceful Coexistence Colloquium: Reimagining Ethics and Politics of Space for the Anthropocene" järjestäminen Pyhätunturilla 6.–9.6.2017

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

On yleisesti tunnustettu, että ihmisen ja luonnon suhde on ongelmallistunut. Aikakauttamme on kuvattu ’ihmisten aikakautena’ (Anthropocene) eli aikana, jolloin ihmisen toiminta on vaikuttanut huomattavasti ei-inhimillisen maailman prosesseihin. Ilmastonmuutos on näkyvin esimerkki. Useat poliittiset ja taloudelliset toimijat ovat esittäneet ratkaisuna siirtymää jälkiteolliseen tuotantomuotoon. Tällaisessa poliittisessa ja taloudellisessa diskurssissa korostetaan teknologisia innovaatiota ja talouskasvua sen sijaan että ajateltaisiin uudelleen tuotanto- ja kuluttajakulttuurin perustaa ja pohdittaisiin vaihtoehtoisia tapoja sen järjestämiseen. Peaceful Coexistence -konferenssin on tarkoitus synnyttää ja edistää radikaalia, valtavirrasta poikkeavaa ajattelua ja pureutua aikakautemme ongelmien ytimeen. Tavoittelemmekin radikaalimpaa agendaa, joka mahdollistaa tarkastelemaan vallitsevan viitekehyksen ulkopuolella olevia vaihtoehtoja. Keskeistä on tunnistaa muutosten moninaisuus ja ei-länsimaisten ajattelumallien potentiaali luonnon ja ihmisen suhteen uudelleenajattelussa. Konferenssi on jatkoa huhtikuussa 2015 Costa Ricassa (University for Peace, San José) pidetylle ensimmäiselle Peaceful Coexistence –konferenssille.

Monitieteisen konferenssin tavoitteena on kehittää radikaaleja tapoja ajatella luonnon ja ihmisen suhdetta. Se haastaa vallitsevan talouspoliittisen agendan tarjomat tavat aikakautemme sosio-ekologisten ongelmien ratkaisemiseksi ja etsii uusia, vaihtoehtoisia ajattelu- ja toimintamalleja etiikan, politiikan ja tilan käsitteiden avulla. 'Anthropocene' toimii kattokäsitteenä, joka yhdistää eri tieteen aloja sekä avaa konferenssissamme tilaa myös taiteen ja aktivisimin keinoille.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Professori (ma.) Hanna Lappalainen ja työryhmä152.000 €Sata suomalaista kielellistä elämäkertaa

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ | 4-vuotinen hanke | Hankkeen teemat liittyvät Kieliohjelmaan

Hankkeen tavoitteena on kuvata nyky-Suomen kielellistä kirjoa ja lähihistoriaa, jota analysoidaan sadan haastateltavan kielellisen elämäkerran ja sosiaalisen asemoitumisen perusteella. Tavoitteena on tarkastella sitä, miltä kielimaisemamme näyttää elämäkertojen valossa, tehdä tutuksi erikielisten suomalaisten kielellisiä kokemuksia, vahvistaa vähemmistökielten näkyvyyttä ja vähentää toisenkielisiin kohdistuvia ennakkoluuloja. Ensi kerran suomalaisessa tutkimuksessa analysoidaan erikielisten aineistoa samassa hankkeessa; suomen- ja ruotsinkielisten lisäksi haastatellaan perinnäisten vähemmistökielten ja suurimpien uusien kieliryhmien edustajia. Haastateltaviksi valitaan jokaisella Suomen itsenäisyyden ajan vuosikymmenellä syntyneitä (6‒100-vuotiaita); näin saadaan kuvaa eri aikojen kieli-ilmastosta ja sen muutoksista. Aineistonkeruu on yksi tapa juhlistaa 100-vuotiasta Suomea ja tallentaa kuva Suomesta vuonna 2017. Aineisto tulee avoimeen tutkimuskäyttöön, mutta sitä tutkitaan jo hankkeen monitieteisessä ryhmässä, jossa on sosiolingvistejä, yhteiskuntatieteilijöitä, kansatieteilijöitä ja folkloristeja sekä taiteilijoita. Tuloksia julkaistaan tieteellisinä ja yleistajuisina artikkeleina sekä näyttelyssä, jossa esitetään suomalaisten elämää myös valokuvin ja kaunokirjallisin tekstein. Hanke synnyttää uudenlaista tutkimusyhteistyötä sekä tieteen ja taiteen vuoropuhelua. Hanke toteutetaan Helsingin yliopistossa ja aineisto luovutetaan Kotukseen ja sen kautta Kielipankkiin.

Hanke korostaa Suomen monikielisyyttä ja asettaa erikieliset samaan asemaan tutkimuksessa ja taiteellisessa toiminnassa tavalla, jota ei ole aiemmin tehty. Se pyrkii osaltaan vähentämään ennakkoluuloja toisenkielisiä kohtaan. Projekti tarjoaa myös ainutlaatuisen mahdollisuuden yhdistää erilaisia metodeja ja tieteenaloja Se edistää lisäksi yliopisto-opetuksen ja tutkimuksen vuoropuhelua osallistamalla opiskelijoita osaksi tutkimusyhteisöä. Huomattava osuus projektista toteutetaan talkoilla.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Kaarina Mononen, Sakari Röyskö
Muut työryhmän jäsenet: Antti Karisto, Caroline Sandström, Heikki Paunonen, Pia Olsson, Pirkko Nuolijärvi

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Lasten ja nuorten taidekeskuksen säätiö 84.200 €Lasten ja nuorten taiteen tallentaminen ja tutkimus

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ | 3-vuotinen hanke

Hankkeella on kolme toisiaan tukevaa tavoitetta. Hankkeessa pyritään
1) edistämään ja kehittämään lasten ja nuorten tuottaman kuvallisen kulttuuriperinnön tutkimusta ja käyttöä;
2) avaamaan ja tekemään tunnetuksi lasten ja nuorten taiteen arkistoja ja aineistoja tutkijoille ja muille toimijoille;
3) monipuolistamaan arkistojen ja aineistojen sisältöjä. Tämä edellyttää olemassa olevien arkistojen ja aineistojen kokoamisen kriittistä tarkastelua sekä uusien dokumentoinnin, aineiston ja tiedon keräämisen tapojen kehittämistä.

Kolmivuotisen hankkeen aikana kootaan tietoa lasten ja nuorten taidetta sisältävistä aineistoista ja arkistoista sekä sitä käsittelevästä tutkimuksesta monitieteisen ja -alaisen verkoston ja mm. opinnäytetöiden muodossa. Hankkeessa kartoitetaan olemassa olevista arkistoista puuttuvaa aineistoa ja kehitetään menetelmiä kerätä sitä. Tämä käsittää mm. nykyteknologian keinoin luotua ja lasten ja nuorten omaehtoisesti tekemää taidetta. Koottu tieto, kehitetyt menetelmät sekä linkit digitaalisiin arkistoihin tuodaan saavutettavaksi sähköisen tietokannan tai verkkosivuston kautta, tekemällä julkaisu ja järjestämällä seminaari.

Hankkeen taustalla on Lasten ja nuorten taidekeskuksen 100 000 teosta käsittävä kansainvälinen arkisto sekä Aalto-yliopiston Taiteen laitoksen kymmenien tuhansien koulujen kuvataideopetuksessa syntyneiden töiden arkisto. Hankkeessa on nyt mukana viisi yliopistoa ja Nuorisotutkimusverkosto.

Lasten ja nuorten tuottama taide on sekä taiteen että tieteen kentällä liitetty yleisesti kasvatukselliseen kontekstiin. Talletettavana kulttuuriperintönä ja tutkimuksen kohteena se ei ole nauttinut kovin suurta arvostusta. Hanke nostaa lasten ja nuorten tuottaman taiteen niin tieteen kuin taiteenkin kentällä kiinnostavaksi ja vakavasti otettavaksi aineistoksi ja sisällöksi. Sitä kautta hanke myös nostaa lasten ja nuorten arvostusta taiteen tekijöinä.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Suomen kielen yliopistonlehtori Yrjö Matti Lauranto 32.400 €Suomen kielioppi: suomen funktionaalista kielioppia erityisesti suomi toisena ja vieraana kielenä -alalle mutta myös äidinkielen opetukseen

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Hankkeen teemat liittyvät Kieliohjelmaan

Uusi, funktionaalinen S2-kielioppi (FUKO) koostuu neljästä osasta: Johdanto, Lauseista päätteisiin, Kokonaisuuksia ja Yksittäisistä rakenteista kohti suurempaa. Johdanto-osan aiheita ovat suomi suhteessa maailman kieliin, kielenkäyttötilanne, kielenkäytön päämäärähakuisuus ja eri päämäärien vaikutus kielioppiin. 2. osassa käsitellään rakenteiden hierarkkista jäsentymistä (lause, lauseke, sana, morfeemi), lausetyyppejä, lausekkeiden rakennetta ja nominin- ja verbintaivutusta. FUKOa ei ole rakennettu pienestä suureen -periaatteella, vaan liikkeelle lähdetään sellaisista yksiköistä, jotka on otettu kielenkäytöstä sellaisinaan: lausumasta ja lauseesta. Siksi nominin- ja verbintaivutus, sinänsä merkityksellinen asia, esitellään 2. luvun lopussa. Kirjan rakenteen on tarkoitus osaltaan kertoa, että ensisijaista on se, mitä kielellä tehdään.

FUKOn 3. osassa lähdetään kielellisestä toiminnasta, ja tämä osa keskittyy ilmiöihin, jotka muodostavat koherentin kokonaisuuden mutta joiden ilmaisemiseksi käytetään moninaisia keinoja. Niitä ovat mm. kvantifiointi, aikaanviittaaminen, aspekti, modaalisuus ja direktiivisyys. Nämä kaikki ovat alueita, joihin S2-kieliopeissa ei ole juurikaan puututtu. 4. osassa huomio kiinnittyy lausetta suurempiin kokonaisuuksiin: mm. persoonien välisiin eroihin ja pronominiviittauksiin, partikkeleihin ja konnektiiveihin teksteissä ja dialogeissa ja sanajärjestykseen, kaikki aiheita, jotka ovat jääneet aiemmissa S2-kieliopeissa lähes kokonaan huomiotta.

S2-alalla on käytössä kaksi laajaa kielioppia, mutta ne ovat 20 vuoden takaa ja heijastavat omaa aikaansa: painotus on morfologiassa ja kielellisestä toiminnasta irrallisessa lauseessa. Tämä kielinäkemys heijastuu myös oppikirjoihin ja toimii usein piilo-opetussuunnitelmana. Funktionaaliselle S2-kieliopille on suuri tarve opiskelijoiden piirissä, mutta se tarjoaa tuoreita näkemyksiä myös opettajille ja oppikirjantekijöille ja vahvistaa nykytutkimukseen perustuvaa kieli- ja kielitaitonäkemystä.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Yhteiskuntatieteiden maisteri Juha-Pekka Lauronen 84.960 €Sosiaalitieteellisen tutkimuksen arviointi: Yhteiskunnallista vaikuttavuutta vai painopistepolitiikkaa?

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 3-vuotinen hanke

Tutkimukselta edellytetään yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Vaikuttavuuden arviointi on kuitenkin jatkuvan akateemisen kiistelyn kohteena. Väitöskirjatyössä tutkitaan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arviointimenetelmien rationaliteettia, käyttöä sosiaalitieteiden rahoituksessa ja arvioinnissa. Väitöskirjatyössä kysytään, miten tutkimuksen yhteiskunnallinen vaikuttavuus ymmärretään asiantuntijapuheessa ja minkälaista vaikuttavuutta eri arviointitavat todentavat tutkimuksen rahoituksen näkökulmasta. Tutkimusaineistona ovat asiantuntijahaastattelut, Helsingin yliopiston teettämä tutkimuksen ja tohtoriohjelmien arviointi vuosina vuosilta 2005–2010 sekä Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen neuvoston arviointiprosessi. Apuna käytetään myös muita kotimaisia ja kansainvälisiä tutkimuksen arviointeja ja poliittisia suosituksia. Menetelminä käytetään sisällönanalyysiä ja regressioanalyysiä. Analyysi keskittyy yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kehystämiseen ja indikaattoreihin arvioinnissa selventämällä sosiaalitieteiden vaikuttavuuden arvioinnin ehtoja sekä ennakoivassa että suoritusta mittaavassa arvioinnissa. Väitöskirjatyön keskustelu kiinnittyy tiedon tuotannon monimuotoistumiseen, kaupallistamiseen ja sovellusten korostamiseen sekä akateemisten normien muutokseen. Keskustelu heijastuu tutkimuksen arvioinnin kriteereihin ja menetelmiin, joita tarkastellaan arvoja korostavan arviointiteorian ja tutkimuksen arviointikirjallisuuden avulla.

Tiedeyhteisö on ottanut ristiriitaisesti vastaan vaatimukset vaikuttavasta yhteiskuntatutkimuksesta. Toiset pelkäävät näiden vaatimusten kaventavan yhteiskuntatieteiden autonomiaa ja heikentävän tutkimuksen luovuutta. Toiset ajattelevat vaikuttavuuden arvioinnin olevan tapa etsiä ongelmakeskeisiä ratkaisuja ja korostaa tutkijan ansioita. Väitöskirjatyössä tutkin poikkitieteellisesti sosiaalitieteiden vaikuttavuuden arvioinnin mahdollisuuksia avoimemman tiedepolitiikan puolesta.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Valtiotieteiden maisteri Tina Lauronen 18.880 €Kulttuurinen globalisaatio eurooppalaisten sanomalehtien kulttuurisivuilla 1960–2010

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

Väitöskirjassani tutkin kulttuurisen globalisaation ilmenemistä eurooppalaisten sanomalehtien kulttuurisivuilla vuosina 1960–2010. Laaja, sisällönanalyysin keinoin analysoimani sanomalehtiaineisto (N = 11 775) on kerätty viidestä maasta: Suomesta, Ruotsista, Englannista, Ranskasta ja Espanjasta. Tutkimukseni liittyy apulaisprofessori Semi Purhosen johtamaan ja Koneen Säätiön rahoittamaan tutkimushankkeeseen Cultural Distinctions, Generations and Change: A Comparative Study of Five European Countries, 1960–2010. Väitöskirjassani tutkin kulttuurisen globalisaation oletettua voimistumista tutkittavana aikana sekä sen ilmenemismuotoja eri kulttuurin alueilla sekä suhteessa kulttuurituotteiden alkuperämaahan ja tutkittavien lehtien kansallisiin konteksteihin. Tarkemmin pureudun muun muassa yhdysvaltalaisen populaarikulttuurin vastaanottoon. Huomioidakseni kulttuurisivujen kehityskulun laajemman kontekstin tutkin sanomalehtien rakennetta ja sisältöä paitsi niin sanotun kulttuurijournalismin kriisin, myös lehtien havaitun samankaltaistumisen, synkronisaation, kautta. Keskeisten alustavien tulosten mukaan eurooppalaisten sanomalehtien kulttuurisivujen sisällössä ensinnäkin kotimaisen kulttuurin asema on säilynyt dominoivana ja kansainvälisyys lisääntynyt vain vähän, toisekseen yhdysvaltalaisen populaarikulttuurin painoarvo on kasvanut ja eurooppalaisen korkeakulttuurin laskenut.

Suomessa ei ole ennen tehty vastaavaa, pitkittäisaineistoon perustuvaa ja kansainvälisen vertailun mahdollistavaa empiiristä tutkimusta kulttuurisesta globalisaatiosta.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Filosofian tohtori Tomas Lehecka 35.200 €The Effects of Grammatical Categories on Cognition: Probabilistic vs. Categorical Predictors (Kieliopillisten kategorioiden vaikutus ajatteluun: probabilistiset vs. kategoriset selittäjät kielessä)

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

Tutkimusprojektini käsittelee kielen rakenteen vaikutusta kielenkäyttäjien ajattelutapoihin. Tutkimukseni edustaa aihepiirin uutta aaltoa käyttäessään kokeellisia menetelmiä selvittääkseen miten suomen, ruotsin ja tsekin puhujien kognitiiviset toimintakaavat eroavat toisistaan suhteessa kahteen kieliopilliseen kategoriaan: sukuun ja lukuun. Tutkin, vaikuttavatko näiden kategorioiden erilaiset ilmenemistavat kyseisissä kielissä siihen, miten kielenkäyttäjät havainnoivat ja muistavat näkemäänsä.

Hankkeessa tarkasteltavat tutkimuskysymykset ovat seuraavat: Miten vahvasti kieliopillinen suku vaikuttaa olentojen ja esineiden luokitteluun ei-kielellisissä tehtävissä? Miten kieliopillisen luvun eksplisiittinen ilmaiseminen vaikuttaa lukumäärien kognitiiviseen prosessointiin? Ovatko nämä vaikutukset selitettävissä paremmin kussakin kielessä periaatteessa olevilla kategorioilla vai yksittäisten sanamuotojen probabilistiseen analyysiin perustuvilla muuttujilla?

Tarkastelemalla näitä kysymyksiä saadaan uutta tietoa siitä, mikä kieliopillisten kategorioiden asema on kyseisten kielten puhujien ajattelussa. Lisäksi kyseessä on ensimmäinen aihealuetta koskeva tutkimus, jossa hyödynnetään probabilistista näkökulmaa kieleen.

Hanke on innovatiivinen sekä tutkittavien kielten että tarkasteltavien kieliopillisten piirteiden osalta. Ruotsi, suomi ja tsekki ovat typologisesti erilaisia kieliä, joita ei ole aiemmin tutkittu Sapirin-Whorfin hypoteesin kontekstissa. Lisäksi tutkimukseni ottaa huomioon kieliopillisten piirteiden kielellisen ilmaisun sisältämän variaation ja kyseenalaistaa näin aihealueessa perinteisesti käytetyn teoreettismetodologisen viitekehyksen.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Dosentti, yliopistonlehtori Unni-Päivä Leino ja työryhmä274.000 €Kielellisten populaatioiden muutos ajassa

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 4-vuotinen hanke | Hankkeen teemat liittyvät Kieliohjelmaan

Kielen muutos ajassa muistuttaa monessa suhteessa biologisten lajien muutosta. Kummassakin on piirrevarianttien frekvenssien avulla mahdollista ryhmitellä yksilöitä hierarkkisesti populaatioihin. Populaatiotasolla on taas mahdollista tutkia piirteiden muuttumista ajan myötä, mikä on perusta niin kielten kuin lajienkin erilaistumiselle. Nämä yhteneväisyydet avaavat mahdollisuuden tutkia kielen muuttumista evoluutiobiologian menetelmillä. Tässä hankkeessa selvitämme Helsingin puhekielen muutosta yhdistämällä sosiolingvistiseen tutkimukseen toisaalta evoluutiobiologian menetelmiä ja toisaalta muuttuvien rakenteiden analyysiä kognitiivisen kielitieteen keinoin.

Tarkastelemme meneillään olevaa muutosta uudenlaisin menetelmin: Haastatteluaineistosta havaittavan fonologisen ja morfologisen idiolektitason vaihtelun perusteella puhujat luokitellaan erilaisiin puhujaryhmiin tai -populaatioihin evoluutiobiologian menetelmien avulla. Löydettyjen populaatioiden rakennetta verrataan perinteisiä sosiolingvistisiä muuttujia (ikä, sukupuoli, koulutustausta) käyttämällä saatuihin tuloksiin. Tässä hanke palaa osaltaan sosiolingvistiikan puhujaryhmittelyihin viime vuosina yleistyneen ensisijaisesti puhujayksilöihin fokusoivan tutkimuksen sijaan, mutta toteuttaa ryhmittelyn uudella tavalla.

Hanke tuottaa uutta tietoa siitä, miten ja miksi kieli muuttuu ajan myötä. Kielentutkijoiden lisäksi tämä kiinnostaa muun muassa kulttuurin ja genetiikan tutkijoita, kielenhuoltoa ja suurta yleisöä.

Tutkimushanke yhdistää sekä tieteenaloja (kielitiede, evoluutiobiologia ja laskennallinen data-analyysi) sekä tieteenalan sisäisiä tutkimustraditioita (kognitiivinen kielitiede ja sosiolingvistiikka); kummallakin tasolla yhdistelmät ovat kansainvälisesti merkittäviä uusia avauksia. Lisäksi sosiolingvistiikan sisällä uusien kvalitatiivisten menetelmien käyttö on jo sinänsä huomattava keskustelunavaus.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Jenni Santaharju, Olli Kuparinen
Muut työryhmän jäsenet: Jaakko Peltonen, Liisa Mustanoja

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FM Ville Leppänen 29.500 €Indoeurooppalaisen ablautvaihtelun kehitys latinan kielihistoriassa

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

Väitöskirjani käsittelee indoeurooppalaisen kantakielen ablautvaihtelun, eli sanansisäisen vokaalinmuunnoksen kehitystä latinan kielihistoriassa. Tutkin erityisesti tällaisen morfofonologisen ilmiön katoamista kieliopista ja siihen johtaneita kielenmuutoksen mekanismeja. Kantakielen ablaut käsitti viisi astetta (lyhyen ja pitkän e- ja o-asteen sekä katoasteen): tietyissä taivutusmuodoissa ja johdoksissa esiintyi aina tietty aste. Joissain ie-kielissä vaihtelu näkyy yhä (esim. engl. sing~sang~sung), mutta latinassa vaihtelu on tasoittunut ja sen morfologiset funktiot suurelta osin kadonneet. Aiemmin tämän on oletettu johtuneen säännöllisten äännelakien vaikutuksesta, mutta osoitan tutkimuksessani, että tämä ei ole ensisijainen kielijärjestelmän muutokseen johtanut tekijä. Tutkin siis, mitkä morfologiset mekanismit ovat aiheuttaneet muutoksen. Tätä tarkoitusta varten kehitän kaksi uutta käsitettä: degrammatisaatio ja relikoituminen. Edellisellä tarkoitan kieliopillisen rakenteen katoamista, jälkimmäisellä katoprosessin muodollisten jäänteiden (esim. epäsäännöllisten taivutusmuotojen) syntymistä. Tutkimukseni pohjautuu kielen normatiiviseen luonteeseen.

Tutkimukseni yhdistää uusinta kielenmuutostutkimusta ja perinteistä latinan kielihistorian ja indoeuropeistiikan tutkimusta täysin uudesta näkökulmasta: normatiivisuus antaa tutkimukselle solidin metateoreettisen kiinnekohdan, ja kehittämäni uusi käsitteistö (degrammatiaatio, relikoituminen) täydentää kielihistorian teoriasisältöä. Uuden tutkimustiedon lisäksi laajennan alan perspektiiviä kehittämällä kielenmuutoksen tutkimuksen työkaluja, mikä lisää ymmärrystämme kielestä ja kielenmuutoksesta.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FT, dosentti Ilkka Levä 84.000 €Toimihenkilöjärjestöt neuvottelupöydässä 1945–2014

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 2-vuotinen hanke

Työmarkkinajärjestöjen keskinäinen neuvottelujärjestelmä on tällä hetkellä radikaalissa muutoksessa. Elinkeinoelämän Keskusliitto on irtisanoutunut keskitettyjen tuloratkaisujen neuvottelemisesta. Toimintatapoja paikalliselle sopimiselle aletaan nyt hakea. Juuri muutostilanteessa tarve pitkittäistutkimukselle neuvottelujärjestelmän toimivuudesta on erityisen polttava. Tällaista pitkittäistutkimusta ei tällä hetkellä ole olemassa. Tiedot toimihenkilöjärjestöjen neuvottelujärjestelmän syntymisestä ja kehittymisestä ovat hajanaisina sirpaletietoina yksittäisten liittohistorioiden sivuilla.

Toimihenkilöalojen neuvottelu- ja sopimusjärjestelmän muotoutuminen liittyy toimihenkilöammattien määrän kasvuun, joka puolestaan liittyy Suomen hyvinvointivaltioprojektin synnyttämiseen. Leimallista tälle yhteiskunnan muutosvaiheelle on voimakas julkisen sektorin kasvu sekä julkisen sektorin töiden muuttuminen. Myös hyvinvointivaltion ihanne on tällä hetkellä kiivaan poliittisen keskustelun kohteena. Samoin kiivaan keskustelun kohteena on se, mikä osa työmarkkinoiden sääntelystä tulisi hoitaa neuvottelu- ja sopimusteitse ja mikä osa lainsäädännön avulla. Näiden keskustelunaiheiden taustaksi ei tällä hetkellä ole olemassa tutkimusta siitä, miten julkisen sektorin neuvottelujärjestelmä on muotoutunut ja miten se on haasteistaan suoriutunut.

Tämä tutkimus haastaa aihevalinnallaan toimihenkilökentässä niin palkansaaja- kuin työnantajajärjestöt.
Osa viime vuosien suurta työelämän muutosta liittyy jatkuvasti kasvavaan määrään toimihenkilötyötä, jota tehdään ja teetetään muussa kuin toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa. Tässä tutkimuksessa kysytään, miten on muotoutunut se neuvottelujärjestelmä, joka nyt jättää freelancerit, itsensä työllistäjät ja vuokratyöntekijät kokonaan vaille kollektiivisia neuvotteluoikeuksia.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Maisteri Siri Lindholm 34.000 €The 'Lolita Excuse': Contradictions and Blame Culture in Sexualisation Discourses

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

Tyttöjen seksualisoinnista on julkaistu paljon materiaalia viime vuosikymmenellä. Tämän monografian lähteet ovat populaariset opaskirjat, hallitusten katsaukset ja lehtiartikkelit jotka omaksuvat protektionistisen lähestymistavan. Ne ehdottavat, että tyttöjen 'seksikäs' pukeutuminen ja seksualisointikulttuuri voi johtaa itsetunto- ja syömishäiriöihin, seksuaaliseen häirintään ja hyväksikäyttöön, ja jopa ihmiskauppaan ja murhaan. Lähteissä ehdotetaan, että viranomaisten, koulujen ja perheiden tulisi kieltää tytöiltä määrätynlainen pukeutuminen, harrastukset ja ulkona liikkuminen, jotta tytöt saadaan pidetyksi turvassa edellä mainituilta vaaroilta. Tämä väitöskirja analysoi ristiriitaisuuksia ja syyllistämiskulttuuria (ns. raiskauskulttuuria) lähdemateriaalissa. Materiaalissa myönnetään, että näyttöä ei ole siitä miten seksualisaatio yksin johtaisi tyttöjen huonoon vointiin, mutta siinä tunnustetaan, että poikien ja miesten tuottama seksistinen kiusaaminen, seksuaalinen häirintä ja hyväksikäyttö johtavat tyttöjen pahoinvointiin. Siitä huolimatta lähteet eivät ehdota sanktioita miespuolisten käyttäytymiselle vaan ne keskittyvät tyttöjen suojeluun heidän rajoittamisensa kautta. Monografia siten esittää, että protektionistinen diskurssi on kielteisesti vaikuttava ja että seksualisaatio on toisin ratkaistava ongelma. Väitöskirjan metodologia on laadullinen analyysi. Tutkimuksen lähtökohtana ovat muodin- ja trendientutkimus ja sosiologia, jota sovelletaan tyttö- ja sukupuolentutkimukseen.

Tyttöjen seksualisoinnista on julkaistu paljon materiaalia viime vuosikymmenellä. Materiaali pyrkii tyttöjen hyvinvoinnin edistämiseen, mutta tyttöjen pukeutumisen ja sosiaalisen tilan rajaamisen kautta, vaikka pojat ovat instrumentaalisessa asemassa tyttöjen ahdistelussa ja hyväksikäytössä. Väitöskirja on lähtökohdiltaan kontroversiaali, sillä se analysoi ristiriitaisuuksia ja syyllistämistä seksualisaatiodiskursseissa ja ehdottaa sen olevan machokulttuurin ja protektionismin lietsoma ongelma.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FM, KM Jarmo Lintunen 28.320 €Nykypäivän aatedraamaa? Luonto, sukupuoli ja politiikka Laura Ruohosen näytelmissä

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

Tutkin ja analysoin kirjallisuuden väitöskirjassani näytelmäkirjailija Laura Ruohosen kahdeksaa näytelmää ekokriittisen ja sukupuolen tutkimuksen näkökulmista. Hypoteesini on, että nämä teemat (luonnon ja ihmisen suhde, sukupuoli) korostuvat ja tekevät näytelmistä nykypäivän ”aatedraamoja”. Oletan, että Ruohosen näytelmät eroavat perinteisistä aatedraamoista sekä muodon että sisällön suhteen: näytelmien aatteellisuus ei ole tendenssimäistä eivätkä näytelmät tarjoa yksiselitteisiä ratkaisuja käsittelemiinsä ongelmiin. Ehdotan, että näytelmien muoto nostaa esille nykypäivän yhteiskunnallisten kysymysten monimutkaisuuden.

Keskeinen tutkimuskysymykseni on: Miten Laura Ruohosen näytelmät hahmottuvat kotimaisen kirjallisuuden ja kulttuurin kentällä aatedraamoina? Kysymykseen liittyen selvitän myös, mitä on nykypäivän aatedraama, ja miten poliittisuus on niissä läsnä. Toinen keskeinen tutkimuskysymys liittyy Ruohosen näytelmien muotoon ja keinoihin. Miten Ruohosen näytelmät toteuttavat postdraamallisen draaman keinoja? Miten näytelmien sisältö ja muoto kohtaavat, ja miten ne ovat kytköksissä yhteiskunnallisiin ilmiöihin?

Ruohosen näytelmiä analysoin draaman peruskäsitteiden avulla. Lisäksi käytän queer- sekä ihmettelevää ja performatiivista luentaa, jossa analyysi ja tulkinta ovat erottamattomia. Tekstistä mm. pyritään löytämään yhteyksiä, viitteitä ja assosiaatiota muihin teksteihin.

Tutkimukseni on rohkea avaus monella tapaa. Draamakirjallisuutta, varsinkaan nykydraamaa, ei ole tutkittu Suomessa kirjallisuutena, vaikka uutta draamaa syntyy ja esitetään paljon. Nykydraama ansaitsee enemmän huomiota.
Yhtenä tavoitteenani on uudistaa draaman tutkimusta, esim. ekokriittisen ja sukupuolen tutkimuksen näkökulmat ovat uusia draamatutkimuksessa. Tavoitteena on myös etsiä ja kehittää uusia välineitä näytelmien analysointiin ja toisaalta myös draamakirjoittamisen opetukseen.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Doctoral researcher Haiqin Liu 89.460 €Ideologies of Chinese language in Finland

Academic research or work based on it | 3-year project | The project’s themes are related to the Kone Foundation Language Programme

My PhD research project sets out to investigate the ideologies of Chinese language in Finland. Chinese language is gradually seen as a valuable language and has witnessed significant development in Finland during the last decade, but little research has been done on this phenomenon, especially from an ideological perspective. Exploring how Chinese language is conceptualised and (re)constructed in discourses presented in different domains in Finnish society can shed light on the way Chinese operates as a potentially influential force within the society as well as the stance that Finnish policy is taking in the global community. It will also provide insight into how educational policies are transferred into curriculum and classroom practices and why it is that Chinese language education in Finland exists in the state that it does now.

This article-based PhD project seeks answers to three research questions:
1. What ideologies of Chinese language are presented in political and media discourses? And how are these ideologies constructed and (re)produced?
2. How do teachers and learners perceive Chinese language and its education in Finland?
3. How is the ideological understanding of Chinese translated into curriculum and classroom practice.

These questions will lead to three articles focusing on different aspects ideological understandings of Chinese language in Finland, and a long summary or the project when it is completed.

The study is a bold initiative in two ways. Firstly, it explores a context not previous studied to examine the ways in which Chinese language is represented various discourses. Secondly, it can contribute to the current research about Chinese as a foreign language through extending the agenda to language-ideological issues and examining how various discourses contribute to shaping the social meaning of Chinese language in Finland.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Master of Arts, filosofian maisteri Pia Ljungman 47.200 €Making Money: Remodelling Europe. The causes and consequences of the European sovereign debt crisis narrative

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 2-vuotinen hanke

Analysoin tutkimuksessani Euroopan velkakriisikonstruktion rakentumista ja seurauksia globaalin finanssikapitalismin näkökulmasta. Tarkastelen Euroopan velkakriisiä sosiokonstruktivistisesta viitekehyksestä poliittisesti tuotettuna kriisinä, jonka syyt olisi voitu määritellä myös toisin. Tämä olisi johtanut vaihtoehtoisiin talouspoliittisiin seurauksiin. Kuten useat tutkimukset ovat osoittaneet, Euroopan talouskriisin syynä ei ollut julkinen valtionvelka. Tutkimukseni liittää Euroopan valtioiden velkakriisikonstruktion olennaiseksi osaksi maailmanlaajuista finanssikriisiä ja finanssikapitalismin hegemoniaa. Kun Euroopan velkakriisikonstruktiota tarkastellaan finanssikapitalismin näkökulmasta, näyttäytyvät sen poliittiset syyt ja makrotaloudelliset seuraukset uudessa valossa. Analysoin ensinnäkin sitä, miten Euroopan velkakriisikonstruktion avulla luonnollistettiin sitä valtajärjestelmää, joka alun perin johti finanssikriisiin ja syvään taantumaan. Toiseksi analysoin sitä, miten globaaleja finanssimarkkinoita on tämän seurauksena uusinnettu. Tutkimukseni yhdistelee talousteoriaa, poliittista diskurssiteoriaa ja finansialisaatiotutkimusta. Aineisto koostuu kansainvälisten ja eurooppalaisten instituutioiden asiakirjoista, markkina- ja talousdatasta sekä poliittisten toimijoiden mediakeskustelusta. Hanke tuottaa uutta tutkimustietoa kansainvälisen politiikan, -talouspolitiikan ja finansialisaation tutkimukseen, Euroopan tutkimukseen sekä poliittiseen diskurssianalyysiin.

Euroopan valtioiden velkakriisiä ei ole tähän mennessä juuri tutkittu diskursiivisesti eli sosiaalisena konstruktiona. Velkakriisikonstruktiota ja sen mahdollistamia talouspoliittisia muutoksia ei ole myöskään tutkittu globaalin finanssikapitalismin näkökulmasta. Tieteenalojen rajoja rikkova tutkimukseni on rohkea avaus, sillä se tuo uutta tietoa Euroopan poliittisesta projektista ja Euroopan rahaliiton strategisesta merkityksestä finanssikapitalismissa.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Postdoctoral Research Fellow and musician Guadalupe López Íñiguez 84.000 €Autoethnography of a period cellist: Performance psychology and technical aesthetics in the variation works by Beethoven and Mendelssohn

Academic research and artistic work, or work based on them | 3-year project

Musicologists, psychologists, and musicians understand the performative style and aesthetics of music from the late Classical and early Romantic periods in different ways. What scholars study about historical performance practice does not correspond to the actual practices of many performers. What educational psychologists know about learning constructively seems distant from how musicians actually learn. Musicologists tend to approach the teaching of music in a transmissive way, while educational psychologists support constructivist approaches in which the individual is the engine of learning. Considering such paradigms, as an autoethnographer completing a multidisciplinary research proposal (3 years), I will approach the performance psychology and technical aesthetics in the variation works for cello and fortepiano by Beethoven and Mendelssohn. I shall do this by following a research triangulation, including a constructivist system for learning instrumental music, an empirical musicology approach, and the autoethnographic perspective. I will collect data by journaling my learning process and recording my individual study sessions as well as the practices involved in rehearsals and concerts with my fortepianist. Data will be analyzed using the mixed-methods approach. I will disseminate the results by means of writing scientific and popularized articles and a book, playing concerts, attending conferences, and filming a documentary.

My research will not only be shared with scholars and musicians, but also with a great number of non-academic people through research-based concerts and by broadcasting and publishing a documentary film. In this way, new technologies will be used in a field that usually is library-specific. Benefiting from my artist-researcher background, this project will also bridge the gap between theory and practice by combining multidisciplinary and contrasting fields and including innovative methodologies.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Filosofian tohtori Karina Lukin 81.000 €Kirjallisuutta ja kulttuuriperintöä yhteistyössä. Kielirepertoaarit ja -ideologiat nenetsien 1920- ja 30-lukujen kirjallisuudessa ja perinnejulkaisuissa

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 3-vuotinen hanke | Hankkeen teemat liittyvät Kieliohjelmaan

Tutkimuksessa tarkastellaan nenetsien ja heidän yhteistyökumppaniensa 1900-luvun alussa tuottamia heterogeenisiä ja moniäänisiä folklore- ja kirjallisuusaineistoja, jotka ovat jääneet erittäin vähälle huomiolle.

Aineiston analyysissä pyritään tuomaan esiin, mitä nenetsit ajattelivat kielellisten resurssien olevan ja miten he käyttivät eri kieliä (nenetsiä, venäjää) ja kielirepertoaareja (perinnettä, venäläisiä diskursseja) perinteensä ja kirjallisuutensa luomiseen. Lisäksi tutkimuksessa pohditaan folkloren, kulttuuriperinnön ja kirjallisuuden välisiä rajoja ja niistä neuvottelua.

Tutkimus on lähtökohdiltaan folkloristinen, mutta sosiolingvistiikan lähtökohdilla on merkittävä metodologinen rooli. Kirjallisuustieteen keskustelut tarjoavat myös merkittäviä lähtökohtia. Tutkimuksessa suullinen ja kirjallinen ilmaisutapa nähdään jatkumona ja eri kielet resursseina. Kielen käyttäjät valitsevat ilmaisuunsa vapaasti elementtejä kaikista ylittäen keinotekoiset rajat ja luoden uusia, hybridejä ja innovatiivisia ilmauksia.

Tutkimus on kolmevuotinen, minkä aikana kartoitetaan ja kerätään aineisto, analysoidaan sitä tarkastelemalla tuottamisen tapoja ja prosesseja sekä kielellisiä ja sisällöllisiä piirteitä. Analyysi on aineistolähtöistä, mutta edellä kuvattu metodologinen ote suuntaa analyysiä.

Tutkimus avartaa tietämystä Neuvostoliiton ja Euroopan kieli-ideologioista ja kulttuuripolitiikan keskeisistä välineistä, purkaa käsityksiämme kielestä, kulttuurista ja kulttuuriperinnöstä.

1)Tutkimusaineistot ovat vaikeasti saavutettavissa ja heterogeenisiä; niiden luokittelu aiempien kategorioiden avulla on haastavaa tai mahdotonta.
2) Tutkimustehtävä tarkastelee alkuperäiskansan käytänteiden kautta
Neuvostoliiton ja Euroopan kieli-ideologioita.
3) Tutkimus haastaa monokielisyyden ajatukset ja ajatukset
yhdestä kielestä ja kulttuurista.
4) Tutkimus haastaa tutkijan vuoropuheluun hänelle uuden tieteenalan kanssa.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FM Riku Lumiaro 10.000 €Suomi vuonna 2067 -romaanin kirjoittaminen

Taiteellinen työ / siihen pohjautuva työ

Romaani kertoo kahden suomalaisen ydinperheen tarinan voimakkaasti muuttuvassa Suomessa. Miten perheet kamppailevat elannostaan ja turvallisuuden tunteestaan kurjistuvassa ja etenkin luokkaistuvassa yhteiskunnassa. Suomi on jakaantunut työtä tekeviin ja syrjäytyneisiin sekä maahanmuuttajiin. Pakolaistilanne on kestämätön eikä sille ole mitään ratkaisua näköpiirissä. Maailmassa 5 miljardia ihmistä yrittää selvitä akuutista vesi- ja ruokakriisistä sekä sisällissodista ja ilmasto sen kun jatkaa lämpenemistään. Yhdistämällä voimansa perheet yrittävät selviytyä jatkuvista muutoksista ja samalle he surumielisesti pohtivat, miten he vähitellen havahtuivat ilmastonmuutoksen vääjäämättömiin seurauksiin.

Romaani pohjautuu uusimpaan tutkimustietoon siitä, millaista on elää Suomessa kun lämpötila on meillä noussut 4 astetta ja rajoilla ja niiden sisäpuolella kolkuttelee 100 miljoonaa ympäristöpakolaista. Tarinan päähenkilöperheet yrittävät sopeutua suomalaisuuden murentumiseen ja kurjuuden kierteeseen sekä pohtivat, miksi mitään ei tehty, vaikka kaikki tämä jo ennalta tiedettiin.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Jatko-opiskelija / YTM Aki Luoto 70.800 €Rockmuusikot ”kansan edustajina”: Muusikoiden rooli suomalaisessa poliittisessa kulttuurissa 1970–1990 -luvuilla

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 3-vuotinen hanke

Tutkin väitöskirjassani rockmuusikoiden merkitystä ja roolia suomalaisessa poliittisessa kulttuurissa 1970-luvun lopulta 1990-luvun alkuun. Tänä yhtenäiskulttuurin murtumisen ajanjaksona poliittisessa kulttuurissa ja julkisessa keskustelussa alkoi aueta tilaa muusikoiden kaltaisille epävirallisille poliittisille toimijoille. Väitän, että muusikoiden poliittista merkitystä voidaan avata tarkastelemalla heitä kansan epävirallisina ’edustajina’, jotka merkittävällä tavalla ovat mukana rakentamassa ja välittämässä kansalaisten suhdetta poliittiseen järjestelmään ja instituutioihin. Suomalaisessa politiikan tutkimuksessa väitöskirjani ja sen näkökulma ovat uraauurtavia.
Tutkimukseni tärkein primääriaineisto koostuu n.12 artistin kanssa tehtävistä syvähaastatteluista ja heidän tuotannostaan. Metodisesti lähden liikkeelle artistien omista subjektiivisista kokemuksista ja arvioista, joita analysoin narratologisesti. Väitöstutkimukseni on vahvasti monitieteinen, yhdistellen politiikantutkimuksellisia käsitteitä sosiologisiin ja musiikkitieteellisiin teorioihin ja lähestymistapoihin. Tutkimukseni on jo alussa herättänyt laajaa kiinnostusta niin tutkijoiden piirissä kuin julkisuudessakin. Ajattelen tämän kiinnostuksen kertovan siitä, että suomalaisesta politiikan tutkimuksesta on toistaiseksi puuttunut musiikin poliittisuuteen fokusoiva tutkimusalue. Tätä aukkoa tutkimukseni ja julkaisutoimintani tulee olennaisesti paikkaamaan.

Suomessa ei ole ennen väitöstutkimustani tarkasteltu muusikoiden poliittista roolia ja edustajuutta osana politiikan tutkimuksen oppiainetta. Muusikoiden poliittisesta toiminnasta on toki aina ollut paljon näkemyksiä, mutta tätä ”kansan edustajuutta” ei ole Suomessa aiemmin tutkittu. Tutkimukseni liikkuu monitieteisesti niin valtio-opin, sosiologian kuin musiikkitieteidenkin alalla, pyrkien samalla popularisoimaan tiedettä ja luomaan laajaa yhteiskunnallista keskustelua aiheen ympärille.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FT, professori Minna-Riitta Luukka ja työryhmä75.000 €Menneisyyden tulkintojen äärellä – tutkimus historian teksteistä ja tekstitaidoista

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

Tässä monitieteisessä hankkeessa pureudumme historian teksteihin ja tekstikäytänteisiin suomalaisen koulun kontekstissa. Tuotamme tietoa historian kielestä, teksteistä sekä opiskelijoiden tavoista ja kyvyistä tulkita ja rakentaa historiallista tietoa niiden avulla. Historia on muita tiedonaloja enemmän sidoksissa kieleen, sillä alan tieto pohjaa teksteihin ja esitetään teksteinä, jotka ovat representaatioita menneestä. Ristivalotamme yhdessä kerättyjä aineistoja omien tieteenalojemme (soveltava kielitiede, historia, kasvatustiede) näkökulmista. Tekstiaineisto koostuu opetuksessa käytettävistä ja opiskelijoiden tuottamista monimuotoisista teksteistä. Lisäksi hankkeessa kerätään aineistoa kyselyn avulla, haastattelemalla opettajia ja opiskelijoita sekä observoimalla luokkahuonetilanteita ja esimerkiksi yhteistoiminnallisen lukemisen ja kirjoittamisen tilanteita. Tutkimusotteemme on laadullinen ja hyödyntää myös etnografista lähestymistapaa ja toimintatutkimusta. Aineistojen analysoinnissa käytämme hyväksemme tekstintutkimuksen ja diskurssintutkimuksen menetelmiä sekä sisällönanalyysiä. Tutkimuksen toteuttaa monitieteinen ja kokenut ryhmä.

Yhdistelemme rohkeasti eri tieteenalojen teorioita ja metodeja – ristivalotamme samoja aineistoja. Tutkimuskohteemme on suomalaisessa kontekstissa vielä varsin vähän tutkittu, pyrimme aidosti tutkimuksellamme vaikuttamaan monilukutaidon kehittämiseen suomalaisessa koulussa.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Hilkka Paldanius, Ida Vesterinen
Muut työryhmän jäsenet: Anna Veijola, Johanna Saario, Minna-Riitta Luukka, Sari Sulkunen, Simo Mikkonen

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Lyydiläinen Seura ry 25.500 €Lyydin kielen elvytyshanke

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 2-vuotinen hanke | Hankkeen teemat liittyvät Kieliohjelmaan

Suomen, karjalan ja vepsän lähisukulainen lyydi on Itämeren alueen uhanalaisimpia suomalais-ugrilaisia kieliä. Nykyisin on enää vain noin 300 puhujaa, joista suurin osa vanhuksia. Suunniteltu elvytysohjelma käynnistäisi uudelleen nyt hiipuneet toiminnot. Suunnitelma on rakennettu sen mukaan, että mahdollisimman pienin kustannuksin saadaan keskeiset elvyttävät toiminnot aikaan laajalti Lyydinmaata seuraavasti.

Aikaa ei ole hetkeäkään hukattavissa. Nyt kun seuran suunnittelema järjestelmällinen elvytysohjelma on saatu jo kerran alkuun, sen pysähtyminen olisi estettävä. Lyydin kielen sammuminen merkitsisi lyydiläisen identiteetin häviämistä, Aunusta ja Äänisen rantoja ikimuistoisista ajoista asuttaneen kansan tuhoa ja lyydiläisten kalevalaisen kulttuuriperinnön häviämistä. Siksi elvytyshankkeessa ei ole kyse pelkästään tuhoon tuomitun kielen pelastamisesta. Jos lyydiläiset katoavat kartalta, katoaa samalla peruuttamattomasti myös osa itämerensuomalaista kulttuuria.

Viimeiset hetket pelastaa kuoleva kieli
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

YTT, dosentti Vili Lähteenmäki 95.000 €Self in Full. Constitution of the Self in the Cartesian and Lockean Traditions

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 2-vuotinen hanke

Hankkeeni esittää uuden tulkinnan rationalismin ja empirismin keskeisten ajattelijoiden, Descartesin ja Locken, minuusteorioista. Se perustuu aikaisempaan kansainvälisesti tunnustettuun varhaismoderneja tietoisuusteorioita käsittelevään tutkimukseeni.

Vakiintuneen tulkinnan mukaan Descartes edustaa substantiaalista ja Locke psykologista minuusteoriaa. Descartesin minä on yksinkertainen muuttumaton substanssi, jonka psykologiset tilat eivät ole sen konstitutiivisia ominaisuuksia. Locken minä on kokemuksellisesti rakentunut eikä lainkaan riippuvainen substanssista. Näille teorioille on yhteistä, että minä käsitetään tarkkarajaisena entiteettinä.

Vastoin vakiintunutta tulkintaa tutkimukseni pyrkii osoittamaan, että Descartes ja Locke molemmat sitoutuvat verrattain holistiseen näkemykseen, jonka mukaan sekä psykologiset subjektiiviset että metafyysiset objektiiviset aspektit ovat minän aitoja konstituentteja.

Aikaisempi tutkimus on keskittynyt minuuden metafyysiseen aspektiin ja pitänyt Descartesia ja Lockea modernin minimalistisen subjektikäsityksen synnyttäjinä. Tutkimus ei ole huomioinut oikein heidän pyrkimystään selittää moraalisen toimijan konstituutio, jossa metafyysinen subjekti on vain yksi elementti.

Tarkoituksenani on tarjota historiallisesti täsmällinen ja systemaattisesti perusteltu tulkinta siitä, miten metafyysiset, psykologiset, ja ruumiilliset aspektit yhdessä nivoutuvat täydeksi itseksi.

Hankkeeni keskeinen väite on erityisen rohkea siksi, että aikaisempi hyvin vaikutusvaltainen tutkimus pitää Descartesia ja Lockea modernin minimalistisen subjektikäsityksen synnyttäjinä. Hankkeeni seisoo kuitenkin tukevasti omissa tietoisuusteorioita käsittelevissä tutkimustuloksissani--uskallan väittää, että vakiintunut käsityksemme ei pidä paikkaansa.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Maailman Luonnon Säätiö - World Wide Fund For Nature, Suomen rahasto sr 20.000 €Metsäluonnon monimuotoisuus tutuksi -koulukiertue alakouluissa ympäri maata

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

WWF Suomen koulukiertueet ovat tavoittaneet yli 100.000 koululaista seitsemän vuoden aikana. Suomi 100 -juhlavuonna järjestettävä kiertue kunnioittaa jopa Suomea vanhempia lahopuita, jotka ovat metsiemme monimuotoisuuden kannalta erityisen arvokkaita. Kiertue on osa virallista Suomi 100-ohjelmaa. WWF suunnittelee yhdessä taiteilijoiden, opiskelijoiden sekä hyönteisasiantuntijoiden kanssa lahopuulla elävien ötököiden moninaisuuteen pureutuvan oppimiskokonaisuuden, johon kuuluvat WWF-lähettilään pitämä oppitunti, vierailun jälkeen oman opettajan kanssa tehtävät ötökkäaskartelut ja –käsityöt sekä retki lähimetsään. Oppilailla on myös mahdollisuus osallistua on line- valokuvavetoomukseen metsien monimuotoisuuden puolesta. Kiertueella tuodaan esiin metsien monimuotoisuudelle tärkeitä lahopuita ja niiden eliömaailmaa. Hanke antaa oppilaille mahdollisuuden osallistua suomalaisille tärkeän metsien monimuotoisuuden edistämiseen sekä oppimiseen hauskasti ja luovasti. Tavoitteena on pitää 1000 oppituntia eri puolella Suomea ja tavoittaa 22 000 oppilasta. Vierailut ovat kouluille maksuttomia. Lisäksi WWF järjestää koulutustilaisuuksia opettajille kiertueen teemoista. Kiertueen oppimateriaalit tulevat ilmaiseksi ladattaviksi WWF:n nettisivuille Ympäristökasvatuksen materiaalipankkiin.

Hanke yhdistää menetelmiä ympäristökasvatuksesta, luonnontieteistä ja taiteista. Hankkeen mittakaava on rohkea ja kunnianhimoinen. Kiertue kannustaa koululaisia ja heidän vanhempiaan kunnioittamaan ja suosimaan lahopuita, Suomen ikätovereita, jotka ovat keskeisiä metsien monimuotoisuudelle. Kiertue myös haastaa nykykäsityksen siitä millainen metsän kuuluu olla.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FM, porotalousyrittäjä Anni Magga-Eira 30.300 €Sosio-onomastinen tutkimus Sallivaaran ja Lákkonjárga paliskuntien pohjoissaamenkielisistä paikannimistä

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Hankkeen teemat liittyvät Kieliohjelmaan

Tutkimukseni käsittelee porosaamelaisten paikannimitaitoa Lákkonjárgan paliskunnan alueella Norjassa ja Sallivaaran paliskunnassa Inarin kunnan alueella. Kiinnostukseni kohteena ovat paikannimitaito perinteisessä porosaamelaisessa kulttuurissa. Tutkimukseni lähtökohtana on kahden sukupolven nimitaito. Selvitän tutkimuksessani mitä pohjoissaamenkielisille paikannimille on tapahtunut kahden sukupolven välillä. Missä määrin, millä tavoin ja miksi paikannimet ovat säilyneet, muuttuneet, vaihtuneet ja kadonneet. Haluan selvittää minkälaisia eroja on sukupolvien välillä ja mistä nämä johtuvat. En pyri selvittämään yksityisten nimien säilymisen, katoamisen, vaihtumisen ja muuttumisen syitä, vaan löytämään yleisiä linjoja ja tekemään teoreettisia päätelmiä nimien käyttöön liittyvistä tekijöistä. Tutkin työssäni myös minkälaisia eroja porosaamelaisten paikannimitaidoissa on kahden eri paliskunnan välillä, mitkä ovat kahdella puolella valtakunnan rajaa.
Tutkimukseni lähestymistapana toimii pääosin sosio-onomastiikka, mikä on uusi aspekti saamelaisessa paikannimitutkimuksessa. Sosio-onomastiikka pyrkii ottamaan huomioon koko sosiaalisen kentän jossa nimiä käytetään.

Työni on rohkea avaus, koska se on vasta toinen saamelainen/saamen kielinen sosio-onomastiikkaa käsittelevä tutkimus pro gradu -työni jälkeen.
Lisäksi kirjallista materiaalia teoria osuutta varten on niukasti ja joudun miettimään aina kirjoittaessani sopiiko valtaväestön näkemykset alkuperäiskansaa koskevaan tutkimukseen ja sen näkemyksiin. Eli näin ollen olen samalla luomassa uutta sosio-onomastista teoriaosaa ja terminologiaa alkuperäiskansatutkimuksia varten.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FM Pirjo Majuri 28.320 €Maalämmön käyttö yleistyy – hyödyt, haitat ja tulevaisuuden näkymät ympäristön näkökulmasta

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

Väitöskirjatyön tarkoitus on tuottaa maalämmön ympäristövaikutuksista tietoa mm. ympäristöpoliittista päätöksentekoa sekä alan ohjeistusta ja koulutusta varten. Työn toisessa osassa selvitän lämpökaivojen ja keruupiirien ympäristövaikutuksia ja rakennusmenetelmiä. Aineistona ovat alan toimijoille suunnatut kyselytutkimus ja teemahaastattelut sekä vakuutusyhtiöiden antamat tiedot ja kirjalliset lähteet.

Työn kolmas osa tarkastelee lämpökaivojen lupakäytäntöjen muotoutumista, sekä viranomaisten kokemuksia lämpökaivoista ja niihin liittyvistä ympäristönäkökohdista. Aineistoa kerään viranhaltijoille suunnatulla kyselyllä. Hyödynnän myös alan toimijoiden kyselyn ja teemahaastattelujen antamia tietoja.

Työn neljäs osa liittyy maalämpöjärjestelmien mitoitusasteisiin ja maalämmön rooliin lämmityksen hiilijalanjäljen pienentämisessä Suomessa. Selvitän erilaisten mitoitusasteiden vaikutusta lämpöpumppujen hyötysuhteeseen, energiankulutukseen ja huipputehontarpeeseen.

1. Uusia näkökulmia suomalaiseen maalämpötutkimukseen: alan toimijoiden näkökulma, ympäristö, energiapolitiikka, lämpökaivot ja alan kehittäminen. Muiden tutkijoiden keskiössä ovat olleet mm. tekniikka, kasvihuonekaasupäästöt ja kuluttajan näkökulma.
2. Tutkimusaiheet pohjautuvat maalämpöalalla työskennellessäni heränneisiin kysymyksiin. Alan sisältä lähteneitä tutkijoita on Suomessa vähän.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Filosofian tohtori Sanna Malinen 32.400 €Biasoitunut verkko: Vertaileva tutkimus informaation jakamisesta ja valikoimisesta verkkoyhteisöissä

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

Internetin vertaisverkostoista on tullut keskeinen tiedonhaun, uutisten, kokemusten ja suositusten kanava, mutta verkosta saatavan informaation on havaittu olevan valikoitunutta. Verkosta saatua informaatiota vääristävät ja muokkaavat paitsi teknologiset ominaisuudet, kuten suosittelualgoritmit ja adaptiivisuus, myös ihmisten taipumus puoltaa omia ennakkokäsityksiään tai hypoteesejaan tukevaa informaatiota. Tämä ilmiö, vahvistusvinouma, on tutkimuksen avainkäsite.
Tutkimuksen empiirinen osuus on kvantitatiivinen ja siinä toteutetaan kysely, jossa vertaillaan suhtautumista yhteisöllisesti tuotettuun informaatioon 3-5 suomalaisessa verkkoyhteisössä. Kyselyssä mitataan informaation jakamista, etsimistä ja luotettavuutta sekä yhteisöllisyyden kokemusta, verkkoyhteisön tiiviyttä ja kontrollia Likert-asteikollisia kysymyksiä käyttäen.
Tutkimus tuottaa uutta tietoa siitä, millaiset verkkoyhteisöihin liittyvät tekijät lisäävät vahvistusharhaa ja edesauttavat biasoitumista verkossa. Informaation yhteisöllinen rakentuminen ja tuottaminen on merkittävä osa monilukutaitoa. Vaikka monilukutaitoa on tutkittu paljon etenkin mediakasvatuksen ja opetuksen kontekstissa, tutkimuksen valtavirta ei huomioi riittävästi yhteisön merkitystä informaation tuottamisessa ja etsimisessä. Vahvistusvinoumasta on olemassa vain hyvin vähän tutkimusta internetin käytön kontekstissa. Suomessa tämän suunnitelman kaltaista tutkimusta ei ole aiemmin toteutettu.

Tämä tutkimus on uusi avaus, joka tarkastelee jo vakiintunutta ilmiötä, verkkoyhteisöjä, uudesta näkökulmasta tuoden esiin millaiset sosiaaliset ja verkon rakenteisiin liittyvät tekijät vaikuttavat tiedon valikoimiseen ja suodattamiseen. Tutkimus lisää ymmärrystä siitä, miksi verkossa syntyy samanmielisten "kuplia" ja millaiset seikat edesauttavat niiden syntyä. Tutkimus myös tarjoaa erilaisen ja tuoreen näkökulman tämänhetkiseen internetin ja medialukutaidon tutkimukseen.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Filosofian tohtori Janne Mattila 32.400 €Tietokirja islamilaisen filosofian historiasta

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

Kirja on ensimmäinen suomenkielinen johdatus islamilaisen filosofian historiaan, ja se esittelee keskeiset ajattelijat ja koulukunnat 800-luvulta nykypäiviin. Islamilaisen filosofian tutkimuksen painopiste on siirtynyt jatkuvasti enemmän kohti ns. jälkiklassista kautta. Vaikka kirjan pääpaino on klassisen kauden (800-1200) aristoteelisessa traditiossa, se hyödyntää uusinta tutkimusta myös siinä, että se kattaa myös jälkiklassisen kauden keskeisimmät ajattelijat.

Islamilaisesta filosofiasta ei ole julkaistu suomeksi yhtään yleisesitystä. Islamilaisen filosofian tuntemus on kuitenkin tärkeää paitsi itseisarvona, myös sen vuoksi, että se vaikutti länsimaisen filosofian kehitykseen.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Dr Anna Matyska 33.400 €Transnational posted workers and their families: debating the class-making on the move

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

This research recognizes that class is increasingly made on the move and not in static locations, thus challenging the relevance of established class categories and analysis. Transnational mobility shifts class formation from a single national framework into a transnational space rooted in multiple localities. The research analyzes transnational class-making from the perspective of both Polish posted workers residing in Finland and other Nordic countries (Norway and Denmark) and their families who remain in Poland. The research asks how class is produced and reproduced under the conditions of posted work mobility in a specifically Polish-Nordic context. The research is based on multi-sited ethnography. The research will help us to understand the impact of posted work on workers’ relationships, solidarities and life projects, and the social structures of Poland, Finland and other Nordic countries. By making the issue of class explicit, the research will draw attention to global economic inequalities underlying posted work and will show what Finland can learn from its neighbours for the benefit of both the foreign and local workforce. The research will advance transnational, class and postsocialist studies, and provide a scientific basis for a more informed policies and practices directed at posted workers and labour migrants in general.

This research speaks from outside the mainstream and aims to escape the predefined notions of migrants and bounded class categories. It is devoted to the transnational class analysis as a way of drawing attention to the global economic inequalities and opening up the space for transnational cooperation and dialogue between the foreign and local workforce, thus improving their lives and empower against the forces of neoliberal capitalism. It crosses boundaries methodologically and theoretically.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Professori, taiteen tohtori Satu Miettinen and workgroup80.000 €Women living on the edges of the world: Narratives from Murmansk, Rovaniemi and Port Augusta

Academic research and artistic work, or work based on them

"Naisia maailman laidalla" on kaksivuotinen voimakkaasti kansainvälinen taiteellisen tutkimuksen hanke. Hanke yhdistää Venäjän Murmanskin, Suomen Rovaniemen ja Australian Port Augustan naisten muodostamat taiteilijayhteisöt pohtimaan taiteen antamia selviytymiskeinoja äärimmäisissä ja syrjäisissä olosuhteissa. Taide antaa naisille keinoja löytää ja käsitellä identiteettiään monissa rooleissa taitelijana, tutkijana, äitinä ja yhteisön jäsenenä sekä kohdata pohjoisen tai maalaisen eristyneisyyden haasteet ja selvitä niistä. Hankkeen tutkimusteemat liittyvät tarinallisuuden hyödyntämiseen sekä voimaantumisstrategiana että hoivatyön keinona pohjoisissa ja syrjäisissä olosuhteissa sekä taiteen rooliin selvityä marginaalissa elämisestä.

Hanke hyödyntää taiteellisen tutkimuksen keinoja aineiston keräämisessä. Taiteellisen tekemisen prosessien avulla kerätään naisten kokemuksia ja tarinoita, jotka liittyvät tutkimusteemoihin. Hanke nostaa taiteen tekemisen tutkimustyön keskiöön vaikuttamiskeinoksi. Taiteen keinoja käytetään tutkimustulosten visualisoimisessa ja paikallisten yhteisöjen osallistamisessa taiteen ja muotoilun interventioiden keinoin. Hanke tuottaa uutta tietoa interventionisen taiteen keinoista synnyttää dialogia ja vaikuttaa yhteisöjen toimintaan. Hankkeen tuloksena syntyy useita korkeatasoisia kansainvälisiä näyttelyitä, taiteellisia installaatioita ja interventioita, väitöskirja, populaarikirja sekä useita tieteellisiä artikkeleita.

Hanke esittää avoimesti ja läpinäkyvästi taiteellisen tutkimuksen ja taiteen tekemisen prosessin äärimmäisten ja syrjäisten taiteilijayhteisöjen kesken kahdella mantereella. Hanke hyödyntää sosiaalisen median antamia mahdollisuuksia osallistaa yleisö keskusteluun hankkeen teemoista taiteen avulla. Hanke näyttää miten yhteisöt kohtaavat hyvin samanlaisia haasteita maantieteellisestä sijainnista riippumatta sekä mahdollistaa erilaisten yhteisöjen kommunikoinnin ja yhteistyön maailman laidoilla.

Workgroup members
Monthly grant recipients:Daria Akimenko, Melanie Sarantou, Nuno Escudeiro, Tarja Wallius
Other members: Satu Miettinen

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

PhD Janar Mihkelsaar 101.700 €Responding to the Crisis of Liberal Democracy: The Concept of Privation and the Re-foundation of a Democratic Politics

Academic research or work based on it | 3-year project

What motivates the topic of this project is the crisis of liberal democracy that has called into question the historical connection of liberal ideas (e.g., individual liberties, the rule of law) and democratic ideas (e.g., popular sovereignty, equality). In Europe as in the neighborhood of Finland, the two constitutive poles of liberal democracy have been drifting apart. On the one hand, neo-liberal policies seek to replace a popular sovereignty with the command of the liberal markets; neo-liberalism pushes liberalism to an extreme. On the opposite end, far-right parties push the principle of a popular sovereignty to an extreme; far-right parties end up in racism, sexism, homophobia, and xenophobia. These trends have affected all the countries of the Global North. The faith of liberal democracy determines how the social relations within the Finnish society and the relations between states are conceived.

In this situation, I aim to adjust the post-structural theories of democracy to the current circumstances. To achieve this objective, I examine and re-define the concept of privation, due to which the post-structural models of democracy have not been able to address the crisis of liberal democracy. This project is socio-politically significant in that it seeks to rethink a democratic politics in the critical condition where liberal democracy is out of joint. In the philosophical context, this project is bold as it aims to go beyond the common conception of privation.

In Europe as in the neighborhood of Finland, liberal democracy has defined a wider framework for the co-existence of different cultures and states. The recent events from the financial meltdown of 2008 to the refugee crisis point to the crisis of liberal democracy, i.e., to the collapse of the liberalism-democracy link. Liberal democracy is out of joint. My project is bold as it seeks to reground a democratic politics and to adjust the post-structural models of democracy to the current context.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

YTT, Dos. Olli-Pekka Moisio ja työryhmä265.000 €Utopia metodina. Yhteiskunnallisen muutoksen mahdollisuuksien artikulaatioita

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 3-vuotinen hanke

Tutkimushankkeessa muotoillaan yhteiskuntatieteellisesti orientoitunut käsitys utopiasta menetelmänä. Utopioita tutkitaan demokratian ja mielikuvituksen tilojen mahdollistajina niin tieteessä kuin yhteiskunnallisessa elämässä ylipäätään. Hankkeessa utopiat eivät siis ole valmiita yhteiskuntamalleja. Tutkimusryhmä lähestyy aihetta seitsemällä eri osatutkimuksella, joista rakentuu laaja näkemys utopioiden merkityksestä yhteiskunnalliselle elämälle ja sen tutkimukselle. Tutkimuksen tuloksena on julkaisuja, seminaareja ja suomennostyö.

Hanke avaa ennakkoluulottomasti utooppisen ajattelun positiivisia ja negatiivisia aspekteja. Maailma on täynnä teknologioiden, talouden ja sosiaalisen todellisuuden kehittämiseen liittyviä toiveita ihmiskunnan olosuhteiden paranemisesta. Samalla kuitenkin utopiat ovat muuttuneet ongelmallisiksi yhteiskunnallisesti ja tieteellisesti, ja ihmisiä vaivaa näköalattomuus. Haastamalla vanhat käsitykset utopioista, hanke nostaa rohkeasti utopiat menetelminä osaksi yhteiskuntatieteellistä tutkimusta.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Aleksi Lohtaja, Jarno Hietalahti, Keijo Lakkala, Miikka Pyykkönen, Mikko Jakonen, Olli-Pekka Moisio, Teppo Eskelinen
Muut työryhmän jäsenet: Aleksi Lohtaja, Jarno Hietalahti, Keijo Lakkala, Miikka Pyykkönen, Mikko Jakonen, Teppo Eskelinen

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Filosofian maisteri Sini-Inkeri Mononen 30.800 €Vainoamisen kuultu kokemus elokuvassa: fenomenologinen tutkimus vainoamisen auditiivisista esityksistä

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

Väitöskirjatutkimus käsittelee vainoamisen kokemuksen äänellisiä ja musiikillisia esityksiä elokuvassa. Artikkelimuotoinen väitöskirja esittelee neljän eri artikkelin kautta eri kokemustyyppejä: trauma, henkinen raiskaus, imaginaarinen vankila ja elämänhalun katoaminen. Aineistona tutkimuksessa on lähes 100 vainoamiselokuvaa, joista lähemmän tarkastelun kohteeksi on valikoitunut noin kaksikymmentä elokuvaa. Näistä kolmesta tehdään lähiluenta, loppujen kohdalla tarkastellaan niiden esittämää puhelin-, äänitys- ja äänentoistoteknologiaa ja näiden suhdetta esitettyihin vainoamiskokemuksiin tyypittelyn keinoin. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksinä on musiikin fenomenologia, musiikin kulttuurinen tutkimus ja audiovisuaalisen taiteen tutkimus. Näitä täydentävät musiikin psykoanalyyttinen tutkimus, feministinen musiikin tutkimus sekä musiikin semiotiikka. Väitöskirja kuuluu musiikkitieteisiin ja tarkemmin musiikin ja väkivallan tutkimuksen alaan.

Väitöskirja on ensimmäinen vainoamisen audiovisuaalisia esityksiä tarkasteleva tutkimus. Vainoaminen on merkittävä yhteiskunnallinen ilmiö, joka on tunnistettu Suomessa vasta 2000-luvulle tultaessa. Elokuva on kuitenkin kuvannut vainoamista jo pitkään, aina 1970-luvulta alkaen. Tutkimus on rohkea, koska se tuo uuden tutkimusaiheen elokuvataiteen tutkimukseen ja musiikkitieteisiin. Musiikin ja väkivallan tutkimus on kansainvälisestikin uusi kenttä, johon väitöskirja tuo täysin uusia avauksia.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Doctoral Candidate Josué Moreno Prieto 56.640 €Urban Sonic Acupuncture: Aural Strategies for the City Space

Academic research and artistic work, or work based on them | 4-year project

My artistic doctoral research is about placing sound art works in the public space using sonic interventions on key spots, what I call urban sonic acupuncture inspired by the concept of urban acupuncture developed by Finnish architect Marco Casagrande with whom I have an ongoing collaboration. Using practice-based methodologies I will parallel urban planning architecture strategies based on local interventions. The outcome of my doctoral studies will be the design and implementation of several sonic interventions at urban level. I will keep extensive documentation of the process writing papers and articles covering the different aspects of each project that I will present to international peer-reviewed symposium and journals.

Urban decay and community based public space development and caretaking are key issues of the contemporary society. Involving sonic arts in combination with urban acupuncture strategies is a new approach to this problem and a powerful interdisciplinary tool for sense of place creation, social engagement and, social dialogue fostering.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Doctoral Candidate David Munoz Alcantara 37.000 €Nomad Agency-Archive of Emergent Studies /NAES. Art as an Agenda – envisioning places for synergy

Academic research and artistic work, or work based on them

NAES/ Nomad Agency-Archive of Emergent Studies project focus on stressing radical and critical cultural content by actualizing contemporary and transhistoric strategies of artistic practice (agency-archive) merged with complex and non-linear theoretical synthesis. The methodological process complement the contemporary pedagogical turn towards multi-layered connective forms of knowledge conception, assimilation, and distribution. Understood as a research-based cultural practice, the aim is to facilitate a nomad platform for propitiating cross-disciplinary emergent art strategies: creative transversality, and strategies of dissent. The outcome of NAES practice-led artistic research aims to function as a reflective organ for cultural (self)critique. NAES focus areas are articulated through an exploration of transparency and governance discourses as subjects and conceptual connections, bridging art with environmental social sciences.

NAES initiative articulates through praxis and exploration of aesthetic environmental forms of significance and emergent forms of knowledge production. The project merges within a critical perceptual analysis of visuality discursive literacy -forms of archival and processes of agency, in proximity to a non-linear methodologies of artistic research. NAES targets on producing as an international cross-disciplinary platform, a reflective organ for cultural (self)critique.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

PhD student Gayathri Murukesan 7.080 €Biofuel production from microalgae

Academic research or work based on it

The main aim of this study was to optimize biohydrogen production in the superior H2 producing strain Calothrix sp. 336/3 and to investigate the effect of CO2 and N2 in continuous cultures and immobilized state within alginate based artificial bio-films. This in turn will help to evaluate the capacity of immobilized Calothrix sp. 336/3 cells to sustain high hydrogen production yield in large-scale industrial applications. As a continuation of the story, I investigated the production of industrially valuable secondary metabolites such as carotenoids, extracellular polymeric substances (EPS) and other antioxidants. Further, I participated in the development of a highly efficient solar influenced hydrogen producing system for the long term production of hydrogen in selected microalgal strains. The basis of the study began by using the techniques applied on Chlamydomonas reinhardtii (model organism) on our selected strains for synchronized growth to obtain the same cell size throughout the cell mass.

My research has been a bold initiative because of the impact it imparts on the environmental. Primarily, carbon sequestration from the atmosphere (waste release from automobile and industries, which is an environmental hazzard) which is followed by conversion of it to valuable industrial compounds. Environmental friendliness and sustainability have been a top priority in my research.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Taiteen maisteri Pinja Mustajoki 113.280 €Kuollut mutta liikkuva eläin. Tuotantoeläimenä oleminen eläinoikeusvideoissa

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ | 4-vuotinen hanke

Tutkin tuotantoeläimen fyysistä, visuaalista ja käsitteellistä kuolemista ja kuolevaisuutta taiteellisen toiminnan ja eläinlähtöisen analyysin avulla. Eläimen muodonmuutos elottomaksi ja kasvottomaksi materiaksi on arkinen, mutta inhimilliseltä katseelta tarkoin piilotettu näky, jonka tutkimusmateriaalini videot tekevät näkyväksi. Eläinoikeusvideoiden visuaalisen tarkastelun ja taiteellisten "eläinkokeiden" avulla selvitän tuotantoeläimen olomuotoja elämän ja kuoleman välillä.

Tutkimusmateriaalin ulkopuolisen tarkastelun sijaan hyppään aineistoni sisälle, eläimeksi eläinten rinnalle. Millaista on olla vieraan katseen toislajinen kohde? Millainen on tuotantoeläimen tarina eläimen itsensä kertomana? Minkälainen on vasta kuoleman jälkeen merkityksensä saava elämä? Haastan akateemista tutkimusta dominoivat ihmislähtöiset ja objektiiviset metodit tarkastelemalla eläinlähtöisen tutkimusmenetelmän mahdollisuutta.

Taustani on elokuvataiteessa, äänessä ja eläintutkimuksessa. Monialainen yhteistyö toteutuu taiteellisen toiminnan muodossa. Teoksissa näkymätön muuttuu näkyväksi, hiljainen kuuluvaksi ja kuollut eläväksi.

Tutkimus nostaa ensimmäistä kertaa eläinoikeusvideot yhteiskunnallisen ja taiteellisen tutkimuksen kohteeksi. Taiteelliseen toimintaan nojaava tutkimus rikkoo aktivismin ja tieteellisen tutkimustiedon vastakkainasettelun ja keskustelee eläinten tehotuotantoon liittyvistä vaikeista kysymyksistä rohkealla tavalla. Hanke haastaa objektiiviset, antroposentriset tutkimusmenetelmät ja tarkastelee mahdollisuuksia avata tutkimuskysymyksiä ulkopuolisen analyysin sijaan eläimestä itsestään käsin.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Professori Mikko Myrskylä ja työryhmä282.000 €Sadan vuoden päästäkin – Sisällissodan pitkäaikaiset ja ylisukupolviset vaikutukset terveyteen, sosioekonomiseen asemaan ja maailmankatsomukseen

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 4-vuotinen hanke

Tutkimushanke lähestyy Suomen vuoden 1918 tapahtumien vaikutuksia uudesta näkökulmasta laajan henkilötason tietokanta-aineiston avulla. Aineisto sisältää arkistosta kerätyt tiedot noin 16 000 sisällissotaan osallistuneen henkilön sodanaikaisesta toiminnasta, mahdollisesta vankileiriajasta ja sosioekonomisesta asemasta. Tämä perusjoukko on yhdistetty nykyaikaisiin rekisteriaineistoihin, mikä mahdollistaa perusjoukon yksilöiden ja heidän jälkeläistensä tilastollisen seuraamisen nykypäivään asti. Elossa oleville jälkeläisille teetetään kyselyhaastattelu. Lähes koko 1900-luvun kattava aineisto tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden tarkastella sosiaalista muutosta yli ajan ja Suomen sisällissodan vaikutusta siihen.

Hanke jakautuu kolmeen osaan. Ensimmäinen osio selvittää sodan ja vankileiriajan vaikutusta sotasukupolven terveyteen ja kuolleisuuteen sekä ylisukupolvisia vaikutuksia jälkeläisten terveystulemissa ja elinajanodotteessa. Toinen osio tutkii sodan vaikutuksia arvoihin ja asenteisiin sekä niiden ylisukupolvista periytymistä. Kolmas osio tarkastelee sosiaalista liikkuvuutta ja sen muutoksia Suomessa viimeisen 150 vuoden aikana ja sisällissodan vaikutusta muutoksiin.

Työryhmän monitieteiset (historia, väestötiede, kansantaloustiede) menetelmälliset valmiudet mahdollistavat poikkeuksellisen tutkimusaineiston tehokkaan hyödyntämisen. Hanke pureutuu yksilöiden ja sukujen elämänkulkuihin, mutta peilaa samalla laajemmin koko suomalaisen yhteiskunnan kehityskaarta 1900-luvulla.

Laaja moninaisista historiallisista arkistolähteistä kerätty ja nykyaikaisiin rekistereihin yhdistetty ylisukupolvinen tutkimusaineisto on jo itsessään erityinen. Sillä voidaan ensimmäistä kertaa tutkia sisällissodan läsnäoloa nyky-yhteiskunnassa ja ihmisten arjessa arvojen, historiatietoisuuden, sosioekonomisen aseman ja terveyden näkökulmista. Tutkimuksessa tuotetaan uusia kansallisesti ja kansainvälisesti merkittäviä tuloksia sodan pitkäaikaisvaikutuksista.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Ilkka Jokipii, Virva Liski
Muut työryhmän jäsenet: Jan Stuhler, Topi Miettinen, Torsten Santavirta

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Myrskyvaroitus ry 15.000 €Itsenäisyydestä ilmastonmuutoksen torjuntaan, neljä kaupunkitapahtumaa, joissa pohditaan yhteiskunnallista murrosta eri näkökulmista historian alussa ja nyt keskusteluin, teatterin ja musiikin keinoin

Taiteellinen työ / siihen pohjautuva työ

Myrskyvaroitus kokoaa ilmastonmuutosta pohtimaan mahdollisimman laaja-alaisesti eri alojen ihmisiä. Vuonna 2017 yhdistys järjestää neljän tapahtuman sarjan Porvoossa, Turussa, Lahdessa ja Helsingissä. Tapahtumien teemat ovat seuraavat:

1. Taiteen, kulttuurin ja uskonnon rooli suurissa yhteiskunnallisissa murroksissa

2. We are the tomorrow - nuoret yhteiskunnallisen murroksen katalysaattorina

3. Kaupungit ja suuret yhteiskunnalliset murrokset

4. “Perhaps it is music that will save the world.”

Tapahtumat järjestetään yhteistyössä ns. HINKU-kuntiin kuuluvan Porvoon, Helsingin Flow-festivaalin, Turun kaupungin, Turun Musiikkijuhlien, Turun yliopiston ja Lahden Sibelius-festivaalin kanssa. Tapahtumiin kuuluu paneelikeskustelu, Ilmastoteatteri ja musiikkiesityksiä.

Myrskyvaroitus ry pyrkii edistämään ilmastokatastrofin torjumista ja ratkaisun löytämistä ilmasto-ongelmiin aktivoimalla ja innostamalla meistä jokaista toimimaan ilmastomyönteisesti omassa elämässään. Yksittäisen ihmisen mahdollisuus vaikuttaa on suuri. Kotitalouksien osuus Suomen hiilijalanjäljestä on lähes 70 %. Kansalaisten aktivoiminen ja tieteen popularisointi taiteen avulla, esim. teatterin keinoin on uusi tapa käydä keskustelua yksilön mahdollisuudesta vaikuttaa globaaliin ongelmaan.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Tutkija (post doc) Jenni Mäenpää 100.000 €Kuvajournalismin etiikka digitaalisen kierron ja sosiaalisen median aikakaudella: Uutiskuvan matka kansainvälisiltä markkinoilta suomalaiselle loppukäyttäjälle

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 3-vuotinen hanke

Projektissa tutkitaan kansainvälistä uutiskuvavälitystä ja kuvatoimittamista. Tutkimus toteutetaan havainnoimalla kuvavalintaa ja kuvavälitystä tekevien ammattilaisten työtä kolmessa kohteessa Iso-Britanniassa ja Suomessa ja lisäksi haastatellaan keskeiset kuvatoimittajat, ulkoasupäälliköt ja lehtikuvaajat kustakin organisaatiosta. Kohteet ovat uutistoimisto Reutersin Lontoon toimipiste ja Suomessa Lehtikuva ja Suomen Kuvalehti. Nämä kohteet on valittu, koska tutkimukseni yhtenä tavoitteena on hahmottaa prosessia, jossa kansainvälisessä kuvatoimistossa tuotettu kuva päätyy suomalaisen kuvatoimiston välityksellä loppukäyttäjänä toimivalle lehdelle ja sitä kautta lukijoille. Tämän selvittämiseksi seuraan myös valittuun teemaan liittyviä kuvia ja pyrin jäljittämään missä medioissa ja minkälaisissa yhteyksissä sama kuva julkaistaan Suomessa ja ulkomailla. Tarkastelen asiaa erityisesti työkäytäntöjen näkökulmasta, joita olen tutkinut myös väitöskirjassani. Työkäytännöissä tutkimukseni painopisteenä on kuvajournalistisen työn eettisten kysymysten tutkiminen. Haluan selvittää, minkälaisia uusia eettisiä kysymyksiä nykyajan digitaalinen ja verkottunut toimintaympäristö aiheuttaa kuvatoimittamiselle.
Tutkimuksen tuloksista julkaistaan neljä tieteellistä artikkelia. Lisäksi havaintojen pohjalta tehdään journalismin ammattilaisille suunnattu käytännön opas, joka työstetään yhdessä ammattilaisten kanssa.

- Tutkimuksessa hahmotetaan kansainvälisen uutiskuvatuotannon globaali ja paikallinen taso ja paikannetaan maailmanlaajuinen kuvatuotanto suomalaiseen kontekstiin.
- Tutkimuksen tuloksista keskustellaan ammattikentän kanssa, ja tutkija tuottaa kuvajournalismin eettisten käytäntöjen oppaan yhdessä kuvajournalismin ammattilaisten kanssa.
- Tutkimus yhdistää journalismin tutkimusta ja visuaalisen kulttuurin tutkimusta.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FT, dosentti, yliopistonlehtori Maria Mäkelä ja työryhmä261.000 €Kertomuksen vaarat. Kokemuspuhe, eksemplumin paluu ja aikalaiskriittinen narratologia

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 2-vuotinen hanke

”Onko tarina tosi tai ei, se on toinen juttu. Näin nämä asiat koetaan” – perussuomalaisten puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalon toteamus tekaistusta turvapaikanhakijauutisesta on muuttunut some-meemiksi, joka kuvastaa tiedon ja kokemusten jakamisen välistä kriisiä nykymediassa. Projekti tutkii, miksi ja miten kertomuksesta on tullut hyvinvointia ja yhteiskunnallista osallistumista määrittävä muoto, mitä riskejä tähän liittyy ja miten tutkijat voivat lisätä kriittistä ymmärrystä kertomusmuodon voimasta ja vaaroista. Samalla kyseenalaistamme valtavaa suosiota saaneet käsitykset kirjallisuuden kognitiivisista ja moraalisista hyödyistä. Keromukset eivät aina tee meistä parempia, sosiaalisesti taitavampia ihmisiä. Tarinallistumisen kritiikki käännetään projektissa analyyttiseksi voitoksi: kehitämme systemaattisesti aikalaiskriittisiä välineitä kertomusten käyttöön – ja tarvittaessa niiden purkamiseen ja torjuntaan – eri elämänalueilla. Projekti keskittyy erityisesti kokemuksellisen puheen, sosiaalisen median itsestä kertomisen, tunteita herättävien ja elämäntyyliä rakentavien ”mallikertomusten” (eksemplumien) jakamisen ja narratiivisuuden yhteiskunnallisen ja poliittisen hyötykäytön kysymyksiin. Asetamme kertomakirjallisuuden keinoja ja muissa kerronnallisissa ympäristöissä käytettyjä strategioita rinnakkain ja vastakkain, tavoitteenamme siirtää kirjallisuudentutkimuksen analyyttinen tarkkuus muille kulttuurin ja yhteiskunnan alueille.

Humanistit ovat nykyään pakotettuja jatkuvasti puolustamaan tieteenalansa ja tutkimuskohteidensa tärkeyttä. Tämä johtanut tilanteeseen, jossa kirjallisuudesta ja kertomuksesta on tullut pyhiä lehmiä. Kuka uskaltaa väittää, että kirjallisuus ei ehkä teekään meistä parempia ihmisiä, ja että tarinallistumisella on pimeät puolensa? Tämä projekti uskaltaa. Käännämme kertomuskriittisyyden yhteiskunnalliseksi vaikuttamiseksi. Meitä ei kiinnosta sinun tarinasi, vaan se, miksi sen kerrot.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Juha Raipola, Laura Karttunen, Matias Nurminen, Samuli Björninen, Tytti Rantanen

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Doctorla candidate Karthikeyan Natarajan 21.240 €Development of decision tool for cost-effective CO2 emission reduction through bioenergy production in Finland: Optimization Modeling

Academic research or work based on it

The capability of the new technologies to reduce CO2 emissions and substitute fossil fuels as well as the effect of bioenergy policy instruments on the deployment of these technologies is not obvious yet. The contributions of technologies to policy targets, i.e. the reduction of CO2 emissions and the substitution of fossil fuels as well as the costs, ecological, and economic factors are crucial in designing efficient and environmental policies. This research study aims to investigate these issues by developing and employing a spatially explicit geographical energy planning model.

This research investigates the potential expansion of bioenergy industry in Finland by identifying the choice of technologies (methanol, ethanol, bio-refineries, CHPs/DHs, and pellet production), cost-optimal locations, sizes and configurations of plants focusing local and techno-economical perspectives. The conceptual and mathematical modeling effort contributes greatly to an understanding of the feasibility, constraints, and potential for the future investment opportunities for bioenergy production. Thus, this study help not only to introduce new regional policies and set new renewable energy targets, but also to provide a valuable tool for local government and private stakeholders to determine the most suitable energy planning strategy for Finland.

A major goal of this doctoral research is to provide policy makers and stakeholders with several analyses on the competitiveness of new clean energy technologies in the Finnish energy system and on the cost effectiveness of alternative bioenergy policy instruments. Alternative energy technologies are key to efficiently utilize the limited Finnish natural resources and to offset the carbon-dioxide emissions.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

VTM, LuK Matti Nelimarkka ja työryhmä (Rajapinta)20.000 €Rajapinta – tutkimusyhteisö tieto- ja viestintäteknologian ja yhteiskunnan välissä oleville tutkijoille

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 4-vuotinen hanke

Hanke toimii tukien verkoston muodostumista tieto- ja viesintäteknologiasta kiinnostuneille yhteiskuntatieteen tutkijoille, esimerkiksi seuraavilla tavoin

1) Rajapinta-blogi (http://rajapinta.co) on toiminut alueena julkaista digitaalisen yhteiskuntatieteen tutkimusta moniäänisesti ja sen vielä ollessa työn alla. Blogin kautta tehdään käynnissä olevaa tutkimusta yleistajuiseksi ja julkaistaan uutta tietoa tutkimuksen tapahtuessa. Usein tekstit ovat enemmän pohdinnallisia work in progress -tyylisiä havaintoja nykyisestä tutkimuksesta.
2) Kuukausittainen tapaamiset, jossa keskustellaan ajankohtaisista tutkimushankkeista, keskeneräisistä töistä sekä alan yleisestä kehityksestä. Tutkijoiden välisen tiedonvälityksen ja verkostoitumisen lisäksi tapaamiset ovat avoinna ja niitä markkinoidaan myös perustutkinto- ja jatko-opiskelijoille, jolloin eräs tavoite on löytää myös mahdollisia ohjaajia digitalisaation tutkimuksessa.
3) Opinnäytetyöpalkinnot työryhmän alalla (digitaalinen yhteiskunnallisena tutkimuskohteena, digitaalisten tutkimusmenetelmien sovellus yhteiskuntatieteisiin). Palkintojen tavoitteena on kehittää alan tutkimusta Suomessa sekä motivoida opiskelijoita hyvien opinnäytteiden tekemiseen yhteiskuntatieteen ja tieto- ja viestintäteknologian rajapinnoilla.
4) Vuosittaiset Rajapinta-tutkimuspäivät, joissa esitetään alan suomalaista tutkimusta, kutsutaan kansainvälisiä vierasluennoitsijoita sekä jaetaan opinnäytetöiden palkinnot.

Informaatioteknologian käyttö vaikuttaa yhteiskunnan toimintaan sekä yhteiskunnalliseen vuorovaikutukseen tavoilla, joiden käsittely vaatii tieteidenvälistä tutkimusotetta sekä tutkimuskohteen ymmärtämisen että käytettävien tutkimusmenetelmien osalta. Tämä hanke vastaa tarpeeseen saada aikaan tieteidenvälistä keskustelua sekä yhteiskuntatieteiden sisällä että yhteiskuntatieteiden ja tietojenkäsittelytieteen välillä. Tavoitteenamme on rohkea moniääninen ja uusia yhteyksiä rakentava keskustelu.

Työryhmän jäsenet
Muut työryhmän jäsenet: Airi Lampinen, Aleksi Kallio, Anu Sivunen, Arho Toikka, Janne Matikainen, Jukka Huhtamäki, Mari Marttila , Marjoriikka Ylisiurua, Matti Nelimarkka, Mika Pantzar, Mikko Villi , Pertti Ahonen, Salla-Maaria Laaksonen, Tuukka Lehtiniemi, Tuukka Ylä-Anttila, Veikko Eranti, Veikko Haapoja

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

MSc, PhD (Econ) student Olga Neselevska 28.320 €Public and Private Sectors: Interactions and Spillovers

Academic research or work based on it

This thesis project sheds light on key unanswered questions of interactions between public and private sectors with the focus on political inferences, corruption and rent seeking. In particular, I study how corruption in public sector influences individuals’ trust towards private sector institutions, firms’ efficiency and behavior (via distortion of the managerial efforts), and how it results in corporate governance malpractices. With respect to state ownership, I investigate what spill-over effects of state-ownership on the firm’s value and performance are, and what the consequences of doing business with the state for private firms are.

In my thesis, I investigate unanswered questions about detrimental effects of public corruption and political inference on economic and social development. My studies in this field are potentially highly relevant for policymakers. For example, my research findings point to previously unknown and potentially substantial cost of corruption and add to the case for anti-corruption efforts.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FT, yliopistonlehtori Jarkko Niemi 44.000 €Selkuppisamojedien lauluperinteet: säemuotoisen kielen tekstikorpus ja lauluesitysäänitteiden metrinen rakenneanalyysi. Etnomusikologinen tutkimusprojekti

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Hankkeen teemat liittyvät Kieliohjelmaan

Tämän etnomusikologinen tutkimus- ja analyysiprojektin tarkoituksena on tuottaa ensimmäinen kattava selkuppisamojedilaisen laulumuotoisen suullisen perinteen korpus. Tässä kyseessä olevassa ensimmäisessä etnomusikologisessa vaiheessa tarkoituksena on tehdä kaikista tällä hetkellä saatavista selkuppilaisista laulutallenteista rakenne- ja metrianalyysi. Analyysi on perustutkimuksellista pohjatyötä ja se perustuu koko hankkeen venäläisen lingvistikollega O. A. Kazakevichin jo tekemään kenttätyöhön ja sen alustaviin tuloksiin. Tässä kyseessä olevan etnomusikologisen rakanneanalyysiosuuden tarkoituksena on valmistaa pohjatyö korpuksen aineiston musiikillisista rakenteista ja siltä pohjalta voimme muotoilla seikkaperäisemmät kysymykset projektin tulevaa kenttätyövaihetta ajatellen.

Selkuppilainen suullinen perinne on edelleen yksi tuntemattomimmista alkuperäiskulttuurien perinnekokonaisuuksista Länsi-Siperiassa. Vaikka Kai Donner vieraili joidenkin selkuppiryhmien keskuudessa 1910-luvulla ja teki jopa fonografiäänityksiä, yhtenäistä käsitystä ei ole vieläkään voitu saavuttaa selkuppien lauluilmaisun tyylillisistä perustekijöistä. Tämä projekti tulee olemaan ensimmäinen kokonaisesitys aiheesta.

Tässä tarkoituksena on luoda uutta tutkimustietoa suurelle yleisölle (asiantuntijoillekin) miltei tuntemattomasta suullisesta perinteestä. Tämän hankkeen (ja sen jatkohankkeen) tarkoituksena on myös saattaa tämä tieto paikallisten selkuppiyhteisöjen hyödynnettäväksi.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

VTM Johanna Niemi ja työryhmä (Työryhmä Niemi-Korpi )39.000 €Suomalaisuutta uudelleenmäärittelemässä

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ

Suomalaisuutta uudelleenmäärittelemässä -hanke luo pysäytyskuvan moninaisesta, muuttuvasta Suomesta vuonna 2017. Se näyttää videoblogin keinoin, nuorten äänellä ja kasvoilla, että yhtenäinen, stereotyyppinen Suomi on myytti.

Hanke toteutetaan kolmessa osassa:
1. Tutkimustyö ja oppimateriaalin valmistaminen
2. Kesäkiertue
3. Koulukiertue

Kevään 2017 aikana valmistuu koulukiertueen oppimateriaalin tiedollinen osa, historiakatsaus siihen, millaisena suomalaisuus on nähty tähän mennessä.

Kesällä kierrämme Suomea ensimmäisen polven suomalaisten tube-tähtien kanssa. Matkustamme kesätapahtumissa, kalalla, maaseudulla, virastoissa, sairaaloissa, kouluissa, ja annamme äänen moninaiselle Suomelle. Keräämme kuulemamme ammattimaisesti tuotetuiksi videosarjoiksi. Kesäkiertueesta syntyy videopäiväkirja, 'suomalaiset Suomessa'.

Syksyllä vierailemme noin 20:ssä koulussa pitämässä suomalaisuuden uudelleenmäärittelyyn liittyviä työpajoja ja ohjeistamme oppilaita videoblogien tekemisessä. Oppitunneilla käytetään vaiheiden 1 ja 2 materiaalia, ja tunteja on suunniteltu opettajien kanssa. Videot muodostavat yhdessä kirjeen tulevaisuuteen: tällainen oli Suomi vuonna 2017. Videoblogi tarkoittaa lyhytdokumenttia, jonka taiteellisena vastaavana on tämän dokumentin tekijä, kiertueella kohdattu satunnainen suomalainen. Hän kertoo kameralle, mitä on suomalaisuus, mistä suomalainen haaveilee, miten hän itsensä näkee, millainen on Suomi.

Hanke on ennakkoluuloton, laajaa vaikuttavuutta ja julkisuutta hakeva suomalaisen identiteettimyrskyn dokumentti. Kierrämme Suomea ensimmäisen polven suomalaisten tube-tähtien kanssa, matkustamme kesätapahtumissa, kalalla, virastoissa, sairaaloissa, kouluissa... Annamme äänen nuorille ja keräämme kuulemamme ammattimaisesti tuotetuiksi videosarjoiksi. Teemme videokirjeen suomalaisuudesta vuonna 2017. Tutkimus ja yhteisötaide yhdistyvät vaikuttavalla tavalla ja kertovat moninaisesta Suomesta.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Johanna Niemi, Timo Korpi
Muut työryhmän jäsenet: Aleksi Poutanen, Miika Tervonen , Reetta Räty

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Filosofian maisteri Juhamatti Niemi-Kapee 53.500 €Ohuiden sammalkattojen toiminta, erityispiirteet ja lajisto ratkaisuiksi hulevesitorjuntaan Suomessa

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 2-vuotinen hanke

Maailman väestö muuttaa kaupunkeihin kiihtyvällä vauhdilla. Tästä muuttoliikkeestä seuraava kaupunkien kasvu uhkaa monia luonnon ominaispiirteitä ja asettaa haasteita kaupunkialueiden ympäristön monimuotoisuudelle. Uhaksi nousevat elinympäristöjen väheneminen ja pirstaloituminen, hulevesien kuormitus vesistöille, lisääntyvä energiantarve sekä biodiversiteetin kapeneminen kaupunkialueilla.

Tämän tutkimuksen tavoitteena on löytää ratkaisuja näihin ongelmiin viherkattojen ominaisuuksia ja lajistoa tutkimalla. Tutkimuksessa keskitytään kevyisiin viherkattoratkaisuihin, joilla on laajemmat käyttömahdollisuudet kuin raskaammilla ratkaisuilla. Mielenkiinto kohdistetaan erityisesti hyvin ohuisiin sammalkattoihin, joilla on monia helppohoitoisuuteen ja asennettavuuteen liittyviä hyödyllisiä piirteitä ja laajat käyttömahdollisuudet.

Tutkimuksen tarkoituksena on inventoida olemassa olevien viherkattojen sammallajistoa ja löytää ekstensiivisen viherkaton optimaalinen sammallajisto ja rakenne Suomen vaihteleviin olosuhteisiin. Tutkimus jakautuu seuraaviin osa-alueisiin:

1.Millainen sammallajisto kasvaa rakennetuilla ja spontaanisti vihertyneillä katoilla taajama-alueilla?
2.Millainen kasvualusta tukee parhaiten siirretyn sammalen kasvua?
3.Mitä muutoksia sammalkatto saa aikaan katoilla syntyviin hulevesiin?
4.Miten lajiston sukkesio etenee katolla ja mitä mahdollisuuksia tämä antaa kaupunkialueiden lajiston monimuotoisuuden lisäämiseksi?

Viherkattojen lajistoa ja rakennetta on tutkittu pitkään. Tulokset viittaavat tutkimuksissa samaan suuntaan: viherkattojen kasvukerrosta lisäämällä saadaan aikaan laajempi biodiversiteetti ja parempi vedenpidätyskyky. Samalla kuitenkin sekä kustannukset että vaatimukset rakennuksen ominaisuuksille nousevat.

Sammalien ominaisuuksien hyödyntäminen kääntää asetelman ympäri. Mikä on ohuin mahdollinen kasvukerros ja mitkä sen ominaisuudet tulee olla, jotta mahdollisimman moni katto voidaan vihertää
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Filosofian tohtori Tommi Nieminen 35.400 €Suomen murteiden epenteettisen švaavokaalin akustiikka, artikulaatio ja perseptio

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Hankkeen teemat liittyvät Kieliohjelmaan

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan puhesuomessa yleisessti esiintyvää epenteettistä vokaalia eli švaata akustisen, artikulatorisen ja perseptuaalisen kokeellisen fonetiikan keinoin.

Tavoitteena on (1) kerätä puheaineistoa švaan akustista tutkimusta varten, (2) tutkia samoilta kielenpuhujilta myös artikulaatiota ultraäänikuvauksen avulla, (3) mallintaa akustiikan ja perseption todennäköistä epäsuhtaa artikulatorisen fonologian teoreettisen kehyksen avulla sekä kuuntelukokein ja (4) todentaa kuuntelukokein, miten puheen muut ominaisuudet vaikuttavat švaan havaitsemiseen.

Tutkimushypoteesin mukaan epenteettinen vokaali on yleisempi akustisesti kuin havainnossa, mikä johtuu osin foneettisista, osin sosiofoneettisista syistä. Ensisijaisen tärkeää olisi saada kerätyksi švaasta nyt artikulatorista dataa, mikä olisi mahdollista Turun yliopiston LAB-laboratorion ultraäänilaitteiston avulla.

Artikulatoriseen fonologian pohjautuva malli mahdollistaa švaan synnyn kahdella tapaa: joko niin, että konsonanttiyhtymän aloittavan konsonantin artikulatorinen eleen vaihe siirtyy aiemmaksi, tai niin, että saman eleen kesto lyhenee. Alustavassa akustisessa tutkimuksessamme on jo paljastunut, että kumpaakin esiintyy, mutta tärkeämpi on luultavasti konsonanttieleen kesto.

Kuuntelukokein on tarkoitus selvittää myös muiden tekijöiden (prosodian, kansanlingvististen tekijöiden kuten murreasenteiden) vaikutus švaan havaitsemiseen.

Tutkimus uudistaa rohkeasti suomen monille aluepuhekielille tyypillisen epenteettisen vokaalin eli švaan kuvauksen ja selityksen. Švaa ei tutkimushypoteesin mukaan ole sanaan lisätty äännesegmentti vaan sen havaintoon vaikuttavat niin artikulaattorien keskinäinen ajoitus kuin kansanlingvistisetkin tekijät. Tutkimus uudistaa myös tapaa tehdä suomalaista variaationtutkimusta tuomalla mukaan artikulatorisen fonetiikan.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Filosofian maisteri Pekka Niittynen 88.000 €Muuttuvat talviolosuhteet ja arktinen ympäristönmuutos

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 3-vuotinen hanke

Väitöskirjassani selvitän muuttuvien talviolosuhteiden ekosysteemivaikutuksia arktisilla alueilla. Arktisten alueiden talvet ovat muuttuneet voimakkaasti viimeisten vuosikymmenien aikana. Talvinen ilmastonmuutos vaikuttaa maanpintaa suojaavan lumipeitteen kestoon ja paksuuteen. Se muuttaa maaperän lämpötilaa, hydrologisia oloja sekä ravinnekiertoja. Talviolosuhteiden merkitys arktiselle ympäristölle on keskeinen, mutta ilmastonmuutoksen vaikutuksia on tutkittu ja mallinnettu lähinnä kesäolosuhteiden perusteella. Talviolosuhteiden vähäinen tutkimus johtuu ennen kaikkea menetelmien ja aineistojen puutteesta. Keskustelu talviolojen ja lumen merkityksestä käy tiedemaailmassa kiivaana, mutta laajoihin aineistoihin perustuvat empiiriset tutkimukset puuttuvat. Tutkimusryhmämme jo olemassa olevat aineistot, spatiaalisen mallinnuksen syvällinen osaaminen ja kehittämäni kaukokartoitusmenetelmät takaavat väitöskirjani laajan tieteellisen kiinnostavuuden ja tulosten uutuusarvon. Tutkimus on perustutkimusta, mutta tuloksia ja kehittämiäni menetelmiä voidaan soveltaa laajasti myös suojelubiologiaan ja ympäristön tilan monitorointiin.

Työ on rohkea uusi avaus ajankohtaiseen aiheeseen. Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät erityisesti talvi-ilmastossa. Mutta aineiston keräämisen hankaluus on rajoittanut talvista tutkimusta. Aion pureutua tähän puutteeseen ja olen intohimolla kerännyt aineistoa kesät talvet viimeiset neljä vuotta. Tutkimus on aidosti poikkitieteellinen ja siinä yhdistyvät moderni luonnonmaantiede, geoinformatiikka, ekologia ja geofysiikka. Menetelmät ovat moderneja ja mahdollistavat näyttävän tiedeviestinnän.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

YTM Ilari Nikula 58.355 €Ympäristökriisin biopolitiikka

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 2-vuotinen hanke

Väitöskirja tulee problematisoimaan kansainväliset ympäristön suojelemiseksi vaaditut toimenpiteet ja analysoi niiden osallisuutta haitallisiin globaaleihin sosiopoliittisiin kehityskulkuihin analysoimalla niitä osana Michel Foucault’n väestön biopoliittista hallintaa.

Tutkimus dekonstruoi näiden toimenpiteiden perustana olevan luontokäsityksen ja muotoilee uudenlaisen ymmärryksen luonnosta ja ihmisen luontosuhteesta, jonka pohjalle sosiopoliittisesti demokraattisemmat kehityskulut voivat rakentua. Teoreettisena huippunaan tutkimus esittää muutosehdotuksen biopolitiikan moderneista lähtökohdista säilyneeseen teoriaan.

Tutkimus yhdistää poikkitieteellistä lähdeaineistoa poliittisen ekologian, tieteenfilosofian, kulttuurihistorian ja poliittisen teorian aloilta, erityisesti keskittyen Foucault’n muotoilemiin hallinnan teorioihin. Tutkimus osallistuu kriittiseen keskusteluun kansainvälisten organisaatioiden kuten YK:n ja olennaisten NGO:iden ympäristöraporteista. Se rakentaa pohjansa ekologian, kestävän kehityksen, biopolitiikan ja uusliberaalin talousteorian lähteiltä ja asettaa kriittiset kysymyksensä yleisesti hyväksyttyjen narratiivien ulkopuolelta. Täten tutkimus kyseenalaistaa vallitsevan käsityksen todellisuudesta ja tarjoaa mahdollisuuden ajatella ja toimia uudella tavalla.

Tutkimus edustaa harvoin esille pääsevää yhteiskuntatieteistä nousevaa ympäristöproblematiikan diskurssia. Tutkimus kiinnittää huomiota meille esitetyn hyvin vaikutusvaltaisen ekologisen kriisin narratiivin rajoitteisiin sekä sen sosiopoliittisiin seurauksiin tekemällä hyvin perusteltuja rohkeita väitteitä. Tutkimus tarkastelee aihetta poikkeavalla tavalla ja kyseenalaistaa vallitsevaa ymmärrystä. Lisäksi tavoitteena on esittää muutosehdotus Michel Foucault’n biopolitiikan teoriaan.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Filosofian maisteri, tutkija Sampsa Nisonen 58.000 €Linking the field – Bayesian network based decision support tools for reducing the environmental impacts of agriculture in Finland

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 2-vuotinen hanke

Tutkimuksen tavoitteena on kehittää Bayes-verkostoihin perustuvia päätöstukityökaluja auttamaan maatalouden ympäristövaikutusten vähentämisessä käytännön tasolla. Työkaluja suunnitellaan sekä kansallisen että tilatason päätöksentekoa varten. Kokonaisvaltainen käsittely auttaa hahmottamaan koko vaikutusketjua poliittisesta päätöksenteosta havaittaviin ympäristövaikutuksiin. Internet-pohjaisina työkalut tulevat olemaan kaikkien saatavilla.

Työkalun suunnittelussa nojataan seuraaviin periaatteisiin: olemassa olevan tietojen ja mallien tehokas hyödyntäminen, tiedossa olevien puutteiden täydentäminen asiantuntijahaastatteluilla ja aiheeseen erottamattomasti liittyvien epävarmuuksien käsittely ehdollisiin todennäköisyyksiin pohjautuvalla Bayesilaisella tilastotieteellä. Työkaluilla voidaan esittää arvio niistä toimenpiteistä, joilla maatalouden haitallisia vaikutuksia ilmastolle ja vesistöille voidaan vähentää kustannustehokkaimmin.

Työ toteutetaan neljän artikkelin sarjana: ensimmäinen keskittyy ilmastovaikutusten luonnontieteelliseen mallintamiseen ja toisessa samaan malliin lisätään rehevöityminen. Kolmannessa arvioidaan eri ohjauskeinojen tehokkuutta tarvittaviin toimenpiteisiin kannustamiseksi, ja neljännessä mallit siirretään GIS-pohjalle, jotta paikalliset ympäristötekijät voidaan huomioida paremmin.

Yleisessä keskustelussa on ollut esillä, kuinka moniin ympäristöongelmiin on jo olemassa ratkaisut ja kuinka uutta teknologiaa ei varsinaisesti tarvittaisi. Valitettavasti olemassa oleva tieto siirtyy hitaasti käytäntöön. Tällä hetkellä on olemassa tarve päätöstyökaluille, jotka asettavat olemassa olevan tiedon eri tieteenaloilta samaan kokonaisvaltaiseen kehykseen ottaen huomioon myös tietoon liittyvät epävarmuudet. Tässä työssä pyrin toteuttamaan nämä tavoitteet Suomen maatalouden tapauksessa.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

YTM Paula Nissilä 32.000 €Uskonnollinen yhteisöllisyys ja festivaalin merkitykset hengellisissä kesäjuhlissa: herättäjäjuhlat ja nuorten kävijöiden kokemukset

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

Tutkin väitöskirjassani suomalaista uskonnollisuutta tapahtumakontekstissa: herättäjäjuhlia ja nuorten kävijöiden siihen liittämiä merkityksiä. Herättäjäjuhlat, kirkollinen kesäjuhla, ylittää kävijämäärässä monet maalliset festivaalimme. Samaan aikaan evankelisluterilaisen kirkon jäsenmäärä ja uskonnollisiin toimituksiin osallistuminen ovat laskeneet. Menestyksekkäät kollektiiviset uskonnollisuuden muodot ovat kiinnostavia aikoina, jolloin trendinä on uskonnon individualisoituminen ja yksityistyminen. Herättäjäjuhlat on toiseksi suurimman kirkon herätysliikkeen, herännäisyyden, tärkeä yhteisöllinen tunnusmerkki. Nuoret ovat keskeisessä herätysliikkeitä uudistavassa ja samalla perinteitä ylläpitävässä roolissa. Lähestyn herättäjäjuhlia sosiologisena tapaustutkimuksena nuorten uskonnollisuuteen tapahtumakontekstissa. Tutkin, nouseeko nuorten herättäjäjuhliin liittämissä merkityksissä ja toiminnassa juhlilla esiin festivaaliteorioissa ja –tutkimuksessa esiintuotuja piirteitä. Tutkin, kuvaavatko festivaalitutkimuksen kontekstissa tarkastellut nuorten herättäjäjuhliin liittämät merkitykset ja toiminta luonteeltaan sosiaalista, performatiivista uskoa. Tarkastelen nuorten uskonnollisuuden ilmentymistä, yhteisöön kiinnittymistä ja kuulumista. Festivaalitutkimukseen peilaaminen liittää tutkimukseni kansainväliseen viitekehykseen. Kvalitatiivisen tutkimukseni aineisto koostuu havainnoinnista, teemahaastatteluista, nuorten kertomuksista sekä kirjallisista aineistoista.

Hankkeeni käsittelee suomalaista uskonnollisuutta tuoreella tavalla. Kirkollisia kesäjuhlia ei ole aiemmin tarkasteltu festivaalitutkimukseen peilaten. Tutkimukseni yhdistää myös uskonnollisuuden ja ajalle tyypillisen elämyksellisyyden. Lisäksi tapahtumien sosiaalisten vaikutusten ja prosessien tutkimus on ollut yhä paitsiossa, ja nuoret jääneet uskonnon sosiologisessa tutkimuksessa vähemmälle huomiolle. Tutkimukseni tuo myös kiinnostavan lisän uskonnon individualisoitumisen pohtimiseen.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FM Petteri Norring 14.160 €Eli F. Heckscher, Eino Jutikkala ja pohjoismainen historia

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

Tutkin ruotsalaista taloushistorioitsijaa Eli F. Heckscheriä (1879–1952) ja suomalaista historioitsijaa, Eino Jutikkalaa (1907–2006). Tarkastelen Jutikkalan ja Heckscherin historiografista suhdetta ja heidän tuotantonsa keskeisiä teemoja historiantutkimuksen ja yhteiskunnan viitekehyksessä.

Tutkimukseni avaa erilaisia tarkastelutasoja yhdistelemällä uuden näkökulman Heckscherin ja Jutikkalan tutkimuksiin ja tarkentaa tunnettua kuvaa heidän rooleistaan 1900-luvun historiantutkijoina. Lisäksi tutkimukseni synnyttää uutta tietoa sellaisista yleisemmistä historiatieteellisistä prosesseista, joiden avulla akateemiset historiantutkijat ovat tutkineet menneisyyttä ja rakentaneet menneisyyskuvaa yhteiskunnalle. Analysoin historiantutkimusta yhteiskunnallista tietoa synnyttävänä prosessina.

Heckscherin ja Jutikkalan tutkimuksia, akateemisia uria ja arkistoaineistoja tutkimalla tarkastelen erilaisten tasojen (kansainvälinen, kansallinen ja tutkijan omat henkilökohtaiset arvot ja maailmankuvat) keskinäistä vuorovaikutusta ja vaikutusta historiantutkimukseen. Tutkimukseni historiografisen ja aatehistoriallisen analyysin välityksellä Jutikkalan ja hänen esikuvansa, Heckscherin, suhde nousee esille historiantutkimukseen vaikuttaneena tekijänä ja toimii merkittävänä tirkistysaukkona suomalaisen ja ruotsalaisen historiantutkimuksen keskeisiin teemoihin.

En epäröi suunnata katsettani kohti historiantutkimuksen ydintä. Käsittelen pohjoismaisen yhteiskuntahistorian tärkeimpiä tutkijoita ja heidän tuotantoaan ja samalla pohjoismaisen yhteiskuntahistorian keskeisiä käsitteitä ja niiden funktioita polttopisteessä, jossa historiantutkimus kohtaa yhteiskunnan luoden yhteisölle omakuvan. On rohkeaa tarkastella historiantutkimusta ylirajaisesti, sillä historiantutkimuksen historiaa on liian usein tarkasteltu yksinomaan kansallisessa viitekehyksessä.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Muotoilija AMK Anniina Nurmi 22.000 €Vihreät vaatteet 2.0. – vastuullinen vaate vuonna 2017

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

Vihreät vaatteet -sivusto on kattavin ekologisen ja eettisen pukeutumisen tietolähde Suomessa. Sivusto on toiminut jo vuodesta 2008, mutta nyt on korkea aika saada sivusto ajantasalle ja tähän päivään. On aika luoda Vihreät vaatteet 2.0.

Enää ei riitä se, että puhutaan ekologisista materiaaleista ja eettisemmästä tuotannosta (vaikka siinäkin sivusto on edelläkävijä). Nyt tarvitaan rohkeita avauksia kyseenalaistamaan koko vaateteollisuuden systeemi ja kuluttajien kulutuskäyttäytyminen. Vain näin tekemällä voidaan saada aikaan todellinen muutos kohti vastuullista vaateteollisuutta.

Haluan luoda Vihreistä vaatteista keskittymän, josta löytää selityksiä ilmiöille ja taustoitettua tietoa. Se on puolueeton ja mainosvapaa alue, jossa on kootusti tietoa vaikeistakin aiheista helpostilähestyttävässä ja ymmärrettävässä muodossa. Lisäksi haluan avata pilkahduksia vaatteen tulevaisuuteen: miten uudella tavalla voimme nähdä vaatteen ja mitä mahdollisuuksia tulevaisuus tuo tullessaan myös vastuullisuuden osalta.

Vihreät Vaatteet 2.0 ei tule olemaan vain nettisivusto, vaan monialainen ja vuorovaikutteinen kokonaisuus, joka ei pelkää kyseenalaistaa vallitsevaa. Sivuston lisäksi julkaistaan lehti ja osallistetaan ihmiset mukaan muutokseen niin workshopin kuin sosiaalisen median kautta.

Olisi helppoa pitäytyä jo kerran oppimassa. Olisi helppoa pitää Vihreät Vaatteet -sivusto ennallaan. Mutta rohkeaa tästä tekee sen, että olen heittäytynyt uuteen kyseenalaistaen kaiken jo vastuullisesta vaatteesta oppimani ja tietämäni. Olisi myös helppoa vain kirjoittaa aiheesta, mutta haluan luoda Vihreistä vaatteista vuorovaikutteisen, yhteisöllisen kokonaisuuden, jossa lukijoilla on ääni. Yhdessä olemme enemmän.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

YTT Tapio Nykänen ja työryhmä99.000 €Matkalla ajassa ja paikassa: Turvapaikanhakijat pohjoisessa Suomessa

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ | 2-vuotinen hanke

Hankkeessa tutkitaan Lapin kuntiin perustettujen vastaanottokeskusten ympärille kehittyvää sosiaalista ja poliittista dynamiikkaa. Aihetta lähestytään eri tieteenalojen, journalismin ja taiteen keinoin. Hankkeessa tutkitaan sosiaalityön haasteita, turvapaikanhakijoiden elämäntarinoita ja käsityksiä poliittisesta tilanteesta sekä kansainvälisiä verkostoja ja tietokanavia, joiden kautta turvaa hakevat ihmiset päätyvät matkaamaan Euroopan halki juuri pohjoiseen Suomeen.

Hanke on monialainen: siihen nivoutuu tieteellisiä, taiteellisia ja journalistia lähtökohtia sekä menetelmiä. Projektissa toteutetaan kolme empiiristä tutkimusosiota, video- ja valokuvaukseen perustuva taideosio, sarjakuvakirja sekä journalistinen osio yhdessä Yleisradion kanssa.

Tutkimme sekä maantieteellisesti, teoreettisesti että taiteellisesti uudenlaisista näkökulmista Eurooppaan ja Suomeen suuntautuvaa muuttoliikettä. Vuosien 2015 ja 2016 tapahtumat saattavat olla mittakaavaltaan pieniä verrattuna tuleviin muuttoaaltoihin, ja ilmiön syiden ja seurausten ymmärtämiseen on suurta tarvetta. Yhdistämme hankkeessamme perspektiivejä ennakkoluulottomasti.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Saara Koikkalainen, Tapio Nykänen, Tiina Seppälä
Muut työryhmän jäsenet: Enni Mikkonen, Minna Rainio

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

MMT Paavo Ojanen 89.000 €Metsäojitetut suot ilmastonmuutoksen torjujina

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 3-vuotinen hanke

Suomen metsätalousmaasta n. 20 % on metsäojitettuja soita. Suuren pinta-alansa takia näillä alueilla on oleellinen osa biotalouden puuraaka-aineen tuottajina. Biotalouden keskeisiä tavoitteita on ilmastonmuutoksen torjuminen, mutta metsäojituksella on useita keskenään ristiriitaisia vaikutuksia ilmastoon: Positiivisia (ilmastoa viilentäviä) vaikutuksia ovat: puuston kasvun kiihtyminen (puuston hiilinielu kasvaa), puusta tehtävien tuotteiden toimiminen hiilivarastona ja maaperän metaanipäästön väheneminen. Negatiivisia (ilmastoa lämmittäviä) vaikutuksia ovat: turpeen hiilivaraston vapautuminen ilmakehän hiilidioksidiksi ja puustoisten alueiden avoimia soita suurempi suora auringon energian sitominen ilmakehän lämmöksi (pienempi albedo).

Voidaanko suometsätalouden ilmastovaikutusta parantaa uusilla metsähoitomenetelmillä (jatkuvapeitteinen metsätalous), luopumalla metsätaloudesta tai aktiivisesti ennallistamalla osa metsätalouteen ojitetuista soista luonnontilaisen kaltaisiksi? Ojituksen ja ennallistamisen eri vaikutuksia on kyllä tutkittu, mutta ei ole lainkaan tietoa, mikä on tavanomaisen metsätalouden kokonaisvaikutus ilmastoon verrattuna vaihtoehtoihin. Tässä hankkeessa selvitetään, onko olemassa sellaisia ojitusalueita, joilla jatkuvapeitteisellä metsätaloudella, metsätaloudesta luopumisella tai ennallistamisella on positiivinen ilmastovaikutus ja kuinka merkittävä vaikutus näillä toimenpiteillä olisi valtakunnan tasolla.

Kun katsotaan lähitulevaisuuteen, jossa fossiilisten polttoaineiden käyttöä on saatu radikaalisti vähenemään, sekä Suomessa että globaalisti keskeinen tapa torjua ilmastonmuutosta on orgaanisten maiden viisas käyttö. Miten käyttää viisaasti 5 miljoonaa metsäojitushehtaariamme?

Suometsätalouden erilaisia ilmastovaikutuksia on kyllä paljon tutkittu, mutta tämä tutkimus vastaa ensimmäistä kertaa tärkeimpään kysymykseen: millainen maankäyttö olisi ilmaston kannalta parasta?
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Dosentti, yliopistonlehtori Päivi Onkamo ja työryhmä (SUGRIGE)160.000 €SUomalais-uGRIlainen muinaisGEnomi (SUGRIGE)

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 2-vuotinen hanke | Hankkeen teemat liittyvät Kieliohjelmaan | Hankkeen teemat liittyvät Suomen muuttuvat naapuruudet -ohjelmaan

Muualla Euroopassa muinaisten ihmisten genomien tutkimus on tuottanut runsaasti tuloksia, jotka ovat mullistaneet käsityksiä eurooppalaisten taustoista. Suomesta – ja suomalais-ugrilaisista – tällaista ei ole vielä tehty. Koska Suomesta ei maaperän happamuuden vuoksi ole saatavilla kahtatuhatta vuotta vanhempaa muinais-DNA:ta, hankimme venäläisten arkeologiyhteistyökumppaneidemme tuella näytteitä Venäjältä, seuduilta joilla on asunut suomalais-ugrilaisia kansoja jo ennen kuin slaavilaiset saapuivat. Varsinainen muinais-DNA-analyysi tehdään Saksassa Johannes Krausen huippututkimusryhmässä, osin suomalaisten väitöskirjatyöntekijöiden toimesta. Populaatiogeneettiset ja fylogeneettiset data-analyysit tehdään Suomessa. Saamme tietoa, onko meillä tapahtunut samansuuntaista geneettistä muutosta kuin muualla Euroopassa – Lähi-Idästä peräisin olevien geenien leviämistä maanviljelyksen saapuessa, ja myöhemmin aroilta saapuva vaikutus proto-indoeurooppalaisen väestön levitessä. Kielitieteessä on esitetty myös ajatus siitä että kampakeraaminen kulttuuri toi muassaan myös suomalais-ugrilaisen väestön ja kielen. Muistuttaako siis muinaisten kampakeraamikkojen genomi nykyisten suomalais-ugrilaisten genomeja?

Hankkeemme on ensimmäinen muinais-DNA-hanke joka varsinaisesti keskittyy suomalais-ugrilaisiin, ja se voi tuottaa mullistavaa tietoa suomalais-ugrilaisten alkuperästä. Hankkeessa yhdistyvät arkeologia ja perinnöllisyystieteen vaativin osa-alue, koko genomin muinais-DNA-tutkimus.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Elina Salmela, Jaana Oikkonen, Kerttu Majander, Sanni Översti
Muut työryhmän jäsenet: Markku Oinonen, Mika Lavento

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FT Minna Opas ja työryhmä (INCON)170.000 €Alkuperäiskansat maailmojen rajalla: vapaaehtoinen eristys ja kontaktiprosessit Perussa

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 2-vuotinen hanke

Perun Amazonian mascho-pirot ovat yksi maailman reilusta sadasta jäljellä olevasta alkuperäiskansasta, jotka elävät vapaaehtoisessa eristyksessä eli eivät ole säännöllisessä yhteydessä ulkomaailmaan. Viimeisten vuosien aikana he ovat kuitenkin alkaneet näyttäytyä paikallisien kylien liepeillä ja jokien rannoilla. Syynä tähän muutokseen arvellaan olevan ruoan vähyys riistaeläinkantojen heilahdellessa sekä erityisesti elintilan pieneneminen luonnonvarojen etsinnän ja käytön seurauksena. Kontaktit ulkopuolisten kanssa eivät ainoastaan vaaranna mascho-pirojen henkeä vaan myös paikallisasukkaat ovat vaarassa. Tämä erityisen monitahoinen ja haasteellinen tilanne vaatii kiireesti tutkimustietoa. Tämän hankkeen tarkoituksena on pureutua vapaaehtoisessa eristyksessä elävien alkuperäiskansojen kontaktien problematiikkaan. Hanke jakautuu kolmeen tehtävään: 1) se selvittää mascho-pirojen etno-lingvististä taustaa; 2) analysoi kontaktiprosessien suunnittelu- ja toteutusprosesseja toimijaverkkoanalyysin avulla sekä luo teoreettisia työkaluja monitoimijuuksisten ja –mediaisten sosiokulttuuristen prosessien tutkimukseen; 3) laatii suosituksia kontaktiprosessien onnistuneeseen suunnitteluun ja läpivientiin. Hanke on monitieteinen ja kansainvälinen. Se on tutkimuksellisesti kunnianhimoinen mutta myös vahvasti yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen suuntautunut. Hankkeen jäsenet eivät missään vaiheessa tule olemaan kontaktissa mascho-pirojen kanssa eivätkä pyydä kolmansia osapuolia näin tekemään.

Hanke on haavoittuvaisten alkuperäiskansojen itsemääräämisoikeuden säilyttämiseen tähtäävä rohkea avaus. Hankkeessa rohkeutta on reagoida nopeasti: mascho-pirot eivät ehdi odottaa; tarttua tehtävään, jossa aiemmin on epäonnistuttu; uskaltaa toimia vaikeiden eettisten kysymysten äärellä; olla tutkimuksellisesti lannistumatta elämän monipolvisuuden edessä; ja toimia ja synnyttää vuoropuhelua valtiollisten, akateemisten ja kolmannen sektorin toimijoiden sekä paikallisasukkaiden kanssa ja välille.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Luis Felipe Torres Espinosa, Minna Opas, Rittma Sebastian Urquia
Muut työryhmän jäsenet: Glenn Shepard

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Filosofian maisteri, musiikin maisteri Johanna Paalanen 84.960 €Musiikillisen tiedon rakentuminen luokkahuonevuorovaikutuksessa lukion musiikinopetuksen kontekstissa

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 3-vuotinen hanke

Tarkastelen väitöskirjatutkimuksessani luokkahuonevuorovaikutusta tiedon rakentamisen näkökulmasta. Tutkimuksessa kuvataan ja analysoidaan vuorovaikutusta videoaineistosta, joka on tallennettu lukion musiikin 1. kurssin oppitunneilta.
Teoreettisesti tutkimus kytkeytyy ennen kaikkea keskustelunanalyyttiseen luokkahuonevuorovaikutuksen tutkimustraditioon. Se pohjaa myös sosiokulttuurisiin oppimisteorioihin: musiikillinen tietäminen ja oppiminen nähdään kehollisena ja situationaalisena osallistumisena ryhmän toimintaan, jossa kuitenkin myös kieli on osa toimintaypäristöä.
Tutkimuskysymykset:
Miten tietäminen ja oppiminen - musiikillisen tiedon rakentamisprosessi - ilmenee lukion musiikin 1. kurssilla oppituntien vuorovaikutuksessa eli millä tavoin opiskelijat ja opettaja institutionaalisista rooleistaan käsin rakentavat yhteistä tietoa?
- Mitkä ja miten erilaiset multimodaaliset resurssit ovat käytössä yhteismusisointiin osallistumisessa ja osallistamisessa?
- Millä tavoin sanalliset käsitteet ja musisointi, musiikin kuuntelu ja muu musiikillinen toiminta liittyvät toisiinsa ja kietoutuvat yhteen tunnin vuorovaikutuksessa?
- Miten musiikintunnin institutionaalinen konteksti heijastuu vuorovaikutukseen ja tiedonrakentamiseen?
Väitöskirja koostuu kolmesta tutkimusartikkelista ja yhteenvedosta.
Tutkimustulokset hyödyttävät monipuolisesti keskustelunanalyyttistä tutkimusta, koulua ja sen taidekasvatusta sekä elinikäisen musiikkikasvatuksen tutkimusta ja kehittämistä.

Koulun musiikkikasvatus koskettaa toistaiseksi jokaista suomalaista, ja tässä tutkimuksessa sitä tarkastellaan uudella tavalla: aktuaalisen vuorovaikutuksen näkökulmasta keskustelunanalyysin välinein. Tämä on merkittävä avaus KA:n mutta myös taidekasvatuksen ja musiikin tutkimuksen kannalta. Tutkimuksen kautta päästään uudesta näkökulmasta pohtimaan mm. sanattoman toimintatiedon olemusta ja käsityksiä musiikin yhteisöllistävästä voimasta ja sen mahdollisuuksista koulussa ja sen ulkopuolella.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FT, tutkija Teemu Paavolainen 116.400 €Plural Performativity: Theatrical Models Against the Inversion of Western Thought (Esityksen monikko: teatteriteoreettisia ratkaisuja yksilöajattelun eettiseen ja poliittiseen kriisiin)

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 3-vuotinen hanke

Antropologi Tim Ingoldin mukaan modernia aikaa luonnehtii länsimaissa "inversion logiikka", jolla elämän moninaisuus jatkuvasti sulkeistetaan identiteetin, paikan ja vallan sisäisiksi rakenteiksi. Vuonna 2016, kun esimerkiksi ilmastonmuutokseen ja pakolaisvirtoihin vastataan yhä sisäänpäinkääntyvämmällä politiikalla, inversion tie on ilmeisessä kriisissä ja vaihtoehtojen etsiminen yhä kiireellisempää. Tässä tutkimuksessa identiteetin, vallan, tarinan ja historian inversioita pyritään purkamaan kahdeksalla lähinnä teatterin käytäntöihin pureutuvalla tapaustutkimuksella renessanssista nykyhetkeen. Teatteri toimii kompaktina mallina sekä inversiosta (maailma rajataan näyttämölle) että sen kätkemästä kulissien takaisesta työstä. Eri tieteistä nousevia kompleksisuuden malleja soveltamalla tutkimus kehittelee inversion vaihtoehdoksi eettisesti ja poliittisesti kestävää monikollisen performatiivisuuden teoriaa.

Tapaukset jakautuvat neljään ulospäin laajenevaan teemaan; luettelen tutkitut "inversiot" ja artikkelien aiheet. 1. Ihmisyys ja identiteetti: renessanssihumanismi vs barokkiteatteri, psykologia vs Franz Kafkan tilanteisuus; 2. Toimijuus ja valtasuhteet: teatteriohjaajat (Craig ja Kantor) ja nukketeatterin metaforat; 3. Tila ja aika: ekologiset ja rihmastolliset näkökulmat skenografiaan (Nekrošius) ja dramaturgiaan (Bergman ja Haavikko); 4. Historia ja etiikka: holokaustin toiseuttaminen vs historiallinen osallisuus, uusliberalismi vs ilmastonmuutos ihmisen performatiivina.

Ylikorostuneen talouden, tehokkuuden, itsekkyyden ja suoranaisen vihan aikakaudella (vrt. esitystutkimuksen painotuksiin: läsnäolo, kohtaaminen, kokemus, muutos) tämä tutkimus pysähtyy rohkeasti katsomaan niiden alle ja taakse, kulissientakaiseen pieneen työhön, jonka käytänteissä elää ekologisesti kestävä ihmisyys. Tutkimus on humanistinen ja poikkitieteellinen, ja tarjoaa uusia näkökulmia sekä taiteellisiin että yhteiskunnallisiin kysymyksiin.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FT, dosentti, musiikintutkija Alfonso Antonio Padilla Silva 100.000 €Suomalainen tango – Historia, tyylikehitys ja merkityksiä

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 2-vuotinen hanke

Projektin idea on kirjoittaa suomalaisen tangon historia monipuolisesti. Kokonaisvaltaista esitystä aiheesta kirjamuodossa ei ole olemassa. Tarkoitus on käsitellä suomalaista tangoa uusista näkökulmista. Tutkimus käsittelee perinteistä suomalaista tangoa, mutta myös laaja tila varataan aiheisiin, joita ei ole tutkittu ollenkaan tai vain lyhyesti. Kirjan päälinja on tangon historia, ja keskiössä on sen yhteiskunnallinen ja kulttuurinen ulottuvuus sekä tekstien ja musiikin tyylikehityksen analyysi. Tätä varten kuuntelen analyyttisesti ja kronologisesti kaikki levytetyt suomalaiset tangot. Suomalaisen tangon viimeiset 30 vuotta saavat erityistä huomiota. Käsitellään miten tango ilmenee kansan- erityisesti nykykansanmuusikissa, rock-, jazz-, fuusio- ja nykymusiikissa. Niin laajaa tutkimusta näistä ilmiöistä ei ole tutkittu. Yksi luku varataan suomenruotsalaiselle tangokulttuurille. Tutkin myös suomalaisen tangon suhteita teatteriin ja elokuviin sekä tangon asemaa YLE:n ohjelmapoliitikassa. Lopussa pohditaan uusin silmin tangoa kansallis- ja kulttuuri-identiteettinä. Kirja sisältää vertailevaa pohdintaa suomalaisen ja nk. argentiinalaisen tangon historiasta.

Tutkimus liikkuu musiikkitieteen, kulttuurihistorian ja populaarimusiikintutkimuksen välisellä alueella. Olen tutkinut ja luennoinut rioplatalaisesta tangosta Helsingin yliopistossa. Suomalaista tangoa olen tutkinut 1990-luvulta lähtien.

Kokonaisvaltainen kuva suomalaisesta tangosta ajallisesti ja temaattisesti. Käsitellään tangoa ja sen esiintymismuotoja suomalaisessa kansan-, populaari, rock-, jazz- fuusio- ja nykymusiikissa. Tutkitaan tangon roolia teatteri- ja elokuvataiteessa sekä tangon asema YLE:n ohjelmapolitiikassa. Käsitellään tango nuevoa myös suomalaisena versiona. Analysoidaan kaikki levytetyt tangot. Vertaillaan suomalaista ja rioplatalaista tangoa keskenään.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FT, dosentti, yliopistonlehtori Tutta Palin 89.000 €Popularisoituva kuvataidejulkisuus Suomessa 1900–1960

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 2-vuotinen hanke

Hanke pureutuu kuvataiteen käsittelytapoihin ja funktioihin suomalaisessa kuva- ja aikakauslehdistössä sen 1900-luvun viidellä ensimmäisellä vuosikymmenellä kokeman voimakkaan kasvun ja monimuotoistumisen aikana. Laajentamalla näkökulmaa ammattimaisen taidekentän hallitsemasta päivälehtikritiikistä kohti yleistajuisempia työväen ja ”kansan” julkaisuja sekä porvarillisille perheille ja osayleisöille suunnattuja lehtiä on mahdollista sekä syventää että monipuolistaa näkemystä kuvataiteen funktioista ja asemasta modernissa suomalaisessa yhteiskunnassa. Kuvataiteesta on keskusteltu muuallakin kuin kapeasti ymmärretyssä taidemaailmassa, ja monet ammattimaisista taidekirjoittajistakin toimivat samanaikaisesti useilla eri foorumeilla ja yhteiskunnan sektoreilla.

Tutkimuksessa hyödynnetään digitalisaation tarjoamia mahdollisuuksia aiempaa laajempien aineistojen keräämiseen ja niiden ristivalotukseen 1900-luvun alkupuolen kuvataidejulkisuuden modernisoitumisen tarkastelussa. Tutkimus laajentaa taidehistoriassa tavallista kapean ammattimaisen taidekritiikin tarkastelua huomioimalla myös populaarimman aikakauslehtijulkisuuden merkityksen. Näin otteeltaan historiallisessakin taiteentutkimuksessa korostuu tutkimuksen yhteiskunnallinen relevanssi.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Tohtorikoulutettava Tuomas Parsio ja työryhmä (Loinen)28.320 €Ranskalaisen filosofin Michel Serresin teoksen Le Parasite (1980, Loinen) suomentaminen

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

Käännös käsittelee hyvin ajankohtaisella tavalla ihmisen ja eläimen, yhteisön ja vaihdon sekä tieteen ja taiteen moniuloitteisia suhteita. Kirjan teemat koskevat filosofiaa, kirjallisuustiedettä sekä yhteiskuntatieteitä. Serres tarkastelee ihmisyhteisöjen toimintaa ja ilmiöitä loisen näkökulmasta kritisoiden tieteen ja taiteen ihmiskeskeisyyttä. Antroposeenin aikakaudella tällainen kritiikki tulee tarpeeseen.

Suomennettavassa teoksessa esitetään, että vastavuoroisen vaihdon sijaan kaikki inhimilliset kulttuurit perustuvat ensisijaisesti loisiville käytännöille, jossa loinen ottaa isännältä kaiken eikä anna mitään takaisin. Se haastaa näin muun muassa antropologian, kielitieteen ja taloustieteen peruslähtökohtia ja muotoilee uuden lähestymistavan ihmistieteisiin.

Teoksen kääntämismetodi perustuu keskustelulle ja kääntäjät pitävät teoksesta myös lukupiiriä. Molemmat myös kommentoivat toisten tekemiä käännöksiä ja editoivat niitä. Serresin kieli perustuu implisiittisiin filosofisiin ja kirjallisiin interteksteihin, jotka kääntäjien on tunnistettava. Tällöin on eduksi, että kääntäjiä on kaksi, poliittisen filosofian tohtorikoulutettava Tuomas Parsio ja kirjallisuuden väitöskirjatutkija Riikka Ala-Hakula, ja he edustavat teoksen kannalta keskeisiä tieteenaloja: filosofiaa, politiikan tutkimusta ja kirjallisuustiedettä.

Tutkijaliitto on ilmaissut kiinnostuksensa teoksen julkaisemiseen.

Loinen ei ole Serresille lähtökohtaisesti kielteinen asia tai poikkeus, vaan sekä biologisen että inhimillisen elämän läpäisevä ilmiö, joka uudistaa näiden järjestystä ja luo uutta. Yhteiskunnassa loinen sen sijaan nähdään yksinomaan haittatekijänä, kutsumattomana vieraana joka tulisi karkoittaa. Teos kyseenalaistaa tämän näkemyksen ja on siksi myös poliittisesti relevantti ja ajankohtainen.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Riikka Ala-Hakula, Tuomas Parsio

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FM, tohtorikoulutettava Kenneth Partti 28.320 €The Impact of the Linguistic Turns in Finnish and Swedish History Dissertations 1970–2010

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

Väitöskirjan tarkoituksena on tarkastella kielellisten käänteiden eli kielen analyysin kautta tapahtuvan historiantutkimuksen ilmenemistä ja vaikutusta Suomessa ja Ruotsissa 1970-2010. Päätutkimuskysymyksinä ovat, missä vaiheessa Suomessa ja Ruotsissa on kiinnostuttu kielellisesti suuntautuneista menetelmistä ja miten ne ovat vaikuttaneet paikalliseen historiantutkimukseen tutkittavan ajanjakson aikana. Verrattuna esimerkiksi yhteiskuntatieteisiin on kielellisen analyysin osuus ollut historiantutkimuksessa vähäisempää, osin marginaalista.

Alkuperäisaineistona käytän näissä maissa puolustettuja historian väitöskirjoja ja niiden arvioita suhteuttaen niiden sisältöjä myös muuhun tieteelliseen keskusteluun. Sekundaarisina lähteinä käytän Suomen ja Ruotsin historiankirjoituksen historiaa, kansainvälisiä suhteita, historioitsijoita ja oppilaitoksia koskevaa tutkimuskirjallisuutta. Väitöskirjan metodologinen ja teoreettinen pohja on vastaanoton ja vertailevan tutkimuksen alueella, johon sisältyy myös mikro- ja makrotason kontekstualisointia sekä käsitetutkimusta.

Kielellisten käänteiden ilmenemisellä on kansainvälinen, ylikansallinen ja eri tieteenalat ylittävä tausta, joka yhdistyy paikalliseen kansalliseen tutkimustraditioon omien sovellusten kautta. Väitöskirjani ei ole pelkkä analyysi viimeisten vuosikymmenten kehityksestä, vaan se esittää myös vision tulevasta mahdollisesta kehityksestä ja osallistuu näin vallitsevaan metodikeskusteluun selkeyttäen sitä molemmissa maissa.

Oman alan sisäiset metatutkimukset ovat harvinaisia, mutta ne parhaimmillaan hyödyttävät laajalti. Kielellisten käänteiden vaikutusten selvittäminen on tarpeellista, koska menetelmien tuloa ei tunneta, vaikka ne nykyään ilmenevät selvästi. Samalla tämä on erinomainen näkökulma suomalaisen ja ruotsalaisen tutkimuskulttuurin tarkasteluun, koska se mittaa tutkimuksen avoimuutta uusia menetelmiä kohtaan ja sitä kautta ilmentää tutkimustraditioiden ja vaihtoehtoisten lähestymistapojen vahvuutta.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Maatalous- ja metsätieteiden tohtori (MMT) Meeri Pearson ja työryhmä86.000 €Eri-ikäisrakenteinen metsänhoito vaihtoehtona tehometsätaloudelle metsäojitetuilla soilla

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 2-vuotinen hanke

Vuodesta 2014 lähtien Suomen metsälaki on sallinut vaihtoehtoiset metsänhoitomenetelmät perinteisten avohakkuuseen ja puuston tasaikäisyyteen perustuvien kasvatusmenetelmien rinnalle. Metsänomistajilla on nykyään mahdollista harjoittaa eri-ikäisrakenteista metsänkasvatusta (ns. jatkuvaa kasvatusta), jolloin metsä pysyy koko ajan peitteisenä. Poiminta- ja/tai pienaukkohakkuiden avulla edistetään metsän luontaista uudistumista. Ojitetuissa suometsissä, jotka kattavat 25 % Suomen metsäpinta-alasta, eri-ikäisrakenteinen metsänkasvatus voi olla ratkaisevassa asemassa turvemaan kasvihuonekaasupäästöjen ja haitallisten vesistövaikutusten hillitsemisessä. Säätelemällä suopuuston tilavuutta voidaan ylläpitää riittävä puuston haihdunta, jolloin vedenpinta pysyy tarpeeksi syvällä puuston kasvua ajatellen ilman ympäristölle haitallisia kunnostusojituksia. Tämä myös tarkoittaisi suometsien hoitoa ilman avohakkuita, maanmuokkauksia ja keinollista uudistamista. Huutava pula tutkimustiedosta kuitenkin estää menetelmän laajamittaisen käyttöönoton, vaikkakin ympäristöjärjestöt ovat jo sen paremmuutta mainostaneet. Tässä hankkeessa selvitetään eri-ikäisrakenteisuuteen tähtäävän hakkuun (ja sitä seuraavan vedenpinnannousun) vaikutuksia turvemaan kasvihuonekaasupäästöihin sekä jäävän puuston elinvoimaisuuteen. Tämä työ koostuu maastomittauksista suljettua kammiotekniikkaa ja klorofyllifluoresenssimenetelmää käyttäen, aineistojen käsittelystä ja analysoinnista sekä artikkeleiden kirjoittamisesta.

Hanke on rohkea avaus, sillä se edustaa jotain sellaista uutta, mitä ei ole Suomessa ennen selvitetty (eri-ikäisrakenteinen metsänhoito turvemailla). Uusilla metsänhoidon menetelmillä on todennäköisesti saavutettavissa merkittäviä ympäristöhyötyjä erityisesti kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä ja veden laadun parantamisessa. Hanke voi muuttaa koko nykyisen suometsätalouden haastamalla metsänhoidon valtavirran ja sen perinteiset näkökulmat ja käytännöt.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Meeri Pearson
Muut työryhmän jäsenet: Markku Saarinen, Raija Laiho, Timo Penttilä

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Filosofian tohtori Anna Pehkoranta 72.000 €Kirjallinen muoto ja affektiivisuus kokeellisessa ja transgressiivisessä aasialaisamerikkalaisessa nykykirjallisuudessa

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 2-vuotinen hanke

Tutkimukseni tarkastelee kokeellista ja transgressiivistä aasialaisamerikkalaista nykyproosaa affektiivisuuden ja kirjallisen muodon näkökulmasta. Sen tavoitteena on kehittää vähemmistökirjallisuuksien tutkimukseen uusi metodologinen lähestymistapa, jossa muotoon ja estetiikkaan liittyvät kysymykset saavat tasavertaisen aseman teosten historiallisen ja yhteiskunnallisen kontekstin tarkastelun kanssa. Kirjallisuuden kokeellisuus ymmärretään tutkimuksessa laaja-alaisena, muuntuvana ja oleellisesti kontekstisidonnaisena ilmiönä. Metodologisesti tutkimus soveltaa uusinta poikkitieteellistä affektiteoreettista tutkimusta, affektiivisen ja kognitiivisen narratologian teoriaa sekä historiallisesti ja yhteiskunnallisesti kontekstualisoivaa tutkimusotetta. Uudella affektiivisuuteen ja kirjalliseen muotoon keskittyvällä lukutavallaan tutkimus pyrkii vastustamaan ns. etnisten kirjallisuuksien tarkastelemista rodullisesti määrittynein perustein etnisen valtavirran kirjallisuudesta erillisinä "kirjallisina gettoina", joiden kohdalla teosten esteettinen ulottuvuus on aiemmassa tutkimuksessa jäänyt vaille riittävää huomiota. Tutkimus toteutetaan pääosin kirjoittamalla itsenäisiä, kansainvälisiä vertaisarvioituja artikkeleita, jotka julkaistaan tarkoin valituissa tieteellisissä julkaisuissa ja kootaan tutkimuksen päätyttyä yhtenäiseksi monografiaksi.

Tutkimuksen tavoitteena on kehittää uusi affektiivisuuden ja kirjallisen muodon samanaikaiseen tarkasteluun nojaava metodologinen lähestymistapa, jota voidaan soveltaa mm. vähemmistökirjallisuuksien ja uuden transnationaalin kirjallisuuden tutkimukseen hyvin erilaisissa kulttuurisissa ja yhteiskunnallisissa konteksteissa. Tutkimus yhdistää laajasti kirjallisuudentutkimuksen, filosofian, historian sekä psykologian ja kognitiotieteen lähestymistapoja ja on siten aidosti tieteidenvälinen.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FT Minna Pekkonen ja työryhmä30.000 €Ekosysteemihotelli – lajiston turvapaikka rakennustöiden ajan

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

Luonnonalueiden käyttöpaineet lisääntyvät maailmanlaajuisesti. Uudet infrastruktuurihankkeet ovat usein ristiriidassa rakentamiseen tarvittavien maa-alueiden luonnonarvojen kanssa. Intensiivinen maankäyttö köyhdyttää luonnonarvoja, uhkaa monien eliölajien pitkäaikaista selviytymistä ja jopa kokonaisten ekosysteemien toimintaa. Tarvitaan uusia toimintamalleja, joilla vähennetään luonnonsuojelun ja maankäytön ristiriitoja.

Ekosysteemihotelli -hankkeessa kehitämme uutta lajistonsuojelumenetelmää ja selvitämme ekologisen kompensaation mahdollisuuksia biodiversiteetin turvaamisessa. Testaamme kuinka hyvin rajattu ekosysteemi voidaan siirtää tierakennushankkeen ajaksi turvaan ”hotelliin” ja palauttaa alkuperäiselle alueelle rakentamisen valmistuttua. Siirrot todennäköisesti aiheuttavat haittaa kohde-ekosysteemin lajistolle. Tästä syystä saman lajiston annetaan levitä pysyvästi hotellin alueelle. Uusien elinalueiden muodostaminen on osa ekologisen kompensaation kehittämistä. Onnistuessaan Ekosysteemihotelli turvaa luontoarvot ja mahdollistaa rakennushankkeiden sujuvan toteuttamisen.

Tutkimus sisältää suunnittelua, lajiston seurantaa ja ekosysteemin selviytymisen analyysin sekä tulosten raportoinnin kansainvälisesti ja kotimaassa eri sidosryhmille. Suomen ympäristökeskus SYKE ja Rudus oy toteuttavat ekosysteemin siirron. SYKEn vastuulla on hankkeen koordinointi, tutkimussuunnittelu ja Ekosysteemihotellin lajiston seuranta.

Ekosysteemihotelli on uudenlainen maankäytön toimintamalli, joka haastaa rakentajat, lupaviranomaiset ja kansalaisjärjestöt ratkaisemaan yhdessä miten turvata luontoarvoja. Hanke tuottaa tietoa luonnonsuojeluviranomaisten päätöksenteon ja Suomen uudistuvan luonnonsuojelulainsäädännön kehittämisen tueksi.

Tärkein tavoite on tuoda uusi ajattelutapa ja etsiä aiempaa joustavampia ratkaisumalleja työvälineeksi ongelmatilanteisiin, joissa rakennustarpeet ja luontoarvot ovat keskenään ristiriidassa.

Työryhmän jäsenet
Muut työryhmän jäsenet: Juha Pöyry, Pekka Vanhala, Terhi Ryttäri

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Hallintotieteiden tohtori Juha Peltomaa 78.000 €Biotalousekosysteemien rakentaminen – kestävää järjestelmämuutosta vai keisarin uudet vaatteet?

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 2-vuotinen hanke

Biotalouden on viime aikoina toivottu lunastavan suuria lupauksia suomalaisessa yhteiskunnassa. Epäselvää kuitenkin on, kenen käsissä tämä pallo tarkalleen ottaen on. Tässä tutkimuksessa seurataan valikoituja biotalousyrityksiä etnografian keinoin tarkastelemalla yritysten hienopiirteisiä käytäntöjä ja niihin vaikuttavia yhteiskunnallisia interventioita, kytkentöjä sekä yritysten sisäisiä prosesseja yrityksissä paikan päällä. Tutkimuksessa selvitetään miten eri tasoisten toimijoiden välinen dynamiikka vaikuttaa järjestelmien syntyyn ja toimintaan erityisesti biotalousympäristössä, jossa on kysymys sekä vuosisatoja vanhasta että täysin uudesta. Tutkimus keskittyy Äänekosken biotuotetehtaan ympärille järjestäytyvään biotalousekosysteemiin. Ekosysteemin toimintadynamiikan lisäksi käytäntöjä uudella tavalla tarkastelemalla pyritään saamaan selville, mitä biotalous itse asiassa tarkoittaa, mitä tämä käsite tekee ja miten sekä biotalous että ekosysteemi metaforina ohjaavat ja mahdollisesti rajoittavat kestävää järjestelmämuutosta. Tällä on kauaskantoisia vaikutuksia siihen, millaiseksi suomalainen yhteiskunta tulevaisuudessa kehittyy. Erityisen merkittävää on, mikäli nämä implisiittisesti näennäisen positiiviset käsitteet ohjaavat biotalouteen liittyviä sosiomateriaalisia järjestelmiä ja meneillään olevaa muutosta tavoilla, jotka lukitsevat tulevaisuuden toimintapolkuja.

Tutkimuksessa käytetään ennakkoluulottomasti suomalaisessa innovaatiotutkimuksessa vähän käytettyä metodiikkaa, teollista etnografiaa, jolla pyritään pääsemään kiinni hienopiirteisesti uutuuden emergenssiin tarkastelemalla yrityksiä sisältä käsin sekä pohtimalla näin saatujen havaintojen avulle kriittisesti kahden polttavan ajankohtaisen yhteiskunnallisessa keskustelussa käytetyn metaforisen käsitteen, biotalouden ja ekosysteemin sisäänrakennettuja ontologisia sudenkuoppia.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Yhteiskuntatieteiden maisteri Joonas Pennanen 57.840 €When No One is Wrong: Analysis of Essentially Contested Concepts and of the Significance of Essential Contestation for Social Relations

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 2-vuotinen hanke

Tutkimuksessani analysoin erityisen hankalien moraalisten ja poliittisten kiistojen käsitteellisiä ja sisällöllisiä piirteitä sekä kiistelyn epistemologisia puitteita. Kyseiset erimielisyydet koskevat esimerkiksi sitä, mitä sosiaalinen oikeudenmukaisuus meiltä itse asiassa vaatii, tai sitä, millaisia toimintatapoja ja rakenteita voidaan pitää demokraattisina. Kiistan alla olevat seikat ovat tyypillisesti moraalisessa ja poliittisessa mielessä hyvin tärkeitä, ja jopa itse kiistelyä pidetään yhteiskunnallisesti arvokkaana. Kuitenkin kiistely itsessään vaikuttaa loputtomalta ratkaisun karttaessa kiistan osapuolia. Arkiymmärrys tai teoreettinen tutkimus ei tarjoa tyydyttävää selitystä kiistojen henkilökohtaiselle tärkeydelle sekä kiistelyn rationaalisuudelle ja mielekkyydelle. Väitöskirjatutkimuksessani jäsennän ilmiötä epistemologisesta, kielifilosofisesta ja sosiaaliontologisesta näkökulmasta. Miten tällainen kiistely vaikuttaa henkilöiden sosiaalisiin suhteisiin, sekä siihen, mikä merkitys kiistelyllä on yksilö- ja ryhmäidentiteettien muodostumisessa ja ylläpitämisessä? Mitkä epistemologiset seikat tekevät kiistoista ratkeamattomiä Missä määrin kyse on käsitteellisestä, ja missä määrin sisällöllisestä kiistastä Kysymyksiin on vastattava, jotta aikamme hankalimpia yhteiskunnallisia kiistoja voitaisiin ymmärtää ja niihin voitaisiin paremmin suhtautua.

Näkemyserojen perustavista syistä ja niiden aiheuttamista syvistä kiistoista on kirjoitettu paljon. Näkökulma asiaan on kuitenkin lähes aina ollut kiistan ulkopuolinen. Tutkimuksessani otan kiistelijöiden oman näkökulman vakavasti ja arvioin kiistan sisäistä rationaalisuutta. Analysoin olennaisesta kiistanalaisuudesta käytyä keskustelua ennakkoluulottamasti epistemologisesta, kielifilosofisesta ja sosiaaliontologisesta näkökulmasta. Asiaa ei ole analysoitu näin holistisesti aiemmin.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

DPhil (Oxfordin yliopisto) Pekka Pere 7.500 €Huolto- ja asumisriidat hovioikeuksissa

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

Huolto- ja asumisriidat lapsista ovat koventuneet ja pitkittyneet. Niistä tehdyissä tutkimuksissa silmiinpistävää on ollut tilastotieteellisen näkökulman puuttuminen. Tämä on uusi näkökulma, jonka tuon tutkimukseen. Riitojen voitot jaetaan viiteen luokkaan (keskimmäinen luokka on tasapeli). Voiton todennäköisyys mallitetaan kumulatiivisella logit-mallilla. Tutkimus formalisoi nykyisen oikeuskäytännön. Formalisoinnilla on suurta tieteellistä ja yleistä mielenkiintoa. Myös oikeudenkäynnin osapuolille tieto on hyödyllistä: Sen perusteella voi arvioida, kannattaako lähteä oikeuteen riitelemään lapsista. Tällainen tieto voisi vähentää eroriitoja.

Aiheeseen liittyy yhteiskunnallisesti merkittäviä sukupuoleen ja etniseen taustaan liittyviä tasa-arvokysymyksiä kuten vanhempien mahdollisuudet tasa-arvoiseen vanhemmuuteen avioeron jälkeen sukupuolesta ja kansalaisuudesta riippumatta. Aihe on erityisen ajankohtainen nyt, kun Suomen hallitus on aloittanut lain lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta uudistamisen valmistelun ja maahanmuuttokysymykset ovat ajankohtaisempia kuin koskaan.

Lapset ovat maailman tärkein asia. Eronneiden vanhempien riidat lastensa huoltajuudesta ja asumisesta herättävät usein voimakkaita tunteita sekä riitojen osapuolissa että niitä tutkivissa. Aihepiiri on osin tabu. Aiheeseen liittyy käytäntöjä, joiden tieteellinen perusteltavuus on kyseenalaistettu.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

VTT Jussi Perälä 32.400 €Joitakin muita tarkoituksia varten? Etnografinen tutkimus viranomaisten rikolliseksi luokittelemasta moottoripyöräkerhosta

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

Tutkimus tarkastelee Suomessa toimivaa kansainvälistä moottoripyöräkerhoa, joka viranomaisten mukaan täyttää järjestäytyneen rikollisuuden tunnusmerkit. Lainsäädäntötasolla käydään keskustelua siitä, onko järjestäytyneestä rikollisuudesta epäillyn ryhmän pitänyt alun perin olla järjestäytynyt rikoksien tekemistä varten vai riittääkö, että ryhmä on alun perin muodostunut muita tarkoituksia varten.

Aikaisemmat tutkimukset ovat tuoneet esiin, että näissä kerhoissa päämäärätietoista rikollisuutta enemmin toimintaa ohjaavat esimerkiksi solidaarisuus, rituaalit ja elämäntyyli. Haasteet, joihin lainsäädäntö törmää määritellessään järjestäytynyttä rikollisuutta ja moottoripyöräkerhoja, tekevät moottoripyöräkerhoista erittäin kiinnostavan tutkimuskohteen.

Tutkimuksen kannalta mielenkiintoisimmat kansainväliset moottoripyöräkerhot ovat kuitenkin tähän asti olleet tutkimattomia, tutkimusten aineistot ovat olleet puutteellisia tai perustuneet toissijaisiin lähteisiin. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella lain ja osakulttuurin yhteentörmäystä sekä tuottaa tietoa näistä muista tarkoituksista, joista kerhossa on kyse.

Tutkimusmenetelminä käytetään etnografiaa ja haastatteluja. Tutkimuksen ainutlaatuinen aineisto kattaa kansainvälisen moottoripyöräkerhon kokonaisuudessaan. Tulokset lisäävät sekä kansallista että kansainvälistä tietämystä aiheesta.

Tutkimus tarkastelee erittäin vaikeasti tavoitettavaa kohderyhmää, kansainvälistä moottoripyöräkerhoa, josta tähän asti saatavilla ollut tieto on perustunut toissijaisiin lähteisiin. Etnografista tutkimusotetta on harvoin käytetty moottoripyöräkerhoja koskevassa tutkimuksessa, mikä osaltaan tekee tutkimuksesta poikkeuksellisen. Vastaavanlaista aineistoa ei myöskään ole kerätty aikaisemmin. Tutkimus tuottaa erittäin tärkeän avauksen keskusteluun moottoripyöräkerhojen asemasta yhteiskunnassamme.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

VTM, tohtorikoulutettava Jukka Pesu 59.640 €Eristäytyneestä rajavaltiosta rauhanturvaamisen suurvallaksi – Rauhanturvatradition ja -identiteetin luominen kylmän sodan Suomessa 1956–1991

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 2-vuotinen hanke

Tutkimus lähtee oletuksesta, että suomalainen rauhanturvaaminen ja -välittäminen sekä siitä muodostunut "rauhanturvaamisen suurvallan" identiteetti on tietoisen poliittisen toiminnan tulosta, jonka avulla on pyritty edistämään Suomen ulkopoliittisia tavoitteita. Tutkimuksen tarkoituksena on vastata kysymyksiin siitä, miten suomalainen rauhanturvaidentiteetti on käytännössä rakennettu ja mitä tavoitteita sen avulla on pyritty ajamaan.

Kylmän sodan aikainen suomalainen ulkopolitiikka nähdään usein pelkästään presidentti-instituution johtamaksi ja idänpolitiikan sanelemaksi monoliitiksi, jossa ei ole sijaa vaihtoehtoisille tulkinnoille, tavoitteille tai toimijoille. Tutkimus haastaa sekä monipuolistaa tätä käsitystä Suomen kylmän sodan aikaisesta pienvaltiorealismista, johon oleellisena osana kuuluva länsisuuntaus sekä multilateraalinen diplomatia eivät ole saaneet riittävää huomiota. Suomen ulkopoliittinen toimijuus ja vaihtoehtoiset tulkinnat näyttäytyvät selkeämmin tutkittaessa Suomen ulkopoliittisia tavoitteita Yhdistyneissä kansakunnissa kuin Neuvostoliitossa, minkä suhteen Suomen politiikka ole enemmän reagoivaa kuin rakentavaa.

Toimijoiden määrittely ja toiminnan perusteiden analyysi ovat tutkimuksen kannalta keskeisiä. Pyrin pääsemään ulkopoliittisen päätöksenteon sisälle analysoimalla rauhanturvaamisen kannalta merkittävien päätösten ja siitä käytetyn kielen kehittymistä yksityisessä ja yleisessä kontekstissa sekä osana muuttuvia poliittisia aatevirtauksia.

Tutkimuksen tarkoituksena on päästä suomalaisen rauhanturvaamisen sekä ulkopolitiikan julkisivun taakse ja pohtia syvällistä motivaatiota suomalaisen rauhanturvaidentiteetin luomisen taustalla. Tarkoituksena on monipuolistaa kuvaa Suomen kylmän sodan ajan ulkopolitiikasta, siihen vaikuttaneista toimijoista ja taustalla vaikuttaneista poliittisista analyyseistä. Tämänkaltaisella tarkastelulla on paljon annettavaa myös nykyiselle ulko- ja turvallisuuspoliittiselle keskustelulle.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

VTT, Dosentti Erja Tuulikki Pietilä 84.000 €Menestys ja moraaliset arvot afrikkalaisen luovan keskiluokan parissa

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 2-vuotinen hanke

Afrikka tunnetaan köyhyydestään. Vähälle huomiolle onkin jäänyt se tosiasia, että afrikkalainen keskiluokka kasvaa suhteellisen nopeasti. Olemassa oleva tutkimus aiheesta on vähäistä. Perustelemattomia käsityksiä esitetään sitäkin enemmän akateemisissa ja populaareissa piireissä. Tyypillisesti afrikkalaiseen keskiluokkaan nousseiden väitetään olevan itsekkäitä, uusliberalistiset arvot omaksuneita ihmisiä, jotka käyttävät ansionsa mieluummin omaan kulutukseensa kuin sosiaaliseen hyvään.
Hankkeeni tähtää olemassa olevaa syvällisempään ymmärrykseen nousevan afrikkalaisen keskiluokan arvoista ja toiminnasta. Tutkin luovan alan toimijoita kahdessa maassa, Etelä-Afrikassa ja Tansaniassa. Poliittisista syistä johtuen luova sektori on suhteellisen uusi molemmissa maissa, ja sillä menestyneet ovat usein järjestyneet monia taitoja yhdistäviksi yrityskollektiiveiksi. Tutkin sellaisissa kollektiiveissa toimivien ihmisten arvoja, strategioita, yritystoimintaa sekä niitä inhimillisiä ja yli-inhimillisiä voimia ja verkostoja, joihin he kiinnittyvät ja joiden kanssa he menestyksensä jakavat.
Tutkimus perustuu laadullisten, hitaiden menetelmien käyttöön eli kenttätyöllä koottavaan aineistoon. Tutkimusaineistot kokoan Tansaniassa ja Etelä-Afrikassa.

Hankkeeni on rohkea avaus tutkimusmenetelmiltään. Se perustuu laadullisiin, hitaisiin menetelmiin, kun olemassa oleva tutkimus aiheesta painottuu kvantitatiivisiin ja nopeisiin menetelmiin. Hankkeeni on rohkea avaus myös kehittäessään vertailuun pohjautuvaa aineiston kokoamis- ja analysointimenetelmää. Teoreettisesti hankkeeni on rohkea, sillä se ylittää tieteellisiä rajoja ja yhdistää uraauurtavalla tavalla antropologista ja filosofista ymmärrystä moraalista, menestyksestä ja hyvästä elämästä.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Suomentaja ja opettaja Kati Pauliina Pitkänen ja työryhmä (Pitkänen, Tepora & Roselius)23.000 €The Finnish Civil War 1918 -teoksen suomentaminen ja toimittaminen suomalaiselle yleisölle

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

"The book is one of the top 5% of works in the field I have read. There are no comparable works, even in Finnish."
(vertaisarvioijan lausunto)

Vuonna 2014 julkaistiin teos The Finnish Civil War 1918: History, Memory, Legacy (Brill). Teos on ensimmäinen laaja ns. uuden sotahistorian näkökulmasta kirjoitettu teos Suomen sisällissodasta ja sen jälkikuvasta. Kuten teoksen vertaisarvioinnissa todettiin, vastaavaa teosta ei ole olemassa edes suomen kielellä.

Teos jakautuu kolmeen osaan. Ensin tarkastellaan sotaan johtanutta kehitystä politiikan sekä sosiaali- ja tunnehistorian näkökulmista. Lisäksi kuvataan sotaa, terroria ja sodan jälkimaininkeja. Toinen osa keskittyy sodan kulttuuri- ja kokemushistoriaan. Uusia avauksia ovat uhritematiikka ja sukupuolten sekä ikäryhmien (mm. lapset) sotakokemukset. Kolmas osa käsittelee sodan muistamista. Päätösluku on ensimmäinen esitys vuoden 1918 muistokulttuurista nyky-Suomessa.

Tämä tieteellisesti merkittävä ja kansallisesti tärkeä sisältö on tuotava myös suomenkielisen yleisön saataville.

Apurahaa haetaan kirjan suomentamiseksi ja muokkaamiseksi suomalaisille, koska kansainvälinen tiedekustantaja on painottanut kansainvälistä lukijajoukkoa. Suomennoksen kustantaa Gaudeamus, mikäli hanke saa rahoitusta.

Teos on suunnattu laajalle, historiasta kiinnostuneelle yleisölle. Julkaisu on Suomen sisällissodan 100-vuotismuistovuonna 2018, jolloin teos erottuu muista sisällissotajulkaisuista ainutlaatuisen tieteellisen painoarvonsa vuoksi.

The Finnish Civil War 1918 on ensimmäinen teos, jossa aihetta lähestytään poliittisen historian, sosiaali- ja psykohistorian sekä sodan kokemushistorian näkökulmista. Lasten sotakokemukset, miestutkimuksellinen näkökulma jääkäreihin sekä vuoden 1918 muistokulttuuri ovat erityisen rohkeita avauksia. Vuoden 1918 tarina kerrotaan nykypäivään saakka. Teos näyttää, kuinka sodan perintö ja muistaminen ovat läsnä nykyisyydessä muistoina, yhteiskunnan rakenteina ja poliittisina keppihevosinakin.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Kati Pitkänen
Muut työryhmän jäsenet: Aapo Roselius, Tuomas Tepora

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Plan International Suomi 80.000 €Vihapuheen ehkäiseminen postfaktuaalisessa yhteiskunnassa (koulukiertue)

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

Tämä hanke hakeutuu postfaktuaalisen yhteiskunnan juurille ja torjuu vihapuhetta nuorten keskuudessa. Selvitämme, miten erilaisilla ennakkoluuloja purkavilla menetelmillä voidaan suojata nuoria yhteiskunnassa ja internetissä esiintyvältä vihapuheelta. Samalla tuotamme laajasti hyödynnettävissä olevaa tietoa siitä, millä tavoilla postfaktuaaliset ajattelutavat heijastuvat nuorten asenteisiin. Hanke perustuu Planin 15-vuotiseen globaalikasvatuksen osaamiseen, verkostoihin ja kokemukseen. Tavoitamme hankkeessa 6000 nuorta ja 500 opettajaa. Opetusmateriaalit ovat jatkossa myös muiden alan toimijoiden hyödynnettävissä.

Hanke lisää kansalaistoimijoiden ymmärrystä siitä, miten postfaktuaalisen keskustelun värittämässä yhteiskunnassa voi murtaa ennakkoluuloja ja toimia vihapuhetta vastaan. Plan pyrkii myös käynnistämään syvällisempää yhteistyötä suuren kansainvälisen järjestön Suomen toimiston ja tiedeyhteisöjen välillä. Yhteistyön kehittämisestä ja siitä saaduista opeista tuotetaan raportti muille tutkimusyhteisöjen ja kansalaisyhteiskunnan toimijoille.

Hanke tarttuu ajankohtaiseen ja haastavaan aiheeseen: vihapuheen ilmeneminen ja sen torjuminen postfaktuaalisessa yhteiskunnassa. Järjestöyhteistyö tekee tiedettä näkyväksi uudella tavalla. Yhteistyön tuomalla lisähyödyllä pyritään saavuttamaan maksimaalinen vaikutus sekä vihapuhetta ja asenteiden muuttumista koskevalle tutkimukselle että kansalaisjärjestöjen globaalikasvatustyön uudistamiselle.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Filosofian maisteri Aira Maria Pohjanen 89.500 €Sukupuolivähemmistöjen informaatiokäyttäytyminen

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 3-vuotinen hanke

Väitöskirjani tuottaa uutta tietoa sukupuolivähemmistöihin kuuluvien ihmisten tiedontarpeista, tiedonhankintaan vaikuttavista tekijöistä sekä sukupuolivähemmistöjä koskevan tiedon määrästä Suomessa. Tutkimusmenetelminäni käytän kyselyä, haastattelua ja olemassa olevan tiedon kartoitusta. Sukupuolivähemmistöistä kertovaa tietoa voi olla vaikea löytää, ja se voi olla puutteellista ja epäluotettavaa. Sukupuolivähemmistöjä käsitellään vähän, jos ollenkaan, kouluissa ja mediassa, ja terveysalan ihmisillä ei useinkaan ole riittävästi tietoa tästä vähemmistöryhmästä.

Tutkimukseni tulokset voivat auttaa järjestöjä, terveysalan ammattilaisia ja kouluja sukupuolivähemmistöjä koskevan tiedon jakamisessa ja tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää esimerkiksi tiedon kohdentamisessa kyseistä vähemmistöryhmää edustaville ja heidän läheisilleen. Tutkimuksessani selvitetään, mitä tiedonlähteitä sukupuolivähemmistöihin kuuluvat ihmiset pitävät luotettavina ja epäluotettavina ja millaisia esteitä he ovat kohdanneet tiedonhankinnassaan. Tutkimukseni pyrkii luomaan kokonaiskuvan siitä, mitkä tekijät vaikuttavat hankalasti lähestyttävään ja vaikeasti hyväksyttävän aiheeseen liittyvän tiedon hankintaan. Tutkimukseni teoreettisina tavoitteena on syventää tietämystä marginaalissa olevien ihmisten informaatiokäyttäytymiseen liittyvistä erityispiirteistä, ja tutkia esteitä, jotka vaikuttavat stigmatisoituna pidettävästä asiasta saatavaan tietoon ja sen jakamiseen.

Vaikka Internet on tuonut marginaaliin jäävät aiheet kaikkien saataville, liittyy vähemmistöjä koskevan tiedon saamiseen paljon ongelmia. Sukupuolivähemmistöjen kohdalla tiedon saamista vaikeuttavat paitsi tiedon epäluotettavuus, myös sosiaaliset pelot ja yhteiskunnallinen ilmapiiri. Tutkimuksessani pyrin saamaan näkyviin asenteita ja pelkoja, joita sukupuolivähemmistöihin kuuluvat ihmiset kohtaavat saattaen niitä laajempaan tietoisuuteen tarjoamalla kanavan vähemmistön edustajien kertomuksille.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Diplomi-insinööri Hanna Poikonen 17.000 €Musiikin ja tanssin synnyttämät neuraaliset vasteet aivoissa

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ

Mitä aivoissa tapahtuu orkesterimusiikkia kuunnellessa tai tanssiteosta katsellessä Musiikin ja tanssin yleisyydestä huolimatta aivotutkimuksella ei näihin ole vastausta. Musiikki ja tanssi ovat erinomaisia ärsykkeitä tutkittaessa aivojen toimintaa luonnollisessa ympäristössään, sillä sensoristen vasteiden lisäksi ne herättävät aivoissa kognitiivisia ja emotionaalisia prosesseja. Niistä voidaan myös erotella auditiivinen ja visuaalinen informaatiosisältö. Tutkin musiikin ja tanssin synnyttämiä aivovasteita EEG-laboratoriossa ammattimuusikoilla, ammattitanssijoilla ja henkilöillä ilman ammatillista taustaa musiikissa tai tanssissa. Ärsykkeinä käytin nykytanssiesityksen äänitaltiointia, kyseisen esityksen nauhoitusta äänettömänä sekä esityksen audiovisuaalista taltiointia. EEG-mittauksen ohella mittasin lisäksi fysiologisia vasteita emotionaalisen ärsykkeen kehossa synnyttämien reaktioiden kartoittamiseksi. Vertasin yksittäisen musiikkikappaleen ja äänettömän tanssiteoksen herättämiä vasteita aivovasteisiin, jotka syntyvät kun sama tanssiteos ja siihen kuuluva kuuloärsykkeenä esitetty musiikkikappale esitetään audiovisuaalisena kokonaisuutena. Projektini huipentuu tutkimukseen, jossa esitetään nykytanssi-duetto The LIVE Labissa McMaster-yliopistossa Kanadassa.

Jatkuvan musiikin neurotieteellinen tutkimus on aloitettu muutama vuosi sitten, mutta vastaavaa tanssiteoksen neurotieteellistä tutkimusta ei ole vielä tehty. Väitöskirjatutkimukseni on yksi suunnannäyttäjistä kansainvälisessä tanssin neurotieteellisessä tutkimuksessa. Projektini huipentuu tutkimukseen, joka suoritetaan The LIVE Labissa McMaster-yliopistossa Kanadassa. The LIVE Lab avattiin syyskuussa 2014 ja se on maailman ensimmäinen tieteelliseen tutkimukseen tarkoitettu teatteri.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Pop-Tiede ry 50.000 €Ilmiöpop – oppiainerajat rikkovaa, taidetta ja tiedettä yhdistävää, konkreettista ilmiöiden tutkimista oppilaiden ja opettajien kanssa

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ | Ponnistusraha

Ilmiöpop-koulukiertue keskittyy ilmiöoppimisen jalkauttamiseen kouluihin, oppilaiden innostamiseen luonnontieteisiin ilmiöpohjaisen oppimisen kautta sekä ilmiöoppimisen metodien opettamiseen opettajille. Kiertue pohjautuu neljä lukukautta pyörineen Ilmiömäistä!-koulukiertueen konseptiin ja laajentaa kohderyhmän oppilaista opettajiin. Uudella Ilmiöpop-kiertueella vastataan uuden opetussuunnitelman sekä koulujen tarpeisiin oppiainerajat rikkovan ilmiöitä tutkivan opetuksen kehittämisessä elämyksellisiä opetusmetodeja hyödyntäen. Ilmiöpop-päivässä on mukana elementtejä ympäristöopista, matematiikasta, kuvataiteista ja musiikista. Oppilaat ja opettajat haastetaan tieteellisen ajattelun ja taiteellisen tuottamisen maailmaan. Ilmiöpop-päivä sisältää esittävään taiteeseen pohjautuvan tiedeshow'n koko koululle, neljä tunnin pituista työpajaa 3.–6.-luokkalaisille sekä 2,5 tunnin pituisen opettajien täydennyskoulutuksen. Lisäksi opettajille tuotetaan orientoiva ennakkomateriaali ja ilmiöppimisen työkalupakki, joiden avulla ilmiöoppiminen on helpompi ottaa osaksi arkista koulutyötä. Koulukiertueella vieraillaan noin 35 koulussa.

Ilmiöpop on rohkea ja uusi oppimiskokonaisuus, koska siinä fasitoidaan aidosti oppiainerajat rikkovaa käytännön toiminnan toteutumista koulumaailmassa. Elämyksellisillä opetusmetodeilla innostetaan oppilaita ilmiöpohjaiseen oppimiseen. Oppija on aktiivinen toimija ja tutkimuskohteena on koko maailma. Oppimisessa tärkeintä on taito tehdä kiinnostavia kysymyksiä ja etsiä niihin vastauksia luovan tutkimisen kautta. Pop-Tieteessä tiede ei ole jargonia tai taide julisteiden tekemistä.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FT Hannu Poutiainen 64.800 €The Anamagical. A Metamorphic History of Magic and Literature

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 2-vuotinen hanke

"The Anamagical: A Metamorphic History of Magic and Literature" tarkastelee symbolista transgressiota koskevien vapauksien, oikeuksien, mahdollisuuksien ja riskien kulkeutumista esimodernista magiasta moderniin kirjallisuuteen länsimaisten kulttuurikeskusten (Ranska, Englanti, Saksa) maallistumisprosessin aikana. Tutkimus väittää, että esimodernina aikana magiaksi nimetyt ja sellaisina vaarallisiksi tuomitut uskonnolliset teot horjuttivat aikansa uskonnollisia auktoriteetteja samalla tavoin kuin maallistumisen aikana kumouksellisina pidetyt kaunokirjalliset teokset horjuttivat henkisen auktoriteetin asemaan nostettua kaunokirjallisuutta. Näin magia ja kumouksellinen kirjallisuus määrittyvät kulttuureissaan henkistä valtaa käyttäneiden uskonnon ja kaunokirjallisuuden transgressiivisiksi muunnelmiksi. Tutkimuksessa tarkastellaan magiaa ja kumouksellista kirjallisuutta affektiivisina kuvina, samanaikaisesti tietoisuuteen ja ruumiiseen vaikuttavina representaatioina, jotka tiettyjen materiaalisten ja historiallisten ehtojen nojalla voivat purkaa sosiaalisia sidoksia ja altistaa ne ennakoimattomien sidosten muodostumiselle. Tärkeimpänä näistä ehdoista tutkimus nostaa esille kaupunkitilan, joka niin modernina kuin esimodernina aikana on määrittänyt affektiivisen kuvan ja sen yleisön välisiä suhteita ja siten antanut sijan näissä suhteissa kiteytyvälle sosiaalisen mielikuvituksen kuohunnalle ja tässä kuohunnassa piilevälle yhteiskunnallisen muodonmuutoksen mahdollisuudelle.

Kysymys kirjallisuuden ja magian rajapinnasta laajenee monitieteiseksi analyysiksi sosiaalisen lumouksen ja kumouksen rakenteista, jotka toteutuvat eri aikoina eri teon lajeissa ja sitovat toteutumisensa mahdollisuuden näiden tekojen materiaalis-historiallisiin ehtoihin. Rakentaessaan esimodernista magiasta moderniin kirjallisuuteen ulottuvaa transgressiivisen vapauden jatkumoa tutkimus avaa poikkeuksellisen näkökulman demokraattisten yhteiskuntien rakentumisen ja muodonmuutoksen mekanismeihin.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FT, yliopistonlehtori Svetlana Probirskaja 35.500 €Suomalaisten ja venäläisten arkisia kohtaamisia sodan ja junan translationaalisissa tiloissa

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Hankkeen teemat liittyvät Suomen muuttuvat naapuruudet -ohjelmaan

Tutkimuksessa tarkastellaan suomalaisten ja venäläisten arkisia kohtaamisia toisaalta sodanaikana ja toisaalta Allegro-junassa nykyaikana. Kyseisiä kohtaamisia tarkastellaan translationaalisen tilan näkökulmasta. Translationaalinen tila on kääntämisen tila, jossa erikielisten henkilöiden ja yhteisöjen vuorovaikutus tapahtuu kääntämällä ja tulkitsemalla itseään ja toista. Tutkimuksen lähteinä käytetään sodanajan osalta sotavankien muistelmia, sotatulkkien muistelmia, sotahistoriallista tutkimusta ja arkistoaineistoa. Allegron osalta aineistona toimii organisaation omat monikieliseen toimintaympäristöön liittyvät ohjeet, matkustajien, junanhenkilökunnan ja rajaviranomaisten haastattelut sekä tutkijan oma havainnointiaineisto, joka syntyy ”junakävelyä” suorittamalla. Niistä aineksista muodostetaan käsitys translationaalisen tilan toimintatavoista, toimijoista ja käytännöistä. Sodan- ja rauhanajan translationaalisia tiloja vertaillaan ja kysytään mitä yhtäläisyyksiä ja eroja niiden välillä löytyy, onko mitään jatkuvuuksia, mitä on muuttunut. Jatkokauden aikana suoritetaan vertailuanalyysi, julkaistaan tutkimustulokset ja avataan uudenlainen näkökulma sotatulkkauksen ja Allegron narratiiveihin ja representaatioihin mediassa ja taiteessa. Tutkimus lisää ymmärrystä naapurimaiden välisistä suhteista ruohonjuuritasolla muun maailman vaikuttaessa taustalla, niin hyvässä kuin pahassa, nyt ja tulevaisuudessa.

Tutkimuksen rohkea avaus on tarkastella sota-aikaa ja junaa translationaalisina (kääntämisen) tiloina, mitä aiemmin ei ole tehty. Eritaustaisten ihmisten arkiset kohtaamiset on marginaalinen aihe niin sotahistoriassa kuin kulttuuritutkimuksessa. Rohkeutta on myös vertailla suoraviivaisesti sotatilannetta nykyaikaiseen junaan ja tehdä vertailun pohjalta johtopäätelmiä suomalaisten ja venäläisten välisistä suhteista ruohonjuuritasolla.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Filosofian tohtori Elina Pyy 48.600 €Roomalainen maskuliinisuus ja kulttuuri-identiteetti keisarikauden runoudessa (70–100-l. jKr.)

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 2-vuotinen hanke

Tutkimukseni käsittelee maskuliinisuuden kirjallisia konstruktioita roomalaisessa runoudessa 70-100-luvuilla jKr. Tyylilajit ovat epiikka, satiiri ja epigrammi, ja tärkeimmät auktorit Statius, Valerius Flaccus, Silius Italicus, Martialis ja Juvenalis. Toteutan tutkimukseni monografiamuotoisena. Teos koostuu neljästä pääluvusta, joissa maskuliinisuutta lähestytään sodankäynnin, poliittisen toiminnan, seksuaalisuuden ja perhe-elämän näkökulmista. Keskiössä on yhteiskunnallisen murroksen, roomalaisen identiteetin ja maskuliinisuuden suhde. Kuinka siirtymä tasavaltaisesta järjestelmästä keisarivaltaan muokkasi roomalaista maskuliinisuutta? Vahvistuiko mieheyden toteuttaminen yksityiselämässä, kun mahdollisuudet siihen poliittisella kentällä kaventuivat?

Tutkimukseni metodologia on poikkitieteellinen: täydennän antiikintutkimuksen lähdekriittistä perinnettä narratologialla ja diskurssianalyysillä, joiden kautta tutkin runojen kerronnallisia keinoja. Sukupuolentutkimuksen traditiosta hyödynnän subjektiivisuuden ja toiseuden terminologiaa.

Roomalainen mieheys on kansainvälisesti erittäin vähän tutkittu aihe. Syy tähän on ajatus maskuliinisuuden normatiivisuudesta roomalaisessa kulttuurissa; vuosikymmeniä antiikin sukupuolentutkimus on tarkoittanut naiseuden tutkimusta. Tämä epäsuhta paitsi marginalisoi naiseuden, myös vinouttaa käsityksemme roomalaisesta sukupuolijärjestelmästä. Tutkimukseni vapauttaa roomalaisen mieheyden normatiivisuudestaan ja päivittää antiikintutkimuksen vastaamaan sukupuolentutkimuksen moderneja painopisteitä
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FT Noora Pyyry 68.000 €Avauksia asumiseen ja osallistumiseen kaupunkitilassa: Jokaisen oikeus kaupunkiin? (Experiments with dwelling and participation in urban space: Everyone's right to the city?)

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 2-vuotinen hanke

Tarkastelen hankkeessa ajankohtaista kysymystä julkisen tilan kaventumisesta soveltamalla pohjoismaista ideaa jokamiehenoikeuksista tutkimukseen ihmisten oikeuksista kaupunkitilassa. Tutkin aihetta kolmella tavalla: 1) kehitän uusia käsitteellisiä keinoja arjen kokemusten tarkastelemiseksi, 2) tutkin nuorten hengailua ja ruohonjuuritason kaupunkiaktivismia keinoina osallistua yhteiskuntaan, venyttää julkisen tilan käyttötapoja ja tuottaa moniarvoista kaupunkiympäristöä ja 3) kehitän menetelmiä, joilla voidaan tutkia ihmisen suhdetta materiaaliseen ympäristöön ja päästä kiinni arjen tilallis-keholliseen tietoon. Toteutan tutkimuksen kahden empiirisen tapauksen avulla. Ensimmäinen tapaustutkimus toteutetaan Helsingin keskustassa Aseman lapset -yhdistyksen kautta yhdessä teini-ikäisten nuorten kanssa. Toinen tutkimus tapahtuu yhteistyössä kaupunkiaktivistien kanssa Hermannin yhteisöpuutarhassa, Helsingissä. Luovien ja taiteellisten menetelmien avulla on mahdollista käsitellä sellaista osallistumista ja tietoa, jota ei välttämättä voida ilmaista sanoin. Jälkihumanistisen teorian piirissä niin osallistuminen kuin ajattelukin ymmärretään tapahtuviksi yhdessä maailman kanssa: materiaalisen maailman kyky vaikuttaa ihmiskehoihin huomioidaan ja arjen ilmiöitä tutkitaan toiminnallisesti keskittymällä maailmaa rakentaviin suhteisiin. Tavoitteena on kokeilla osallistumisen rajoja, rakenteellisia ja ideologisia, ja avata näin tilaa politiikalle ja toisin olemiselle.

Tämän päivän poliittisessa ilmapiirissä kysymys oikeudesta kaupunkiin on polttavan ajankohtainen. Niin nuorten hengailu kuin kaupunkiaktivismikin ottavat osaa elävän ja moniarvoisen kaupunkitilan rakentamiseen. Näiden osallistumisen tapojen tunnistaminen on tärkeää, jotta kaupungeissamme on tilaa toisin olemiselle ja ajattelulle. Jälkihumanistinen empiirinen tutkimus on kansainvälisestikin vähäistä ja julkaistavat artikkelit ottavat osaa tähän keskusteluun johtavilla tieteellisillä foorumeilla.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FM Riitta Raatikainen 32.500 €Suomen itä. Valokuva alueellisuuden representaationa

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

Monografiamuotoinen tutkimus käsittelee Suomen idän valokuvallistamista sekä sitä, miten valokuva on määritellyt ja määrittelee Suomen itää ja itäsuomalaisuutta. Paikallisuuden ja alueiden valokuvallisten representaatioiden historiallista jatkumoa ei ole aiemmin tutkittu Suomessa akateemisesti lukuun ottamatta luonto- ja maisemakuvastoja. Valokuvien, ja erityisesti henkilökuvien, käyttö on kuitenkin kauan sitten luonnollistunut kiinteäksi osaksi alueiden konstruointia ja narratiivia.

Aineistooni kuuluu yksittäisten kuvaajien ja kuvaajaryhmien tuottamia valokuvasarjoja 1870-luvulta 2010-luvulle. Valitut sarjat ovat merkittäviä joko kulttuurisen vaikuttavuutensa tai tyypillisyytensä vuoksi. Etsin itäsuomalaisuuden kantakuvat ja puran niiden merkitystä representatiivisissa prosesseissa. Olen löytänyt myös monia tutkimukselle ennestään tuntemattomia alkuperäisaineistoja. Niiden myötä avautuu runsaasti uusia, tulevan tutkimuksen kannalta relevantteja kysymyksiä.

Tutkimus purkaa julkiseksi tapoja, joilla valokuva manipuloi paikallisuuden kerrontaa sekä tuottaa, ylläpitää ja uusintaa alueellisia stereotypioita. Työ kyseenalaistaa Itä-Suomesta otettujen ja sitä konstruoivien valokuvien konventionaalisen sisällön ja osoittaa niiden performatiivisen luonteen. Se yllättää, herättää keskustelua ja kutsuu myös suurta yleisöä tarkastelemaan Itä-Suomen kuvastoa uudella tavalla.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Liikennepsykologian dosentti Igor Radun 7.000 €Yrityksissä suoritetuihin tutkimuksiin liittyvät tieteelliset ja eettiset näkökulmat

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

Projekti keskittyy yhteen klassiseen sosiaalipsykologiseen efektiin: koehenkilön taipumukseen vastata tutkimukseen tavalla, jota hän ajattelee tutkijan odottavan häneltä kyseisessä tilanteessa (good subject effect). Kysymys on tärkeä etenkin liikenneturvallisuustutkimuksessa, sillä huomattava osa tutkimuksesta tehdään ajoneuvojen valmistajien rahoittamina tai suoraan tekeminä. Hakija tekisi katsauksen koskien tutkimuksia, joissa käsitellään kulkuneuvoissa käytettäviä teknisiä lisälaitteita, kuten kuljettajaa avustavia edistyneitä järjestelmiä. Näistä hän identifioisi tutkimukset, jotka teollisuus on tehnyt tai rahoittanut sekä ne joissa käytetään koehenkilöinä yrityksen työntekijöitä. Tavoitteena on arvioida hyvän koehenkilön efektin yleisyys alan tutkimuksissa. Tutkimme myös tieteellisestä ja eettisestä näkökulmasta suurimpien liikenneturvallisuustutkimuksen aikakauslehtien toimittajien käsityksiä yritysten tekemästä tutkimuksesta, jossa on käytetty yrityksen työntekijöitä koehenkilöinä.

Huomattava osa liikenneturvallisuustutkimuksesta tehdään ajoneuvojen valmistajien rahoittamina. Ottaen huomioon tämän tutkimuksen kriittisen näkökulman autoteollisuuteen, ei ole mitään mahdollisuuksia saada heiltä rahoitusta. Samaa koskee valtion organisaatioita, jotka rahoittavat pääasiassa suoria sovelluksia tuottavia tutkimushankkeita, joilla on positiiviset hypoteesit. Kriittinen ajattelu vaikuttaa olevan varattu vain motivoituneille tutkijoille, jotka tekevät tutkimusta vapaa-aikanaan.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Tohtorikoulutettava, tutkija Lauri Rantala 28.820 €Puolueettoman välittäjän rooli ympäristöä ja luonnonvaroja koskevassa päätöksenteossa

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

Tutkitun tietoa käyttöä poliittisessa päätöksenteossa tulee vahvistaa, todetaan valtioneuvoston selvityksessä 2014. Päättäjien mielestä luotettavaa, nopeasti saatavaa ja selkeästi muotoiltua tietoa ei ole tarpeeksi saatavilla ja tutkijoiden ja poliitikkojen suorat kontaktit ovat vähäisiä. Päätöksentekoa valmistelevat prosessit eivät nekään helpota vaikeiden päätösten tekemistä. Siinä missä valmistelussa pyritään optimaalisen ratkaisun hakemiseen, politiikassa korostuvat enemmistöhakuinen päätöksenteko, arvoristiriidat, tiedon käyttö poliittisiin tarkoitusperiin, yllätykset, puolue-eliitin valta, lobbaus ja julkinen mielipide. Olen tutkinut puolueettoman välittäjän (honest broker) roolia kahdessa pohjavesiin liittyvässä päätöksentekoprosessissa, Oulussa ja Rokualla. Välittäjänä olemme toimineet läheisessä vuorovaikutuksessa poliitikkojen kanssa ja tarjonneet vaihtoehtoisia ratkaisuehdotuksia erilaisista arvolähtökohdista. Käytimme monitavoitearviointia työkaluna vaihtoehtojen systemaattisessa tarkastelussa. Suomessa ja maailmanlaajuisestikin ainutlaatuisen kokeilun tuloksena Oulun poliitikot luottivat puolueettoman välittäjän tietoon, prosessi oli erittäin pidetty ja sillä oli positiivinen vaikutus läpinäkyvyyteen ja keskustelun korkeaan tasoon. Välittäjän läsnäolo auttoi purkamaan ongelman myös Rokualla, jossa tutkijat olivat vuosien ajan sivuuttaneet vaihtoehtoiset tulkinnat pohjaveden laskun syistä. Mallin jatkokehittäminen ja soveltaminen valtiotasolla on suunnitteilla.

Olen ollut mukana Suomessa ja maailmanlaajuisestikin ainutlaatuisessa kokeilussa, jossa tuettiin poliittisen päätöksenteon valmistelua ja siitä käytyä keskustelua läheisessä yhteistyössä poliitikkojen kanssa. Uutta on myös vaihtoehtoisten ratkaisujen luominen päättäjien kanssa erilaisten arvovalintojen pohjalta, josta palaute on ollut erinomaista. Tutkimus osoittaa puolueettoman tutkijan läsnäolon ja jatkuvan vuoropuhelun tärkeyden päätöksenteossa ja muistuttaa myös tutkijoiden erehtyväisyydestä
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

YTT, dosentti, akatemiatutkija Anna Rastas 1.000 €Afroeuropeans 2017 konferenssin kulttuuriohjelma ja kansainvälisten tutkijoiden, taiteilijoiden ja aktivistien yhteistapaamiset

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ

Lajissaan 6. kansainvälisen monitieteisen tutkijaverkoston ja järjestämä Afroeuropeans: Black Cultures and Identities in Europe -konferenssi tuo 6.-8.7.2017 Tampereelle huomattavan määrän mustien, afrikkalaistaustaisten eurooppalaisten asemaan ja kulttuureihin perehtyneitä taiteilijoita, aktivisteja ja tutkijoita eri puolilta maailmaa. Konferenssin kanssa samaan aikaan Tampeeella järjestetään jo 16. Fest Afrika festivaali. Koneen säätiön rahoitus on tarkoitettu konferenssin akateemisen ohjelman ohella järjestettävän kulttuuriohjelman kustannuksiin. Kulttuuriohjelma sisältää useita eri tapahtumia mm. mustien runouteen ja "spoken word" kultuuriin keskittyvän "Black poetry night" illan, näyttelyitä ja muita tutkijat, taiteilijat ja aktivistit yhteen tuovia tapaamisia.

Kyse ensimmäisestä Suomessa - ja Pohjoismaissa - järjestettävästä mustien & afrikkalaistaustaisten eurooppalaisten asemaan ja kulttuureihin keskittyvästä suuresta kansainvälisestä tapahtumasta, joka tuo yhteen alan tutkijat, taiteilijat ja aktivistit. Tieteellinen kansainvälinen konferenssi ja paikallinen taidefestivaali yhdessä tarjoavat uudenlaisen tilan edellä mainittujen väliselle dialogille ja keskusteluille vähemmistöjen asemasta Euroopassa.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FT Saara Ratilainen 69.800 €Globaali informaatiotalous ja venäläisen internetin luovat yhteisöt (Global Information Economy and Creative Online Communities in Russia)

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 2-vuotinen hanke

Tutkimukseni käsittelee internetissä toimivia vaihtoehtoisen kulttuurin tuotannon muotoja. Keskityn erityisesti venäläisten maailmanmatkaajien ja amatööritelevision ympärille muodostuneisiin luoviin yhteisöihin. Ne ovat verkostomaisia muodostelmia, jotka toimivat useiden eri viestintäkanavien välityksellä, tuottavat ideoiden ja ihmisten liikkuvuutta edistäviä esityksiä ja ylläpitävät luovaan viestintään tarvittavia teknologioita kulttuurin marginaalissa. Kerään tutkimusmateriaalini verkon eri julkaisualustoilta kuten sosiaalisesta mediasta, videopalveluista ja yhteisösivuilta. Niissä tärkeässä asemassa ovat digitaalista teknologiaa erityisen hyvin taitavat käyttäjät, joiden kautta myös kuva- ja informaatiovirrat järjestäytyvät. Analysoin erityisesti heidän tuottamiaan informaatiovirtoja. Täydennän aineistoani verkostojen jäsenten haastatteluilla. Sovellan aineiston analyysiin diskursiivisia verkostoja käsitteleviä teorioita ja semioottisen luennan menetelmiä. Työni keskeinen väittämä on, että digitaaliset verkostot muodostavat vaihtoehtoisen kulttuurisen kanssakäymisen ja ammattimaistumisen alueen, jossa globaali ideoiden ja ihmisten liikkuvuus toimii sosiaalisen, kulttuurisen ja
ekonomisen pääoman vaihdon ja kartuttamisen alueena. Venäjänkielinen internet tarjoaa globalisaatiotutkimukseen ei-läntisen näkökulman. Tutkimukseni tuottaa uutta tietoa siitä, kuinka digitaalinen kulttuuri murentaa perinteisiä globaalin ja lokaalin tietotalouden hierarkioita.

Tutkimukseni käsittelee kulttuurin aluetta, joka on muotoutumassa tässä hetkessä. Sitä tehdessä täytyy olla avoin uusille menetelmille ja näkökulmille. Tutkimukseni tarkastelee sellaisia internetin käyttäjiä, jotka kokeilevat digitaalisen kommunikaation rajoja ja määrittävät kulttuuriin liittyviä normeja ja testaavat internetin sosiaalisia vaikutuksia. Tutkimukseni suuntautuu näin myös tulevaisuuteen. Tutkimukseni tekee näkyväksi globaalia Venäjää, joka on yleensä piilossa suomalaisilta.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

PhD Heli Reimann 75.500 €Jazz in Soviet Estonia from 1944 to 1967 and beyond

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 3-vuotinen hanke

This project seeks to explore the meanings and the mode of the function of Estonian jazz culture during the Soviet era. The main hypothesis argues that (1) the meaning of jazz culture in Soviet Estonia forms as a result of the dynamic interaction between Soviet state power, the traditions of jazz culture and the actions of cultural agents, and (2) for a full comprehension of the principles of the function of jazz culture in Soviet society the object of study should be approached from a holistic perspective. The study raises a number of specific hypotheses covering issues such as the musical essence of Estonian jazz, the historical dynamics of jazz culture, the tradition of jazz festivals and musicians’ strategies for self-actualisation.
This interdisciplinary study combines methodologies from New Cultural History, transnational history, jazz studies, Soviet studies and Estonian cultural history. The most innovative constituents of the theoretical framework are the triple socio-cultural-individual model as a territory of the meaning-making process and the interpretative model of ‘cultural spaces of action’ indicating how culture spreads in the social whole. The methods for the study incorporate the concepts of interpretation, close reading, oral history, source pluralism and descriptive musical analysis. The main outcome of the project is a scholarly monograph titled, Neither allowed nor forbidden but never silent: jazz in Soviet Estonia from 1944 to 1967.

This first ever scholarly project on Soviet Estonian jazz history offers new insights into how a form of popular culture of Western origin functioned in Soviet society. The holistic perspective merges the actions of state power, the activities of the musicians and the particularities of jazz culture. It reconstructs representations where totalitarian power is seen to dominate over culture and sees the involvement of musicians in jazz symbolically as a victory of music over Soviet power.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Hallintotieteiden maisteri Eeva Rinne 28.320 €Monikulttuurinen maailmankuva, kansallinen identiteetti ja rasismi suomalaisissa oppikirjoissa ja nuorten kokemuksissa

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Hankkeen teemat liittyvät Suomen muuttuvat naapuruudet -ohjelmaan

Väitöstutkimus pureutuu koululaitoksen välittämän institutionalisoidun tiedon rakenteisiin ja näkökulmiin. Tutkin 2000-luvulla käytettyjen suomalaisten maantiedon, historian ja yhteiskuntaopin oppikirjojen tuottamaa (moni)kulttuurista maailmankuvaa ja kansallista identiteettiä diskurssianalyysin keinoin. Oppikirjojen merkitystä tiedon ja nimenomaan yleisesti hyväksytyn tiedon tuottajana ei voida vähätellä. Käsitykset kulttuureista ja kansallisen identiteetin kulmakivet ja samastumiskohteet rakentavat lapsille ja nuorille mallia siitä, mikä on hyväksyttyä ja toivottavaa ajattelua ja toimintaa. Kansallisen identiteetin perusteet luovat myös käsityksiä meistä ja muista. Jos tarjottu kansallinen identiteetti perustuu esimerkiksi yhtenäiseen etnisyyteen, on erityisesti maahanmuuttajien vaikea saavuttaa kuulumisen tunnetta tai samastua yhteiskuntaan. Lisäksi tutkin nuorten sosiaalistumista tarjottuun identiteettiin pienimuotoisen MAPOLIS-metodilla tehdyn etnografisen tutkimuksen avulla: Kohtaavatko nuorten itsensä rakentama maailmankuva ja oppimateriaalien tarjoamat sisällöt heidän kokemusmaailmoissaan? Millainen on nuorten hahmottama tilallinen ja kulttuurinen maailma? Näin ilmiöstä rakentuu laaja kokonaiskuva, jolla voi olla merkitystä tulevaisuuden oppikirjojen kehittämistyössä. Näin väitöskirjan tutkimustuloksia voidaan hyödyntää myös käytännössä.

Väitöstutkimukseni on erittäin ajankohtainen, sillä muuttuva pakolaistilanne sekä kireät idän ja lännen väliset suhteet peilautuvat myös institutionalisoituun tietoperustaan ja nuorten välisiin suhteisiin. Koululaitos on yksi vahvimmista sosiaalistajista Suomessa, mutta sen sisältöjä on tutkittu ja kritisoitu yllättävän vähän. Mikäli oppikirjojen tarjoama maailmankuva ja kansallinen identiteetti on ulossulkeva ja toiseuttava, vähentää se itsensä erilaisiksi kokevien nuorten kuulumisen tunnetta.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Filosofian tohtori Anna Ripatti 35.500 €Pohjoinen Rundbogenstil ja Suomen arkkitehtuurin historismit 1850–1870

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

Tutkimus käsittelee 1800-luvun puolivälin pohjoismaisia arkkitehtuurijulkaisuja ja Suomen silloista arkkitehtuuria aikansa kansainvälisten arkkitehtuurikeskusteluiden valossa. Päähuomion kohteena ovat ammattijulkaisuissa käydyt keskustelut uudesta arkkitehtuurista ja arkkitehtuurin historiasta. Keskeiset tutkimuskysymykset ovat: Mitä ja miten arkkitehtuurista kirjoitettiin ja mihin kirjoituksilla pyrittiin? Mitkä olivat ajankohtaisia keskustelunaiheita? Millä tavoin Pohjoismaissa vastattiin uuden arkkitehtuurin vaatimuksiin? Miten Suomen arkkitehtuuri liittyi samanaikaiseen rakentamiseen ja keskusteluihin arkkitehtuurista muualla Euroopassa? Miten arkkitehtuurin historian tutkiminen ja uusi arkkitehtuuri liittyivät toisiinsa? Mitä oli aikakauden arkkitehtuurin moderni historismi?

Tutkimuksessa esitetään monipuolisen kuva aikakauden arkkitehtuurikeskusteluista ja Suomen historistisesta arkkitehtuurista kansainvälisessä kontekstissa. Arkkitehtuuria tarkastellaan paitsi materiaalisena ja symbolisena konstruktiona, myös yhteiskunnallisena vaikuttamisena. Tutkimus tarjoaa tuoreen ulottuvuuden 1800-luvun puolivälin huonosti tunnettuun rakennusperintöön.

Arkkitehtuurin historiassa 1800-luvun puoliväli on huonosti tunnettu aikakausi. Kontestualisoivaa, aikakauden kansainväliset arkkitehtuurikeskustelut huomioon ottavaa tutkimusta Suomen silloisesta arkkitehtuurista ei ole aiemmin tehty. Laajalle ja monipuoliselle aineistolle perustuva tutkimukseni tarjoaa täysin uusia tulkintoja Suomen ja myös muun Euroopan 1800-luvun puolivälin arkkitehtuurista ja aikakauden kansainvälisistä arkkitehtuurikeskusteluista.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Master of Arts Hilja Roivainen 56.640 €Utooppinen maisema pohjoismaisessa 2000-luvun maalaustaiteessa

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 2-vuotinen hanke

Taidehistorian väitöskirjassani tuotan 1. taideteoreettisen tulkinnan utooppisen maiseman käsitteestä ja 2. monitieteisen visuaalisen analyysin 2000-luvun pohjoismaalaisten utooppisten maisemamaalausten ikonografiasta, estetiikasta ja ideologiasta. Ikonografis-aatehistoriallisin menetelmin testaan miten aikaisemmin tutkimattomat Ernst Blochin (1959, 1964) utooppisen maiseman metaforat toimivat visuaalisen analyysin metodina. Vertailen Anna Tuorin (s.1976), Petri Ala-Maunuksen (s.1970, Suomi), John Kørnerin (s.1964, Tanska), Eggert Péturssonin (s.1956, Islanti), Andreas Erikssonin (s.1975, Ruotsi) ja Astrid Nondalin (s.1958, Norja) 2000-luvulla maalaamia maisemia utooppisten maisemien kuvauksiin kirjallisuudessa ja maalaustaiteessa antiikista alkaen. Maiseman muodossa nämä 2000-luvun maalaukset tekevät tulkintoja pohjoismaisista paikkakokemuksista, luontotilasta, utopiasta (kreik. eu- ja ou-topos) eli hyvästä ei-paikasta tai sen vääristyneestä dystopiasta. Väitöskirjani hypoteesi on, että utopia-ajattelu vaikuttaa aineistoni 2000-luvun maalausten muotoon esimerkiksi modernin ylevän suuren kertomuksen esteetiikan tasolla ja postmodernina idyllin kyseenalaistamisena. Teosten ikonografia ja maisemaelementit, kuten vuoret, vihreät Arkadian laaksot, niityt, metsäaukiot tai autuaat saaret, jatkavat taidehistorian utooppista maisemakuvastoa. Kysyn: Miten nämä 2000-luvun maalausten sisältämät utopian maisemametaforat (esim. Arkadia tai Paradiso) osallistuvat ideologiseen diskurssiin?

Monografiaväitöskirjani purkaa auki 2000-luvun pohjoismaisen utooppisen maisemamaalauksen ikonografiaa Ernst Blochin (1959,1964) filosofian kriittisen analyysin kautta. Blochin (1959) utopian filosofian sisältämien maisemametaforien taidehistoriallista merkitystä ei ole aikaisemmin tutkittu. Tulkitsen 2000-luvun utooppisten maisemamaalausten ideologista ja esteettistä sisältöä. Osoitan kuinka maisemamaalaus on lajiltaan historiallisesti utooppista ja kytkeytyy kolonialismin paratiisimielikuviin.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Professori Lea Rojola ja työryhmä246.000 €Sotkuiset maailmat (SOMA) Kielimateriaalit ja luontokulttuurit taiteentutkimuksessa

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 2-vuotinen hanke

Nimensä mukaisesti hankkeessamme tarkastellaan ”sotkuisia” maailmoita, joissa luontoa ja kulttuuria tai kieltä ja maailmaa ei enää eroteta toisistaan erillisiksi saarekkeiksi. Tällainen erottelu on johtanut moniin, maailmaa ja maapalloa tällä hetkellä piinaaviin ongelmiin. Tästä syystä meidän aikamme pakottaa arvioimaan uudelleen, keitä me ihmiset olemme, minkälainen asema ja suhteet meillä on muihin samaan aikaan maapallolla eläviin ja miten me noita kanssaeläjiämme kohtelemme. Hankkeen tavoitteena on osoittaa, että huolimatta moderniin kiinteästi kuuluneesta luonnon ja kulttuurin, kielen ja maailman erottelusta, ihminen on aina ollut sidoksissa muihin olioihin ja materiaaliseen maailmaan yleisemminkin. Hankkeemme tavoitteena on käsitteellistää uudella tavalla materiaalisen maailman ja taiteen välisiä suhteita liikkumalla pois ihmiskeskeisen ajattelun alueilta. Juuri taide ja taiteen tutkimus on yksi niistä alueista, jonka kautta kielimaailmoita, luontokulttuureja, eräänlaista ”sotkuista” maailmaa, on mahdollista ja hedelmällistä tutkia.

Hankkeemme tavoitteena on käsitteellistää uudella tavalla materiaalisen maailman ja taiteen välisiä suhteita liikkumalla pois ihmiskeskeisen ajattelun alueilta. Hankkeen tavoitteena on myös kehittää ns. posthumanistista lukutapaa: metodologisten välineiden ja tarkastelutapojen rakentaminen taide-teosten tutkimusta varten on hankkeessa keskeistä. Hankkeen teoreettinen näkökulma posthumanismi on suhteellisen uusi kansainvälisilläkin tutkimuskentällä ja erittäin ajankohtainen.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Elsi Hyttinen, Henna-Riikka Rumbin, Kaisa Kurikka, Karoliina Lummaa, Miikka Laihinen
Muut työryhmän jäsenet: Elli Lehikoinen, Lea Rojola

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Doctoral student Vincent Roumagnac 84.960 €Heterochrony, Multitemporality and Idiorythmie at Play: Artistic Research Through the Expansion of the Theatrical Co-presence in Time(s) of the Acknowledgement of the Anthropo(s)cenic Turn

Academic research and artistic work, or work based on them | 3-year project

My artistic research discloses the potentialities of the expansion of the temporal dimensions of theatrical conventions and staged displays. It operates through the deconstruction of the in-between-human-only theatrical nowness and experiments on its enlargement towards nonhuman materialities and temporalities. This entails an experiential deconstruction of the historically temporal constructed frameworks of theatrical production, associated institutional values and aesthetical parameters. In the research the terms heterochrony, multitemporality and idiorythmie assemble these aims together meanwhile methodologically diffracting the process through three complementary alter-temporal approaches. Through this research I propose to contribute to the aesthetic and political question of the rerouting of theatre practice in time of the ecological paradigm shift produced by the ongoing anthropocenic acknowledgement.The research entails, through artistic parts and academic expositions/publications, the production of high-quality artworks, solid aesthetic thinking and original epistemic claim stemming from experimental and theoretical nearings, and their entanglement into a potential of academic/pedagogic expertise and dissemination. The practice is reflected from a posthumanist reformulation of the notion of temporal turn based on a theoretical confluence in between deconstructive indecidability (Derrida), diplomatic relationism (Latour) and new materialist trends (Barad, Morton).

My project engages with how the environmental crisis urges art practices to revise modernistic systems of representation and experiment new patterns for meaning-making. My research takes position by implementing theatre through new temporal dynamics and bold chrono-poetical/political reconceptualization of the nature and purpose of mimesis. Such experimentations are urgently needed if the theatre art is to play a role in transforming societal values in the face of contemporary ecological threats.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Dr. Fedor Rozhanskiy 42.000 €Morphological dictionary of Ingrian: an innovative language resource for a gravely endangered language

Academic research or work based on it | The project’s themes are related to the Kone Foundation Language Programme

The project is aimed at creating a morphological dictionary of Ingrian (a nearly extinct Finnic language closely related to Finnish and Karelian). The dictionary will be prepared in two versions: a paper version and an electronic version designed as special software that can be installed on the computer. Translations and definitions will be given in English and in Russian. The dictionary will be morphological, meaning that it will provide all necessary details for building paradigms for all inflectional words in the dictionary. The dictionary will be provided with ample illustrative audio material. Audio samples will be given not only for the main entries, but also for different morphological forms, both as separate words and in the context of simple sentences.

The dictionary will be based on the Soikkola dialect of Ingrian. The applicant will conduct additional research on Ingrian phonetics and inflection in order to revise the orthography and build a system of paradigmatic classes. Next, the data will be inserted into the shell program, a user interface will be designed, formats for presenting the dictionary materials will be developed, and the data will be re-checked with native speakers.

The project is intended for 3 years (the second year is running, the application is for the third year) and is conducted in the Department of Finnish, Finno-Urgian and Scandinavian Studies of the University of Helsinki.

The project is aimed at creating a digital linguistic resource for a highly endangered language. The electronic format of the dictionary and illustrative audio materials are an absolutely innovative initiative for the Ingrian language. The work on the dictionary is only possible in the nearest time, as already in a few years there will be not enough fluent speakers who can help with the task. The project will be a further step in documentation of Ingrian carried out by the applicant since 2011.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

M.A. Katharina Ruuska 61.600 €Oppijasta puhujaksi: neksusanalyysi kieli-ideologioiden roolista suomea toisena kielenä puhuvien aikuisten kielellisessä arjessa

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 2-vuotinen hanke | Hankkeen teemat liittyvät Kieliohjelmaan

Suomessa suomi toisena kielenä -opetus on kehittynyt valtavasti viime vuosikymmeninä, joten erittäin edistyneen kielitaitotason saavuttamista ei voida enää pitää poikkeuksena. Tosin suomen kieltä ja sen oppimista koskevat näkemykset kehittyvät hitaammin, ja suomenkielisinä ihmisinä pidetään edelleenkin ennen kaikkea syntyperäisiä tai kielen varhaisessa iässä oppineita puhujia. Väitöstutkimuksessani tutkin kieli-ideologioiden roolia suomea toisena kielenä (S2) puhuvien aikuisten kielellisessä arjessa. Informanttini ovat suomen kielen vasta aikuisina oppineita, mutta erittäin korkean kielitaitotason saavuttaneita puhujia, joita vuorovaikutustilanteissa pidetään toisinaan jopa suomea ensimmäisenä kielenä puhuvina ihmisinä. Neksusanalyysin avulla tarkastelen näiden puhujien sosiaalisia ja kielellisiä käytänteitä selvittääkseni, miten he esiintyvät ja tulevat kohdelluiksi eri tilanteissa (esimerkiksi oppijoina, legitiimeinä suomenkielisinä puhujina tai jopa ‘natiivipuhujina’) ja millä tavalla kieli-ideologiat vaikuttavat näiden sosiaalisten identiteettien rakentumiseen. Tutkimuksen tavoite on lisätä teoreettista ymmärrystä siitä, miten kieli-ideologioiden rooli vuorovaikutustilanteissa voidaan hahmottaa, sekä saada empiiristä tietoa edistyneiden S2-puhujien kokemuksista opetuskontekstin ulkopuolella. Aineistona hyödynnän kvalitatiivisia haastatteluja, vuorovaikutustilanteiden nauhoitteita ja osallistuvan havainnoinnin pohjalta tehtyjä muistiinpanoja.

Käsittelemällä kieli-ideologioiden roolia vuorovaikutuksessa tutkimukseni edistää kulttuuristen rakenteiden makro-tason ja sosiaalisen toiminnan mikro-tason suhteen ymmärtämistä sosiolingvistisestä näkökulmasta. Lisäksi tutkimus osallistuu yhteiskunnalliseen keskusteluun suomesta toisena kielenä tarkastelemalla kriittisesti ja kulttuurisia itsestäänselvyyksiä kyseenalaistaen niitä ideologioita, kategorioita ja käytänteitä, joiden myötä suomenkielisyys rakentuu sosiaalisesti.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FT, yliopistonlehtori Sanna-Kaisa Ryynänen ja työryhmä19.500 €Elämä tauolla? Turvapaikanhakijoiden osallisuuden ja toimijuuden tukemista vastaanottokeskuksissa tarkastelevan etnografis-toimintatutkimuksellisen hankkeen valmistelu

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Ponnistusraha

Hankkeen tarkoituksena on valmistella tutkimushanketta, jossa pyritään tunnistamaan etnografisen tutkimusotteen avulla vastaanottokeskustoiminnan ongelmia ja mahdollisuuksia turvapaikanhakijoiden osallisuuden ja toimijuuden näkökulmasta. Valmisteltavan tutkimuksen ensisijaisena tavoitteena on etsiä ja toimintatutkimuksellisesti kehittää hyviä käytäntöjä osallisuuden ja toimijuuden tukemiseksi ja levittää tietoa näistä käytännöistä. Turvapaikanhakijoiden perus- ja ihmisoikeuksien täysimittainen toteutuminen vastaanottokeskusaikana edellyttää lakisääteisten peruspalveluiden sekä pakollisen työ- ja opintotoiminnan lisäksi nykyistä syvällisempää paneutumista siihen, kuinka turvapaikanhakijat voidaan kohdata laitosmaisessa ympäristössä osallisuutta ja toimijuutta tukevalla tavalla ja miten jo vastaanottokeskuksessa voidaan tukea heidän kiinnittymistään suomalaiseen arkeen pelkän vastaanottokeskusarjen sijaan. Lähtökohtana on ajatus, että turvapaikanhakijoiden toiminnan mahdollisuuksia tulee vastaanottokeskuksissa edistää tavalla, joka tukee myös tulevan elämän edellytysten vahvistumista. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentuu osallisuuden ja toimijuuden käsitteellisestä tarkastelusta. Tutkimushankkeen valmisteluvaiheessa tehdään taustahaastatteluja syventämään ymmärrystä vähän tutkitusta toimintaympäristöstä, täsmennetään hankkeen viitekehys ja metodologia sekä neuvotellaan kentälle pääsystä ja yhteistyökumppanuuksista laajemman kansainvälisen yhteishankkeen rakentamiseksi.

Hanke kiinnittyy “taistelevan tutkimuksen” lähtökohtaan: tutkijan tehtävä ei ole yksinomaan lisätä ymmärrystä vaan myös osallistua maailman muuttamiseen tasa-arvoisemmaksi ja oikeudenmukaisemmaksi. Toimintatutkimuksellisessa, vastaanottokeskusten käytäntöjä kehittävässä tutkimushankkeessa nostetaan esiin turvapaikanhakijoiden oikeus paitsi perusturvaan ja ihmisarvoiseen kohteluun myös heidän tulevaisuutensa näkökulmasta mielekkääseen toimintaan riippumatta siitä, jäävätkö he Suomeen.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Elina Nivala, Sanna Ryynänen
Muut työryhmän jäsenet: Päivikki Rapo, Sonja Haverinen

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Filosofian tohtori Pajari Räsänen 32.400 €Kirjallisuudenfilosofinen jatkotutkimus "universaalista ja erityisestä analogiasta" ja metafora-käsitteen ongelmista "runousopillisena yleisavaimena"

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

Kaikki analogiat eivät ole metaforia, mutta perusmuodossaan metafora perustuu – sellaisena kuin Aristoteles metaforan määritteli – nelijäseniselle verrannolle (kr. analogia, sananmukaisesti "suhteiden suhde"). Aristoteleen tuotannossa verranto ei kuitenkaan ole ainoa analogian tyyppi: "suhteiden suhde" on myös "suhde yhteen" (pros hen) eli kaiken monella tavalla olemassa olevan viittaussuhde yhteen ja pysyvään "hallitsevaan lähtökohtaan" (arkhe), liikkumattomaan liikuttajaan joka "liikuttaa kuin rakastettu". Osoitan tutkimuksessani, ettei tämä kaikkea olevaa liikuttavan korkeimman lähtökohdan kuvaus ole pelkkä "kaunis metafora" (Aristoteles ei itse tuota luonnehdintaa hyväksyisi) ja mitä tästä seuraa: miksi on joskus tärkeää haastaa "metaforan" itsestäänselvä tulkinta "metaforana" ja miksi tämä kysymys on edelleen mitä ajankohtaisin, kun mm. ns. kognitiivinen poetiikka on asettanut metaforateorian kirjallisuudentutkimuksen lähtökohdaksi ja kun toisaalta metaforateoria on ottanut jopa "ensimmäisen filosofian" paikan (W. Franke). Tämä haaste tulee fenomenologian (Heidegger, Merleau-Ponty) ja dekonstruktion (Derrida), toisaalta myös modernin runouden suunnalta: metafora on jotain olennaisesti runoudenvastaista (Paul De Man), runous jotain olennaisesti metaforanvastaista (Paul Celan). Kysymyksiä: mitä analogia on etiikalle (Husserl) ja mitä se on modernille runoudelle (Octavio Pazin mukaan "analogia on modernin runouden todellinen uskonto"), mitä muuta kuin pelkkää metaforaa...

"Aleppo is a metaphor for the larger war." Näin kirjoittaa New York Times 30.9.2016 artikkelissa, jossa arvioidaan Venäjän pommittavan Syyrian kaupunkeja strategisista syistä. Oli tuosta analyysista mitä mieltä tahansa, tuo lause vihjaa, että metaforan ja metafora-käsitteen valta on muutakin kuin mukavaa retorista tai runollista leikittelyä: kammottavimillaan se on kykyä vaihtaa todellisuus (Aleppon kärsimys) mielikuvituksellisiin strategiapeleihin. "Argument is war" – "War is argument"...
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti